Talousarvioesitys (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

Transkriptio

1 30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka S e l v i t y s o s a : Kasvupolitiikan toteuttamiseksi työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla kehitetään pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä ja vaikutetaan myös toimintaympäristön muutoksiin, joita aiheuttavat digitalisaatio, globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla on kiinteä yhteys elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan, jotka ovat kasvupolitiikan keskeisiä elementtejä. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa toteutetaan julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla. Työllisyys- ja yrityspolitiikassa painotuksena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta ja yritystoiminnan kehittämispalveluja. Työvoimakoulutusta uudistetaan ja suunnataan entistä enemmän yrityslähtöiseksi. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin. Julkisen työvoima- ja yrityspalvelun uudistuksessa resurssien käyttöä kohdennetaan työnhakijoiden aktivointiin. Tämä toteuttaa kasvupolitiikan tavoitteita tukemalla työvoiman saatavuutta yrityksissä. TE-toimiston tehtäväksi määritellään yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. Yksityisten työvoimapalveluiden roolia palvelujen tuottajana lisätään. Työnvälitys- ja yrityspalvelujen ostopalvelujen kokeiluhankkeet arvioidaan ja tulosten perusteella toimintamallia kehitetään ja laajennetaan palvelujen työllisyysvaikutusten lisäämiseksi. Työnvälityksen vuoropuhelua ja yhteistyötä työnantajayritysten ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa vahvistetaan. Sähköiset TE-palvelut uudistetaan ja toiminta digitalisoidaan kattavasti. Kaikille työmarkkinoiden toimijoille avoin digitaalinen työmarkkinatori otetaan käyttöön ja työnvälityksessä hyödynnetään automaatiota. Palkkatuen käyttöä suunnataan työntekijöiden rekrytoimiseksi yrityksiin. Vuoden 2019 loppuun saakka toteutettavalla määräaikaisella kasvuyritysten työllisyysohjelmalla tuetaan korkeasti koulutettujen pitkään työttömänä olleiden palkkaamista kasvuyrityksiin. Työnhakijan roolia työnhaussa aktivoidaan. Työttömät ja osa-aikatyössä olevat velvoitetaan hakemaan aikaisempaa tiiviimmän raportointivelvollisuuden velvoittamina omaehtoisesti työtä, minkä lisäksi nykyistä useammalle työttömälle ja osa-aikatyössä olevalle tehdään työtarjouksia. Omatoimisen työnhaun ja työtarjousten seurantaa kehitetään siten, että seuranta edistää työllistymistä, avoimien työpaikkojen täyttymistä ja korostaa työttömyysturvan vastikkeellisuutta. Omatoimisen työnhaun merkityksen korostamiseksi ja työnhaun aktivoimiseksi ja tueksi nykyistä useammalle työttömälle työnhakijalle järjestetään työnhakuvalmennusta. Työllistymissuunnitelmien toimivuus arvioidaan ja työnhakijoiden omatoimisen työnhaun seurantaa varten uudistetaan tietojärjestelmiä. TE-toimistot arvioivat työttömien työnhakijoiden työttömyyden pitkittymisen riskin käyttäen profilointityökalua. Hallitus valmistelee TE-palvelujen järjestämisvastuun siirron maakunnille vuoden 2019 alusta lähtien. Aluehallintouudistuksessa TE-palvelut ja ELY-keskusten yrityspalvelut yhdistetään asiakaslähtöisyyden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi julkiseksi kasvupalveluksi. Kasvupalvelussa yhdistetään osaavan työvoiman, yrittäjyyden ja yritysten kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet asiakaslähtöiseksi palvelukokonaisuudeksi. Kasvupalvelun järjestämisessä hyödynnetään järjestäjä-tuottaja -mallia. Maakunnat pääsääntöisesti sopivat TE-palvelujen tuottamisesta kuntien, yksityisten tai kolmannen sektorin tuottajien kanssa. Vuosina 2018 toteutetaan työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisia kokeiluja, joilla luodaan työnhakija- ja työnantaja-asiakaslähtöinen kokonaisvaltainen hallinnonalarajat ylittävä kustannusvaikuttava toimintamalli. Tavoitteena on tukea tulevien itsehallintoalueiden perustamista. Kokeilualueilla julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuu siirretään maakunnalliselle toimijalle. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi, jonka mukaisesti aktiivitoimenpiteiden määrää lisätään laajentamalla työttömyysetuuksien käyttötarkoitusta siten, että valtion työttömyysetuuksiin osoitta- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 mia määrärahoja käytetään liikkuvuusavustuksen, starttirahan ja palkkatuen rahoittamiseen. Palkkatuettua työtä ja yrittäjiksi ryhtyville työttömille maksettavaa starttirahaa rahoitetaan työttömyysetuuksiin varatuista määrärahoista siten, että niistä rahoitetaan peruspäivärahan määrä ja ylittävä osa rahoitetaan työllisyysmäärärahoista. Käyttötarkoituksen laajentamisella vastataan nykyistä paremmin työttömien palvelutarpeisiin. Tavoitteena on lisätä yrittäjäksi ryhtymistä, lyhentää työttömyysjaksoja, alentaa rakenteellista työttömyyttä ja vähentää työttömyysturvamenoja. Nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan laajapohjaisessa yhteistyössä toteutettavan nuorisotakuun avulla. Nuorisotakuussa luodaan malli, jossa nuori saa tukea monialaisen palveluperiaatteen mukaisesti. Sekä henkilökohtaisen ohjauspalvelun saatavuuden lisäämiseksi että monialaisen työotteen kehittämiseksi ja lisäämiseksi laajennetaan nuorille suunnattujen Ohjaamojen palveluverkostoa. Nuorten työllistymistä tukevaa työnetsijätoimintaa kehitetään lisäämällä piilotyöpaikkojen etsintää yritysyhteistyöllä. Nuorten yrittäjyyden tukemista jatketaan valtakunnalliseksi laajennetulla Nuorten yrittäjyyspaja -toimintamallilla. Yhteistyötä nuorisotakuun toteutuksessa tiivistetään yritysten, muiden työnantajien sekä yrittäjäjärjestöjen, alueellisten yrityspalvelujen, kolmannen sektorin sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä tuetaan työvoimakoulutuksena toteutettavalla kotoutumiskoulutuksella. Kotoutumiskoulutusta uudistetaan ja kieli- ja yhteiskuntatietouden opintojen rinnalla lisätään merkittävästi ammatillisesti suuntautuneita opetussisältöjä. Koulutuksen linkittymistä työelämään ja yrittäjyyteen kasvupolitiikan välineenä lisätään, samoin kuin maahanmuuttajien ammatillisiin tutkintoihin tai niiden osiin valmistavia koulutuksia. Koulutuksen hankintaan käytettävä määräraha kasvaa johtuen maahanmuuttajien ja pakolaisten määrän nopeasta kasvusta. Työvoimapalvelujen piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (ei sisällä ESR-ohjelmasta rahoitettavia toimenpiteitä) arvio arvio Palkkatuettu työ 1) Valtionhallinto Kunnat ja kuntayhtymät Yksityinen sektori Starttiraha 1) Työvoimakoulutuksen hankinta Ammatillinen koulutus Kotoutumiskoulutus Valmennukset Yhteensä Työkokeilut Yhteensä ) Vuoden palkkatuetun työn ja starttirahan volyymit sisältävät myös pelkästään työttömyysetuus määrärahoilla ( , 51 ja 52) rahoitettuja. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työllisyyden ja yrittäjyyden tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa ja kasvupolitiikan edellytysten vahvistamiseksi seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus, % 26,7 < 23 < 23 Rakenteellinen työttömyys vähenee Vaikeasti työllistyvien määrä, hlöä < < Työttömyysjaksot lyhenevät Virta yli 3 kk työttömyyteen, % 47,8 < 35 < 35 Nuorten osallisuus lisääntyy Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla, % 37,2 < 25 < 25 Maahanmuuttajien osallisuus lisääntyy Virta yli 3 kk työttömyyteen maahanmuuttajilla (kansalaisuus), % 53 - < 50 Yrittäjyys lisääntyy Uusien yritysten määrä Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö päättää, kuinka suuri osa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista käytetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun. S e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus Palvelukyky ja laatu työnantaja-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus (%) 58 > 69 > 67 työnhakija-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus (%) 62 > 65 > 67 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys henkilötyövuodet toimintamenomomentilla henkilötyövuodet muilla momenteilla Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,2 > 3,2 > 3,2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Käännös- ja tulkkauspalvelut sekä tehtäviä hoitavan henkilöstön koulutus Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kotouttaminen (-27 htv) Tunnistautumismaksujen keskittäminen (siirto momentille ) -228 Lomarahojen alentaminen (Kiky) Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa 47 Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -826 Toimintamenojen tuottavuussäästö -730 Toimintamenosäästö (HO ) -350 Työajan pidentäminen (Kiky) Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -176 VaEL-maksun väliaikainen alentaminen Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti: 1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen 2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta , ja yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha 3) lain 7 luvun 9 :n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen enintään henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta , ja yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 tannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha 4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta , ja yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta 5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille 6) vakuutusturvan kustannuksiin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää: 1) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä 2) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin 3) hallitusohjelman mukaiseen uuteen kasvuyritysten työllisyysohjelman toteutukseen 4) työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisiin kokeiluihin. Kokeilualueilla julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuu siirretään maakunnalliselle toimijalle. Kokeilualueilla voidaan poiketa mm. voimassa olevasta julkisia työvoima- ja yrityspalveluja koskevasta lainsäädännöstä 5) palvelujen kehittämis- ja kokeilumenoista ja työvoimakoulutuksen tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen 6) yksityisiltä järjestäjiltä ja muilta kumppaneilta hankittavista työnvälityksen ja yrityspalveluiden ostopalveluista sekä niihin liittyviin markkinoinnista aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena. Valtuus Vuonna saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden jälkeen enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Asiantuntija-arvioinnit Kokeilut ja valmennukset Työvoimakoulutuksen hankinta Ammatillinen koulutus Kotoutumiskoulutus Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Starttiraha Palkkatuettu työ Valtionhallinto Kunnat ja kuntayhtymät Yksityinen sektori Yhteensä Työllisyyspoliittinen avustus Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta Korvaukset Vakuutusturva Palvelujen kehittämis- ja kokeilumenot Työllisyys ja kilpailukyky: Yksityiset työnvälityspalvelut Kaikki yhteensä Työvoimakoulutukseen ja valmennukseen osallistuvien toimeentulo maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momenteilta , 51 ja 52. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet arvio 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, % 43,5 37 < 39 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, % 47,4 45 < 46 3 kk kotoutumiskoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, % 34 - < 34 Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Yhteensä vuodesta lähtien Työvoimakoulutus Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Vuoden sitoumukset Menot yhteensä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Indeksidonnaisten menojen säästö -200 Julkisen talouden välittömät sopeutustoimet (HO ) Kertaluonteisen EGR-rahoituserän poistuminen Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Nord-koulutus) -30 Kotouttamiskoulutus Maahanmuuttajien perusopetukseen ja valmistavaan opetukseen osallistuvien huomioiminen mitoituksessa Perheenyhdistämiset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Työttömyysetuuksien aktiivikäytön laajentaminen (siirto momenteille , 51 ja 52) Työurasopimuksen vaikutukset Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7