ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

2 1. TOIMIPISTEEN TIEDOT (esiopetusyksikön/ ryhmän rakenne ja erityispiirteet, henkilöstö). Päivähoitoyksikkö Lilliputti, Kotiseututie 4 A, ORIMATTILA (Varakoti Peukaloiset Kotiseututie 6) Lilliputti : Pia Jäämaa, päiväkodin johtaja, , pia.jaamaa@orimattila.fi Esiopetusryhmä Piia Tolvanen, sosionomi AMK / lto 21 lasta Marika Kemppinen, lastenohjaaja Anne tulokas, ryhmäperhepäivähoitaja 2. YKSIKÖN TOIMINTAPERIAATTEET JA TAVOITTEET Leikki ja monipuoliset työtavat - Jokainen lapsi on oma yksilönsä, johon hänen aikaisemmat kokemukset, toiveet ja odotukset peilautuvat. Tavoitteena on luoda lapselle ympäristö, jossa hän voi oma-aloitteisesti valita omia toimintojaan ja toteuttaa omia ideoitaan, tuntien olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi. Annetaan lapselle mahdollisuus osallistua päivittäisten toimien suunnitteluun, kuunnellaan häntä ja arvostetaan hänen ajatuksiaan. - Päiväkodissa korostetaan yhdessä toimimista ja tekemistä. Lapsi saa tukea omalle kasvulleen ja kehittymiselleen ryhmän aikuisilta ja muilta lapsilta. Toiminta perustuu jokaisen lapsen henkilökohtaisiin ja koko ryhmälle asetettaviin tavoitteisiin. Lapsen kehitystä tuetaan niin, että hänellä on mahdollisuus kasvaa myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon omaavaksi tasapainoiseksi, itseensä luottavaksi yksilöksi. - Leikin merkitys lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta on tärkeä. Leikille järjestämme riittävästi aikaa niin, että lapsi saa rauhassa keskittyä etenevään leikkiin yhdessä ystävän kanssa. Leikkien he oppivat kaiken aikaa, mukavalla tavalla.

3 - Yhteistyö päivähoidon ja vanhempien välillä on avointa ja tasavertaista, arkista kanssakäymistä, joka pohjautuu avoimuuteen ja luottamukseen. - lasten osallisuutta vahvistetaan mm. lasten kokousten kautta - Kiireettömyys on toimintaperiaatteemme. Meidän tehtävämme on turvata lapselle rauhallinen ja kiireetön ympäristö unohtamatta arjen pyöritystä. EI LAPSELLA SAA OLLA KIIRE JA HOPPU, EIKÄ AAMUKAAN KUIN MAAILMANLOPPU. LAPSI TARVITSEE SYLIN JA HOIVAA, ON SUUREKSI KASVU HIDASTA, LOIVAA. YHDESSÄ OPIMME ELÄMÄNTAITOJA, TUNNEMME, KOEMME, OLEMME AITOJA! JA KAIKKIEN AIKUISTEN VASTUULLA ON, ETTEI LAPSEN OLO OLE TURVATON. 3. OPPIMISKOKONAISUUDET JA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

4

5 KIELEN RIKAS MAAILMA Kielelliset taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologia S-2 Tavoitteet Lapsen kiinnostuksen herättäminen puhuttuun kieleen ja uteliasuus lukemista ja kirjoittamista kohtaan. ipad arjen työvälineeksi Tutustuttaa lapset monikulttuuriseen, kielelliseen ympäristöön. Toiminnan kuvaus kertominen, riimittely, sadutus, kuuntelu ja keskustelu leikkiä hyödyntäen sanavaraston kartuttaminen äänteiden tunnistaminen oma nimi oman äidinkielen tukeminen Tutustumme eri viestinnän välineisiin: sanomalehti, ipad, kirjat jne. Käytössä tabletit oppimisen välineenä 5 kpl S-2 lasten kielen vahvistaminen ARVIOINTI TUTKIN JA TOIMIN YMPÄRISTÖSSÄNI

6 Matemaattiset taidot Ympäristökasvatus Teknologia Tavoitteet Vahvistaa lapsen matemaattista ajattelua ja oppimista. Herättää kiinnostus ympäröivään maailmaan vertailun, päättelyn ja omien ratkaisuvaihtoehtojen kautta. Oivaltaa, että matematiikkaa on kaikkialla: leikeissä, retkillä, liikkumisessa jne. Toiminnan kuvaus Vahvistamme lapsen matemaattista ajattelua tutkimisen, kokeilun ja oivaltamisen kautta Kannustetaan lasta oivaltamaan, yrittämään ja erehtymään, löytämään erilasia ratkaisuvaihtoehtoja yksin ja ryhmässä, leikeissä ja erillisissä hetkissä Mittaamista keholla ja eri välineillä Kalenteri: viikonpäivät, vuorokausi, päivärytmi, lukujärjestys, vuodenajat, mennyt, tulevaisuus Pelit oppimisen välineinä: lukujono, sarjoittaminen, geometria, hahmottaminen, nimeäminen ARVIOINTI

7 ILMAISUN MONET MUODOT Musiikki Käsityö Kuvallinen ajattelu ja kuvailmaisu Tavoitteet Tutustua musiikkiin löytäen jokaisen lapsen luontevan kiinnostuksen kohteen: liikkuminen, Toiminnan kuvaus Kannustetaan ja rohkaistaan lasta heittäytymään ja osallistumaan monipuoliseen toimintaan.

8 Suullinen ja kehollinen ilmaisu rytmi, laulu, soittaminen, tanssi, äänen voimakkuus jne. Tutustutaan eri välineisiin, materiaaleihin ja tekniikkoihin Lapsen luontaisen kiinnostuksen herättäminen käsillä tekemistä kohtaan. Oman ja toisen työn arvostaminen. Oman kehon rohkea käyttäminen ilmaisun välineenä. Huomioidaan lasten kiinnostustenkohteet ja annetaan heille mahdollisuus toteuttaa ja suunnitella toimintaa. Annetaan lapsille mahdollisuus toteuttaa ja suunnitella erilaisia projekteja. Draaman, teatterin ja sadutuksen hyödyntäminen arjessa. Omat tarinat ja runot ym. ARVIOINTI MINÄ JA MEIDÄN YHTEISÖMME Historiallinen näkökulma Eettinen näkökulma Tavoitteet Suomi 100-vuotta Toiminnan kuvaus Konsertti palloiluhallissa Juhlavuoden huomioiminen

9 Katsomuksellinen näkökulma Tutustuminen suomalaisiin merkkihenkilöihin Itsensä ja toisen kunnioittaminen, ystävyys Omien tunnetilojen tunnistaminen ja sanoittaminen Yhteiset pelisäännöt lapsen näkökulmasta käsin Yksilöllisyyden huomioonottaminen ja kunnioittaminen, perheen arvot, avoin vuorovaikutus S-2 opetuksen huomioiminen arjessa Itsenäisyyspäivä Runebergin-, Aleksis Kiven-päivä, joulu, pääsiäinen jne. Tunne-kortit PIKI-kirja arjen käyttöön Millainen on minun esiopetusryhmä ja siinä turvallisesti toimiminen Kuunnellaan perheen toiveita ja vastataan niihin mahdollisuuksien mukaan S-2 opetuksen tuomat keskustelut kulttuurien eroista ARVIOINTI SORSAN PELASTUS KATISKASTA KASVAN JA KEHITYN Liikunta Ruoka Kuluttajuus Tavoitteet Liikkumisen ilon herättäminen Kehon hallinnan vahvistaminen Toiminnan kuvaus Monipuolista toimintaa, kannustavaa ja kuuntelevaa liikkumista.

10 Terveys Turvallisuus Perustoiminnot Energian purku myönteisellä tavalla, liikkumisen mahdollistaminen myös sisätiloissa Joukkuehengen luominen ja vahvistaminen Ruokailusta hyvä ja rauhallinen hetki Jokainen löytää oman paikkansa ryhmässä Itsenäisen toiminnan vahvistaminen Jokaisella on hyvä olla Lapsen ja aikuisen välisen luottamuksen syntyminen Lapsi pääsee harjaannuttamaan omaa liikkumistaan, omassa tahdissaan. Huomioidaan erilaiset liikkujat. Oman kehon haastaminen ja uuden taidon sisäistäminen. Laajan ympäristön hyödyntäminen liikunnassa: puistot, jumppasali, urheilukenttä, uimahalli jne. Kaikki liikuntavälinnet lasten saatavilla omaehtoisessa liikkumisessa Lapset oppisivat maistamaan erilaisia ruokia ja toimimaan itsenäisesti ruokailutilanteissa. SAPEREN hyödyntäminen Hyvä ystävä-ryhmätyö Kannustaminen ja kuunteleminen tärkeää, jotta jokainen oppisi luottamaan omiin taitoihinsa Opetellaan pyytämään ja kertomaan erilaisista asioista ARVIOINTI

11 4. YHTEISTYÖ (vanhemmat, muut tahot) Tavoitteet ja toiminnan kuvaus Kotien kanssa tehtävä yhteistyö: - Kotien kanssa tehtävä yhteistyö on päivittäistä, arkista ja avointa kohtaamista tuonti- ja hakutilanteissa. - LEOPS- keskustelut syksyllä ja keväällä, yhteisen kasvatusnäkemyksen ja tavoitteiden löytämiseksi. - vanhempainilta alkusyksystä - Joulu- ja kevätjuhlat, vanhempainyhdistys - ennen hoidon alkua mahdollisuus tulla tutustumaan yksikköön etukäteen, tutustumispäivä klo PEDANET ensisijaisena tiedotuksen välineenä

12 Muun varhaiskasvatuksen kanssa tehtävä yhteistyö: - varhaiskasvatustyöryhmä - päivähoidonohjaajan kanssa tehtävä yhteistyö - välineistön ja materiaalin yhteishankinnat ja - käyttö - yhteisiä tapahtumia, mm. Suomi 100-vuotta konsertti palloiluhallissa - yhteistyö varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa - yhteistyö varhaiskasvatuksen psykologin kanssa Päivähoitoyksikön sisäinen yhteistyö: - koko talon yhteiset palaverit - tiimipalaverit säännöllisesti 2krt/kk - suunnittelupäivät 2kpl ( ja ), ja työnkehittämisillat 2 kpl (syksyllä jakeväällä) Koulun kanssa tehtävä yhteistyö - terveydenhoitajien, päivähoito- ja alkuopetusväen yhteistyö päivähoidosta kouluun siirtyvien lasten asioiden merkeissä ns. siirtopalaverit - koulun salivuoro ja välineiden käyttö, Jokivarren Sali käytössä Moniammatillinen yhteistyö - sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät, lasten- ja perheneuvola - erilaiset asiantuntijat erityislasten kuntoutussuunnitelmien teossa - seurakunta, kirjasto, nuoriso- ja liikuntatoimi - laajennettu pedagoginen tiimi - neuvolan kanssa aloitetaan yhteistyö 4-vuotiaiden asioiden tiimoilta. - koulun salivuoro ja välineiden käyttö, Jokivarren koulun Sali käytössä torstaisin LASTEN/PERHEIDEN OSALLISUUS - päivittäinen kohtaaminen tuonti- ja hakutilanteissa - LEOPS-keskustelu alkusyksystä, jolloin huoltajat pääsevät heti osalliseksi lapsensa arkeen

13 - vanhempainyhdistys - yhdessä rakennamme talon säännöt lasten kanssa - joustavuus, asenteella: miksipä ei? - vanhempien toiveiden huomioiminen mahdollisuuksien mukaan - Suomi 100-vuotta juhla , Lilliputin ja kotiseutumuseonpihalla - pidempien projektien esittely vanhemmille, projektit lähtevät lapsista käsin - lapsen omien välineiden hyödyntäminen - lapella mahdollisuus osallistua oman arjen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin, näin syntyy luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiin, lastenkokoukset 6. OPPIMISYMPÄRISTÖ (tilat, laitteet, opetusmateriaalit/-välineet) Oppimisympäristön muodostuvat Kotiseututie 4 A:n ja 6A:n tilat. Osa tiloista on kahdessa kerroksessa ja erillisiä huoneita on useita. Tämä mahdollistaa pienryhmätoiminnan sekä sen, että leikit voidaan jättää pidemmäksi aikaa paikoilleen. Välineistö ja opetusmateriaali ovat monipuoliset ja lähes kaikki ovat lasten itse saatavilla. Näin he voivat itsenäisesti miettiä mitä haluavat tehdä ja mitä välineistöä tarvitsevat. Heille on myös annettu mahdollisuus muokata tiloja itse. Huonekalut ovat helposti siirrettävissä ja kokonaisuudet muodostuvat lasten ideoiden pohjalta. Näillä järjestelyillä turvataan jokaiselle rauhallinen ja kiireetön leikin mahdollisuus. Tabletit (5kpl) ovat käytössä päivittäin. IPadit on tarkoitettu oppimisen välineiksi kaikille lapsille. Ohjelmistot muotoutuvat syksyn aikana lasten kiinnostus huomioon ottaen. Tavoitteena on laaja-alainen tablettien hyödyntäminen. Opettelemme yhdessä mm. valokuvausta ja videointia sekä tietojen hakua ja hyödynnämme oppimispelejä.

14 Ulkoilutilat muodostuvat omasta pihasta, mutta myös kaikista lähiympäristön kohteista. Käytämme aktiivisesti lähipuistoja, urheilukenttää, metsää ja koulujen pihoja. Laajasta ja monipuolisesta lähiympäristöstä johtuen, liikennekasvatus on viikoittaista luontevaa ohjausta, johon palataan aina kun yhdessä poistumme omasta pihasta. Esiopetusikäisellä lapsella on mahdollisuus tuoda omia leluja ja liikuntavälineitä, kohtuuden rajoissa, päivittäin mukanaan hoitoon. Tällä järjestelyllä lapset ovat oppineet suunnittelemaan leikkejään jo etukäteen. He sopivat usein keskenään mitä kokonaisuuksia he tuovat mukanaan, jolloin mielenkiinnon kohteet tulevat vahvemmin esille. Päivärytmi muodostuu kulloisenkin ryhmän tarpeesta käsin. Yhteistyö keittiön välillä on joustavaa, joten aamu-ulkoilun pidentäminen/leikin kunnioittaminen on mahdollista. Tällä, joustavalla aikataululla, siirtymätilanteet ovat kiireettömiä ja leikit ehditään leikkiä loppuun saakka. Lasten tuotokset laitetaan lähes poikkeuksetta esille. Näin jokainen voi esitellä ylpeänä aikaansaannoksiaan. Yhteiset säännöt luodaan heti alkusyksystä. Lasten kanssa säännöt tehdään vuosittain ja ne laitetaan aluksi näkyville, jotta niihin voidaan palata tarvittaessa. 7. ARVIOINTISUUNNITELMA (lapsi, työyhteisö) Arvioinnin tarkoituksena on suunnitella ja kehittää esiopetusta, sekä tukea jokaisen lapsen kasvua, oppimista ja hyvinvointia. Arviointi on kokonaisuus, johon osallistuvat esiopetuksen henkilöstö, lapset ja huoltajat. Tietoa lapsesta saamme huoltajilta, aiemmista hoitopaikoista VASU:n (varhaiskasvatussuunnitelma) välityksellä ja mahdollisilta yhteistyökumppaneilta sekä lapselta itseltään. Esiopetusikäisestä täytetään yhdessä vanhempien kanssa LEOPS (lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma). Suunnitelmaan kirjaamme tavoitteet ja tavoitteiden toteutumista arviomme koko vuoden aikana huoltajien kanssa. Arviointia teemme havainnoimalla lasta ja hänen kehittymistään päivittäin. Seurannan kohteina ovat lapsen työskentely, käyttäytyminen ja oppimisen edistyminen eri tiedon ja taidon aloilla. Avoin, arkipäiväinen keskustelu vanhempien kanssa on tärkeää. Kohtaamme lapsen ja vanhemman aamuisin tulotilanteessa sekä iltapäivisin kotiin lähdettäessä. Nämä pienet hetket ovat tärkeitä luottamusta rakennettaessa, mikään asia ei ole liian pieni, jottei sitä kannattaisi kertoa. Näiden palautteiden ansiosta pystymme kehittämään toimintaamme ja reagoimaan tilanteisiin nopeasti.

15 Kuvaamme lasta arjen erilaissa tilanteissa ja keräämme kuvat lapsen omaan kansioon, jonka he saavat kevätjuhlassa kotiin. Valokuvin kerromme lapsen kiinnostuksenkohteista ja esiopetuksen arjesta. Samaan kansioon keräämme suurimman osan lasten töistä: kertomukset, runot, piirustukset jne. Päivittäin jokainen lapsi tarvitsee osakseen paljon kannustusta ja positiivista palautetta. Heitä rohkaistaan kertomaan mm. mikä on mukavaa, missä he ovat onnistuneet, missä he tarvitsevat lisäharjoitusta, mikä heitä kiinnostaa. Annetun palautteen pohjalta saamme arvokasta tietoa lapselle tärkeistä asioista, jotka meidän on hyvä huomioida arkea suunnitellessamme. Oppilashuoltoryhmän kehittämät, koko kaupungin yhteiset, tehtävät teemme syksyn ja talven aikana, sekä tarvittaessa keväällä. TOIMINNAN ARVIOINTI - toimintaa arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin käyttäen apuna tätä toimintasuunnitelmaa sekä LEOPS:a. - työnkehittämisilloissa suunnitellaan ja arvioidaan toimintaa - suunnittelupäivät 2 krt/vuosi - toimintakertomus menneestä vuodesta, sisältäen arvioinnin - pedagoginen tiimi arvioi säännöllisesti toimintaa - yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä syksyllä 8. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI - kolmiportaisentuen malli

16 Liitteet Yhteisöllinen oppilashuoltosuunnitelma

17 Kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelma Liite 1 Yhteisöllinen oppilashuolto esiopetus Esiopetusyksikkö Päivähoitoyksikkö Lilliputti Osallistujat: Yhteystiedot Kotiseututie 4A, Orimattila Pia Jäämaa: päiväkodin johtaja Piia Tolvanen: sosionomi AMK Marika Kemppinen: lastenohjaaja

18 Anne Tulokas: ryhmäperhepäivähoitaja ESIOPETUSYKSIKKÖ Kuvaus esiopetusyksikön oppilashuoltoryhmän toiminnasta (kokoonpano, kokoontuminen, tehtävät) Lilliputin oppilashuoltoryhmä koostuu johtajasta ja esiopetusryhmän henkilökunnasta. Tarvittaessa kokoon kutsumme myös muuta yhteistyötahoa. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kolme kertaa vuodessa. Syksyllä paneudumme vuosisuunnitelmaan, vuoden vaihteessa tarkistetaan suunnitelman toimivuus ja keväällä on arviointipalaveri. Kuvaus pedagogisen tiimin toiminnasta (kokoonpano, kokoontuminen, tehtävät) Lilliputin pedagoginen tiimi koostuu esiopetusryhmän henkilökunnasta. Tiimi kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa, jolloin suunnitellaan ja arvioidaan toimintaa. Tiimissä käsittelemme koko ryhmän toimivuutta, mutta myös yksittäisen lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä asioita. Tämä ryhmä myös kirjaa viikko-ohjelman, joka on työväline arjen toteutuksessa. Ohjelmaan kirjaamme palaverissa tai lapsilta esiin nousseita aiheita, joihin on hyvä perehtyä seuraavien viikkojen aikana. Yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Leena Paunonen, lasten- ja nuorten psykologi, esiopetusryhmän opettaja ja päiväkodin johtaja. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu syksyllä ja tarvittaessa keväällä. Tapaamisissa läpikäymme lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyviä asioita, jotka ovat oleellisia lapsen koulupolulle. ESIOPETUSYKSIKKÖKOHTAINEN YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista palveluista Lilliputin tavoite on, että jokaisella lapsella on hyvä olla. Tämä edellyttää jatkuvaa toiminnan arviointia asetettuihin tavoitteisiin. Kiireettömyys on yksikkömme peruspilareita, ja tämän tavoitteen arviointi on jokapäiväistä arkista suunnittelua, lapsen kuuntelua ja ajan antamista yksittäiselle lapselle. Henkilökunta on sitoutunut samoihin tavoitteisiin, jotka on läpikäyty suunnittelupäivillä. Käytettävissä olevat palvelut: - varhaiskasvatuksen erityisopettaja Leena Paunonen (esiopetusikäiset) - lasten- ja nuorten psykologit: Liina Graversson ja Sinikka Ekonen kuraattoripalvelut - lasten neuvola

19 Toimenpiteet yhteisöllisen oppilashuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi - Yhteisten sääntöjen luominen henkilökunnan ja lasten kanssa - Oppimisympäristön muokkaaminen esiopetusryhmän tarpeita vastaavaksi - lasten tietojen siirtäminen lapsen siirtyessä esiopetukseen - henkilökunnan sitouttaminen oppilashuoltosuunnitelmaan Yhteistyön järjestäminen lasten ja heidän perheidensä kanssa sekä esiopetusyksikössä työskentelevien ja muiden lapsen hyvinvointia edistävien tahojen kanssa - tutustumiskäynnit ennen esiopetuksen alkua, yhteinen tutustumispäivä klo vanhempainilta klo LEOPS-keskustelut syksyllä ja keväällä, tarvittaessa enemmänkin - yhteisöllinen oppilashuoltotyöryhmä varhaiskasvatuksen erityisopettajan käynnit - muu ammatillinen yhteistyö Toimenpiteet oppilashuoltosuunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi Pedagogisen tiimin säännöllinen kokoontuminen, palaverin kirjaaminen, toiminnan suunnitelmallisuus ja arviointi. Oppilashuoltoryhmän palaverit Suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi Oppilashuoltotyöryhmän tapaamiset edellä suunnitellusti.

20 SUUNNITELMA LASTEN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ Kiusaamisen ja häirinnän sekä väkivallan ehkäiseminen ja siihen puuttuminen PIKI-kirja aktiivisesti käytössä materiaaleineen Kiusaamisen ehkäisemiseen puutumme toiminnallamme niin, ettei sitä pääsisi edes syntymään. Asiasta jutellaan yhdessä lasten kanssa ja keskustellaan erilaisuudesta, toisen kunnioittamisesta ja kuuntelemisesta. Asiaan palataan säännöllisesti, vaikka kiusaamista ei olisi tapahtunut, jolloin keskustelua ei synny vain silloin, jos jotain on jo tapahtunut. Alkusyksystä teemme ryhmätyön aiheesta: hyvä ystävä. Jos kiusaamista esiintyy, puututaan siihen välittömästi. Asiasta keskustellaan lapsilähtöisesti niin, että jokainen ymmärtää koskemattomuuden ja toisen kunnioittamisen perussäännöt.

21 Em. asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla Työnkehittämisilloissa keskustelemme em. asioista henkilökunnan kanssa, ja pohdimme ennaltaehkäisevän työn merkitystä. Asiasta keskustellaan heti esiopetusvuoden alussa lasten kanssa, jo ennen kuin mitään on tapahtunut. Yksittäiset tapaukset käydään läpi heti kyseisten lasten kanssa ja asiasta tiedotetaan vanhemmille. Lapsen kuunteleminen ja huomioiminen arjessa on tärkeää, sillä kaikki eivät osaa asioita pukea sanoiksi, jolloin ei sanallisen viestinnän huomaaminen nousee tärkeään asemaan. Yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän, että sen kohteena olevan osalta Asiaa käydään läpi sekä kiusaajan, että kiusatun kanssa rakentavassa hengessä ja ketään syyttämättä. Molemmille annetaan mahdollisuus kertoa, mitä tilanteessa tapahtui ja mietitään, miten jatkossa tilanteilta voitaisiin välttyä. Lapsiryhmän sosiaalisten suhteiden vahvistamiseen kiinnitetään huomiota ja asiasta keskustellaan koko ryhmän kanssa. Säännöistä ja seuraamuksista sopiminen yhdessä lasten kanssa. Itsetunnon kasvattaminen on suuressa roolissa. Kehuminen ja kannustaminen aina oikein toimittaessa tärkeää, jolloin huomiota ei tarvitse hakea negatiivisella tavalla. Yhteistyö huoltajien kanssa Asioista keskustellaan heti vanhempien kanssa hakutilanteessa. Näin lapset oppivat, että asioista puhutaan ja niihin puututaan välittömästi. Vakavammissa ja laajemmissa ongelmissa kaikille vanhemmille tiedottaminen tärkeää ja mahdollisesti järjestämme vanhempainillan asian tiimoilta. Yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa Tarvittaessa palaveri lasten ja nuorten psykologin, varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai koulukuraattorin kanssa. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja käy ryhmissä säännöllisesti. Hänellä on mahdollisuus seurata ryhmän toimintaa ja pohtia yhdessä henkilöstön kanssa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille Suunnitelma esitellään henkilöstölle suunnittelupäivänä. Lasten kanssa asiaa on käsitelty heti toimintakauden käynnistyessä. Huoltajille asiasta kerrotaan vanhempainillassa ja suunnitelma liitetään toimintasuunnitelmaan.

22 Suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi Päivitetään vuosittain tai tarvittaessa useammin, osana oppilashuoltosuunnitelmaa. ALLEKIRJOITUKSET Aika ja paikka Orimattilassa Käsitelty suunnittelupäivänä Allekirjoitukset