TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Työmarkkinaneuvos Raija Saastamoinen

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Työmarkkinaneuvos Raija Saastamoinen JULKISTEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TYÖVOIMAKOULUTUKSEN MYÖNTÄMISVALTUUDEN JAKO SEKÄ PALKKATUETTUUN TYÖHÖN JA STARTTIRAHAAN VARATTUJEN TYÖTTÖMYYSETUUSMÄÄRÄRAHOJEN JAKO VUONNA 2017 Lähtökohdat Julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla toteutetaan työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa. Kasvupolitiikan toteuttamiseksi työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla kehitetään pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä ja vaikutetaan myös toimintaympäristön muutoksiin, joita aiheuttavat digitalisaatio, globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet. Painotuksena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta ja yritystoiminnan kehittämispalveluja. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin. Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen momentin määrärahan keskeisimmät käytön kohteet ovat työvoimakoulutuksen ja valmennusten hankinta, palkkatuettu työ, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus. Kansallisen rahoituksen lisäksi julkisia työvoima- ja yrityspalveluja rahoitetaan myös ESR- ohjelmaan varatuista määrärahoista. Vuosina toteutetaan rahoitusuudistus, jossa aktiivitoimenpiteiden määrää lisätään laajentamalla työttömyysetuuksien käyttötarkoitusta. Uudistuksessa työmarkkinatuen sekä peruspäivärahan ja ansiopäivärahan perusosan käyttömahdollisuutta laajennetaan siten, että niitä käytetään työttömyyden aikaisen toimeentuloturvan lisäksi valtionhallintoon työllistämisen, palkkatuen ja starttirahan rahoitukseen. Palkkatuettua työtä (so. valtionhallintoon työllistäminen ja palkkatuki) rahoitetaan työttömyysetuusmäärärahoista peruspäivärahaa vastaavaan määrään asti ja ylittävä osuus rahoitetaan työllisyysmäärärahoista. Yrittäjäksi ryhtyville työttömille maksettava starttiraha rahoitetaan kokonaan työttömyysetuusmäärärahoista ja muille kuin työttömille maksettava starttiraha kokonaan työllisyysmäärärahoista. Työttömyysetuusmäärärahojen käyttötarkoituksen laajentamisella vastataan nykyistä paremmin työttömien palvelutarpeisiin. Tavoitteena on lisätä yrittäjäksi ryhtymistä, lyhentää työttömyysjaksoja, alentaa rakenteellista työttömyyttä ja vähentää työttömyysturvamenoja. Työllisyysmäärärahat on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan momentille ja työttömyysetuusmäärärahat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan momenteille , ja Vuoden 2017 talousarvioesityksessä momentille (Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut, siirtomääräraha 2v) on osoitettu yhteensä euroa. Vähennys vuoden 2016 talousarvioon verrattuna on 27,6 %.

2 2 Momentin määrärahojen lisäksi vuonna 2017 on käytettävissä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan momenteille vuoden 2017 talousarviossa budjetoitua määrärahaa palkkatuettuun työhön ja starttirahaan yhteensä euroa, jakautuen eri momenteille seuraavasti: euroa momentilla (Valtionosuus ansiopäivärahasta, arviomääräraha), euroa momentilla (Valtionosuus peruspäivärahasta, arviomääräraha) ja euroa momentilla (Valtionosuus työmarkkinatuesta, arviomääräraha). Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa on sovittu, että työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee näiden määrärahojen alueelliset jaot samoilla kriteereillä kuin työllisyysmäärärahojenkin jaon ja esittelee ELY-keskuskohtaiset määrärahajaot myös työttömyysetuusmomenttien osalta samassa yhteydessä työllisyysmäärärahojen kanssa. ELY -keskusten määrärahaesitykset kaikille neljälle momentille olivat yhteensä euroa. Tulosneuvotteluprosessin yhteydessä sovittiin ELY keskusten käytettävissä olevaksi määrärahaksi alustavasti yhteensä euroa. Alueellisen määrärahajaon kriteerit Perusjaon kriteerit (momentit , , ja ) Ns. perusjako, jonka mukaan valtaosa määrärahoista jaetaan, esitetään tehtäväksi samoilla jakokriteereillä kuin vastaava vuoden 2016 määrärahajako. Perusjaossa on mukana nyt kaikki työttömyysetuusmomenteille , ja tarkoitukseen varatut määrärahat ( euroa) ja momentin määrärahoista euroa. Perusjaossa jaettava euromäärä on yhteensä euroa, mikä on jaettu painottaen alueiden työttömien määrää 55 %:lla, vaikeasti työllistyvien määrää 30 %:lla ja työttömyysastetta 15 %:lla (tunnusluvut liitteessä 1). Työttömyysasteessa ja työttömien määrässä on otettu huomioon, kuten aikaisemminkin, työvoimakoulutuksessa ja palkkatuetussa työssä olevat. Verrattuna vuoden 2016 perusjakoon nyt on jaettavissa määrärahaa 25 % enemmän johtuen työttömyysetuusmäärärahojen käyttömahdollisuuden laajennuksesta. Pienin ELY- keskuskohtainen lisäys vuoden 2016 perusjakoon verrattuna on 10 % ja suurin 30 %. ELY-keskukset ovat sopineet kuljetusalan työvoimakoulutuksen uudesta työnjaosta Etelä- Suomen alueella, jonka mukaisesti perusjakoon on tehty momentin osalta seuraavat muutokset: Uudeltamaalta vähennetty euroa, Pirkanmaalta vähennetty euroa, Satakunnalta vähennetty euroa ja Varsinais-Suomelle lisätty euroa. Muut määrärahan jakoperusteet (momentti ) Momentin määrärahojen erilaisesta käyttötarkoituksesta ja ELY-keskusten erilaisesta työnjaosta johtuen on ELY-keskuksille jaettu perusjaosta poikkeavilla kriteerillä yhteensä euroa. ELY- keskuksille on jaettu maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen euroa painottaen ulkomaalaisia työnhakijoita 80 %:lla ja vastaanottokeskuspaikkojen määrää 20 %:lla. Turvapaikanhakijoiden määrän huomattavan kasvun vuoksi painotetaan vuoden 2017 määrärahajaossa aiempaa enemmän kansainvälistä suojelua saavien kuntiin muuttoa. Jakamatta jätetään euroa, koska tässä vaiheessa ei tiedetä riittävällä tarkkuudella sitä, kuinka paljon turvapaikanhakijoita sijoittuu millekin ELY- keskusalueelle.

3 3 Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan on jaettu euroa lähinnä ELY- keskusalueiden yritysten toimipaikkojen määrän mukaan neljälle tehtäviä hoitavalle ELY- keskukselle (Häme, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa). Pohjoiskalotin koulutuskeskuksesta hankittavaan koulutukseen on jaettu Lapin ELYkeskukselle euroa. Nokia 3- ja Microsoft 2- Euroopan globalisaatiorahastohankkeiden (EGR) työvoimakoulutusmäärärahoja on jaettu ELY- keskuksille seuraavasti: Varsinais-Suomi euroa, Pirkanmaa euroa ja Pohjois-Pohjanmaa euroa. Edellä mainituilla perusteilla (ml. perusjako) laaditun momentin jaon lopputuloksena minkään ELY- keskuksen käytettävissä olevat määrärahat eivät vähene 10 %- yksikköä enempää verrattuna koko maan tason vähennykseen (-28,7 %) vastaavasta viime vuoden jaosta. Määräraha- ja myöntämisvaltuusjakoesitys Tulosneuvottelujen yhteydessä sovittuja perusjakoon sisältyviä valtionhallintoon työllistämisen määrärahoja, yhteensä euroa, ei jaeta alueille, vaan valtion kirjanpitoyksiköille on annettu kaikille neljälle momentille ( , , ja ) kirjausoikeus. Kirjanpitoyksiköillä on kirjausoikeus näille momenteille TEtoimiston tekemän päätöksen mukaisesti. Momentin osalta po. määrärahat ovat työ- ja elinkeinoministeriössä ja momenttien , ja osalta sosiaali- ja terveysministeriössä. Momentin määrärahajako ELY- keskuksille esitetään jaettavaksi yhteensä euroa ja työ- ja elinkeinoministeriön päätettäväksi esitetään jätettäväksi yhteensä euroa. Tästä summasta valtionhallintoon työllistämisen osuus on euroa. Loput euroa jakaantuu siten, että noin euroa varataan jaettavaksi myöhemmin ELYkeskuksille ja noin euroa varataan ministeriön käyttöön palvelujen kehittämisja kokeilumenoihin ja vakuutusturvaan. ELY- keskuksille myöhemmin jaettavaksi varattu määräraha sisältää euroa kotoutumiskoulutuksen hankintaan, euroa hallituksen Työllisyys ja kilpailukyky- hankkeen Yksityiset työnvälityspalvelut toteutukseen, euroa kasvuyritysten työllisyysohjelmaan, euroa yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, nuorten yrittäjyyspajaan ja noin euroa äkillisiin rakennemuutoksiin reagoimiseksi ja muihin ennakoimattomiin tarpeisiin.

4 4 Vuoden 2017 määrärahajakoehdotus ja muutokset vuoden 2016 valtioneuvoston määrärahajakoon ( ) verrattuna (momentti ) ELY-keskus Jakoehdotus Jako 2016 Muutos Muutos 2017 ( ) % Uusimaa ,0 Varsinais-Suomi ,9 Satakunta ,2 Häme ,1 Pirkanmaa ,5 Kaakkois-Suomi ,3 Etelä-Savo ,3 Pohjois-Savo ,4 Pohjois-Karjala ,6 Keski-Suomi ,3 Etelä-Pohjanmaa ,9 Pohjanmaa ,1 Pohjois-Pohjanmaa ,2 Kainuu ,1 Lappi ,8 ELY-keskukset yhteensä ,4 Työ- ja elinkeinoministeriö ,1 Yhteensä ,6 Muutokset eri alueille esitettyjen määrärahojen suuruudessa verrattuna vuoteen 2016 johtuvat pääasiassa määrärahan vähenemisestä ja osin jakoperusteita koskevissa tunnusluvuissa tapahtuneista muutoksista kullakin alueella. Lisäksi tiettyjen erityismäärärahojen (kuten EGR ja kuljetusalan työvoimakoulutus) jaolla on vaikutusta. Käytännössä ELY- keskuksilla on käytettävissään momentin vuoden 2017 talousarvion määrärahaa enemmän kuin mitä jakoehdotuksessa ehdotetaan. Kun jakoehdotukseen lisätään työ- ja elinkeinoministeriöön jätettävät valtionhallintoon työllistämisen määrärahat, yhteensä euroa, on ELY- keskuksilla käytettävissä yhteensä euroa.

5 5 ELY- keskusten käytettävissä olevat määrärahat (ml. valtionhallintoon työllistäminen) alkuvuonna 2017 (TA 2017) ja alkuvuonna 2016 (TA 2016) sekä muutos (momentti ) ELY-keskus Käytettävissä yhteensä 2017 Käytettävissä yhteensä 2016 Muutos Muutos % Uusimaa ,5 Varsinais-Suomi ,1 Satakunta ,5 Häme ,8 Pirkanmaa ,0 Kaakkois-Suomi ,9 Etelä-Savo ,2 Pohjois-Savo ,0 Pohjois-Karjala ,7 Keski-Suomi ,0 Etelä-Pohjanmaa ,1 Pohjanmaa ,5 Pohjois-Pohjanmaa ,2 Kainuu ,5 Lappi ,6 Yhteensä ,7 Päätöksessä esitetään, että työ- ja elinkeinoministeriö voisi tarvittaessa tehdä muutoksia päätösehdotuksen mukaisiin ELY- keskuskohtaisiin määrärahoihin. Momentin työvoimakoulutuksen myöntämisvaltuusjako Momentille on osoitettu työvoimakoulutuksen hankintaan euron myöntämisvaltuus. Myöntämisvaltuuden avulla voidaan tehdä pitkäkestoisia talousarviovuoden ylittäviä sopimuksia työvoimakoulutuksen hankinnasta. Työvoimakoulutuksen myöntämisvaltuutta esitetään jaettavaksi ELY -keskuksille yhteensä euroa ja työ- ja elinkeinoministeriöön jätettäväksi euroa ministeriön myöhempää päätöksentekoa varten.

6 6 Vuoden 2017 työvoimakoulutuksen myöntämisvaltuuden jakoehdotus ja vertailu vuoden 2016 (28.1.) jakoon ELY-keskus Jakoehdotus 2017 Jako 2016 ( ) Muutos Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Alueet yhteensä Työ- ja elinkeinoministeriö Kaikki yhteensä Jako on tehty ELY-keskusten esitysten mukaisesti, kuitenkin niin, että millekään ELYkeskukselle jaettava valtuus ei ylitä 50 prosenttia työvoimakoulutuksen hankintaan suunnitelluista määrärahoista. Muutokset ELY -keskuksille esitetyissä valtuuksien määrissä suhteessa vuoden 2016 jakoon johtuvat pääasiassa työvoimakoulutuksen hankintojen toteutuksen ja käytäntöjen eroista. Päätöksessä esitetään, että työ- ja elinkeinoministeriö voisi tarvittaessa tehdä muutoksia päätösehdotuksen mukaisiin ELY- keskuskohtaisiin myöntämisvaltuuksiin. Momenttien , ja määrärahajako Määrärahajaot on tehty aiemmin esitetyn perusjaon kriteereiden mukaisesti. Työttömyysetuusmomenteilta esitetään jaettavaksi ELY- keskuksille kaikki palkkatukeen ja starttirahaan suunnitellut määrärahat, eli euroa. Valtionhallintoon työllistämiseen varatut määrärahat, euroa, esitetään jätettäväksi sosiaali- ja terveysministeriöön valtion kirjanpitoyksiköiden kirjauksia varten.

7 7 Vuoden 2017 määrärahajakoehdotus momenteilla , ja ELY-keskus Jakoehdotus 2017 Jakoehdotus 2017 Jakoehdotus 2017 Mom Mom Mom Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Lappi ELY-keskukset yhteensä Sosiaali- ja terveysministeriö Yhteensä Kuten momentin määrärahojen kohdalla, niin myös työttömyysetuusmäärärahojen kohdalla ELY- keskuksilla on käytettävissään vuoden 2017 talousarvion määrärahaa enemmän kuin mitä jakoehdotuksessa ehdotetaan. Kun jakoehdotukseen lisätään valtionhallintoon työllistämiseen varatut määrärahat, yhteensä euroa, on ELYkeskuksilla käytettävissä työttömyysetuusmomenteilla yhteensä euroa.

8 8 ELY-keskusten käytettävissä olevat määrärahat (ml. valtionhallintoon työllistäminen) vuonna 2017 momenteilla , ja ELY-keskus Käytettävissä yhteensä 2017 Käytettävissä yhteensä 2017 Käytettävissä yhteensä 2017 Mom Mom Mom Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä Päätöksessä esitetään, että työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa voisi tarvittaessa tehdä muutoksia päätösehdotuksen mukaisten valtionhallintoon työllistämiseen varattujen määrärahojen sekä palkkatukeen ja starttirahaan varattujen määrärahojen välillä. Päätöksessä esitetään, että työ- ja elinkeinoministeriö voisi tarvittaessa tehdä muutoksia päätösehdotuksen mukaisiin ELY- keskuskohtaisiin määrärahoihin.