Noin kaksikymmentä vuotta sitten artroskopia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Noin kaksikymmentä vuotta sitten artroskopia"

Transkriptio

1 Endoskooppinen kirurgia Alaraajan nivelten artroskooppinen kirurgia Jerker Sandelin Harva menetelmä on vaikuttanut niin laajasti kirurgiaan kuin artroskopia. Tekniikkaa alettiin käyttää kliinisessä työssä noin kaksikymmentä vuotta sitten. Hyvin nopeasti huomattiin sen edut avoimeen leikkaukseen verrattuna: potilaat viipyivät sairaalassa päivän ja palasivat työhön yleensä viikon kuluttua. Tämän jälkeen artroskopia on yleistynyt ja kehittynyt erittäin nopeasti ja on nykyään tavallisin ortopedinen toimenpide useassa maassa. Polvinivelen tähystyksiä suoritetaan ylivoimaisesti eniten, ja vaativat toimenpiteet, kuten nivelsiteiden korjaukset ja nivelkierukan kiinnitykset tehdään nykyään suurimmaksi osaksi artroskooppisesti. Nilkka- ja lonkkanivelen tähystyksiä suoritetaan huomattavasti vähemmän, koska kiinnostavia ja artroskopian avulla korjattavia rakenteita ei näissä nivelissä ole yhtä paljon. Valtaosa artroskopiatoimenpiteistä suoritetaan nykyään päiväkirurgisina. Noin kaksikymmentä vuotta sitten artroskopia oli ortopediassa harvinainen toimenpide, jonka hallitsivat vain harvat ja asiaan todella vihkiytyneet. Nykyään se on tavallisin ortopedinen toimenpide useimmissa länsimaissa (Shapiro ym. 1995). Artroskopian alkuaikoina pyrittiin nivel tutkimaan sisäisesti ohuilla nk. neula-artroskoopeilla ja tekemään diagnoosi, minkä jälkeen nivel avattiin ja suoritettiin tarpeellinen toimenpide (Dandy ja Jackson 1985). Nykyään diagnostiset artroskopiat ovat harvinaisia; yleensä niihin liittyy jokin hoitotoimenpide, kuten kierukan resektio, irtokappaleen poisto tai laajempi toimenpide, esimerkiksi polven eturistisiteen korjaus, rustovaurioiden korjaus tai nilkkanivelen artrodeesi (Parisien 1994). On syytä muistaa, että näkyvyys niveleen artroskoopin kautta on parempi kuin artrotomian kautta, ja tämän vuoksi alkuajan endoskopiatoiminnan vastustajien väitteet»minkä tähden kurkistella ikkunan läpi, kun oven kauttakin voi mennä» voitiin melko nopeasti osoittaa perusteettomiksi. Artroskooppisen kirurgian suurimmat edut avoimiin toimenpiteisiin verrattuna on lueteltu taulukossa 1. On arvioitu, että artroskopiatoimenpiteiden taajuus länsimaissa vaihtelee välillä 2 4 tuhatta asukasta kohden vuodessa (Dolk 1990). Tämä on aiheuttanut sen, että useassa sairaalassa artroskopiajonot voivat olla hyvinkin pitkiä. Hoitoon pääsy saattaa pahimillaan kestää jopa vuoden. Artroskopiatoiminta soveltuu kuitenkin erinomaisesti päiväkirurgiaan, jolloin useampia toimenpiteitä voidaan tehdä päivittäin, ja jonoja on näin osittain pystytty purkamaan. Artroskopiaa edeltää aina perusteellinen kliininen tutkimus ja luonnollisesti sen suorittaa toimenpiteen tekevä lääkäri. Anestesian kannalta ei preoperatiivisia tutkimuksia tarvita, jos potilas on muutoin terve. Tähystettävästä niveles- Taulukko 1. Artroskooppisen toimenpiteen edut. Lyhyt sairaalassaoloaika Lyhyt sairastavuus Pieni komplikaatiotaajuus Lyhyt sairausloma Kosmeettisesti siistit arvet Toimenpiteen täsmällisyys Hyvä näkyvyys nivelen sisällä Duodecim 1999; 115:

2 tä on aina ennen toimenpidettä otettava normaalit natiiviröntgenkuvat, jotta tähystyksen yhteydessä ei törmättäisi yllätyksiin, kuten irtokappaleisiin tai oireita antaviin muihin luumuutoksiin, joita ei toimenpiteen yhteydessä välttämättä nähdä (Kiljunen ja Kivioja 1997). Magneettikuvausten määrä on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti, ja polvi on yleisimmin kuvattu nivel (Burk ym. 1990). Kuvausten diagnostinen osuvuus on parantuneiden laitteiden ja toisaalta röntgenlääkäreiden lisääntyneen kokemuksen myötä parantunut, ja ennen nivelen tähystystä tehdyistä tutkimuksista on tietyissä tapauksissa selvästi hyötyä (Jackson 1996). Polvinivelen tilasta saadaan yleensä kliinisen tutkimuksen perusteella käsitys eli todetaan, mikä tai mitkä rakenteet antavat oireita, eikä magneettikuvausta tarvita artroskopiaa edeltävänä rutiinitutkimuksena erikoistapauksia lukuun ottamatta. Syvällä sijaitsevasta ja vaikeimmin tutkittavasta lonkkanivelestä on ennen tähystystä yleensä otettu magneettikuva. Myös epäselvissä nivelvaivoissa magneettikuvaus on perusteltu, samoin tapauksissa, joissa vaivat jatkuvat samantyyppisinä artroskopiasta huolimatta. Magneettikuvaus on melko kallis tutkimus, mutta on muistettava, että sen avulla voidaan tietyissä tapauksissa välttyä turhilta tähystyksiltä. Artroskopian valtava suosio ja nopea kehitys aiheuttivat myös ongelmia. Oli kehitettävä uusia menetelmään soveltuvia instrumentteja ja välineitä, nivelten anatomia oli osittain määritettävä uudelleen, ja uusien kirurgian oppikirjojen tarve oli ilmeinen (Aigner ja Gillquist 1991). Taitojen ja tekniikan kehittyessä oli myös varauduttava hoitamaan ja ehkäisemään artroskopian yhteydessä ilmaantuvia»uusia» komplikaatioita (Johnson 1986). Artroskopian ja operatiivisen tekniikan oppiminen vie tunnetusti aikaa. Kyky työskennellä monitoriin välittyneen kuvan perusteella ja hallita sekä näkyvyyttä että instrumentteja nivelen sisällä vaatii tiettyä erityistaitoa, jonka oppimisessa esiintyy huomattavaa yksilöllistä vaihtelua (Shahriaree 1984). Lisäksi olosuhteet ovat kaikissa nivelissä ahtaat. Artroskopian tai artroskooppisten toimenpiteiden yhteydessä ei saa syntyä rustovaurioita, koska ne ovat korjautumattomia. Nivelensisäisten löydösten oikea tulkinta vie yllättävän kauan, ja yleisesti sanotaan, että 200 ensimmäistä tähystystä ovat vaikeita. Alkujaan artroskopian aiheet olivat melko suppeita, mutta ne ovat vuosi vuodelta laajentuneet. Märkäistä niveltulehdusta pidettiin artroskopian alkuaikoina ehdottomana vasta-aiheena, mutta nykyään nivelen huuhtelu, debriksen poisto artroskoopin kautta, on artroskopian täkeimpiä aiheita, ja antibioottihoidon lisäksi tällä menetelmällä on saavutettu erinomaisia tuloksia. Artroskopian harvat suhteelliset ja ehdottomat vasta-aiheet on esitetty taulukossa 2. Polvinivelen tähystystä yrittivät toisistaan tietämättä Tagaki Japanissa ja Bircher Sveitsissä 1920-luvulla. Tällöin käytettiin laparoskooppia tai kystoskooppia, ja varustuksen sekä etenkin tarpeeksi voimakkaan valon saannin puutteellisuus johti siihen, että tekniikka unohtui useaksi vuosikymmeneksi, kunnes 1970-luvulla artroskopiatoiminta elpyi uudelleen Japanissa. Sieltä sen toi Pohjois-Amerikkaan pari vuotta myöhemmin torontolainen ortopedi Robert Jackson (Jackson 1973). Tästä sai alkunsa se erittäin nopea kehitys, joka edelleen on käynnissä. Diagnostinen artroskopia kehittyi operatiiviseen suuntaan; yli 80 %:iin tähystyksistä liittyy nykyään jonkinlainen toimenpide. Polven ja olkapään ongelmissa artroskooppinen tekniikka on vähentänyt oleellisesti avoleikkausten määrää (Dandy ja Jackson 1985, Parisien 1994). Alaraajan nivelissä, kuten lonkassa, polvessa ja nilkkanivelessä, käytetään 4.5 mm:n läpimittaista 30 asteen artroskooppia, ja lisäksi tarvitaan kylmävalolähde sekä valokaapeli. Instrumenttiin kytketty videokamera tuottaa kuvan monitoriin. Toimenpiteen tallentamista sekä stillkuvien tulostusta varten on erityiset laitteet. Taulukko 2. Artroskopian vasta-aiheet. Ehdottomat rikkoutunut, haavainen tai infektoitunut iho nivelen ympärillä Suhteelliset epäily laajasta kapsulaarisesta nivelvammasta yleisoireet (kuume, hengitystieinfektio jne.) 1328 J. Sandelin

3 Huuhteluneste viedään niveleen nykyään painesäätöisen pumpun avulla ja nesteenä käytetään tavallista keittosuolaliuosta. Pumppu ylläpitää tietyn ennalta säädetyn paineen nivelessä, mikä vähentää vuototaipumusta etenkin laajojen toimenpiteiden yhteydessä ja pitää nivelkapselin laajentuneena, jotta rustovaurioiden riski vähentyisi. Tarvittavat lisävarusteet ovat yleensä koottu nk. artroskopiatorniksi (kuva 1), jolla ne ovat liikuteltavissa leikkaussalista toiseen ja kätevästi käytettävissä useassa peräkkäisessä toimenpiteessä. Polvinivel Kuva 1. Artroskopiassa käytettävä välineistö, monitori, valolähde, videotulostin ja huuhtelupumppu on koottu nk. artroskopiatorniksi, joka on helposti siirrettävissä salista toiseen. Polvinivel on ylivoimaisesti tavallisin artroskopoitava nivel, koska siinä on runsaasti rakenteita, jotka voivat vammautua ja joita voidaan korjata artroskooppisesti (kuva 2). Lisäksi siinä esiintyy tautitiloja ja muutoksia, joita voidaan hoitaa hyödyntäen artroskopian vähäistä invasiivisuutta, toimenpiteen täsmällisyyttä ja nopeata toipumista. Polven tähystyksiä tehtiin Ruotsissa v arviolta (Dolk 1990) ja meidän maassamme viime vuonna noin (Stakes, julkaisematon tiedonanto). On arvioitu, että artroskopiatoimintaa aktiivisesti harrastavissa klinikoissa jokaista tuhatta polven A Kuva 2. A) Normaali artroskopiakuva polvesta. Nivelpinnat ovat sileät, ja nivelkierukka näkyy ehjänä. B) Hoitoa vaativa rustovaurio reisiluun nivelnastan kantavan nivelpinnan alueella. B Alaraajan nivelten artroskooppinen kirurgia 1329

4 tähystystä kohden suoritetaan noin 200 olkapään tähystystä ja noin 50 nilkan, kyynärnivelen ja lonkan tähystystoimenpidettä (Gross 1977). Nykyään ovat olkapään artroskopiat etenkin operatiiviset toimenpiteet lisääntyneet, ja niiden osuus kaikista artroskopioista on noin kolmannes. Samoin ovat nilkkanivelen artroskopiat lisääntyneet, mutta kyynär- ja lonkkanivelen tähystykset ovat harvinaisia ja yleensä erikoisklinikoissa suoritettavia toimenpiteitä. Anestesiamuotona polven tähystyksessä käytetään yleensä lyhytkestoista spinaali- tai paikallispuudustusta. Yleisanestesiaa ei yleensä käytetä paitsi lapsipotilailla. Artroskopian jälkeen polvi mobilisoidaan heti, ja yleisimmin kirjoitetaan viikon mittainen sairausloma toimenpiteen jälkeen. Liikunnan pariin potilaat pystyvät palaamaan keskimäärin kolmen viikon kuluttua toimenpiteestä. Operatiivisen artroskopian hinta vaihtelee anestesiamuodon ja toimenpiteen laajuuden mukaan ja markan välillä. Polvinivel tähystetään yleisimmin anterolateraalisesta pistoaukosta. Tähystin viedään niveleen paikasta, joka sijaitsee noin 2 cm sääriluun ulkonivelnastasta proksimaalisuuntaan, ligamentum patellaen vierestä. Tämän pistoaukon kautta saadaan hyvä näkyvyys koko niveleen. Artroskopiainstrumentit viedään yleensä niveleen anteromediaalisen pistoaukon kautta, mutta tarpeen vaatiessa voidaan käyttää muitakin pistoaukkoja. Reisituen käyttö ei ole rutiinia mutta voi helpottaa mediaalisen ja lateraalisen nivelosan näkyvyyttä avaamalla niveltä valgustai varusväännön myötä. Kaikki paikallispuudutuksessa tehtävät tähystykset suoritetaan luonnollisesti ilman verityhjiötä. Spinaalipuudutuksessa voidaan käyttää verityhjiötä, etenkin jos tehdään laajempia toimenpiteitä, joissa verenvuoto saattaa häiritä näkyvyyttä. Polvinivelen irtokappaleiden poistot ja synoviabiopsiat voidaan nykyään tehdä artroskopian avulla. Samoin kaikki nivelkierukan repeämät on mahdollista ja pitäisikin nykyään hoitaa artroskooppisesti. Aikaisemmin nivelkierukan täydellinen poisto johti vääjäämättä ennenaikaiseen nivelruston kulumaan (Fairbank 1948). Artroskooppinen tekniikka perustuu siihen, että vain Kuva 3. Sisemmän nivelkierukan läppärepeämä. Säästävässä artroskooppisessa nivelkierukkaleikkauksessa poistetaan ainoastaan nivelkierukan repeytynyt osa. Kuva 4. Pitkittäiset ja etenkin nivelkapselin lähelle sijoittuvat kierukkarepeämät pyritään nykyään kiinnittämään ompelemalla. rikkoutunut osa nivelkierukkaa poistetaan ja pyritään säästämään mahdollisimman paljon kierukkakudosta (säästävä nivelkierukkakirurgia) (kuva 3). Toisaalta tietyntyyppiset repeämät lähinnä pitkittäiset (sankarepeämät), jotka sijoittuvat lähelle kierukan kapselikiinnitystä, missä nivelkierukalla tiedetään olevan verenkiertoa pyritään kiinnittämään ompelemalla tai nykyään bioabsorboituvilla nuolilla (kuva 4). Nivelkierukan ompelusta ei vielä ole käytettävissä pitkäaikaistuloksia, mutta alustavat tulokset ovat lupaavia. Sen sijaan säästävästä artroskooppisesta nivelkieukkakirurgiasta on jo saatu pitkäaikaistuloksia (> 10 v), ja ne osoitta J. Sandelin

5 Kuva 5. Kaavio eturistisiteen korjauksesta. Revennyt eturistiside on korjattu lumpiojänteen keskikolmanneksella. Luublokit on kiinnitetty ruuveilla reisiluun ja sääriluun kanavaan. Kiinnitys on stabiili ja sallii varhaisen polven mobilisaation. vat, että polven toiminta pysyy hyvänä ja kulumamuutoksia todetaan röntgenologisesti vain noin 5 10 % enemmän kuin terveessä polvessa (Johnson ym. 1999). Polven etuosan kiputilojen hoito on pitkälti konservatiivista, mutta artroskopiastakin voi olla apua. Lopullisesti diagnoosi näissä vaivoissa varmistuu yleensä vasta artroskopian yhteydessä. Polvilumpion kondromalasiassa lumpion pinta näkyy epätasaisena ja rusto hajoavana, halkeilevana. Näissä tapauksissa voidaan tasoittaa epätasaista rustoa höylällä. Lisäksi polven etuosan vaivoissa voidaan subluksoituva tai lateraalisuuntaan kallistuva lumpio palauttaa normaaliin sijaintiin artroskooppisen lateraalisen kapselinhalkaisun avulla, ja oireita antava anteriorinen plica on helposti resekoitavissa artroskopiateitse. Parantuneiden oheislaitteiden ansiosta polven nivelsideleikkaukset suoritetaan nykyään suurimmaksi osaksi artroskooppisesti. Polvinivelen useimmiten vammautunut nivelside ja yleisin veripolven aiheuttaja on ilmeisesti repeytynyt eturistiside, joka nuorilla ja liikunnallisesti aktiivisilla ihmisillä aiheuttaa polven epästabiiliuden (Harilainen ym. 1994). Revennyt eturistiside on korjattava siirteellä; pelkkä nivelsiteen suturaatio ei johda tyydyttävään lopputulokseen. Yleisin tekniikka on ollut korjata eturistiside artroskooppisesti käyttäen siirteenä autologista lumpiojänteen keskikolmannesta luublokkeineen. Nykyään siirteinä on yhä enemmän alettu käyttää»hamstring»-jänteitä (m. gracilis ja semitendinosus), koska lumpiojännesiirteen käyttö aiheuttaa potilaille vaivoja polvistuessa, kyykistyessä ja polvea ojentaessa. Siirre asetetaan isometrisiin porakanaviin sääriluun yläosaan sekä reisiluun ulkonivelnastaan, joihin se kiinnitetään ruuveilla (kuva 5). Sairaalassamme korjataan vuosittain noin polven eturistisidevauriota. Potilaiden keski-ikä on 25 vuotta, ja valtaosa vammoista on saatu urheilussa. Leikkausaiheena on oireinen epästabiilius: polvi pettää ja turpoaa liikunnan ja urheilun yhteydessä. Korjaus tehdään tähystystekniikan avulla, ja siirteenä käytämme yleisimmin»hamstring»-jänteitä. Kuntoutus toimenpiteen jälkeen tapahtuu valvotusti, ja polven rasitusta lisätään asteittain siten, että vasta kolmen kuukauden jälkeen sallitaan juoksu. Kontaktilajeihin, kuten jalkapalloiluun, potilas saa palata vasta puolen vuoden kuluttua leikkauksesta, jotta uusintavammoilta vältyttäisiin. Seurantatutkimukset tehdään poliklinikassa yhden, kahden ja viiden vuoden kuluttua leikkauksesta. Eturistisiteen korjauksen tulokset ovat hyvät. Valtaosa (> 80 %) potilaista pystyy palaamaan samalle urheilutasolle kuin ennen vammaa, seurannan aikana väljyys ei näytä lisääntyvän, eikä ennenaikaista nivelkulumaa ole todettu (Harilainen ja Sandelin 1998). Sääriluun nivelnastojen dislokoitumattomat murtumat soveltuvat hyvin hoidettaviksi artroskooppisesti. Murtuma reponoidaan artroskopiakontrollissa tarkasti ja fiksoidaan asianmukaisilla levyillä tai ruuveilla. Kuluneen nivelen puhdistus on mahdollista nykyään suorittaa artroskooppisesti parantuneen välineistön ja tehokkaiden motoristen laitteiden Alaraajan nivelten artroskooppinen kirurgia 1331

6 A Kuva 6. A) Artroskopiahöylää käytetään paljon kaikkien nivelten tähystyksissä. B) Höylän synoviaaliterän kärki. Sillä pystytään mm. tasoittamaan nivelrustoa, suorittamaan osittain synovektomia ja hoitamaan revennyt nivelkierukka. B kuten höylien ja porien avulla (kuva 6). Tällöin pyritään poistamaan kaikki ylimääräiset ja nivelen toimintaa haittaavat rakenteet, kuten osteofyytit, irtokappaleet ja kierukan repeämät ja lisäksi pyritään tasoittamaan epätasaisia nivelpintoja. Samalla nivel tulee huuhdelluksi, mistä potilaat hyötyvät ilmeisesti eniten. Artroskooppisen puhdistustoimenpiteen jälkeen polven toiminnan on raportoitu parantuneen jopa yli 80 %:ssa tapauksista. Onnistuneen»débridement»- eli puhdistustoimenpiteen jälkeen polven toiminta voi pysyä parempana jopa kaksi vuotta. Polvinivelessä suoritetaan nykyään mittaviakin toimenpiteitä artroskooppisesti. Vaikka eräät toimenpiteet vaativat avoimen tekniikan käyttöä, ei polvikirurgiaa nykypäivänä enää voisi kuvitella ilman artroskopiaa, niin selvä on sen tuoma hyöty sekä lääkärin että potilaan kannalta. Nilkkanivel Nilkkanivelen artroskopia on suhteellisen uusi menetelmä nilkan ongelmien selvittelyssä ja hoidossa. Artroskopian avulla on mahdollista tarkistaa kaikki nivelensisäiset rakenteet ilman avointa artrotomiaa tai malleolin osteotomiaa (Ewing ym. 1996). Parantuneiden artroskopiavälineiden, oheislaitteiden ja työskentelyinstrumenttien avulla voidaan nykyään suorittaa onnistuneesti mittaviakin toimenpiteitä, kuten nilkkanivelen artrodeeseja. Nilkkanivelen artroskopian tärkeimmät aiheet ovat irtokappaleet, tulehdukselliset tilat, telaluun nivelpinnan rustomuutosten hoito, kiinnikkeet, valikoidut degeneratiiviset muutokset, oireita antavat osteofyytit, nyrjähdyksen jälkeiset kiputilat ja pitkittyneet hoitoresistentit nilkkakivut (Stetson ja Ferkel 1996). Nilkkanivelen artroskopia suoritetaan yleensä spinaali- tai yleisanestesiassa, harvemmin paikallis- tai johtopuudutuksessa. Toimenpiteessä käytetään normaalia 4.5 mm:n läpimittaista 30 asteen artroskooppia. Nilkkanivelen operatiivisissa toimenpiteissä käytetään pienempiä instrumentteja kuin polvinivelessä. Pistoaukkojen valinnassa on noudatettava varovaisuutta ja anatomian hyvä tuntemus on ehdottoman tärkeää, koska nivelten ympärillä on verisuonia, jänteitä ja hermoja, joita ei artroskoopin sisäänviennin yhteydessä saa vaurioittaa. Ennen tähystyksen aloittamista nivel täytetään ml:lla keittosuolaliuosta sisäänpääsyn helpottamiseksi. Tähystin viedään sisään joko anterolateraalisesta pistoaukosta ojentajajänteiden lateraalipuolelta varoen peroneushermon pinnallista haaraa tai anteromediaalisesta aukosta etumaisen säärilihaksen jänteen mediaalipuolelta varoen vena saphena magnaa (Ferkel ja Fausolo 1994). Koska nilkkanivel on ahdas, käytetään yleisesti mekaanista venytystä, jolla parannetaan näkyvyyttä ja vähennetään rustovaurioiden syntyä (Glick ym. 1996). Venytys voi olla noninvasiivinen, jolloin nilkkaniveltä vedetään hihnojen avulla sääriluun aksiaalisuuntaan. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää invasiivista venytyslaitetta. Tällöin nilkan lateraalipuolelle asetetaan 1332 J. Sandelin

7 menpiteen jälkeen ja haavakomplikaatioita esiintyy selvästi enemmän kuin polvinivelen tähystyksen jälkeen. Haavan sulussa on oltava huolellinen. Ompeleiden käyttöä suositellaan teippien sijasta; teippejä käytetään yleisimmin polvinivelen pistoaukkojen sulkemisessa. Nilkan artroskopia on melko uusi toimenpide. Vähäinen sairastuvuus ja nopea paraneminen tekevät siitä houkuttelevan vaihtoehdon avoimeen artrotomiaan verrattuna. Kuva 7. Nilkkanivelen artroskopia. Artroskooppi viety anteromediaanisuunnassa niveleen. Lateraalipuolella on ulkoinen distraktiolaite, jonka avulla on parannettu näkyvyyttä nivelen sisällä. kanta- ja sääriluuhun pitkät ruuvit ja nivel laajennetaan laitteen avulla (kuva 7). Nivelen avaaminen raajan suuntaisella vedolla on välttämätöntä, kun artroskopiateitse hoidetaan telaluun rustomuutoksia, etenkin mediaalipuolen muutoksia, jotka sijaitsevat posteriorisimmalla alueella taluksen pinnalla. Myös nilkkanivelen artroskooppisen artrodeesin yhteydessä on näkyvyyden oltava hyvä, jotta nivelpinnat saadaan poistetuksi sekä tela- että sääriluun puolelta verestäviksi hohkaluupinnoiksi, jolloin luutumismahdollisuudet ovat optimaaliset. Nilkan artroskopian vasta-aiheina pidetään niveltä ympäröivan kudoksen infektiota tai haavaumia sekä vaikeaa kulumaa tai virheasentoa, joka hankaloittaa niveleen pääsyä. Purulentti artriitti ei ole vasta-aihe vaan tähystyksen tärkeimpiä aiheita. Nilkan artroskopiaan liittyy kirjallisuuden mukaan noin 10 %:n komplikaatioriski (Feiwell ja Frey 1993). Tavallisimmat komplikaatiot ovat neurologiset vauriot pistoaukkojen valinnan yhteydessä. Niiden osuus on yli puolet kaikista komplikaatioista; yleisimmin vaurioituu peroneushermon pinnallinen haara. Yleisimmät komplikaatiot on lueteltu taulukossa 3. Toimenpiteen jälkeinen hoito on samanlainen kuin muiden alaraajan nivelten tähystysten yhteydessä. Mobilisaatio sallitaan heti ja täysi varaaminen noin viikon kuluttua toimenpiteestä. On kuitenkin muistettava, että hydrostaattinen paine on nilkassa korkeampi kuin esimerkiksi polvessa ja että nilkkanivel turpoaa helposti toi- Lonkkanivel Lonkkaniveltä tähystetään alaraajojen nivelistä selvästi vähiten, mitä voidaan pitää hieman yllättävänä, koska tähystystoiminta on yleistä ja lonkkanivelen kivut hyvin tavallisia (Norman- Taylor ja Villar 1994). Syynä on ilmeisesti se, että lonkka on alaraajan nivelistä vaikein ja vaativin tähystää. Luinen lonkkamalja ympäröi reisiluun päätä, mikä tekee niveleen pääsyn vaikeaksi ilman hyvää venytystä. Lonkkanivel sijaitsee myös syvällä, usean lihaksen ja runsaan rasvapeitteen alla, ja nivelen kapselirakenne on vahva ja vaikea läpäistä. Tämä vaikeuttaa myös tähystimen liikuttamista nivelen sisällä. Lonkkanivelen artroskopia antaa kuitenkin arvokasta tietoa tiloissa, joissa kliininen tutkimus, laboratoriokokeet ja röntgentutkimukset eivät ole johtaneet diagnoosiin (Krebs ja McCarthy 1998). Lonkkanivelen tähystyksen tärkeimmät aiheet on esitetty taulukossa 4. Taulukko 3. Nilkkanivelen tähystyksen komplikaatiot. Neurovaskulaariset vauriot Jännevauriot Infektio Rustovauriot Postoperatiivinen effuusio Hemartroosi Haavaongelmat Instrumenttien rikkoutuminen Taulukko 4. Lonkan artroskopian nykyiset aiheet. Epäselvän lonkkakivun syyn selvittäminen (etenkin nuorilla) Irtokappaleiden poisto Osittainen synovektomia (myös biopsia) Lonkkamaljan reunuksen repeämien hoito Rustomuutosten luokittelu ja hoito Septisen artriitin hoito Alaraajan nivelten artroskooppinen kirurgia 1333

8 Kuva 8. Lonkkanivelen artroskopiassa potilas on kyljellään vetopöydällä. Raajan suuntaisella, noin kg:n vedolla nivel saadaan avautumaan tarpeeksi, jotta optiikka ja tarvittavat instrumentit saadaan turvallisesti vietyä niveleen. Lonkan artroskopioissa käytetään aina läpivalaisukonetta. Kuva 9. Läpivalaisukuva lonkkanivelestä. Raajan suuntaisella vedolla lonkkanivel avautuu 3 4 cm. Nivelen avautuminen ja optiikan oikea sijainti varmistetaan aina läpivalaisukuvan avulla. Tavallisimmin lonkan tähystys tehdään potilaan ollessa kylkiasennossa ja tähystin viedään niveleen joko anterolateraalisesta tai lateraalisesta pistoaukosta. Posteriorista pistoaukkoa ei suositella, koska lonkkahermon vaurion vaara on suuri. Anterolateraalista pistoaukkoa käytettiin aikaisemmin paljon, mutta se sijaitsee melko lähellä reisihermon lateraalista ihohaaraa ja myös reiden isoja verisuonia ja hermoja. Tämän vuoksi on yhä enemmän siirrytty käyttämään lateraalista pistoaukkoa, jonka kautta tähystin viedään niveleen aivan ison sarvennoisen proksimaalipuolelta. Tämän pistoaukon kautta saavutetaan hyvä näkyvys riittävällä raajansuuntaisella vedolla saadaan näkyviin 90 % lonkkamaljasta ja 50 % reisiluun päästä (Keene ja Villar 1994). Lonkkanivelen tähystyksen onnistuneen perusedellytyksenä on se, että nivel saadaan tarpeeksi avautumaan raajansuuntaisen vedon (noin 3 4 cm) avulla. Tätä varten tarvitaan vetopöytä (kuva 8), jolla potilas makaa kyljellään pehmustettu poikkitanko reisien välissä ja lonkka 30 asteen abduktiossa. Raajan suuntaan kohdistetaan kg:n veto. Näin saadaan aikaan reisiluun kaulan suuntainen veto, jolloin lonkkanivel avautuu tarpeeksi niin, että artroskooppi voidaan viedä turvallisesti niveleen ilman rustovaurioita. Läpivalaisukoneella varmistetaan, että nivel on tarpeeksi auki (kuva 9). Hoitotoimenpiteinä voidaan tehdä irtokappaleiden poistoja, jotka avoimina olisivat suuria leikkauksia. Lonkkamaljan reunuksen repeämät, jotka saattavat aiheuttaa samantyyppisiä oireita kuin repeytynyt nivelkierukka polvessa, ovat endoskooppisesti resekoitavissa. Osittaiset synovektomiat reumapotilaalla voidaan hyvin tehdä artroskooppisesti höylän avulla (McCarthy ja Busconi 1995). Irronneita ja oireita antavia tekonivelsementin palasia on onnistuneesti poistettu lonkasta artroskopian avulla. Toimenpiteen jälkeen potilas saa varata artroskopoituun lonkkaan osittaisella painolla, ja viikon kuluttua on täysi varaaminen sallittua. Lonkan mobilisaatio sallitaan heti ensimmäisestä päivästä lähtien, ja toimenpide soveltuu polven tähystyksen tapaan hyvin päiväkirurgiseksi toimenpiteeksi. Komplikaatiot ovat harvinaisia, ja ne rajoittuvat rustovaurioihin ahtaassa nivelessä ja venytyksen aiheuttamiin ohimeneviin hermovaurioihin (häpy- ja lonkkahermo). Infektioita ei kirjallisuudessa ole raportoitu (Funke ja Munzinger 1996). Lonkkanivelen endoskopiat ovat yleistyneet selvästi viime vuosina. Lähitulevaisuudessa niistä tulee looginen vaihtoehto lonkkavaivojen tutkimisessa ja hoidossa, mutta aiheiden rajaus vaatii vielä tarkennusta ja välineistö kehittämistä, jotta tähystyksen asema jokapäiväisessä ortopediassa ja endoskooppisessa kirurgiassa vakiintuisi J. Sandelin

9 Lopuksi Endoskopialla ja endoskooppisella kirurgialla on ollut valtava vaikutus alaraajojen nivelten vaivojen tutkimiseen sekä etenkin hoitoon. Endoskooppisella tekniikalla toimenpiteet voidaan suorittaa tarkemmin kuin avoimessa leikkauksessa, sairaalassaoloajat ovat lyhentyneet, ja toipuminen toimenpiteestä on huomattavasti nopeutunut. Artroskooppisten toimenpiteiden aiheet laajenevat jatkuvasti, ja varustus, oheislaitteet ja instrumentit kehittyvät huimaa vauhtia. Parasta on kuitenkin se, että tästä kehityksestä hyötyy eniten potilas. Kirjallisuutta Aigner R, Gillquist J. Arthroscopy of the knee. Stuttgart: Georg Thieme Verlag Burk D, Mitchell D, Rifkin M, ym. Recent advances in magnetic resonance imaging of the knee. Radiol Clin North Am 1990; 28: Dandy D, Jackson R. The impact of arthroscopy on the management of disorders of the knee. J Bone Joint Surg 1985; 58B: Dolk T. Arthroscopy in Sweden. Lund: Swedish Arthroscopy Group Publications, Ewing W, Tasto J, Tippett J. Arthroscopic surgery of the ankle. AAOS publications 1996; 4: Fairbank T. Knee joint changes after meniscectomy. J Bone J Surg 1948; 30B: Feiwell L, Frey C. Anatomic study of arthroscopic portal sites of the ankle. Foot Ankle 1993;14: Ferkel R, Fasulo G. Arthroscopic treatment of ankle injuries. Orthop Clin North Am 1994; 25: Funke E, Munzinger U. Complications in hip arthroscopy. Arthroscopy 1996; 12: Glick J, Morgan C, Myerson M, ym. Ankle artrodesis using an arthroscopic method. Long term follow-up of 34 cases. Arthroscopy 1996; 12: Gross R. Arthroscopy in hip disorders in children. Orthop Rev 1977; 6: Harilainen A, Sandelin J. Polven eturistisiteen repeämän uusintaleikkaukset: syyt, tekniikka ja tulokset. Duodecim 1998; 114: Harilainen A, Sandelin J, Kallio P. Akuutit polven kapseli ja nivelsidevammat. Suom Lääkäril 1994; 49: Jackson R. Arthroscopy of the knee. Curr Pract Orthop Surg 1973; 4: Jackson R. The painful knee: arthroscopy or MR imaging? J Ame Acad Orthop Surg 1996; 4: Johnson L. Arthroscopic surgery: Principles and Practice. Mosby Co. St Louis Johnson M, Lucas G, Dusek J, Henning C. Isolated arthroscopic menisceal repair. A long-term outcome study. Am J Sports Med 1999; 27: Keene G, Villar R. Arthroscopic anatomy of the hip. An in vivo study. Arthroscopy 1994; 10: Kiljunen V, Kivioja A. Parempi katsoa päältä kuin sisältä. Suomen Ortopedia ja Traumatologia. 1997; 20: Krebs V, McCarthy J. Arthroscopy of the hip: current techniques, indications and complications. Curr Opin Orthop 1998; 9: McCarthy J, Busconi B. The role of hip arthroscopy in the diagnosis and treatment of hip disease. Orthopaedics 1995; 18: Norman-Taylor F, Villar R. Arthroscopic surgery of the hip: current status. Knee surg sports traumatol. Arthroscopy 1994; 2: Parisien S. Portals and positioning in arthroscopy: Kirjassa: Current techniques in arthroscopy. Philadelphia: Current Medicine, 1994, s Shapiro M, Safran M, Crockett H, Finerman G. Local anesthesia for knee arthroscopy. Efficacy and cost benefits. Am J Sports Med 1995; 23: Shahriaree H. Arthroscopic instrumentation: KIrjassa: O Connor s textbook of arthroscopic surgery. Philadelphia: Lippincott Co, Stetson W, Ferkel R. Ankle arthroscopy. Technique and complications. J Am Acad Orthop Surg 1996; 4: JERKER SANDELIN, LKT, ylilääkäri Invalidisäätiö, Sairaala Orton Tenholantie Helsinki Alaraajan nivelten artroskooppinen kirurgia 1335

Näin hoidan kierukkavammaa

Näin hoidan kierukkavammaa Näin hoidan kierukkavammaa Jyrki Halinen Ortopedi, Diacor Urheilulääketiede 2016 Näin hoidan kierukkavammaa Jyrki Halinen ortopedi Diacor Ruoholahti Diacor Leppävaara Diacor Tikkurila Leikkaukset Diacorin

Lisätiedot

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Agilium Freestep Agilium Freestep Ottobock 1 Uutta ajattelua Tuore lähestymistapa hoitoon Nivelrikko on maailman yleisin aikuisten nivelsairaus. Väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Lonkan artroskopian indikaatiot ja hoitotulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Lonkan artroskopian indikaatiot ja hoitotulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Lonkan artroskopian indikaatiot ja hoitotulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Olli Savolainen, Antti Joukainen, Heikki Kröger Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka, Kuopion yliopistollinen

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

Kuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5

Kuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5 Kuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5 Erikoissairaanhoidon palvelusetelien hinnat 1.7.2015 alkaen Erikoissairaanhoidon toimenpiteiden hankkimisessa rekisteröidyiltä palveluntuottajilta noudatetaan

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella. Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa

Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella. Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa Puhdistusleikkaukset Osteotomiat Niveljäykistykset Tekonivelleikkaukset tutkimustieto ei tue vaikutuksen

Lisätiedot

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen 20.5.2002 2845/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen LEIKKAUKSEN ODOTUSAJAN PITUUS, VOIMAVAROJEN VARAAMINEN PÄIVYSTYS- LEIKKAUKSIA

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

Tervetuloa. Nivelristeilylle viihtymään ja viisastumaan!

Tervetuloa. Nivelristeilylle viihtymään ja viisastumaan! Suomen Nivelyhdistys ry Tervetuloa Nivelristeilylle viihtymään ja viisastumaan! Nivelrikko mikä se on ja mitä se meille merkitsee?! Esko Kaartinen Ortopedi Miksi nivelrikosta ylipäätänsä pitää väkeä valistaa?

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,

Lisätiedot

Liikuntavamman ensiapu ja diagnostiikka

Liikuntavamman ensiapu ja diagnostiikka Liikuntavamman ensiapu ja diagnostiikka Ville Waris ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Lääkärikeskus Ikioma Mikkelin keskussairaala akuutit vammatyypit Pään vammat: aivotärähdys,

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Transtibiaalinen vs. anteromediaalinen tekniikka eturistisiteen rekonstruktiossa. 265 potilaan seurantatutkimus

Transtibiaalinen vs. anteromediaalinen tekniikka eturistisiteen rekonstruktiossa. 265 potilaan seurantatutkimus tibiaalinen vs. anteromediaalinen tekniikka eturistisiteen rekonstruktiossa. 265 potilaan seurantatutkimus Arsi Harilainen, Patrick Björkman, Jerker Sandelin Sairaala ORTON Recent studies have suggested

Lisätiedot

KIRURGISEN HAAVAPOTILAAN LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN HOITO

KIRURGISEN HAAVAPOTILAAN LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN HOITO KIRURGISEN HAAVAPOTILAAN LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN HOITO TYÖKALUJA HAAVANHOIDON HAASTEISIIN HYVINKÄÄ 27.10.2016 PÄIVI SALMINEN-PELTOLA PLASTIIKKAKIRURGI OSASTONYLILÄÄKÄRI HAAVAN LEIKKAUS Infektoituneen/nekroottisen

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

OHJEITA LEIKKAUKSEEN TULEVALLE POTILAALLE

OHJEITA LEIKKAUKSEEN TULEVALLE POTILAALLE Polvileikkaus OHJEITA LEIKKAUKSEEN TULEVALLE POTILAALLE Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Toimitus: Tyks Tules-toimialue Ulkoasu ja taitto: Letterhead / Tuulevi Paakkanen Valokuvat: VSSHP:n

Lisätiedot

Endobronkiaali sulkija EZ-Blocker KÄYTTÖOHJE

Endobronkiaali sulkija EZ-Blocker KÄYTTÖOHJE KÄYTTÖOHJE LAITTEEN KUVAUS EZ-Blocker on endobronkiaali ilmatien sulkija. Siinä on kaksi eriväristä (sininen ja keltainen) distaaliletkua, joissa molemmissa on identtisillä väreillä merkitty täytettävä

Lisätiedot

Käsivarsi- ja hartiaortoosit. www.camp.fi

Käsivarsi- ja hartiaortoosit. www.camp.fi www.camp.fi Kyynär- ja kantapääsuoja Heelbo Elastinen sukka, jonka geelilevy suojaa kyynärpään ihoa ja ehkäisee hankaumien syntymistä. Tuotenro. Väri Koko Mitta Pakkaus 53600 Keltainen Small 15-20 cm Pari

Lisätiedot

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE Sisällys 1. Johdanto 3 2. Normaali olan rakenne ja toiminta 4 3. Tavallisimmat vammat 5 4. Fysioterapia 5 5. Leikkaushoito 6 Leikkausta edeltävä haastattelu 6

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi

Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi Tu o t e t i e d o t Dynaaminen patellan keskittäminen Patella Pro Todistetusti ylivoimainen ja ainutlaatuinen hoitomenetelmä 2 Otto Bock HealthCare Patella

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Lonkan artroskopian hoitotulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Lonkan artroskopian hoitotulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Lonkan artroskopian hoitotulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Sonja Aukee Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Kuopion yliopistollinen

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Mikko Heinänen vt. kliininen opettaja, erikoislääkäri HYKS Töölön sairaala ortopedia & traumatologia

Mikko Heinänen vt. kliininen opettaja, erikoislääkäri HYKS Töölön sairaala ortopedia & traumatologia Mikko Heinänen vt. kliininen opettaja, erikoislääkäri HYKS Töölön sairaala ortopedia & traumatologia 9.11.2012 1.Operatiivinen vai konservatiivinen hoito? 2. Konservatiivisen hoidon toteutus? 3. Ensimmäinen

Lisätiedot

Virtually Oy. Laadukas tyynysarja vaativaan käyttöön ASENTOHOITO. 22-2270071 x40 x28 cm väri musta. 85 x 31 x 17 cm väri musta 30 ASENTOHOITOTYYNY

Virtually Oy. Laadukas tyynysarja vaativaan käyttöön ASENTOHOITO. 22-2270071 x40 x28 cm väri musta. 85 x 31 x 17 cm väri musta 30 ASENTOHOITOTYYNY TYYNYT 22-22060 22-22100 22-22110 22-22120 22-22130 85 x 18 x väri musta 21 x 18 x väri musta 35 x 18 x väri musta 42 x 18 x väri musta 51 x 18 x väri musta 18 cm 85 cm 22-22200 Triangeli väri musta 22-22300

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Olkaluun SuturePlate -levy ja ruuvit DFU-0139 UUSI VERSIO 11

Olkaluun SuturePlate -levy ja ruuvit DFU-0139 UUSI VERSIO 11 Olkaluun SuturePlate -levy ja ruuvit DFU-0139 UUSI VERSIO 11 A. LAITTEEN KUVAUS Arthrexin olkaluun SuturePlate -levy on matalaprofiilinen lukituslevy- ja ruuvijärjestelmä. SuturePlate-levy on suunniteltu

Lisätiedot

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumapotilaan kivunhoidon haasteet - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumatologian vos TD4/TB4 N. 90% potilaista tulee päivystyspotilaina, ympäri vuorokauden Tapaturmapotilaat

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito

Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Toni-Karri Pakarinen 1, Piia Suomalainen 1, Hannu Kuokkanen 2, Minna Laitinen 1 1 Sarkoomayksikkö, Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuualue, TAYS

Lisätiedot

VUOSINA 2007-2012 SAAPUNEET POTILASVAHINKOILMOITUKSET

VUOSINA 2007-2012 SAAPUNEET POTILASVAHINKOILMOITUKSET VUOSINA 2007-2012 SAAPUNEET POTILASVAHINKOILMOITUKSET 9000 8000 VAHINKOILMOITUSTEN LUKUMÄÄRÄ 7000 6000 5000 4000 3000 7957 7971 7271 7328 7734 7772 2000 1000 0 ILMOITUSVUOSI VUOSINA 2007-2012 RATKAISTUT

Lisätiedot

Palvelusetelituotteet lyhytjälkihoitoiset toimenpiteet 2015 2017 2.5.2016 alkaen

Palvelusetelituotteet lyhytjälkihoitoiset toimenpiteet 2015 2017 2.5.2016 alkaen Palvelusetelituotteet lyhytjälkihoitoiset toimenpiteet 2015 2017 2.5.2016 alkaen Edullisimmat hinnat ovat taulukossa vahvennettuina Tuotenumero L1 ORT Jalkateräkori 1 - Morton (varvashermon ekskiisio)

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE Postiosoite: Puhelin : (08) 315 2011 Internet: http://www.ppshp.fi/ POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) YLEISTÄ

Lisätiedot

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP 12.12.2016 Tuula Manner TOTEK Päiväkirurgia Päiväkirurginen toimenpide tehdään leikkaussalissa, ja se edellyttää laskimosedaatiota, yleisanestesiaa tai

Lisätiedot

SORMINIVELEN LUUDUTUSLEIKKAUS

SORMINIVELEN LUUDUTUSLEIKKAUS SORMINIVELEN LUUDUTUSLEIKKAUS Olet tulossa sorminivelen luudutusleikkaukseen. Tästä ohjeesta löydät tietoa leikkaukseen valmistautumisesta, leikkauksesta sekä peukalon MCP-, IP -nivelen tai II-V -sormien

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Eturistisiderekonstruktio kaksoissiirretekniikalla: onko tunneleiden paikoilla vaikutusta kliinisiin ja MRI-tuloksiin?

Eturistisiderekonstruktio kaksoissiirretekniikalla: onko tunneleiden paikoilla vaikutusta kliinisiin ja MRI-tuloksiin? Eturistisiderekonstruktio kaksoissiirretekniikalla: onko tunneleiden paikoilla vaikutusta kliinisiin ja MRI-tuloksiin? Piia Suomalainen, Tommi Kiekara, Anna-Stina Moisala, Antti Paakkala, Pekka Kannus,

Lisätiedot

Ohjeita nilkan luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita nilkan luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita nilkan luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää nilkan luudutuksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

OHJE LÄHETTÄVÄLLE YKSIKÖLLE RADIOLOGIA NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET

OHJE LÄHETTÄVÄLLE YKSIKÖLLE RADIOLOGIA NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET Sivu 1/5 NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET Potilaan ohjaaminen tutkimukseen... 2 Tutkimukset, joista on harvoin hyötyä potilaan hoidon kannalta... 2 Häntäluu... 2 Kallo... 2 Kasvojen luut... 2 Kitarisa... 2 Korva,

Lisätiedot

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA Tähän on kerätty liikemalleja, joita voidaan suorittaa kotona. Kaikkia liikkeitä ei tarvitse kerralla tehdä, vaan tarkoituksena on poimia itselle sopivat liikkeet omaksi kuntopiiriksi.

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

CASE 1 65-vuotias nainen, jolla puutuu 2-3 sormet ja 4 sormen mediaalireuna oikeasta yläraajasta. Keskikaularangassa ja scapulan angulus inferiorisella alueella särkyä. Lepo helpottaa jonkun verran kipua.

Lisätiedot

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP } KENELLE? } Potilaille joilla toistuvia ja hankalaoireisia takykardioita Lääkehoito ei tehoa Potilas ei halua pitkäaikaista lääkehoitoa } Presynkopee tai

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö

Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö Apuvälineiden käytön tavoitteena on tukea kuntoutujan itsenäistä selviytymistä leikkauksen jälkeen. Leikattua alaraajaa saa

Lisätiedot

SUOMEN VOIMISTELULIITTO

SUOMEN VOIMISTELULIITTO NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1 POLVI KUNTOON OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

10 YLEISIMMÄN PERUSSAIRAUDEN OSUUS

10 YLEISIMMÄN PERUSSAIRAUDEN OSUUS YLEISIMMAT PERUSSAIRAUDET VUOSINA 2008-2010 RATKAISTUISSA KORVATTAVISSA POTILASVAHINGOISSA PERUSSAIRAUS LEIKKAUS TAI ANESTESIA TOIMENPIDE KLIININEN MUU TUTKIMUS- TOIMEN- TAI HOITO PIDE LUKU- MÄÄRÄ YHTEENSÄ

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Nivelrikkoisen liikunta

Nivelrikkoisen liikunta Nivelrikkoisen liikunta Jari Arokoski, dos. Nivelristeily Tukholmaan 17.-19.4.2016 Nivelen kuormitusta vaimentavat passiiviset rakenteet Kudos Vaimentuminen (%) Nivelkapseli / synovium Nivelneste 0 35

Lisätiedot

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa lääkehoidosta PRILIGY-valmistetta käytetään 18 64-vuotiaiden miesten ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon. Ota PRILIGY-tabletti 1 3 tuntia ennen seksuaalista

Lisätiedot

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa

Lisätiedot

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot

Lisätiedot

Painehaavojen kirurginen hoito

Painehaavojen kirurginen hoito Painehaavojen kirurginen hoito Kristiina Hietanen Plastiikkakirurgi 21.11.2016 Määritelmä Ihon tai ihonalaisen kudoksen vaurio, jonka on aiheuttanut paine ja/tai ihon venyttyminen ja hankaus yhdessä tai

Lisätiedot

Mitä leikkausosastolla tapahtuu

Mitä leikkausosastolla tapahtuu Mitä leikkausosastolla tapahtuu Tervetuloa leikkausosastolle Tämän esitteen tarkoituksena on kertoa sinulle lyhyesti, mitä osastollamme tapahtuu, kun olet täällä hoidettavana. Tiedämme, että moni jännittää

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea lonkan/lonkkien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

Tämä opas on toteutettu yhteistyössä Oulun Pyrinnön sekä Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä keväällä 2015.

Tämä opas on toteutettu yhteistyössä Oulun Pyrinnön sekä Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä keväällä 2015. 1 Tämä opas on toteutettu yhteistyössä Oulun Pyrinnön sekä Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä keväällä 2015. Opas antaa tietoa urheilijoille, valmentajille sekä huoltajille

Lisätiedot

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder ( Niskan ja olkanivelen koko liikerata ja hallittu liikkuvuus: pinnalliset stabiloivat lihakset ja pinnalliset mobilisoivat lihakset) MOVE WELL TO LIVE

Lisätiedot

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI HARJOITUKSIA NI V E LIL L E 1 HARJOITUKSIA NIVELTEN HYVINVOINNIN TUEKSI Mikä vaikuttaa nivelterveyteen? Elintavat vaikuttavat oleellisesti nivelten toimintaan. Nivelmuutokset

Lisätiedot

Suomen Ortopediyhdistys XIX Ortopedian ja traumatologian kurssi Levi Summit, Kittilä

Suomen Ortopediyhdistys XIX Ortopedian ja traumatologian kurssi Levi Summit, Kittilä Suomen Ortopediyhdistys XIX Ortopedian ja traumatologian kurssi Levi Summit, Kittilä 11.4.-16.4. 2010 Traumakurssi 11.4.-13.4.2010 Su 11.4.-10 13-18 Ilmoittautuminen, kurssireppujen jako 18-19 Avajaiset

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Apuvälineet Teidän tulee ennen leikkaukseen tuloa hakea itsellenne kyynärsauvat omasta terveyskeskuksesta / apuvälineyksiköstä.

Apuvälineet Teidän tulee ennen leikkaukseen tuloa hakea itsellenne kyynärsauvat omasta terveyskeskuksesta / apuvälineyksiköstä. TYKS POTILASOHJE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko eli polven kuluma. Nivelrikko kehittyy tavallisesti ikääntymisen myötä ilman erityistä syytä.

Lisätiedot

KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS

KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS 11.11.2016 Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS KIPSIHOIDONAIKAISEN KUNTOUTUKSEN TAVOITTEET: Kuntoutus alkaa samanaikaisesti varsinaisen hoidon kanssa Kuntoutus on moniammatillista

Lisätiedot

Radio-ohjattavan F2007:n runko

Radio-ohjattavan F2007:n runko ASENNUS Radio-ohjattavan F2007:n runko Lehden nro 7 liitteenä on ominaisuuksiltaan ja mitoiltaan tärkeä osa. Se on pienoismallisi pohjalevy eli runko. Runko on suorakaiteen muotoinen, kärjestään kapeneva

Lisätiedot

Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016

Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016 Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016 Vaaranmerkit Omahoito - Ongelmia aiheuttavat Huono hygienia, hoitamattomat kynnet ja iho Virheelliset hoitotottumukset

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

B2C Pro Jorvin kokemuksia. Päivi Valta anestesialääkäri, oyl

B2C Pro Jorvin kokemuksia. Päivi Valta anestesialääkäri, oyl B2C Pro Jorvin kokemuksia Päivi Valta anestesialääkäri, oyl 2.10.2007 Päiväkirurgisen potilaan asiointiprosessi n. 2 6 kk ennen n. 1 kk ennen leikkausta leikkausta 2 B2C Pro tulosten arviointi TOIMINNOT

Lisätiedot

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

LYHYT JÄRJESTELMÄKUVAUS DIESSNER eristerappaus soveltuu julkisivujen ja muiden seinäpintojen eristykseen niin korjaus kuin uudisrakentamisessa.

LYHYT JÄRJESTELMÄKUVAUS DIESSNER eristerappaus soveltuu julkisivujen ja muiden seinäpintojen eristykseen niin korjaus kuin uudisrakentamisessa. LYHYT JÄRJESTELMÄKUVAUS DIESSNER eristerappaus soveltuu julkisivujen ja muiden seinäpintojen eristykseen niin korjaus kuin uudisrakentamisessa. Järjestelmän rakenne sisältäpäin on seuraava: 1. Sisäseinärakenne

Lisätiedot

Mikä hoito on kannattavaa nykyisten hoitomuotojen kriittinen tarkastelu

Mikä hoito on kannattavaa nykyisten hoitomuotojen kriittinen tarkastelu Mikä hoito on kannattavaa nykyisten hoitomuotojen kriittinen tarkastelu Teppo Järvinen Jane ja Aatos Erkon säätiön ortopedian ja traumatologian professori HY ja HUS Sidonnaisuudet Osallistuminen ulkomaiseen

Lisätiedot

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Potilastapaus -28, 1 synnytys, -93 hysterectomia adn.que 1/2010 rectoenterocele naisen nyrkin

Lisätiedot

Sarkoomaresekaatin käsittely. Maria Laari HUSLAB

Sarkoomaresekaatin käsittely. Maria Laari HUSLAB Sarkoomaresekaatin käsittely Maria Laari HUSLAB Sarkoomaresekaatin käsittely preoperatiiviset biopsiat leikkauspreparaatti tuorenäyttenä formaliinifiksoidun näytteen käynnistys PAD lausunto Preoperatiiviset

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke 1 2016 LOPPURAPORTTI DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke DNA Kauppa järjesti yhdessä valmennusyritys Kaswun kanssa henkilöstön kehittämishankkeen. Tästä syntyi oppimisen iloa, sitoutumista ja tuloksia.

Lisätiedot

ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA

ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA 1 ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA Lehtonen Elina & Juola Anni Elokuu 2015 2 SISÄLLYS OPPAAN LUKIJALLE... 3 ALKULÄMMITTELYN TÄRKEYS... 5 HARJOITTEITA... 6 LOPUKSI... 21 3 OPPAAN LUKIJALLE Tämä opas

Lisätiedot

LT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka

LT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka LT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka Episiotomia Kuvannut ensimmäisenä Sir Fielding Ould v. 1742 -yleisin naisille tehtävä kirurginen toimenpide -tarkoituksena lyhentää synnytyksen II vaiheen kulkua -estää

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN

HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN Jokitalo Marjaana, Mäkitaavola Anna-Lena, Söderlund Sanna & Tervaniemi Satu SISÄLLYSLUETTELO KUNTOUTUMINEN... 3 KORJAUSMATERIAALIT...

Lisätiedot

URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET

URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET Aivotärähdys Aivotärähdys on suoran tai epäsuoran ulkoisen voiman aiheuttama aivotoiminnan häiriö, enemmän toiminnallinen

Lisätiedot