HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasujen päästöt 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasujen päästöt 2011"

Transkriptio

1 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasujen päästöt 2011

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin faksi Lisätietoja Johannes Lounasheimo, puhelin Copyright Graafit: HSY Kansikuva: HSY / Jenni-Justiina Niemi Edita Prima Oy Helsinki 2012

3 Esipuhe Helsingin seudun ympäristöpalvelut aloitti toimintansa vuonna 2010, kun Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten vesilaitokset sekä YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan jätehuolto ja seutu- ja ympäristötieto yhdistyivät uudeksi kuntayhtymäksi. HSY:ssä työskentelee noin 740 henkilöä, ja yli 300 miljoonan euron liikevaihdollaan se on Suomen suurin ympäristöalan toimija. Kuntayhtymän strategisena tavoitteena on ympäristökuormituksen vähentäminen ja sen systemaattinen seuranta ja raportointi. HSY:n visio 2015 on Ympäristövastuullinen metropoli. Tässä raportissa esitellään HSY:n omien toimintojen vuoden 2011 päästöt, energiankulutus ja -tuotanto ja verrataan tilannetta edellisvuoteen sekä vuoteen 2009, eli viimeiseen toimintavuoteen ennen kuntayhtymän perustamista. Seurantaa on lisäksi laajennettu ulkoistettuihin toimintoihin, kuten kuljetuksiin ja urakoitsijoiden työkoneisiin. Kuntayhtymän kasvihuonekaasupäästöt lasketaan vuosittain ja energiankulutusta seurataan toimipisteittäin mahdollisuuksien mukaan kuukausitasolla. Päästölaskennat laajennetaan vaiheittain kattamaan myös hankinnat ja työmatkat, jotta kuntayhtymän ilmastovaikutuksesta saadaan mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva. HSY kuluttaa runsaasti energiaa ja aiheuttaa merkittävän osan pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä, mutta myös tuottaa jopa puolet tarvitsemastaan energiasta päästöttömästi pääasiassa biokaasulla. Ympäristövastuullisena edelläkävijänä HSY pyrkii johdonmukaisesti pienentämään hiilijalanjälkeään ja energiankulutustaan sekä kattamaan entistä suuremman osan energianhankinnastaan uusiutuvilla energianlähteillä. Tämän edistämiseksi HSY ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat solmineet energiatehokkuussopimuksen vuoteen 2016 asti. Lisäksi tänä vuonna on käynnistynyt useita selvityksiä uusiutuvan energian pilottihankkeiksi. Oman toiminnan ympäristövaikutusten hillinnän lisäksi HSY osallistuu merkittävällä panoksella seudulliseen ilmastotyöhön. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteutumista seurataan vuosittaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskennan ja erilaisten indikaattoreiden avulla, ja seudun yhteinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia on valmistunut. Lisäksi HSY osallistuu pääkaupunkiseudun kaupunkien, HSL:n ja laajemmin Helsingin seudun yhteisprojektien kautta konkreettisiin ilmastonmuutoksen hillintätoimiin. Helsingissä Raimo Inkinen toimitusjohtaja HSY

4 Tiivistelmä HSY seuraa säännöllisesti energiankulutustaan ja toimintojensa aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Energiatase ja päästöt on laskettu vuosille , ja lisäksi vastaavat tiedot on kerätty vuodelta Kartoitus kattaa jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöt, oman energiantuotannon, ostosähkön ja energian myynnin, kaukolämmön, öljyn ja liikennepolttoaineet. Vuonna 2011 on selvitetty myös ulkoistettujen toimintojen energiankulutusta ja päästöjä. HSY kulutti vuonna 2011 energiaa megawattituntia, josta sähkön osuus oli 64 prosenttia, lämmitysenergian 34 prosenttia ja ajoneuvojen ja työkoneiden 2 prosenttia. Suurin sähköntarve HSY:ssä on jätevedenpuhdistamoilla ja vedenpuhdistuslaitoksilla. Myös jätevesipumppaamot ja jätteenkäsittelykeskus käyttävät runsaasti sähköä. Lämmitysenergiasta kaksi kolmannesta kuluu jätevedenpuhdistamoilla, mutta ne tuottavat itse tarvitsemansa lämmön biokaasulla ja lämmön talteenoton avulla. Energiankulutus kasvoi 2 prosenttia. Jäte- ja kemikaalikuljetusten, työkoneiden ja muiden ulkoistettujen toimintojen energiankulutus oli vuonna 2011 HSY:n oman kulutuksen lisäksi noin MWh. HSY on Helsingin seudun tärkeimpiä uusiutuvan energian tuottajia, ja Ämmässuon kaasuvoimala on yksi Euroopan suurimmista kaatopaikkakaasun hyötykäyttölaitoksista. Vuonna 2011 oma energiantuotanto kattoi 51 prosenttia kuntayhtymän energiankulutuksesta. Kaasuvoimalan ensimmäinen kokonainen käyttövuosi lisäsi HSY:n sähkötuotantoa huomattavasti, mutta myös Viikinmäen jätevedenpuhdistamon energiantuotanto kasvoi. Oman käytön lisäksi HSY myi sähköä yhteensä MWh vuonna HSY:n kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2011 hiilidioksidiksi laskettuna tonnia, joka on hieman yli kolme prosenttia pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä. Suurimmat päästöt syntyivät kaatopaikan ja jätevedenpuhdistuksen prosesseista (46 % ja 34 %), kompostoinnista (10 %) ja ostosähköstä (8 %). Lämmityksen kasvihuonekaasupäästöt ovat HSY:ssä verraten pienet oman lämmöntuotannon ansiosta. Ulkoistetut toiminnot, mukaan lukien muualle ohjattu lietteen ja biojätteen käsittely, aiheuttivat vuonna 2011 lähes tonnin lisäpäästöt. Ämmässuon uudelta ja vanhalta jätetäyttöalueelta vapautuneesta kaatopaikkakaasusta kerättiin vuonna 2011 talteen 84 prosenttia, josta neljä viidesosaa käytettiin energiantuotantoon. Ilman tehokasta kaasunkeräystä HSY:n päästöt olisivat moninkertaiset. Vuonna 2011 kaasunmuodostus väheni edellisvuoteen verrattuna ja päästöt pienenivät. Jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöjä sen sijaan lisäsivät entistä suurempi orgaaninen kuormitus ja kasvaneet vesimäärät. Vuoteen 2010 verrattuna kasvihuonekaasupäästöt vähenivät kokonaisuudessaan 6 prosenttia. Ilman ostoenergiaa korvaavaa omaa tuotantoa HSY:n päästöt olisivat olleet lähes tonnia suuremmat. Lisäksi sähkön myynnistä saatava laskennallinen kompensaatio pienentää päästötasetta edelleen 8 prosentilla. Säästöt ja kompensaatiot on laskettu siten, että oma biokaasulla tuotettu lämpö korvaa maakaasua tai kaukolämpöä, ja oma sähköntuotanto valtakunnallista keskiarvosähköä. HSY allekirjoitti vuoden 2012 alussa energiatehokkuussopimuksen työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ja pyrkii aktiivisesti vähentämään energiankulutustaan ja lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa. Julkaisija Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijät Johannes Lounasheimo Päivämäärä Julkaisun nimi HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasujen päästöt 2011 Avainsanat Energiankulutus, energiantuotanto, uusiutuva energia, kasvihuonekaasupäästöt, kuntayhtymä Sarjan nimi ja numero: HSY:n julkaisuja 12/2012 issn l (nid.) isbn (nid.) isbn (pdf) issn (nid.) issn (pdf) Kieli: suomi Sivuja: 48 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY puhelin , faksi

5 Sammandrag HRM följer regelbundet sin energiförbrukning samt växthusutsläppen från sin verksamhet. Energibalansen och utsläppen har beräknats för åren och därtill har man samlat in motsvarande information för år Kartläggningen täcker avfallshantering och processutsläpp från avloppsvattenreningen, den egna energiproduktionen, köpt elektricitet och försäljning av energi, fjärrvärme, olja och trafikbränslen. År 2011 har man även utrett energiförbrukningen i och utsläppen från de utkontrakterade funktionerna. År 2011 förbrukade HRM megawattimmar energi. Av denna mängd utgjorde elen en andel på 64 procent, uppvärmningsenergi 34 procent och fordon samt arbetsmaskiner 2 procent. Störst är energibehovet inom HRM vid avloppsreningsverken och vattenreningsverken. Också pumpstationerna för avloppsvatten och avfallshanteringscentralen använder mycket elektricitet. Avloppsvattenreningsverken förbrukar två tredjedelar av uppvärmningsenergin, men de producerar själva den värme som de behöver med biogas och genom att tillvarata värme. Energiförbrukningen ökade med två procent. Energiförbrukningen för avfalls- och kemikalietransporter, arbetsmaskiner och andra utkontrakterade funktioner var år MWh utöver HRM:s egen förbrukning. HRM är en av de viktigaste producenterna av förnybar energi i Helsingforsregionen och Käringmossens gasverk är en av de största anläggningarna för nyttoanvändning av deponigas i Europa. År 2011 täckte den egna energiproduktionen 51 procent av samkommunens energiförbrukning. Gasverkets första hela driftår ökade HRM:s elproduktion avsevärt, men också energiproduktionen vid Viksbacka avloppsreningsverk ökade. Utöver den egna förbrukningen sålde HRM sammanlagt MWh el år År 2011 var HRM:s växthusutsläpp omräknat i koldioxid ton, vilket är något mer än tre procent av de totala utsläppen i huvudstadsregionen. Mest utsläpp orsakades av processerna på avstjälpningsplatsen och vid avloppsvattenreningsverket (46 respektive 34 procent), kompostering (10 procent) samt köpt el (8 procent). Växthusutsläppen från uppvärmning vid HRM är tack vare den egna värmeproduktionen förhållandevis ringa. Utkontrakterade funktioner, som innefattar behandlingen av slam och bioavfall som sköts på annat håll, orsakade år 2011 ytterligare utsläpp på nästan ton. År 2011 tillvaratogs 84 procent av deponigasen som frigjordes på Käringsmossens nya och gamla deponiområde för avfall, och av denna mängd användes fyra femtedelar för energiproduktion. Utan effektiv insamling av gas skulle HRM:s utsläpp vara mångfaldiga. År 2011 minskade deponigasbildningen jämfört med det föregående året och utsläppen minskade. Processutsläppen från avloppsvattenbehandlingen ökade däremot på grund av allt större organisk belastning och ökade vattenmängder. Jämfört med år 2010 minskade växthusgasutsläppen totalt med sex procent. Utan den egna produktionen som ersätter köpt energi skulle HRM:s utsläpp har varit nästan ton större. Dessutom minskar den kalkylmässiga kompensationen från elförsäljningen utsläppsbalansen ytterligare med åtta procent. Besparingen och kompensationen har räknats på så sätt att värmen som produceras själv med biogas ersätter naturgas eller fjärrvärme och den egna elproduktionen ersätter den nationella genomsnittliga elektriciteten. HRM undertecknade i början av år 2012 ett energieffektivitetsavtal med arbets- och näringsministeriet och strävar aktivt efter att minska sin energiförbrukning och öka produktionen av förnybar energi. Utgivare Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Författare Johannes Lounasheimo Publikationens namn HRM:s energibalans och växthusutsläpp 2011 Datum Nyckelord Energiförbrukning, energiproduktion, förnybar energi, växthusutsläpp, samkommun Publikationsseriens titel och nummer: HRM:s publikationer 12/2012 issn l isbn (hft) isbn (pdf) issn (hft) issn (pdf) Språk: finska Sidor: 48 Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, HSY telefon , fax

6 Abstract HSY regularly assesses its energy consumption and the greenhouse gas emissions caused by its functions. The energy balance and emissions have been calculated for 2010 and 2011, and the corresponding information was collected also for This study covers process emissions from waste treatment and wastewater treatment, in-house energy generation, the electricity purchased and sold, district heating, oil and traffic fuels. The energy consumption and emissions of outsourced functions too were studied in In 2011, HSY consumed 191,500 megawatt-hours (MWh) of energy, of which electricity accounted for 64 per cent, heat for 34 per cent, and vehicles and machinery for two per cent. The wastewater and water treatment plants create HSY s greatest electricity needs. Wastewater pumping stations and the waste treatment centre also use large amounts of electricity. Two thirds of heating energy is consumed at wastewater treatment plants, but they generate the heat they need in-house from biogas and via heat recovery. Energy consumption rose by two per cent in total. In 2011, the energy consumption of waste and chemical transport, machinery and other outsourced functions was about 35,500 MWh on top of HSY s own consumption. HSY is one of the main producers of renewable energy in the Helsinki Metropolitan Area, and the Ämmässuo Gas Power Plant is one of Europe s largest landfill gas recycling plants. In 2011, in-house energy generation covered 51 per cent of HSY s energy consumption. The gas power plant s first complete year of use significantly increased electricity generation, but also the energy generation at Viikinmäki Wastewater Treatment Plant increased. In addition to that for in-house use, HSY sold 79,000 MWh of electricity in HSY s greenhouse gas emissions in 2011, calculated as carbon dioxide, were 180,700 tonnes, which is slightly over three per cent more than the total emissions of the metropolitan area. The largest emissions were created in landfill and wastewater treatment processes (46% and 34%, respectively), composting (10%), and purchased electricity (8%). Greenhouse gas emissions from heating were relatively low in HSY, thanks to in-house heat generation. Outsourced functions, including the treatment of redirected sludge and organic waste, caused nearly 14,000 tonnes of additional emissions in About 84 per cent of the landfill gas released in old and new landfill areas at Ämmässuo was collected in 2011, with four fifths used in energy generation. Without efficient gas collection, HSY s emissions would be many times greater. In 2011, gas formation decreased from the previous year s level and emissions fell. The process emissions for wastewater treatment increased instead, because of the higher organic load and larger amounts of water. Greenhouse emissions decreased from their 2010 levels by six per cent overall. Without generation to replace purchased energy, HSY s emissions would have been almost 20,000 tonnes greater. In addition, the calculated compensation received from electricity sales decreased the emission balance by eight per cent. Savings and compensation have been calculated such that HSY s own heat generated with biogas replaces natural gas or district heating and renewable electricity generation replaces national-average electricity. HSY signed an energy-efficiency agreement with the Ministry of Employment and the Economy at the beginning of 2012 and is actively committed to reducing its energy consumption and increasing its generation of renewable energy. Published by Helsinki Region Environmental Services Authority Author Johannes Lounasheimo Date of publication Title of publication HSY s energy balance and greenhouse gas emissions in 2011 Keywords Energy consumption, energy generation, renewable energy, greenhouse gas emissions, regional authority Publication series title and number: HSY publications 12/2012 issn l isbn (print) isbn (pdf) issn (print) issn (pdf) Language: Finnish Pages: 48 Helsinki Region Environmental Services Authority PO Box 100, HSY Tel , Fax

7 Sisällys 1 Johdanto 8 Energia 2 HSY:n energiankulutus ja -tuotanto Sähkö Lämpö Autot ja työkoneet Ulkoistettujen toimintojen energiankulutus 14 3 Toimiala- ja tulosaluekohtainen energiatarkastelu Vesihuolto Jätevedenpuhdistus Vedenpuhdistus ja verkko Jätehuolto Seutu- ja ympäristötieto ja hallinto 21 Kasvihuonekaasupäästöt 4 HSY:n kasvihuonekaasupäästöt Sähkö Lämpö Autot ja työkoneet Prosessipäästöt Ulkoistettujen toimintojen kasvihuonekaasupäästöt 28 5 Toimiala- ja tulosaluekohtaiset kasvihuonekaasupäästöt Vesihuolto Jätevedenpuhdistus Vedenpuhdistus ja verkko Jätehuolto Ämmässuo Sortti-asemat ja Kivikon jätepalvelukeskus Seutu- ja ympäristötieto ja hallinto 34 6 Lopuksi 36 7 Lähdeluettelo 38

8 1 Johdanto Suomen ilmasto lämpenee tällä hetkellä 0,4 astetta vuosikymmenessä (Jylhä ym. 2009). Pääkaupunki-seudun vuoden keskilämpötila on nyt noin 6 astetta, ja nykyisellä kehityksellä noin 10 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Maailmanlaajuisesti keskilämpötilan odotetaan nousevan vähintään kahdella asteella. Kasvihuonekaasupäästöt ovat kuitenkin kiihtyvässä kasvussa, joten suuremmat muutokset ovat mahdollisia. Suomessa talvikuukausista tulee sateisempia ja lämpimämpiä, kesän hellejaksot pitenevät, rankkasateet yleistyvät ja merenpinta nousee. Vaikutukset yhteiskunnille ja luonnolle myös muualla maailmassa tapahtuvien muutosten kautta ovat todennäköisesti niin suuria, että niitä on pyrittävä hillitsemään voimakkailla päästöjen leikkauksilla. Kasvihuonekaasuja on kymmeniä erilaisia. Tärkeimmät niistä ovat hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi, joiden kaikkien pitoisuudet ilmakehässä ovat kohonneet ihmisen toiminnan seurauksena. Hiilidioksidipäästöjä syntyy fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn, kivihiilen ja maakaasun, käytöstä energiantuotannossa ja liikennepolttoaineina. Metaani ja dityppioksidi ovat lämmityspotentiaaliltaan hiilidioksidia voimakkaampia, mutta niitä syntyy määrällisesti vähemmän, lähinnä maataloudesta, jätehuollosta ja maankäytön muutosten seurauksena. Myös HSY:n laskennoissa otetaan huomioon kolme tärkeintä kasvihuonekaasua, sillä metaani ja dityppioksidi ovat suurelle jäteja vesihuollon toimijalle tärkeitä seurattavia (taulukko 1). Tulokset esitetään hiilidioksidiekvivalentteina, jolloin metaani- ja dityppioksidipäästöt muutetaan ilmastonlämmityspotentiaaliltaan vastaavaksi määräksi hiilidioksidia ja lisätään hiilidioksidipäästöihin. Päästö- ja energiaseurannassa on otettu huomioon HSY:n toimialojen ja tulosalueiden omat toiminnot vuosina : jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöt, oma energiantuotanto sekä ostettu sähkö, kaukolämpö, öljy ja liikennepolttoaineet. Lisäksi vuodelle 2011 on laskettu urakoitsijoiden hoitamien jätteenkuljetusten, jätevesilietteen, kompostimullan ja vedenpuhdistuksen kemikaalien kuljetusten, vesijohtoverkoston kunnossapidon, Ämmässuon kaatopaikan työkoneiden, oman auton käytön työasioinnissa sekä HSY:n käytössä olevien tietoliikennepalvelimien energiankulutus ja päästövaikutukset. Jatkossa seurantaa pyritään edelleen täydentämään työmatkoilla sekä mahdollisuuksien mukaan investoinneilla ja laajemmin muilla hankinnoilla. Päästöjen laskennassa käytetään hallitustenvälisen ilmastomuutospaneelin, IPCC:n määrittelemiä päästökertoimia (IPCC 2006) ja metaanin ja dityppioksidin osalta uusimpia lämmityspotentiaalikertoimia (IPCC 2007). Biojätteen ja jätevesilietteen kompostoinnin päästöt on laskettu Kasvener-ohjelmalla (Petäjä 2007). Laskentamenetelmä on yhtenevä HSY:n tuottamien pääkaupunkiseudun kaupunkien päästölaskentojen kanssa. Vuosina 2009 ja 2010 liikennepolttoaineiden päästöttömäksi laskettava bio-osuus oli 4 prosenttia ja vuonna prosenttia. Lämmitysöljyn bio-osuus oli vastaavasti 2 %, 3 % ja 4 %. Ostosähkölle käytetään valtakunnallista päästökerrointa, ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon päästöjen laskennassa sovelletaan hyödynjakomenetelmää (ks. Lounasheimo 2009). Laskennan lähtötietoja on kerätty suoraan HSY:n eri toimipisteistä ja laitosten toimintakertomuksista. Kaukolämmön päästökertoimien laskentaan on saatu kulutus- ja tuotantotietoja energiayhtiöiltä, ja sähkön valtakunnallinen kerroin on laskettu Tilastokeskuksen ja Energiateollisuuden tilastojen ja tiedotteiden perusteella. Muutamien HSY:n toimipisteiden energiankulutukset on jouduttu arvioimaan pinta-alojen, vastaavien toimitilojen tai edellisvuosien kulutuksen perusteella. Taulukko 1. Metaanin ja dityppioksidin ilmastoa lämmittävä vaikutus suhteessa hiilidioksidiin (IPCC 2007). Kasvihuonekaasu Lyhenne Lämmityspotentiaali* Tärkein päästölähde HSY:ssä Hiilidioksidi CO 2 1 Ostosähkö ja kaukolämpö Metaani CH 4 25 Kaatopaikkakaasun hajapäästöt Dityppioksidi N 2 O 298 Jätevedenpuhdistuksen prosessit *GWP (global warming potential). Arvo kuvaa kaasun ilmakehää sadan vuoden aikana lämmittävää vaikutusta suhteessa hiilidioksidiin. 8

9 Energia

10 2 HSY:n energiankulutus ja -tuotanto 2011 HSY kulutti vuonna 2011 energiaa megawattituntia. Määrä vastaa vajaan tavallisen omakotitalon vuosikulutusta ja on noin prosentti pääkaupunkiseudun energiankulutuksesta. Edellisvuonna energiaa kului hieman vähemmän, noin MWh (kuva 1). Vuoden 2009 luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska esimerkiksi YTV:n liikenneosasto siirtyi vuoden 2010 alussa osaksi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymää (HSL). Sähkön osuus kulutuksesta on ollut tarkasteluvuosina prosenttia, lämmön prosenttia ja ajoneuvojen ja työkoneiden noin 2 prosenttia. Suurin energiantarve HSY:ssä on vesilaitoksilla, erityisesti jätevedenpuhdistamojen ja -pumppaamojen sähkönkulutus on huomattavaa. Ulkoistettujen toimintojen, esimerkiksi suurin osa työkoneista, energiankulutusta käsitellään erikseen luvussa 2.4. Energiankulutuksen lievä kasvu vuonna 2011 johtui pääasiassa siitä, että Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa kaasuvoimalan tuottamaa lämpöä käytettiin entistä enemmän hyödyksi. Toisaalta jätevedenpuhdistuksen ja talousveden tuotannon volyymit kasvoivat ja sähkönkulutus nousi hieman. HSY kuluttaa paljon energiaa, mutta on samalla pääkaupunkiseudun tärkein uusiutuvan energian tuottaja yhdessä Helsingin Energian Katri Valan lämpöja jäähdytyslaitoksen kanssa. Uusiutuvia energialähteitä käyttävä sähkön- ja lämmöntuotanto kasvoi vuonna 2011 noin kolmanneksella ja kattoi 51 prosenttia kuntayhtymän kokonaisenergiankulutuksesta. Edellisvuonna osuus oli 43 prosenttia (kuva 1 ja taulukko 2). Energiankulutus ja -myynti (MWh) luvun aikana Ämmässuon kaatopaikalla kerättyä biokaasua on toimitettu Fortumin Kivenlahden lämpökeskukseen, mutta heinäkuusta 2010 alkaen sitä on alettu hyödyntää omassa kaasuvoimalassa sähköntuotantoon. Aluelämpöverkon valmistuessa voimala tuottaa myös kaiken jätteenkäsittelykeskuksen tarvitseman lämmön. Kaatopaikkakaasun talteenoton ohella energiantuotantoon saadaan runsaasti biokaasua jätevesilietteitä mädättämällä. Lisäksi osa jätevedenpuhdistamojen lämpöenergian tarpeesta katetaan lämmön talteenoton avulla, ja Päijänne-tunnelin veden virtausenergiaa käytetään sähkön tuotannossa. KULUTUS Autot ja työkoneet Kaukolämpö Öljy (lämpö) Öljy (sähkö) Ostosähkö Oma lämpö (LTO) Oma lämpö (biokaasu) Oma sähkö (vesivoima) Oma sähkö (biokaasu) MYYNTI Myyty sähkö Myyty biokaasu (kaukolämpö) Oma uusiutuva energiantuotanto Kuva 1. HSY:n vuosien ja vastaavien toimintojen vuoden 2009 energiankulutus ja -myynti energiamuodoittain megawattitunteina. LTO = lämmön talteenotto. Katkoviivalla rajattu HSY:n oma, uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotanto sisältää tuotannon sekä omaan käyttöön että myyntiin. 10

11 Taulukko 2. HSY:n vuosien ja vastaavien toimintojen vuoden 2009 energiankulutus, oma tuotanto, ostoenergia ja energian myynti megawattitunteina. HSY muutos-% Ostosähkö Oma sähkö (biokaasu) Oma sähkö (vesivoima) Öljy (sähkö) Sähkönkulutus yht Kaukolämpö Oma lämpö (biokaasu) Oma lämpö (LTO) Öljy (lämpö) Lämmönkulutus yht Autot ja työkoneet Energiankulutus (MWh) Ostoenergia Energiantuotanto omaan käyttöön Myyty sähkö Oma tuotanto yhteensä Myyty biokaasu (kaukolämpö)

12 2.1 Sähkö HSY kulutti sähköä vuonna 2011 noin MWh, joka on runsaan prosentin enemmän kuin vuonna Pääkaupunkiseudun palvelu- ja julkisen sektorin sähkönkulutus oli vuonna 2011 noin MWh, josta HSY:n osuus on siis arviolta 3 prosenttia. Suurin sähköntarve HSY:ssä on jätevedenpuhdistamoilla noin 44 prosentin ja vedenpuhdistuslaitoksilla 25 prosentin osuudella kokonaiskulutuksesta (taulukko 3). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sähkönkulutus nousi vuonna 2011 kaasuvoimalan ensimmäisen kokonaisen käyttövuoden vuoksi. Jätevesimäärät kasvoivat edellisvuodesta, mikä lisäsi jäteveden pumppauksen sähkönkulutusta. Hallinnon kulutus on puolestaan laskenut muun muassa Green Office -toiminnan ansiosta. HSY:n oma sähköntuotanto kasvoi edellisvuodesta reippaasti, ja ostosähkön määrä laski. Vuonna 2011 sähköä ostettiin MWh ja vuonna 2010 noin MWh (kuva 2). HSY ei toistaiseksi ole keskittänyt sähkönhankintaansa, vaan voimassa on sähkösopimuksia useiden toimittajien kanssa. Sähköä tuotettiin vuonna 2011 omaan käyttöön MWh ja myyntiin MWh, kun vastaavat luvut vuonna 2010 olivat MWh ja MWh. Sähköä tuotetaan biokaasusta Ämmässuon kaasuvoimalassa sekä Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla. Päijänne-tunnelin raakaveden virtausenergiaa hyödynnetään Pitkäkoskella ja Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n Kalliomäen vesivoimalassa. Puhdistamoilla on lisäksi kevyellä polttoöljyllä toimivat varavoimakoneet. Energiankulutusta ja -tuotantoa eritellään tarkemmin luvussa 3, ja liitetaulukkoon 1 on koottu tiedot kaikkien HSY:n toimipisteiden energiankäytöstä. Taulukko 3. HSY:n sähkönkulutus toimipisteittäin. Sähkönkulutus muutos-% Jätevedenpuhdistamot Jätevesipumppaamot Vedenpuhdistuslaitokset Vesijohtoverkosto Ämmässuo ja Sortti-asemat Hallinto ja muut toiminnot Yhteensä (MWh) Sähkönhankinta ja -myynti (MWh) Ostosähkö Biokaasu Vesivoima Ostoenergia Tuotanto myyntiin Tuotanto omaan käyttöön osuus 2011 (%) Kuva 2. HSY:n sähkönhankinta ja myynti

13 2.2 Lämpö Vuosi 2011 oli edellisvuotta lämpimämpi, mutta HSY:n lämmönkulutus kasvoi tästä huolimatta 5 prosenttia (taulukko 4). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa kaasuvoimalan tuottamaa lämpöä hyödynnettiin entistä enemmän, ja lämmityksen piiriin tulivat täysipainoisesti kaasuvoimala, huoltotunnelin 2. vaihe, osa huoltokanaalia ja vesiasema. On lisäksi huomattava, että suuri osa HSY:n lämmönkulutuksesta on jätevedenpuhdistuksessa tarvittavaa prosessilämpöä, johon lämmitystarpeen vuosivaihtelut eivät kovin paljon vaikuta. Taulukko 4. HSY:n lämmönkulutus toimipisteittäin. Lämmönkulutus muutos-% osuus 2011 (%) Jätevedenpuhdistus Vedenpuhdistuslaitokset Vesijohtoverkosto Ämmässuo ja Sortti-asemat Hallinto ja muut toiminnot Yhteensä (MWh) Jätevedenpuhdistamojen osuus HSY:n lämmöntarpeesta on lähes 70 %, mutta ne ovat lämmön suhteen omavaraisia tehokkaan biokaasun tuotannon ja lämmön talteenoton ansiosta. Kaiken kaikkiaan kaukolämmön osuus koko HSY:n vuoden 2010 noin megawattitunnin lämmönkulutuksesta oli vain 19 % (kuva 3). Oman, uusiutuvan energiantuotannon ja kaukolämmön hankinnan lisäksi pieni osa HSY:n kiinteistöistä lämmitetään edelleen öljyllä, ja Konalan Sorttiasemalla on suora sähkölämmitys (ks. luku 3 ja liite 1). Varsinaisesti HSY, tai aiemmin YTV ja vesilaitokset, eivät ole lämpöenergiaa myyneet, mutta kaatopaikkakaasua on toimitettu kaukolämmön tuotantoon. Vuonna 2011 suurin osa kerätystä kaasusta käytettiin hyödyksi sähkön- ja lämmöntuotannossa Ämmässuon kaasuvoimalassa. Suomenojan jätevedenpuhdistamon tuottamaa biokaasua aletaan loppuvuonna 2012 aikana käyttää HSL:n bussien polttoaineena. Tällöin vastaavasti oma energiantuotanto vähenee. Lämmönhankinta ja -myynti (MWh) Kaukolämpö Biokaasu LTO Öljy Ostoenergia Biokaasun myynti Tuotanto omaan käyttöön Kuva 3. HSY:n lämmönhankinta ja myynti Lisäksi Konalan Sortti-asemalla on suora sähkölämmitys, jonka osuus kokonaisuudesta on kuitenkin erittäin pieni. LTO = lämmön talteenotto. 13

14 2.3 Autot ja työkoneet HSY:n autot ja työkoneet kuluttivat vuonna 2011 polttoaineita litraa, eli noin megawattituntia (ks. taulukko 2). Osa kulutuksesta on arvioitu polttoainekustannusten perustella. Vuoteen 2010 verrattuna kulutus on hieman vähentynyt, vaikka seurantaan on lisätty kuntayhtymän hallinnon käytössä olevat henkilöautot. Seutuja ympäristötiedon ajokilometrit kasvoivat hieman (ks. kulutukset toimipisteittäin liite 1). HSY:n hallinnassa oli vuoden 2011 lopussa 170 ajoneuvoa ja 47 työkonetta. Eniten kilometrejä henkilö- ja pakettiautoilla taitetaan vesihuollon verkoston ja jätevesipumppaamojen ylläpitoon liittyvissä tehtävissä. Lisäksi polttoainetta kuluu muun muassa trukeissa, Sortti-asemien roll-packereissa, Ämmässuon autoissa ja työkoneissa sekä ilmanlaadun mittauslaitteiden kalibrointija huoltoajossa. Autojen ja työkoneiden yhteenlaskettu energiankulutus on alle 2 prosenttia HSY:n käyttämästä energiasta, mutta omien autojen käytön, urakoitsijoiden työkoneiden ja etenkin jäte- ym. kuljetusten lisääminen tarkasteluun kasvattaa osuutta huomattavasti. 2.4 Ulkoistettujen toimintojen energiankulutus Osa HSY:n toiminnoista on toteutettu palveluostoina, joiden energiankulutus jää kuntayhtymän oman suoran energiankäytön ulkopuolelle. Palvelusopimusurakoitsijoiden energiankulutus on kuitenkin merkittävää, ja sitä on nyt ensimmäistä kertaa HSY:n osalta selvitetty. Eniten energiaa kuluu jätekuljetuksiin ja vesihuollon kemikaali- ja lietekuljetuksiin. Kemikaalikuljetuksiin on laskettu mukaan rekka- ja kuorma-autokuljetusten lisäksi laivakuljetukset. Myös muun muassa viemärien puhdistuksessa käytettävät yhdistelmäautot ja kaatopaikkakäsittelyn työkoneet kuluttavat runsaasti polttoainetta, ja lisäksi on selvitetty oman auton käyttöä työtehtävissä ja laskettu HSY:n käytössä olevien palvelimien sähkönkulutus. Ulkoistetut toiminnot kuluttivat vuonna 2011 energiaa yhteensä MWh, joka lisää HSY:n kokonaisenergiankulutusta lähes 20 prosentilla. Suomenojan lietteen käsittelystä ja vesi- ja viemäriverkon kaivinkone- ja kuorma-autopalveluista ei ole saatu tietoja. Taulukossa 5 on eritelty eri toimintojen energiankulutus. Kuljetukset on laskettu myös vuodelle Liitteessä 3 on tarkempi jako ulkoistettujen toimintojen energiankulutuksesta toimipisteittäin. Taulukko 5. HSY:n ulkoistettujen toimintojen energiankulutus. Ulkoistetut muutos-% osuus 2011 (%) Kuljetukset Autot ja työkoneet Oman auton käyttö Palvelimet 86 0 Yhteensä (MWh)

15 3 Toimiala- ja tulosaluekohtainen energiatarkastelu Pääkaupunkiseudun kaupunkien vesilaitokset sekä YTV:n Jätehuolto ja Seutu- ja ympäristötieto yhdistyivät Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymäksi vuoden 2010 alussa. HSY:n organisaatio käsittää kuntayhtymän hallinnon, vesi- ja jätehuollon toimialat sekä seutu- ja ympäristötieto ja tukipalvelut -tulosalueet. Päätoimipisteitä ovat vesihuollon toimistot ja verkon toimitilat Ilmalassa, hallinnon, seutu- ja ympäristötiedon ja jätehuollon toimistotilat Itä-Pasilassa, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, Kivikon jätepalvelukeskus, Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamot sekä Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistamot. Kaikkiaan energiaa kuluttavia toimipisteitä on useita kymmeniä, jätevesipumppaamot mukaan luettuna useita satoja. Vuonna 2011 kuntayhtymän kokonaisenergiankulutuksesta vesihuollon osuus oli 85 % ja jätehuollon 12 % (taulukko 6). Tässä luvussa tarkastellaan HSY:n eri toimialojen ja -pisteiden energiankulutusta ja -tuotantoa. Otsikon Hallinto alle on koottu Opastinsilta 6:ssa sijaitsevat kuntayhtymän johto, viestintä, talous-, henkilöstö- ja tietohallinto ja jätehuollon toimistot sekä vesihuollon toimistotilat Ilmalassa. 3.1 Vesihuolto Vesihuolto on HSY:n suurin toimiala ja samalla suurin energiankuluttaja. Vesihuolto toimittaa juomavettä yli miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle, ylläpitää vesijohto- ja viemäriverkostoa ja puhdistaa kaupunkilaisten ja laajemmin Helsingin seudun lähikuntien asukkaiden sekä teollisuuden jätevedet ja Helsingin keskustan sekaviemäröidyn alueen sadevedet. Vuonna 2011 vesihuollon energiankulutus oli yhteensä MWh, josta sähkön osuus oli lähes kaksi kolmasosaa (kuva 4). Energiankulutus pysyi edellisvuoden tasolla. Kulutukseen ei sisälly myöhemmin erikseen käsiteltävä hallinnon toimitilojen energiankulutus. Ulkoistetut toiminnot, pääasiassa kuljetukset, kuluttivat lisäksi polttoaineita yhteensä MWh (liite 3). Taulukko 6. HSY:n energiankulutus toimialoittain vuonna Polttoaineet tarkoittavat HSY:n omien tai leasingautojen ja työkoneiden polttoaineen kulutusta. Oma lämpö (biokaasu) 26 % Kaukolämpö 4 % Öljy (lämpö) 1 % Autot ja työkoneet Oma lämpö (LTO) 2 % 2 % Öljy (sähkö) 0 % Oma sähkö (vesivoima) 2 % Oma sähkö (biokaasu) 18 % Kuva 4. Eri energiamuotojen osuudet vesihuollon energiankulutuksesta vuonna 2011, pois lukien hallinnon toimistotilat. LTO = lämmön talteenotto. Kuvaan ei sisälly ulkoistetut toiminnot. Ostosähkö 45 % Energiankulutus Sähkö Lämpö Autot ja työkoneet Yhteensä %-osuus Vesihuolto Jätehuolto Seutu- ja ympäristötieto Hallinto Yhteensä (MWh)

16 Taulukko 7. Vesihuollon energiankulutus, -tuotanto ja -myynti Vesihuolto muutos-% Ostosähkö Oma sähkö (biokaasu) Oma sähkö (vesivoima) Öljy (sähkö) Sähkönkulutus yht Kaukolämpö Oma lämpö (biokaasu) Oma lämpö (LTO) Öljy (lämpö) Lämmönkulutus yht Autot ja työkoneet Energiankulutus (MWh) Ostoenergia Energiantuotanto omaan käyttöön Myyty sähkö Vesihuollon energiantarpeesta oma sähkön- ja lämmöntuotanto kattoi vuonna 2011 lähes 50 prosenttia. Oma energiantuotanto kasvoi huomattavasti ja vastaavasti ostoenergian määrää voitiin vähentää (taulukko 7). Lämmön talteenoton kautta saadun energian määrä väheni, koska järjestelmä oli puolen vuoden ajan poissa käytöstä kunnostus- ja parannustöiden takia. Energiaa tuotetaan pääosin jätevedenpuhdistamoilla lietteen mädätyksestä saatavasta biokaasusta, mutta lisäksi kaksi pienvesivoimalaa tuottaa sähköä. Kalliomäen vesivoimalasta saatava sähkö myydään verkkoon Jätevedenpuhdistus Jätevettä puhdistetaan pääkaupunkiseudulla kahdessa toimipisteessä: Helsingin Viikinmäessä ja Espoon Suomenojalla. Viikinmäen kalliopuhdistamo on Suomen ja Pohjoismaiden suurin puhdistamo, jossa käsitellään paitsi Helsingin myös Vantaan keski- ja itäosien, Keravan, Tuusulan, Järvenpään, Mäntsälän Ohkolan, Pornaisten ja Sipoon, eli yhteensä noin asukkaan sekä alueen teollisuuden jätevedet. Suomenojalla puolestaan käsitellään yli asukkaan jätevedet Espoosta, Kauniaisista, Vantaan länsiosista sekä Kirkkonummelta. Puhdistamoilla mädätetään jätevesilietettä ja saatu biokaasu hyödynnetään sähkön- ja lämmöntuotannossa. Lisäksi mädätetyn lietteen, ilmastusilman ja kovilla pakkasilla myös jäteveden lämpöenergiaa hyödynnetään lämmön talteenoton avulla. Puhdistamoita ei ole liitetty kaukolämpöverkkoon. Molemmilla puhdistamoilla on käytössä varavoimakoneet, joiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo luovuttaa osan lämmöstä Vanhankaupungin vedenkäsittelylaitokselle, ja Suomenojan puhdistamo huolehtii vie- 16

17 Energiankulutus (MWh) Oma lämpö (LTO) Oma lämpö (biokaasu) Öljy (lämpö) Oma sähkö (biokaasu) Öljy (sähkö) Ostosähkö Viikinmäki Suomenoja Jätevesipumppaamot Ulkoistetut Autot ja työkoneet Kuljetukset Kuva 5. Jätevedenpuhdistuksen energiankulutus vuonna Kuvan pylväiden lisäksi Metsäpirtin kompostointikentällä kului sähköä 317 MWh. LTO = lämmön talteenotto. Ulkoistetut toiminnot tarkoittavat kemikaali- ja lietekuljetuksia, Metsäpirtin työkoneita ja kuljetuksia sekä oman auton käyttöä. Suomenojan lietteen käsittely on ulkoistettu, mutta siitä ei ole saatu energiankulutustietoja. reisellä tontilla olevan Suomenojan verkostotukikohdan lämmöntarpeesta. Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistukseen ja -pumppaukseen tarvittiin vuonna 2011 sähköä yhteensä MWh ja lämpöä kiinteistöillä kului MWh. Jätevettä HSY:n jätevedenpuhdistamoille tuli yhteensä 139,1 miljoonaa kuutiota. Energiaa yhden jätevesikuution käsittelyyn kului 0,82 kwh, 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna Jätevesimäärät kasvoivat noin 11 prosenttia. Kuvassa 5 on esitetty energiankulutuksen jakauma puhdistamojen ja pumppaamojen välillä. HSY:n toiminta-alueella on yli 500 jätevesi- ja sadevesipumppaamoa, joita tarvitaan paineistamaan jätevesien kulkua puhdistamoille. Jätevedenpuhdistus on sähkön suhteen 44-prosenttisesti ja lämmön osalta 100-prosenttisesti omavarainen. Ulkoistetut toiminnot lisäävät kulutusta megawattitunnilla. Tarkat energiankulutustiedot ovat liitteissä 1 ja 3. Viikinmäen puhdistamon mädätetty ja kuivattu jätevesiliete kuljetetaan ulkopuolisen urakoitsijan toimesta kuorma-autoilla Sipooseen Metsäpirtin kompostointikentälle. Myös kompostin käännöt, seulonnat, sekoitukset ja siirrot hoitaa ulkopuolinen toimija. Kompostointikentän sähkönkulutuksen maksaa HSY ja se sisältyy kuntayhtymän omaan energiankäyttöön. Suomenojan lietteen jatkokäsittely on ulkoistettu kokonaisuudessaan Vapo Oy:lle, joka kompostoi lietteet Nurmijärvellä sijaitsevalla Metsä-Tuomelan jäteasemalla. Suomenojan lietteen jatkokäsittelystä ei ole saatu energiankulutustietoja. Vuodesta 2009 jätevedenpuhdistuksen energiankulutuksessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Oma tuotanto lisääntyi huomattavasti vuonna 2011 ja energiatehokkuus eli kulutus käsiteltyä jätevesimäärää kohti parani (taulukko 8). Taulukko 8. Jätevedenpuhdistuksen energiankulutus ja -tuotanto Ostoenergia sisältää öljyllä tuotetun sähkön ja lämmön, mutta ei jätevedenpuhdistuksen omien ja leasing-autojen kulutuksia (vesihuollon autoja ei ole eritelty osastoittain). Jätevedenpuhdistus muutos-% Ostoenergia Energiantuotanto omaan käyttöön Energiankulutus (MWh) Energiankulutus (kwh/m 3 ) 0,92 0,93 0,

18 HSY:n jätevedenpuhdistuksen energiataseeseen liittyy välillisesti myös Helsingin Energian Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitos, jossa puhdistetun jäteveden lämpöenergia otetaan talteen lämpöpumpuilla ja hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa. Vuonna 2011 Katri Valan lämmöntuotanto oli 175 GWh, eli vajaa 3 prosenttia Helsingin kaukolämmön kulutuksesta. kaukolämmöllä. Merkittävä osa Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen lämpöenergiasta saadaan Viikinmäen jätevedenpuhdistamolta (kuva 6). Pitkäkosken yhteydessä toimii Päijänne-tunnelin veden virtausenergiaa hyödyntävä vesivoimala, ja Hausjärvellä sijaitsee Kalliomäen hieman suurempi voimalaitos. Veden käsittelyn jälkeen talousvesi pumpataan verkoston ylä- tai alavesisäiliöiden kautta kuluttajille. Paineenkorotusasemat käyttävät suurimman osan puhtaan veden jakeluun kuluvasta sähköenergiasta, ja lisäksi verkostoon kuului vuonna 2011 viisi tukikohtaa. Espoossa verkostotukikohtia on Mikkelässä ja Suomenojalla, joista jälkimmäi Vedenpuhdistus ja verkko HSY tuottaa talousvettä kolmella vedenpuhdistuslaitoksella: Pitkäkoskella ja Vanhassakaupungissa Helsingissä sekä Dämmanissa Espoossa. Kauniainen saa kaiken, Vantaa yli 90 prosenttia ja Espoo noin 65 prosenttia vesijohtovedestään Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta. Helsinkiläisille vesijohtovettä tuotetaan sekä Vanhankaupungin että Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksilla. Näihin raakavesi johdetaan painovoimaisesti Päijänteestä 120 km pitkää kalliotunnelia pitkin. Dämmanin pintavesilaitokselle raakavesi tulee Nuuksion Pitkäjärvestä. Tällä tavoin noin kolmannes espoolaisista saa talousvetensä. Lisäksi HSY:llä on kaksi pohjavedenottamoa: Kalajärven pohjavedenottamo Espoossa ja Kuninkaanlähde Tuusulassa. Pohjavettä käyttää noin 6 prosenttia vantaalaisista ja 0,4 prosenttia espoolaisista. Vedenpuhdistuksen ja verkon toiminnot kuluttivat vuonna 2011 sähköä MWh ja lämpöä MWh. Verkostoon pumpattiin 94,1 miljoonaa kuutiota talousvettä, 3 prosenttia enemmän kuin vuonna Vesimäärään suhteutettu energiatehokkuus parani edellisvuodesta runsaat 2 prosenttia (taulukko 9). Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksella on öljylämmitys, Pitkäkosken ja Vanhakaupungin laitokset lämmitetään Energiankulutus (MWh) Pitkäkoski Vanhakaupunki Dämman Tukikohdat Jakelu Ulkoistetut Oma lämpö (LTO) Oma lämpö (biokaasu) Kaukolämpö Öljy (lämpö) Oma sähkö (vesivoima) Öljy (sähkö) Ostosähkö Myyty sähkö Autot ja työkoneet Kuljetukset Kuva 6. Vedenpuhdistuslaitosten ja verkon energiankulutus vuonna Puhtaan veden jakelu sisältää pumppaamot, vesitornit, pohjavedenottamot ja Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n Kalliomäen toimipisteen. Ulkoistetut toiminnot tarkoittavat kemikaalikuljetuksia, yhdistelmä-, kuvaus- ja kartoitusautoja sekä oman auton käyttöä. Tukikohdat sisältävät myös vesihuollon asiakaspalvelupisteet. 18

19 nen saa lämpönsä vieressä sijaitsevalta jätevedenpuhdistamolta. Mikkelän tukikohta kuuluu kaukolämpöverkkoon. Helsingin tukikohta sijaitsee Ilmalassa. Vantaalla on toiminut kaksi verkostotukikohtaa: Viertola, joka toimii Vantaan itäpiirin tukikohtana ja Tuupakka, joka toimii länsipiirin tukikohtana. Viertolan sähkön- ja lämmönkulutus on arvioitu pinta-alojen perusteella Tuupakan energiankulutustietojen avulla. Vantaan tukikohdat ja Tikkurilan asiakaspalvelupisteen korvaava Hosantien tukikohta aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa. Hiekkaharjun ja Espoon Piispanportin toimipisteet suljettiin vuoden 2010 aikana. Vedenpuhdistuksen ja verkon ostoenergian määrä väheni 2 prosentilla vuonna Viikinmäen jätevedenpuhdistamo pystyi tuottamaan aiempaa enemmän lämpöä Vanhankaupungin vedenpuhdistamolle, mikä vähensi kaukolämmön kulutusta. Kokonaisuudessaan energiankulutus oli samalla tasolla kuin vuonna 2010 (taulukko 9). 3.2 Jätehuolto Jätehuollon toimiala vastaa pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella jäteneuvonnasta ja jätteen synnyn ehkäisystä, kerää hyöty- ja ongelmajätteitä, kerää ja kompostoi biojätettä, järjestää asuinkiinteistöjen jätteenkuljetukset, hoitaa jätteenkäsittelyn, huolehtii suljettujen kaatopaikkojen jälkihoidosta sekä valmistelee jätehuoltomääräykset. Tässä tarkastelussa ei ole mukana Kirkkonummen Munkinmäen jäteasemaa. Opastinsillan toimistotilojen energiankulutus käsitellään omassa luvussaan. Vuonna 2011 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen, Kivikon jätepalvelukeskuksen ja Konalan Sortti-aseman yhteenlaskettu energiankulutus oli MWh, josta suurin osa oli lähinnä Ämmässuon toimintoihin käytettyä sähköä (kuvat 7 ja 8). Ulkoistetut toiminnot, pääasi- assa kuljetukset, kuluttivat lisäksi polttoaineita yhteensä MWh (liite 3). Kivikon jätepalvelukeskuksessa on HSY:n lisäksi muita toimijoita, joiden kaukolämmön kulutusta ei ole erotettu jätehuollon energiankulutuksesta. Ämmässuon kiinteistöistä osa lämmitetään kaasuvoimalan tuottamalla lämmöllä ja osa edelleen ennen aluelämpöverkon valmistumista kevyellä polttoöljyllä, Konalan Sortti-asemalla on suora sähkölämmitys, ja Kivikko on kaukolämmössä oli kaasuvoimalan ensimmäinen täysi toimintavuosi. Kaatopaikkakaasusta tuotettiin sähköä megawattituntia, josta valtakunnan verkkoon myytiin MWh. Loput MWh kattoi Autot ja työkoneet 2 % Öljy (lämpö) 3 % Ostosähkö 5 % Taulukko 9. Vedenpuhdistuksen ja verkon energiankulutus ja -tuotanto Ostoenergia sisältää öljyllä tuotetun sähkön ja lämmön, mutta ei autojen ja työkoneiden kulutuksia (vesihuollon autoja ei ole eritelty osastoittain). Energiantuotanto omaan käyttöön sisältää jätevedenpuhdistamoilta saadun lämmön. Vedenpuhdistus ja verkko muutos-% Ostoenergia Energiantuotanto omaan käyttöön Energiankulutus (MWh) Energiankulutus 0,56 0,53 0,52-2 (kwh/m 3 ) Myyty sähkö Oma lämpö (biokaasu) 25 % Kaukolämpö 5 % Oma sähkö (biokaasu) 60 % Kuva 7. Eri energiamuotojen osuudet jätehuollon kokonaisenergiankulutuksesta vuonna 2011, pois lukien Itä-Pasilan toimistotilat. 19

20 Energiankulutus ja -myynti (MWh) Ämmässuo Autot ja työkoneet Oma lämpö (biokaasu) Kaukolämpö Öljy (lämpö) Oma sähkö (biokaasu) Ostosähkö Myyty sähkö Kivikko ja Konala Autot ja työkoneet Kuljetukset Ulkoistetut Ämmässuon sähköntarpeen kokonaisuudessaan. Samalla ostosähkön määrä väheni merkittävästi. Lokakuussa 2011 kaasuvoimalassa otettiin käyttöön kaasumoottoreiden pakokaasulämpöä hyödyntävä, sähköä tuottava ORC-yksikkö, joka edelleen parantaa voimalan hyötysuhdetta. Taulukko 10. Jätehuollon energiankulutus, -tuotanto ja -myynti Vuonna 2011 Ämmässuolla kerättiin 57 miljoonaa kuutiota metaanipitoisuudeltaan noin 50-prosenttista kaatopaikkakaasua. Kaasusta hyödynnettiin sähkön- ja lämmöntuotantoon 80 % ja loput poltettiin soihduissa. Kaasun energiasisällön hyödyntäminen nousi huomattavasti edellisvuotta korkeammalle tasolle. Jätehuolto muutos-% Ostosähkö Oma sähkö (biokaasu) Oma sähkö (vesivoima) Öljy (sähkö) Sähkönkulutus yht Kaukolämpö Oma lämpö (biokaasu) Oma lämpö (LTO) Öljy (lämpö) Lämmönkulutus yht Autot ja työkoneet Energiankulutus (MWh) Kuva 8. Ämmässuon ja Sortti-asemien energiankulutus ja myynti vuonna Lukuihin ei sisälly Opastinsillan toimistotilat eikä Munkinmäen jäteaseman energiankulutus. Kivikon kulutus sisältää myös vuokralaisten kaukolämmön. Ostoenergia Energiantuotanto omaan käyttöön Myyty sähkö Myyty biokaasu (kaukolämpö)

HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2013

HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2013 HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin

Lisätiedot

HSY:n energiatase, energiansäästötoimet ja kasvihuonekaasupäästöt 2012

HSY:n energiatase, energiansäästötoimet ja kasvihuonekaasupäästöt 2012 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority HSY:n energiatase, energiansäästötoimet ja kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasujen päästöt 2010

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasujen päästöt 2010 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasujen päästöt 21 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 52 Helsinki puhelin 9 156 11 faksi 9

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa

HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Suomen Vesiyhdistys ry Jukka Piekkari toimialajohtaja HSY Vesi Jukka Piekkari, HSY Vesi 22.3.2010 1

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Energian tuotto ja käyttö HSY:n jätevedenpuhdistuksessa Kohti resurssipuhdistamoa

Energian tuotto ja käyttö HSY:n jätevedenpuhdistuksessa Kohti resurssipuhdistamoa Energian tuotto ja käyttö HSY:n jätevedenpuhdistuksessa Kohti resurssipuhdistamoa Mari Heinonen Tuotantopäällikkö Hankkeet kohti resurssipuhdistamoa 1. Johdanto ja tilastot 2. Energiaseurannan kehittäminen

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTO

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTO ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTO MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 19.3.2014 20.3.2014 HSY strategia 2020 Hallitus 28.2.2014 Visio 2020 Strategiset päämäärät (vaikutukset) Mahdollistajat Vastuulliset, tehokkaat ja

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 Tommi Fred HSY Uusiutuva energia Tavoitteena uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Biokaasu merkittävässä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa Heini Postila a, Maria Lauronen a, Sari Piippo b a Vesi- ja ympäristötekniikka, Oulun yliopisto b Energia- ja

Lisätiedot

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Green Office -ympäristöraportti 2011

Green Office -ympäristöraportti 2011 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Green Office -ympäristöraportti 11 Pasilan päätoimipiste

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 1.3.2017 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

Lähienergialiiton kevätkokous

Lähienergialiiton kevätkokous Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Päästöjen kehitys 212 Helsingin

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Puhtaasti parempaa palvelua. HSY on yksi pääkaupunkiseudun suurimpia uusiutuvan energian tuottajia ja EKOenergian hyödyntäjiä Euroopassa

Puhtaasti parempaa palvelua. HSY on yksi pääkaupunkiseudun suurimpia uusiutuvan energian tuottajia ja EKOenergian hyödyntäjiä Euroopassa Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster 1 Ympäristövastuu 2015 Puhtaasti parempaa palvelua HSY on yksi pääkaupunkiseudun suurimpia uusiutuvan energian tuottajia ja EKOenergian

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Hinku esiselvitys, Eurajoki

Hinku esiselvitys, Eurajoki Hinku esiselvitys, Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 8 prosentin päästövähennystä vuoteen 23 mennessä vuoden 27 tasosta. Kunnat pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään lisäämällä uusiutuvan energian

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014 1. JOHDANTO... 2 2. YHTEENVETO VERKOSTON TULOKSISTA... 3 2.1. ENERGIANKULUTUS... 5 2.1.1. Sähkönkulutus... 5 2.1.2. Lämmönkulutus... 6 2.2. HENKILÖLIIKENNE... 7 2.2.1. Tieliikenne... 7 2.2.2. Raideliikenne...

Lisätiedot

Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun

Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY Jätevedenpuhdistus/HSY vesihuollon toimiala Jätevedenpuhdistus HSY:ssä 2 Jätevedenpuhd istus/hsy Jätevettä syntyy

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI Hotelli-ravintola Lasaretti 1.3.2012 Hiilijalanja ljen laskenta Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut 2 3 Pääkaupunkiseudun raikkaan veden salaisuus on maailman pisin kalliotunneli. Raakavesi virtaa pääkaupunkiseudulle yli 120 kilometriä

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat CHAMP, suomalaisten kuntien V työpaja, Lahti 11.2.2011 Olli Pekka Pietiläinen ja Jyri Seppälä, SYKE Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät Alueelliset

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Maanparannuskompostin maataloskäyttö Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 18.11.2011 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden jatkojalostus Vedenjakelun

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija Ilmanlaatu paikkatietona 4.11.2009 -Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija YTV vastaa ilmanlaadun seurannasta pääkaupunkiseudulla YTV huolehtii Helsingin, Espoon,

Lisätiedot

Lietteen jatkokäsittelyn energiatase ja kasvihuonepäästöt SYKEn laskentamalli Turun Seudun Puhdistamo Oy:n (TSP) lietteelle

Lietteen jatkokäsittelyn energiatase ja kasvihuonepäästöt SYKEn laskentamalli Turun Seudun Puhdistamo Oy:n (TSP) lietteelle Lietteen jatkokäsittelyn energiatase ja kasvihuonepäästöt SYKEn laskentamalli Turun Seudun Puhdistamo Oy:n (TSP) lietteelle Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskus SYKE 1.2.2017 Lietteen jatkokäsittelyn

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2013 Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 Ympäristölautakunta 08.12.2016 Sivu 1 / 1 77/2013 11.01.03 107 Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot