HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2013"

Transkriptio

1 HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin faksi Lisätietoja Johannes Lounasheimo, puhelin Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY

3 Tiivistelmä HSY seuraa säännöllisesti energiankulutustaan ja toimintojensa aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Energiatase ja päästöt on laskettu vuosille , ja lisäksi vastaavat tiedot on kerätty vuodelta Kartoitus kattaa jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöt, oman energiantuotannon, ostosähkön ja energian myynnin, kaukolämmön, öljyn ja liikennepolttoaineet. HSY kulutti vuonna 2013 energiaa megawattituntia, josta sähkön osuus oli 63 prosenttia, lämmityksen 36 prosenttia ja ajoneuvojen ja työkoneiden 1 prosentti. Suurin sähköntarve HSY:ssä on jätevedenpuhdistamoilla ja vedenpuhdistuslaitoksilla. Myös jätevesipumppaamot ja jätteenkäsittelykeskus käyttävät runsaasti sähköä. Energiankulutus pieneni 4 prosenttia. HSY on Helsingin seudun tärkeimpiä uusiutuvan energian tuottajia, ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimala on yksi Euroopan suurimmista kaatopaikkakaasun hyötykäyttölaitoksista. Vuonna 2013 energiaa tuotettiin yhteensä MWh ja biokaasua myytiin MWh. Yhteenlaskettuna energiantuotanto kasvoi 4 prosenttia, ja HSY oli laskennallisesti 102-prosenttisesti energiaomavarainen. Kaasuvoimalan sähköntuotanto väheni hieman edellisvuodesta. HSY allekirjoitti vuoden 2012 alussa energiatehokkuussopimuksen työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Tavoitteena on lisätä omaa energiantuotantoa uusiutuvista energialähteistä sekä vähentää energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2016 mennessä, yhteensä noin MWh. HSY:n kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2013 hiilidioksidiksi laskettuna tonnia, joka on hieman yli kolme prosenttia pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä. Suurimmat päästöt syntyivät kaatopaikan ja jätevedenpuhdistuksen prosesseista (48 % ja 32 %), kompostoinnista (11 %) ja ostosähköstä (6 %). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen uudelta ja vanhalta jätetäyttöalueelta vapautuneesta kaatopaikkakaasusta kerättiin vuonna 2013 talteen 84 prosenttia, josta noin 80 prosenttia käytettiin energiantuotantoon. Ilman tehokasta kaasunkeräystä HSY:n päästöt olisivat moninkertaiset. Vuonna 2013 kaasunmuodostus ja metaanipäästöt vähenivät. Vuoteen 2012 verrattuna HSY:n kasvihuonekaasupäästöt pienenivät kokonaisuudessaan 7 prosenttia. Ilman ostoenergiaa korvaavaa omaa energiantuotantoa HSY:n päästöt olisivat olleet lähes tonnia suuremmat. Lisäksi sähkön ja biokaasun myynnistä saatava laskennallinen kompensaatio pienentää päästötasetta edelleen 9 prosentilla. Säästöt ja kompensaatiot on laskettu siten, että oma biokaasulla tuotettu lämpö korvaa maakaasua tai kaukolämpöä, ja oma sähköntuotanto valtakunnallista keskiarvosähköä. Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijä: Johannes Lounasheimo Pvm: Julkaisun nimi: HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasujen päästöt 2013 Avainsanat: Energiankulutus, energiantuotanto, uusiutuva energia, kasvihuonekaasupäästöt, kuntayhtymä Sarjan nimi ja numero: HSY:n julkaisuja 1/2015 Issn l: Isbn (nid.): - Isbn (pdf): Issn (nid.): - Issn (pdf): Kieli: suomi Sivuja: 42 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY, puhelin , faksi , 3

4 Sisällys 1 Johdanto 5 2 HSY:n energiankulutus ja -tuotanto Sähkö Lämpö Autot ja työkoneet Toimiala- ja tulosaluekohtainen energiatarkastelu Vesihuolto Jätevedenpuhdistus Veden tuotanto ja jakelu Jätehuolto Ilmanlaadun seuranta Kiinteistöt HSY:n kasvihuonekaasupäästöt Sähkö Lämpö Autot ja työkoneet Prosessipäästöt Toimiala- ja tulosaluekohtaiset kasvihuonekaasupäästöt Vesihuolto Jätevedenpuhdistus Veden tuotanto ja jakelu Jätehuolto Ämmässuo Sortti-asemat ja Kivikon jätepalvelukeskus Ilmanlaadun seuranta Kiinteistöt Lopuksi 37 7 Lähdeluettelo 39 Liite 1. HSY:n energiankulutus ja -tuotanto Liite 2. HSY:n kasvihuonekaasupäästöt

5 1 Johdanto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän strategisten päämäärien mukaan ympäristön tila on parantunut ja HSY:llä on merkittävä rooli alueen materiaali- ja energiatehokkuuden parantamisessa sekä materiaalivirtojen hyödyntämisessä. HSY toteuttaa omalta osaltaan Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:a kiinnittämällä omassa toiminnassaan erityistä huomiota ilmastonmuutoksen hillintään. Näiden päämäärien mukaisesti HSY liittyi kuntien energiatehokkuussopimukseen helmikuussa Tavoitteena on vähentää energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoden 2010 energiankulutuksesta vuoteen 2016 mennessä, yhteensä noin MWh. HSY on tehnyt mittavia investointeja uusiutuvan energian tuotantoon, esimerkiksi Ämmässuon kaasuvoimala on yksi Euroopan suurimmista kaatopaikkakaasun hyötykäyttölaitoksista ja uusi biokaasua tuottava mädätyslaitos otetaan käyttöön vuonna Uusiutuvaa energiaa pyritään edelleen lisäämään ja ostoenergian määrää vastaavasti vähentämään. HSY:n toiminnoista erityisesti vesihuollossa energiankulutus on myös tärkeä kustannustekijä, ja pitkällä aikavälillä energiatehokkuuteen tehdyt investoinnit koituvat pääkaupunkilaisten eduksi pienempinä vesi- ja jätemaksujen korotuspaineina. Energiatehokkuustoimintaa ohjaamaan on perustettu eri toimialojen asiantuntijoista koostuva energiatehokkuusryhmä, ja HSY:n energiatehokkuussuunnitelma vuosille valmistui loppuvuodesta Siinä on määritelty kuntayhtymän energiankulutukseen ja energiantuotantoon liittyviä tavoitteita sekä listattu keinoja, joilla tavoitteisiin voidaan päästä. Oman toiminnan ympäristövaikutusten hillinnän lisäksi HSY osallistuu merkittävällä panoksella seudulliseen ilmastotyöhön. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteutumista seurataan vuosittaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskennan ja erilaisten indikaattoreiden avulla, ja seudun yhteinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia on valmistunut. Lisäksi HSY osallistuu pääkaupunkiseudun kaupunkien, HSL:n ja laajemmin koko Helsingin seudun yhteisprojektien kautta ilmastonmuutoksen hillintätoimiin. Tässä raportissa esitellään HSY:n omien toimintojen vuosien energiankulutus, energiantuotanto ja kasvihuonekaasupäästöt. Seurannassa on otettu huomioon kuntayhtymän toimialojen ja tulosalueiden omat toiminnot vuosina: oma energiantuotanto, ostettu sähkö, kaukolämpö, öljy, maakaasu ja liikennepolttoaineet sekä jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöt. Seuranta on eritelty jätevedenpuhdistukseen, veden tuotantoon ja jakeluun, jätehuoltoon, ilmanlaadun mittaukseen sekä kiinteistöihin. Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan vuosittain ja energiankulutusta seurataan toimipisteittäin mahdollisuuksien mukaan kuukausitasolla. Päästöjen laskennassa käytetään hallitustenvälisen ilmastomuutospaneelin, IPCC:n määrittelemiä päästökertoimia (IPCC 2006) sekä metaanin ja dityppioksidin lämmityspotentiaalikertoimia (IPCC 2007). Biojätteen ja jätevesilietteen kompostoinnin päästöt on laskettu Kasvener-ohjelmalla (Petäjä 2007). Laskentamenetelmä on yhtenevä HSY:n tuottamien pääkaupunkiseudun kaupunkien päästölaskentojen kanssa. Ostosähkölle käytetään valtakunnallista päästökerrointa, ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon päästöjen laskennassa sovelletaan hyödynjakomenetelmää (ks. Lounasheimo 2009). Laskennan lähtötietoja on kerätty suoraan HSY:n eri toimipisteistä ja laitosten toimintakertomuksista. Kaukolämmön päästökertoimien laskentaan on saatu kulutus- ja tuotantotietoja energiayhtiöiltä, ja ostosähkön valtakunnallinen kerroin on laskettu Tilastokeskuksen ja Energiateollisuuden tilastojen ja tiedotteiden perusteella. Muutamien HSY:n toimipisteiden energiankulutukset on arvioitu pintaalojen perusteella. HSY:n energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttaa olennaisesti toiminnan volyymit. Asukkaiden talousveden kulutuksen ennakoidaan laskevan joka vuosi noin 0,6 % eli noin 1,5 l/asukas. Sen sijaan veden käyttäjien määrä kasvaa vuosittain arviolta noin 1 %, jolloin veden kokonaiskäyttö HSY:n 5

6 toiminta-alueella kasvaisi vuosittain noin 0,4 %. Laskuttamattoman veden osuus on noin 20 %, eli verkostoon pumpattu vesimäärä on selvästi kulutettua vesimäärää suurempi. Vesihuollon tavoitteena on vähentää aktiivisesti vuotoveden määrää, minkä johdosta veden tuotannon kasvu pitkällä aikavälillä on edellä esitettyä kulutuksen kasvuennustetta pienempi. Jätevesimäärät ovat olleet pitkään kasvussa. Osaltaan tähän vaikuttaa vedenkulutuksen kasvu, mutta suurelta osin myös sateisuuden lisääntyminen. Käsiteltävästä jätevedestä keskimäärin % on jäteveden sekaan joutunutta hulevettä. Puhdistamoiden lika-ainemäärät ovat riippuvaisia asukasmäärästä sekä asukkaiden tuottamasta ominaiskuormituksesta. Erityisesti typen osalta ainemäärät ovat kasvaneet huomattavasti väestömäärää nopeammin. Sekä vesimäärän kasvu että ainemäärien kasvu lisäävät puhdistamoiden energiankulutusta. Jätehuollossa sekajätteen energiahyödyntäminen alkoi Vantaan Energian jätevoimalassa keväällä Muutos pienentää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen ohjautuvaa ja siellä käsiteltävää kokonaisjätemäärää noin 40 % (~ t/a). Jätemäärän vähenemä alentaa Ämmässuolla tapahtuvan jätteenkäsittelyn energiankulutusta, erityisesti kaatopaikkasijoitukselle tyypillisen, korkean konetyömäärän vähentyessä. Suurin osa vähennyksestä näkyy HSY:n energiataseessa kuitenkin epäsuorasti urakoitsijoiden kulutuksen kautta. Toisaalta uutena toimintona aloitettava jätevoimalan tuhkien ja kuonien käsittely lisää alueen sähkönkulutusta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen rakennettava mädätyslaitos lisää biojätteen käsittelyn kapasiteettia, ja biokaasun tuotanto kasvaa arviolta 4 miljoonaa kuutiota vuodessa. Biokaasu voidaan hyödyntää suoraan sähkön ja lämmöntuotannossa tai jalostaa ajoneuvopolttoaineeksi. Mädätyskaasusta kyetään tuottamaan vuosittain noin MWh sähköä ja lämpöä. HSY:n kiinteistökanta on jatkuvassa muutoksessa. Dämmanin vedenpuhdistamo ja verkon tukikohta Espoon Suomenojalla suljetaan vuonna Jätehuollon toimialalla Ruskeasantaan valmistuu uusi Sortti-asema ja Kirkkonummelle on suunnitteilla uusi Munkinmäen jäteaseman korvaava Sortti-asema. Munkinmäki ei toistaiseksi ole kuulunut HSY:n energiankäytön seurantaan. Vuonna 2012 Ilmala 2:n toimistokäytössä olleet tilat tyhjennettiin, ja niissä työskennellyt henkilöstö siirtyi vuokratiloihin Opastinsilta 8:an. Vuoteen 2012 mennessä käytöstä ovat poistuneet lisäksi vesihuollon Hiekkaharjun, Viertolan, Tuupakan ja Piispanportin kiinteistöt. 6

7 2 HSY:n energiankulutus ja -tuotanto 2013 HSY kulutti vuonna 2013 energiaa megawattituntia. Määrä vastaa noin tavallisen omakotitalon vuosikulutusta ja on vajaa prosentti pääkaupunkiseudun energiankulutuksesta. Edellisvuonna energiaa kului enemmän, noin MWh (kuva 1). Vuoden 2009 luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska esimerkiksi YTV:n liikenneosasto siirtyi vuoden 2010 alussa osaksi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymää (HSL). Sähkön osuus kulutuksesta on ollut tarkasteluvuosina prosenttia, lämmön prosenttia ja ajoneuvojen ja työkoneiden noin 2 prosenttia. Suurin energiantarve HSY:ssä on vesilaitoksilla, erityisesti jätevedenpuhdistamojen ja -pumppaamojen sähkönkulutus on huomattavaa. Ulkoistettujen toimintojen, esimerkiksi suurin osa työkoneista, energiankulutusta käsitellään erikseen luvussa 2.4. Kuva 1. HSY:n vuosien ja vastaavien toimintojen vuoden 2009 energiankulutus sekä oma tuotanto ja energian myynti. Vasemmanpuoleiset pylväät kuvaavat HSY:n kokonaisenergiankulutusta energialajeittain ja oikeanpuoleiset pylväät kuntayhtymän uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energiantuotantoa sekä omaan käyttöön että myyntiin. LTO = lämmön talteenotto. Energiankulutuksen väheneminen vuonna 2013 johtui pääasiassa jätevedenpuhdistamojen lämmönkulutuksen ja pumppaamojen sähkönkulutuksen laskusta. Jätevedenpuhdistuksessa vuoden 2013 aikana käsitelty jätevesimäärä oli edellisvuotta pienempi. Toisaalta energiatehokkuuteen on kiinnitetty jatkuvasti enemmän huomiota. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa sähkönkulutus pieneni, mutta aluelämpöä hyödynnettiin entistä enemmän. HSY kuluttaa paljon energiaa, mutta on samalla pääkaupunkiseudun tärkein uusiutuvan energian tuottaja yhdessä Helsingin Energian Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitoksen kanssa. Uusiutuvia energialähteitä käyttävä sähkön- ja lämmöntuotanto kuitenkin väheni vuonna 2013 noin 8 prosenttia megawattituntiin, mikä vastaa 91 prosenttia kuntayhtymän kokonaisenergiankulutuksesta. Edellisvuonna 7

8 osuus oli 94 prosenttia (kuva 1 ja taulukko 1). Vuonna 2013 Ämmässuon kaasuvoimalan sähköntuotanto väheni. Suomenojan jätevedenpuhdistamon biokaasu myytiin liikennepolttoaineeksi, ja oma uusiutuva energiantuotanto loppui. Vastaavasti maakaasun käyttö ja ostosähkön määrä Suomenojalla kasvoivat. Kun myyty biokaasun myynti lasketaan energiataseeseen mukaan, oli HSY 102-prosenttisesti energiaomavarainen vuonna Energiaa tuotettiin enemmän kuin kulutettiin luvun aikana Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikoilta kerättyä biokaasua on toimitettu Fortumin Kivenlahden lämpökeskukseen, mutta vuodesta 2010 alkaen sitä on alettu hyödyntää omassa kaasuvoimalassa sähköntuotantoon. Aluelämpöverkko valmistui vuoden 2013 aikana, ja kaasuvoimala tuotti myös kaiken jätteenkäsittelykeskuksen tarvitseman lämmön. Kaatopaikkakaasun talteenoton ohella energiantuotantoon saadaan runsaasti biokaasua jätevesilietteitä mädättämällä. Lisäksi osa jätevedenpuhdistamojen lämpöenergian tarpeesta katetaan lämmön talteenoton avulla, ja Päijänne-tunnelin veden virtausenergiaa käytetään sähkön tuotannossa. Taulukko 1. HSY:n vuosien ja vastaavien toimintojen vuoden 2009 energiankulutus, oma tuotanto, ostoenergia ja energian myynti megawattitunteina. HSY muutos-% Ostosähkö Oma sähkö (biokaasu) Oma sähkö (vesivoima) Öljy (sähkö) Sähkönkulutus yht Kaukolämpö Oma lämpö (biokaasu) Oma lämpö (LTO) Maakaasu (lämpö) Öljy (lämpö) Lämmönkulutus yht Autot ja työkoneet Energiankulutus (MWh) Ostoenergia Uusiutuva energia omaan käyttö Myyty sähkö Oma tuotanto yhteensä Myyty biokaasu Energiatase (=kulutus-tuotanto & myynti) Asukasmäärä Kulutus kwh/as Tase kwh/as

9 2.1 Sähkö HSY kulutti sähköä vuonna 2013 noin MWh, joka on 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna Pääkaupunkiseudun palvelu- ja julkisen sektorin sähkönkulutus oli vuonna 2012 noin MWh, josta HSY:n osuus on siis arviolta vähän alle 3 prosenttia. Suurin sähköntarve HSY:ssä on jätevedenpuhdistamoilla noin 43 prosentin ja vedenpuhdistuslaitoksilla 25 prosentin osuudella kokonaiskulutuksesta (taulukko 2). Taulukko 2. HSY:n sähkönkulutus toimipisteittäin sekä sähköntuotanto Sähkönkulutus muutos-% osuus (%) Jätevedenpuhdistamot Jätevesipumppaamot Vedenpuhdistuslaitokset Vesijohtoverkosto Ämmässuo Sortti-asemat Kiinteistöt Ilmanlaadun seuranta Kulutus yhteensä (MWh) Tuotanto omaan käyttöön Tuotanto myyntiin Tuotanto yhteensä (MWh) Vuonna 2013 sekä HSY:n oma sähköntuotanto että ostosähkön määrä pienenivät. Sähköä ostettiin MWh (kuva 2). Aikaisemmin HSY:llä oli voimassa sähkösopimuksia useiden toimittajien kanssa, mutta nyt sähkönhankinta on keskitetty. Siirtymistä Ekoenergia-merkittyyn sähköön valmistellaan. Sähköä tuotettiin vuonna 2013 omaan käyttöön MWh ja myyntiin MWh, kun vastaavat luvut vuonna 2012 olivat MWh ja MWh. Sähköä tuotetaan biokaasusta Ämmässuon kaasuvoimalassa ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoilla. Päijänne-tunnelin raakaveden virtausenergiaa hyödynnetään Pitkäkoskella ja Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n Kalliomäen vesivoimalassa. Puhdistamoilla on lisäksi kevyellä polttoöljyllä toimivat varavoimakoneet. Energiankulutusta ja -tuotantoa eritellään tarkemmin luvussa 3, ja liitetaulukkoon 1 on koottu tiedot kaikkien HSY:n toimipisteiden energiankäytöstä. Kuva 2. HSY:n sähkönhankinta ja myynti

10 2.2 Lämpö Vuonna 2013 HSY:n lämmönkulutus väheni 2 prosenttia (taulukko 3), koska jätevedenpuhdistuksessa tarvittiin edellisvuotta vähemmän lämpöä. Vuosi 2013 oli edellisvuotta lämpimämpi, mutta puhdistamojen tarvitsemaan energiaan tällä on vain vähän merkitystä. Sen sijaan jätevesimäärät pienenivät edellisvuodesta 14 prosenttia lähinnä niukempien sateiden vuoksi. Muiden kuin jätevedenpuhdistuksen ja Ämmässuon hukkalämmön hyödyntämisen osalta sääoloiltaan erilaisten vuosien lämmönkulutuksia tasoitetaan lämmitystarvekorjauksella. Taulukko 3. HSY:n lämmönkulutus toimipisteittäin. Lämmönkulutus muutos-% osuus (%) Jätevedenpuhdistamot Vedenpuhdistuslaitokset Ämmässuo Sortti-asemat Kiinteistöt Yhteensä (MWh) Tuotanto omaan käyttöön Jätevedenpuhdistamojen osuus HSY:n lämmöntarpeesta on lähes kaksi kolmasosaa, mutta suurin osa niiden tarvitsemasta lämmöstä tuotetaan itse biokaasusta ja lämmön talteenotolla. Kaiken kaikkiaan kaukolämmön osuus koko HSY:n vuoden 2013 noin megawattitunnin lämmönkulutuksesta oli vain 20 % (kuva 3). Oman, uusiutuvan energiantuotannon ja kaukolämmön hankinnan lisäksi pieni osa HSY:n kiinteistöistä lämmitetään edelleen öljyllä. Suomenojan jätevedenpuhdistamolla käytetään maakaasua ja Konalan Sorttiasemalla on suora sähkölämmitys (ks. luku 3 ja liite 1). Varsinaisesti HSY, tai aiemmin YTV ja vesilaitokset, eivät ole lämpöenergiaa myyneet, mutta kaatopaikkakaasua on toimitettu kaukolämmön tuotantoon. Vuonna 2012 suurin osa kerätystä kaasusta käytettiin hyödyksi sähkön- ja lämmöntuotannossa Ämmässuon kaasuvoimalassa. Suomenojan jätevedenpuhdistamon tuottamaa biokaasua alettiin joulukuusta 2012 lähtien käyttää liikennepolttoaineena. Kuva 3. HSY:n lämmönhankinta ja myynti Lisäksi Konalan Sortti-asemalla on suora sähkölämmitys, jonka osuus kokonaisuudesta on kuitenkin erittäin pieni. LTO = lämmön talteenotto. 10

11 2.3 Autot ja työkoneet HSY:n autot ja työkoneet kuluttivat vuonna 2013 polttoaineita noin megawattituntia eli yli litraa (ks. taulukko 1). Kulutus on arvioitu pääosin polttoainekustannusten perustella. Vuoteen 2012 verrattuna kulutus on selvästi vähentynyt, mutta luvut ovat vain suuntaa antavia. HSY:n hallinnassa oli vuoden 2011 lopussa 170 ajoneuvoa ja 47 työkonetta. Eniten kilometrejä henkilö- ja pakettiautoilla taitetaan vesihuollon verkoston ja jätevesipumppaamojen ylläpitoon liittyvissä tehtävissä. Lisäksi polttoainetta kuluu muun muassa trukeissa, Sortti-asemien roll-packereissa, Ämmässuon autoissa ja työkoneissa sekä ilmanlaadun mittauslaitteiden kalibrointi- ja huoltoajossa. Autojen ja työkoneiden yhteenlaskettu energiankulutus on vain murto-osa HSY:n käyttämästä energiasta, mutta omien autojen käytön, urakoitsijoiden työkoneiden ja etenkin jäte- ym. kuljetusten lisääminen tarkasteluun kasvattaisi osuutta huomattavasti. 11

12 3 Toimiala- ja tulosaluekohtainen energiatarkastelu HSY:n organisaatio käsittää vesi- ja jätehuollon toimialat, seutu- ja ympäristötieto ja tukipalvelut -tulosalueet sekä asiakaspalvelun, viestinnän, neuvonnan ja hallinnon. Energia- ja päästöseuranta on jaettu jätevedenpuhdistukseen, veden tuotantoon ja jakeluun, jätehuoltoon, ilmanlaadun mittaukseen ja kiinteistöihin. Kaikkiaan energiaa kuluttavia toimipisteitä on useita kymmeniä, jätevesipumppaamot mukaan luettuna useita satoja. Vuonna 2013 kuntayhtymän kokonaisenergiankulutuksesta vesihuollon osuus oli 80 % ja jätehuollon 14 % (taulukko 4). Tässä luvussa tarkastellaan HSY:n eri toimialojen ja -pisteiden energiankulutusta ja -tuotantoa. Otsikon Kiinteistöt alle on koottu vesihuollon verkon tukikohdat, Ilmalan kiinteistöt ja Itä-Pasilassa sijaitsevat toimistotilat. Taulukko 4. HSY:n energiankulutus toimialoittain vuonna Energiankulutus Sähkö Lämpö Autot ja työkoneet Yhteensä %-osuus Vesihuolto Jätehuolto Ilmanlaadun seuranta Kiinteistöt Yhteensä (MWh) Vesihuolto Vesihuolto on HSY:n suurin toimiala ja samalla suurin energiankuluttaja. Vesihuolto toimittaa juomavettä yli miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle, ylläpitää vesijohto- ja viemäriverkostoa ja puhdistaa kaupunkilaisten ja laajemmin Helsingin seudun lähikuntien asukkaiden sekä teollisuuden jätevedet ja Helsingin keskustan sekaviemäröidyn alueen sadevedet. Vuonna 2013 vesihuollon energiankulutus oli yhteensä MWh, josta sähkön osuus oli kaksi kolmasosaa (kuva 4). Energiankulutus pieneni edellisvuodesta 6 prosenttia (taulukko 5). Kulutukseen ei sisälly kiinteistöjen yhteydessä käsiteltävät verkon tukikohdat ja hallinnon toimitilat. 12

13 Kuva 4. Eri energiamuotojen osuudet vesihuollon energiankulutuksesta vuonna 2013, pois lukien verkon tukikohdat ja hallinnon toimistotilat. LTO = lämmön talteenotto. Vesihuollon energiantarpeesta oma sähkön- ja lämmöntuotanto kattoi vuonna 2012 noin 45 prosenttia. Oma energiantuotanto väheni, ja myös sähköä myös ostettiin edellisvuotta vähemmän (taulukko 5). Lämmön talteenoton kautta saadun energian määrä kasvoi, kun järjestelmää on tehostettu. Energiaa tuotetaan pääosin jätevedenpuhdistamoilla lietteen mädätyksestä saatavasta biokaasusta, mutta lisäksi kaksi pienvesivoimalaa tuottaa sähköä. Pääosa Kalliomäen vesivoimalasta saatavasta sähköstä myydään verkkoon. Taulukko 5. Vesihuollon energiankulutus, -tuotanto ja -myynti Vesihuolto muutos-% Ostosähkö Oma sähkö (biokaasu) Oma sähkö (vesivoima) Öljy (sähkö) Sähkönkulutus yht Kaukolämpö Oma lämpö (biokaasu) Oma lämpö (LTO) Maakaasu (lämpö) Öljy (lämpö) Lämmönkulutus yht Autot ja työkoneet Energiankulutus (MWh) Ostoenergia Uusiutuva energia omaan käyttöön Myyty sähkö Myyty biokaasu Energiatase (=kulutus-tuotanto & myynti)

14 3.1.1 Jätevedenpuhdistus Jätevettä puhdistetaan pääkaupunkiseudulla kahdessa toimipisteessä: Helsingin Viikinmäessä ja Espoon Suomenojalla. Viikinmäen kalliopuhdistamo on Suomen ja Pohjoismaiden suurin puhdistamo, jossa käsitellään paitsi Helsingin myös Vantaan keski- ja itäosien, Keravan, Tuusulan, Järvenpään, Mäntsälän Ohkolan, Pornaisten ja Sipoon, eli yhteensä noin asukkaan sekä alueen teollisuuden jätevedet. Suomenojalla puolestaan käsitellään yli asukkaan jätevedet Espoosta, Kauniaisista, Vantaan länsiosista sekä Kirkkonummelta. Puhdistamoilla mädätetään jätevesilietettä ja saatu biokaasu hyödynnetään Viikinmäessä sähkön- ja lämmöntuotannossa ja myydään Suomenojalla liikennepolttoaineeksi. Mädätetyn lietteen, ilmastusilman ja kovilla pakkasilla myös jäteveden lämpöenergiaa hyödynnetään lisäksi lämmön talteenoton avulla. Puhdistamoita ei ole liitetty kaukolämpöverkkoon. Viikinmäessä on käytössä lisäksi varavoimakone, jonka polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä.. Suomenojan puhdistamossa käytetään nykyisin pääosin ostosähköä, ja lämpö tuotetaan maakaasulla ja lämmön talteenoton avulla. Lämmityskattiloiden varapolttoaineena on molemmilla puhdistamoilla kevyt polttoöljy. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo luovuttaa osan lämmöstä Vanhankaupungin vedenkäsittelylaitokselle, ja Suomenojan puhdistamo huolehtii viereisellä tontilla olevan Suomenojan verkostotukikohdan sähkön- ja lämmöntarpeesta. Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistukseen ja -pumppaukseen tarvittiin vuonna 2013 sähköä yhteensä MWh ja lämpöä kiinteistöillä kului MWh. Vettä HSY:n jätevedenpuhdistamoille tuli huomattavasti edellisvuotta vähemmän, yhteensä 131,6 miljoonaa kuutiota. Tästä johtuen yhden jätevesikuution käsittelyyn kului 6 prosenttia enemmän energiaa kuin vuonna 2012 (taulukko 6). Kokonaisenergiankulutus ja asukaskohtainen kulutus kuitenkin pienenivät. Taulukko 6. Jätevedenpuhdistuksen energiankulutus ja -tuotanto Jätevedenpuhdistus muutos-% Energiankulutus (MWh) Energiantuotanto ja -myynti (MWh) Energiatase (=kulutus-tuotanto & myynti) Asukasmäärä Käsitelty jätevesimäärä (m3) Kulutus kwh/as Kulutus kwh/m3 0,90 0,92 0,80 0,76 0,81 6 Tase kwh/as Tase kwh/m3 0,35 0,36 0,28 0,27 0,15-45 Kuvassa 5 on esitetty energiankulutuksen jakauma puhdistamojen ja pumppaamojen välillä. HSY:n toimintaalueella on yli 500 jätevesi- ja sadevesipumppaamoa, joita tarvitaan paineistamaan jätevesien kulkua puhdistamoille. Vuonna 2013 jätevedenpuhdistus oli sähkön suhteen 44-prosenttisesti ja lämmön osalta 84- prosenttisesti omavarainen. Suomenojan biokaasua myytiin megawattituntia. Tarkemmin eritellyt energiankulutustiedot ovat liitteessä 1. 14

15 Kuva 5. Jätevedenpuhdistuksen energiankulutus vuonna Viikinmäki sisältää myös Metsäpirtin Metsäpirtin kompostointikentän sähkönkulutuksen (210 MWh) sekä koko jätevedenpuhdistuksen autot ja työkoneet. LTO = lämmön talteenotto. Viikinmäen, ja kesäkuusta 2013 alkaen myös Suomenojan puhdistamojen mädätetty ja kuivattu jätevesiliete kuljetetaan ulkopuolisen urakoitsijan toimesta kuorma-autoilla Sipooseen Metsäpirtin kompostointikentälle. Myös kompostin käännöt, seulonnat, sekoitukset ja siirrot hoitaa ulkopuolinen toimija. Kompostointikentän sähkönkulutuksen maksaa HSY ja se sisältyy kuntayhtymän omaan energiankäyttöön. HSY:n jätevedenpuhdistuksen energiataseeseen liittyy välillisesti myös Helsingin Energian Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitos, jossa puhdistetun jäteveden lämpöenergia otetaan talteen lämpöpumpuilla ja hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa. Vuonna 2013 Katri Valan lämmöntuotanto oli 286 GWh, eli 4,4 prosenttia Helsingin kaukolämmön kulutuksesta. Lähiaikoina myös Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesilämpöä aletaan hyödyntää kaukolämmön tuotannossa Espoossa Veden tuotanto ja jakelu HSY tuottaa talousvettä kolmella vedenpuhdistuslaitoksella: Pitkäkoskella ja Vanhassakaupungissa Helsingissä sekä Dämmanissa Espoossa. Kauniainen saa kaiken, Vantaa yli 90 prosenttia ja Espoo noin 65 prosenttia vesijohtovedestään Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta. Helsinkiläisille vesijohtovettä tuotetaan sekä Vanhankaupungin että Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksilla. Näihin raakavesi johdetaan painovoimaisesti Päijänteestä 120 km pitkää kalliotunnelia pitkin. Dämmanin pintavesilaitokselle raakavesi tulee Nuuksion Pitkäjärvestä. Tällä tavoin noin kolmannes espoolaisista saa talousvetensä. Lisäksi HSY:llä on kaksi pohjavedenottamoa: Kalajärven pohjavedenottamo Espoossa ja Kuninkaanlähde Tuusulassa. Pohjavettä käyttää noin 6 prosenttia vantaalaisista ja 0,4 prosenttia espoolaisista. Pitkäkosken ja Vanhankaupungin laitosten tuotantokapasiteettiä lisätään jatkossa niin, että Dämman ja pohjavedenottamot voidaan sulkea vuoteen 2016 mennessä. 15

16 Vedenpuhdistuksen ja jakelun toiminnot kuluttivat vuonna 2013 sähköä MWh ja lämpöä MWh. Kokonaisuudessaan energiankulutus pieneni kaksi prosenttia edellisvuodesta (taulukko 7). Verkostoon pumpattiin 90,1 miljoonaa kuutiota talousvettä, jonkin verran vähemmän kuin vuonna Vesimäärään suhteutettu energiatehokkuus heikkeni edellisvuodesta hieman. Taulukko 7. Vedenpuhdistuksen ja verkon energiankulutus ja -tuotanto Energiantuotanto omaan käyttöön sisältää jätevedenpuhdistamoilta saadun lämmön. Vedentuotanto ja jakelu muutos-% Energiankulutus MWh Energiantuotanto ja -myynti MWh Energiatase (=kulutus-tuotanto & myynti) Asukasmäärä Verkkoon pumpattu talousvesi m Kulutus kwh/as Kulutus kwh/m3 0,54 0,50 0,51 0,52 0,53 2 Tase kwh/as Tase kwh/m3 0,44 0,39 0,40 0,41 0,42 4 Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksella on öljylämmitys ja Pitkäkosken ja Vanhakaupungin laitokset lämmitetään kaukolämmöllä. Merkittävä osa Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen lämpöenergiasta saadaan Viikinmäen jätevedenpuhdistamolta (kuva 6). Pitkäkosken yhteydessä toimii Päijänne-tunnelin veden virtausenergiaa hyödyntävä vesivoimala, ja Hausjärvellä sijaitsee Kalliomäen hieman suurempi voimalaitos. Kuva 6. Vedentuotannon ja jakelun energiankulutus vuonna Pumppaamot ja pohjavesilaitokset sisältää myös Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n Kalliomäen toimipisteen. 16

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasujen päästöt 2011

HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasujen päästöt 2011 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasujen päästöt 2011 Helsingin

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasujen päästöt 2010

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasujen päästöt 2010 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasujen päästöt 21 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 52 Helsinki puhelin 9 156 11 faksi 9

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTO

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTO ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTO MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 19.3.2014 20.3.2014 HSY strategia 2020 Hallitus 28.2.2014 Visio 2020 Strategiset päämäärät (vaikutukset) Mahdollistajat Vastuulliset, tehokkaat ja

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

HSY:n energiatase, energiansäästötoimet ja kasvihuonekaasupäästöt 2012

HSY:n energiatase, energiansäästötoimet ja kasvihuonekaasupäästöt 2012 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority HSY:n energiatase, energiansäästötoimet ja kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa

HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Suomen Vesiyhdistys ry Jukka Piekkari toimialajohtaja HSY Vesi Jukka Piekkari, HSY Vesi 22.3.2010 1

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energian tuotto ja käyttö HSY:n jätevedenpuhdistuksessa Kohti resurssipuhdistamoa

Energian tuotto ja käyttö HSY:n jätevedenpuhdistuksessa Kohti resurssipuhdistamoa Energian tuotto ja käyttö HSY:n jätevedenpuhdistuksessa Kohti resurssipuhdistamoa Mari Heinonen Tuotantopäällikkö Hankkeet kohti resurssipuhdistamoa 1. Johdanto ja tilastot 2. Energiaseurannan kehittäminen

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 Tommi Fred HSY Uusiutuva energia Tavoitteena uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Biokaasu merkittävässä

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut 2 3 Pääkaupunkiseudun raikkaan veden salaisuus on maailman pisin kalliotunneli. Raakavesi virtaa pääkaupunkiseudulle yli 120 kilometriä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun

Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY Jätevedenpuhdistus/HSY vesihuollon toimiala Jätevedenpuhdistus HSY:ssä 2 Jätevedenpuhd istus/hsy Jätevettä syntyy

Lisätiedot

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014 1. JOHDANTO... 2 2. YHTEENVETO VERKOSTON TULOKSISTA... 3 2.1. ENERGIANKULUTUS... 5 2.1.1. Sähkönkulutus... 5 2.1.2. Lämmönkulutus... 6 2.2. HENKILÖLIIKENNE... 7 2.2.1. Tieliikenne... 7 2.2.2. Raideliikenne...

Lisätiedot

Green Office -ympäristöraportti 2011

Green Office -ympäristöraportti 2011 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Green Office -ympäristöraportti 11 Pasilan päätoimipiste

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI Hotelli-ravintola Lasaretti 1.3.2012 Hiilijalanja ljen laskenta Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat CHAMP, suomalaisten kuntien V työpaja, Lahti 11.2.2011 Olli Pekka Pietiläinen ja Jyri Seppälä, SYKE Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät Alueelliset

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet

Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011

Lisätiedot

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätehuollon uudet tuulet: Jätevoimala korvaa kaatopaikan, ei kierrätystä! Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätteen hyödyntäminen lisääntyy merkittävästi Ajankohtaista jätehuollossa Vantaan Energian jätevoimala

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009. Toimitilojen käyttö -projekti Julia 2030 EU Life+ -hanke

PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009. Toimitilojen käyttö -projekti Julia 2030 EU Life+ -hanke PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 Toimitilojen käyttö -projekti Julia 2030 EU Life+ -hanke HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012 Ympäristöraportti YMPÄRISTÖRAPORTTI Sivu Tuotannon vedenkulutus 3 Apetit Pakaste Oy 3 Apetit Kala Oy 4 Mildola 5 Caternet 5 Energia Apetit Pakaste Oy 6 Apetit Kala Oy 6 Mildola 6 Caternet 6 Jätteet Apetit

Lisätiedot

12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen

12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen 12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 213. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot