TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija Sari Mutka

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija Sari Mutka JULKISTEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TYÖVOIMAKOULUTUKSEN MYÖNTÄMISVALTUUDEN JAKO SEKÄ PALKKATUETTUUN TYÖHÖN JA STARTTIRAHAAN VARATTUJEN TYÖTTÖMYYSETUUSMÄÄRÄRAHOJEN JAKO VUONNA 2018 Lähtökohdat Julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla toteutetaan työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa. Kasvupolitiikan toteuttamiseksi työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia, tuetaan työvoiman nopeaa työllistymistä ja osaamisen kehittämistä, alkavaa yritystoimintaa sekä yritysten kansainvälistymistä ja kasvua. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla kehitetään pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä ja vaikutetaan myös toimintaympäristön muutoksiin, joita aiheuttavat digitalisaatio, globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet. Painotuksena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla työttömien ja yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta ja yritystoiminnan kehittämispalveluja. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin. Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen momentin määrärahan keskeisimmät käytön kohteet ovat työvoimakoulutuksen ja valmennusten hankinta, palkkatuettu työ, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus. Kansallisen rahoituksen lisäksi julkisia työvoima- ja yrityspalveluja rahoitetaan myös ESR- ohjelmaan varatuista määrärahoista ohjelmakaudella Vuosina on käynnissä kokeiluluonteinen rahoitusuudistus, jossa aktiivitoimenpiteiden määrää pyritään lisäämään laajentamalla työttömyysetuuksien käyttötarkoitusta. Maakuntauudistuksen johdosta valmisteilla on rahoitusmallin jatko vuodelle Rahoitusmallissa työmarkkinatuen sekä peruspäivärahan ja ansiopäivärahan perusosan käyttömahdollisuutta on laajennettu siten, että niitä käytetään työttömyyden aikaisen toimeentuloturvan lisäksi valtionhallintoon työllistämisen, palkkatuen ja starttirahan rahoitukseen. Palkkatuettua työtä (so. valtionhallintoon työllistäminen ja palkkatuki) rahoitetaan työttömyysetuusmäärärahoista peruspäivärahaa vastaavaan määrään asti ja ylittävä osuus rahoitetaan työllisyysmäärärahoista. Yrittäjäksi ryhtyville työttömille maksettava starttiraha rahoitetaan kokonaan työttömyysetuusmäärärahoista ja muille kuin työttömille maksettava starttiraha kokonaan työllisyysmäärärahoista. Työttömyysetuusmäärärahojen käyttötarkoituksen laajentamisella vastataan nykyistä paremmin työttömien palvelutarpeisiin. Tavoitteena on lisätä yrittäjäksi ryhtymistä, lyhentää työttömyysjaksoja, alentaa rakenteellista työttömyyttä ja vähentää työttömyysturvamenoja.

2 2 Työllisyys- ja työttömyysetuusmäärärahat vuoden 2018 talousarviossa Työllisyysmäärärahat on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan momentille ja työttömyysetuusmäärärahat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan momenteille , ja Vuoden 2018 talousarviossa momentille (Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut, siirtomääräraha 2v) on osoitettu yhteensä euroa. Vähennys vuoden 2017 talousarvioon verrattuna on 22,8 %. Merkittävimmät lisäykset ja vähennykset vuoden 2018 talousarviossa ovat tutkintoon tai sen osaan johtavan sekä osa ei-tutkintoon johtavan ammatillisen koulutuksen, aikuisten perusopetuksen sekä maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksensiirto opetus- ja kulttuuriministeriölle ( euroa), aktiivimallin käyttöönotto ( euroa), julkisen talouden välittömät sopeutustoimet ( ) ja kotoutumiskoulutus ( euroa). Momentin määrärahojen lisäksi vuonna 2018 on käytettävissä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan momenteille vuoden 2018 talousarviossa budjetoitua määrärahaa palkkatuettuun työhön ja starttirahaan yhteensä euroa, jakautuen eri momenteille seuraavasti: euroa momentilla (Valtionosuus ansiopäivärahasta, arviomääräraha), euroa momentilla (Valtionosuus peruspäivärahasta, arviomääräraha) ja euroa momentilla (Valtionosuus työmarkkinatuesta, arviomääräraha). Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa on sovittu, että työttömyysetuusmäärärahat jaetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselle (KEHA-keskus), joka kirjaa vuoden 2018 lopussa määrärahat ELY-keskuksille käytön mukaisesti. Tämä toimintatapa helpottaa ELY-keskusten määrärahan hallintaa ja seurantaa. Työttömyysetuusmäärärahan sidontaa seurataan maksuperusteisesti kuukausittain sekä ELY -keskuksissa, KEHA -keskuksessa että Työ- ja elinkeinoministeriössä ja näin pystytään varmistamaan, että arvioitu määräraha ei ylity. Tämä toimintatapa sujuvoittaa ELY-keskusten määrärahaseurantaa, määrärahan hallintaa sekä mahdollisia määrärahan lisäyksiä ja palautuksia Sosiaali- ja terveysministeriölle. ELY -keskusten määrärahaesitykset kaikille neljälle momentille olivat yhteensä euroa. Tulosneuvotteluprosessin yhteydessä sovittiin ELY keskusten käytettävissä olevaksi määrärahaksi alustavasti yhteensä euroa. Määrärahasta euroa on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan momenttien määrärahaa ja euroa vuoden 2018 talousarvion momentin määrärahaa. Alueellisen määrärahajaon kriteerit Perusjaon kriteerit (momentit ) Perusjaossa jaetaan osa määrärahoista ja siinä on mukana momentin määrärahoista euroa. Perusjaossa jaettava euromäärä on jaettu painottaen alueiden työttömien määrää 55 %:lla, vaikeasti työllistyvien määrää 30 %:lla ja työttömyysastetta 15 %:lla (tunnusluvut liitteessä 1). Verrattuna vuoden 2017 perusjakoon ilman työttömyysetuusmäärärahoja nyt on jaettavissa määrärahaa 35 % vähemmän johtuen suurelta osin ammatillisen työvoimakoulutuksen siirrosta Opetus- ja kulttuuriministeriölle. Pienin ELY- keskuskohtainen vähennys vuoden 2017 perusjakoon verrattuna on 31 % ja suurin 40 %.

3 3 ELY-keskukset ovat sopineet kuljetusalan työvoimakoulutuksen työnjaosta Etelä- Suomen alueella, jonka mukaisesti perusjakoon on tehty momentin osalta seuraavat muutokset: Uudeltamaalta vähennetty euroa, Pirkanmaalta vähennetty euroa, Satakunnalta vähennetty euroa ja Varsinais-Suomelle lisätty euroa. Lisäksi perusjako sisältää Uudenmaan ELY-keskukselle Nuorten yrittäjyyspajan optioihin euroa (sis.alv). Muut määrärahan jakoperusteet (momentti ) Momentin määrärahojen erilaisesta käyttötarkoituksesta ja ELY-keskusten erilaisesta työnjaosta johtuen on ELY-keskuksille jaettu perusjaosta poikkeavilla kriteerillä yhteensä euroa. ELY- keskuksille on jaettu maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen euroa painottaen ulkomaalaisia työnhakijoita 80 %:lla ja alueelle muuttaneiden pakolaisten määrää 20 %:lla. Sekä ulkomaalaisten työnhakijoiden että kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden huomioiminen määrärahan jaossa tukee hallituksen kotouttamisen toimenpideohjelmaa ( ), jossa tavoitteeksi on asetettu oleskeluluvan saavien henkilöiden nopea siirtyminen kuntiin sekä koulutukseen ja työhön. Kansainvälistä suojelua saavilla henkilöillä on usein tarve pidempikestoiseen kotoutumiskoulutukseen kuin henkilöillä, joiden maahantulo perustuu muuhun kuin pakolaisuuteen. Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan on jaettu euroa lähinnä ELY- keskusalueiden yritysten toimipaikkojen määrän mukaan neljälle tehtäviä hoitavalle ELY- keskukselle (Häme, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa). Pohjoiskalotin koulutuskeskuksesta hankittavaan koulutukseen on jaettu Lapin ELYkeskukselle euroa. Euroopan globalisaatiorahastohankkeiden (EGR) määrärahoja on jaettu ELY- keskuksille seuraavasti: Uusimaa euroa, Varsinais-Suomi euroa, Pirkanmaa euroa ja Pohjois-Pohjanmaa euroa. Edellä mainituilla perusteilla (ml. perusjako) laaditun momentin jaon lopputuloksena minkään ELY- keskuksen käytettävissä olevat määrärahat eivät vähene 10 %- yksikköä enempää verrattuna koko maan tason vähennykseen (- 25 %) vastaavasta viime vuoden jaosta. Määräraha- ja myöntämisvaltuusjakoesitys Tulosneuvottelujen yhteydessä sovittuja perusjakoon sisältyviä momentin valtionhallintoon työllistämisen määrärahoja, yhteensä euroa ja työttömyysetuusmomenteille varattuja määrärahoja euroa ei jaeta alueille, vaan valtion kirjanpitoyksiköille on annettu kaikille neljälle momentille ( , , ja ) kirjausoikeus TE-toimiston tekemän päätöksen mukaisesti. Momentin osalta po. määrärahat ovat työ- ja elinkeinoministeriössä ja momenttien , ja osalta sosiaali- ja terveysministeriössä. Momentin määrärahajako ELY- keskuksille esitetään jaettavaksi yhteensä euroa ja työ- ja elinkeinoministeriön päätettäväksi esitetään jätettäväksi yhteensä euroa. Tästä sum-

4 4 masta valtionhallintoon työllistämisen osuus on euroa. Loput euroa jakaantuu siten, että noin euroa varataan jaettavaksi myöhemmin ELYkeskuksille ja noin euroa varataan ministeriön käyttöön palvelujen kehittämisja kokeilumenoihin. ELY- keskuksille myöhemmin jaettavaksi varattu määräraha sisältää euroa nuorten palveluiden tulosperusteiseen hankintaan, euroa työttömien haastatteluihin liittyviin ostopalveluihin, euroa Maahanmuuttajien kotouttamisen yhteiskunnallisen vaikuttavuusinvestoimisen hankkeen (Koto -SIB) rahoittamiseen euroa yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, euroa vakuutusturvaan ja noin euroa äkillisiin rakennemuutoksiin reagoimiseksi ja muihin ennakoimattomiin tarpeisiin. Tämän lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö jakaa ELY-keskuksille euroa vuodelta 2017 momentin aikaisemmin ELY-keskuksille jakamatonta määrärahaa. Vuoden 2018 määrärahajakoehdotus ja muutokset vuoden 2017 valtioneuvoston määrärahajakoon ( ) verrattuna (momentti ) ELY-keskus Jakoehdotus 2018 Jako 2017 ( ) % Uusimaa % Varsinais-Suomi % Satakunta % Häme % Pirkanmaa % Kaakkois-Suomi % Etelä-Savo % Pohjois-Savo % Pohjois-Karjala % Keski-Suomi % Etelä-Pohjanmaa % Pohjanmaa % Pohjois-Pohjanmaa % Kainuu % Lappi % ELY-keskukset yhteensä % Työ- ja elinkeinoministeriö % Yhteensä % Muutokset eri ELY-keskuksille esitettyjen määrärahojen suuruudessa verrattuna vuoteen 2017 johtuvat pääasiassa määrärahan vähenemisestä, mm. tutkintotavoitteisen ammatillisen työvoimakoulutuksen siirrosta opetus- ja kulttuuriministeriöön sekä osin jakoperusteita koskevissa tunnusluvuissa tapahtuneista muutoksista kullakin alueella. Lisäksi tiettyjen erityismäärärahojen (kuten yrityksen kehittämispalvelut, EGR ja kuljetusalan työvoimakoulutus) jaolla on vaikutusta.

5 5 Käytännössä ELY- keskuksilla on käytettävissään momentin vuoden 2018 talousarvion määrärahaa enemmän kuin mitä jakoehdotuksessa ehdotetaan. Kun jakoehdotukseen lisätään työ- ja elinkeinoministeriöön jätettävät valtionhallintoon työllistämisen määrärahat, yhteensä euroa, on ELY- keskuksilla käytettävissä yhteensä euroa. Lisäksi samassa yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriö jakaa ELYkeskuksille euroa vuodelta 2017 siirtynyttä momentin aikaisemmin jakamatonta määrärahaa. ELY- keskusten käytettävissä olevat määrärahat (ml. valtionhallintoon työllistäminen) alkuvuonna 2018 (TA 2018) ja alkuvuonna 2017 (TA 2017) sekä muutos (momentti ) ELY-keskus Käytettävissä yhteensä 2018 Käytettävissä yhteensä 2017 % Uusimaa % Varsinais-Suomi % Satakunta % Häme % Pirkanmaa % Kaakkois-Suomi % Etelä-Savo % Pohjois-Savo % Pohjois-Karjala % Keski-Suomi % Etelä-Pohjanmaa % Pohjanmaa % Pohjois-Pohjanmaa % Kainuu % Lappi % Yhteensä % Päätöksessä esitetään, että työ- ja elinkeinoministeriö voisi tarvittaessa tehdä muutoksia päätösehdotuksen mukaisiin ELY- keskuskohtaisiin määrärahoihin. Momentin työvoimakoulutuksen myöntämisvaltuusjako Momentille on osoitettu työvoimakoulutuksen hankintaan euron myöntämisvaltuus. Myöntämisvaltuuden avulla voidaan tehdä pitkäkestoisia talousarviovuoden ylittäviä sopimuksia työvoimakoulutuksen hankinnasta. Työvoimakoulutuksen myöntämisvaltuutta esitetään jaettavaksi ELY -keskuksille yhteensä euroa ja työ- ja elinkeinoministeriöön jätettäväksi euroa ministeriön myöhempää päätöksentekoa varten.

6 6 Vuoden 2018 työvoimakoulutuksen myöntämisvaltuuden jakoehdotus ja vertailu vuoden 2017 (19.1.) jakoon ELY-keskus Jakoehdotus 2018 Jako 2017 ( ) Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Alueet yhteensä Työ- ja elinkeinoministeriö Kaikki yhteensä Jako on tehty ELY-keskusten esitysten mukaisesti, kuitenkin niin, että ELY-keskukselle jaettava valtuus ei pääsääntöisesti ylitä 40 prosenttia työvoimakoulutuksen hankintaan suunnitelluista määrärahoista. Muutokset ELY -keskuksille esitetyissä valtuuksien määrissä suhteessa vuoden 2017 jakoon johtuvat pääasiassa valtuuden kokonaismäärän vähenemisestä. Valtuuden tarve on laskenut johtuen tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen siirtymisestä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitettavaksi.. Päätöksessä esitetään, että työ- ja elinkeinoministeriö voisi tarvittaessa tehdä muutoksia päätösehdotuksen mukaisiin ELY- keskuskohtaisiin myöntämisvaltuuksiin.

7 7 Momenttien , ja määrärahajako Työ- ja elinkeinoministeriö ei jaa työttömyysetuusmäärärahaa jokaiselle ELY-keskukselle vaan määrärahat jaetaan kokonaisuutena kirjanpitoyksikkö KEHA -keskukselle ELYkeskusten käyttöön. Vuoden 2018 lopussa KEHA-keskus kirjaa määrärahan kullekin ELY-keskukselle toteutuneen käytön mukaan. Työttömyysetuusmomenteilta esitetään jaettavaksi KEHA-keskukselle kaikki palkkatukeen ja starttirahaan suunnitellut määrärahat eli euroa. Valtionhallintoon työllistämiseen varatut määrärahat euroa esitetään jätettäväksi sosiaali- ja terveysministeriöön valtion kirjanpitoyksiköiden kirjauksia varten. Vuoden 2018 määrärahajakoehdotus momenteilla , ja Mom Mom Mom KEHA -keskus Sosiaali- ja terveysministeriö Yhteensä Kuten momentin määrärahojen kohdalla, niin myös työttömyysetuusmäärärahojen kohdalla ELY- keskuksilla on käytettävissään vuoden 2018 talousarvion määrärahaa enemmän kuin mitä jakoehdotuksessa ehdotetaan. Kun jakoehdotukseen lisätään valtionhallintoon työllistämiseen varatut määrärahat, yhteensä euroa, on ELYkeskuksilla käytettävissä työttömyysetuusmomenteilla yhteensä euroa. Päätöksessä esitetään, että työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa voisi tarvittaessa tehdä muutoksia päätösehdotuksen mukaisten valtionhallintoon työllistämiseen varattujen määrärahojen sekä palkkatukeen ja starttirahaan varattujen määrärahojen välillä momenteilla , ja Päätöksessä esitetään, että työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa voisi tarvittaessa siirtää KEHA-keskukselle jaettua momenttien , ja määrärahaa sosiaali- ja terveysministeriölle. Päätöksessä esitetään, että työ- ja elinkeinoministeriö voisi tarvittaessa tehdä muutoksia päätösehdotuksen mukaisiin ELY- keskuskohtaisiin määrärahoihin.