HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2013

Transkriptio

1 HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin faksi Lisätietoja Johannes Lounasheimo, puhelin johannes.lounasheimo@hsy.fi Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY

3 Tiivistelmä HSY seuraa säännöllisesti energiankulutustaan ja toimintojensa aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Energiatase ja päästöt on laskettu vuosille , ja lisäksi vastaavat tiedot on kerätty vuodelta Kartoitus kattaa jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöt, oman energiantuotannon, ostosähkön ja energian myynnin, kaukolämmön, öljyn ja liikennepolttoaineet. HSY kulutti vuonna 2013 energiaa megawattituntia, josta sähkön osuus oli 63 prosenttia, lämmityksen 36 prosenttia ja ajoneuvojen ja työkoneiden 1 prosentti. Suurin sähköntarve HSY:ssä on jätevedenpuhdistamoilla ja vedenpuhdistuslaitoksilla. Myös jätevesipumppaamot ja jätteenkäsittelykeskus käyttävät runsaasti sähköä. Energiankulutus pieneni 4 prosenttia. HSY on Helsingin seudun tärkeimpiä uusiutuvan energian tuottajia, ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimala on yksi Euroopan suurimmista kaatopaikkakaasun hyötykäyttölaitoksista. Vuonna 2013 energiaa tuotettiin yhteensä MWh ja biokaasua myytiin MWh. Yhteenlaskettuna energiantuotanto kasvoi 4 prosenttia, ja HSY oli laskennallisesti 102-prosenttisesti energiaomavarainen. Kaasuvoimalan sähköntuotanto väheni hieman edellisvuodesta. HSY allekirjoitti vuoden 2012 alussa energiatehokkuussopimuksen työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Tavoitteena on lisätä omaa energiantuotantoa uusiutuvista energialähteistä sekä vähentää energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2016 mennessä, yhteensä noin MWh. HSY:n kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2013 hiilidioksidiksi laskettuna tonnia, joka on hieman yli kolme prosenttia pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä. Suurimmat päästöt syntyivät kaatopaikan ja jätevedenpuhdistuksen prosesseista (48 % ja 32 %), kompostoinnista (11 %) ja ostosähköstä (6 %). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen uudelta ja vanhalta jätetäyttöalueelta vapautuneesta kaatopaikkakaasusta kerättiin vuonna 2013 talteen 84 prosenttia, josta noin 80 prosenttia käytettiin energiantuotantoon. Ilman tehokasta kaasunkeräystä HSY:n päästöt olisivat moninkertaiset. Vuonna 2013 kaasunmuodostus ja metaanipäästöt vähenivät. Vuoteen 2012 verrattuna HSY:n kasvihuonekaasupäästöt pienenivät kokonaisuudessaan 7 prosenttia. Ilman ostoenergiaa korvaavaa omaa energiantuotantoa HSY:n päästöt olisivat olleet lähes tonnia suuremmat. Lisäksi sähkön ja biokaasun myynnistä saatava laskennallinen kompensaatio pienentää päästötasetta edelleen 9 prosentilla. Säästöt ja kompensaatiot on laskettu siten, että oma biokaasulla tuotettu lämpö korvaa maakaasua tai kaukolämpöä, ja oma sähköntuotanto valtakunnallista keskiarvosähköä. Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijä: Johannes Lounasheimo Pvm: Julkaisun nimi: HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasujen päästöt 2013 Avainsanat: Energiankulutus, energiantuotanto, uusiutuva energia, kasvihuonekaasupäästöt, kuntayhtymä Sarjan nimi ja numero: HSY:n julkaisuja 1/2015 Issn l: Isbn (nid.): - Isbn (pdf): Issn (nid.): - Issn (pdf): Kieli: suomi Sivuja: 42 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY, puhelin , faksi , 3

4 Sisällys 1 Johdanto 5 2 HSY:n energiankulutus ja -tuotanto Sähkö Lämpö Autot ja työkoneet Toimiala- ja tulosaluekohtainen energiatarkastelu Vesihuolto Jätevedenpuhdistus Veden tuotanto ja jakelu Jätehuolto Ilmanlaadun seuranta Kiinteistöt HSY:n kasvihuonekaasupäästöt Sähkö Lämpö Autot ja työkoneet Prosessipäästöt Toimiala- ja tulosaluekohtaiset kasvihuonekaasupäästöt Vesihuolto Jätevedenpuhdistus Veden tuotanto ja jakelu Jätehuolto Ämmässuo Sortti-asemat ja Kivikon jätepalvelukeskus Ilmanlaadun seuranta Kiinteistöt Lopuksi 37 7 Lähdeluettelo 39 Liite 1. HSY:n energiankulutus ja -tuotanto Liite 2. HSY:n kasvihuonekaasupäästöt

5 1 Johdanto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän strategisten päämäärien mukaan ympäristön tila on parantunut ja HSY:llä on merkittävä rooli alueen materiaali- ja energiatehokkuuden parantamisessa sekä materiaalivirtojen hyödyntämisessä. HSY toteuttaa omalta osaltaan Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:a kiinnittämällä omassa toiminnassaan erityistä huomiota ilmastonmuutoksen hillintään. Näiden päämäärien mukaisesti HSY liittyi kuntien energiatehokkuussopimukseen helmikuussa Tavoitteena on vähentää energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoden 2010 energiankulutuksesta vuoteen 2016 mennessä, yhteensä noin MWh. HSY on tehnyt mittavia investointeja uusiutuvan energian tuotantoon, esimerkiksi Ämmässuon kaasuvoimala on yksi Euroopan suurimmista kaatopaikkakaasun hyötykäyttölaitoksista ja uusi biokaasua tuottava mädätyslaitos otetaan käyttöön vuonna Uusiutuvaa energiaa pyritään edelleen lisäämään ja ostoenergian määrää vastaavasti vähentämään. HSY:n toiminnoista erityisesti vesihuollossa energiankulutus on myös tärkeä kustannustekijä, ja pitkällä aikavälillä energiatehokkuuteen tehdyt investoinnit koituvat pääkaupunkilaisten eduksi pienempinä vesi- ja jätemaksujen korotuspaineina. Energiatehokkuustoimintaa ohjaamaan on perustettu eri toimialojen asiantuntijoista koostuva energiatehokkuusryhmä, ja HSY:n energiatehokkuussuunnitelma vuosille valmistui loppuvuodesta Siinä on määritelty kuntayhtymän energiankulutukseen ja energiantuotantoon liittyviä tavoitteita sekä listattu keinoja, joilla tavoitteisiin voidaan päästä. Oman toiminnan ympäristövaikutusten hillinnän lisäksi HSY osallistuu merkittävällä panoksella seudulliseen ilmastotyöhön. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteutumista seurataan vuosittaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskennan ja erilaisten indikaattoreiden avulla, ja seudun yhteinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia on valmistunut. Lisäksi HSY osallistuu pääkaupunkiseudun kaupunkien, HSL:n ja laajemmin koko Helsingin seudun yhteisprojektien kautta ilmastonmuutoksen hillintätoimiin. Tässä raportissa esitellään HSY:n omien toimintojen vuosien energiankulutus, energiantuotanto ja kasvihuonekaasupäästöt. Seurannassa on otettu huomioon kuntayhtymän toimialojen ja tulosalueiden omat toiminnot vuosina: oma energiantuotanto, ostettu sähkö, kaukolämpö, öljy, maakaasu ja liikennepolttoaineet sekä jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöt. Seuranta on eritelty jätevedenpuhdistukseen, veden tuotantoon ja jakeluun, jätehuoltoon, ilmanlaadun mittaukseen sekä kiinteistöihin. Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan vuosittain ja energiankulutusta seurataan toimipisteittäin mahdollisuuksien mukaan kuukausitasolla. Päästöjen laskennassa käytetään hallitustenvälisen ilmastomuutospaneelin, IPCC:n määrittelemiä päästökertoimia (IPCC 2006) sekä metaanin ja dityppioksidin lämmityspotentiaalikertoimia (IPCC 2007). Biojätteen ja jätevesilietteen kompostoinnin päästöt on laskettu Kasvener-ohjelmalla (Petäjä 2007). Laskentamenetelmä on yhtenevä HSY:n tuottamien pääkaupunkiseudun kaupunkien päästölaskentojen kanssa. Ostosähkölle käytetään valtakunnallista päästökerrointa, ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon päästöjen laskennassa sovelletaan hyödynjakomenetelmää (ks. Lounasheimo 2009). Laskennan lähtötietoja on kerätty suoraan HSY:n eri toimipisteistä ja laitosten toimintakertomuksista. Kaukolämmön päästökertoimien laskentaan on saatu kulutus- ja tuotantotietoja energiayhtiöiltä, ja ostosähkön valtakunnallinen kerroin on laskettu Tilastokeskuksen ja Energiateollisuuden tilastojen ja tiedotteiden perusteella. Muutamien HSY:n toimipisteiden energiankulutukset on arvioitu pintaalojen perusteella. HSY:n energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttaa olennaisesti toiminnan volyymit. Asukkaiden talousveden kulutuksen ennakoidaan laskevan joka vuosi noin 0,6 % eli noin 1,5 l/asukas. Sen sijaan veden käyttäjien määrä kasvaa vuosittain arviolta noin 1 %, jolloin veden kokonaiskäyttö HSY:n 5

6 toiminta-alueella kasvaisi vuosittain noin 0,4 %. Laskuttamattoman veden osuus on noin 20 %, eli verkostoon pumpattu vesimäärä on selvästi kulutettua vesimäärää suurempi. Vesihuollon tavoitteena on vähentää aktiivisesti vuotoveden määrää, minkä johdosta veden tuotannon kasvu pitkällä aikavälillä on edellä esitettyä kulutuksen kasvuennustetta pienempi. Jätevesimäärät ovat olleet pitkään kasvussa. Osaltaan tähän vaikuttaa vedenkulutuksen kasvu, mutta suurelta osin myös sateisuuden lisääntyminen. Käsiteltävästä jätevedestä keskimäärin % on jäteveden sekaan joutunutta hulevettä. Puhdistamoiden lika-ainemäärät ovat riippuvaisia asukasmäärästä sekä asukkaiden tuottamasta ominaiskuormituksesta. Erityisesti typen osalta ainemäärät ovat kasvaneet huomattavasti väestömäärää nopeammin. Sekä vesimäärän kasvu että ainemäärien kasvu lisäävät puhdistamoiden energiankulutusta. Jätehuollossa sekajätteen energiahyödyntäminen alkoi Vantaan Energian jätevoimalassa keväällä Muutos pienentää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen ohjautuvaa ja siellä käsiteltävää kokonaisjätemäärää noin 40 % (~ t/a). Jätemäärän vähenemä alentaa Ämmässuolla tapahtuvan jätteenkäsittelyn energiankulutusta, erityisesti kaatopaikkasijoitukselle tyypillisen, korkean konetyömäärän vähentyessä. Suurin osa vähennyksestä näkyy HSY:n energiataseessa kuitenkin epäsuorasti urakoitsijoiden kulutuksen kautta. Toisaalta uutena toimintona aloitettava jätevoimalan tuhkien ja kuonien käsittely lisää alueen sähkönkulutusta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen rakennettava mädätyslaitos lisää biojätteen käsittelyn kapasiteettia, ja biokaasun tuotanto kasvaa arviolta 4 miljoonaa kuutiota vuodessa. Biokaasu voidaan hyödyntää suoraan sähkön ja lämmöntuotannossa tai jalostaa ajoneuvopolttoaineeksi. Mädätyskaasusta kyetään tuottamaan vuosittain noin MWh sähköä ja lämpöä. HSY:n kiinteistökanta on jatkuvassa muutoksessa. Dämmanin vedenpuhdistamo ja verkon tukikohta Espoon Suomenojalla suljetaan vuonna Jätehuollon toimialalla Ruskeasantaan valmistuu uusi Sortti-asema ja Kirkkonummelle on suunnitteilla uusi Munkinmäen jäteaseman korvaava Sortti-asema. Munkinmäki ei toistaiseksi ole kuulunut HSY:n energiankäytön seurantaan. Vuonna 2012 Ilmala 2:n toimistokäytössä olleet tilat tyhjennettiin, ja niissä työskennellyt henkilöstö siirtyi vuokratiloihin Opastinsilta 8:an. Vuoteen 2012 mennessä käytöstä ovat poistuneet lisäksi vesihuollon Hiekkaharjun, Viertolan, Tuupakan ja Piispanportin kiinteistöt. 6

7 2 HSY:n energiankulutus ja -tuotanto 2013 HSY kulutti vuonna 2013 energiaa megawattituntia. Määrä vastaa noin tavallisen omakotitalon vuosikulutusta ja on vajaa prosentti pääkaupunkiseudun energiankulutuksesta. Edellisvuonna energiaa kului enemmän, noin MWh (kuva 1). Vuoden 2009 luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska esimerkiksi YTV:n liikenneosasto siirtyi vuoden 2010 alussa osaksi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymää (HSL). Sähkön osuus kulutuksesta on ollut tarkasteluvuosina prosenttia, lämmön prosenttia ja ajoneuvojen ja työkoneiden noin 2 prosenttia. Suurin energiantarve HSY:ssä on vesilaitoksilla, erityisesti jätevedenpuhdistamojen ja -pumppaamojen sähkönkulutus on huomattavaa. Ulkoistettujen toimintojen, esimerkiksi suurin osa työkoneista, energiankulutusta käsitellään erikseen luvussa 2.4. Kuva 1. HSY:n vuosien ja vastaavien toimintojen vuoden 2009 energiankulutus sekä oma tuotanto ja energian myynti. Vasemmanpuoleiset pylväät kuvaavat HSY:n kokonaisenergiankulutusta energialajeittain ja oikeanpuoleiset pylväät kuntayhtymän uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energiantuotantoa sekä omaan käyttöön että myyntiin. LTO = lämmön talteenotto. Energiankulutuksen väheneminen vuonna 2013 johtui pääasiassa jätevedenpuhdistamojen lämmönkulutuksen ja pumppaamojen sähkönkulutuksen laskusta. Jätevedenpuhdistuksessa vuoden 2013 aikana käsitelty jätevesimäärä oli edellisvuotta pienempi. Toisaalta energiatehokkuuteen on kiinnitetty jatkuvasti enemmän huomiota. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa sähkönkulutus pieneni, mutta aluelämpöä hyödynnettiin entistä enemmän. HSY kuluttaa paljon energiaa, mutta on samalla pääkaupunkiseudun tärkein uusiutuvan energian tuottaja yhdessä Helsingin Energian Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitoksen kanssa. Uusiutuvia energialähteitä käyttävä sähkön- ja lämmöntuotanto kuitenkin väheni vuonna 2013 noin 8 prosenttia megawattituntiin, mikä vastaa 91 prosenttia kuntayhtymän kokonaisenergiankulutuksesta. Edellisvuonna 7

8 osuus oli 94 prosenttia (kuva 1 ja taulukko 1). Vuonna 2013 Ämmässuon kaasuvoimalan sähköntuotanto väheni. Suomenojan jätevedenpuhdistamon biokaasu myytiin liikennepolttoaineeksi, ja oma uusiutuva energiantuotanto loppui. Vastaavasti maakaasun käyttö ja ostosähkön määrä Suomenojalla kasvoivat. Kun myyty biokaasun myynti lasketaan energiataseeseen mukaan, oli HSY 102-prosenttisesti energiaomavarainen vuonna Energiaa tuotettiin enemmän kuin kulutettiin luvun aikana Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikoilta kerättyä biokaasua on toimitettu Fortumin Kivenlahden lämpökeskukseen, mutta vuodesta 2010 alkaen sitä on alettu hyödyntää omassa kaasuvoimalassa sähköntuotantoon. Aluelämpöverkko valmistui vuoden 2013 aikana, ja kaasuvoimala tuotti myös kaiken jätteenkäsittelykeskuksen tarvitseman lämmön. Kaatopaikkakaasun talteenoton ohella energiantuotantoon saadaan runsaasti biokaasua jätevesilietteitä mädättämällä. Lisäksi osa jätevedenpuhdistamojen lämpöenergian tarpeesta katetaan lämmön talteenoton avulla, ja Päijänne-tunnelin veden virtausenergiaa käytetään sähkön tuotannossa. Taulukko 1. HSY:n vuosien ja vastaavien toimintojen vuoden 2009 energiankulutus, oma tuotanto, ostoenergia ja energian myynti megawattitunteina. HSY muutos-% Ostosähkö Oma sähkö (biokaasu) Oma sähkö (vesivoima) Öljy (sähkö) Sähkönkulutus yht Kaukolämpö Oma lämpö (biokaasu) Oma lämpö (LTO) Maakaasu (lämpö) Öljy (lämpö) Lämmönkulutus yht Autot ja työkoneet Energiankulutus (MWh) Ostoenergia Uusiutuva energia omaan käyttö Myyty sähkö Oma tuotanto yhteensä Myyty biokaasu Energiatase (=kulutus-tuotanto & myynti) Asukasmäärä Kulutus kwh/as Tase kwh/as

9 2.1 Sähkö HSY kulutti sähköä vuonna 2013 noin MWh, joka on 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna Pääkaupunkiseudun palvelu- ja julkisen sektorin sähkönkulutus oli vuonna 2012 noin MWh, josta HSY:n osuus on siis arviolta vähän alle 3 prosenttia. Suurin sähköntarve HSY:ssä on jätevedenpuhdistamoilla noin 43 prosentin ja vedenpuhdistuslaitoksilla 25 prosentin osuudella kokonaiskulutuksesta (taulukko 2). Taulukko 2. HSY:n sähkönkulutus toimipisteittäin sekä sähköntuotanto Sähkönkulutus muutos-% osuus (%) Jätevedenpuhdistamot Jätevesipumppaamot Vedenpuhdistuslaitokset Vesijohtoverkosto Ämmässuo Sortti-asemat Kiinteistöt Ilmanlaadun seuranta Kulutus yhteensä (MWh) Tuotanto omaan käyttöön Tuotanto myyntiin Tuotanto yhteensä (MWh) Vuonna 2013 sekä HSY:n oma sähköntuotanto että ostosähkön määrä pienenivät. Sähköä ostettiin MWh (kuva 2). Aikaisemmin HSY:llä oli voimassa sähkösopimuksia useiden toimittajien kanssa, mutta nyt sähkönhankinta on keskitetty. Siirtymistä Ekoenergia-merkittyyn sähköön valmistellaan. Sähköä tuotettiin vuonna 2013 omaan käyttöön MWh ja myyntiin MWh, kun vastaavat luvut vuonna 2012 olivat MWh ja MWh. Sähköä tuotetaan biokaasusta Ämmässuon kaasuvoimalassa ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoilla. Päijänne-tunnelin raakaveden virtausenergiaa hyödynnetään Pitkäkoskella ja Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n Kalliomäen vesivoimalassa. Puhdistamoilla on lisäksi kevyellä polttoöljyllä toimivat varavoimakoneet. Energiankulutusta ja -tuotantoa eritellään tarkemmin luvussa 3, ja liitetaulukkoon 1 on koottu tiedot kaikkien HSY:n toimipisteiden energiankäytöstä. Kuva 2. HSY:n sähkönhankinta ja myynti

10 2.2 Lämpö Vuonna 2013 HSY:n lämmönkulutus väheni 2 prosenttia (taulukko 3), koska jätevedenpuhdistuksessa tarvittiin edellisvuotta vähemmän lämpöä. Vuosi 2013 oli edellisvuotta lämpimämpi, mutta puhdistamojen tarvitsemaan energiaan tällä on vain vähän merkitystä. Sen sijaan jätevesimäärät pienenivät edellisvuodesta 14 prosenttia lähinnä niukempien sateiden vuoksi. Muiden kuin jätevedenpuhdistuksen ja Ämmässuon hukkalämmön hyödyntämisen osalta sääoloiltaan erilaisten vuosien lämmönkulutuksia tasoitetaan lämmitystarvekorjauksella. Taulukko 3. HSY:n lämmönkulutus toimipisteittäin. Lämmönkulutus muutos-% osuus (%) Jätevedenpuhdistamot Vedenpuhdistuslaitokset Ämmässuo Sortti-asemat Kiinteistöt Yhteensä (MWh) Tuotanto omaan käyttöön Jätevedenpuhdistamojen osuus HSY:n lämmöntarpeesta on lähes kaksi kolmasosaa, mutta suurin osa niiden tarvitsemasta lämmöstä tuotetaan itse biokaasusta ja lämmön talteenotolla. Kaiken kaikkiaan kaukolämmön osuus koko HSY:n vuoden 2013 noin megawattitunnin lämmönkulutuksesta oli vain 20 % (kuva 3). Oman, uusiutuvan energiantuotannon ja kaukolämmön hankinnan lisäksi pieni osa HSY:n kiinteistöistä lämmitetään edelleen öljyllä. Suomenojan jätevedenpuhdistamolla käytetään maakaasua ja Konalan Sorttiasemalla on suora sähkölämmitys (ks. luku 3 ja liite 1). Varsinaisesti HSY, tai aiemmin YTV ja vesilaitokset, eivät ole lämpöenergiaa myyneet, mutta kaatopaikkakaasua on toimitettu kaukolämmön tuotantoon. Vuonna 2012 suurin osa kerätystä kaasusta käytettiin hyödyksi sähkön- ja lämmöntuotannossa Ämmässuon kaasuvoimalassa. Suomenojan jätevedenpuhdistamon tuottamaa biokaasua alettiin joulukuusta 2012 lähtien käyttää liikennepolttoaineena. Kuva 3. HSY:n lämmönhankinta ja myynti Lisäksi Konalan Sortti-asemalla on suora sähkölämmitys, jonka osuus kokonaisuudesta on kuitenkin erittäin pieni. LTO = lämmön talteenotto. 10

11 2.3 Autot ja työkoneet HSY:n autot ja työkoneet kuluttivat vuonna 2013 polttoaineita noin megawattituntia eli yli litraa (ks. taulukko 1). Kulutus on arvioitu pääosin polttoainekustannusten perustella. Vuoteen 2012 verrattuna kulutus on selvästi vähentynyt, mutta luvut ovat vain suuntaa antavia. HSY:n hallinnassa oli vuoden 2011 lopussa 170 ajoneuvoa ja 47 työkonetta. Eniten kilometrejä henkilö- ja pakettiautoilla taitetaan vesihuollon verkoston ja jätevesipumppaamojen ylläpitoon liittyvissä tehtävissä. Lisäksi polttoainetta kuluu muun muassa trukeissa, Sortti-asemien roll-packereissa, Ämmässuon autoissa ja työkoneissa sekä ilmanlaadun mittauslaitteiden kalibrointi- ja huoltoajossa. Autojen ja työkoneiden yhteenlaskettu energiankulutus on vain murto-osa HSY:n käyttämästä energiasta, mutta omien autojen käytön, urakoitsijoiden työkoneiden ja etenkin jäte- ym. kuljetusten lisääminen tarkasteluun kasvattaisi osuutta huomattavasti. 11

12 3 Toimiala- ja tulosaluekohtainen energiatarkastelu HSY:n organisaatio käsittää vesi- ja jätehuollon toimialat, seutu- ja ympäristötieto ja tukipalvelut -tulosalueet sekä asiakaspalvelun, viestinnän, neuvonnan ja hallinnon. Energia- ja päästöseuranta on jaettu jätevedenpuhdistukseen, veden tuotantoon ja jakeluun, jätehuoltoon, ilmanlaadun mittaukseen ja kiinteistöihin. Kaikkiaan energiaa kuluttavia toimipisteitä on useita kymmeniä, jätevesipumppaamot mukaan luettuna useita satoja. Vuonna 2013 kuntayhtymän kokonaisenergiankulutuksesta vesihuollon osuus oli 80 % ja jätehuollon 14 % (taulukko 4). Tässä luvussa tarkastellaan HSY:n eri toimialojen ja -pisteiden energiankulutusta ja -tuotantoa. Otsikon Kiinteistöt alle on koottu vesihuollon verkon tukikohdat, Ilmalan kiinteistöt ja Itä-Pasilassa sijaitsevat toimistotilat. Taulukko 4. HSY:n energiankulutus toimialoittain vuonna Energiankulutus Sähkö Lämpö Autot ja työkoneet Yhteensä %-osuus Vesihuolto Jätehuolto Ilmanlaadun seuranta Kiinteistöt Yhteensä (MWh) Vesihuolto Vesihuolto on HSY:n suurin toimiala ja samalla suurin energiankuluttaja. Vesihuolto toimittaa juomavettä yli miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle, ylläpitää vesijohto- ja viemäriverkostoa ja puhdistaa kaupunkilaisten ja laajemmin Helsingin seudun lähikuntien asukkaiden sekä teollisuuden jätevedet ja Helsingin keskustan sekaviemäröidyn alueen sadevedet. Vuonna 2013 vesihuollon energiankulutus oli yhteensä MWh, josta sähkön osuus oli kaksi kolmasosaa (kuva 4). Energiankulutus pieneni edellisvuodesta 6 prosenttia (taulukko 5). Kulutukseen ei sisälly kiinteistöjen yhteydessä käsiteltävät verkon tukikohdat ja hallinnon toimitilat. 12

13 Kuva 4. Eri energiamuotojen osuudet vesihuollon energiankulutuksesta vuonna 2013, pois lukien verkon tukikohdat ja hallinnon toimistotilat. LTO = lämmön talteenotto. Vesihuollon energiantarpeesta oma sähkön- ja lämmöntuotanto kattoi vuonna 2012 noin 45 prosenttia. Oma energiantuotanto väheni, ja myös sähköä myös ostettiin edellisvuotta vähemmän (taulukko 5). Lämmön talteenoton kautta saadun energian määrä kasvoi, kun järjestelmää on tehostettu. Energiaa tuotetaan pääosin jätevedenpuhdistamoilla lietteen mädätyksestä saatavasta biokaasusta, mutta lisäksi kaksi pienvesivoimalaa tuottaa sähköä. Pääosa Kalliomäen vesivoimalasta saatavasta sähköstä myydään verkkoon. Taulukko 5. Vesihuollon energiankulutus, -tuotanto ja -myynti Vesihuolto muutos-% Ostosähkö Oma sähkö (biokaasu) Oma sähkö (vesivoima) Öljy (sähkö) Sähkönkulutus yht Kaukolämpö Oma lämpö (biokaasu) Oma lämpö (LTO) Maakaasu (lämpö) Öljy (lämpö) Lämmönkulutus yht Autot ja työkoneet Energiankulutus (MWh) Ostoenergia Uusiutuva energia omaan käyttöön Myyty sähkö Myyty biokaasu Energiatase (=kulutus-tuotanto & myynti)

14 3.1.1 Jätevedenpuhdistus Jätevettä puhdistetaan pääkaupunkiseudulla kahdessa toimipisteessä: Helsingin Viikinmäessä ja Espoon Suomenojalla. Viikinmäen kalliopuhdistamo on Suomen ja Pohjoismaiden suurin puhdistamo, jossa käsitellään paitsi Helsingin myös Vantaan keski- ja itäosien, Keravan, Tuusulan, Järvenpään, Mäntsälän Ohkolan, Pornaisten ja Sipoon, eli yhteensä noin asukkaan sekä alueen teollisuuden jätevedet. Suomenojalla puolestaan käsitellään yli asukkaan jätevedet Espoosta, Kauniaisista, Vantaan länsiosista sekä Kirkkonummelta. Puhdistamoilla mädätetään jätevesilietettä ja saatu biokaasu hyödynnetään Viikinmäessä sähkön- ja lämmöntuotannossa ja myydään Suomenojalla liikennepolttoaineeksi. Mädätetyn lietteen, ilmastusilman ja kovilla pakkasilla myös jäteveden lämpöenergiaa hyödynnetään lisäksi lämmön talteenoton avulla. Puhdistamoita ei ole liitetty kaukolämpöverkkoon. Viikinmäessä on käytössä lisäksi varavoimakone, jonka polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä.. Suomenojan puhdistamossa käytetään nykyisin pääosin ostosähköä, ja lämpö tuotetaan maakaasulla ja lämmön talteenoton avulla. Lämmityskattiloiden varapolttoaineena on molemmilla puhdistamoilla kevyt polttoöljy. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo luovuttaa osan lämmöstä Vanhankaupungin vedenkäsittelylaitokselle, ja Suomenojan puhdistamo huolehtii viereisellä tontilla olevan Suomenojan verkostotukikohdan sähkön- ja lämmöntarpeesta. Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistukseen ja -pumppaukseen tarvittiin vuonna 2013 sähköä yhteensä MWh ja lämpöä kiinteistöillä kului MWh. Vettä HSY:n jätevedenpuhdistamoille tuli huomattavasti edellisvuotta vähemmän, yhteensä 131,6 miljoonaa kuutiota. Tästä johtuen yhden jätevesikuution käsittelyyn kului 6 prosenttia enemmän energiaa kuin vuonna 2012 (taulukko 6). Kokonaisenergiankulutus ja asukaskohtainen kulutus kuitenkin pienenivät. Taulukko 6. Jätevedenpuhdistuksen energiankulutus ja -tuotanto Jätevedenpuhdistus muutos-% Energiankulutus (MWh) Energiantuotanto ja -myynti (MWh) Energiatase (=kulutus-tuotanto & myynti) Asukasmäärä Käsitelty jätevesimäärä (m3) Kulutus kwh/as Kulutus kwh/m3 0,90 0,92 0,80 0,76 0,81 6 Tase kwh/as Tase kwh/m3 0,35 0,36 0,28 0,27 0,15-45 Kuvassa 5 on esitetty energiankulutuksen jakauma puhdistamojen ja pumppaamojen välillä. HSY:n toimintaalueella on yli 500 jätevesi- ja sadevesipumppaamoa, joita tarvitaan paineistamaan jätevesien kulkua puhdistamoille. Vuonna 2013 jätevedenpuhdistus oli sähkön suhteen 44-prosenttisesti ja lämmön osalta 84- prosenttisesti omavarainen. Suomenojan biokaasua myytiin megawattituntia. Tarkemmin eritellyt energiankulutustiedot ovat liitteessä 1. 14

15 Kuva 5. Jätevedenpuhdistuksen energiankulutus vuonna Viikinmäki sisältää myös Metsäpirtin Metsäpirtin kompostointikentän sähkönkulutuksen (210 MWh) sekä koko jätevedenpuhdistuksen autot ja työkoneet. LTO = lämmön talteenotto. Viikinmäen, ja kesäkuusta 2013 alkaen myös Suomenojan puhdistamojen mädätetty ja kuivattu jätevesiliete kuljetetaan ulkopuolisen urakoitsijan toimesta kuorma-autoilla Sipooseen Metsäpirtin kompostointikentälle. Myös kompostin käännöt, seulonnat, sekoitukset ja siirrot hoitaa ulkopuolinen toimija. Kompostointikentän sähkönkulutuksen maksaa HSY ja se sisältyy kuntayhtymän omaan energiankäyttöön. HSY:n jätevedenpuhdistuksen energiataseeseen liittyy välillisesti myös Helsingin Energian Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitos, jossa puhdistetun jäteveden lämpöenergia otetaan talteen lämpöpumpuilla ja hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa. Vuonna 2013 Katri Valan lämmöntuotanto oli 286 GWh, eli 4,4 prosenttia Helsingin kaukolämmön kulutuksesta. Lähiaikoina myös Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesilämpöä aletaan hyödyntää kaukolämmön tuotannossa Espoossa Veden tuotanto ja jakelu HSY tuottaa talousvettä kolmella vedenpuhdistuslaitoksella: Pitkäkoskella ja Vanhassakaupungissa Helsingissä sekä Dämmanissa Espoossa. Kauniainen saa kaiken, Vantaa yli 90 prosenttia ja Espoo noin 65 prosenttia vesijohtovedestään Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta. Helsinkiläisille vesijohtovettä tuotetaan sekä Vanhankaupungin että Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksilla. Näihin raakavesi johdetaan painovoimaisesti Päijänteestä 120 km pitkää kalliotunnelia pitkin. Dämmanin pintavesilaitokselle raakavesi tulee Nuuksion Pitkäjärvestä. Tällä tavoin noin kolmannes espoolaisista saa talousvetensä. Lisäksi HSY:llä on kaksi pohjavedenottamoa: Kalajärven pohjavedenottamo Espoossa ja Kuninkaanlähde Tuusulassa. Pohjavettä käyttää noin 6 prosenttia vantaalaisista ja 0,4 prosenttia espoolaisista. Pitkäkosken ja Vanhankaupungin laitosten tuotantokapasiteettiä lisätään jatkossa niin, että Dämman ja pohjavedenottamot voidaan sulkea vuoteen 2016 mennessä. 15

16 Vedenpuhdistuksen ja jakelun toiminnot kuluttivat vuonna 2013 sähköä MWh ja lämpöä MWh. Kokonaisuudessaan energiankulutus pieneni kaksi prosenttia edellisvuodesta (taulukko 7). Verkostoon pumpattiin 90,1 miljoonaa kuutiota talousvettä, jonkin verran vähemmän kuin vuonna Vesimäärään suhteutettu energiatehokkuus heikkeni edellisvuodesta hieman. Taulukko 7. Vedenpuhdistuksen ja verkon energiankulutus ja -tuotanto Energiantuotanto omaan käyttöön sisältää jätevedenpuhdistamoilta saadun lämmön. Vedentuotanto ja jakelu muutos-% Energiankulutus MWh Energiantuotanto ja -myynti MWh Energiatase (=kulutus-tuotanto & myynti) Asukasmäärä Verkkoon pumpattu talousvesi m Kulutus kwh/as Kulutus kwh/m3 0,54 0,50 0,51 0,52 0,53 2 Tase kwh/as Tase kwh/m3 0,44 0,39 0,40 0,41 0,42 4 Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksella on öljylämmitys ja Pitkäkosken ja Vanhakaupungin laitokset lämmitetään kaukolämmöllä. Merkittävä osa Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen lämpöenergiasta saadaan Viikinmäen jätevedenpuhdistamolta (kuva 6). Pitkäkosken yhteydessä toimii Päijänne-tunnelin veden virtausenergiaa hyödyntävä vesivoimala, ja Hausjärvellä sijaitsee Kalliomäen hieman suurempi voimalaitos. Kuva 6. Vedentuotannon ja jakelun energiankulutus vuonna Pumppaamot ja pohjavesilaitokset sisältää myös Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n Kalliomäen toimipisteen. 16