30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

Transkriptio

1 30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka S e l v i t y s o s a : Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä ja yritysten kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla vaikutetaan myös toimintaympäristön pitkän aikavälin muutoksiin, joita aiheuttavat globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa toteutetaan julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla ja yritysrahoituksella. Työllisyys- ja yrityspolitiikassa painotuksena on työttömyyden alentaminen sekä kasvun vauhdittaminen luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle, yritysten uudistumiselle ja investoinneille ja vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin. Palveluja suunnataan erityisesti pk-yritysten kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta ja yritystoiminnan kehittämispalveluja. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin. Työvoima- ja yrityspalveluilla tuetaan osaavan työvoiman saatavuutta, työnhakijoiden nopeaa työllistymistä ja yrittäjyyttä. TE-toimiston ydinpalvelu on työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. Työnvälityksen tehostamiseksi TE-toimistot lisäävät merkittävästi työtarjousten tekemistä työttömille. Tavoitteena on, että työtarjouksesta täyttyneiden työpaikkojen osuus lisääntyy huomattavasti. Työtarjouksia tehdään kaikille työttömille, joilla on riittävät työmarkkinavalmiudet, ja työtarjousten avulla lisätään alueellista ja ammatillista liikkuvuutta. Työnhakuun ja aktiivitoimiin liittyviä työttömyysturvan sanktioita sovelletaan johdonmukaisesti. Asiakkaille, joiden työmarkkinavalmiuksissa on puutteita tai jotka joutuvat rakennemuutosten vuoksi harkitsemaan alanvaihtoa, tarjotaan ohjausta tavoitteena lisätä heidän osaamistaan ja parantaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Monikanavaista palvelumallia kehitetään ja verkkoasiointimahdollisuuksia laajennetaan. Palkkatuen käyttöä suunnataan työntekijöiden rekrytoimiseksi yrityksiin. Työvoima- ja yrityspalvelujen toteutuksessa toimitaan yhteistyössä muiden palvelutuottajien kanssa seudullisissa yrityspalveluissa ja työvoiman palvelukeskuksissa. Nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan tehostamalla nuorisotakuuta. Kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ- tai koulutuspaikka taikka jokin muu työllistymistä tukeva palvelu viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa. Ammatillista koulutusta vailla olevat nuoret ohjataan ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai muihin työssä oppimisen muotoihin. Tutkinnon suorittaneita nuoria ohjataan hakemaan avoimia työpaikkoja ja tarvittaessa heidän työllistymistään tuetaan palkkatuen ja siihen pohjautuvan Sanssi-kortin avulla. Nuorten yrittäjyyttä tuetaan laajentamalla Nuorten yrittäjyyspaja -toimintamalli valtakunnalliseksi. Kuntakokeiluhankkeissa kehitetään viranomaisten ja muiden toimijoiden välistä tiedonkulkua ja yhteistyötä nuorten tukemiseksi. Pitkäaikaistyöttömyyttä alennetaan vuoden alussa voimaan tulevilla uudistuksilla, jotka koskevat työllistymistä edistävää moniammatillista yhteispalvelua ja työmarkkinatuen rahoitusta. Vuoden alussa voimaan tulevalla lailla vakinaistetaan työvoiman palvelukeskusten verkosto ja niiden toiminta laajennetaan koko maahan. Uudistuksilla lisätään ja kehitetään valtion ja kuntien yhteistyötä pitkäaikaistyöttömien palvelujen järjestämisessä ja niiden rahoittamisessa sekä kohdennetaan palkkatukea ja muita työvoimapalveluja pitkäaikaistyöttömille ja muille heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Vuonna päättyvässä työllisyyden kuntakokeilussa kunnat koordinoivat kokeilukunnissa pitkään työttömänä olleiden palvelujen järjestämistä ja vastaavat siitä, että palvelut toimivat kokonaisuutena. Maahanmuuttajien kotouttamista tehostetaan lisäämällä kotoutumiskoulutusta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Työvoimapalvelujen piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (ei sisällä ESR-ohjelmasta rahoitettavia toimenpiteitä) Palkkatuettu työ Valtionhallinto Kunnat ja kuntayhtymät Yksityinen sektori Starttiraha Työvoimakoulutus Valmennukset Yhteensä Työkokeilut Yhteensä Talousesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työllisyyden ja yrittäjyyden tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa konsernistrategian linjauksista ja muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus, enintään % Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste, enintään % 19,9 15,6 15 Ulkomaalaisten työttömyysaste, enintään % 28,4 17,9 20 Vaikeasti työllistyvien määrä, enintään hlöä Virta yli 3 kk työttömyyteen, enintään % Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla, enintään % 25, Virta yli 3 kk työttömyyteen vuotiailla vastavalmistuneilla, enintään % Uusien yritysten määrä Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) julkisen työvoimapalvelun kokeilu- ja kehittämishankkeiden menojen maksamiseen lukuun ottamatta työvoimakoulutuksen hankkeita, jotka rahoitetaan momentilta ) lähialueiden työhallintojen kehittämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö päättää, kuinka suuri osa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista käytetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousesitykseen liittyvän esityksen laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos isivat yhdessä työttömien palvelutarpeet, suunnittelisivat yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelut työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi ja vastaisivat yhdessä työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Yhteispalvelua varten ei perustettaisi uutta itsenäistä organisaatiota, vaan kukin toimintamallissa mukana oleva Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 viranomainen toimisi omien toimivaltuuksiensa puitteissa. Talousesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus Palvelukyky ja laatu työnantaja-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus, vähintään, % työnhakija-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus, vähintään, % työtarjouksesta tai muuten toimiston hakijalla täyttyneiden työpaikkojen osuus (ml. hakupaikat), vähintään, % 11, työnhakijoiden verkkopalvelujen käyttöaste, vähintään, % Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,0 - > 3,2 Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Julkisen hallinnon yhteinen asiakaspalvelu (siirto momentille ) -21 Rakennepoliittisten toimenpiteiden toimeenpano (siirto momentilta ) Tuottavuusvähennykset (vanha tuottavuusohjelma) Palkkaliukumasäästö -266 Palkkausten tarkistukset 873 Säästöpäätös Toimintamenojen lisäsäästö Toimintamenojen tuottavuussäästö -758 Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille ) -8 Vuokramenojen indeksikorotus 221 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -212 Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 talous I lisätalous talous tilinpäätös Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun alueellista kuljetustukea koskevan valtioneuvoston asetuksen mukaisen kuljetustuen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Kuljetustuesta annetulla valtioneuvoston asetuksella kuljetustukijärjestelmää on jatkettu vuoden 2017 loppuun saakka. Kuljetustukea maksetaan harvaan asutuilla alueilla, eli Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS 2 -alueella sekä Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan alueella, toimivien pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista. Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle keskimääräistä pidemmistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla. Kuljetustukea maksetaan noin 300 pienelle ja keskisuurelle yritykselle. Tasomuutos -67 Yhteensä -67 talous talous tilinpäätös Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen 2) valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/) mukaisten avustusten maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Valtuus Vuonna saa tehdä enintään euron arvosta sitoumuksia. Mikäli vuoden valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä enintään eurolla vuonna. S e l v i t y s o s a : Perusteluina vuoden valtuuden käyttämättä jääneen osan siirtämiseksi vuodelle ovat erityisesti toimenpiteet äkillisten rakennemuutosten alueilla. Näillä alueilla ollaan aktivoimassa ja valmistelemassa hankkeita, joista osa toteutuu vasta vuoden puolella. Momentin mukaisia avustuksia suunnataan pk-yritysten kansainvälistymistä, kasvua, uudistumista ja osaamista edistäviin hankkeisiin. Momentin valtuudesta on tarkoitus käyttää euroa pk-yritysten kansainvälistymisen edistämiseen, euroa äkillisen rakennemuutosten alueilla ja toimialoilla sekä euroa pk-yritysten keksintöjen edistämiseen eli innovatiivisten tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Momentin mukaisilla avustuksilla idaan myötävaikutettavan 800 uuden työpaikan ja 90 uuden yrityksen syntymiseen. Pk-yritysten kansainvälistymisen edistämiseen suunnattavalla valtuudella parannetaan merkittävästi lta noin 300 pk-yrityksen valmiuksia aloittaa tai laajentaa kansainvälistä liiketoimintaa. Valtuudesta myönnetään avustuksia pk-yrityksille niiden kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin hankkeisiin ja toimenpiteisiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Vuoden sitoumukset Menot yhteensä Keksintötoiminta (siirto momentilta ) 750 Maksatusmäärärahojen tarkistukset Pk-yritysten kansainvälistymisen edistämisen tuki V. 2 LTA:n valtuuden lisäyksen maksatusmuutos Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus (siirto momentilta ) 500 Säästöpäätös Yhteensä talous II lisätalous talous tilinpäätös Määrärahaa saa käyttää: 1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen 2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen 3) enintään euroa palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. S e l v i t y s o s a : Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen työntekijälle maksamaan. Palkkaturvamenoja vastaavat tulot euroa on merkitty momentille Palkkaturvapalautusten idut euron korot on budjetoitu momentille Palkkaturva (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Palkkaturvan tunnuslukuja Palkkaturvaa maksettu Palkkaturvaa peritty takaisin työnantajilta Palkkaturvaa saaneiden työntekijöiden lukumäärä Palkkaturvapäätöksen saaneiden työnantajien lukumäärä Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv) Hakemuksista käsitelty alle 2 kuukaudessa (%) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Tasomuutos Yhteensä talous talous tilinpäätös Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten asiantuntija-intien, kokeilujen, valmennusten ja työvoimakoulutuksen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-inteihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen 2) työvoimakoulutuksen tiedottamisesta, tarjouspyyntö- ja hankintailmoittelusta aiheutuvien menojen maksamiseen, työvoimakoulutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä ja koulutus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työvoimakoulutukseen liittyviin tehtäviin 3) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä 4) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti valtion virastoihin ja laitoksiin palkattavan enintään 900 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön muiden palkkauskustannusten kuin lomarahan korvaamiseen enintään euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä sitä vastaavan lomarahan maksamiseen 5) palkkatuen maksamiseen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 7 :n 2 momentin mukaisesti enintään euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä enintään 65 prosentin työaikaa vastaavan lomarahan maksamiseen 6) starttirahan ja muun kuin kohdassa 5 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen sekä lisätukien maksamiseen kunnille julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti 7) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen vakuutusturvan kustannuksiin 8) enintään euroa Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillisesta kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin päättämällä tavalla 9) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa muiden kuin yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin 10) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin enintään euroa kuukaudessa henkilöä kohti 11) enintään euroa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisten yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan 12) enintään euroa palkkioiden maksamiseen kuntakokeilukunnissa toimiville yhdistyksille ja säätiöille, jotka hankkivat palveluksessaan olleille pitkäaikaistyöttömille palkkatukijakson jälkeisen työpaikan ja enintään euroa tulospalkkioiden maksamiseen kuntakokeiluun osallistuville kunnille työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin päättämällä tavalla. Momentilta maksettaviin menoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena. Valtuus Vuonna saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden jälkeen enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousesitykseen liittyvän esityksen julkisesta työvoimaja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta siten, että laissa säädetty aluevelvoite poistetaan sekä lisätään ammatillista koulutusta vailla oleville nuorille oikeus kulukorvaukseen työkokeilun ajalta. Valtiolle työllistettäessä ei enää korvattaisi työn järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Rekisteröityjen yhdistysten ja säätiöiden työllistäessä pitkään työttömänä olleen henkilön elinkeinotoimintaan kuulumattomiin tehtäviin niille voitaisiin maksaa palkkatukena 100 prosenttia niistä palkkauskustannuksista, jotka vastaavat enintään 65 prosentin työaikaa. Tukea voitaisiin kuitenkin maksaa enintään valtion talousssa vahvistettu määrä. Lisäksi niille voitaisiin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 korvata enintään 65 prosentin työaikaa vastaava lomaraha. Momentilta rahoitetaan jatkossa myös työmarkkinatukea saavien palkkatuen ja starttirahan perustuen osuus, mikä on aiemmin rahoitettu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokan momentilta Määrärahan itu käyttö (euroa) Asiantuntija-innit Kokeilut ja valmennukset Työvoimakoulutuksen hankinta Ammatillinen koulutus Kotoutumiskoulutus Työvoimakoulutuksen kehittämis-, tiedotusja ilmoitustoiminta Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus Yhteensä Starttiraha Palkkatuettu työ Valtionhallinto Kunnat ja kuntayhtymät Yksityinen sektori Yhteensä Työllisyyspoliittinen avustus Korvaukset Vakuutusturva Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillinen kehittäminen (enintään) Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta (enintään) Kuntakokeilukunnille maksettavat tulospalkkiot (enintään) Kaikki yhteensä Momentin määrärahaa voidaan käyttää äkillisen rakennemuutoksen alueilla ja toimialoilla. Työvoimakoulutukseen ja valmennukseen osallistuvien toimeentulo maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momenteilta , 51 ja 52. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, % kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, % 46, Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot Yhteensä vuodesta lähtien Työvoimakoulutus Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Vuoden sitoumukset Menot yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Kotoutumiskoulutus Rakennepoliittisten toimenpiteiden toimeenpano (siirto momentille ) Siirto momentille Työllistämisen aluevelvoitteen poisto -800 Työmarkkinatukea saavien palkkatuen ja starttirahan perustuen osuus (siirto momentilta ) Säästöpäätös Tasomuutos Yhteensä talous II lisätalous I lisätalous talous tilinpäätös Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) perusteella työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1075/2012) mukaisten avustusten maksamiseen 2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 1 2 luvun mukaisten avustusten maksamiseen. Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Momentilta maksetaan ennen vuotta tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia kustannuksia. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) ja työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelmasta annetun asetuksen (1075/2012) mukainen työllisyysperusteinen investointiavustus ja työllisyysohjelma on lakkautettu, ja työllisyysperusteinen investointiavustus on korvattu osittain valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/) mukaisella yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksella, joka rahoitetaan momentilta Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Menot yhteensä Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus (siirto momentille ) -500 Tasomuutos Yhteensä 844 talous talous tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8