Kielten vastuuopettajien kokouksen muistio (Minna Saajos, Tarja Haukijärvi)

Transkriptio

1 Kielten vastuuopettajien kokouksen muistio (Minna Saajos, Tarja Haukijärvi) 1 Aika: klo 9:00-15:00 Paikka: TAMK, B4-25 Läsnä: Aali Paula, Airola Anneli, Ala-Louko Ritva, Ekroth Marjaliisa, Ervaala Olli, Haukijärvi Tarja, Jokisalo Timo, Juurakko-Paavola Taina, Kattainen Seija, Kettunen Maija-Liisa, Kiviaho Tuija, Korhonen Kaisu, Kosonen Ritva, Lax Ulla, Länsisalmi Riikka, Mällinen Sisko, Saira Ritva, Simon Heli, Stolt Kerstin, Varttala Teppo, Vuorela Taina, Waltermann Marianne 1. Anneli Airola kertoi Arenen kielityöryhmän kuulumiset: Nykyinen kokoonpano on toiminut 2 vuotta, uudet vaalit v Jäsenet: Pj. Seppo Pynnä, Satakunnan amk Vpj. Anneli Pirttilä, Etelä-Karjalan amk Sihteerit Anneli Airola, Pohjois-Karjalan amk ja Tuija Kiviaho, Satakunnan amk Ritva Ala-Louko Rovaniemen amk Timo Jokisalo, Jyväskylän amk Taina Juurakko-Paavola, Hämeen amk Ritva Kantelinen, Joensuun yliopisto Ritva Kosonen, Etelä-Karjalan amk Kerstin Stolt, Arcada Ilona Tanskanen, Turun amk Teppo Varttala, Haaga Instituutin amk Toimintasuunnitelma: - korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen osaamistaso - englannin ja ruotsin kielen taritotasokuvaukset - kieltenopetuksen käytäntösuositusten seurantatutkimus - suomen kielen / viestinnän opettajien yhteistyö - vastuuopettajaverkosto - lakisääteisen kielitaidon osoittaminen amk-kieliopinnoissa - kieltenopettajien ammatillisen kehittymisen tukeminen Tulossa olevat dokumentit: - lakisääteinen kielitaidon osoittaminen amk-kieliopinnoissa - kypsyysnäyte - todistuspohjakäännös

2 OPM:n kannanottoa odotetaan siihen, merkitäänkö todistukseen erikseen ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito. 2 Kulttuurien välinen viestintä -koulutus: - siirretty keväälle 2007 Minkälaisia toiveita toiminnan suhteen? - Opinnäytetyöryhmiä on menossa, mikä on suomen opettajan rooli opinnäytetyöprosessissa? Monessa ammattikorkeakoulussa rooli jää vähäiseksi ja painottuu loppupuolelle lähinnä kielentarkastukseen. Asiasta keskusteltiin ja toivotaan asian käsittelyä ARENEN kielityöryhmässä. - Keskusteltiin, joutuuko opiskelija suorittamaan kursseja ja sanastoa myös toiselta alalta jos vaihtaa koulutusohjelmaa. Hyvä tapa olisi esim. näyttökokeen suorittaminen. Ei kuulu ARENEn päätettäviin asioihin vaan kyseessä on ammattikorkeakoulukohtainen asia. - Keskusteltiin jatkotutkintojen kieliopinnoista. Jatkotutkinnoissa ei ole pakollisia kieliopintoja, vaan kieliä on tarjolla ainoastaan vapaasti valittavina opintoina. Asiaa tultaneen käsittelemään seur. kielten vastuuopettajien kokouksessa. - Toivottiin, että koottaisiin tietoa apurahoista ym. (esim. Liikesivistysrahasto). - ARENE:n seuraavassa kokouksessa esitellään lakisääteinen kielitaidon osoittaminen amkkieliopinnoissa, asia jo lähes valmiina. 2. Taina Juurakko-Paavola esitteli KORU-hankkeen kuulumiset: - Ruotsin kielen taitotasojen työstäminen aloitettiin viime syksynä. Selkeät määräykset olivat olemassa. Ohjeet koekäytettiin, mutta palautetta ei tullut riittävästi. Keväällä 2006 järjestettiin KORU-hankkeen alueelliset koulutukset ja yht. n. 100 opettajaa osallistui koulutuksiin. Palautetta annettiin mm. ääntämisen taitotasokuvauksen epäloogisuudesta, mutta muuten ohjeet toimivat hyvin. Otsikkotasolle tullaan vielä laittamaan selkeästi näkyviin, että lähtökohtana on aina kokonaiskuvaus, joka määrittää arvosanan. Yksittäiset kohdat ovat tukena arvostelussa. ARENEn kielityöryhmä suosittelee ohjeiden käyttöönottoa. Opiskelijalle ei anneta suoritusmerkintää, ellei opiskelija saavuta vaadittavaa B1-taitotasoa, vaan tilalle otetaan esim. vapautusmenettely, jolloin todistukseen tulee merkintä vapautuksesta. Suoritettujen kurssien opintopisteet merkitään todistukseen. - Jokainen voi laittaa ohjeet omille verkkosivuilleen merkinnällä "ARENEN kielityöryhmän suosittelema", "Arvioinnin tulee perustua kokonaiskuvauksiin" ja ARENEN logoilla varustettuna. - Virkamiesruotsin arvosanasta keskusteltiin: perustuuko kurssien arvosanojen keskiarvoon vai jonkin tietyn kurssin arvosanaan. Molemmat käytännöt ovat perusteltuja.

3 - Keskusteltiin taitotasokuvausten käyttöönotosta. Vaihtelevat opintopistemäärät vaikeuttavat vertailua. 3 - Keskusteltiin oppimateriaalista. Sekä kirjojen että oman materiaalin on oltava samalla ja oikealla tasolla. 3. Anneli Airola esitteli englannin taitotasojen tilanteen: - Versiot on tehty ja laitettu juuri koekäyttöön. Uusia versioita ei vielä ole tarjolla, mutta ne ovat tulossa mahd. pian kommentoitavaksi. STADIA:n päivillä asiasta tullaan todennäköisesti keskustelemaan. Englannin kohdalla ohjeiden käyttöönotto ei ole pakollista. Paljon on kommentoitu linkittämistä arvosanoihin, suurempi osa kommenteista on ollut asian puolesta. Keskusteltiin opiskelijan itsearvioinnin hyödyntämisestä. Asia koettiin positiiviseksi ja suositeltiin sen hyödyntämistä entistä enemmän. Keskusteltiin Eurooppalaisesta kielisalkusta ja -passista. 4. Muut ajankohtaiset asiat: a)seuraava neuvottelupäivien järjestäjä: Tampereen ammattikorkeakoulu, lokakuun 1. viikolla ke-to v b)kiepo-hanke (Kielikoulutuspoliittinen työryhmä) Taina Juurakko-Paavola toimittaa materiaalin myöhemmin. Linkki sivustolle: c)muuta Ritva Saira: Voiko YKI-kielitutkinnolla korvata suoraan opintojaksoja? ei Paula Aali: Turun amkin tuotteita; DiLaPort, Työelämän digitaalinen verkkosalkku (lisätietoja saa sähköpostitse) Riikka Länsisalmi: Laurea amkin Leonardo-kielihanke CLIL, (lisätietoja Riikalta sähköpostitse) d) seuraava vastuuopettajatapaaminen HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa Alustavasti sovitut aiheet: Yleiset asiat tiistaina Mitä kielissä on tapahtunut t&k-rintamalla tämän tapaamisen jälkeen? ALMS-ryhmä ja miten 'roikkujat' saadaan suorittamaan kieliopintonsa? Heli (ja Taina) Aikuisopiskelija kielenoppijana muuttuvassa toimintaympäristössä Vaihto- ja ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integrointi kielenoppimiseen Ydinsuomen amkien yhteisprojekti (Tuija Kiviaho)

4 5. Muuttuva opettajuus, t&k-toiminta ja aluevaikuttavuus Just in Time Claudia Hallikainen ja Liisa Himanen esittelivät kaksivuotista projektia, jossa tuotetaan saksan materiaalia mobiililaitteisiin. Linkki projektin kotisivulle: Ryhmätyöskentely, lähtökohtana seuraavat kysymykset: Esteet mukana olemiselle? Mitä muuta t&k on kuin projekteja? Miten saataisiin kieltenopettajia sitoutumaan? Ryhmien tuotokset: Ryhmä A: Mitä T&K voisi olla * julkaisutoiminta * verkostuminen * vierailut * kansainväliset konferenssit ja vaihdot Esteet * resurssointi - myös valmistelutyöhön * halukkuus ja kiinnostus vaihtelevat * oma-aloitteisuus * aiheiden ideointi * sopivat tutkimusaiheet * kielten yliopettajuus Mitä voidaan tehdä * kieltenopettajien jatkotutkintoja tuetaan (virkavapaa) * julkaisutoimintaa edistetään * kieltenopettajat mukaan työharjoittelun ohjaukseen * kv-vaihtoihin osallistuminen * yhteistyö eri sidosryhmien kanssa Ryhmä B: Muuttuva opettajuus - onko opettajan virka suojatyöpaikka? - opettajalta vaaditaan erilaista osaamista kuin esim. 5 vuotta sitten - opettajan päivitettävä osaamistaan jatkuvasti - T&K-toiminta yksi keino oman osaamisen ylläpitoon/kehittämiseen

5 Kielten/Viestinnän opettajan rooli T&K-toiminnassa 5 - onko pilkunviilajan/kielenkääntäjän rooli vaiko tasavertainen toimija? - esteet: perinteiset käsitykset kieltenopett. ja opettajan roolista (itsellä ja muilla), osaamisen ja motivaation puute, T&K-käsitteen sekavuus ja pelottavuus - millä houkutellaan? * lisäarvoa omaan työhön ja sen kehittämiseen * mahdollisuus henk.koht. kehittymiseen * vaihtelu virkistää * urakehityksen mahdollisuus * yhteistyö ja verkostuminen -rahoitus * hankerahoitus: yhteistyökumppanien etsiminen * omarahoitusosuus: tuottaja-tilaaja -malli Ryhmä C: Esteet - liian abstrakti taso T&K-hankkeilla -> ei avaudu käytännössä kielten opettajille. T&K ei kohtaa normaalia opettajaa. - ei valtion osoittamia varoja vielä - tehdään oppilaitoksen varoilla -> ei koulutusohjelmajohtajat voi opetusta vähentää - ei yritysmäistä toimintatraditoita opettajilla, ei kykyä tuotteistaa ja markkinoida - kokonaistyöaika, työkuroman suunnittelu, suunnitteluresursseja ei anneta tarpeeksi yrityskoulutukseen - yrityskoulutusessa tarvittava kielitaito opeteltava osin itse - kielitaitotarvetutkimuksia ei kaikilta maantieteellisiltä alueilta, aloilta - kansainvälisten hankkeiden aloittaminen vaikeaa ja hankkeet työläitä -> resurssit Mitä T&K on - kieltenopettajien tunnettuus ja näkyvyys amk:n sisällä ja ulkona - yliopistojen, toisten ammattikorkeakoulujen ja ulkomaisten kumppanien kanssa yhteistyössä T&Khannkeita - kielten + ammattiaineiden yhdistäminen T&K:ssa - kielitaitotarvetutkimuksia - yritysten kielikoulutus, maksullinen palvelutoiminta - normaali kieltenkoulutus on T&K:ta - T&K on aluevaikuttavuutta - opettajien jatko- ja täydennyskoulutus - tutkimukset, opettajavaihdot, konferenssit, seminaarit - kieltenopettajien tunnettuus ja näkyvyys amk:n sisällä ja ulkona - kulttuurien välisen viestinnän koulutusta hankkeille Mitä voidaan tehdä

6 6 - kielten ja viestinnän opettajien kannustaminen ulkomaailmaan -> postitiivisia kokemuksia - T&K, aluevaikuttavuuden sisäistäminen - riittävä resurssointi etenkin alussa - markkinointi ei opettajan kontolle - lisää kielitaitotutkimuksia - T&K-hankkeita yhteistyössä muiden amk:jen kanssa Ryhmä D: Mitä on T&K? - Onko selkeää määritelmää? - Miten AMKit raportoivat, miten tilastoidaan? - T&K-toiminnan kautta voi myös opetusta kehittää: tradenomien kieli- ja viesrintävalmiuksia kartoittava hanke - Ammattiaineiden kautta ei tunnu syntyvän hankkeita, joissa kielteopet olisivat mukana Esteet: Riittääkö pätevyys/meriitit tutkimushankkeiden vetämiseen? - ulkoa annettu - arvostus - saako opettaa? - vieras aihe - ammatinvalintakysymys Mitä voidaan tehdä? - kieltenopettajien tarkasteltava nykyisiä hankkeita