Muutokset opiskelijavalinnoissa ja valintakokeet. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Messukeskus Juhani Kulmala

Transkriptio

1 Muutokset opiskelijavalinnoissa ja valintakokeet Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Messukeskus Juhani Kulmala

2 Valtakunnallisesti yhtenevät kokeet ja niiden tehtävät Pääsy- ja soveltuvuuskokeet 1-10 lisäpistettä Kielikoe Hyväksytty ja hylätty Oppimisvalmiuksia mittaava koe Harkinnanvaraisen valinnan tuki Valintaryhmäkohtaisesti eduksi katsottavat valmiudet Opetuskielen riittävä suullinen ja kirjallinen taito Koulutustarve ja oppimisedellytykset Koulutuksen järjestäjän päätös järjestää tai olla järjestämättä Hakijan äidinkieli muu kuin opetuskieli, eikä A 4/2013 mukaisia osoituksia kielitaidosta Hakijan oppimisvaikeudet, sosiaaliset syyt, koulutodistusten puuttuminen tai todistusten vertailuvaikeudet.

3 Lähtökohtia ja toteutus Koulutustakuu koulutukseen pääsyn turvaaminen Hakijoille sopivien opiskelupaikkojen varmistaminen Hakijoiden tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Valtakunnallinen yhdenmukaisuus Toiminnallinen tehokkuus ja kustannustehokkuus I Tiedotus- ja kuulemistilaisuus II Tiedotus- ja kuulemistilaisuus

4 VALTAKUNNALLINEN KIELIKOE Ei kielikoetta, jos kielitaito on osoitettu seuraavin suorituksin (Asetus 4/2013) * Hakijalla on perusopetuksen päättötodistus, joka on suoritettu vastaanottavan oppilaitoksen opetuskielellä (suomi, ruotsi tai saame) * Hakija on suorittanut vähintään arvosanalla 7 perus- opetuksessa toisen kotimaisen A-kielen oppimäärän * Hakija on suorittanut vähintään arvosanalla 7 perus- opetuksen suomi tai ruotsi toisena kielenä oppimäärän kielessä, joka on vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli 4

5 Ei kielikoetta, jos (2) * Hakija on suorittanut lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon vastaanottavan oppilaitoksen opetuskielellä * Hakija on suorittanut lukiokoulutuksen koko oppimäärän jossakin seuraavista: suomi äidinkielenä, ruotsi äidinkielenä, saame äidinkielenä, suomi toisena kielenä, ruotsi toisena kielenä, suomi saamenkielisille, suomi viittomakielisille tai toisen kotimaisen kielen koko oppimäärä 5

6 Ei kielikoetta, jos (3) * Hakija on suorittanut yleisten kielitutkintojen suomen tai ruotsin kielen tutkinnon kaikki osakokeet vähintään taitotasolla 3 tai hakija on suorittanut Valtionhallinnon kielitutkintojen suomen tai ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taidon tutkinnon vähintään taitotasolla tyydyttävä 6

7 Kielikokeen toteuttamisperiaatteita (1) - Kielikokeeseen ei kutsuta ja opetuskielen taito katsotaan riittäväksi, jos asetuksessa (4/ ) määritellyistä seitsemästä kriteeristä jokin täyttyy - Kokeiden järjestäminen tulee kaikkien koulutuksen järjestäjien tehtäväksi - Hakija kutsutaan kielikokeeseen ylimmän hakutoiveen mukaisesti - Kielikokeessa mitataan yleiskielen kirjallista ja suullista hallintaa 7

8 Kielikokeen toteuttamisperiaatteita (2) - Koetehtävien aiheet pyritään poimimaan todellisista arkielämän tilanteista - Valtakunnallisesti yhtenevän kielikokeen avulla pyritään varmistamaan hakijoiden tasa-arvoinen kohtelu yhteneväisten kriteerien, objektiivisten arviointiperusteiden ja koejärjestelyiden avulla 8

9 Kielikokeen sisältö (1) - Mittaaminen kohdistuu yleiskielitaitoon yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasolla B1, joka vastaa perusopetuksen päättövaiheessa tarvittavaa kielitaitoa - Kielikoe rakentuu neljästä osasta, jotka ovat * Tekstin ymmärtäminen (henkilö pystyy lukemaan ja ymmärtämään lyhyitä tekstejä) * Kirjoittaminen (henkilö osaa kirjoittaa muutaman kappaleen pituisen jäsentyneen tekstin) 9

10 Kielikokeen sisältö (2) * Kuullun ymmärtäminen (henkilön kyky ymmärtää keskeisiä asioita puheesta ja keskusteluista) * Puhuminen (henkilön kyky viestiä tavanomaisissa arkielämän tilanteissa) 10

11 Kielikokeen toteuttaminen - Valtakunnallisesti yhtenevä kielikoe otetaan käyttöön keväästä 2014 alkaen - Opetushallitus toimittaa kielikoemateriaalin koulutuksen järjestäjille Materiaali sisältää koetehtävät sekä ohjeet arviointia ja pisteytystä varten - Kielikokeet järjestetään (25.4. varapäivä) - Oppilaitosten opettajat arvioivat kielikokeet - Kevään 2014 kielikoeprosessia arvioidaan ja kehittämistyö jatkuu 11

12 Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden kehittämisen periaatteita (1) Kaikille hakijoille pyritään löytämään paras mahdollinen opiskelupaikka Kokeita pyritään pikemminkin vähentämään kuin lisäämään Kokeiden tehtävää pyritään selkiyttämään hakijoiden ja valintojen läpinäkyvyyden kannalta Ohjaava vaikutus pyritään ottamaan huomioon 12

13 Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden kehittämisen periaatteita (2) Perusopetuksesta saatavaan arviointitietoon luotetaan, eikä kokeissa mitata samoja asioita Mukautettujen arvosanojen vaikutus opiskelija- valintaan tulee arvioida Kokeissa mitataan vain välttämättömiä asioita Kokeissa mitataan mahdollisimman kattavasti yhteisiä osioita Hyväksyttyä valintaan liittyvän kokeen tulosta tulee voida hyödyntää syksyn ja kevään yhteishauissa 13

14 Valintaryhmät pääsy- ja soveltuvuuskokeissa Nykyisen käytännön mukaan laajin valtakunnallinen valintaryhmä on perustutkinto. Pienimmät valintaryhmät koskevat vain tiettyä oppilaitosta ja vain tiettyä koulutusohjelman osaa. Valintaryhmien laajentaminen on yksi keskeinen kehittämishankkeen tavoite Hakija osallistuu valintaryhmän sisällä vain yhteen pääsy- ja soveltuvuuskokeeseen ja pisteet siirtyvät kaikkiin saman valintaryhmän sisällä ilmoitettuihin hakutoiveisiin 14

15 Oppimisvalmiuksia mittaava koe harkinnanvaraisen valinnan tueksi Yhteishanke Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen kanssa Hankkeen tavoitteena on kehittää tietokonepohjainen adaptiivinen (opiskelijan taitotasoon mukautuva) oppimisvalmiuskoe Tehtävien ensimmäisen vaiheen pilotointi on tehty syksyllä 2013 (tehtävien valikointi) ja adaptiivisen ominaisuuden kehittäminen jatkuu keväällä 2014 Koe pohjautuu oppimaan oppimisen arviointivälineeseen, jota on kehitetty vuodesta

16 Oppimaan oppimisen taustaa Arvioinnin kohteena ovat ne yleisimmät osaamis- ja uskomustekijät, jotka ohjaavat oppimista. Ne näkyvät koulumenestyksenä ja myöhempänä valmiutena uuden oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Tehtävätyypit on jaettu kolmeen alueeseen: - Päättelytaito - Luetun ymmärtäminen - Matemaattinen ajattelu Koetilanteessa tulee huomioida opiskelijoiden asenteet ja poikkeaminen perinteisistä koulutehtävistä 16

17 Asenteiden merkitys arviointitilanteessa Nyt kehitteillä olevassa kokeessa ei mitata opiskelijoiden asenteita Tavoiteorientaatioon eli motivationaalisiin uskomuksiin ovat yhteydessä oppiminen, menestys ja työn välttäminen Keskeistä on kyky arvioida realistisesti omaa osaamista Itsetuntoon liittyvä pohdinta minä pystyn, opin ja menestyn, jos haluan on avainasemassa 17

18 Miten ja missä? Koetta on pilotoitu neljässä ammatillisessa oppilaitoksessa taitteessa Yhteensä 1056 opiskelijaa osallistui kokeeseen Kaikki tehtävät tehtiin tietokoneella, mutta lopullisesta testistä poiketen tehtävien vaikeustaso ei vielä mukautunut vastausten tason perusteella Käytettyjä testiversioita oli 6 erilaista, jotka kaikki sisälsivät sekä helppoja että vaikeita osioita Kaikki opiskelijat tekivät 15 sanallista, 15 matemaattista ja 15 kuvallista tehtävää 18

19 Ensimmäiset päätelmät tehtävien toimivuudesta Kaikilla osa-alueilla useimmat tehtäväosiot osoittautuivat toimiviksi ja reliaabeleiksi Etenkin matemaattisissa tehtävissä käytetty aika oli yhteydessä osaamiseen Tehtävien vaikeustaso vaatii vielä säätämistä - helppoja osioita tarvitaan lisää - vaikeita osioita voi mahdollisesti jättää pois Yksi keskeinen havainto on, että kannattaa aloittaa useammalla helpolla osiolla onnistumisen kokemusten saamiseksi 19

20 Valtakunnallisten kokeiden kehittäminen askelmerkit Valtakunnallisen kielikokeen kehittämisestä kootaan sekä sisällöllistä että käytännön järjestelyihin liittyvää palautetta sähköisellä lomakkeella Pääsy- ja soveltuvuuskokeita pilotoivat 15 koulutuksen järjestäjää raportoivat kokemuksistaan mennessä Oppimisvalmiuksia mittaavan kokeen kehittäminen jatkuu edelleen. Valtakunnallinen käyttöönotto 2015 edellyttää jatkoneuvotteluita Helsingin yliopiston, OKM:n ja OPH: välillä. 20

21 Kiitokset ja hyvää kehittämispäivien jatkoa! 21