HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasujen päästöt 2011

Transkriptio

1 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasujen päästöt 2011

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin faksi Lisätietoja Johannes Lounasheimo, puhelin johannes.lounasheimo@hsy.fi Copyright Graafit: HSY Kansikuva: HSY / Jenni-Justiina Niemi Edita Prima Oy Helsinki 2012

3 Esipuhe Helsingin seudun ympäristöpalvelut aloitti toimintansa vuonna 2010, kun Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten vesilaitokset sekä YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan jätehuolto ja seutu- ja ympäristötieto yhdistyivät uudeksi kuntayhtymäksi. HSY:ssä työskentelee noin 740 henkilöä, ja yli 300 miljoonan euron liikevaihdollaan se on Suomen suurin ympäristöalan toimija. Kuntayhtymän strategisena tavoitteena on ympäristökuormituksen vähentäminen ja sen systemaattinen seuranta ja raportointi. HSY:n visio 2015 on Ympäristövastuullinen metropoli. Tässä raportissa esitellään HSY:n omien toimintojen vuoden 2011 päästöt, energiankulutus ja -tuotanto ja verrataan tilannetta edellisvuoteen sekä vuoteen 2009, eli viimeiseen toimintavuoteen ennen kuntayhtymän perustamista. Seurantaa on lisäksi laajennettu ulkoistettuihin toimintoihin, kuten kuljetuksiin ja urakoitsijoiden työkoneisiin. Kuntayhtymän kasvihuonekaasupäästöt lasketaan vuosittain ja energiankulutusta seurataan toimipisteittäin mahdollisuuksien mukaan kuukausitasolla. Päästölaskennat laajennetaan vaiheittain kattamaan myös hankinnat ja työmatkat, jotta kuntayhtymän ilmastovaikutuksesta saadaan mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva. HSY kuluttaa runsaasti energiaa ja aiheuttaa merkittävän osan pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä, mutta myös tuottaa jopa puolet tarvitsemastaan energiasta päästöttömästi pääasiassa biokaasulla. Ympäristövastuullisena edelläkävijänä HSY pyrkii johdonmukaisesti pienentämään hiilijalanjälkeään ja energiankulutustaan sekä kattamaan entistä suuremman osan energianhankinnastaan uusiutuvilla energianlähteillä. Tämän edistämiseksi HSY ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat solmineet energiatehokkuussopimuksen vuoteen 2016 asti. Lisäksi tänä vuonna on käynnistynyt useita selvityksiä uusiutuvan energian pilottihankkeiksi. Oman toiminnan ympäristövaikutusten hillinnän lisäksi HSY osallistuu merkittävällä panoksella seudulliseen ilmastotyöhön. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteutumista seurataan vuosittaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskennan ja erilaisten indikaattoreiden avulla, ja seudun yhteinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia on valmistunut. Lisäksi HSY osallistuu pääkaupunkiseudun kaupunkien, HSL:n ja laajemmin Helsingin seudun yhteisprojektien kautta konkreettisiin ilmastonmuutoksen hillintätoimiin. Helsingissä Raimo Inkinen toimitusjohtaja HSY

4 Tiivistelmä HSY seuraa säännöllisesti energiankulutustaan ja toimintojensa aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Energiatase ja päästöt on laskettu vuosille , ja lisäksi vastaavat tiedot on kerätty vuodelta Kartoitus kattaa jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöt, oman energiantuotannon, ostosähkön ja energian myynnin, kaukolämmön, öljyn ja liikennepolttoaineet. Vuonna 2011 on selvitetty myös ulkoistettujen toimintojen energiankulutusta ja päästöjä. HSY kulutti vuonna 2011 energiaa megawattituntia, josta sähkön osuus oli 64 prosenttia, lämmitysenergian 34 prosenttia ja ajoneuvojen ja työkoneiden 2 prosenttia. Suurin sähköntarve HSY:ssä on jätevedenpuhdistamoilla ja vedenpuhdistuslaitoksilla. Myös jätevesipumppaamot ja jätteenkäsittelykeskus käyttävät runsaasti sähköä. Lämmitysenergiasta kaksi kolmannesta kuluu jätevedenpuhdistamoilla, mutta ne tuottavat itse tarvitsemansa lämmön biokaasulla ja lämmön talteenoton avulla. Energiankulutus kasvoi 2 prosenttia. Jäte- ja kemikaalikuljetusten, työkoneiden ja muiden ulkoistettujen toimintojen energiankulutus oli vuonna 2011 HSY:n oman kulutuksen lisäksi noin MWh. HSY on Helsingin seudun tärkeimpiä uusiutuvan energian tuottajia, ja Ämmässuon kaasuvoimala on yksi Euroopan suurimmista kaatopaikkakaasun hyötykäyttölaitoksista. Vuonna 2011 oma energiantuotanto kattoi 51 prosenttia kuntayhtymän energiankulutuksesta. Kaasuvoimalan ensimmäinen kokonainen käyttövuosi lisäsi HSY:n sähkötuotantoa huomattavasti, mutta myös Viikinmäen jätevedenpuhdistamon energiantuotanto kasvoi. Oman käytön lisäksi HSY myi sähköä yhteensä MWh vuonna HSY:n kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2011 hiilidioksidiksi laskettuna tonnia, joka on hieman yli kolme prosenttia pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä. Suurimmat päästöt syntyivät kaatopaikan ja jätevedenpuhdistuksen prosesseista (46 % ja 34 %), kompostoinnista (10 %) ja ostosähköstä (8 %). Lämmityksen kasvihuonekaasupäästöt ovat HSY:ssä verraten pienet oman lämmöntuotannon ansiosta. Ulkoistetut toiminnot, mukaan lukien muualle ohjattu lietteen ja biojätteen käsittely, aiheuttivat vuonna 2011 lähes tonnin lisäpäästöt. Ämmässuon uudelta ja vanhalta jätetäyttöalueelta vapautuneesta kaatopaikkakaasusta kerättiin vuonna 2011 talteen 84 prosenttia, josta neljä viidesosaa käytettiin energiantuotantoon. Ilman tehokasta kaasunkeräystä HSY:n päästöt olisivat moninkertaiset. Vuonna 2011 kaasunmuodostus väheni edellisvuoteen verrattuna ja päästöt pienenivät. Jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöjä sen sijaan lisäsivät entistä suurempi orgaaninen kuormitus ja kasvaneet vesimäärät. Vuoteen 2010 verrattuna kasvihuonekaasupäästöt vähenivät kokonaisuudessaan 6 prosenttia. Ilman ostoenergiaa korvaavaa omaa tuotantoa HSY:n päästöt olisivat olleet lähes tonnia suuremmat. Lisäksi sähkön myynnistä saatava laskennallinen kompensaatio pienentää päästötasetta edelleen 8 prosentilla. Säästöt ja kompensaatiot on laskettu siten, että oma biokaasulla tuotettu lämpö korvaa maakaasua tai kaukolämpöä, ja oma sähköntuotanto valtakunnallista keskiarvosähköä. HSY allekirjoitti vuoden 2012 alussa energiatehokkuussopimuksen työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ja pyrkii aktiivisesti vähentämään energiankulutustaan ja lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa. Julkaisija Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijät Johannes Lounasheimo Päivämäärä Julkaisun nimi HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasujen päästöt 2011 Avainsanat Energiankulutus, energiantuotanto, uusiutuva energia, kasvihuonekaasupäästöt, kuntayhtymä Sarjan nimi ja numero: HSY:n julkaisuja 12/2012 issn l (nid.) isbn (nid.) isbn (pdf) issn (nid.) issn (pdf) Kieli: suomi Sivuja: 48 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY puhelin , faksi

5 Sammandrag HRM följer regelbundet sin energiförbrukning samt växthusutsläppen från sin verksamhet. Energibalansen och utsläppen har beräknats för åren och därtill har man samlat in motsvarande information för år Kartläggningen täcker avfallshantering och processutsläpp från avloppsvattenreningen, den egna energiproduktionen, köpt elektricitet och försäljning av energi, fjärrvärme, olja och trafikbränslen. År 2011 har man även utrett energiförbrukningen i och utsläppen från de utkontrakterade funktionerna. År 2011 förbrukade HRM megawattimmar energi. Av denna mängd utgjorde elen en andel på 64 procent, uppvärmningsenergi 34 procent och fordon samt arbetsmaskiner 2 procent. Störst är energibehovet inom HRM vid avloppsreningsverken och vattenreningsverken. Också pumpstationerna för avloppsvatten och avfallshanteringscentralen använder mycket elektricitet. Avloppsvattenreningsverken förbrukar två tredjedelar av uppvärmningsenergin, men de producerar själva den värme som de behöver med biogas och genom att tillvarata värme. Energiförbrukningen ökade med två procent. Energiförbrukningen för avfalls- och kemikalietransporter, arbetsmaskiner och andra utkontrakterade funktioner var år MWh utöver HRM:s egen förbrukning. HRM är en av de viktigaste producenterna av förnybar energi i Helsingforsregionen och Käringmossens gasverk är en av de största anläggningarna för nyttoanvändning av deponigas i Europa. År 2011 täckte den egna energiproduktionen 51 procent av samkommunens energiförbrukning. Gasverkets första hela driftår ökade HRM:s elproduktion avsevärt, men också energiproduktionen vid Viksbacka avloppsreningsverk ökade. Utöver den egna förbrukningen sålde HRM sammanlagt MWh el år År 2011 var HRM:s växthusutsläpp omräknat i koldioxid ton, vilket är något mer än tre procent av de totala utsläppen i huvudstadsregionen. Mest utsläpp orsakades av processerna på avstjälpningsplatsen och vid avloppsvattenreningsverket (46 respektive 34 procent), kompostering (10 procent) samt köpt el (8 procent). Växthusutsläppen från uppvärmning vid HRM är tack vare den egna värmeproduktionen förhållandevis ringa. Utkontrakterade funktioner, som innefattar behandlingen av slam och bioavfall som sköts på annat håll, orsakade år 2011 ytterligare utsläpp på nästan ton. År 2011 tillvaratogs 84 procent av deponigasen som frigjordes på Käringsmossens nya och gamla deponiområde för avfall, och av denna mängd användes fyra femtedelar för energiproduktion. Utan effektiv insamling av gas skulle HRM:s utsläpp vara mångfaldiga. År 2011 minskade deponigasbildningen jämfört med det föregående året och utsläppen minskade. Processutsläppen från avloppsvattenbehandlingen ökade däremot på grund av allt större organisk belastning och ökade vattenmängder. Jämfört med år 2010 minskade växthusgasutsläppen totalt med sex procent. Utan den egna produktionen som ersätter köpt energi skulle HRM:s utsläpp har varit nästan ton större. Dessutom minskar den kalkylmässiga kompensationen från elförsäljningen utsläppsbalansen ytterligare med åtta procent. Besparingen och kompensationen har räknats på så sätt att värmen som produceras själv med biogas ersätter naturgas eller fjärrvärme och den egna elproduktionen ersätter den nationella genomsnittliga elektriciteten. HRM undertecknade i början av år 2012 ett energieffektivitetsavtal med arbets- och näringsministeriet och strävar aktivt efter att minska sin energiförbrukning och öka produktionen av förnybar energi. Utgivare Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Författare Johannes Lounasheimo Publikationens namn HRM:s energibalans och växthusutsläpp 2011 Datum Nyckelord Energiförbrukning, energiproduktion, förnybar energi, växthusutsläpp, samkommun Publikationsseriens titel och nummer: HRM:s publikationer 12/2012 issn l isbn (hft) isbn (pdf) issn (hft) issn (pdf) Språk: finska Sidor: 48 Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, HSY telefon , fax

6 Abstract HSY regularly assesses its energy consumption and the greenhouse gas emissions caused by its functions. The energy balance and emissions have been calculated for 2010 and 2011, and the corresponding information was collected also for This study covers process emissions from waste treatment and wastewater treatment, in-house energy generation, the electricity purchased and sold, district heating, oil and traffic fuels. The energy consumption and emissions of outsourced functions too were studied in In 2011, HSY consumed 191,500 megawatt-hours (MWh) of energy, of which electricity accounted for 64 per cent, heat for 34 per cent, and vehicles and machinery for two per cent. The wastewater and water treatment plants create HSY s greatest electricity needs. Wastewater pumping stations and the waste treatment centre also use large amounts of electricity. Two thirds of heating energy is consumed at wastewater treatment plants, but they generate the heat they need in-house from biogas and via heat recovery. Energy consumption rose by two per cent in total. In 2011, the energy consumption of waste and chemical transport, machinery and other outsourced functions was about 35,500 MWh on top of HSY s own consumption. HSY is one of the main producers of renewable energy in the Helsinki Metropolitan Area, and the Ämmässuo Gas Power Plant is one of Europe s largest landfill gas recycling plants. In 2011, in-house energy generation covered 51 per cent of HSY s energy consumption. The gas power plant s first complete year of use significantly increased electricity generation, but also the energy generation at Viikinmäki Wastewater Treatment Plant increased. In addition to that for in-house use, HSY sold 79,000 MWh of electricity in HSY s greenhouse gas emissions in 2011, calculated as carbon dioxide, were 180,700 tonnes, which is slightly over three per cent more than the total emissions of the metropolitan area. The largest emissions were created in landfill and wastewater treatment processes (46% and 34%, respectively), composting (10%), and purchased electricity (8%). Greenhouse gas emissions from heating were relatively low in HSY, thanks to in-house heat generation. Outsourced functions, including the treatment of redirected sludge and organic waste, caused nearly 14,000 tonnes of additional emissions in About 84 per cent of the landfill gas released in old and new landfill areas at Ämmässuo was collected in 2011, with four fifths used in energy generation. Without efficient gas collection, HSY s emissions would be many times greater. In 2011, gas formation decreased from the previous year s level and emissions fell. The process emissions for wastewater treatment increased instead, because of the higher organic load and larger amounts of water. Greenhouse emissions decreased from their 2010 levels by six per cent overall. Without generation to replace purchased energy, HSY s emissions would have been almost 20,000 tonnes greater. In addition, the calculated compensation received from electricity sales decreased the emission balance by eight per cent. Savings and compensation have been calculated such that HSY s own heat generated with biogas replaces natural gas or district heating and renewable electricity generation replaces national-average electricity. HSY signed an energy-efficiency agreement with the Ministry of Employment and the Economy at the beginning of 2012 and is actively committed to reducing its energy consumption and increasing its generation of renewable energy. Published by Helsinki Region Environmental Services Authority Author Johannes Lounasheimo Date of publication Title of publication HSY s energy balance and greenhouse gas emissions in 2011 Keywords Energy consumption, energy generation, renewable energy, greenhouse gas emissions, regional authority Publication series title and number: HSY publications 12/2012 issn l isbn (print) isbn (pdf) issn (print) issn (pdf) Language: Finnish Pages: 48 Helsinki Region Environmental Services Authority PO Box 100, HSY Tel , Fax

7 Sisällys 1 Johdanto 8 Energia 2 HSY:n energiankulutus ja -tuotanto Sähkö Lämpö Autot ja työkoneet Ulkoistettujen toimintojen energiankulutus 14 3 Toimiala- ja tulosaluekohtainen energiatarkastelu Vesihuolto Jätevedenpuhdistus Vedenpuhdistus ja verkko Jätehuolto Seutu- ja ympäristötieto ja hallinto 21 Kasvihuonekaasupäästöt 4 HSY:n kasvihuonekaasupäästöt Sähkö Lämpö Autot ja työkoneet Prosessipäästöt Ulkoistettujen toimintojen kasvihuonekaasupäästöt 28 5 Toimiala- ja tulosaluekohtaiset kasvihuonekaasupäästöt Vesihuolto Jätevedenpuhdistus Vedenpuhdistus ja verkko Jätehuolto Ämmässuo Sortti-asemat ja Kivikon jätepalvelukeskus Seutu- ja ympäristötieto ja hallinto 34 6 Lopuksi 36 7 Lähdeluettelo 38

8 1 Johdanto Suomen ilmasto lämpenee tällä hetkellä 0,4 astetta vuosikymmenessä (Jylhä ym. 2009). Pääkaupunki-seudun vuoden keskilämpötila on nyt noin 6 astetta, ja nykyisellä kehityksellä noin 10 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Maailmanlaajuisesti keskilämpötilan odotetaan nousevan vähintään kahdella asteella. Kasvihuonekaasupäästöt ovat kuitenkin kiihtyvässä kasvussa, joten suuremmat muutokset ovat mahdollisia. Suomessa talvikuukausista tulee sateisempia ja lämpimämpiä, kesän hellejaksot pitenevät, rankkasateet yleistyvät ja merenpinta nousee. Vaikutukset yhteiskunnille ja luonnolle myös muualla maailmassa tapahtuvien muutosten kautta ovat todennäköisesti niin suuria, että niitä on pyrittävä hillitsemään voimakkailla päästöjen leikkauksilla. Kasvihuonekaasuja on kymmeniä erilaisia. Tärkeimmät niistä ovat hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi, joiden kaikkien pitoisuudet ilmakehässä ovat kohonneet ihmisen toiminnan seurauksena. Hiilidioksidipäästöjä syntyy fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn, kivihiilen ja maakaasun, käytöstä energiantuotannossa ja liikennepolttoaineina. Metaani ja dityppioksidi ovat lämmityspotentiaaliltaan hiilidioksidia voimakkaampia, mutta niitä syntyy määrällisesti vähemmän, lähinnä maataloudesta, jätehuollosta ja maankäytön muutosten seurauksena. Myös HSY:n laskennoissa otetaan huomioon kolme tärkeintä kasvihuonekaasua, sillä metaani ja dityppioksidi ovat suurelle jäteja vesihuollon toimijalle tärkeitä seurattavia (taulukko 1). Tulokset esitetään hiilidioksidiekvivalentteina, jolloin metaani- ja dityppioksidipäästöt muutetaan ilmastonlämmityspotentiaaliltaan vastaavaksi määräksi hiilidioksidia ja lisätään hiilidioksidipäästöihin. Päästö- ja energiaseurannassa on otettu huomioon HSY:n toimialojen ja tulosalueiden omat toiminnot vuosina : jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöt, oma energiantuotanto sekä ostettu sähkö, kaukolämpö, öljy ja liikennepolttoaineet. Lisäksi vuodelle 2011 on laskettu urakoitsijoiden hoitamien jätteenkuljetusten, jätevesilietteen, kompostimullan ja vedenpuhdistuksen kemikaalien kuljetusten, vesijohtoverkoston kunnossapidon, Ämmässuon kaatopaikan työkoneiden, oman auton käytön työasioinnissa sekä HSY:n käytössä olevien tietoliikennepalvelimien energiankulutus ja päästövaikutukset. Jatkossa seurantaa pyritään edelleen täydentämään työmatkoilla sekä mahdollisuuksien mukaan investoinneilla ja laajemmin muilla hankinnoilla. Päästöjen laskennassa käytetään hallitustenvälisen ilmastomuutospaneelin, IPCC:n määrittelemiä päästökertoimia (IPCC 2006) ja metaanin ja dityppioksidin osalta uusimpia lämmityspotentiaalikertoimia (IPCC 2007). Biojätteen ja jätevesilietteen kompostoinnin päästöt on laskettu Kasvener-ohjelmalla (Petäjä 2007). Laskentamenetelmä on yhtenevä HSY:n tuottamien pääkaupunkiseudun kaupunkien päästölaskentojen kanssa. Vuosina 2009 ja 2010 liikennepolttoaineiden päästöttömäksi laskettava bio-osuus oli 4 prosenttia ja vuonna prosenttia. Lämmitysöljyn bio-osuus oli vastaavasti 2 %, 3 % ja 4 %. Ostosähkölle käytetään valtakunnallista päästökerrointa, ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon päästöjen laskennassa sovelletaan hyödynjakomenetelmää (ks. Lounasheimo 2009). Laskennan lähtötietoja on kerätty suoraan HSY:n eri toimipisteistä ja laitosten toimintakertomuksista. Kaukolämmön päästökertoimien laskentaan on saatu kulutus- ja tuotantotietoja energiayhtiöiltä, ja sähkön valtakunnallinen kerroin on laskettu Tilastokeskuksen ja Energiateollisuuden tilastojen ja tiedotteiden perusteella. Muutamien HSY:n toimipisteiden energiankulutukset on jouduttu arvioimaan pinta-alojen, vastaavien toimitilojen tai edellisvuosien kulutuksen perusteella. Taulukko 1. Metaanin ja dityppioksidin ilmastoa lämmittävä vaikutus suhteessa hiilidioksidiin (IPCC 2007). Kasvihuonekaasu Lyhenne Lämmityspotentiaali* Tärkein päästölähde HSY:ssä Hiilidioksidi CO 2 1 Ostosähkö ja kaukolämpö Metaani CH 4 25 Kaatopaikkakaasun hajapäästöt Dityppioksidi N 2 O 298 Jätevedenpuhdistuksen prosessit *GWP (global warming potential). Arvo kuvaa kaasun ilmakehää sadan vuoden aikana lämmittävää vaikutusta suhteessa hiilidioksidiin. 8

9 Energia

10 2 HSY:n energiankulutus ja -tuotanto 2011 HSY kulutti vuonna 2011 energiaa megawattituntia. Määrä vastaa vajaan tavallisen omakotitalon vuosikulutusta ja on noin prosentti pääkaupunkiseudun energiankulutuksesta. Edellisvuonna energiaa kului hieman vähemmän, noin MWh (kuva 1). Vuoden 2009 luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska esimerkiksi YTV:n liikenneosasto siirtyi vuoden 2010 alussa osaksi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymää (HSL). Sähkön osuus kulutuksesta on ollut tarkasteluvuosina prosenttia, lämmön prosenttia ja ajoneuvojen ja työkoneiden noin 2 prosenttia. Suurin energiantarve HSY:ssä on vesilaitoksilla, erityisesti jätevedenpuhdistamojen ja -pumppaamojen sähkönkulutus on huomattavaa. Ulkoistettujen toimintojen, esimerkiksi suurin osa työkoneista, energiankulutusta käsitellään erikseen luvussa 2.4. Energiankulutuksen lievä kasvu vuonna 2011 johtui pääasiassa siitä, että Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa kaasuvoimalan tuottamaa lämpöä käytettiin entistä enemmän hyödyksi. Toisaalta jätevedenpuhdistuksen ja talousveden tuotannon volyymit kasvoivat ja sähkönkulutus nousi hieman. HSY kuluttaa paljon energiaa, mutta on samalla pääkaupunkiseudun tärkein uusiutuvan energian tuottaja yhdessä Helsingin Energian Katri Valan lämpöja jäähdytyslaitoksen kanssa. Uusiutuvia energialähteitä käyttävä sähkön- ja lämmöntuotanto kasvoi vuonna 2011 noin kolmanneksella ja kattoi 51 prosenttia kuntayhtymän kokonaisenergiankulutuksesta. Edellisvuonna osuus oli 43 prosenttia (kuva 1 ja taulukko 2). Energiankulutus ja -myynti (MWh) luvun aikana Ämmässuon kaatopaikalla kerättyä biokaasua on toimitettu Fortumin Kivenlahden lämpökeskukseen, mutta heinäkuusta 2010 alkaen sitä on alettu hyödyntää omassa kaasuvoimalassa sähköntuotantoon. Aluelämpöverkon valmistuessa voimala tuottaa myös kaiken jätteenkäsittelykeskuksen tarvitseman lämmön. Kaatopaikkakaasun talteenoton ohella energiantuotantoon saadaan runsaasti biokaasua jätevesilietteitä mädättämällä. Lisäksi osa jätevedenpuhdistamojen lämpöenergian tarpeesta katetaan lämmön talteenoton avulla, ja Päijänne-tunnelin veden virtausenergiaa käytetään sähkön tuotannossa. KULUTUS Autot ja työkoneet Kaukolämpö Öljy (lämpö) Öljy (sähkö) Ostosähkö Oma lämpö (LTO) Oma lämpö (biokaasu) Oma sähkö (vesivoima) Oma sähkö (biokaasu) MYYNTI Myyty sähkö Myyty biokaasu (kaukolämpö) Oma uusiutuva energiantuotanto Kuva 1. HSY:n vuosien ja vastaavien toimintojen vuoden 2009 energiankulutus ja -myynti energiamuodoittain megawattitunteina. LTO = lämmön talteenotto. Katkoviivalla rajattu HSY:n oma, uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotanto sisältää tuotannon sekä omaan käyttöön että myyntiin. 10

11 Taulukko 2. HSY:n vuosien ja vastaavien toimintojen vuoden 2009 energiankulutus, oma tuotanto, ostoenergia ja energian myynti megawattitunteina. HSY muutos-% Ostosähkö Oma sähkö (biokaasu) Oma sähkö (vesivoima) Öljy (sähkö) Sähkönkulutus yht Kaukolämpö Oma lämpö (biokaasu) Oma lämpö (LTO) Öljy (lämpö) Lämmönkulutus yht Autot ja työkoneet Energiankulutus (MWh) Ostoenergia Energiantuotanto omaan käyttöön Myyty sähkö Oma tuotanto yhteensä Myyty biokaasu (kaukolämpö)

12 2.1 Sähkö HSY kulutti sähköä vuonna 2011 noin MWh, joka on runsaan prosentin enemmän kuin vuonna Pääkaupunkiseudun palvelu- ja julkisen sektorin sähkönkulutus oli vuonna 2011 noin MWh, josta HSY:n osuus on siis arviolta 3 prosenttia. Suurin sähköntarve HSY:ssä on jätevedenpuhdistamoilla noin 44 prosentin ja vedenpuhdistuslaitoksilla 25 prosentin osuudella kokonaiskulutuksesta (taulukko 3). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sähkönkulutus nousi vuonna 2011 kaasuvoimalan ensimmäisen kokonaisen käyttövuoden vuoksi. Jätevesimäärät kasvoivat edellisvuodesta, mikä lisäsi jäteveden pumppauksen sähkönkulutusta. Hallinnon kulutus on puolestaan laskenut muun muassa Green Office -toiminnan ansiosta. HSY:n oma sähköntuotanto kasvoi edellisvuodesta reippaasti, ja ostosähkön määrä laski. Vuonna 2011 sähköä ostettiin MWh ja vuonna 2010 noin MWh (kuva 2). HSY ei toistaiseksi ole keskittänyt sähkönhankintaansa, vaan voimassa on sähkösopimuksia useiden toimittajien kanssa. Sähköä tuotettiin vuonna 2011 omaan käyttöön MWh ja myyntiin MWh, kun vastaavat luvut vuonna 2010 olivat MWh ja MWh. Sähköä tuotetaan biokaasusta Ämmässuon kaasuvoimalassa sekä Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla. Päijänne-tunnelin raakaveden virtausenergiaa hyödynnetään Pitkäkoskella ja Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n Kalliomäen vesivoimalassa. Puhdistamoilla on lisäksi kevyellä polttoöljyllä toimivat varavoimakoneet. Energiankulutusta ja -tuotantoa eritellään tarkemmin luvussa 3, ja liitetaulukkoon 1 on koottu tiedot kaikkien HSY:n toimipisteiden energiankäytöstä. Taulukko 3. HSY:n sähkönkulutus toimipisteittäin. Sähkönkulutus muutos-% Jätevedenpuhdistamot Jätevesipumppaamot Vedenpuhdistuslaitokset Vesijohtoverkosto Ämmässuo ja Sortti-asemat Hallinto ja muut toiminnot Yhteensä (MWh) Sähkönhankinta ja -myynti (MWh) Ostosähkö Biokaasu Vesivoima Ostoenergia Tuotanto myyntiin Tuotanto omaan käyttöön osuus 2011 (%) Kuva 2. HSY:n sähkönhankinta ja myynti

13 2.2 Lämpö Vuosi 2011 oli edellisvuotta lämpimämpi, mutta HSY:n lämmönkulutus kasvoi tästä huolimatta 5 prosenttia (taulukko 4). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa kaasuvoimalan tuottamaa lämpöä hyödynnettiin entistä enemmän, ja lämmityksen piiriin tulivat täysipainoisesti kaasuvoimala, huoltotunnelin 2. vaihe, osa huoltokanaalia ja vesiasema. On lisäksi huomattava, että suuri osa HSY:n lämmönkulutuksesta on jätevedenpuhdistuksessa tarvittavaa prosessilämpöä, johon lämmitystarpeen vuosivaihtelut eivät kovin paljon vaikuta. Taulukko 4. HSY:n lämmönkulutus toimipisteittäin. Lämmönkulutus muutos-% osuus 2011 (%) Jätevedenpuhdistus Vedenpuhdistuslaitokset Vesijohtoverkosto Ämmässuo ja Sortti-asemat Hallinto ja muut toiminnot Yhteensä (MWh) Jätevedenpuhdistamojen osuus HSY:n lämmöntarpeesta on lähes 70 %, mutta ne ovat lämmön suhteen omavaraisia tehokkaan biokaasun tuotannon ja lämmön talteenoton ansiosta. Kaiken kaikkiaan kaukolämmön osuus koko HSY:n vuoden 2010 noin megawattitunnin lämmönkulutuksesta oli vain 19 % (kuva 3). Oman, uusiutuvan energiantuotannon ja kaukolämmön hankinnan lisäksi pieni osa HSY:n kiinteistöistä lämmitetään edelleen öljyllä, ja Konalan Sorttiasemalla on suora sähkölämmitys (ks. luku 3 ja liite 1). Varsinaisesti HSY, tai aiemmin YTV ja vesilaitokset, eivät ole lämpöenergiaa myyneet, mutta kaatopaikkakaasua on toimitettu kaukolämmön tuotantoon. Vuonna 2011 suurin osa kerätystä kaasusta käytettiin hyödyksi sähkön- ja lämmöntuotannossa Ämmässuon kaasuvoimalassa. Suomenojan jätevedenpuhdistamon tuottamaa biokaasua aletaan loppuvuonna 2012 aikana käyttää HSL:n bussien polttoaineena. Tällöin vastaavasti oma energiantuotanto vähenee. Lämmönhankinta ja -myynti (MWh) Kaukolämpö Biokaasu LTO Öljy Ostoenergia Biokaasun myynti Tuotanto omaan käyttöön Kuva 3. HSY:n lämmönhankinta ja myynti Lisäksi Konalan Sortti-asemalla on suora sähkölämmitys, jonka osuus kokonaisuudesta on kuitenkin erittäin pieni. LTO = lämmön talteenotto. 13

14 2.3 Autot ja työkoneet HSY:n autot ja työkoneet kuluttivat vuonna 2011 polttoaineita litraa, eli noin megawattituntia (ks. taulukko 2). Osa kulutuksesta on arvioitu polttoainekustannusten perustella. Vuoteen 2010 verrattuna kulutus on hieman vähentynyt, vaikka seurantaan on lisätty kuntayhtymän hallinnon käytössä olevat henkilöautot. Seutuja ympäristötiedon ajokilometrit kasvoivat hieman (ks. kulutukset toimipisteittäin liite 1). HSY:n hallinnassa oli vuoden 2011 lopussa 170 ajoneuvoa ja 47 työkonetta. Eniten kilometrejä henkilö- ja pakettiautoilla taitetaan vesihuollon verkoston ja jätevesipumppaamojen ylläpitoon liittyvissä tehtävissä. Lisäksi polttoainetta kuluu muun muassa trukeissa, Sortti-asemien roll-packereissa, Ämmässuon autoissa ja työkoneissa sekä ilmanlaadun mittauslaitteiden kalibrointija huoltoajossa. Autojen ja työkoneiden yhteenlaskettu energiankulutus on alle 2 prosenttia HSY:n käyttämästä energiasta, mutta omien autojen käytön, urakoitsijoiden työkoneiden ja etenkin jäte- ym. kuljetusten lisääminen tarkasteluun kasvattaa osuutta huomattavasti. 2.4 Ulkoistettujen toimintojen energiankulutus Osa HSY:n toiminnoista on toteutettu palveluostoina, joiden energiankulutus jää kuntayhtymän oman suoran energiankäytön ulkopuolelle. Palvelusopimusurakoitsijoiden energiankulutus on kuitenkin merkittävää, ja sitä on nyt ensimmäistä kertaa HSY:n osalta selvitetty. Eniten energiaa kuluu jätekuljetuksiin ja vesihuollon kemikaali- ja lietekuljetuksiin. Kemikaalikuljetuksiin on laskettu mukaan rekka- ja kuorma-autokuljetusten lisäksi laivakuljetukset. Myös muun muassa viemärien puhdistuksessa käytettävät yhdistelmäautot ja kaatopaikkakäsittelyn työkoneet kuluttavat runsaasti polttoainetta, ja lisäksi on selvitetty oman auton käyttöä työtehtävissä ja laskettu HSY:n käytössä olevien palvelimien sähkönkulutus. Ulkoistetut toiminnot kuluttivat vuonna 2011 energiaa yhteensä MWh, joka lisää HSY:n kokonaisenergiankulutusta lähes 20 prosentilla. Suomenojan lietteen käsittelystä ja vesi- ja viemäriverkon kaivinkone- ja kuorma-autopalveluista ei ole saatu tietoja. Taulukossa 5 on eritelty eri toimintojen energiankulutus. Kuljetukset on laskettu myös vuodelle Liitteessä 3 on tarkempi jako ulkoistettujen toimintojen energiankulutuksesta toimipisteittäin. Taulukko 5. HSY:n ulkoistettujen toimintojen energiankulutus. Ulkoistetut muutos-% osuus 2011 (%) Kuljetukset Autot ja työkoneet Oman auton käyttö Palvelimet 86 0 Yhteensä (MWh)

15 3 Toimiala- ja tulosaluekohtainen energiatarkastelu Pääkaupunkiseudun kaupunkien vesilaitokset sekä YTV:n Jätehuolto ja Seutu- ja ympäristötieto yhdistyivät Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymäksi vuoden 2010 alussa. HSY:n organisaatio käsittää kuntayhtymän hallinnon, vesi- ja jätehuollon toimialat sekä seutu- ja ympäristötieto ja tukipalvelut -tulosalueet. Päätoimipisteitä ovat vesihuollon toimistot ja verkon toimitilat Ilmalassa, hallinnon, seutu- ja ympäristötiedon ja jätehuollon toimistotilat Itä-Pasilassa, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, Kivikon jätepalvelukeskus, Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamot sekä Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistamot. Kaikkiaan energiaa kuluttavia toimipisteitä on useita kymmeniä, jätevesipumppaamot mukaan luettuna useita satoja. Vuonna 2011 kuntayhtymän kokonaisenergiankulutuksesta vesihuollon osuus oli 85 % ja jätehuollon 12 % (taulukko 6). Tässä luvussa tarkastellaan HSY:n eri toimialojen ja -pisteiden energiankulutusta ja -tuotantoa. Otsikon Hallinto alle on koottu Opastinsilta 6:ssa sijaitsevat kuntayhtymän johto, viestintä, talous-, henkilöstö- ja tietohallinto ja jätehuollon toimistot sekä vesihuollon toimistotilat Ilmalassa. 3.1 Vesihuolto Vesihuolto on HSY:n suurin toimiala ja samalla suurin energiankuluttaja. Vesihuolto toimittaa juomavettä yli miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle, ylläpitää vesijohto- ja viemäriverkostoa ja puhdistaa kaupunkilaisten ja laajemmin Helsingin seudun lähikuntien asukkaiden sekä teollisuuden jätevedet ja Helsingin keskustan sekaviemäröidyn alueen sadevedet. Vuonna 2011 vesihuollon energiankulutus oli yhteensä MWh, josta sähkön osuus oli lähes kaksi kolmasosaa (kuva 4). Energiankulutus pysyi edellisvuoden tasolla. Kulutukseen ei sisälly myöhemmin erikseen käsiteltävä hallinnon toimitilojen energiankulutus. Ulkoistetut toiminnot, pääasiassa kuljetukset, kuluttivat lisäksi polttoaineita yhteensä MWh (liite 3). Taulukko 6. HSY:n energiankulutus toimialoittain vuonna Polttoaineet tarkoittavat HSY:n omien tai leasingautojen ja työkoneiden polttoaineen kulutusta. Oma lämpö (biokaasu) 26 % Kaukolämpö 4 % Öljy (lämpö) 1 % Autot ja työkoneet Oma lämpö (LTO) 2 % 2 % Öljy (sähkö) 0 % Oma sähkö (vesivoima) 2 % Oma sähkö (biokaasu) 18 % Kuva 4. Eri energiamuotojen osuudet vesihuollon energiankulutuksesta vuonna 2011, pois lukien hallinnon toimistotilat. LTO = lämmön talteenotto. Kuvaan ei sisälly ulkoistetut toiminnot. Ostosähkö 45 % Energiankulutus Sähkö Lämpö Autot ja työkoneet Yhteensä %-osuus Vesihuolto Jätehuolto Seutu- ja ympäristötieto Hallinto Yhteensä (MWh)

16 Taulukko 7. Vesihuollon energiankulutus, -tuotanto ja -myynti Vesihuolto muutos-% Ostosähkö Oma sähkö (biokaasu) Oma sähkö (vesivoima) Öljy (sähkö) Sähkönkulutus yht Kaukolämpö Oma lämpö (biokaasu) Oma lämpö (LTO) Öljy (lämpö) Lämmönkulutus yht Autot ja työkoneet Energiankulutus (MWh) Ostoenergia Energiantuotanto omaan käyttöön Myyty sähkö Vesihuollon energiantarpeesta oma sähkön- ja lämmöntuotanto kattoi vuonna 2011 lähes 50 prosenttia. Oma energiantuotanto kasvoi huomattavasti ja vastaavasti ostoenergian määrää voitiin vähentää (taulukko 7). Lämmön talteenoton kautta saadun energian määrä väheni, koska järjestelmä oli puolen vuoden ajan poissa käytöstä kunnostus- ja parannustöiden takia. Energiaa tuotetaan pääosin jätevedenpuhdistamoilla lietteen mädätyksestä saatavasta biokaasusta, mutta lisäksi kaksi pienvesivoimalaa tuottaa sähköä. Kalliomäen vesivoimalasta saatava sähkö myydään verkkoon Jätevedenpuhdistus Jätevettä puhdistetaan pääkaupunkiseudulla kahdessa toimipisteessä: Helsingin Viikinmäessä ja Espoon Suomenojalla. Viikinmäen kalliopuhdistamo on Suomen ja Pohjoismaiden suurin puhdistamo, jossa käsitellään paitsi Helsingin myös Vantaan keski- ja itäosien, Keravan, Tuusulan, Järvenpään, Mäntsälän Ohkolan, Pornaisten ja Sipoon, eli yhteensä noin asukkaan sekä alueen teollisuuden jätevedet. Suomenojalla puolestaan käsitellään yli asukkaan jätevedet Espoosta, Kauniaisista, Vantaan länsiosista sekä Kirkkonummelta. Puhdistamoilla mädätetään jätevesilietettä ja saatu biokaasu hyödynnetään sähkön- ja lämmöntuotannossa. Lisäksi mädätetyn lietteen, ilmastusilman ja kovilla pakkasilla myös jäteveden lämpöenergiaa hyödynnetään lämmön talteenoton avulla. Puhdistamoita ei ole liitetty kaukolämpöverkkoon. Molemmilla puhdistamoilla on käytössä varavoimakoneet, joiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo luovuttaa osan lämmöstä Vanhankaupungin vedenkäsittelylaitokselle, ja Suomenojan puhdistamo huolehtii vie- 16

17 Energiankulutus (MWh) Oma lämpö (LTO) Oma lämpö (biokaasu) Öljy (lämpö) Oma sähkö (biokaasu) Öljy (sähkö) Ostosähkö Viikinmäki Suomenoja Jätevesipumppaamot Ulkoistetut Autot ja työkoneet Kuljetukset Kuva 5. Jätevedenpuhdistuksen energiankulutus vuonna Kuvan pylväiden lisäksi Metsäpirtin kompostointikentällä kului sähköä 317 MWh. LTO = lämmön talteenotto. Ulkoistetut toiminnot tarkoittavat kemikaali- ja lietekuljetuksia, Metsäpirtin työkoneita ja kuljetuksia sekä oman auton käyttöä. Suomenojan lietteen käsittely on ulkoistettu, mutta siitä ei ole saatu energiankulutustietoja. reisellä tontilla olevan Suomenojan verkostotukikohdan lämmöntarpeesta. Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistukseen ja -pumppaukseen tarvittiin vuonna 2011 sähköä yhteensä MWh ja lämpöä kiinteistöillä kului MWh. Jätevettä HSY:n jätevedenpuhdistamoille tuli yhteensä 139,1 miljoonaa kuutiota. Energiaa yhden jätevesikuution käsittelyyn kului 0,82 kwh, 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna Jätevesimäärät kasvoivat noin 11 prosenttia. Kuvassa 5 on esitetty energiankulutuksen jakauma puhdistamojen ja pumppaamojen välillä. HSY:n toiminta-alueella on yli 500 jätevesi- ja sadevesipumppaamoa, joita tarvitaan paineistamaan jätevesien kulkua puhdistamoille. Jätevedenpuhdistus on sähkön suhteen 44-prosenttisesti ja lämmön osalta 100-prosenttisesti omavarainen. Ulkoistetut toiminnot lisäävät kulutusta megawattitunnilla. Tarkat energiankulutustiedot ovat liitteissä 1 ja 3. Viikinmäen puhdistamon mädätetty ja kuivattu jätevesiliete kuljetetaan ulkopuolisen urakoitsijan toimesta kuorma-autoilla Sipooseen Metsäpirtin kompostointikentälle. Myös kompostin käännöt, seulonnat, sekoitukset ja siirrot hoitaa ulkopuolinen toimija. Kompostointikentän sähkönkulutuksen maksaa HSY ja se sisältyy kuntayhtymän omaan energiankäyttöön. Suomenojan lietteen jatkokäsittely on ulkoistettu kokonaisuudessaan Vapo Oy:lle, joka kompostoi lietteet Nurmijärvellä sijaitsevalla Metsä-Tuomelan jäteasemalla. Suomenojan lietteen jatkokäsittelystä ei ole saatu energiankulutustietoja. Vuodesta 2009 jätevedenpuhdistuksen energiankulutuksessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Oma tuotanto lisääntyi huomattavasti vuonna 2011 ja energiatehokkuus eli kulutus käsiteltyä jätevesimäärää kohti parani (taulukko 8). Taulukko 8. Jätevedenpuhdistuksen energiankulutus ja -tuotanto Ostoenergia sisältää öljyllä tuotetun sähkön ja lämmön, mutta ei jätevedenpuhdistuksen omien ja leasing-autojen kulutuksia (vesihuollon autoja ei ole eritelty osastoittain). Jätevedenpuhdistus muutos-% Ostoenergia Energiantuotanto omaan käyttöön Energiankulutus (MWh) Energiankulutus (kwh/m 3 ) 0,92 0,93 0,

18 HSY:n jätevedenpuhdistuksen energiataseeseen liittyy välillisesti myös Helsingin Energian Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitos, jossa puhdistetun jäteveden lämpöenergia otetaan talteen lämpöpumpuilla ja hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa. Vuonna 2011 Katri Valan lämmöntuotanto oli 175 GWh, eli vajaa 3 prosenttia Helsingin kaukolämmön kulutuksesta. kaukolämmöllä. Merkittävä osa Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen lämpöenergiasta saadaan Viikinmäen jätevedenpuhdistamolta (kuva 6). Pitkäkosken yhteydessä toimii Päijänne-tunnelin veden virtausenergiaa hyödyntävä vesivoimala, ja Hausjärvellä sijaitsee Kalliomäen hieman suurempi voimalaitos. Veden käsittelyn jälkeen talousvesi pumpataan verkoston ylä- tai alavesisäiliöiden kautta kuluttajille. Paineenkorotusasemat käyttävät suurimman osan puhtaan veden jakeluun kuluvasta sähköenergiasta, ja lisäksi verkostoon kuului vuonna 2011 viisi tukikohtaa. Espoossa verkostotukikohtia on Mikkelässä ja Suomenojalla, joista jälkimmäi Vedenpuhdistus ja verkko HSY tuottaa talousvettä kolmella vedenpuhdistuslaitoksella: Pitkäkoskella ja Vanhassakaupungissa Helsingissä sekä Dämmanissa Espoossa. Kauniainen saa kaiken, Vantaa yli 90 prosenttia ja Espoo noin 65 prosenttia vesijohtovedestään Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta. Helsinkiläisille vesijohtovettä tuotetaan sekä Vanhankaupungin että Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksilla. Näihin raakavesi johdetaan painovoimaisesti Päijänteestä 120 km pitkää kalliotunnelia pitkin. Dämmanin pintavesilaitokselle raakavesi tulee Nuuksion Pitkäjärvestä. Tällä tavoin noin kolmannes espoolaisista saa talousvetensä. Lisäksi HSY:llä on kaksi pohjavedenottamoa: Kalajärven pohjavedenottamo Espoossa ja Kuninkaanlähde Tuusulassa. Pohjavettä käyttää noin 6 prosenttia vantaalaisista ja 0,4 prosenttia espoolaisista. Vedenpuhdistuksen ja verkon toiminnot kuluttivat vuonna 2011 sähköä MWh ja lämpöä MWh. Verkostoon pumpattiin 94,1 miljoonaa kuutiota talousvettä, 3 prosenttia enemmän kuin vuonna Vesimäärään suhteutettu energiatehokkuus parani edellisvuodesta runsaat 2 prosenttia (taulukko 9). Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksella on öljylämmitys, Pitkäkosken ja Vanhakaupungin laitokset lämmitetään Energiankulutus (MWh) Pitkäkoski Vanhakaupunki Dämman Tukikohdat Jakelu Ulkoistetut Oma lämpö (LTO) Oma lämpö (biokaasu) Kaukolämpö Öljy (lämpö) Oma sähkö (vesivoima) Öljy (sähkö) Ostosähkö Myyty sähkö Autot ja työkoneet Kuljetukset Kuva 6. Vedenpuhdistuslaitosten ja verkon energiankulutus vuonna Puhtaan veden jakelu sisältää pumppaamot, vesitornit, pohjavedenottamot ja Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n Kalliomäen toimipisteen. Ulkoistetut toiminnot tarkoittavat kemikaalikuljetuksia, yhdistelmä-, kuvaus- ja kartoitusautoja sekä oman auton käyttöä. Tukikohdat sisältävät myös vesihuollon asiakaspalvelupisteet. 18

19 nen saa lämpönsä vieressä sijaitsevalta jätevedenpuhdistamolta. Mikkelän tukikohta kuuluu kaukolämpöverkkoon. Helsingin tukikohta sijaitsee Ilmalassa. Vantaalla on toiminut kaksi verkostotukikohtaa: Viertola, joka toimii Vantaan itäpiirin tukikohtana ja Tuupakka, joka toimii länsipiirin tukikohtana. Viertolan sähkön- ja lämmönkulutus on arvioitu pinta-alojen perusteella Tuupakan energiankulutustietojen avulla. Vantaan tukikohdat ja Tikkurilan asiakaspalvelupisteen korvaava Hosantien tukikohta aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa. Hiekkaharjun ja Espoon Piispanportin toimipisteet suljettiin vuoden 2010 aikana. Vedenpuhdistuksen ja verkon ostoenergian määrä väheni 2 prosentilla vuonna Viikinmäen jätevedenpuhdistamo pystyi tuottamaan aiempaa enemmän lämpöä Vanhankaupungin vedenpuhdistamolle, mikä vähensi kaukolämmön kulutusta. Kokonaisuudessaan energiankulutus oli samalla tasolla kuin vuonna 2010 (taulukko 9). 3.2 Jätehuolto Jätehuollon toimiala vastaa pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella jäteneuvonnasta ja jätteen synnyn ehkäisystä, kerää hyöty- ja ongelmajätteitä, kerää ja kompostoi biojätettä, järjestää asuinkiinteistöjen jätteenkuljetukset, hoitaa jätteenkäsittelyn, huolehtii suljettujen kaatopaikkojen jälkihoidosta sekä valmistelee jätehuoltomääräykset. Tässä tarkastelussa ei ole mukana Kirkkonummen Munkinmäen jäteasemaa. Opastinsillan toimistotilojen energiankulutus käsitellään omassa luvussaan. Vuonna 2011 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen, Kivikon jätepalvelukeskuksen ja Konalan Sortti-aseman yhteenlaskettu energiankulutus oli MWh, josta suurin osa oli lähinnä Ämmässuon toimintoihin käytettyä sähköä (kuvat 7 ja 8). Ulkoistetut toiminnot, pääasi- assa kuljetukset, kuluttivat lisäksi polttoaineita yhteensä MWh (liite 3). Kivikon jätepalvelukeskuksessa on HSY:n lisäksi muita toimijoita, joiden kaukolämmön kulutusta ei ole erotettu jätehuollon energiankulutuksesta. Ämmässuon kiinteistöistä osa lämmitetään kaasuvoimalan tuottamalla lämmöllä ja osa edelleen ennen aluelämpöverkon valmistumista kevyellä polttoöljyllä, Konalan Sortti-asemalla on suora sähkölämmitys, ja Kivikko on kaukolämmössä oli kaasuvoimalan ensimmäinen täysi toimintavuosi. Kaatopaikkakaasusta tuotettiin sähköä megawattituntia, josta valtakunnan verkkoon myytiin MWh. Loput MWh kattoi Autot ja työkoneet 2 % Öljy (lämpö) 3 % Ostosähkö 5 % Taulukko 9. Vedenpuhdistuksen ja verkon energiankulutus ja -tuotanto Ostoenergia sisältää öljyllä tuotetun sähkön ja lämmön, mutta ei autojen ja työkoneiden kulutuksia (vesihuollon autoja ei ole eritelty osastoittain). Energiantuotanto omaan käyttöön sisältää jätevedenpuhdistamoilta saadun lämmön. Vedenpuhdistus ja verkko muutos-% Ostoenergia Energiantuotanto omaan käyttöön Energiankulutus (MWh) Energiankulutus 0,56 0,53 0,52-2 (kwh/m 3 ) Myyty sähkö Oma lämpö (biokaasu) 25 % Kaukolämpö 5 % Oma sähkö (biokaasu) 60 % Kuva 7. Eri energiamuotojen osuudet jätehuollon kokonaisenergiankulutuksesta vuonna 2011, pois lukien Itä-Pasilan toimistotilat. 19

20 Energiankulutus ja -myynti (MWh) Ämmässuo Autot ja työkoneet Oma lämpö (biokaasu) Kaukolämpö Öljy (lämpö) Oma sähkö (biokaasu) Ostosähkö Myyty sähkö Kivikko ja Konala Autot ja työkoneet Kuljetukset Ulkoistetut Ämmässuon sähköntarpeen kokonaisuudessaan. Samalla ostosähkön määrä väheni merkittävästi. Lokakuussa 2011 kaasuvoimalassa otettiin käyttöön kaasumoottoreiden pakokaasulämpöä hyödyntävä, sähköä tuottava ORC-yksikkö, joka edelleen parantaa voimalan hyötysuhdetta. Taulukko 10. Jätehuollon energiankulutus, -tuotanto ja -myynti Vuonna 2011 Ämmässuolla kerättiin 57 miljoonaa kuutiota metaanipitoisuudeltaan noin 50-prosenttista kaatopaikkakaasua. Kaasusta hyödynnettiin sähkön- ja lämmöntuotantoon 80 % ja loput poltettiin soihduissa. Kaasun energiasisällön hyödyntäminen nousi huomattavasti edellisvuotta korkeammalle tasolle. Jätehuolto muutos-% Ostosähkö Oma sähkö (biokaasu) Oma sähkö (vesivoima) Öljy (sähkö) Sähkönkulutus yht Kaukolämpö Oma lämpö (biokaasu) Oma lämpö (LTO) Öljy (lämpö) Lämmönkulutus yht Autot ja työkoneet Energiankulutus (MWh) Kuva 8. Ämmässuon ja Sortti-asemien energiankulutus ja myynti vuonna Lukuihin ei sisälly Opastinsillan toimistotilat eikä Munkinmäen jäteaseman energiankulutus. Kivikon kulutus sisältää myös vuokralaisten kaukolämmön. Ostoenergia Energiantuotanto omaan käyttöön Myyty sähkö Myyty biokaasu (kaukolämpö)