HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasujen päästöt 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasujen päästöt 2011"

Transkriptio

1 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasujen päästöt 2011

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin faksi Lisätietoja Johannes Lounasheimo, puhelin Copyright Graafit: HSY Kansikuva: HSY / Jenni-Justiina Niemi Edita Prima Oy Helsinki 2012

3 Esipuhe Helsingin seudun ympäristöpalvelut aloitti toimintansa vuonna 2010, kun Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten vesilaitokset sekä YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan jätehuolto ja seutu- ja ympäristötieto yhdistyivät uudeksi kuntayhtymäksi. HSY:ssä työskentelee noin 740 henkilöä, ja yli 300 miljoonan euron liikevaihdollaan se on Suomen suurin ympäristöalan toimija. Kuntayhtymän strategisena tavoitteena on ympäristökuormituksen vähentäminen ja sen systemaattinen seuranta ja raportointi. HSY:n visio 2015 on Ympäristövastuullinen metropoli. Tässä raportissa esitellään HSY:n omien toimintojen vuoden 2011 päästöt, energiankulutus ja -tuotanto ja verrataan tilannetta edellisvuoteen sekä vuoteen 2009, eli viimeiseen toimintavuoteen ennen kuntayhtymän perustamista. Seurantaa on lisäksi laajennettu ulkoistettuihin toimintoihin, kuten kuljetuksiin ja urakoitsijoiden työkoneisiin. Kuntayhtymän kasvihuonekaasupäästöt lasketaan vuosittain ja energiankulutusta seurataan toimipisteittäin mahdollisuuksien mukaan kuukausitasolla. Päästölaskennat laajennetaan vaiheittain kattamaan myös hankinnat ja työmatkat, jotta kuntayhtymän ilmastovaikutuksesta saadaan mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva. HSY kuluttaa runsaasti energiaa ja aiheuttaa merkittävän osan pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä, mutta myös tuottaa jopa puolet tarvitsemastaan energiasta päästöttömästi pääasiassa biokaasulla. Ympäristövastuullisena edelläkävijänä HSY pyrkii johdonmukaisesti pienentämään hiilijalanjälkeään ja energiankulutustaan sekä kattamaan entistä suuremman osan energianhankinnastaan uusiutuvilla energianlähteillä. Tämän edistämiseksi HSY ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat solmineet energiatehokkuussopimuksen vuoteen 2016 asti. Lisäksi tänä vuonna on käynnistynyt useita selvityksiä uusiutuvan energian pilottihankkeiksi. Oman toiminnan ympäristövaikutusten hillinnän lisäksi HSY osallistuu merkittävällä panoksella seudulliseen ilmastotyöhön. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteutumista seurataan vuosittaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskennan ja erilaisten indikaattoreiden avulla, ja seudun yhteinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia on valmistunut. Lisäksi HSY osallistuu pääkaupunkiseudun kaupunkien, HSL:n ja laajemmin Helsingin seudun yhteisprojektien kautta konkreettisiin ilmastonmuutoksen hillintätoimiin. Helsingissä Raimo Inkinen toimitusjohtaja HSY

4 Tiivistelmä HSY seuraa säännöllisesti energiankulutustaan ja toimintojensa aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Energiatase ja päästöt on laskettu vuosille , ja lisäksi vastaavat tiedot on kerätty vuodelta Kartoitus kattaa jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöt, oman energiantuotannon, ostosähkön ja energian myynnin, kaukolämmön, öljyn ja liikennepolttoaineet. Vuonna 2011 on selvitetty myös ulkoistettujen toimintojen energiankulutusta ja päästöjä. HSY kulutti vuonna 2011 energiaa megawattituntia, josta sähkön osuus oli 64 prosenttia, lämmitysenergian 34 prosenttia ja ajoneuvojen ja työkoneiden 2 prosenttia. Suurin sähköntarve HSY:ssä on jätevedenpuhdistamoilla ja vedenpuhdistuslaitoksilla. Myös jätevesipumppaamot ja jätteenkäsittelykeskus käyttävät runsaasti sähköä. Lämmitysenergiasta kaksi kolmannesta kuluu jätevedenpuhdistamoilla, mutta ne tuottavat itse tarvitsemansa lämmön biokaasulla ja lämmön talteenoton avulla. Energiankulutus kasvoi 2 prosenttia. Jäte- ja kemikaalikuljetusten, työkoneiden ja muiden ulkoistettujen toimintojen energiankulutus oli vuonna 2011 HSY:n oman kulutuksen lisäksi noin MWh. HSY on Helsingin seudun tärkeimpiä uusiutuvan energian tuottajia, ja Ämmässuon kaasuvoimala on yksi Euroopan suurimmista kaatopaikkakaasun hyötykäyttölaitoksista. Vuonna 2011 oma energiantuotanto kattoi 51 prosenttia kuntayhtymän energiankulutuksesta. Kaasuvoimalan ensimmäinen kokonainen käyttövuosi lisäsi HSY:n sähkötuotantoa huomattavasti, mutta myös Viikinmäen jätevedenpuhdistamon energiantuotanto kasvoi. Oman käytön lisäksi HSY myi sähköä yhteensä MWh vuonna HSY:n kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2011 hiilidioksidiksi laskettuna tonnia, joka on hieman yli kolme prosenttia pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä. Suurimmat päästöt syntyivät kaatopaikan ja jätevedenpuhdistuksen prosesseista (46 % ja 34 %), kompostoinnista (10 %) ja ostosähköstä (8 %). Lämmityksen kasvihuonekaasupäästöt ovat HSY:ssä verraten pienet oman lämmöntuotannon ansiosta. Ulkoistetut toiminnot, mukaan lukien muualle ohjattu lietteen ja biojätteen käsittely, aiheuttivat vuonna 2011 lähes tonnin lisäpäästöt. Ämmässuon uudelta ja vanhalta jätetäyttöalueelta vapautuneesta kaatopaikkakaasusta kerättiin vuonna 2011 talteen 84 prosenttia, josta neljä viidesosaa käytettiin energiantuotantoon. Ilman tehokasta kaasunkeräystä HSY:n päästöt olisivat moninkertaiset. Vuonna 2011 kaasunmuodostus väheni edellisvuoteen verrattuna ja päästöt pienenivät. Jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöjä sen sijaan lisäsivät entistä suurempi orgaaninen kuormitus ja kasvaneet vesimäärät. Vuoteen 2010 verrattuna kasvihuonekaasupäästöt vähenivät kokonaisuudessaan 6 prosenttia. Ilman ostoenergiaa korvaavaa omaa tuotantoa HSY:n päästöt olisivat olleet lähes tonnia suuremmat. Lisäksi sähkön myynnistä saatava laskennallinen kompensaatio pienentää päästötasetta edelleen 8 prosentilla. Säästöt ja kompensaatiot on laskettu siten, että oma biokaasulla tuotettu lämpö korvaa maakaasua tai kaukolämpöä, ja oma sähköntuotanto valtakunnallista keskiarvosähköä. HSY allekirjoitti vuoden 2012 alussa energiatehokkuussopimuksen työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ja pyrkii aktiivisesti vähentämään energiankulutustaan ja lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa. Julkaisija Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijät Johannes Lounasheimo Päivämäärä Julkaisun nimi HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasujen päästöt 2011 Avainsanat Energiankulutus, energiantuotanto, uusiutuva energia, kasvihuonekaasupäästöt, kuntayhtymä Sarjan nimi ja numero: HSY:n julkaisuja 12/2012 issn l (nid.) isbn (nid.) isbn (pdf) issn (nid.) issn (pdf) Kieli: suomi Sivuja: 48 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY puhelin , faksi

5 Sammandrag HRM följer regelbundet sin energiförbrukning samt växthusutsläppen från sin verksamhet. Energibalansen och utsläppen har beräknats för åren och därtill har man samlat in motsvarande information för år Kartläggningen täcker avfallshantering och processutsläpp från avloppsvattenreningen, den egna energiproduktionen, köpt elektricitet och försäljning av energi, fjärrvärme, olja och trafikbränslen. År 2011 har man även utrett energiförbrukningen i och utsläppen från de utkontrakterade funktionerna. År 2011 förbrukade HRM megawattimmar energi. Av denna mängd utgjorde elen en andel på 64 procent, uppvärmningsenergi 34 procent och fordon samt arbetsmaskiner 2 procent. Störst är energibehovet inom HRM vid avloppsreningsverken och vattenreningsverken. Också pumpstationerna för avloppsvatten och avfallshanteringscentralen använder mycket elektricitet. Avloppsvattenreningsverken förbrukar två tredjedelar av uppvärmningsenergin, men de producerar själva den värme som de behöver med biogas och genom att tillvarata värme. Energiförbrukningen ökade med två procent. Energiförbrukningen för avfalls- och kemikalietransporter, arbetsmaskiner och andra utkontrakterade funktioner var år MWh utöver HRM:s egen förbrukning. HRM är en av de viktigaste producenterna av förnybar energi i Helsingforsregionen och Käringmossens gasverk är en av de största anläggningarna för nyttoanvändning av deponigas i Europa. År 2011 täckte den egna energiproduktionen 51 procent av samkommunens energiförbrukning. Gasverkets första hela driftår ökade HRM:s elproduktion avsevärt, men också energiproduktionen vid Viksbacka avloppsreningsverk ökade. Utöver den egna förbrukningen sålde HRM sammanlagt MWh el år År 2011 var HRM:s växthusutsläpp omräknat i koldioxid ton, vilket är något mer än tre procent av de totala utsläppen i huvudstadsregionen. Mest utsläpp orsakades av processerna på avstjälpningsplatsen och vid avloppsvattenreningsverket (46 respektive 34 procent), kompostering (10 procent) samt köpt el (8 procent). Växthusutsläppen från uppvärmning vid HRM är tack vare den egna värmeproduktionen förhållandevis ringa. Utkontrakterade funktioner, som innefattar behandlingen av slam och bioavfall som sköts på annat håll, orsakade år 2011 ytterligare utsläpp på nästan ton. År 2011 tillvaratogs 84 procent av deponigasen som frigjordes på Käringsmossens nya och gamla deponiområde för avfall, och av denna mängd användes fyra femtedelar för energiproduktion. Utan effektiv insamling av gas skulle HRM:s utsläpp vara mångfaldiga. År 2011 minskade deponigasbildningen jämfört med det föregående året och utsläppen minskade. Processutsläppen från avloppsvattenbehandlingen ökade däremot på grund av allt större organisk belastning och ökade vattenmängder. Jämfört med år 2010 minskade växthusgasutsläppen totalt med sex procent. Utan den egna produktionen som ersätter köpt energi skulle HRM:s utsläpp har varit nästan ton större. Dessutom minskar den kalkylmässiga kompensationen från elförsäljningen utsläppsbalansen ytterligare med åtta procent. Besparingen och kompensationen har räknats på så sätt att värmen som produceras själv med biogas ersätter naturgas eller fjärrvärme och den egna elproduktionen ersätter den nationella genomsnittliga elektriciteten. HRM undertecknade i början av år 2012 ett energieffektivitetsavtal med arbets- och näringsministeriet och strävar aktivt efter att minska sin energiförbrukning och öka produktionen av förnybar energi. Utgivare Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Författare Johannes Lounasheimo Publikationens namn HRM:s energibalans och växthusutsläpp 2011 Datum Nyckelord Energiförbrukning, energiproduktion, förnybar energi, växthusutsläpp, samkommun Publikationsseriens titel och nummer: HRM:s publikationer 12/2012 issn l isbn (hft) isbn (pdf) issn (hft) issn (pdf) Språk: finska Sidor: 48 Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, HSY telefon , fax

6 Abstract HSY regularly assesses its energy consumption and the greenhouse gas emissions caused by its functions. The energy balance and emissions have been calculated for 2010 and 2011, and the corresponding information was collected also for This study covers process emissions from waste treatment and wastewater treatment, in-house energy generation, the electricity purchased and sold, district heating, oil and traffic fuels. The energy consumption and emissions of outsourced functions too were studied in In 2011, HSY consumed 191,500 megawatt-hours (MWh) of energy, of which electricity accounted for 64 per cent, heat for 34 per cent, and vehicles and machinery for two per cent. The wastewater and water treatment plants create HSY s greatest electricity needs. Wastewater pumping stations and the waste treatment centre also use large amounts of electricity. Two thirds of heating energy is consumed at wastewater treatment plants, but they generate the heat they need in-house from biogas and via heat recovery. Energy consumption rose by two per cent in total. In 2011, the energy consumption of waste and chemical transport, machinery and other outsourced functions was about 35,500 MWh on top of HSY s own consumption. HSY is one of the main producers of renewable energy in the Helsinki Metropolitan Area, and the Ämmässuo Gas Power Plant is one of Europe s largest landfill gas recycling plants. In 2011, in-house energy generation covered 51 per cent of HSY s energy consumption. The gas power plant s first complete year of use significantly increased electricity generation, but also the energy generation at Viikinmäki Wastewater Treatment Plant increased. In addition to that for in-house use, HSY sold 79,000 MWh of electricity in HSY s greenhouse gas emissions in 2011, calculated as carbon dioxide, were 180,700 tonnes, which is slightly over three per cent more than the total emissions of the metropolitan area. The largest emissions were created in landfill and wastewater treatment processes (46% and 34%, respectively), composting (10%), and purchased electricity (8%). Greenhouse gas emissions from heating were relatively low in HSY, thanks to in-house heat generation. Outsourced functions, including the treatment of redirected sludge and organic waste, caused nearly 14,000 tonnes of additional emissions in About 84 per cent of the landfill gas released in old and new landfill areas at Ämmässuo was collected in 2011, with four fifths used in energy generation. Without efficient gas collection, HSY s emissions would be many times greater. In 2011, gas formation decreased from the previous year s level and emissions fell. The process emissions for wastewater treatment increased instead, because of the higher organic load and larger amounts of water. Greenhouse emissions decreased from their 2010 levels by six per cent overall. Without generation to replace purchased energy, HSY s emissions would have been almost 20,000 tonnes greater. In addition, the calculated compensation received from electricity sales decreased the emission balance by eight per cent. Savings and compensation have been calculated such that HSY s own heat generated with biogas replaces natural gas or district heating and renewable electricity generation replaces national-average electricity. HSY signed an energy-efficiency agreement with the Ministry of Employment and the Economy at the beginning of 2012 and is actively committed to reducing its energy consumption and increasing its generation of renewable energy. Published by Helsinki Region Environmental Services Authority Author Johannes Lounasheimo Date of publication Title of publication HSY s energy balance and greenhouse gas emissions in 2011 Keywords Energy consumption, energy generation, renewable energy, greenhouse gas emissions, regional authority Publication series title and number: HSY publications 12/2012 issn l isbn (print) isbn (pdf) issn (print) issn (pdf) Language: Finnish Pages: 48 Helsinki Region Environmental Services Authority PO Box 100, HSY Tel , Fax

7 Sisällys 1 Johdanto 8 Energia 2 HSY:n energiankulutus ja -tuotanto Sähkö Lämpö Autot ja työkoneet Ulkoistettujen toimintojen energiankulutus 14 3 Toimiala- ja tulosaluekohtainen energiatarkastelu Vesihuolto Jätevedenpuhdistus Vedenpuhdistus ja verkko Jätehuolto Seutu- ja ympäristötieto ja hallinto 21 Kasvihuonekaasupäästöt 4 HSY:n kasvihuonekaasupäästöt Sähkö Lämpö Autot ja työkoneet Prosessipäästöt Ulkoistettujen toimintojen kasvihuonekaasupäästöt 28 5 Toimiala- ja tulosaluekohtaiset kasvihuonekaasupäästöt Vesihuolto Jätevedenpuhdistus Vedenpuhdistus ja verkko Jätehuolto Ämmässuo Sortti-asemat ja Kivikon jätepalvelukeskus Seutu- ja ympäristötieto ja hallinto 34 6 Lopuksi 36 7 Lähdeluettelo 38

8 1 Johdanto Suomen ilmasto lämpenee tällä hetkellä 0,4 astetta vuosikymmenessä (Jylhä ym. 2009). Pääkaupunki-seudun vuoden keskilämpötila on nyt noin 6 astetta, ja nykyisellä kehityksellä noin 10 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Maailmanlaajuisesti keskilämpötilan odotetaan nousevan vähintään kahdella asteella. Kasvihuonekaasupäästöt ovat kuitenkin kiihtyvässä kasvussa, joten suuremmat muutokset ovat mahdollisia. Suomessa talvikuukausista tulee sateisempia ja lämpimämpiä, kesän hellejaksot pitenevät, rankkasateet yleistyvät ja merenpinta nousee. Vaikutukset yhteiskunnille ja luonnolle myös muualla maailmassa tapahtuvien muutosten kautta ovat todennäköisesti niin suuria, että niitä on pyrittävä hillitsemään voimakkailla päästöjen leikkauksilla. Kasvihuonekaasuja on kymmeniä erilaisia. Tärkeimmät niistä ovat hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi, joiden kaikkien pitoisuudet ilmakehässä ovat kohonneet ihmisen toiminnan seurauksena. Hiilidioksidipäästöjä syntyy fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn, kivihiilen ja maakaasun, käytöstä energiantuotannossa ja liikennepolttoaineina. Metaani ja dityppioksidi ovat lämmityspotentiaaliltaan hiilidioksidia voimakkaampia, mutta niitä syntyy määrällisesti vähemmän, lähinnä maataloudesta, jätehuollosta ja maankäytön muutosten seurauksena. Myös HSY:n laskennoissa otetaan huomioon kolme tärkeintä kasvihuonekaasua, sillä metaani ja dityppioksidi ovat suurelle jäteja vesihuollon toimijalle tärkeitä seurattavia (taulukko 1). Tulokset esitetään hiilidioksidiekvivalentteina, jolloin metaani- ja dityppioksidipäästöt muutetaan ilmastonlämmityspotentiaaliltaan vastaavaksi määräksi hiilidioksidia ja lisätään hiilidioksidipäästöihin. Päästö- ja energiaseurannassa on otettu huomioon HSY:n toimialojen ja tulosalueiden omat toiminnot vuosina : jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöt, oma energiantuotanto sekä ostettu sähkö, kaukolämpö, öljy ja liikennepolttoaineet. Lisäksi vuodelle 2011 on laskettu urakoitsijoiden hoitamien jätteenkuljetusten, jätevesilietteen, kompostimullan ja vedenpuhdistuksen kemikaalien kuljetusten, vesijohtoverkoston kunnossapidon, Ämmässuon kaatopaikan työkoneiden, oman auton käytön työasioinnissa sekä HSY:n käytössä olevien tietoliikennepalvelimien energiankulutus ja päästövaikutukset. Jatkossa seurantaa pyritään edelleen täydentämään työmatkoilla sekä mahdollisuuksien mukaan investoinneilla ja laajemmin muilla hankinnoilla. Päästöjen laskennassa käytetään hallitustenvälisen ilmastomuutospaneelin, IPCC:n määrittelemiä päästökertoimia (IPCC 2006) ja metaanin ja dityppioksidin osalta uusimpia lämmityspotentiaalikertoimia (IPCC 2007). Biojätteen ja jätevesilietteen kompostoinnin päästöt on laskettu Kasvener-ohjelmalla (Petäjä 2007). Laskentamenetelmä on yhtenevä HSY:n tuottamien pääkaupunkiseudun kaupunkien päästölaskentojen kanssa. Vuosina 2009 ja 2010 liikennepolttoaineiden päästöttömäksi laskettava bio-osuus oli 4 prosenttia ja vuonna prosenttia. Lämmitysöljyn bio-osuus oli vastaavasti 2 %, 3 % ja 4 %. Ostosähkölle käytetään valtakunnallista päästökerrointa, ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon päästöjen laskennassa sovelletaan hyödynjakomenetelmää (ks. Lounasheimo 2009). Laskennan lähtötietoja on kerätty suoraan HSY:n eri toimipisteistä ja laitosten toimintakertomuksista. Kaukolämmön päästökertoimien laskentaan on saatu kulutus- ja tuotantotietoja energiayhtiöiltä, ja sähkön valtakunnallinen kerroin on laskettu Tilastokeskuksen ja Energiateollisuuden tilastojen ja tiedotteiden perusteella. Muutamien HSY:n toimipisteiden energiankulutukset on jouduttu arvioimaan pinta-alojen, vastaavien toimitilojen tai edellisvuosien kulutuksen perusteella. Taulukko 1. Metaanin ja dityppioksidin ilmastoa lämmittävä vaikutus suhteessa hiilidioksidiin (IPCC 2007). Kasvihuonekaasu Lyhenne Lämmityspotentiaali* Tärkein päästölähde HSY:ssä Hiilidioksidi CO 2 1 Ostosähkö ja kaukolämpö Metaani CH 4 25 Kaatopaikkakaasun hajapäästöt Dityppioksidi N 2 O 298 Jätevedenpuhdistuksen prosessit *GWP (global warming potential). Arvo kuvaa kaasun ilmakehää sadan vuoden aikana lämmittävää vaikutusta suhteessa hiilidioksidiin. 8

9 Energia

10 2 HSY:n energiankulutus ja -tuotanto 2011 HSY kulutti vuonna 2011 energiaa megawattituntia. Määrä vastaa vajaan tavallisen omakotitalon vuosikulutusta ja on noin prosentti pääkaupunkiseudun energiankulutuksesta. Edellisvuonna energiaa kului hieman vähemmän, noin MWh (kuva 1). Vuoden 2009 luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska esimerkiksi YTV:n liikenneosasto siirtyi vuoden 2010 alussa osaksi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymää (HSL). Sähkön osuus kulutuksesta on ollut tarkasteluvuosina prosenttia, lämmön prosenttia ja ajoneuvojen ja työkoneiden noin 2 prosenttia. Suurin energiantarve HSY:ssä on vesilaitoksilla, erityisesti jätevedenpuhdistamojen ja -pumppaamojen sähkönkulutus on huomattavaa. Ulkoistettujen toimintojen, esimerkiksi suurin osa työkoneista, energiankulutusta käsitellään erikseen luvussa 2.4. Energiankulutuksen lievä kasvu vuonna 2011 johtui pääasiassa siitä, että Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa kaasuvoimalan tuottamaa lämpöä käytettiin entistä enemmän hyödyksi. Toisaalta jätevedenpuhdistuksen ja talousveden tuotannon volyymit kasvoivat ja sähkönkulutus nousi hieman. HSY kuluttaa paljon energiaa, mutta on samalla pääkaupunkiseudun tärkein uusiutuvan energian tuottaja yhdessä Helsingin Energian Katri Valan lämpöja jäähdytyslaitoksen kanssa. Uusiutuvia energialähteitä käyttävä sähkön- ja lämmöntuotanto kasvoi vuonna 2011 noin kolmanneksella ja kattoi 51 prosenttia kuntayhtymän kokonaisenergiankulutuksesta. Edellisvuonna osuus oli 43 prosenttia (kuva 1 ja taulukko 2). Energiankulutus ja -myynti (MWh) luvun aikana Ämmässuon kaatopaikalla kerättyä biokaasua on toimitettu Fortumin Kivenlahden lämpökeskukseen, mutta heinäkuusta 2010 alkaen sitä on alettu hyödyntää omassa kaasuvoimalassa sähköntuotantoon. Aluelämpöverkon valmistuessa voimala tuottaa myös kaiken jätteenkäsittelykeskuksen tarvitseman lämmön. Kaatopaikkakaasun talteenoton ohella energiantuotantoon saadaan runsaasti biokaasua jätevesilietteitä mädättämällä. Lisäksi osa jätevedenpuhdistamojen lämpöenergian tarpeesta katetaan lämmön talteenoton avulla, ja Päijänne-tunnelin veden virtausenergiaa käytetään sähkön tuotannossa. KULUTUS Autot ja työkoneet Kaukolämpö Öljy (lämpö) Öljy (sähkö) Ostosähkö Oma lämpö (LTO) Oma lämpö (biokaasu) Oma sähkö (vesivoima) Oma sähkö (biokaasu) MYYNTI Myyty sähkö Myyty biokaasu (kaukolämpö) Oma uusiutuva energiantuotanto Kuva 1. HSY:n vuosien ja vastaavien toimintojen vuoden 2009 energiankulutus ja -myynti energiamuodoittain megawattitunteina. LTO = lämmön talteenotto. Katkoviivalla rajattu HSY:n oma, uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotanto sisältää tuotannon sekä omaan käyttöön että myyntiin. 10

11 Taulukko 2. HSY:n vuosien ja vastaavien toimintojen vuoden 2009 energiankulutus, oma tuotanto, ostoenergia ja energian myynti megawattitunteina. HSY muutos-% Ostosähkö Oma sähkö (biokaasu) Oma sähkö (vesivoima) Öljy (sähkö) Sähkönkulutus yht Kaukolämpö Oma lämpö (biokaasu) Oma lämpö (LTO) Öljy (lämpö) Lämmönkulutus yht Autot ja työkoneet Energiankulutus (MWh) Ostoenergia Energiantuotanto omaan käyttöön Myyty sähkö Oma tuotanto yhteensä Myyty biokaasu (kaukolämpö)

12 2.1 Sähkö HSY kulutti sähköä vuonna 2011 noin MWh, joka on runsaan prosentin enemmän kuin vuonna Pääkaupunkiseudun palvelu- ja julkisen sektorin sähkönkulutus oli vuonna 2011 noin MWh, josta HSY:n osuus on siis arviolta 3 prosenttia. Suurin sähköntarve HSY:ssä on jätevedenpuhdistamoilla noin 44 prosentin ja vedenpuhdistuslaitoksilla 25 prosentin osuudella kokonaiskulutuksesta (taulukko 3). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sähkönkulutus nousi vuonna 2011 kaasuvoimalan ensimmäisen kokonaisen käyttövuoden vuoksi. Jätevesimäärät kasvoivat edellisvuodesta, mikä lisäsi jäteveden pumppauksen sähkönkulutusta. Hallinnon kulutus on puolestaan laskenut muun muassa Green Office -toiminnan ansiosta. HSY:n oma sähköntuotanto kasvoi edellisvuodesta reippaasti, ja ostosähkön määrä laski. Vuonna 2011 sähköä ostettiin MWh ja vuonna 2010 noin MWh (kuva 2). HSY ei toistaiseksi ole keskittänyt sähkönhankintaansa, vaan voimassa on sähkösopimuksia useiden toimittajien kanssa. Sähköä tuotettiin vuonna 2011 omaan käyttöön MWh ja myyntiin MWh, kun vastaavat luvut vuonna 2010 olivat MWh ja MWh. Sähköä tuotetaan biokaasusta Ämmässuon kaasuvoimalassa sekä Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla. Päijänne-tunnelin raakaveden virtausenergiaa hyödynnetään Pitkäkoskella ja Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n Kalliomäen vesivoimalassa. Puhdistamoilla on lisäksi kevyellä polttoöljyllä toimivat varavoimakoneet. Energiankulutusta ja -tuotantoa eritellään tarkemmin luvussa 3, ja liitetaulukkoon 1 on koottu tiedot kaikkien HSY:n toimipisteiden energiankäytöstä. Taulukko 3. HSY:n sähkönkulutus toimipisteittäin. Sähkönkulutus muutos-% Jätevedenpuhdistamot Jätevesipumppaamot Vedenpuhdistuslaitokset Vesijohtoverkosto Ämmässuo ja Sortti-asemat Hallinto ja muut toiminnot Yhteensä (MWh) Sähkönhankinta ja -myynti (MWh) Ostosähkö Biokaasu Vesivoima Ostoenergia Tuotanto myyntiin Tuotanto omaan käyttöön osuus 2011 (%) Kuva 2. HSY:n sähkönhankinta ja myynti

13 2.2 Lämpö Vuosi 2011 oli edellisvuotta lämpimämpi, mutta HSY:n lämmönkulutus kasvoi tästä huolimatta 5 prosenttia (taulukko 4). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa kaasuvoimalan tuottamaa lämpöä hyödynnettiin entistä enemmän, ja lämmityksen piiriin tulivat täysipainoisesti kaasuvoimala, huoltotunnelin 2. vaihe, osa huoltokanaalia ja vesiasema. On lisäksi huomattava, että suuri osa HSY:n lämmönkulutuksesta on jätevedenpuhdistuksessa tarvittavaa prosessilämpöä, johon lämmitystarpeen vuosivaihtelut eivät kovin paljon vaikuta. Taulukko 4. HSY:n lämmönkulutus toimipisteittäin. Lämmönkulutus muutos-% osuus 2011 (%) Jätevedenpuhdistus Vedenpuhdistuslaitokset Vesijohtoverkosto Ämmässuo ja Sortti-asemat Hallinto ja muut toiminnot Yhteensä (MWh) Jätevedenpuhdistamojen osuus HSY:n lämmöntarpeesta on lähes 70 %, mutta ne ovat lämmön suhteen omavaraisia tehokkaan biokaasun tuotannon ja lämmön talteenoton ansiosta. Kaiken kaikkiaan kaukolämmön osuus koko HSY:n vuoden 2010 noin megawattitunnin lämmönkulutuksesta oli vain 19 % (kuva 3). Oman, uusiutuvan energiantuotannon ja kaukolämmön hankinnan lisäksi pieni osa HSY:n kiinteistöistä lämmitetään edelleen öljyllä, ja Konalan Sorttiasemalla on suora sähkölämmitys (ks. luku 3 ja liite 1). Varsinaisesti HSY, tai aiemmin YTV ja vesilaitokset, eivät ole lämpöenergiaa myyneet, mutta kaatopaikkakaasua on toimitettu kaukolämmön tuotantoon. Vuonna 2011 suurin osa kerätystä kaasusta käytettiin hyödyksi sähkön- ja lämmöntuotannossa Ämmässuon kaasuvoimalassa. Suomenojan jätevedenpuhdistamon tuottamaa biokaasua aletaan loppuvuonna 2012 aikana käyttää HSL:n bussien polttoaineena. Tällöin vastaavasti oma energiantuotanto vähenee. Lämmönhankinta ja -myynti (MWh) Kaukolämpö Biokaasu LTO Öljy Ostoenergia Biokaasun myynti Tuotanto omaan käyttöön Kuva 3. HSY:n lämmönhankinta ja myynti Lisäksi Konalan Sortti-asemalla on suora sähkölämmitys, jonka osuus kokonaisuudesta on kuitenkin erittäin pieni. LTO = lämmön talteenotto. 13

14 2.3 Autot ja työkoneet HSY:n autot ja työkoneet kuluttivat vuonna 2011 polttoaineita litraa, eli noin megawattituntia (ks. taulukko 2). Osa kulutuksesta on arvioitu polttoainekustannusten perustella. Vuoteen 2010 verrattuna kulutus on hieman vähentynyt, vaikka seurantaan on lisätty kuntayhtymän hallinnon käytössä olevat henkilöautot. Seutuja ympäristötiedon ajokilometrit kasvoivat hieman (ks. kulutukset toimipisteittäin liite 1). HSY:n hallinnassa oli vuoden 2011 lopussa 170 ajoneuvoa ja 47 työkonetta. Eniten kilometrejä henkilö- ja pakettiautoilla taitetaan vesihuollon verkoston ja jätevesipumppaamojen ylläpitoon liittyvissä tehtävissä. Lisäksi polttoainetta kuluu muun muassa trukeissa, Sortti-asemien roll-packereissa, Ämmässuon autoissa ja työkoneissa sekä ilmanlaadun mittauslaitteiden kalibrointija huoltoajossa. Autojen ja työkoneiden yhteenlaskettu energiankulutus on alle 2 prosenttia HSY:n käyttämästä energiasta, mutta omien autojen käytön, urakoitsijoiden työkoneiden ja etenkin jäte- ym. kuljetusten lisääminen tarkasteluun kasvattaa osuutta huomattavasti. 2.4 Ulkoistettujen toimintojen energiankulutus Osa HSY:n toiminnoista on toteutettu palveluostoina, joiden energiankulutus jää kuntayhtymän oman suoran energiankäytön ulkopuolelle. Palvelusopimusurakoitsijoiden energiankulutus on kuitenkin merkittävää, ja sitä on nyt ensimmäistä kertaa HSY:n osalta selvitetty. Eniten energiaa kuluu jätekuljetuksiin ja vesihuollon kemikaali- ja lietekuljetuksiin. Kemikaalikuljetuksiin on laskettu mukaan rekka- ja kuorma-autokuljetusten lisäksi laivakuljetukset. Myös muun muassa viemärien puhdistuksessa käytettävät yhdistelmäautot ja kaatopaikkakäsittelyn työkoneet kuluttavat runsaasti polttoainetta, ja lisäksi on selvitetty oman auton käyttöä työtehtävissä ja laskettu HSY:n käytössä olevien palvelimien sähkönkulutus. Ulkoistetut toiminnot kuluttivat vuonna 2011 energiaa yhteensä MWh, joka lisää HSY:n kokonaisenergiankulutusta lähes 20 prosentilla. Suomenojan lietteen käsittelystä ja vesi- ja viemäriverkon kaivinkone- ja kuorma-autopalveluista ei ole saatu tietoja. Taulukossa 5 on eritelty eri toimintojen energiankulutus. Kuljetukset on laskettu myös vuodelle Liitteessä 3 on tarkempi jako ulkoistettujen toimintojen energiankulutuksesta toimipisteittäin. Taulukko 5. HSY:n ulkoistettujen toimintojen energiankulutus. Ulkoistetut muutos-% osuus 2011 (%) Kuljetukset Autot ja työkoneet Oman auton käyttö Palvelimet 86 0 Yhteensä (MWh)

15 3 Toimiala- ja tulosaluekohtainen energiatarkastelu Pääkaupunkiseudun kaupunkien vesilaitokset sekä YTV:n Jätehuolto ja Seutu- ja ympäristötieto yhdistyivät Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymäksi vuoden 2010 alussa. HSY:n organisaatio käsittää kuntayhtymän hallinnon, vesi- ja jätehuollon toimialat sekä seutu- ja ympäristötieto ja tukipalvelut -tulosalueet. Päätoimipisteitä ovat vesihuollon toimistot ja verkon toimitilat Ilmalassa, hallinnon, seutu- ja ympäristötiedon ja jätehuollon toimistotilat Itä-Pasilassa, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, Kivikon jätepalvelukeskus, Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamot sekä Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistamot. Kaikkiaan energiaa kuluttavia toimipisteitä on useita kymmeniä, jätevesipumppaamot mukaan luettuna useita satoja. Vuonna 2011 kuntayhtymän kokonaisenergiankulutuksesta vesihuollon osuus oli 85 % ja jätehuollon 12 % (taulukko 6). Tässä luvussa tarkastellaan HSY:n eri toimialojen ja -pisteiden energiankulutusta ja -tuotantoa. Otsikon Hallinto alle on koottu Opastinsilta 6:ssa sijaitsevat kuntayhtymän johto, viestintä, talous-, henkilöstö- ja tietohallinto ja jätehuollon toimistot sekä vesihuollon toimistotilat Ilmalassa. 3.1 Vesihuolto Vesihuolto on HSY:n suurin toimiala ja samalla suurin energiankuluttaja. Vesihuolto toimittaa juomavettä yli miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle, ylläpitää vesijohto- ja viemäriverkostoa ja puhdistaa kaupunkilaisten ja laajemmin Helsingin seudun lähikuntien asukkaiden sekä teollisuuden jätevedet ja Helsingin keskustan sekaviemäröidyn alueen sadevedet. Vuonna 2011 vesihuollon energiankulutus oli yhteensä MWh, josta sähkön osuus oli lähes kaksi kolmasosaa (kuva 4). Energiankulutus pysyi edellisvuoden tasolla. Kulutukseen ei sisälly myöhemmin erikseen käsiteltävä hallinnon toimitilojen energiankulutus. Ulkoistetut toiminnot, pääasiassa kuljetukset, kuluttivat lisäksi polttoaineita yhteensä MWh (liite 3). Taulukko 6. HSY:n energiankulutus toimialoittain vuonna Polttoaineet tarkoittavat HSY:n omien tai leasingautojen ja työkoneiden polttoaineen kulutusta. Oma lämpö (biokaasu) 26 % Kaukolämpö 4 % Öljy (lämpö) 1 % Autot ja työkoneet Oma lämpö (LTO) 2 % 2 % Öljy (sähkö) 0 % Oma sähkö (vesivoima) 2 % Oma sähkö (biokaasu) 18 % Kuva 4. Eri energiamuotojen osuudet vesihuollon energiankulutuksesta vuonna 2011, pois lukien hallinnon toimistotilat. LTO = lämmön talteenotto. Kuvaan ei sisälly ulkoistetut toiminnot. Ostosähkö 45 % Energiankulutus Sähkö Lämpö Autot ja työkoneet Yhteensä %-osuus Vesihuolto Jätehuolto Seutu- ja ympäristötieto Hallinto Yhteensä (MWh)

16 Taulukko 7. Vesihuollon energiankulutus, -tuotanto ja -myynti Vesihuolto muutos-% Ostosähkö Oma sähkö (biokaasu) Oma sähkö (vesivoima) Öljy (sähkö) Sähkönkulutus yht Kaukolämpö Oma lämpö (biokaasu) Oma lämpö (LTO) Öljy (lämpö) Lämmönkulutus yht Autot ja työkoneet Energiankulutus (MWh) Ostoenergia Energiantuotanto omaan käyttöön Myyty sähkö Vesihuollon energiantarpeesta oma sähkön- ja lämmöntuotanto kattoi vuonna 2011 lähes 50 prosenttia. Oma energiantuotanto kasvoi huomattavasti ja vastaavasti ostoenergian määrää voitiin vähentää (taulukko 7). Lämmön talteenoton kautta saadun energian määrä väheni, koska järjestelmä oli puolen vuoden ajan poissa käytöstä kunnostus- ja parannustöiden takia. Energiaa tuotetaan pääosin jätevedenpuhdistamoilla lietteen mädätyksestä saatavasta biokaasusta, mutta lisäksi kaksi pienvesivoimalaa tuottaa sähköä. Kalliomäen vesivoimalasta saatava sähkö myydään verkkoon Jätevedenpuhdistus Jätevettä puhdistetaan pääkaupunkiseudulla kahdessa toimipisteessä: Helsingin Viikinmäessä ja Espoon Suomenojalla. Viikinmäen kalliopuhdistamo on Suomen ja Pohjoismaiden suurin puhdistamo, jossa käsitellään paitsi Helsingin myös Vantaan keski- ja itäosien, Keravan, Tuusulan, Järvenpään, Mäntsälän Ohkolan, Pornaisten ja Sipoon, eli yhteensä noin asukkaan sekä alueen teollisuuden jätevedet. Suomenojalla puolestaan käsitellään yli asukkaan jätevedet Espoosta, Kauniaisista, Vantaan länsiosista sekä Kirkkonummelta. Puhdistamoilla mädätetään jätevesilietettä ja saatu biokaasu hyödynnetään sähkön- ja lämmöntuotannossa. Lisäksi mädätetyn lietteen, ilmastusilman ja kovilla pakkasilla myös jäteveden lämpöenergiaa hyödynnetään lämmön talteenoton avulla. Puhdistamoita ei ole liitetty kaukolämpöverkkoon. Molemmilla puhdistamoilla on käytössä varavoimakoneet, joiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo luovuttaa osan lämmöstä Vanhankaupungin vedenkäsittelylaitokselle, ja Suomenojan puhdistamo huolehtii vie- 16

17 Energiankulutus (MWh) Oma lämpö (LTO) Oma lämpö (biokaasu) Öljy (lämpö) Oma sähkö (biokaasu) Öljy (sähkö) Ostosähkö Viikinmäki Suomenoja Jätevesipumppaamot Ulkoistetut Autot ja työkoneet Kuljetukset Kuva 5. Jätevedenpuhdistuksen energiankulutus vuonna Kuvan pylväiden lisäksi Metsäpirtin kompostointikentällä kului sähköä 317 MWh. LTO = lämmön talteenotto. Ulkoistetut toiminnot tarkoittavat kemikaali- ja lietekuljetuksia, Metsäpirtin työkoneita ja kuljetuksia sekä oman auton käyttöä. Suomenojan lietteen käsittely on ulkoistettu, mutta siitä ei ole saatu energiankulutustietoja. reisellä tontilla olevan Suomenojan verkostotukikohdan lämmöntarpeesta. Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistukseen ja -pumppaukseen tarvittiin vuonna 2011 sähköä yhteensä MWh ja lämpöä kiinteistöillä kului MWh. Jätevettä HSY:n jätevedenpuhdistamoille tuli yhteensä 139,1 miljoonaa kuutiota. Energiaa yhden jätevesikuution käsittelyyn kului 0,82 kwh, 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna Jätevesimäärät kasvoivat noin 11 prosenttia. Kuvassa 5 on esitetty energiankulutuksen jakauma puhdistamojen ja pumppaamojen välillä. HSY:n toiminta-alueella on yli 500 jätevesi- ja sadevesipumppaamoa, joita tarvitaan paineistamaan jätevesien kulkua puhdistamoille. Jätevedenpuhdistus on sähkön suhteen 44-prosenttisesti ja lämmön osalta 100-prosenttisesti omavarainen. Ulkoistetut toiminnot lisäävät kulutusta megawattitunnilla. Tarkat energiankulutustiedot ovat liitteissä 1 ja 3. Viikinmäen puhdistamon mädätetty ja kuivattu jätevesiliete kuljetetaan ulkopuolisen urakoitsijan toimesta kuorma-autoilla Sipooseen Metsäpirtin kompostointikentälle. Myös kompostin käännöt, seulonnat, sekoitukset ja siirrot hoitaa ulkopuolinen toimija. Kompostointikentän sähkönkulutuksen maksaa HSY ja se sisältyy kuntayhtymän omaan energiankäyttöön. Suomenojan lietteen jatkokäsittely on ulkoistettu kokonaisuudessaan Vapo Oy:lle, joka kompostoi lietteet Nurmijärvellä sijaitsevalla Metsä-Tuomelan jäteasemalla. Suomenojan lietteen jatkokäsittelystä ei ole saatu energiankulutustietoja. Vuodesta 2009 jätevedenpuhdistuksen energiankulutuksessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Oma tuotanto lisääntyi huomattavasti vuonna 2011 ja energiatehokkuus eli kulutus käsiteltyä jätevesimäärää kohti parani (taulukko 8). Taulukko 8. Jätevedenpuhdistuksen energiankulutus ja -tuotanto Ostoenergia sisältää öljyllä tuotetun sähkön ja lämmön, mutta ei jätevedenpuhdistuksen omien ja leasing-autojen kulutuksia (vesihuollon autoja ei ole eritelty osastoittain). Jätevedenpuhdistus muutos-% Ostoenergia Energiantuotanto omaan käyttöön Energiankulutus (MWh) Energiankulutus (kwh/m 3 ) 0,92 0,93 0,

18 HSY:n jätevedenpuhdistuksen energiataseeseen liittyy välillisesti myös Helsingin Energian Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitos, jossa puhdistetun jäteveden lämpöenergia otetaan talteen lämpöpumpuilla ja hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa. Vuonna 2011 Katri Valan lämmöntuotanto oli 175 GWh, eli vajaa 3 prosenttia Helsingin kaukolämmön kulutuksesta. kaukolämmöllä. Merkittävä osa Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen lämpöenergiasta saadaan Viikinmäen jätevedenpuhdistamolta (kuva 6). Pitkäkosken yhteydessä toimii Päijänne-tunnelin veden virtausenergiaa hyödyntävä vesivoimala, ja Hausjärvellä sijaitsee Kalliomäen hieman suurempi voimalaitos. Veden käsittelyn jälkeen talousvesi pumpataan verkoston ylä- tai alavesisäiliöiden kautta kuluttajille. Paineenkorotusasemat käyttävät suurimman osan puhtaan veden jakeluun kuluvasta sähköenergiasta, ja lisäksi verkostoon kuului vuonna 2011 viisi tukikohtaa. Espoossa verkostotukikohtia on Mikkelässä ja Suomenojalla, joista jälkimmäi Vedenpuhdistus ja verkko HSY tuottaa talousvettä kolmella vedenpuhdistuslaitoksella: Pitkäkoskella ja Vanhassakaupungissa Helsingissä sekä Dämmanissa Espoossa. Kauniainen saa kaiken, Vantaa yli 90 prosenttia ja Espoo noin 65 prosenttia vesijohtovedestään Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta. Helsinkiläisille vesijohtovettä tuotetaan sekä Vanhankaupungin että Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksilla. Näihin raakavesi johdetaan painovoimaisesti Päijänteestä 120 km pitkää kalliotunnelia pitkin. Dämmanin pintavesilaitokselle raakavesi tulee Nuuksion Pitkäjärvestä. Tällä tavoin noin kolmannes espoolaisista saa talousvetensä. Lisäksi HSY:llä on kaksi pohjavedenottamoa: Kalajärven pohjavedenottamo Espoossa ja Kuninkaanlähde Tuusulassa. Pohjavettä käyttää noin 6 prosenttia vantaalaisista ja 0,4 prosenttia espoolaisista. Vedenpuhdistuksen ja verkon toiminnot kuluttivat vuonna 2011 sähköä MWh ja lämpöä MWh. Verkostoon pumpattiin 94,1 miljoonaa kuutiota talousvettä, 3 prosenttia enemmän kuin vuonna Vesimäärään suhteutettu energiatehokkuus parani edellisvuodesta runsaat 2 prosenttia (taulukko 9). Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksella on öljylämmitys, Pitkäkosken ja Vanhakaupungin laitokset lämmitetään Energiankulutus (MWh) Pitkäkoski Vanhakaupunki Dämman Tukikohdat Jakelu Ulkoistetut Oma lämpö (LTO) Oma lämpö (biokaasu) Kaukolämpö Öljy (lämpö) Oma sähkö (vesivoima) Öljy (sähkö) Ostosähkö Myyty sähkö Autot ja työkoneet Kuljetukset Kuva 6. Vedenpuhdistuslaitosten ja verkon energiankulutus vuonna Puhtaan veden jakelu sisältää pumppaamot, vesitornit, pohjavedenottamot ja Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n Kalliomäen toimipisteen. Ulkoistetut toiminnot tarkoittavat kemikaalikuljetuksia, yhdistelmä-, kuvaus- ja kartoitusautoja sekä oman auton käyttöä. Tukikohdat sisältävät myös vesihuollon asiakaspalvelupisteet. 18

19 nen saa lämpönsä vieressä sijaitsevalta jätevedenpuhdistamolta. Mikkelän tukikohta kuuluu kaukolämpöverkkoon. Helsingin tukikohta sijaitsee Ilmalassa. Vantaalla on toiminut kaksi verkostotukikohtaa: Viertola, joka toimii Vantaan itäpiirin tukikohtana ja Tuupakka, joka toimii länsipiirin tukikohtana. Viertolan sähkön- ja lämmönkulutus on arvioitu pinta-alojen perusteella Tuupakan energiankulutustietojen avulla. Vantaan tukikohdat ja Tikkurilan asiakaspalvelupisteen korvaava Hosantien tukikohta aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa. Hiekkaharjun ja Espoon Piispanportin toimipisteet suljettiin vuoden 2010 aikana. Vedenpuhdistuksen ja verkon ostoenergian määrä väheni 2 prosentilla vuonna Viikinmäen jätevedenpuhdistamo pystyi tuottamaan aiempaa enemmän lämpöä Vanhankaupungin vedenpuhdistamolle, mikä vähensi kaukolämmön kulutusta. Kokonaisuudessaan energiankulutus oli samalla tasolla kuin vuonna 2010 (taulukko 9). 3.2 Jätehuolto Jätehuollon toimiala vastaa pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella jäteneuvonnasta ja jätteen synnyn ehkäisystä, kerää hyöty- ja ongelmajätteitä, kerää ja kompostoi biojätettä, järjestää asuinkiinteistöjen jätteenkuljetukset, hoitaa jätteenkäsittelyn, huolehtii suljettujen kaatopaikkojen jälkihoidosta sekä valmistelee jätehuoltomääräykset. Tässä tarkastelussa ei ole mukana Kirkkonummen Munkinmäen jäteasemaa. Opastinsillan toimistotilojen energiankulutus käsitellään omassa luvussaan. Vuonna 2011 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen, Kivikon jätepalvelukeskuksen ja Konalan Sortti-aseman yhteenlaskettu energiankulutus oli MWh, josta suurin osa oli lähinnä Ämmässuon toimintoihin käytettyä sähköä (kuvat 7 ja 8). Ulkoistetut toiminnot, pääasi- assa kuljetukset, kuluttivat lisäksi polttoaineita yhteensä MWh (liite 3). Kivikon jätepalvelukeskuksessa on HSY:n lisäksi muita toimijoita, joiden kaukolämmön kulutusta ei ole erotettu jätehuollon energiankulutuksesta. Ämmässuon kiinteistöistä osa lämmitetään kaasuvoimalan tuottamalla lämmöllä ja osa edelleen ennen aluelämpöverkon valmistumista kevyellä polttoöljyllä, Konalan Sortti-asemalla on suora sähkölämmitys, ja Kivikko on kaukolämmössä oli kaasuvoimalan ensimmäinen täysi toimintavuosi. Kaatopaikkakaasusta tuotettiin sähköä megawattituntia, josta valtakunnan verkkoon myytiin MWh. Loput MWh kattoi Autot ja työkoneet 2 % Öljy (lämpö) 3 % Ostosähkö 5 % Taulukko 9. Vedenpuhdistuksen ja verkon energiankulutus ja -tuotanto Ostoenergia sisältää öljyllä tuotetun sähkön ja lämmön, mutta ei autojen ja työkoneiden kulutuksia (vesihuollon autoja ei ole eritelty osastoittain). Energiantuotanto omaan käyttöön sisältää jätevedenpuhdistamoilta saadun lämmön. Vedenpuhdistus ja verkko muutos-% Ostoenergia Energiantuotanto omaan käyttöön Energiankulutus (MWh) Energiankulutus 0,56 0,53 0,52-2 (kwh/m 3 ) Myyty sähkö Oma lämpö (biokaasu) 25 % Kaukolämpö 5 % Oma sähkö (biokaasu) 60 % Kuva 7. Eri energiamuotojen osuudet jätehuollon kokonaisenergiankulutuksesta vuonna 2011, pois lukien Itä-Pasilan toimistotilat. 19

20 Energiankulutus ja -myynti (MWh) Ämmässuo Autot ja työkoneet Oma lämpö (biokaasu) Kaukolämpö Öljy (lämpö) Oma sähkö (biokaasu) Ostosähkö Myyty sähkö Kivikko ja Konala Autot ja työkoneet Kuljetukset Ulkoistetut Ämmässuon sähköntarpeen kokonaisuudessaan. Samalla ostosähkön määrä väheni merkittävästi. Lokakuussa 2011 kaasuvoimalassa otettiin käyttöön kaasumoottoreiden pakokaasulämpöä hyödyntävä, sähköä tuottava ORC-yksikkö, joka edelleen parantaa voimalan hyötysuhdetta. Taulukko 10. Jätehuollon energiankulutus, -tuotanto ja -myynti Vuonna 2011 Ämmässuolla kerättiin 57 miljoonaa kuutiota metaanipitoisuudeltaan noin 50-prosenttista kaatopaikkakaasua. Kaasusta hyödynnettiin sähkön- ja lämmöntuotantoon 80 % ja loput poltettiin soihduissa. Kaasun energiasisällön hyödyntäminen nousi huomattavasti edellisvuotta korkeammalle tasolle. Jätehuolto muutos-% Ostosähkö Oma sähkö (biokaasu) Oma sähkö (vesivoima) Öljy (sähkö) Sähkönkulutus yht Kaukolämpö Oma lämpö (biokaasu) Oma lämpö (LTO) Öljy (lämpö) Lämmönkulutus yht Autot ja työkoneet Energiankulutus (MWh) Kuva 8. Ämmässuon ja Sortti-asemien energiankulutus ja myynti vuonna Lukuihin ei sisälly Opastinsillan toimistotilat eikä Munkinmäen jäteaseman energiankulutus. Kivikon kulutus sisältää myös vuokralaisten kaukolämmön. Ostoenergia Energiantuotanto omaan käyttöön Myyty sähkö Myyty biokaasu (kaukolämpö)

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija Ilmanlaatu paikkatietona 4.11.2009 -Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija YTV vastaa ilmanlaadun seurannasta pääkaupunkiseudulla YTV huolehtii Helsingin, Espoon,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Puhtaasti parempaa palvelua. HSY on yksi pääkaupunkiseudun suurimpia uusiutuvan energian tuottajia ja EKOenergian hyödyntäjiä Euroopassa

Puhtaasti parempaa palvelua. HSY on yksi pääkaupunkiseudun suurimpia uusiutuvan energian tuottajia ja EKOenergian hyödyntäjiä Euroopassa Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster 1 Ympäristövastuu 2015 Puhtaasti parempaa palvelua HSY on yksi pääkaupunkiseudun suurimpia uusiutuvan energian tuottajia ja EKOenergian

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Maanparannuskompostin maataloskäyttö Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 18.11.2011 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden jatkojalostus Vedenjakelun

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Päästöjen kehitys 211 Helsingin

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energian hankinta ja kulutus 2014 Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2014 Korjattu 26.1.2016. Liitekuvio 1. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,35 miljoonaa

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

EKOENERGO OY SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANNON VAIHTOEHTOJEN VERTAILU HELSINGIN SEUDULLA Asko Vuorinen Ekoenergo Oy

EKOENERGO OY SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANNON VAIHTOEHTOJEN VERTAILU HELSINGIN SEUDULLA Asko Vuorinen Ekoenergo Oy SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANNON VAIHTOEHTOJEN VERTAILU HELSINGIN SEUDULLA 25 Asko Vuorinen Ekoenergo Oy Espoo Syyskuu 212 1 Sisällysluettelo 1. KULUTUSENNUSTEET... 3 2. KAASUVOIMALAVAIHTOEHTO... 4 Helsinki

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian hankinta ja kulutus 2012 Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012 Puupolttoaineet nousivat suurimmaksi energialähteeksi vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Energiankulutus 2010 Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,46 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2010, mikä

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2015

Energian hankinta ja kulutus 2015 Energia 2016 Energian hankinta ja kulutus 2015 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,30 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2015, mikä

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 Asko Vuorinen 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Copyright 2013 Lokinrinne 8 A 25 02320 Espoo www.ekoenergo.fi. Kaikki oikeudet pidätetään. ISBN 978-952-67057-5-0 (PDF)

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro Tekesin Vesi-ohjelman ja Suomen Akatemian yhteinen seminaari: Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa? Suomen Kansallismuseo 23.11.2009 Sopeutumistarpeet ja varautuminen

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot