KORU KORKEAKOULUJEN RUOTSIN KIELEN SUORITUSTEN YHTEISMITALLISUUDEN KEHITTÄMINEN

Transkriptio

1 KORU KORKEAKOULUJEN RUOTSIN KIELEN SUORITUSTEN YHTEISMITALLISUUDEN KEHITTÄMINEN Taina Juurakko-Paavola Amk-kieltenopettajien neuvottelupäivät Hämeen amk Kotka

2 Hankkeen taustaa opetusministeriö esitti marraskuussa 2002 korkeakouluille aloitteen yhteistyöhankkeesta aloitteen taustalla opetusministeriön asettaman työryhmän muistio Valtionhallinnon kielitutkintojärjestelmän uudistaminen rahoituspäätös kesäkuussa 2003 hankkeen toteutus syksy kevät 2005

3 Tavoitteet korkeakoulujen ruotsin kielen kokeiden yhteismitallisuuden kehittäminen kielitaidon arvioinnin kriteerien ja käytänteiden yhtenäistäminen ruotsin kielen opettajien arviointivalmiuksien kehittäminen uuden pysyvään yhteistyöhön perustuvan toimintakulttuurin luominen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ruotsin kielen opettajien välille

4 Koordinointi, ohjausryhmä ja osallistujat koordinaattoreina Taina Juurakko-Paavola Hämeen amk:sta ja Raija Elsinen Joensuun yliopistosta ohjausryhmän jäseninä lisäksi Tuija Kiviaho Satakunnan amk:sta ja Ullamaija Fiilin Helsingin yliopistosta koulutukseen osallistuu 54 ruotsin opettajaa edustaj(i)a kaikkiaan 24 amk:sta ja 16 yliopistosta

5 Pääteemat ja sisällöt uusi kielitutkintolaki ja asetus valtionhallinnon kielitutkintojen perusteet kielitaidon arviointikäytänteet ja kriteerit suullisen ja kirjallisen kielitaidon arviointi arviointien yhdenmukaisuus ja luotettavuus: ns. maamerkkityöskentely

6 Korkeakoulujen ruotsin kielen suoritusten arvioinnin yhteiset linjaukset (1) lähtökohtana laki ja asetus julkishallinnon virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta sekä valtionhallinnon kielitutkintojen perusteet yhteiset taitotasokuvaukset arvioinnin perustana sekä opettajan että opiskelijoiden kannalta tärkeitä: opettajalle työväline, opiskelijan oikeusturva taitotasokuvausten tarkennukset yksittäisillä kriteereillä, esim. alakohtaisesti taitotasokuvauksia täydentämässä arvioinnin yhdenmukaistamiseksi ns. maamerkit eli käytännön esimerkit kunkin arvosanan antavasta tuotoksesta

7 Korkeakoulujen ruotsin kielen suoritusten arvioinnin yhteiset linjaukset (2) testattavat kielitaidon osa-alueet sovittu yhdessä tehtäväpankki tai mallitehtäväpankki arvosanojen määräytymisperusteet sovittu yhdessä: hylätty suoritus/tyydyttävät tiedot/hyvät tiedot ammattikorkeakouluille suositellaan käytäntöä, jonka mukaan opintojakson arvosanat 1-3 antavat todistusmerkinnän tyydyttävät tiedot ja arvosanat 4-5 hyvät tiedot opiskelijalla oltava päättötodistuksessa tällainen merkintä ruotsin kielen opintojen suorittamisesta (vrt. ARENEn kielityöryhmän suositus) HUOM! Ei yksittäisen amk:n tai opettajan päätös, mikä on hyväksyttävä suoritus, vaan hyväksyttävä suoritustaso määräytyy valtionhallinnon kielitutkintojen perusteista ja sitä kautta tasona YKI-asteikon arvosana 3 tai viitekehyksen B1

8 Korkeakoulujen ruotsin kielen suoritusten arvioinnin yhteiset linjaukset (3) Yhteisten linjausten mukaan korkeakoulujen välillä voi olla eroja seuraavissa asioissa: amk-/yliopistoasetuksen toinen puoli eli ammatillisuus: aihealueet ja kielenkäyttötarkoitukset valitaan opiskeltavan alan mukaan kielitaidon eri osa-alueiden painotukset ammatin mukaan testityypit voivat vaihdella

9 Hankkeen tuotokset julkaisu: jokaisen korkeakoulussa ruotsin opettavan käsikirja yhteiset linjaukset ruotsin kielen arviointikäytänteisiin taitotasokuvaukset maamerkit eli esimerkit kunkin taitotason suorituksista; sekä suullisia että kirjallisia ilmestyy viim. elokuussa 2005

10 Lisätietoja hankkeen kotisivut amk-koordinaattori Taina Juurakko-Paavola, p. (03) ,