06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

Transkriptio

1 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano S e l v i t y s o s a : Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena on ylläpitää ja edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan välistä tasapainoa työmarkkinoilla, turvata työvoiman saatavuutta, torjua työttömyyttä sekä järjestää työtä hakeville mahdollisuuksia tehdä työtä. Työvoimaviranomaisen järjestämiä tai hankkimia keskeisiä julkisia työvoimapalveluja ovat työnvälitys, työmarkkinatoimenpiteet, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja ammatillisen kehittymisen palvelut, joita ovat ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut, koulutus- ja ammattitietopalvelut sekä ammatillinen kuntoutus. Työttömien työllistymistä edistäviä tukia ovat palkkatuki, työllisyyspoliittinen projektituki ja omatoimisuusavustus. Työmarkkinatukimomentilta rahoitetaan osa työttömyysturvasta ja lisäksi myös aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä. Julkisella työvoimapalvelulla edistetään työllistymistä ensisijaisesti avoimille työmarkkinoille joko suoraan tai koulutuksen avulla. Toissijaisesti työllistymistä tuetaan käyttämällä työllisyysmäärärahoja. Työllisyysmäärärahojen avulla tuetaan erityisesti pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja vajaakuntoisten työllistymistä sekä ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja tasoitetaan työttömyyden alueellisia eroja. Työttömän työnhakijan kanssa laaditaan yksilöity työnhakusuunnitelma viimeistään hänen työttömyytensä kestettyä viisi kuukautta. Julkisen työvoimapalvelun rakenneuudistus Hallituksen työllisyysohjelman keskeinen hanke on työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi toteutettava julkisen työvoimapalvelun rakenneuudistus. Uudistuksessa vaikeasti työllistyvien palvelut ja resurssit kootaan työvoiman palvelukeskuksiin. Samanaikaisesti työvoimatoimistojen toiminnassa painotetaan työnvälityksen sekä työnhaku- ja ammatillisen kehittymisen palvelujen tarjoamista työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Työvoiman palvelukeskukset ovat asiantuntijaverkostoja, jossa samaan toimipisteeseen on koottu vaikeimmin työllistyvien julkiset työvoimapalvelut ja kunnan, erityisesti sosiaali- ja terveystoimen ja Kansaneläkelaitoksen palvelut. Palvelukeskusten tarjoamat palvelut koostuvat elämänhallinnan ja työnhaun tuesta monipuolisiin aktivoiviin toimenpiteisiin. Vuonna 2007 toiminnassa on arviolta 38 työvoiman palvelukeskusta. Vuonna 2007 kehitetään palvelukeskusten toimintaa ja asiakkaille tarjottavia palveluita sekä seurataan palvelukeskusten toiminnan onnistuneisuutta. Työvoimatoimiston palvelumallia kehitetään työvoiman kohtaanto- ja saatavuusongelmien ratkaisemiseksi. Uudistettu palvelumalli on otettu käyttöön kaikissa työvoimatoimistoissa ja toimeenpanon varmistamista jatketaan vuonna Uudistuksessa painotetaan työnhakijoiden nopeaa työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja työvoiman saatavuuden turvaamista. Työvoimatoimistoihin perustetuissa työnhakukeskuksissa panostetaan työnhakijoiden omatoimisen työnhaun tukemiseen ja työnhakijoiden opastamiseen työnhaussa. Työnantajille työnhakukeskukset tarjoavat mahdollisuuden yritysten ja työpaikkojen esittelyyn sekä työnhakijoiden tapaamiseen. Työnhakijapalveluissa tehostetaan erityisesti työnhakijoiden palvelun alkua ja työn tarjoamista. Vahvan alkupalvelun tueksi otetaan käyttöön ns. profilointijärjestelmä, kehitetään työnhakusuunnitelmaa ja uudistetaan palvelutarvearviointia tavoitteena työnhakijan työmarkkinatilanteen ja palvelutarpeen osuvuuden parantaminen asiakastyössä. Työvoimatoimiston työnantajapalvelut tuotetaan yhä enemmän yhteistyössä muiden yrityspalvelujen ja elinkeinoelämän kanssa. Työnantajapalvelut uudistetaan palvelumalliuudistuksessa esitettyjen linjausten mukaisesti. Monipuolisen ja kattavan palvelun varmistamiseksi työnantajapalvelua kehitetään verkostomallin suuntaan. Työnantajapalvelussa painotetaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten työvoimatarpeita. Alueellisia työmarkkinoita koskevan informaation haltuun ottamisessa hyödynnetään paikallista analyysi- ja ennakointitoimintaa. Työvoimatoimiston asiakaspalvelussa lisätään verkkopalveluja, mikä edellyttää uusien asiakaspalvelun toimintamallien käyttöönottoa ja asiakkaiden opastamista sähköisiin palveluihin. Työvoimatoimiston tiedottavat palvelut tuotetaan entistä enemmän verkkopalveluina, jotka tarjoavat tietoa työ- ja koulutusmahdollisuuksista, työelämästä ja työmarkkinoista. Verkkopalvelujen avulla tehostetaan asiakaspalvelua, parannetaan palvelujen saavutettavuutta sekä mahdollistetaan virkailijoiden työpanoksen uudelleen kohdentaminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Työttömyyden pitkittymisen ehkäisy ja rakennetyöttömyyden alentaminen Työmarkkinoilla heikossa asemassa ovat etenkin pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet, vajaakuntoiset ja maahanmuuttajat. Näiden henkilöiden työelämään osallistumisen lisäämiseksi kehitetään eriytyneitä asiakaslähtöisiä palveluja ja toimenpidekokonaisuuksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Maahanmuuttajien työllistymistä edistetään maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa säädetyin toimenpitein. Niille henkilöille, jotka eivät ole työvoimapolitiikan keinoin autettavissa, etsitään yhteistyökumppaneiden kanssa esim. eläkeratkaisuja. Poikkihallinnollisen työllisyysohjelman keskeisiä tavoitteita ovat rakennetyöttömyyden alentaminen ja työmarkkinatuen aktiivikäytön lisääminen. Vuoden 2006 alussa voimaan tulleen työmarkkinatuen aktivointiuudistuksen tavoitteena on nykyistä tehokkaampi, kannustavampi ja tasapainoisempi toimeentuloetuuksien ja aktiiviohjelmien kokonaisuus. Työmarkkinatuen uudistuksella ehkäistään työttömyyden pitkittymistä, toteutetaan pitkäaikaistyöttömän yhteiskuntatakuu ja vahvistetaan työmarkkinatuen vastikkeellisuutta. Yli 500 päivää työmarkkinatukea passiivitukena saaneiden työttömien aktivointia lisätään asteittain vuoden 2006 alusta lähtien keskimääräiseltä tasolta :een vuoden 2008 loppuun mennessä. Vuonna 2007 aktivoinnin lisäys on henkilöä, jolloin volyymitaso on noin henkilöä keskimäärin. Pitkäaikaistyöttömien yhteiskuntatakuu toteutetaan tarjoamalla kaikille ko. kohderyhmään kuuluville työttömille työtä tai aktiivitoimenpiteitä. Kieltäytyminen tarjotusta soveltuvasta työstä tai työllistymistä edistävästä toimenpiteestä johtaa työmarkkinatukioikeuden lakkauttamiseen toistaiseksi. Aktiivitoimenpiteitä järjestetään valtion ja kuntien, työvoiman palvelukeskusten ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Uudistuksen kannalta on tärkeää, että pitkittyvän työttömyyden riski tunnistetaan riittävän varhain, ja virtaa pitkäaikaistyöttömyyteen alennetaan. Tätä varten työvoimatoimistoissa otetaan käyttöön menetelmä työnhakijoiden profiloimiseksi. Tavoitteena on, että työvoimatoimistossa tai työvoiman palvelukeskuksessa laaditaan jokaiselle pitkäaikaistyöttömälle yksilöllinen aktivointiohjelma. Alle 25-vuotiaille työttömille tarjotaan koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka viimeistään kolmen kuukauden yhtäjaksoisen työttömyyden jälkeen. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto Työllistymistä sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa helpotetaan kolmikantaisesti sovituilla työvoimapalvelujen ja työvoimapoliittisen tukijärjestelmän uudistuksilla. Työnhakijan aktiivista työnhakua tuetaan ja huolehditaan siitä, että työttömyysturvan säännöt, työn tarjoaminen ja työnhakijan velvollisuus vastaanottaa tarjottua työtä toteutuvat siten kuin ne on lainsäädäntöön kirjattu. Palkkatuen käyttöä yrityksissä joustavoitetaan siten, että yrityksille voidaan myöntää tukea määräaikaisen työsuhteen perusteella jo kuuden työttömyyskuukauden jälkeen. Työhallinto ja yksityiset henkilöstöpalveluyritykset toteuttavat yhteistyötä, jolla nopeutetaan työllistymistä ja helpotetaan avoimien työpaikkojen täyttymistä. Vaikeimmin työllistyvien välityömarkkinoita kehitetään vahvistamalla työvoiman palvelukeskusten toimintaedellytyksiä työllisyyspoliittisen projektituen avulla. Muutosten seurauksena aktiivisiin toimenpiteisiin osallistuvien työttömien määrä lisääntyy asteittain vuosina keskimäärin noin :lla. Määrärahan lisäys momentilla on euroa vuonna Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi työvoimapoliittisella aikuiskoulutuksella osaltaan vaikutetaan siihen, että työmarkkinoille tuotetaan riittävästi ammattitaitoista työvoimaa ja toisaalta huolehditaan työelämässä jo mukana olevien osaamisen kehittämisestä. Koulutuksen osuvuuden varmistamiseksi perustetaan alueelliset yhteistyöverkostot keskeisten toimialojen järjestöjen ja yritysten kanssa. Työvoimakoulutusta kohdennetaan erityisesti rekrytoiville aloille. Työnhakijoita kannustetaan ammatilliseen ja alueelliseen liikkuvuuteen. Maahanmuuttajien osallistumismahdollisuuksia ammatilliseen työvoimakoulutukseen lisätään. Työttömien työnhakijoiden koulutustason nostamiseksi (noin 47 % työttömistä on vailla ammatillista tutkintoa) lisätään edelleen tutkintotavoitteisen työvoima-koulutuksen osuutta. Yksilöllisten koulutusratkaisujen turvaamiseksi tehostetaan aikuisille soveltuvien opetusmenetelmien käyttöä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Koulutuksen työelämälähtöisyyden parantamiseksi ammatilliseen työvoimakoulutukseen sisällytetään aina ohjattua ja valvottua työssäoppimista. Työnantajien kanssa yhdessä suunnitellun ja rahoitetun yhteishankintakoulutuksen osuutta lisätään edelleen. Muutosturvan toimintamalliin liittyvät koulutustarpeet turvataan ja uusia toimintamalleja kehitetään prosessien tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi. Työssä olevan työvoiman proaktiivisia koulutus- ja kehittämishankkeita toteutetaan erityisesti sosiaalirahaston rahoituksella. Yrittäjyyden edistäminen Neuvonnan, koulutuksen, asiantuntijapalvelun ja starttirahan avulla kannustetaan yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen. Vuoden 2005 alusta voimaan tulleessa kaksi vuotta kestäneessä starttirahauudistuksen kokeilussa starttirahaa ovat työttömien lisäksi voineet saada palkka- ja kotityöstä yrittäjäksi ryhtyvät sekä opintonsa päättäneet. Kokeilua on tarkoitus jatkaa vielä vuodella. Resurssien käytön painopisteet, toimenpiteiden volyymit ja yksikköhinnat Aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrärahojen käytön painopisteitä ovat rakenteellisen työttömyyden alentaminen, työvoiman saatavuuden turvaaminen ja nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen. Työvoimapolitiikan toimeenpanon ja Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelman määrärahojen jaossa otetaan huomioon eri alueiden työmarkkinoiden erityispiirteet. Investointimäärärahojen alueellisen jaon perusteena käytetään hankkeella syntyvien pysyväisluonteisten työpaikkojen määrää, minkä lisäksi otetaan huomioon myös alueelliset työllisyysnäkökohdat. Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 6 :n 1 momentti edellyttää huolehdittavan siitä, ettei minkään työmarkkina-alueen työttömyys olennaisesti ylitä maan keskimääräistä työttömyyden tasoa. Työministeriön määritelmän mukaisesti tämä tarkoittaa vuositasolla työmarkkina-alueen työttömyyden ylittymistä 80 prosentilla maan keskimääräistä tasosta. Määrärahojen käyttö voidaan kuitenkin aloittaa työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi, kun työmarkkina-alueen työttömyys ylittää vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan keskimääräisen tason. Työttömiä 1) työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä keskimäärin vuoden aikana 2) 2005 toteutuma 2006 budjetoitu 2007 esitys Palkkaperusteinen työllistäminen valtio kunta yksityinen sektori Yhdistelmätuki sisältäen palkkaperust. työllistämistuen Yhdistelmätuki ilman palkkaperust. työllistämistukea 3) Palkkatuki Starttiraha, työelämävalmennus, osa-aikalisä Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työharjoittelu/työelämävalmennus työmarkkinatuella Vuorotteluvapaa Työttömiin kohdistuvat ESR-hankkeet Työllisyysperusteiset investoinnit EAKR:n työllisyysperusteiset investoinnit Yhteensä ) Pääasiassa muutosturvan toimintamallin toimeenpanosta johtuen muiden kuin työttömien työnhakijoiden osuus työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa lisääntyy (sisältyy lukuihin). 2) Vuodesta 2005 lähtien työllistämisen, työvoimakoulutuksen ja investointien luvuissa ei ole mukana Kainuun itsehallintokokeilun piiriin kuuluvia, joita arvioidaan vuonna 2006 olevan henkilöä keskimäärin ja vuoden 2007 arvio on henkilöä keskimäärin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Pääasiassa muihin kuin työttömiin kohdistuvat toimenpiteet Työllisyyspoliittiset ESR-hankkeet Kaikki yhteensä Työttömille työnhakijoille suunnattujen työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä on keskimäärin henkilöä, noin 3,8 prosenttia työvoimasta. Mikäli työvoimapoliittisten toimenpiteiden lisäksi myös työssä oleviin kohdistuvat ESR-hankkeet voidaan täysimääräisesti hyödyntää, on työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä vuoden 2007 aikana keskimäärin noin henkilöä. Pääosaa toimenpiteiden määristä voidaan seurata tilastotietoihin perustuen, mutta osa seurannasta on arvionvaraista. Työministeriö arvioi työvoimapoliittisten toimenpiteiden valtion rahoituksen yksikköhintojen muodostuvan vuonna 2007 jäljempänä esitetyn taulukon mukaisesti. Taulukon toisessa sarakkeessa on arvioitu, kuinka paljon valtiolle aiheutuu lisämenoja siitä, että henkilö on sijoitettuna työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen työttömänä olon sijasta. Tarkastelussa ei ole otettu huomioon valtiolle ja kunnille aiheutuvia verohyötyjä tai mahdollisia säästöjä toimeentulotuki- ja asumistukimenoissa eikä mahdollisesti aikaansaatua tuotannon lisäystä. Vertailun vuoksi taulukossa on arvioitu myös työttömyysajan työttömyysturvaa. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja työttömyysajan työttömyysturvan yksikköhintoja, valtion rahoitus Yksikköhinta /htv Yksikköhinta /htv (pl. työttömyysturva) Kysyntävaikutus Työllistäminen valtionhallintoon ansioturvalla oleva työmarkkinatuella oleva Palkkatuki (kunta, kuntayhtymä, yksityinen sektori) keskiarvo ansioturvalla oleva työmarkkinatuella oleva Investointiavustus Työllisyystyöohjelma Tarjontavaikutus Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus työvoimakoulutuksen hankinta opiskelijoiden koulutusaikaiset etuudet Työttömyysajan työttömyysturva Työttömyyspäiväraha ansiopäiväraha Työmarkkinatuki Keskeisiä volyymitietoja toteutuma arvio arvio Organisaatio ja henkilöstöresurssit Työvoimatoimistoja Palvelupisteitä ja sivutoimistoja ) Luvut sisältävät 500 päivää työttöminä olleet työmarkkinatukea saaneet, jotka ovat työllistettyinä yhdistelmätuella pelkällä työmarkkinatuella. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Yhteispalvelupisteiden ja palvelukeskusten määrä Työvoimatoimistojen henkilöstö näistä asiakaspalvelutehtävissä Asiakkaat/toimeksiannot Työnvälityksen työnhakija-asiakkaat joista vajaakuntoiset Työnvälitykseen ilmoitetut avoimet työpaikat Koulutus- ja ammattitietopalvelun neuvontatapahtumiin osallistujat Kansallisella rahoituksella järjestettyyn työvoimakoulutukseen hakeneet (pl. Kainuun itsehallintokokeilun piiriin kuuluvat) Ammatinvalinnanohjauksen asiakkaat Suoritetut toimenpiteet Annetut työvoimapoliittiset lausunnot Laadittujen työnhakusuunnitelmien määrä (työnhaku- ja aktivointi- ja kotoutumissuunnitelmat) Toimenpiteissä aloittaneet Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet ja muut seurattavat tunnusluvut ovat seuraavat (tavoiteluvut lihavoituna): toteutuma arvio/tavoite arvio/tavoite Työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen Täyttyneiden työpaikkojen lukumäärä vähintään Työhön osoituksesta täyttyneiden työpaikkojen lukumäärä Työnvälityksen markkinaosuus, % Täyttyneiden työpaikkojen avoinna olon kesto, keskimäärin vrk Avoimien työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista, % 1,7 1,8 1,9 Työvoimakoulutuksen yhteishankintakoulutuksen opiskelijatyöpäivien lukumäärä, vähintään Varhainen puuttuminen Virta yli 6 kk:n työttömyyteen enintään, henkilöä osuus vuoden aikana alkaneista työttömyyksistä enintään, % 15, Nuorten virta yli 3 kk:n työttömyyteen, henkilöä Syrjäytymisen ehkäisy Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen: henkilöt, joille laadittu yksilöity työnhakusuunnitelma, vähintään % yli 3 kk yhdenjaksoisesti työttömänä olleista 28, Pitkäaikaistyöttömien lukumäärä keskimäärin Yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneiden lukumäärä keskimäärin Yli 50-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus, % Työvoimapalvelujen tehostaminen Asiakastyytyväisyys: hyvien ja erittäin hyvien palvelukokemusten osuus vähintään, % työnhakija-asiakkaat - 57,2 59 työnantaja-asiakkaat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Työvoimakoulutuksen opiskelijapalautteen hyvien ja erinomaisten arvosanojen osuus vähintään, % 74, Työvoimatoimiston hakijalla täyttyneet työpaikat, % Työpaikkakäyntien lukumäärä Työnhaun päättyminen avoimille työmarkkinoille, henkilöä Aktiiviohjelmat Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus: 4) työttömänä 3 kuukautta tukityön/palkkatuen jälkeen enintään, % 47,1 45,5 44 työttömänä 3 kuukautta ammatillisen työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen jälkeen enintään, % 37,4 38,2 36 Koulutus lisännyt osaamista hyvin tai erinomaisesti, % (OPAL) 72,2 73,0 73,8 Työttömien aktivointiaste laajasta työttömyydestä vähintään, % 23,5 26,7 28 Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste, % Työmarkkinatuen aktivointi Työmarkkina- tai kotoutumistuella aktiivitoimiin osallistuneiden osuus ko. tuilla keskimäärin olevista vähintään, % 27,1 31,6 38 Tuottavuuden (suoritteet/henkilötyövuosi) tulee kasvaa vuonna 2007 vuodesta 2006 vähintään seuraavasti: 2005 toteutuma 2006 tavoite 2007 tavoite Muutos 2006/2007, % Asiakkuuden kirjaaminen ja ylläpito Työnvälitys ja informaatio Yksilölliset palvelut Aktiivinen työvoimapolitiikka 5) Passiivinen työvoimapolitiikka Työvoima-asiain paikallishallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös julkisen työvoimapalvelun kokeilu- ja kehittämishankkeiden menojen maksamiseen, lukuun ottamatta työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankkeita, jotka rahoitetaan momentilta Lisäksi määrärahaa saa käyttää lähialueiden työhallintojen kehittämiseen. Yhteispalvelupisteiden ja palvelukeskusten toimintaan tarkoitetun määrärahan käyttö edellyttää, että kunnat sijoittavat yhteisiin toimipisteisiin suunnilleen saman määrän virkailijoita kuin työvoimatoimisto. Työhallinto ja kunta vastaavat yhdessä toiminnasta aiheutuvista kustannuksista työministeriön tarkemmin määrittelemällä tavalla. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta ja euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena sekä vähennyksenä euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Työvoima-asiain paikallishallinnon toimintamenot Työvoimapalvelujen kokeilu- ja kehittämishankkeet Lähialueyhteistyö ) Työvoimapoliittisten vaikuttavuustavoitteiden arvioinnissa on huomattava, että osa toimenpiteistä sisältyy suunniteltuihin pidempikestoisiin toimenpidekokonaisuuksiin, jolloin positiivinen vaikuttavuus ei konkretisoidu yksittäisen toimenpiteen jälkeen. 5) Tuottavuuden heikkeneminen johtuu ESR-toimenpiteissä aloittavien määrän vähenemisestä ohjelmakausien vaihtuessa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Yhteispalvelupisteiden ja palvelukeskusten toimintamenot Yhteensä Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2005 toteutuma 2006 varsinainen talousarvio 2007 esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (Henkilöstöratkaisut ja työvoiman vuokraus, 50 htv, euroa) 2005 toteutuma 2006 varsinainen talousarvio 2007 esitys Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (Kuntoutus, 10 htv, euroa) 2005 toteutuma 2006 varsinainen talousarvio 2007 esitys Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisten valtion korvausten maksamiseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä. Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Toiminnan piirissä ovat pitkään työttömänä olleet työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavat henkilöt, joille kunta järjestää työllistymisen edistämiseksi kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan keskimäärin henkilöä, joista 900 alle 25-vuotiaita. Valtion korvauksena maksetaan kunnalle 10,09 euroa jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan, kuitenkin enintään viideltä päivältä viikossa talousarvio talousarvio tilinpäätös Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaisten koulutustukien ja ylläpitokorvausten maksamiseen työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa opiskeleville, ei kuitenkaan momenteilta ja 62 rahoitettaviin ohjelmakauden ESR-ohjelmaa toteuttaviin koulutushankkeisiin osallistuvien osalta. Määrärahaa saa käyttää työttömyyskassojen hallintokulujen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Koulutusaikaiset opintososiaaliset etuudet koostuvat koulutustuesta, ylläpitokorvauksesta ja korotetusta ylläpitokorvauksesta. Koulutustuki myönnetään joko perustukena tai ansiotukena. Perustuki ja ansiotuen perusosa ovat työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n 1 momentissa tarkoitetun peruspäivärahan suuruisia. Momentin määrärahasta maksetaan korottamaton perustuki, ansiotuen perusosa sekä ylläpitokorvaukset. Korottamattoman peruspäivärahan suuruudeksi vuonna 2007 arvioidaan 23,89 euroa. Ylläpitokorvauksen suuruus on 8 euroa päivässä ja korotetun ylläpitokorvauksen suuruus 16 euroa päivässä. Vuoden 2007 alusta lähtien momentilta maksetaan myös momenteilta ja 62 rahoitettaviin ohjelmakauden ESR-ohjelmaa toteuttaviin työvoimakoulutushankkeisiin osallistuvien opintososiaaliset edut. Määrärahan mitoituksessa on tämän johdosta otettu lisäyksenä huomioon euroa. Ohjelmakauden käynnistyttyä ESR-hankkeisiin liittyvien opintososiaalisten etuuksien määrärahatarpeen arvioidaan kasvavan vuositasolla noin euroon. Vastaavasti on tarkoitus lisätä ESR:n rahoituksen kohdentamista mm. työperäisen maahanmuuton ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden tukemiseen. Muu määräraha on mitoitettu vastaamaan momenteilta ja rahoitettavia noin opiskelijatyöpäivän hankintoja. Määrärahalla arvioidaan maksettavan koulutustukea päivältä. Momentilta arvioidaan maksettavan koulutusaikaista työmarkkinatukea päivältä. Ylläpitokorvauksia arvioidaan maksettavan päivältä ja korotettua ylläpitokorvausta päivältä. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Momentilta ja rahoitettavaan koulutukseen osallistuvien Koulutustuki Ylläpitokorvaus Korotettu ylläpitokorvaus Yhteensä Momenteilta ja 62 rahoitettavaan koulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut Työttömyyskassojen hallintokulut Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaisista julkisista työvoimapalveluista ja niitä täydentävistä palveluista aiheutuviin kustannuksiin, ei kuitenkaan työvoima-asiain paikallishallinnon toimintamenomomentilta rahoitettaviin kustannuksiin, työmarkkinatukimomentilta rahoitettaviin palkkatuen perustuen sekä starttirahan perustukea vastaavan osuuden kustannuksiin, 4 luvun 6 :n kustannuksiin, 6 luvun 14 :n työelämävalmennusta ja työharjoittelua koskevan vakuutusturvan kustannuksiin, 7 luvun 13 :n 1 momentin 1 ja 2 kohtien, 9 luvun eikä 10 luvun 3 5 :n ja 6 :n 1 momentin 2 kohdan kustannuk- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 siin. Määrärahaa saa käyttää eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) mukaisiin kustannuksiin, ei kuitenkaan 1 ja 2 luvun kustannuksiin. Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoimapalvelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (1344/2002) mukaisiin kustannuksiin, ei kuitenkaan 4 luvun kustannuksiin. Määrärahaa saa käyttää julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (1346/2002) mukaisiin kustannuksiin, ei kuitenkaan 8 :n kustannuksiin. Määrärahaa saa käyttää ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin. Yllä esitetty momentin määrärahan käyttötarkoitus ei sisällä kuitenkaan Kainuun hallintokokeilun piiriin kuuluvia määrärahoja, eli määrärahoja julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 6 luvun 1 :n mukaiseen työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintaan, määrärahoja 7 luvun mukaiseen työllistämistukeen ja lisätukeen, määrärahoja eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 3 ja 4 luvun mukaiseen työllisyyspoliittiseen projektitukeen ja omatoimisuusavustukseen eikä määrärahoja ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää työvoimakoulutuksesta tiedottamiseen, tarjouspyyntö- ja hankintailmoitteluun sekä työvoimakoulutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen, koulutus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Määrärahaa saa käyttää koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä. Lisäksi määrärahaa saa käyttää enintään euroa Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillisesta kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen työministeriön tarkemmin päättämällä tavalla. Vuonna 2007 saa tehdä hankintasopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2007 jälkeen enintään euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Siirtomenoista työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintamenot, Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä hankittavan koulutuksen ja majoituksen menot, Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillisen kehittämisen menot, työllistämistukimenot kunnille ja kuntayhtymille sekä yksityiselle sektorille työllistämisen määrärahat budjetoidaan suoriteperusteisina. Valtion virastoille ja laitoksille voidaan Kainuun hallintokokeilua lukuun ottamatta osoittaa julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 4 :n mukaiseen työttömien työllistämiseen määrärahoja enintään henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen enintään euron suuruisen kuukausipalkan mukaisesti. Julkisten työvoimapalvelujen ja niitä täydentävien palvelujen hankinnasta saa aiheutua valtiolle Kainuun hallintokokeilun piiriin kuuluvia työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintoja lukuun ottamatta menoja vuoden 2007 jälkeen enintään euroa. Määrärahasta varataan euroa käytettäväksi valtioneuvoston päätöksellä talouden rakennemuutosten työllisyydelle ja tuotantotoiminnalle aiheuttamien ennalta arvaamattomien häiriöiden lieventämisen edellyttämiin menoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa, työllisyysohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon työllistymistä helpottavia toimenpiteitä selvittämään asetetun kolmikantaisen työryhmän esitysten toimeenpanoon euroa. Tästä summasta arvioidaan käytettävän euroa keskimäärin henkilön lisätukiin yksityiselle sektorille työllistämiseen. Vastaavat perustuet maksetaan momentilta Työllisyyspoliittiseen projektitukeen arvioidaan käytettävän euroa. Työryhmän esitysten toimeenpanoa varten on myös momentille budjetoitu määrärahaa. Momentin määrärahaan sisältyy euroa muutosturvan toimintamallin mukaiseen työvoimakoulutukseen, muuttoavustukseen ja starttirahaan. Jos näihin toimenpiteisiin tarvitaan arvioitua vähemmän määrärahaa, jätetään yli menevä osuus määrärahasta käyttämättä. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa työvoiman liikkuvuuden edistämistä koskevien toimenpiteiden lisääntymisestä johtuen. Määrärahasta varatun euron osuuden käytössä on tarkoitus korostaa suuria työpaikkamenetyksiä ja muita haittoja korvaavia toimenpiteitä rakennemuutoksista kärsivillä paikkakunnilla. Momentin määrärahoilla koulutettavien ja työllistettävien lukumäärät, vaikuttavuustavoitteet sekä koulutuksen ja työllistämisen keskihinnat on esitetty luvun perustelujen selvitysosassa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Momentin määrärahoilla arvioidaan hankittavan työvoimakoulutusta vuonna 2007 yhteensä opiskelijatyöpäivää. Ammatillisen koulutuksen määräksi arvioidaan opiskelijatyöpäivää, josta muutosturvan toimintamallin mukaista koulutusta arviolta opiskelijatyöpäivää. Valmentavaan koulutuksen määräksi arvioidaan opiskelijatyöpäivää. Koulutuksen pääasiallisena kohderyhmänä ovat työttömät. Ammatillisen koulutuksen järjestämisen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainoa sekä torjua työttömyyttä ja poistaa työvoimapulaa. Valmentavan koulutuksen järjestämisen tarkoituksena on antaa valmiuksia työhön ja koulutukseen hakeutumiseen sekä ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun. Valmentavana koulutuksena hankitaan myös maahanmuuttajakoulutusta osana kotoutumissuunnitelmaa. Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä arvioidaan hankittavan lisäksi noin 70 vuotuista koulutuspaikkaa. Palkkatuki sekä työllistäminen valtionhallinnolle Palkkatuen sekä valtionhallinnolle työllistämisen tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille. Valtiolle työllistämistä lukuun ottamatta työnantajille maksettava työllistämistuki on palkkatukea, joka koostuu perustuesta ja lisäosasta. Perustuen yksikköhinta on työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n 1 momentin mukaisen korottamattoman peruspäivärahan suuruinen (23,89 euroa päivässä vuonna 2007). Perustuki voidaan maksaa momentilta ko. momentilla luetelluissa tapauksissa. Muutoin perustuki maksetaan tältä momentilta. Lisäosa maksetaan aina tältä momentilta. Lisäosan suuruus on tukijakson ensimmäisenä vuotena perustuki enintään 90 prosentilla korotettuna 500 päivää työttömyysturvaa saaneiden osalta (työttömät, jotka ovat saaneet 500 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella tai 500 päivää työttömyysturvaa, ja jotka ovat työllistettäessä työmarkkinatukeen oikeutettuja). Muiden kuin 500 päivää työttömyysturvaa saaneiden osalta lisäosan suuruus on perustuki enintään 60 prosentilla korotettuna. Palkkatuen enimmäiskesto on 500 päivää työttömyysturvaa saaneiden, vajaakuntoisten, työnsuunnittelijoiden ja sosiaalisiin yrityksiin palkattavien pitkäaikaistyöttömien osalta kaksi vuotta. Oppisopimuskoulutuksessa tukijakso voi olla koko oppisopimuskauden pituinen. Muiden kuin edellä mainittujen työttömien osalta tukijakso on enintään 10 kuukautta. Kuntien työllistämismahdollisuuksia edistetään siten, että kunnan työllistäessä vähintään 0,5 % alueen työvoimasta korotettu lisätuki olisi 10 %, työllistäessä vähintään 1,0 % alueen työvoimasta korotettu lisätuki olisi 20 % ja työllistäessä vähintään 2,0 % alueen työvoimasta korotettu lisätuki olisi 30 %. Työvoiman liikkuvuuden edistäminen Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamiseksi siten, että työvoimatoimisto voi myöntää harkinnanvaraista muuttoavustusta enintään 700 euroa. Liikkuvuusavustuksen kilometrikorvausta korotetaan 0,15 eurosta 0,21 euroon kilometriltä. Työllisyyspoliittinen projektituki Työllisyyspoliittista projektitukea käytetään erityisesti ns. kolmannella sektorilla toteutettavien työllistämishankkeiden rahoittamiseen. Projektitukea maksetaan hankkeen hallinnointiin muun muassa maksamalla projekteissa vetäjien ja muiden vastuuhenkilöiden palkkauskustannukset ja muita hallintomenoja. Projektitukimäärärahasta tuetaan myös sosiaalisten yritysten perustamista ja toiminnan vakiinnuttamista. Julkisen työvoimapalvelun erityistoimet Työhönsijoittumisen ja ammatinvalinta- ja urasuunnittelun erityismenoihin osoitetulla määrärahalla voidaan järjestää henkilöasiakkaille terveydentilaa ja soveltuvuutta selvittäviä tutkimuksia, asiantuntijakonsultaatioita, työ- ja koulutuskokeiluja ammattioppilaitoksissa, työkokeiluja työpaikalla ja työklinikoissa, tutustumiskäyntejä ammattioppilaitoksiin, työhönvalmennusta sekä maksaa työnantajalle työolosuhteiden järjestelytukea vajaakuntoisen henkilön työllistämiseksi. Työhönsijoittumisen ja ammatinvalinta- ja urasuunnittelun tukitoimenpiteitä arvioidaan järjestettävän vuonna 2007 noin , joista arviolta noin on työpaikalla tapahtuvia työkokeiluja. Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaisina palveluina ja 3 luvun 1 :n mukaisina täydentävinä palveluina hankitaan pääasiassa ryhmäpalveluja työnhakijoille, erityisesti työnhakuvalmennusta, sekä muita asiantuntijapalveluja, kuten työnetsijä-, ohjaaja- ja tukihenkilöpalveluja ja osaamis- ja ammattitaitokartoituksia. Pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittämiseksi arvioidaan järjestettävän työkunnon tutkimusta. Vuonna 2007 arvioidaan maksettavan yhteensä liikkuvuusavustusta työttömille tai työttömyysuhan alai- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 sille työnhakijoille, jotka hakeutuvat työhön työssäkäyntialueensa ulkopuolelle. Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillinen kehittäminen on pääasiassa koulutusta. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Työvoimakoulutus Ennen vuotta 2007 tehdyt sitoumukset Vuoden 2007 sitoumukset Valtuus yhteensä Ryhmä- ja muut palvelut Ennen vuotta 2007 tehdyt sitoumukset Vuoden 2007 sitoumukset Valtuus yhteensä Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillinen kehittäminen Ennen vuotta 2007 tehdyt sitoumukset Vuoden 2007 sitoumukset Valtuus yhteensä Valtuudet yhteensä Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Ammatillisen työvoimakoulutuksen hankinta Valmentavan työvoimakoulutuksen hankinta Opiskelijavalinta sekä kehittämis-, tiedotus- ja ilmoitustoiminta Etuudet ennen työvoimakoulutuksen alkua Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus Työvoimakoulutus yhteensä Työllistäminen valtionhallintoon Työllistäminen kunnille ja kuntayhtymille Työllistäminen yksityiselle sektorille yhteensä starttiraha työllisyyspoliittinen projektituki omatoimisuusavustus starttiselvitykset muu työllistäminen Työllistäminen yhteensä Työhönsijoittumisen ja ammatinvalinnanohjauksen erityismenot Ryhmä- ja muiden palvelujen hankinta sekä työnhakuvalmennukseen osallistuvien ylläpitokorvaukset Pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittäminen Liikkuvuusavustus Muuttoavustus Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillinen kehittäminen (enintään) Erityistoimet yhteensä Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain (1290/2002) sekä maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain (493/1999) perusteella maksettavan työmarkkinatuen ja ylläpitokorvausten maksamiseen, ei kuitenkaan momenteilta ja 62 rahoitettaviin ohjelmakauden ESR-ohjelmaa toteuttaviin työvoimapoliittisen hankkeisiin osallistuville maksettavien etujen osalta. Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella työnantajalle maksettavan palkkatuen perustukiosuuden maksamiseen niiden työmarkkinatukeen oikeutettujen osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea vähintään 130 päivältä työttömyyden perusteella tai 500 päivää työttömyysturvaa. 130 päivää työmarkkinatukea saaneilta edellytetään lisäksi, että he eivät ole olleet palkkatuen käyttöön oikeuttavan työttömyytensä aikana lainkaan työssä tai työssäolo avoimilla työmarkkinoilla on ollut vähäistä tai satunnaista. Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain perusteella työmarkkinatukeen oikeutetulle myönnetyn starttirahan perustukea vastaavan osuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää lisäksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 3 :n mukaisesti työelämävalmennuksessa ja työharjoittelussa olevien henkilöiden ylläpitokorvausten maksamiseen, ei kuitenkaan momenteilta ja 62 rahoitettaviin ohjelmakauden ESR-ohjelmaa toteuttaviin työvoimapoliittisiin hankkeisiin osallistuville maksettavien ylläpitokorvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 14 :n mukaisen työelämävalmennusta ja työharjoittelua koskevan vakuutusturvan kustannuksiin. Nettobudjetoinnissa otetaan valtion talousarviosta annetun lain 3 a :n 1 momentin 5 kohdan nojalla huomioon Kansaneläkelaitokselle maksettavat maksuvalmiussuoritukset vähennettynä Kansaneläkelaitoksen suorittamilla palautuksilla. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Kunnat ja valtio rahoittavat puoliksi sellaisten henkilöiden työmarkkinatuen, joille on maksettu työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 500 päivää. Tämän arvioidaan vähentävän määrärahan tarvetta eurolla. Muun työmarkkinatuen valtio rahoittaa kokonaan. Valtion tulee sen lisäksi, mitä valtion osuudesta työmarkkinatukimenoihin säädetään, suorittaa Kansaneläkelaitokselle sellainen määrä varoja, että Kansaneläkelaitoksen maksuvalmius on kunakin ajankohtana riittävästi turvattu (maksuvalmiussuoritus). Maksuvalmiussuoritus tulee palauttaa, kun sitä ei enää tarvita. Työmarkkinatuen saajia arvioidaan vuonna 2007 olevan keskimäärin henkilöä, joista kuntien rahoitusvastuun piiriin kuuluvan osuuden arvioidaan olevan keskimäärin henkilöä. Täysimääräinen työmarkkinatuki on työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n 1 momentin mukaisen korottamattoman peruspäivärahan suuruinen. Vuonna 2007 sen suuruudeksi arvioidaan 23,89 euroa päivässä. Työmarkkinatukea arvioidaan maksettavan aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuville yhteensä euroa, mikä on 55 prosenttia momentin loppusummasta. Henkilömäärän osalta tavoitteena on, että työmarkkinatuella aktiivitoimiin osallistuvien osuus ko. tuella keskimäärin olevista on vähintään 38 prosenttia. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysturvalain muuttamiseksi siten, että harkinnanvaraisen matka-avustuksen enimmäiskestoa pidennetään kahdesta kuukaudesta neljään kuukauteen. Vuoden 2007 alusta lähtien momentilta maksetaan myös sellaiset momenteilta ja 62 rahoitettaviin ohjelmakauden ESR-ohjelmaa toteuttaviin työvoimapoliittisiin hankkeisiin osallistuvien edut, joiden maksajana on Kansaneläkelaitos. Määrärahan mitoituksessa on tämän johdosta otettu lisäyksenä huomioon euroa. Momenttien ja 51 perustelujen selvitysosiin viitaten määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa johtuen työttömyysturvan laajentamisesta yrittäjän perheenjäseniin. Aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin arvioidun määrärahan käytön jakautuminen Työharjoittelu ja työelämävalmennus työmarkkinatuella Työvoimakoulutuksen aikana maksettava työmarkkinatuki Työvoimakoulutukseen rinnastettava koulutus kotoutujille Kuntouttavan työtoiminnan aikana maksettava työmarkkinatuki Ylläpitokorvaukset Työmarkkinatuen saajalle maksettavan palkkatuen perustuki 6) Starttiraha työmarkkinatukeen oikeutetuille ) Sisältää myös ennen tehtyjen päätösten perusteella työnantajalle maksettavan työmarkkinatuen (yhdistelmätuki). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Matka-avustuksena maksettava työmarkkinatuki Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 1 luvun mukaisiin investointiavustuksiin sekä 2 luvun mukaiseen työllisyystyöohjelmaan. Määrärahaa saa käyttää myös investoinneiksi katsottavista valtion hankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentin määrärahan käyttötarkoitus ei sisällä kuitenkaan Kainuun hallintokokeilun piiriin kuuluvia määrärahoja. Vuonna 2007 saa tehdä enintään euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin investointeihin Kainuun hallintokokeilun piiriin kuuluvia investointeja lukuun ottamatta. Vuoden 2006 valtuuden käyttämättä jäävästä osasta saa tehdä sitoumuksia vuonna Valtuudesta varataan euroa käytettäväksi valtioneuvoston päätöksellä talouden rakennemuutosten työllisyydelle ja tuotantotoiminnalle aiheuttamien ennalta arvaamattomien häiriöiden lieventämisen edellyttämiin sitoumuksiin. Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja, jotka budjetoidaan maksatuspäätösperusteisina. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Valtuudesta varatun euron osuuden käytössä on tarkoitus korostaa suuria työpaikkamenetyksiä ja muita haittoja korvaavia toimenpiteitä rakennemuutoksista kärsivillä paikkakunnilla. Määrärahaa osoitetaan osarahoituksena kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen työllisyysperusteisiin investointeihin (investointiavustus) ja valtion rakennuttaville virastoille (työllisyystyöohjelma). Investointiavustuksilla pyritään edistämään uusien työpaikkojen syntymistä. Määrärahalla pyritään myös lieventämään äkillisten rakennemuutosten aiheuttamia ongelmia. Työllisyystyöohjelmaa käytetään virastojen ja laitosten investointihankkeiden osarahoitukseen ja sillä pyritään aientamaan työllisyyden hoidon kannalta merkittäviä hankkeita. Päätettäessä rahoitettavista hankkeista käytetään apuna työllisyysvaikutusarviointia. Lisäksi rahoitettavista hankkeista päätettäessä kiinnitetään huomiota muun muassa mahdollisuuksiin luoda edellytyksiä ja edistää elinkeinoelämän kehitystä sekä investointipaikkakunnan työllisyystilanteeseen. Investointimäärärahalla arvioidaan syntyneen uusia työpaikkoja vuonna 2004 yhteensä 850. Momentilta rahoitettavien investointien rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset ovat arviolta 950 henkilötyövuotta. Työllistämisen keskihinta on esitetty luvun perustelujen selvitysosassa. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Työllisyysperusteiset investoinnit Ennen vuotta 2007 tehdyt sitoumukset Vuoden 2007 sitoumukset Yhteensä Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Investointiavustus Työllisyystyöohjelma Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13