Polvi- ja olkanivelen tähystyskirurgia kohti vaikuttavampaa hoitoa?
|
|
- Aili Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Näyttöön perustuva ortopedia JERKER SANDELIN, ESKO KAARTINEN, JARKKO PAJARINEN JA HARRI HELIÖ Polvi- ja olkanivelen tähystyskirurgia kohti vaikuttavampaa hoitoa? Polven artroskopioiden määrä on kaksinkertaistunut Suomessa kymmenessä vuodessa, ja näitä toimenpiteitä tehdään nykyisin lähes vuosittain. Kun yhä useampia nivelensisäisiä toimenpiteitä voidaan tehdä menestyksellisesti tähystyksen avulla, on alettu epäillä, tehdäänkö polven artroskopioita jo liikaa. Kuten kirurgisten toimenpiteiden osalta yleensäkin vaatimukset hoidon vaikuttavuuden arvioimisesta kasvavat. Nivelkierukkavaurioiden hoidossa artroskopian edut on osoitettu kiistattomasti, mutta artroosin hoidossa tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Olkaniveleen kohdistuvat tähystystoimenpiteet ovat vasta lisääntymässä sille tasolle, että niiden etuja avoleikkaukseen nähden voidaan arvioida. Tähystyskirurgiset menetelmät ovat kehittyneet huomattavasti. Ongelmana on ollut se, että suuri osa olkanivelen tähystyskirurgiasta on ollut edelleen harvojen ja asiaan erityisesti perehtyneiden ortopedien hallinnassa. Kuitenkin ainoa tapa dokumentoida luotettavasti menetelmän edut avoimiin toimenpiteisiin verrattuna on suorittaa hyvän standardin mukaisia satunnaistettuja vertailevia tutkimuksia. Ensimmäiset polvinivelen artroskopiat tehtiin 1920-luvulla Japanissa ja Euroopassa. Burman (1931) esitteli olkanivelen artroskopian julkaistessaan vainajilla suoritettuun aineistoon perustuvan tutkimuksensa vuonna Ensimmäiset potilasaineistoihin perustuvat tutkimukset julkaistiin 1960-luvun loppupuolella (Andren ja Lundberg 1965). Vasta jäykkien tähystimien ja kuituoptiikan kehittyminen ja 1970-luvulla mahdollisti tähystyskirurgian laajan ja turvallisen yleistymisen. Ruotsissa artroskopiatoiminta alkoi 1960-luvun lopulla ja Suomessa noin viisi vuotta myöhemmin. Toimenpide rajoittui alkuvuosina lähinnä polvinivelen sisäisten tilojen diagnostiikkaan ja varsin vaatimattomiin toimenpiteisiin. Välineistön nopea kehittyminen mahdollisti kuitenkin yhä vaativammat toimenpiteet, ja polvinivelen tähystys on ollut rutiinitoimenpide jo neljännesvuosisadan ajan. Duodecim 2005;121: Kudoksen käsittelyyn ja kiinnitykseen tarkoitettujen instrumenttien kehittyminen johti myös olkanivelen tähystyskirurgian yleistymiseen 1980-luvulta lähtien. Tutkimustieto tältä alalta karttuu jatkuvasti, ja tietämys olkanivelen anatomiasta ja toiminnasta sekä toimintaan vaikuttavista seikoista on lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana huomattavasti. Myös muiden suurien nivelien kuten nilkan, kyynärnivelen, lonkan ja ranteen tähystysten määrät ovat lisääntyneet oleellisesti viime vuosien aikana. Valta-osa arviolta 80 % kaikista tähystyksistä kohdistuu kuitenkin edelleen polveen, ja näistä toimenpiteistä yli 80 % on operatiivisia. Uudet leikkausmenetelmät ja tekniset sovellukset ovat johtaneet siihen, että aikaisemmasta lähinnä tutkimustoiminnasta on kehittynyt oma erikoisalansa, operatiivinen artroskooppinen kirurgia, jossa tehdään mittavia toimenpiteitä ko- 873
2 konaan tähystystekniikalla. Vankka tieteellinen näyttö tiettyjen tähystystoimenpiteiden hyödyllisyydestä avotoimenpiteisiin verrattuna puuttuu osittain kuitenkin edelleen. Lukumäärä Artroskopia polvivaivojen hoidossa KUVA 1. Polviartroskopiapotilaiden hoitojaksot Suomessa Polven artroskopioiden määrä kasvoi 1990-luvulla nopeasti. Viime vuosina kasvu on tasaantunut. Polvinivelen tähystys on nykyisin hyvin yleinen toimenpide. Tilastojen mukaan maassamme tehdään noin artroskopiaa vuodessa (Stakesin hoitoilmoitusrekisteri). Luku on lähes kaksinkertaistunut noin kymmenessä vuodessa ja näyttää kasvavan edelleenkin, joskin hieman hidastuvalla vauhdilla (kuva 1). Kehitykseen on olemassa useita syitä. Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että primaari paraneminen artroskopian jälkeen on huomattavasti nopeampaa avoleikkaukseen verrattuna, mikä lyhentää sairaalassaoloaikaa. Näkyvyys niveleen on tähystimen kautta parempi kuin avoleikkauksessa, ja toimenpiteet voidaan tehdä tarkemmin (Aigner ja Gillquist 1991). Suurin osa polven tähystyksistä pystytään suorittamaan kahden vajaan senttimetrin mittaisen pistoaukon kautta, joten myös kosmeettinen hyöty on selvä avoleikkaukseen verrattuna. Polvinivelen tähystys soveltuu mainiosti päiväkirurgiseksi toimenpiteeksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana aiheesta on tehty runsaasti tutkimuksia. Hakusanalla arthroscopy Medline löytää lähes julkaisua (Forssblad 2004). Suurin osa näistä tutkimuksista on keskittynyt tähystysten jälkeisiin tuloksiin, toimenpiteessä käytettyjen anestesiamuotojen vertailuun sekä hinta-analyyseihin (Chung 1995, Pellacci ym. 1996). Prospektiivisia, satunnaistettuja tutkimuksia on tehty vähän, ja niissä mielenkiinto on kohdistunut lähinnä selvittämään eri anestesiamuotojen vaikutusta lopputulokseen tai kivun hallintaan (Martikainen ym. 2001). Ruotsalainen Forssblad (2004) on selvittänyt hiljattain valmistuneessa erinomaisessa väitöskirjatutkimuksessa paikallispuudutuksessa suoritetun artroskopian etuja yleis- tai spinaalianestesiassa tehtyihin verrattuna. Artroskopioiden yhteydessä suoritettiin tavanomaisia toimenpiteitä kuten kierukan resektioita, rustopintojen tasoituksia ja irtokappaleiden poistoja. Uusintatoimenpiteiden määrä ja kliiniset tulokset olivat yhtä hyviä eri ryhmissä. Vain alle prosentissa paikallispuudutuksessa suoritetuista artroskopioista toimenpide jouduttiin keskeyttämään kivun tai teknisen ongelman vuoksi. Komplikaatiot olivat harvinaisia ja yli 90 % potilaista oli tyytyväisiä toimenpiteeseen. Jokainen paikallispuudutustoimenpide oli noin 160 euroa halvempi kahteen muuhun anestesiamuotoon verrattuna. Kenelle polven artroskopia? Nykyään pystytään hoitamaan lähes kaikki polviongelmat artroskopialla, minkä vuoksi artroskopian aiheet ovat laajentuneet. Kaksivaiheisessa toimenpiteessä vahvistetaan ensin diagnoosi ja tämän jälkeen suoritetaan hoitotoimenpide. Pelkästään diagnostisia artroskopiatutkimuksia ei enää tulisi tehdä, vaan diagnoosi pitäisi periaatteessa olla tehty ennen toimenpidettä. Artroskopia on aiheellinen potilaille, joilla on ongelmana polven lukkiutumisoireita, veripolvi, krooninen effuusio tai polven selittämätön kipu tai liikerajoitus. Lukkiutumisoireiden takana on yleensä kierukkarepeämä tai irtokappale, ja ne molemmat voidaan hoitaa parhaiten tähystyksen avulla. 874 J. Sandelin ym.
3 Veripolven suhteen aiheiden määrittely on vaikeampaa. Aikaisemmin veripolvea pidettiin itsestään selvänä tähystyksen aiheena haluttiin selvittää, mikä tai mitkä rakenteet olivat rikkoutuneet. Veripolven tavallisin syy on eturistisiteen repeämä (Harilainen 1992), joka voidaan kuitenkin todeta myös hyvän anamneesin ja kliinisen tutkimuksen perusteella. Koska eturistisidevammoja ei enää hoideta päivystysluonteisesti, pelkkää tutkimuksellista artroskopiaa ei tulisi tehdä. Polvi on tyhjennettävä verestä punktoimalla, ja eturistisiteen korjaus suoritetaan yleensä 3 6 viikon kuluttua vammasta. Kroonisen effuusion syy selviää yleensä artroskopian avulla, ja tämän lisäksi saadaan tarvittaessa synoviasta edustavat näytteet. Artroskopian vasta-aiheet. Koska artroskopia on yleensä elektiivinen toimenpide, potilaan leikkauskelpoisuus voidaan arvioida yleisiä periaatteita noudattaen. Hengitysteiden tulehdusta sairastavalle artroskopiaa ei pidä tehdä. Yleisoireita tai C-reaktiivisen proteiinin pitoisuuden kasvua aiheuttavat infektiopesäkkeet on hoidettava. Toisaalta on muistettava, että purulentti artriitti on artroskopian tärkeimpiä aiheita. Ihorikko tai märkäpesäke polvinivelen lähellä on luonnollisesti tähystyksen vasta-aihe. Nivelkierukkarepeämät. Meniskirepeämän artroskooppinen hoito on teollistuneissa maissa tavallisin ortopedinen toimenpide. On arvioitu, että Yhdysvalloissa niitä suoritetaan keskimäärin vuodessa, Ruotsissa ja Suomessa (Shaffer ja Hanypsiak 2003, Forssblad 2004, Stakesin hoitoilmoitusrekisteri). Kierukkarepeämät voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään akuutteihin, joita esiintyy tavallisimmin nuorilla, ja vanhempien ikäryhmien degeneratiivisiin repeämiin. Ensin mainitussa ryhmässä on aina harkittava kierukan korjaamista ompelemalla, jos kyseessä on pitkittäinen repeämä ja se sijaitsee verisuonittuneella alueella, jossa paranemiselle on edellytyksiä. Jälkimmäisessä ryhmässä repeämän resektio on tavallisin hoitomuoto (Miller 2004). Akuutisti repeytynyt kierukka voidaan kiinnittää parhaiten vertikaalisella ompeleella. Kiinnitystekniikat on esitetty kuvissa 2 ja 3. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on kehitetty lukuisia kiinnittimiä, enimmäkseen sulavasta materiaalista valmistettuja nuolia tai ruuvia, joiden yhteisenä piirteenä on asentamisen helppous ompeluun verrattuna etenkin hankalapääsyisissä paikoissa kuten nivelkierukoiden takaosissa. Kaikissa vetolujuuskokeissa on vertikaalinen ommel todettu vahvimmaksi. Kiinnittimien vetolujuus on selvästi huonompi kuin ompeleen, ja eri testeissä on milloin millekin kiinnittimille saatu paras vetolujuus. Näiden uusien kierukan kiinnittimien osalta puuttuvat lisäksi satunnaistetut tutkimukset, ja kliiniseen käyttöön monet niistä on otettu ilman luotettavia in vitro -testauksia, kliinisistä tutkimuksista puhumattakaan. A B KUVA 2. Nivelkierukan repeämän korjaus niin kutsutulla»outside in» -tekniikalla. Polvi- ja olkanivelen tähystyskirurgia kohti vaikuttavampaa hoitoa? 875
4 Polven nivelkierukan repeämien hoidosta on tehty kovin vähän satunnaistettuja tutkimuksia (Gillquist 1999). Konservatiivisen ja leikkaushoidon vertailusta ei löydy julkaisuja (Howell ja Handol 2004). Kaikkia nivelkierukan repeämiä ei kuitenkaan tarvitse tai voi hoitaa operatiivisesti. Pienet poikittaiset repeämät ja epätäydelliset pitkittäiset repeämät ovat tästä esimerkkejä. Toisaalta niiden aiheuttamat oireet ovat yleensä lieviä, ja ne voivat olla jopa oireettomia. Pääsääntö nivelkierukoiden hoidossa on, että oireiset repeämät hoidetaan. Oleellinen kysymys hoitoa suunniteltaessa on, johtaako kierukan osittainen tai täydellinen poisto ajan mittaan polvinivelen ennenaikaiseen nivelrikkoon. Koska kierukan tehtävänä on toimia iskunvaimentimena sekä niveltä stabiloivana ja voitelevana rakenteena, voidaan olettaa, että sen osittainen tai täydellinen poisto johtaisi vähitellen nivelen toiminnan oleelliseen huononemiseen. Fairbank (1948) totesi ensimmäisenä polven röntgenkuvassa tyypillisiä muutoksia tietyn ajan kuluttua kierukan poistosta. Näitä ovat osteofyyttimuodostus, subkondraalinen skleroosi ja nivelraon kaventuminen jopa puoleen normaalista (kuva 4). Tapperin ja Hooverin klassinen tutkimus vuodelta 1969 johti olettamukseen, että kierukanpoistoa seuraavat nivelrikko ja polven toiminnan huononeminen vuoden kuluessa. Tutkimuksessa oli kuitenkin puutteita, joten nivelkierukan poiston osuutta artroosin kehittymiseen ei voitu osoittaa. Toisessa satunnaistetussa tutkimuksessa selvitettiin avoimen osittaisen ja täydellisen kierukanpoiston tuloksia (Hede ym. 1992). Lähes kahdeksan vuoden seurannassa polven toiminta osoittautui paremmaksi kierukan osittaisen poiston jälkeen. Nivelraon kaventumaa esiintyi molemmissa ryhmissä kuitenkin yhtä paljon (33 %). Roos ym. (1998) ovat tehneet mielenkiintoisen tutkimuksen, jossa 107 potilasta tutkittiin 21 vuoden kuluttua kierukan avoimen poiston jälkeen. Verrokkeina oli 68 ikävakioitua henkilöä, joilla ei ollut anamneesissa polvivammaa. Leikatuilla potilailla todettiin huomattavasti useammin nivelraon kaventumista röntgenkuvissa (70 % vs 18 %) ja rasitukseen liittyvää kipua polvessa (68 % vs 17 %). Faunön ja Buhl Nielsenin (1992) tutkimuksessa todettiin tähystimen avulla leikatussa polvessa enemmän Fairbankin muutoksia kuin terveessä polvessa (53 % vs 22 %). Nivelraon kaventumien eroja polvien välillä ei kuitenkaan juuri todettu röntgenkuvista. Toisessa nuorille potilaille tehdyssä tutkimuksessa todettiin 13 vuoden seurannan aikana, että mitä laajempi resektio tehtiin, sitä enemmän röntgenmuutoksia tuli esiin ja sitä enemmän potilailla esiintyy myös subjektiivisia vaivoja (Rockborn ja Gillquist 1995). Kontrolloitujen tutkimusten perusteella voi- KUVA 3. Repeytyneen nivelkierukan kiinnitys niin kutsutulla»inside out» -tekniikalla. 876 J. Sandelin ym.
5 KUVA 4. Polven nivelkierukan täydellinen poisto johtaa ajan myötä tyypillisiin muutoksiin: nivelraon kaventumaan, osteofyyttimuodostuksiin ja kondyylimuotojen litistymiseen. daan päätellä, että nivelkierukan osittainen artroskooppinen resektio johtaa vuoden ajaksi erinomaiseen subjektiiviseen tulokseen ja polvinivel kestää kovaakin rasitusta suuressa osassa tapauksista. Avointen leikkausten jälkeen potilaat ovat usein ilmoittaneet subjektiivisista vaivoista ja nivelrikkoa on todetaan jopa 70 %:ssa tapauksista. Lievät rustovauriot leikkauksen yhteydessä eivät pahenna ennustetta eivätkä nopeuta nivelrikon etenemistä, mutta yli 30-vuotiaalla kierukan resektio tai poisto on näyttänyt lisäävän artroosin riskiä seurannan aikana. Näiden tutkimusten valossa nivelkierukan artroskooppinen osapoisto on erinomainen toimenpide ja johtaa polven toiminnan kannalta hyvään lopputulokseen pitkäksikin ajaksi. Artroskopia nivelrikon hoidossa. Polvinivelen artroosia eli kulumaa esiintyy runsaasti, arviolta jopa 6 %:lla aikuisväestöstä (Shaffer ja Hanypsiak 2003). Artroskooppista puhdistusleikkausta (debridement) on ehdotettu, kun lääkehoito ei enää lievennä oireita. Viime aikoina toimenpidettä on kuitenkin kritisoitu yhä voimakkaammin, koska uusien tutkimusten mukaan sen teho on osoittautunut huomattavasti arvioitua huonommaksi. Artroskooppisen nivelen puhdistusleikkaus voidaan suorittaa monella eri tavalla. Jotkut pyrkivät poistamaan kaikki mekaaniset esteet, kuten kierukan repeämät, tasoittamaan nivelpintoja, poistamaan irtokappaleita ja osteofyyttimuodostuksia. Toisten mielestä jo pelkkä nivelen tähystys ja runsas huuhtelu riittävät. Suurin osa tutkimuksista, joissa on selvitetty puhdistustoimenpiteen hyötyä artroosin hoidossa, on ollut heikkotasoisia, yleensä retrospektiivisia, ja verrokkiryhmät ovat puuttuneet. Toimenpiteen hyöty artroosipolven hoidossa onkin jäänyt epäselväksi. Uutta valoa ongelmaan toi tutkimus, jossa 180 nivelrikkopotilasta satunnaistettiin kolmeen ryhmään (Moseley ym. 2002). Ensimmäisessä ryhmässä tehtiin artroskooppinen puhdistusleikkaus, toisessa pelkkä huuhtelu tähystimen kautta ja kolmannessa lumeleikkaus, joka käsitti pelkkien ihoviiltojen teon leikkausolosuhteissa. Kahden vuoden seurannassa ei havaittu eroja kivun tai polven toiminnan suhteen ryhmien välillä. Päätelmänä oli, että debridement-toimenpide on turha ja kallis polvinivelen kuluman hoidossa. Moseleyn ym. (2004) tutkimusta voidaan pitää erittäin hyvin suunniteltuna ja toteutettuna, vaikka eräät artroskopioita tekevät kirurgit ovat kritisoineet sitä vahvasti. Sen aineisto on asiallisesti analysoitu ja päätelmät näyttävät oikeilta. Tutkimus antaa arvokasta apua artroskopisteja vuosikausia askarruttaneeseen kysymykseen tähystyksen hyödystä artroosipolven hoidossa. Tämän ensimmäisen prospektiivisen satunnaistetun tutkimuksen perusteella vastaus olisi kielteinen, mutta samantyyppisiä tutkimuksia tarvitaan vielä lisää asian varmistamiseksi. North American Arthroscopy Association ilmoitti artikkelin johdosta kantanaan, että oikein valituille potilaille, joilla esiintyy lieviä nivelrikkomuutoksia ja mekaanisia oireita, kuten lukkiutumista, artroskooppinen puhdistusleikkaus on edelleen kuitenkin aiheellinen. Olkanivelen tähystyskirurgia Olkanivelen tähystyksen pääpiirteet. Olkanivelen tähystyskirurgiassa käytetään useimmiten yleisanestesiaa. Yläraajan puudutuksen ja ki- Polvi- ja olkanivelen tähystyskirurgia kohti vaikuttavampaa hoitoa? 877
6 pupumppujen avulla pystytään hallitsemaan tehokkaasti leikkauksen jälkeen esiintyvää kipua (Harvey ym. 2004). Nivelenhuuhtelunesteeseen lisätään yleisesti adrenaliinia hillitsemään verenvuotoa. Tyypillisimmät leikkausasennot ovat kuvan 5 esittämä puoli-istuva ja kuvan 6 kylkiasento, jossa käsi on ripustuksessa ja 2 7 kg:n vedossa. Puoli-istuvan asennon etuina ovat kirurgin hyvä työskentelyasento ja raajan parempi liikuteltavuus ja haittana raajan vähäinen veto, jolloin nivelrako saattaa jäädä ahtaammaksi kuin kylkiasennossa. Leikkausasennon valinta ja käyttö perustuvat pitkälti henkilökohtaiseen mieltymykseen, eikä näyttöä kummankaan asennon paremmuudesta tai turvallisuudesta ole. Työskentelykanavien sijoituksia voidaan muunnella tarpeen mukaan, mutta standardikanavien sijainti on hyvä osata (kuva 7). Olkanivelen tähystys pyritään usein suorittamaan kaavamaisesti riippumatta leikkausta edeltävästä diagnoosista tai toimenpiteen kohteesta. Tutkimusjärjestyksessä esiintyy paljon henkilökohtaisia eroja, mutta tarkasteltavien rakenteiden osalta toimenpiteen tulisi olla aina samankaltainen ja kattava. Olkaluun ja lapaluun rustoiset nivelpinnat tulee tarkastaa mahdolliset rappeumamuutokset ja vauriot huomioiden. Lapaluun nivelpintaa kiertävän rustoisen renkaan (labrum glenoidale) kiinnitys tarkastetaan ja mahdolliset rappeumamuutokset rekisteröidään. Hauislihaksen ja kiertäjäkalvosimen lihasten jänteiden mahdolliset rappeumamuutokset ja insertioalueiden vauriot todetaan. Nivelkapselin tarkastelussa päähuomio kiinnitetään nivelsiteiden ja kiertäjäkalvosimen intervallialueen mahdolliseen patologiaan. Kun nivelen sisäinen tila on tarkastettu ja mahdolliset patologiset tilat rekisteröity, siirrytään olkalisäkkeen alaisen tilan tarkasteluun. Olkalisäkkeen alla sijaitseva limapussi joudutaan toisinaan poistamaan näkyvyyden paranta- KUVA 5. Olkanivelen tähystyskirurgiassa yleisesti käytetty leikkausasento, jossa potilas on puoli-istuvassa eli ns. rantatuoliasennossa. 878 J. Sandelin ym.
7 KUVA 6. Kylkiasento, jossa leikattava raaja on vedossa. Tämä mahdollistaaa vapaamman pääsyn niveleen ja enemmän tilavaa työskentelylle. KUVA 7. Olkanivelen tähystyskirurgiassa yleisesti käytetty takakanava, joka sijaitsee noin 2 cm olkalisäkkeen kulmasta alas ja 1 cm mediaalisuuntaan. Luisten rakenteiden ääriviivat on hahmoteltu tussikynällä iholle ennen toimenpidettä, jotta rakenteiden paikantaminen leikkauksen aikana olisi yksinkertaista. miseksi. Tässä vaiheessa kiinnitetään huomiota limapussin mahdolliseen arpeutumiseen ja ärsytykseen, jotka viittaavat tulehdukseen. Kiertäjäkalvosin tarkastetaan ja arvioidaan olkalisäkkeen alaisen tilan mahdollinen ahtaus. Ahdas olka -oireyhtymä ja olkalisäkkeen avarrus. Olkalisäkkeen alaisen tilan avarrus ja revisio ovat standarditoimenpiteitä potilailla, joilla on todettu tai epäillään pitkittynyttä ahdas olka -oireyhtymää. Tässä tilassa ylemmän lapalihaksen jänteessä esiintyy yleensä rappeumamuutoksia ja ärsytystila sekä joskus myös osittaisia repeämiä. Seurauksena on tavallisesti kuormituksessa provosoituva olkapään kipu. Olkakivun aiheuttava tyypillisin yläraajan asento on olkavarren loitonnus yli vaakatason, jolloin ylemmän lapalihaksen jänne puristuu olkaluun ja olkalisäkkeen väliin. Kliinisenä löydöksenä on kipukaarioire, jossa olkakipu tuntuu loitonnusliikkeen kulman ylittäessä 90 astetta. Toisinaan jänteen pinne saattaa hellittää maksimaalisessa loitonnuksessa, jolloin kipu vähenee. Kipu voidaan provosoida esille myös erityisillä testeillä (Vastamäki 2003). Tilan konservatiivinen hoito perustuu oikein toteutettuun kuntoutukseen ja lääkitykseen. Olkalisäkkeen alle ruiskutettavistaa kortikosteroideista on tuoreiden tutkimusten mukaan hyötyä (Buchbinder ym. 2004). Olkalisäkkeen kirurgisen avarruksen tärkein aihe on ahtaasta olasta ja kiertäjäkalvosimen rappeumasta johtuva kipu, joka ei ole lievittynyt usean kuukauden konservatiivisella hoidolla. Erotusdiagnostiikassa tulee muistaa varhaista hoitoa vaativa kiertäjäkalvosimen täydellinen repeämä, joka aiheuttaa usein myös liikerajoitusta tai heikkoutta olkavartta loitonnettaessa. Toimenpiteen tarkoituksena on puhdistaa kiertäjäkalvosin arpikudoksesta ja avartaa olkalisäkkeen alaista tilaa, mikä luo edellytykset kiertäjäkalvosimen tulehduksen rauhoittumiselle, osittaisten repeämien paranemiselle ja samalla myös kivun vähenemiselle. Olkalisäkkeen avarrusta käytetään myös ehkäisemään uusintarepeämiä kiertäjäkalvosimen korjauksen jälkeen. Neer (1972) julkaisi ensimmäisenä olkalisäkkeen alaisen tilan avoimen avarrusleikkauksen tulokset, joiden mukaan valtaosalla potilais- Polvi- ja olkanivelen tähystyskirurgia kohti vaikuttavampaa hoitoa? 879
8 ta saavutettiin merkittävä vaste. Suomalaisessa Björkenheimin ym. (1990) tutkimuksessa todettiin kivun hyvä lievittyminen toimenpiteen jälkeen 73 %:lla potilaista, mikä tukee aikaisempien tutkimusten (Thorling ym. 1985) tuloksia. Olkalisäkkeen alaisen tilan avarrusleikkaustähystyksessä on viime vuosikymmenen aikana saavuttanut runsaasti suosiota, ja sitä pidetäänkin nykyisin yleisesti standarditoimenpiteenä. Verrattaessa artroskooppista akromioplastiaa konservatiiviseen hoitoon sen todettiin johtavan yhtä hyvään lopputulokseen kuin ohjattu liikeharjoittelu ja parempaan kuin lumehoito (Brox ym. 1999). Vaste oli hyvä 60 %:lla kahdessa ensin mainitussa ryhmässä ja vain 25 %:lla lumeryhmässä. Tähystysleikkauksen yleisyyttä perustellaan tavallisesti leikkauksen aiheuttamalla vähäisemmällä toiminnallisella haitalla ja nopeammalla toipumisella avoimeen leikkaukseen verrattuna, mihin jo varhaiset tutkimustulokset viittasivat kivun lievittymisen (Norlin 1989) ja toimenpiteestä toipumisen osalta (Sachs ym. 1994). Vastikään julkaistuissa satunnaistetuissa vertailevissa tutkimuksissa ei kuitenkaan havaittu merkitseviä eroja kivun lievittymisessä lyhyen tai pitkän seurannan aikana (Spangehl ym. 2002, Husby ym. 2003). Tähystyskirurgialla saavutetaan tyydyttävä kliininen tulos eli kivun oleellinen väheneminen yleensä yli 70 %:lla potilaista, ja toipuminen leikkauksesta näyttäisi olevan nopeampaa. Kiertäjäkalvosimen repeämä liittyy usein läheisesti jänteen rappeumaan, jolloin vähäinenkin tapaturma tai kuormitusliike saattaa aiheuttaa jänteessä läpäisevän eli täydellisen repeämän. Kiertäjäkalvosin saattaa revetä myös itsestään pitkälle edenneessä rappeutumatilassa. Oireena on usein merkittävä kipu, joka ei välttämättä liity kuormitukseen tai raajan asentoon. Olkanivelen liikerajoitus on kiertäjäkalvosimen repeämässä usein merkittävä, ja myös tämän tilan toteamiseksi on olemassa joukko erityisiä testejä (Vastamäki 2003). Kiertäjäkalvosimen repeämä tulisi todeta varhain ja hoitaa 3 6 kuukauden kuluessa vauriosta parhaan tuloksen saavuttamiseksi. Kivulias ja huonosti liikkuva olkapää vaatii usein radiologisia lisätutkimuksia diagnoosin varmistamiseksi, erityisesti jos oireet ovat alkaneet äkillisesti. Kiertäjäkalvosimen repeämän avointa leikkausta on pidetty standarditoimenpiteenä, ja tähystysleikkauksia ovat tehneet lähinnä asiaan erityisesti perehtyneet ortopedit. Leikkaustekniikoiden ja instrumenttien viimeaikainen kehitys on kuitenkin johtanut tähystyskirurgian nopeahkoon yleistymiseen, ja tulevaisuudessa todennäköisesti yhä useampi korjausleikkauksista tehdään tähystyksellisen avulla. Kiertäjäkalvosimen avoimista korjausleikkauksista on saatavissa runsaasti kliinistä seurantaan perustuvaa tutkimustietoa, mutta satunnaistetut tutkimukset puuttuvat edelleen. Yksi varhaisimmista tämän aihepiirin julkaisuista on Solosen ja Vastamäen vuonna 1983 julkaisema tutkimus, jossa 80 % potilaista sai merkittävän hyödyn leikkauksesta. Myöhemmässä kotimaisessa tutkimuksessa leikkaushoidon tulos oli tyydyttävä yli 70 %:lla potilaista, joiden oireet eivät reagoineet konservatiiviseen hoitoon (Björkenheim ym. 1988). Leikkausta edeltävän huonon liikelaajuuden on todettu heikentävän ennustetta (Van Linthoudt ym. 2003), ja puutteellinen liikerata kiertäjäkalvosimen repeämän yhteydessä saattaa olla ainakin osittain korjaamaton tila. Sen sijaan leikkaus lievittää usein hyvin kipua. Toisaalta varhaisella leikkaushoidolla on kuvattu saavutetun myös hyviä toiminnallisia tuloksia (Sonnery-Cottet ym. 2002). Avoimella kiertäjäkalvosimen korjausleikkauksella saadaan yleensä aikaan kivun hyvä tai tyydyttävä lievittyminen ja toiminnallinen tulos noin %:lla potilaista (Watson ja Sonnabend 2002). Ei ole kuitenkaan tietoa siitä, kuinka moni näistä potilaista toipuisi ilman leikkausta. Ennustetta heikentäviä seikkoja ovat todennäköisesti hoidon viivästyminen, oireiden vaikeus sekä potilaan raskas työ ja korkea ikä. Kiertäjäkalvosimen korjaamisesta tähystyksen avulla on viime vuosina julkaistu lukuisia takautuvia tutkimuksia, joiden tulokset ovat olleet yhtä hyviä kuin avoimella korjauksella saadut (Bennett 2003, Jones ja Savoie 2003, Wolf ym. 2004). Tosin myös huonompia pitkäaikaistuloksia on julkaistu (Galatz ym. 2004). Pisimmät seuranta-ajat ovat olleet 14 vuotta, ja erinomaisia tai hyviä toiminnallisia tuloksia on parhaim- 880 J. Sandelin ym.
9 millaan raportoitu saavutetun noin 90 %:lla potilaista (Wilson ym. 2002). Avointa ja tähystystekniikkaa vertailevat tutkimukset ovat toistaiseksi olleet harvalukuisia ja takautuvia (Kim ym. 2002), eikä aiheesta ole tehty prospektiivisia satunnaistettuja tutkimuksia. Tähystyskirurgian ja avoimen leikkauksen vertailua vaikeuttaa epäyhtenäisyys repeämien luokittelussa ja potilasaineistoissa. Julkaistut tutkimukset ovat myös alaan perehtyneiden erityisosaajien tekemiä, mikä heikentää tulosten yleistettävyyttä. Tutkimustiedon puutteellisuuden takia ei siis toistaiseksi ole osoitettavissa, että tähystyskirurgialla olisi saavutettavissa merkittäviä etuja avoimeen leikkaukseen verrattuna (Ejnisman ym. 2004). Olkanivelen epävakaus voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan, tapaturman aiheuttamaan ja rakenteelliseen. Lisäksi se voidaan luokitella suuntansa mukaisesti. Yleisin on anteroinferiorinen epävakaus, joka usein on trauman aiheuttama ja ilmaantuu ensimmäisen humerusluksaation jälkeen. Tyypillisin oire, jonka potilas kuvaa olkanivelen epävakaudessa, on nivelen subluksaatio ja löysyys eli ns.»muljahtelu», joka ilmenee usein kiertoliikkeissä yläraajan ollessa loitonnettuna yli vaakatason. Myös toistuvia luksaatioita esiintyy, ja pelkkä kipu loitonnetun olkanivelen uloskiertoliikkeiden yhteydessä voi viitata nivelen epävakauteen. Olkanivelen epävakauden toteamiseksi on olemassa joukko provokaatiotestejä (Vastamäki 2003), joiden avulla pystytään toteamaan suurin osa tapauksista. Leikkaushoidon aiheena on yleensä pidetty oireilevaa tilaa, jossa potilaan kokema subjektiivinen haitta nivelen löysyydestä tai kivusta häiritsee päivittäistä elämää. Epävakauden kirurginen hoito perustuu nivelkapselia korjaaviin toimenpiteisiin, joiden avulla pyritään palauttamaan nivelen asentotunto. Näin pystytään usein palauttamaan normaali tasapaino olkanivelen asentoa aistivien rakenteiden ja sen stabiiliutta säätelevien rakenteiden välillä. Bankart kuvasi vuonna 1923 nimeään kantavan mutta jo aikaisemmin tunnetun tilan, olkanivelen kapselin tyyppivaurion, joka syntyy traumaattisen humerusluksaation yhteydessä. Olkanivelen epävakauden leikkaushoidossa on käytetty lukuisia tekniikoita, jotka ovat perustuneet sekä olkanivelen luisten rakenteiden muovauksiin että nivelkapselia kiristäviin avoimiin toimenpiteisiin. Akuutti olkaluksaatio. Akuutti traumaattinen humerusluksaatio uusii konservatiivisen hoidon jälkeen nuorilla urheilevilla potilailla jopa 90 %:ssa tapauksista (Hovelius ym. 1983). Viime vuosiin asti on kuitenkin ollut yleisesti tapana hoitaa ainoastaan ne, joille jää krooninen epävakaus luksaation jälkeen. Lukuisat viime vuosina julkaistut tutkimukset, joista osa on satunnaistettuja ja kontrolloituja (Kirkley ym. 1999, Bottoni ym. 2002), ovat osoittaneet, että olkanivelen varhaisella tähystyskirurgialla pystytään vähentämään uusien olkaluksaatioiden ilmaantumista konservatiiviseen hoitoon verrattuna %:sta aina %:iin asti. Myös pelkällä nivelen varhaisella huuhtelulla on saavutettu hyviä tuloksia olkanivelen uusiutuvan luksaation ehkäisyssä (Wintzell ym. 1996). Varhainen leikkaus näyttää siis vähentävän nivelen uusintaluksaation ilmaantuvuutta noin neljäsosaan verrattuna konservatiiviseen hoitoon (Handoll ym. 2004). Toisaalta valtaosassa aikaisemmista tutkimuksissa potilasaineistot ovat koostuneet sotilaista ja kontaktilajien urheilijoista, joten tulosten yleistettävyys on hyvin kyseenalaista. Y D I N A S I A T Tähystystoimenpiteiden määrä lisääntyy yhä. Valtaosa toimenpiteistä on operatiivisia, ja niistä 80 % suoritetaan polviniveleen. Polvinivelen tähystysleikkaus on vakiinnuttanut asemaansa polvivammojen, erityisesti nivelkierukkarepeämän tehokkaana ja turvallisena hoitomenetelmänä. Artroosin hoidossa artroskopian tulokset ovat olleet ristiriitaiset. Polvi- ja olkanivelen tähystyskirurgia kohti vaikuttavampaa hoitoa? 881
10 Nivelkapselin avoin vai tähystyskorjaus? Olkanivelen epävakauden kirurgia kohdistuu nykyisin useimmiten nivelkapseliin, suoritettiinpa toimenpide sitten avoimesti tai tähystyksessä. Luisten rakenteiden muovaukseen perustuvia toimenpiteitä käytetään harvoin ensisijaisena leikkausmuotona, mutta ne tulevat kyseeseen olkanivelen epävakauden jatkuessa aikaisemmin suoritetun nivelkapselin kiristyksen jälkeen. Olkanivelen luksaation uusiutumistaajuuden todettiin olevan pienempi nivelkapselin avoimen kiristyksen jälkeen (30 %) kuin potilailla, joille oli suoritettu nivelkapselin ompelu tähystyksessä (70 %) tai nivelkapselin korjaus sulavilla nastoilla (38 %) (Roberts ym. 1999). Tutkijat suosittelevat avointa kirurgiaa, jos potilaan vaatimukset ja uuden tapaturman todennäköisyys ovat suuret. Toisessa tuoreemmassa tutkimuksessa (Hubbell ym. 2004) uusiutunut epävakaus todettiin 60 %:lla potilaista, joille oli tehty nivelkapselin kiristys tähystyksessä, kun taas avoimen toimenpiteen jälkeen potilailla ei viiden vuoden seurannassa havaittu lainkaan vastaavaa oiretta. Fabbricianin ym. (2004) hiljattain julkaistussa tutkimuksessa ei ilmennyt kummassakaan ryhmässä uusintatapahtumia mutta olkanivelen liikelaajuus oli kuitenkin avoimen toimenpiteen jälkeen hieman huonompi kuin tähystysleikkauksen jälkeen. Vastaavaan loppupäätelmään tultiin kahdessa muussakin tutkimuksessa (Karlsson ym. 2001, Kim ym. 2002), joissa todettiin hyvä kliininen tulos noin %:lla sekä avoimen että tähystystoimenpiteen ryhmässä. Myös näissä aineistoissa tähystyskirurgia näytti tuottavan hieman paremman tuloksen, kun olkanivelen tilaa arvioitiin pisteityksellä tai liikeradan perusteella. Vastikään julkaistussa meta-analyysissä (Robinson ja Dobson 2004) tarkastettiin 16:n avoimen ja tähystystekniikkaa vertailleen tutkimuksen tuloksia ja todettiin, että avoin kirurgia todennäköisesti johtaa parempaan tulokseen uusien tapahtumien vähenemisen osalta. Toisaalta avoimeen toimenpiteeseen saattaa liittyä suurempi olkanivelen liikerajoituksen riski. Nivelen monisuuntainen epävakaus. johtuu usein olkanivelen rakenteesta, ja potilaalla esiintyy tyypillisesti epävakauden oireita, vaikka niiden taustalta ei välttämättä ole osoitettavissa yksittäistä traumaa. Toisinaan havaitaan yliliikkuvuutta myös muissa nivelissä, mm. kyynärnivelessä. Tehokkaalla kuntoutuksella voidaan saavuttaa hyvä tulos jopa yli 80 %:lla näistä potilaista (Ide ym. 2003). Leikkaus tulee siten harkittavaksi yleensä vasta, jos 3 6 kuukauden konservatiivinen hoito ei tuota toivottua tulosta. Leikkaushoidon pyrkimyksenä on pienentää nivelkapselin tilavuutta, joka näillä potilailla on usein patologisen suuri. Toimenpide on aikaisemmin suoritettu avoimella tekniikalla, mutta tähystys on yleistynyt viimeisten vuosien aikana myös tämän tilan hoidossa. Neerin (1980) aineistossa oireet uusiutuivat nivelkapselin etuosan avoimen kiristyksen jälkeen ainoastaan yhdellä potilaalla 40:stä. Käytettäessä myöhemmissä tutkimuksissa samaa tekniikkaa oireet uusivat vain 10 %:lla kolmen vuoden aikana (Altchek ym. 1991) ja epävakauden oireet hävisivät yli 90 %:lla potilaista (Cooper ja Brems 1992). Nivelkapselin etuosan avoimella kiristyksellä voidaan saavuttaa siis tyydyttävä tulos %:lla potilaista, mutta haittana saattaa olla lievästi rajoittunut olkanivelen liikerata (Yamaguchi ja Flatov 1995). Tuoreessa 31 potilaan aineistossa tyydyttävä kliininen tulos saavutettiin tähystyskirurgisen toimenpiteen avulla 90 %:lla (Kim ym. 2004). Nivelkapselin tilavuuden pienentämiseksi on myös käytetty termokoagulaatiota, jossa suoritetaan artroskopian avulla nivelkapselin sähköinen poltto. Osassa tätä tekniikkaa koskevista tutkimuksista on saatu kohtalaisen hyviä tuloksia (Fitzgerald ym. 2002), mutta viimeaikaiset tutkimukset ovat antaneet viitteeitä siitä, että toimenpiteeseen liittyy jopa 50 %:n suuruinen oireiden uusiutumisen riski alle vuoden kuluessa toimenpiteestä (Miniaci ja McBirnie 2003) tai epätyydyttävä kliininen tulos (D Alessandro ym. 2004). Lopuksi Tähystyskirurgiset menetelmät ovat kehittyneet nopeasti viimeisten vuosien aikana, ja välineistön kehityksen myötä yhä vaativampia toimenpiteitä suoritetaan tulevaisuudessa tähystyksen 882 J. Sandelin ym.
11 avulla. Polvinivelen tähystyskirurgia on vakiinnuttanut asemansa tehokkaana ja potilaan kannalta turvallisena hoitomuotona useimmissa polviongelmissa. Se on syrjäyttänyt täysin avoleikkauksen nivelkierukkarepeämien hoidossa, mutta artroosin hoidossa tulokset ovat olleet ristiriitaiset. Olkanivelen tähystyskirurgia kasvattaa suosiotaan selvästi, ja näyttää ilmeiseltä, että tiettyjen leikkausten osalta siitä muodostuu standarditoimenpide avoimen leikkaustekniikan väistyessä. Toistaiseksi on kuitenkin osoittamatta olkanivelen tähystyskirurgian paremmuus avoimiin toimenpiteisiin verrattuna. Satunnaistettuja vertailevia tutkimuksia tarvitaan kipeästi, jotta yhä laajentuva tähystyskirurgia kehittyisi oikeaan suuntaan. Kirjallisuutta Aigner R, Gillquist J. Arthroscopy of the knee. Stuttgart. J Bone Joint Surg 1991;8:669. D Alessandro DF, Bradley JP, Fleischli JE, Connor PM. Prospective evaluation of thermal capsulorrhaphy for shoulder instability: indications and results, two- to five-year follow-up. Am J Sports Med 2004;32: Altchek DW, Warren RF, Skyhar MJ, Ortiz G. T-plasty modification of the Bankart procedure for multidirectional instability of the anterior and inferior types. J Bone Joint Surg Am 1991;73: Andren L, Lundberg BJ. Treatment of rigid shoulders by joint distension during arthroscopy. Acta Orthop Scand 1965;36: Bankart ASB. Recurrent or habitual dislocation of the shoulder joint. Brit Med J 1923;2: Bennett WF. Arthroscopic repair of massive rotator cuff tears: a prospective cohort with 2- to 4-year follow-up. Arthroscopy 2003;19: Björkenheim JM, Paavolainen P, Ahovuo J, Slätis P. Surgical repair of the rotator cuff and surrounding tissues. Factors influencing the results. Clin Orthop Relat Res 1988;236: Björkenheim JM, Paavolainen P, Ahovuo J, Slätis P. Subacromial impingement decompressed with anterior acromioplasty. Clin Orthop Relat Res 1990;252: Bottoni CR, Wilckens JH, DeBerardino TM, D Alleyrand JC, Rooney RC, Harpstrite JK, Arciero RA. A prospective, randomized evaluation of arthroscopic stabilization versus nonoperative treatment in patients with acute, traumatic, first-time shoulder dislocations. Am J Sports Med 2002;30: Brox JI, Gjengedal E, Uppheim G, ym. Arthroscopic surgery versus supervised exercises in patients with rotator cuff disease (stage II impingement syndrome): a prospective, randomized, controlled study in 125 patients with a 2 1/2-year follow-up. J Shoulder Elbow Surg 1999;8: Buchbinder R, Green S, Youd JM. Corticosteroid injections for shoulder pain. Cochrane Musculoskeletal Group Cochrane Database of Systematic Reviews. 3, Burman MS. Arthroscopy on the direct visualisation of the joints: An experimental cadaver study. J Bone Joint Surg 1931;8:669 Chung F. Discharge criteria A new trend. Can J Anesth 1995;42: Cooper RA, Brems JJ. The inferior capsular-shift procedure for multidirectional instability of the shoulder. J Bone Joint Surg Am 1992;74: Ejnisman B, Andreoli CV, Soares BGO, Fallopa F, Peccin MS, Abdalla RJ, Cohen M. Interventions for tears of the rotator cuff in adults. Cochrane Musculoskeletal Injuries Group Cochrane Database of Systematic Reviews. 3, 2004 Fabbriciani C, Milano G, Demontis A, Fadda S, Ziranu F, Mulas PD. Arthroscopic versus open treatment of Bankart lesion of the shoulder: a prospective randomized study. Arthroscopy 2004;20: Fairbank T. Knee joint changes after menisectomy. J Bone Joint Surg Br 1948;30: Faunö P, Buhl Nielsen A. Arthroscopic partial menisectomy: a long-term follow-up. Arthroscopy 1992;8: Fitzgerald BT, Watson BT, Lapoint JM. The use of thermal capsulorrhaphy in the treatment of multidirectional instability. J Shoulder Elbow Surg 2002;11: Forssblad M. A concept for treatment of sports related knee injuries. Academic dissertation. Stockholm: Karolinska Institutet, Galatz LM, Ball CM, Teefey SA, Middleton WD, Yamaguchi K. The outcome and repair integrity of completely arthroscopically repaired large and massive rotator cuff tears. J Bone Joint Surg Am 2004;86A: Gillquist J. Long-term results of partial menisectomy. Sports medicine and arthroscopy review 1999;7:1 7. Handoll HH, Almaiyah MA, Rangan A. Surgical versus non-surgical treatment for acute anterior shoulder dislocation. Cochrane Database of Systematic Reviews (1):CD004325, Harilainen A. Akuutin veripolven diagnoosi ja hoito. Duodecim 1992;13: Harvey GP, Chelly JE, AlSamsam T, Coupe K. Patient-controlled ropivacaine analgesia after arthroscopic subacromial decompression. Arthroscopy 2004;20: Hede A, Larsen E, Sandberg H. Partial versus total menisectomy. A prospective randomized long-term follow-up. J Bone Joint Surg 1992;74: Hedman D. The Eden-Hybbinette operation for recurrent dislocation of the shoulder; a clinical follow-up study. Acta Chir Scand 1952; 104: Hovelius L, Akermark C, Albrektsson B. Bristow-Latarjet procedure for recurrent anterior dislocation of the shoulder. A 2 5 year follow-up study on the results of 112 cases. Acta Orthop Scand 1983;54: Howell JR, Handol HG. Surgical treatment for meniscal injuries of the knee in adults. The Cochrane database of Systematic Reviews Hubbell JD, Ahmad S, Bezenoff LS, Fond J, Pettrone FA. Comparison of shoulder stabilization using arthroscopic transglenoid sutures versus open capsulolabral repairs: a 5-year minimum follow-up. Am J Sports Med 2004;32: Husby T, Haugstvedt JR, Brandt M, Holm I, Steen H. Open versus arthroscopic subacromial decompression: a prospective, randomized study of 34 patients followed for 8 years. Acta Orthop Scand 2003;74: Ide J, Maeda S, Yamaga M, Morisawa K, Takagi K. Shoulder-strengthening exercise with an orthosis for multidirectional shoulder instability: quantitative evaluation of rotational shoulder strength before and after the exercise program. J Shoulder Elbow Surg 2003;12: Jones CK, Savoie FH 3rd. Arthroscopic repair of large and massive rotator cuff tears. Arthroscopy 2003;19: Kim SH, Ha KI, Kim SH. Bankart repair in traumatic anterior shoulder instability: open versus arthroscopic technique. Arthroscopy 2002:18: Kim SH, Kim HK, Sun JI, Park JS, Oh I. Arthroscopic capsulolabroplasty for posteroinferior multidirectional instability of the shoulder. Am J Sports Med 2004;32: Karlsson J, Magnusson L, Ejerhed L, Hultenheim I, Lundin O, Kartus J. Comparison of open and arthroscopic stabilization for recurrent shoulder dislocation in patients with a Bankart lesion. Am J Sports Med 2001;29: Kirkley A, Griffin S, Richards C, Miniaci A, Mohtadi N. Prospective randomized clinical trial comparing the effectiveness of immediate arthroscopic stabilization versus immobilization and rehabilitation in first traumatic anterior dislocations of the shoulder. Arthroscopy 1999;15: Martikainen M, Kangas-Saarela T, Löppönen A, Ohtonen P, Salomäki T. Two percent lidocain spinal anaesthesia compared with sevoflurane anaesthesia in ambulatory knee surgery-cost effectiveness, home readiness and recovery profiles. Ambul Surg 2001;9: Miller M. What s new in sports medicine. J Bone Joint Surg Am 2004; 86A: Miniaci A, McBirnie J. Thermal capsular shrinkage for treatment of multidirectional instability of the shoulder. J Bone Joint Surg Am 2003;85A: Neer CS 2nd. Anterior acromioplasty for the chronic impingement syn- Polvi- ja olkanivelen tähystyskirurgia kohti vaikuttavampaa hoitoa? 883
12 drome in the shoulder: a preliminary report. J Bone Joint Surg Am 1972;54: Moseley J, O Malley K, Petersen N, ym. A controlled trial of arthroscopic surgery for osteoarthritis of the knee. N Engl J Med 2002; 347:81 8 Neer CS 2nd. Foster CR. Inferior capsular shift for involuntary inferior and multidirectional instability of the shoulder. A preliminary report. J Bone Joint Surg Am 1980;62: Norlin R. Arthroscopic subacromial decompression versus open acromioplasty. Arthroscopy 1989;5: Pellacci F, Belluzzi R, Martini A. Out-patient arthroscopy. Chir Organi Mov 1996;81: Roberts SN, Taylor DE, Brown JN, Hayes MG, Saies A. Open and arthroscopic techniques for the treatment of traumatic anterior shoulder instability in Australian rules football players. J Shoulder Elbow Surg 1999;8: Robinson CM, Dobson RJ. Anterior instability of the shoulder after trauma. J Bone Joint Surg Br 2004;86: Rockborn P, Gillquist J. Outcome of arthroscopic menisectomy. 13 years physical and radiographic follow-up of 43 patients under 23 years of age. Acta Orthop Scand 1995;66: Roos H, Lauren M, Adalberth T, Roos E, Jonsson K, Lohmander L. Knee osteoarthritis after menisectomy. Prevalence of radiographic changes after 21 years compared with matched controls. Arthritis Rheum 1998;41: Sachs RA, Stone ML, Devine S. Open vs. arthroscopic acromioplasty: a prospective, randomized study. Arthroscopy 1994;10: Shaffer B, Hanypsiak B. Nonoperative and arthroscopic approaches to the postmenisectomy arthritic knee. Arthroscopy 2003;19: Solonen KA, Vastamaki M. Reconstruction of the rotator cuff. Int Orthop 1983;7: Sonnery-Cottet B, Edwards TB, Noel E, Walch G. Rotator cuff tears in middle-aged tennis players: results of surgical treatment. Am J Sports Med 2002;30: Spangehl MJ, Hawkins RH, McCormack RG, Loomer RL. Arthroscopic versus open acromioplasty: a prospective, randomized, blinded study. J Shoulder Elbow Surg 2002;11: Tapper E, Hoover N. Late results after menisectomy. J Bone Joint Surg 1996;51: Thorling J, Bjerneld H, Hallin G, Hovelius L, Hagg O. Acromioplasty for impingement syndrome. Acta Orthop Scand 1985;56: Van Linthoudt D, Deforge J, Malterre L, Huber H. Rotator cuff repair. Long-term results. Joint Bone Spine: 2003;70: Vastamäki M. Kipeä olkapää näin tutkin. Duodecim 2003;119: Watson EM, Sonnabend DH. Outcome of rotator cuff repair. J Shoulder Elbow Surg 2002;11: Wilson F, Hinov V, Adams G. Arthroscopic repair of full-thickness tears of the rotator cuff: 2- to 14-year follow-up. Arthroscopy 2002;18: Wintzell G, Haglund-Akerlind Y, Tidermark J, Wredmark T, Eriksson E. A prospective controlled randomized study of arthroscopic lavage in acute primary anterior dislocation of the shoulder: one-year follow-up. Knee Surg Sports Traumatol Arthrosc 1996;4:43 7. Wolf EM, Pennington WT, Agrawal V. Arthroscopic rotator cuff repair: 4- to 10-year results. Arthroscopy 2004;20:5 12. Yamaguchi K, Flatow EL. Management of multidirectional instability. Clin Sports Med 1995;14: POLVIOSUUS: JERKER SANDELIN, dosentti, ylilääkäri jerker.sandelin@invalidisaatio.fi Sairaala ORTON Tenholantie Helsinki ESKO KAARTINEN, LKT, ylilääkäri Eiran sairaala Laivurinkatu Helsinki OLKAOSUUS: JARKKO PAJARINEN, dosentti, osastonylilääkäri HYKS, Töölön sairaala Topeliuksenkatu Helsinki HARRI HELIÖ, LL Diacor Alppikatu Helsinki 884
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotOhjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle
Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä
LisätiedotArtoskopian indikaatiot nykypäivänä
Artoskopian indikaatiot nykypäivänä Ortopedi Ilkka Peltokorpi VKS 10.9.2015 Polvi artroskopia Polven artroskopia indikaatiota on muokattu viime vuosina Polven arthroosin tähystyskirurgian vaikuttavuus
LisätiedotPOTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE
POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE Sisällys 1. Johdanto 3 2. Normaali olan rakenne ja toiminta 4 3. Tavallisimmat vammat 5 4. Fysioterapia 5 5. Leikkaushoito 6 Leikkausta edeltävä haastattelu 6
LisätiedotNäin hoidan kierukkavammaa
Näin hoidan kierukkavammaa Jyrki Halinen Ortopedi, Diacor Urheilulääketiede 2016 Näin hoidan kierukkavammaa Jyrki Halinen ortopedi Diacor Ruoholahti Diacor Leppävaara Diacor Tikkurila Leikkaukset Diacorin
LisätiedotSubakromiaalisen impingement -oireen ja rotator cuff -repeämän päiväkirurgisen ja lyhytjälkihoitoisen kirurgisen hoidon erot ja mahdollisuudet
Subakromiaalisen impingement -oireen ja rotator cuff -repeämän päiväkirurgisen ja lyhytjälkihoitoisen kirurgisen hoidon erot ja mahdollisuudet Sally Järvelä 1, Timo Järvelä 1,2, Ilkka Kiviranta 3, Heikki
LisätiedotKipupumpun käyttö artroskooppisen subakromiaalitilan dekompression jälkeen: kaksivuotisseurannan tulokset
Kipupumpun käyttö artroskooppisen subakromiaalitilan dekompression jälkeen: kaksivuotisseurannan tulokset Sally Järvelä ja Timo Järvelä Hatanpään sairaala, ortopedian yksikkö, Tampere We studied the long-term
LisätiedotOlkanivelen artroosin esiintyvyys artroskooppisen labrumin uudelleenkiinnittämisen (Bankartin leikkaus) jälkeen 13 vuoden seurantatutkimus
Olkanivelen artroosin esiintyvyys artroskooppisen labrumin uudelleenkiinnittämisen (Bankartin leikkaus) jälkeen 13 vuoden seurantatutkimus Lauri Kavaja 1, Ilkka Sinisaari 2, Vesa Savolainen 2, Jan-Magnus
LisätiedotPuoli- vai kokotekonivel olkanivelen artroosin hoidoksi
Puoli- vai kokotekonivel olkanivelen artroosin hoidoksi Jarkko Pajarinen HUS/HYKS, Ortopedian ja traumatologian klinikka Charles Neer raportoi ensimmäisenä olkanivelen puoliproteesin käytöstä olkaluun
LisätiedotTerveystalo Kampin Sport-osaajat
Terveystalo Kampin Sport-osaajat TAPIO KALLIO Ortopedi, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, Terveystalon urheilulääketieteen ylilääkäri ja erikoisalajohtaja. Polvitapaturmat, mm. eturistisiteen repeämät,
LisätiedotOlkanivelen vaivat ovat toiseksi yleisimpiä
Näin tutkin Kipeä olkapää Martti Vastamäki Rasituksen tai vamman aiheuttamat olkanivelen vaivat ovat työikäisillä varsin tavallisia. Alle 35-vuotiailla yleisin syy on olkanivelen jonkinasteinen epästabiilius,
LisätiedotOlkanivelen vaivat ovat työikäisten tuki- ja
Näin hoidan Martti Vastamäki Olkanivelen kiertäjäkalvosimen vaivoista yleisin on ns. ahdas olka -oireyhtymä, jossa useimmiten supraspinatusjänne on ärtynyt (supraspinatustendiniitti). Vaiva on hyvin tavallinen
LisätiedotHauislihaksen pitkän pään jänteen tenodeesi hidastaa supraspinatusjänteen repeämän korjausleikkauksesta toipumista
Hauislihaksen pitkän pään jänteen tenodeesi hidastaa supraspinatusjänteen repeämän korjausleikkauksesta toipumista Juha Kukkonen ja Ville Äärimaa Ortopedian ja traumatologian klinikka, TYKS The aim of
LisätiedotHyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1
Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2
LisätiedotOlkanivelen kiertäjäkalvosin
S U O M E N L Ä Ä K Ä R I L E H T I 1 7 / 2 0 0 2 V S K 5 7 1915 Katsausartikkeli Olkanivelen kiertäjäkalvosimen repeämä älä viivyttele hoidossa! M A R T T I VA S TA M Ä K I Olkanivelen kiertäjäkalvosimen
LisätiedotSpontaanin jäätyneen olkanivelen hyvä manipulaatiotulos säilyy ainakin yli 20 vuotta
Spontaanin jäätyneen olkanivelen hyvä manipulaatiotulos säilyy ainakin yli 20 vuotta Heidi Vastamäki ja Martti Vastamäki Tieteellinen Tutkimus ORTON Olkanivelen spontaani adhesiivinen kapsuliitti eli jäätynyt
LisätiedotArtroskopian mahdollisuudet olka-artroosin hoidossa
Artroskopian mahdollisuudet olka-artroosin hoidossa Tapio Flinkkilä Oulun Yliopistollinen Sairaala, Kirurgian klinikka Olkanivelen artroosin hoidoksi on kuvattu useita erilaisia artroskooppisia toimenpiteitä,
LisätiedotTekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset. Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS
Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS Polvi- ja lonkkanivelrikko Polvi- ja lonkkanivelrikko Suomalaisen
LisätiedotPreoperatiivinen fysioterapia ja olkapään pinnetilan leikkauksesta toipuminen
Mirja Vuorenmaa, Arja Häkkinen, Juha Paloneva, Ilkka Kiviranta, Hannu Kautiainen, Marjo Oikari ja Jari Ylinen ALKUPERÄISTUTKIMUS Preoperatiivinen fysioterapia ja olkapään pinnetilan leikkauksesta toipuminen
LisätiedotKliinisen tutkimuksen luotettavuus polven artroskooppisen löydöksen ennustamisessa
Kliinisen tutkimuksen luotettavuus polven artroskooppisen löydöksen ennustamisessa Sari Laakso, Heikki Kröger, Jukka Huopio, Urho Väätäinen Kuopion yliopistollinen sairaala, Ortopedian ja traumatologian
LisätiedotLonkan artroskopian indikaatiot ja hoitotulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
Lonkan artroskopian indikaatiot ja hoitotulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Olli Savolainen, Antti Joukainen, Heikki Kröger Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka, Kuopion yliopistollinen
LisätiedotPolven tekonivelleikkauksen tulokset
Valtakunnalliset tekonivelpäivät 2017 Polven tekonivelleikkauksen tulokset Mika Niemeläinen Miksi tuloksia tulee arvioida? Lisääntyneet insidenssit 40 Lisäävät tarvetta saada tietoa tuloksista 35 30 25
LisätiedotBMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku EL, LT Outi Väyrynen OYS
BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku 24.4.2019 EL, LT Outi Väyrynen OYS Painoindeksi eli BMI (WHO:n luokittelu) BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus²
LisätiedotReumaolkapää. Hannu Tiusanen, TYKS, Paimion sairaala
Reumaolkapää Hannu Tiusanen, TYKS, Paimion sairaala The natural course of the rheumatoid shoulder disease is presented with different treatment options during the course of the disease. Nivelreuman insidenssi
LisätiedotAHTAAN OLKANIVELEN AVARRUSLEIKKAUS (ACROMIOPLASTIA) POTILASOPAS
AHTAAN OLKANIVELEN AVARRUSLEIKKAUS (ACROMIOPLASTIA) POTILASOPAS Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri /Ähtärin sairaala Fysioterapia Protokolla 1(6) AHDAS OLKANIVEL (OLKANIVELEN PINNE-/ KIERTÄJÄKALVOSINOIREYHTYMÄ)
LisätiedotNoin kaksikymmentä vuotta sitten artroskopia
Endoskooppinen kirurgia Alaraajan nivelten artroskooppinen kirurgia Jerker Sandelin Harva menetelmä on vaikuttanut niin laajasti kirurgiaan kuin artroskopia. Tekniikkaa alettiin käyttää kliinisessä työssä
LisätiedotTraumaattisen vs. ei-traumaattisen kiertäjäkalvosimen repeämän leikkaushoidon tulokset TYKS:ssa
Traumaattisen vs. ei-traumaattisen kiertäjäkalvosimen repeämän leikkaushoidon tulokset TYKS:ssa Juha Kukkonen, Ari Itälä, Ville Äärimaa Ortopedian ja traumatologian klinikka, TYKS A rotator cuff rupture
LisätiedotPolven puolitekonivelet ja PF-proteesi
Polven puolitekonivelet ja PF-proteesi VTK 2019, Turku Mikko Rantasalo, HUS Tekonivelkirurgian yksikkö, Peijaksen sairaala Käsitellään UKA ja PF-indikaatiot Kontraindikaatiot Rekisteridataa Australia ja
LisätiedotOlkanivelen sijoiltaanmenon hoito
Jarkko Pajarinen NÄIN HOIDAN Olkanivelen sijoiltaanmenon hoito Olkanivelen rakenne mahdollistaa laajan liikeradan, mutta nivel on myös altis sijoiltaanmenolle. Tämä tapahtuu tyypillisesti nuorelle miehelle,
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotPolven osatekonivelleikkaus
Polven osatekonivelleikkaus Suomen Artroplastiayhdistys VIII ValtakunnallinenTekonivelkirurgian kurssi 19.-21.4.2017 Tampere Tuukka Niinimäki Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Luento- ja koulutuspalkkiot
LisätiedotPolven mekaaninen oire ei ole indikaatio polven tähystykselle
Polven mekaaninen oire ei ole indikaatio polven tähystykselle Raine Sihvonen, Teppo Järvinen Ortopedian klinikka, Hatanpään sairaala, Tampere Ortopedian ja traumatologian klinikka, HUS, Töölön sairaala,
LisätiedotOlkanivelen epävakauden leikkaushoito TYKS:n kokemusten valossa
Ville Äärimaa, Juha Kukkonen, Mikael Laaksonen, Juho Rantakokko, Keijo Mäkelä, Kari Isotalo ja Petri Virolainen Olkanivelen epävakauden leikkaushoito TYKS:n kokemusten valossa 1440 Olkanivelen epävakaus
LisätiedotAkillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011
Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala
LisätiedotKiertäjäkalvosimen repeämän leikkaushoidon pitkäaikaistulokset alustava analyysi 75 potilaan pitkäaikaisseurannasta
Kiertäjäkalvosimen repeämän leikkaushoidon pitkäaikaistulokset alustava analyysi 75 potilaan pitkäaikaisseurannasta Niclas Borgmästars 1, Ville Remes 2, Martina Lohman 1, Kaj Tallroth 1, Martti Vastamäki
LisätiedotOhjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle
Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.
LisätiedotSuomen Ortopediyhdistys XVIII Ortopedian ja traumatologian kurssi Hotelli Levitunturi, Kittilä 6.4.-11.4.2008
Suomen Ortopediyhdistys XVIII Ortopedian ja traumatologian kurssi Hotelli Levitunturi, Kittilä 6.4.-11.4.2008 Traumakurssi 6.4.-8.4.2008 Su 6.4.08 13-18 Ilmoittautuminen, kurssireppujen jako 18-19 Avajaiset
LisätiedotJaakko Niinimäki, OYS
Jaakko Niinimäki, OYS ASR recall toteaa: MRI, jos MARS-protokolla UÄ vaihtoehto CT ei suositella Natiivikuvat? Inklinaatio 40 ± 10 Anteversio 15 ± 10 Pinnoiteproteesi Anteversio 15-25 Valgus ~5-10 Abduktio/inklinaatio
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen
LisätiedotAvoleikkauksella korjattu rotator cuff-ruptuura uusiutuu lähes aina 20 vuoden seurannassa
Avoleikkauksella korjattu rotator cuff-ruptuura uusiutuu lähes aina 20 vuoden seurannassa Martti Vastamäki, Martina Lohman, Niclas Borgmästars Tieteellinen Tutkimus ORTON, HUS Radiologia, Vaasan KS Olkanivelen
LisätiedotHeini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi
LisätiedotProspektiivinen, randomisoitu kliininen tutkimus sulavaa ruuvia tai sulavaa nuolta repeämän kiinnitykseen käytettäessä
Polven nivelkierukan repeämän korjaus artroskooppisesti: Prospektiivinen, randomisoitu kliininen tutkimus sulavaa ruuvia tai sulavaa nuolta repeämän kiinnitykseen käytettäessä Sally Järvelä 1, Hannu Sirkeoja,
LisätiedotPatellaluksaatioon liittyvät myöhäiskomplikaatiot ja niitä ennustavat tekijät
Patellaluksaatioon liittyvät myöhäiskomplikaatiot ja niitä ennustavat tekijät 45 potilaan retrospektiivinen tutkimus Johanna Karttunen, Kari Vanamo, Heikki Kröger Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian
LisätiedotLonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon
Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon vaikuttavuus. Satunnaistettu vertailututkimus nopeasti leikattujen ja ei-leikattujen (jonossa olevien) potilaiden välillä Blom M 1, Tuominen U 2,7, Seitsalo S 3,
LisätiedotMITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN
MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN Kokemukseen pohjautuvaa tietoa tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka suorittavat t määräaikaistarkastuksia ä i k t k i tekonivelpotilaille
LisätiedotPolven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta
Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Agilium Freestep Agilium Freestep Ottobock 1 Uutta ajattelua Tuore lähestymistapa hoitoon Nivelrikko on maailman yleisin aikuisten nivelsairaus. Väestön ikääntymisen
LisätiedotOhjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle
Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä
LisätiedotOlkapään sairauksien kuntoutus
Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,
LisätiedotNiskakivulle ei välttämättä löydy yksittäistä syytä tai täsmällistä diagnoosia. Epäspesifinen niskakipu onkin niskakivun muodoista yleisin.
1 2 Niskakivulle ei välttämättä löydy yksittäistä syytä tai täsmällistä diagnoosia. Epäspesifinen niskakipu onkin niskakivun muodoista yleisin. Oireet voivat tuntua niskan ja hartian alueen väsymyksenä,
LisätiedotFysioterapeutin ohjeita Ahtaan olkanivelen avarrusleikkauspotilaalle (Acromioplastia)
Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Ahtaan olkanivelen avarrusleikkauspotilaalle (Acromioplastia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415
LisätiedotPolven eturistisiteen kirurgian vaikuttavuus satunnaistettujen kliinisten tutkimusten perusteella
Näyttöön perustuva ortopedia ARSI HARILAINEN JA ERIC LINKO Polven eturistisiteen kirurgian vaikuttavuus satunnaistettujen kliinisten tutkimusten perusteella Eturistisidevaurio on tavallisin urheilussa
LisätiedotBordercollieiden osteokondroosi Suomessa
Bordercollieiden osteokondroosi Suomessa Osteokondroosi on tyypillinen etujalan ontuman aiheuttaja suurilla ja nopeasti kasvavilla koiraroduilla, mutta sita esiintyy myo s bordercollieilla. Bordercollie
LisätiedotLäpäisevän kiertäjäkalvosinrepeämän esiintyvyys potilailla kliinisen pinneoireyhtymädiagnoosin jälkeen Prospektiivinen kliininen tutkimus
Läpäisevän kiertäjäkalvosinrepeämän esiintyvyys potilailla kliinisen pinneoireyhtymädiagnoosin jälkeen Prospektiivinen kliininen tutkimus Mikko Rantasalo 1, Teppo Järvinen 2, Antti Malmivaara 3, Kalevi
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotSairaalan volyymi. Leikkaajan volyymi(bozic et al. JBJS Am 2010) Standardoidut prosessit
Konsta Pamilo } Potilaskohtaiset (Husted et al. Acta Ortho 2008) Ikä Siviilisääty Sukupuoli Liitännäissairaudet Sosiaaliset tekijät (den Hartog et al. 2015) Preop. Ja postop hemoglobin Kävelyn apuvälineiden
Lisätiedot16.10.2011 HISTORIAA KINESIOTEIPPAUS TEIPIN OMINAISUUKSIA TEIPIN RAJOITUKSET FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET
KINESIOTEIPPAUS HISTORIAA Kinesioteippaus sai alkunsa Japanista 1970 luvulla josta se levisi urheilijoiden kautta Periaate on fiksaation sijasta aktivoida ja näin tukea kudosten paranemisprosessia ja liikemallien
LisätiedotORTOPEDISEN PÄIVÄKIRURGIAN TOIMINTALUKUJA
SAY Päiväkirurgisen anestesian jaos KEVÄTKOKOUS TURUSSA 26.-27.4.2012 ORTOPEDISEN PÄIVÄKIRURGIAN TOIMINTALUKUJA KRISTIINA MATTILA LT, VS.OYL HYKS JORVIN SAIRAALA PÄIVÄKIRURGIAN YKSIKKÖ PÄIVÄKIRURGIAN
LisätiedotTyöikäisen tyypilliset olkapäävaivat ja fysioterapia. Tarja Rantala, fysioterapeutti Kuntoutus Orton Oy
Työikäisen tyypilliset olkapäävaivat ja fysioterapia Tarja Rantala, fysioterapeutti Kuntoutus Orton Oy Lapaluu Lapaluuhun kiinnittyy tai siitä lähtee yhteensä 17 lihasta Lapaluulla on paljon liikkumavaraa
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotVII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP
VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99
LisätiedotTutkimusnäytön siirtyminen hoitokäytännöksi - esimerkkinä akuutin nilkan nivelsidevamman operatiivinen hoito Suomessa 1986-2010
Tutkimusnäytön siirtyminen hoitokäytännöksi - esimerkkinä akuutin nilkan nivelsidevamman operatiivinen hoito Suomessa 1986-2010 Heidi Haapasalo, Pekka Kannus, Heikki-Jussi Laine, Markku Järvinen, Teemu
LisätiedotOlkanivel (glenohumeraalinivel)
5155 Katsausartikkeli Tämä artikkelin sähköinen versio on laajempi kuin painetussa lehdessä sivuilla 5155 61 julkaistu versio. Olkanivelen sijoiltaanmeno ja siitä johtuva nivelen instabiliteetti JARKKO
LisätiedotLukijalle. kiittää suositukset laatineita asiantuntijalääkäreitä arvokkaasta työpanoksesta ja lopputuloksesta.
Suuret nivelet Lukijalle Lääkärin työssä potilaan toimintakyvyn parantaminen ja ylläpito on keskeinen tavoite. Tämä tavoite korostuu kroonisissa ja uusiutuvissa sairauksissa, joissa täydellinen paraneminen
LisätiedotFYSIOTERAPIAA KIERTÄJÄKALVOSIMEN JÄNNEVAIVAAN
YLÄRAAJAPOTILAAN FYSIOTERAPIA FYSIOTERAPIAA KIERTÄJÄKALVOSIMEN JÄNNEVAIVAAN Mikko Heimo Fysioterapeutti TYKS; Kirurginen sairaala 22.9.2017 Altistavina tekijöinä mm. olkaniveltä kuormittavat suuret voimat,
LisätiedotLukijalle. kiittää suositukset laatineita asiantuntijalääkäreitä arvokkaasta työpanoksesta ja lopputuloksesta.
Suuret nivelet Lukijalle Lääkärin työssä potilaan toimintakyvyn parantaminen ja ylläpito on keskeinen tavoite. Tämä tavoite korostuu kroonisissa ja uusiutuvissa sairauksissa, joissa täydellinen paraneminen
LisätiedotSPORT-LÄÄKÄRIT KAMPISSA
SPORT-LÄÄKÄRIT KAMPISSA 19.9.2013 TAPIO KALLIO Ortopedi, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, Terveystalon urheilulääketieteen ylilääkäri ja erikoisalajohtaja. Polvitapaturmat, mm. eturistisiteen repeämät,
LisätiedotOnko nivelrikko esteenä liikunnan harrastamiselle? Jari Parkkari
Onko nivelrikko esteenä liikunnan harrastamiselle? Jari Parkkari Lonkka- ja polvinivelrikon yleisyys < 45 -vuotiailla 0.5%:lla 75-84v. naisista ja miehistä 20%:lla lonkan nivelrikko 75-84v. naisista 32%:lla
LisätiedotSPORT-LÄÄKÄRIT KAMPISSA
SPORT-LÄÄKÄRIT KAMPISSA 15.10.2013 TAPIO KALLIO Ortopedi, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, Terveystalon urheilulääketieteen ylilääkäri ja erikoisalajohtaja. Polvitapaturmat, mm. eturistisiteen repeämät,
LisätiedotMilloin apuun. tarvitaan. tekoniveliä?
Milloin apuun tarvitaan tekoniveliä? Tekonivelleikkaus Tekonivelkirurgia on kallista Vuotuiset kustannukset on noin 1miljardin luokkaa Tekoniveliä asennetaan polviin, lonkkiin, olkapäihin, nilkkoihin,
LisätiedotOlkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa
Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset
LisätiedotKuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5
Kuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5 Erikoissairaanhoidon palvelusetelien hinnat 1.7.2015 alkaen Erikoissairaanhoidon toimenpiteiden hankkimisessa rekisteröidyiltä palveluntuottajilta noudatetaan
LisätiedotPalveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri
Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Yleistä Mitään sairautta EI tule jättää hoidettavaksi varusmiespalveluksen aikana Leikkaushoitoja ei pääsääntöisesti
LisätiedotPET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala
PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotHAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI
HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,
LisätiedotÄärimmäiset toimenpiteet vaikean olkainstabiliteettikivun hoidossa
Äärimmäiset toimenpiteet vaikean olkainstabiliteettikivun hoidossa Martti Vastamäki Sairaala ORTON Pain caused by shoulder instability may be refractory to most methods of conservative and operative/surgical
LisätiedotOhjataan omatoimisesti toteutettavaksi tarvittaessa kipuhoitoja kuten kylmä-, lämpö- ja/tai TNS-hoito.
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 19.11.2018 Jari Ylinen Juha Paloneva OLKAKIPUPOTILAAN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA JA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Hoitoketjun tavoite Tehokas suositusten mukainen hoito välttäen
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotTutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla
Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,
LisätiedotLaparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki
Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Lasten ja aikuisten laparoskopian ja torakoskopian eroja Vatsaontelon / rintaontelon pieni tilavuus pienet
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotSelkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa
Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes
LisätiedotSisältää: pre-operatiivisen ja postoperatiiviset käynnit/soitot (maksimi 2 posoperatiivinen käyntiä, 4
Kaikissa toimenpiteissä: Pre-operatiiviset laboratorio- ja röntgentutkimukset tutkimukset omassa terveyskeskuksessa. Yksi seteli kattaa yhden toimenpiteen / yhden puolen (vasen/oikea) kustakin luokasta.
LisätiedotEtsitkö tehokasta ja pitkäkestoista lievitystä nivelrikon aiheuttamaan kipuun*?
Etsitkö tehokasta ja pitkäkestoista lievitystä nivelrikon aiheuttamaan kipuun*? Auta lievittämään nivelrikon aiheuttamaa kipua kertainjektiohoidolla. 1 DUROLANE on kertainjektiohoito, joka on tarkoitettu
LisätiedotOta kipu haltuun 29. huhtikuuta Naiset kokevat useammin ja voimakkaampaa tekonivelleikkauksen jälkeen kipua. Ylipäätään leikkauksen jälkeen jatkuva
Leikkaushoidosta Ota kipu haltuun 29. huhtikuuta Naiset kokevat useammin ja voimakkaampaa tekonivelleikkauksen jälkeen kipua. Ylipäätään leikkauksen jälkeen jatkuva kipu on valitettavan tavallisen ilmiö.
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotÄlä anna polven nivelrikon haitata arkeasi.
Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi. NIVELRIKKO tunnista ajoissa! Nivelrikko eli artroosi on hyvin yleinen tuki- ja liikuntaelinsairaus, joka aiheuttaa kipua ja vaikeuttaa liikkumista. Polven nivelrikko
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotKIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO
KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO SYNVISC + asianmukainen hoito -ryhmässä WOMAC-kipupisteet pienenivät 12 kk kohdalla 38 %, kun taas pelkän asianmukaisen hoidon ryhmässä luku oli 13 %.
LisätiedotOlkapää yliolan lajeissa
Olkapää yliolan lajeissa Vesa Lepola, LT Ortopedi, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pohjola Sairaala, Tampere Terveysverkosto, Varala 7.3.-18 Sisältö Olkapään anatomia Heiton biomekaniikkaa Tyypillisiä
LisätiedotKokemuksia lonkka artroskopioiden hyödyistä lonkan pinteen hoidossa: prospektiivinen seurantatutkimus
Kokemuksia lonkka artroskopioiden hyödyistä lonkan pinteen hoidossa: prospektiivinen seurantatutkimus LK Juho Pylväläinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö
LisätiedotKIERTÄJÄKALVOSIMEN KORJAUSLEIKKAUS (ROTATOR CUFF) POTILASOPAS
KIERTÄJÄKALVOSIMEN KORJAUSLEIKKAUS (ROTATOR CUFF) POTILASOPAS Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri /Ähtärin sairaala Fysioterapia Protokolla KIERTÄJÄKALVOSIMEN REPEÄMÄ Olkanivelen kiertäjäkalvosin on jännekokonaisuus,
LisätiedotSuomen Ortopediyhdistys XX Ortopedian ja traumatologian kurssi Levi Summit, Kittilä 25.3.-30.3.2012
Suomen Ortopediyhdistys XX Ortopedian ja traumatologian kurssi Levi Summit, Kittilä 25.3.-30.3.2012 Su 25.3.2012 13:00 18:00 Ilmoittautuminen, kurssireppujen jako 18:00 19:00 Avajaiset Maanantai 26.3.2012
LisätiedotTilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden
1 2 Niskavaivojen pitkittyessä fyysinen harjoittelu on tärkeää. Esimerkiksi lihasten jännittämisen vuoksi verenkierto voi olla paikallisesti heikentynyt, jolloin lihakset eivät saa riittävästi happea eivätkä
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotTekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS
Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,
LisätiedotFysioterapeutin ohjeita Kiertäjäkalvosimen korjausleikkauspotilaalle (Rotator cuff)
Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Kiertäjäkalvosimen korjausleikkauspotilaalle (Rotator cuff) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotEntry-tekniikat GKS 23.9.2010
Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä
Lisätiedot