Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009"

Transkriptio

1 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010

2 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KUOPIO Kasvihuonekaasupäästöt Energiatase KARTTULA Kasvihuonekaasupäästöt Energiatase HIILINIELUT YHTEENVETO... 10

3 3 1 JOHDANTO Kuopio on liittynyt vuonna 1997 kuntien ilmastokampanjaan, johon sisältyy muun muassa paikallisten päästötavoitteiden asettaminen sekä ilmastonsuojelua koskevan ohjelman laatiminen ja toteuttaminen. Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi Kuopion ilmastopoliittisen ohjelman vuosille Se sisältää kuusi päämäärää, joihin sisältyy 26 erillistä tavoitetta. Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma on osa Kuopion kaupungin ympäristöstrategiaa. Kuopion ilmastopoliittisen ohjelman ensimmäisen päämäärän mukaan kasvihuonekaasupäästöjä Kuopiossa tulee vähentää vähintään 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kuopiossa kasvihuonekaasupäästöjä on laskettu vuosille 1990, 1998, 1999, 2001, 2006 ja Karttulan alueelle tehtiin ensimmäinen kasvihuonekaasupäästöjen laskenta vuodelle 2009, joten aiempia vertailutuloksia ei sieltä ole. Kaikki tässä raportissa esitettävät tulokset ovat kulutusperusteisia. Hiilidioksidiekvivalentit (CO2-ekv) ilmaistaan massana (tonnia vuodessa) siten, että metaanin ja typpioksiduulin vaikutukset on muunnettu vastaamaan hiilidioksidin ilmastovaikutusta eli globaalia lämmityspotentiaalia 100 vuoden tarkastelujaksona.

4 4 2 KUOPIO 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasutase Kuopion kasvihuonekaasupäästöjä on laskettu vuosille 1990, 1998, 1999, 2001, 2006 ja Kuvassa 1 esitetään Kuopion kulutusperusteisten kasvihuonekaasupäästöjen eritellyt sekä yhteenlasketut määrät CO2-ekvivalentiksi muutettuina. Kuopion kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2009 olivat CO2-ekvivalentiksi muutettuina yhteensä tonnia, eli noin 11,1 tonnia asukasta kohden. Vuoteen 2006 verrattuna päästöt vähenivät noin 7 % ja vuoteen 1990 verrattuna vähenivät noin 1 %. Valtakunnallisella tasolla vuoden 2009 kokonaispäästöt olivat poikkeuksellisen pienet ja päästökauppasektorin päästöt vähenivät 23 % vuodesta Ilmastopoliittisen ohjelman mukaisen tason saavuttamiseksi tulisi vuonna 2020 Kuopion kasvihuonekaasupäästöjen olla CO2-ekvivalentiksi muutettuina korkeintaan 620,7 tonnia. Tämä tarkoittaa noin 39 % vähennystä vuoden 2009 tasoon nähden. Kuva 1. Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt eriteltynä ja yhteensä (1000 t CO2-ekv) Taulukossa 1 ja kuvassa 2 havainnollistetaan yksityiskohtaisesti tarkasteluvuosien välisiä muutoksia ja eri päästölähteiden osuuksia. Taulukossa 1 esitetään lisäksi kunkin päästölähteen prosentuaalinen muutos vuosien 1990 ja 2009 välillä.

5 5 Taulukko 1. Kuopion kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt (1000 t CO2-ekv) PÄÄSTÖLÄHDE MUUTOS Kaukolämpö 318,1 386,1 366,2 392,5 361,7 400, % ( ) Sähkölämmitys 30,0 46,1 42,2 31,7 + 6 % ( ) Erillislämmitys 66,8 44,1 44,1 61,4 30,3 27,8-58 % ( ) Muu sähkö (1998 & 1999: Muu sähkö ja Sähkölämmitys yhdistetty) 149,5 213,7 245,4 258,5 236,2 206, % ( ) Muu polttoaine (teollisuus ja työkoneet) 259,3 167,6 146,5 185,7 216,5 181,3-30 % ( ) Liikenne 140,3 144,0 164,3 142,9 172,2 139,8-0 % ( ) Jätehuolto 46,9 55,5 59,0 38,3 17,1 10,7-77 % ( ) Maatalous 23,6 16,4 14,3 17,4 18,1 21,8-8 % ( ) Yhteensä 1034,5 1027,4 1039,9 1142,8 1094,4 1019,8-1 % ( ) Kuva 2. Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt eriteltynä (1000 t CO2-ekv) Päästöt kaukolämmöstä Kasvihuonekaasupäästöt kaukolämmöstä olivat hiilidioksidin osalta tonnia, metaanin osalta 10,9 tonnia ja typpioksiduulin osalta 14,7 tonnia. CO2-ekvivalentiksi muutettuna kaukolämmön kulutuksesta aiheutui päästöjä tonnia. Vuoteen 2006 verrattuna päästöt kasvoivat noin 11 % ja vuoteen 1990 verrattuna kasvoivat noin 26 %.

6 6 Päästöt sähkölämmityksestä Kasvihuonekaasupäästöt sähkölämmityksestä olivat hiilidioksidin osalta tonnia, metaanin osalta 1,0 tonnia ja typpioksiduulin osalta 1,2 tonnia. CO2-ekvivalentiksi muutettuna sähkölämmityksestä aiheutui päästöjä 31,7 tonnia. Vuoteen 2006 verrattuna päästöt vähenivät noin 25 % ja vuoteen 1990 verrattuna kasvoivat noin 6 %. Erillislämmityksen päästöt Erillislämmityksen energiankäytön ja päästöjen laskenta perustuu rakennuskantatietoihin sekä käytettyjen polttoaineiden lämpöarvoihin. Erillislämmityksen hyötyenergianmääriin ei sisälly teollisuusrakennusten lämmitystä, joka on laskettu erikseen ohjelman teollisuuden energia kohtaan. Lämmitykseen tarvittavan hyötyenergian lähtöarvona käytettiin 55 kwh/m 3 /a ja eri polttoaineiden hyötysuhteina KASVENER ohjeessa ilmoitettuja hyötysuhteita. Polttoaineita kulutettiin yhteensä 175,5 GWh. Erillislämmityksestä aiheutui hiilidioksidipäästöjä tonnia, metaanipäästöjä 15,1 tonnia ja typpioksiduulipäästöjä 1,3 tonnia. CO2-ekvivalentiksi muutettuna erillislämmityksestä aiheutui päästöjä tonnia. Vuoteen 2006 verrattuna päästöt vähenivät noin 8 % ja vuoteen 1990 verrattuna vähenivät noin 58 %. Päästöt muussa sähkön käytössä Muu sähkön käyttö tarkoittaa kokonaissähkönkulutusta, lukuun ottamatta erikseen laskettuja lämmityksen ja liikenteen osuuksia. Muusta sähkön käytöstä aiheutui hiilidioksidipäästöjä tonnia, metaanipäästöjä 7,0 tonnia ja typpioksiduulipäästöjä 8,1 tonnia. CO2- ekvivalentiksi muutettuna muusta sähkön käytöstä aiheutui päästöjä tonnia. Vuoteen 2006 verrattuna päästöt vähenivät noin 13 % ja vuoteen 1990 verrattuna kasvoivat noin 38 %. Päästöt muussa polttoaineiden käytössä Muuhun polttoaineiden käyttöön kuuluvat teollisuuden ja työkoneiden aiheuttamat päästöt. Näistä aiheutui hiilidioksidipäästöjä tonnia, metaanipäästöjä 17,9 tonnia ja typpioksiduulipäästöjä 7,9 tonnia. CO2-ekvivalentiksi muutettuna muusta polttoaineiden käytöstä aiheutui päästöjä tonnia. Vuoteen 2006 verrattuna päästöt vähenivät noin 16 % ja vuoteen 1990 verrattuna vähenivät noin 30 %. Liikenteen päästöt Liikenteen suorite vuonna 2009 oli 683,6 milj. km. Liikenteestä aiheutui hiilidioksidipäästöjä tonnia, metaanipäästöjä 11,5 tonnia ja typpioksiduulipäästöjä 6,4 tonnia. CO2- ekvivalentiksi muutettuna liikenteestä aiheutui päästöjä tonnia. Vuoteen 2006 verrattuna päästöt vähenivät noin 19 % ja vuoteen 1990 verrattuna noin ± 0 %. Liikenteen osalta laskennasta puuttuvat vesiliikenteen ja rautatieliikenteen tiedot, joita ei ollut käytettävissä laskennan aikana. Näiden vaikutus on kokonaisuuden kannalta kuitenkin pieni.

7 7 Jätehuollon päästöt Kuopion jätehuollon kannalta merkittävimmät päästölähteet ovat Kuopion Veden jätevedenpuhdistamot ja Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskus. Jätekeskuksen kokonaisjätemääristä on huomioitu vain tarkasteltavan kunnan osuus. Osuuksien määrityksessä on käytetty Jätekukon antamia arvioita. Jätevesien käsittelyssä on huomioitu kaikki Kuopion jätevedenpuhdistamot. Vuonna 2009 jätevesien käsittelystä aiheutui metaanipäästöjä 97,2 tonnia ja typpioksiduulipäästöjä 12,9 tonnia. Loppusijoitetusta jätteestä aiheutui metaanipäästöjä 169,3 tonnia ja kompostoidusta jätteestä 24,8 tonnia. Kompostoidusta jätteestä aiheutui myös 1,8 tonnia typpioksiduulipäästöjä. CO2-ekvivalentiksi muutettuna jätehuollosta aiheutui päästöjä yhteensä tonnia. Vuoteen 2006 verrattuna päästöt vähenivät noin 37 % ja vuoteen 1990 verrattuna vähenivät noin 77 %. Loppusijoitettavan jätteen määrää on saatu merkittävästi vähennettyä ja kaatopaikkatoiminta on keskittynyt Heinälamminrinteen jätekeskukseen, mikä vaikuttaa tuloksiin. Jätehuollon raportoinnin muuttuminen ja tulkinta sekä esimerkiksi eri kuntien osuuksien arviointi jätteiden kokonaismääristä voivat aiheuttaa laskentaan virhettä. Aiempiin tuloksiin verrattuna loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä on huomattavasti pienempi. KASVENER ohjelma käyttää yhdyskuntajätteen eloperäisen aineksen osuutena noin 36 %, jolloin erot loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrien laskennassa voivat aiheuttaa virhettä metaanin kokonaispäästöihin. Maatalouden päästöt Vuonna 2009 Kuopiossa oli 7721 RR601-raportin mukaista kotieläintä. Eläinten ruuansulatuksesta aiheutuneet metaanipäästöt olivat 335,2 tonnia ja lannankäsittelystä aiheutuneet 32,9 tonnia. Typpioksiduulia vapautui lannankäsittelystä 4,2 tonnia. RR602-raportin mukaan Kuopiossa oli vuonna 2009 viljelyalaa 8359 ha. Tästä aiheutuneet tyyppioksiduulipäästöt olivat noin 41 tonnia. CO2-ekvivalentiksi muutettuna maataloudesta aiheutui yhteensä tonnia päästöjä. Vuoteen 2006 verrattuna päästöt kasvoivat noin 20 % ja vuoteen 1990 verrattuna vähenivät noin 8 %. Metaanipäästöt ovat laskeneet eläinkannan pienentyessä ja typpioksiduulipäästöt lisääntyneet peltoalan kasvaessa. Huomioitavaa on, että kokonaisviljelyalan laskentatapa vaikuttaa merkittävästi maatalouden tulokseen typpioksiduulipäästöjen kautta. Muut päästöt Välillisesti vaikuttavia päästöjä syntyi 4147,9 tonnia hiilimonoksidia, 437,4 tonnia hiukkasia, 1754,5 tonnia rikkidioksidia ja 2 312,1 tonnia typen oksideja. Päästöt ovat vähentyneet kaikkien komponenttien osalta vuosiin 2006 ja 1990 verrattuna.

8 8 2.2 Energiatase Kuopion primäärienergiankulutus vuonna 2009 oli 3 813,4 GWh. Vuoteen 2006 verrattuna energian kulutus väheni 13 % ja vuoteen 1990 verrattuna lisääntyi 6 %. Taloudellisen taantuman vaikutus osaltaan laski energian kulutusta, mikä näkyy myös valtakunnan tasolla. Vuoden 2009 primäärienergiasta 270,2 GWh oli ostettua ja 3 543,2 GWh Kuopiossa tuotettua. Vuoteen 2006 verrattuna ostetun energian määrä on laskenut melkein 50 %. Merkittävin energiantuotannon polttoaine on turve, jota Kuopion Energia ja Savon Sellu Oy käyttävät. Turvetta käytettiin energiantuotannossa 13 % vähemmän kuin vuonna Asukasta kohden primäärienergian kulutus oli kwh. Primäärienergian kulutus jakautui eri sektoreille lähes samoissa suhteissa kuin vuonna Teollisuuden kulutuksen osuus primäärienergiasta oli noin 28 % ja rakennusten lämmityksen osuus noin 38 %. Liikenteen osuus oli puolestaan noin 17 %. Sähköä tuotettiin 889,7 GWh, josta 83 % oli omaa tuotantoa. Sähkön tuotanto kasvoi vuoden 2006 tuloksiin verrattuna noin 3 % ja vuoden 1990 tuloksiin noin 7 %. Asukasta kohden sähkön kulutus oli kwh. Energiateollisuuden tilastojen mukaan sähkön kulutus on kasvanut verrattuna vuoteen Sähkön käytön jakautumisessa on huomioitava, että energiateollisuuden käyttämässä jaossa, johon laskenta perustui, julkinen ja palveluiden sähkön käyttö on yhdistetty julkisen sektorin alle eikä palveluiden osuutta ole saatavilla erikseen. 3 KARTTULA 3.1 Kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasutase Karttulan kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2009 olivat CO2-ekvivalentiksi muutettuina yhteensä tonnia, eli noin 5,6 tonnia asukasta kohden. Kokonaispäästö on noin 2 % Kuopion vastaavasta. Päästöt kaukolämmöstä ja sähkölämmityksestä Karttulan kaukolämpö tuotetaan Savon Voima Lämpö Oy:n lämpökeskuksessa. Lämpökeskuksen aiheuttamat päästöt olivat hiilidioksidin osalta tonnia, metaanin osalta 0,1 tonnia ja typpioksiduulin osalta 0,1 tonnia. Näistä aiheutuu CO2-ekvivalenttipäästöjä yhteensä tonnia. Karttulassa ei ole omaa sähköntuotantoa. Tietoja kaukolämmön jakautumisesta eri sektoreille ei ollut saatavilla. Erillislämmityksen päästöt Kiinteistökohtainen lämmitys aiheutti hiilidioksidipäästöjä tonnia, metaanipäästöjä 2,8 tonnia ja typpioksiduulipäästöjä 0,2 tonnia. CO2-ekvivalenttina tämä vastaa 2000 tonnia.

9 9 Päästöt muussa sähkön käytössä Sähkölämmityksen aiheuttamat CO2-ekvivalenttinpäästöt olivat 600 tonnia ja muun sähkön käytön 500 tonnia. Päästöt muussa polttoaineiden käytössä Tarkasteluvuotena työkoneiden käytöstä aiheutui hiilidioksidipäästöjä tonnia ja metaanipäästöjä 0,4 tonnia ja typpioksiduulipäästöjä 0,1 tonnia. CO2-ekvivalenttina tämä vastaa tonnia. Liikenteen päästöt Liikenteen suorite oli 41,3 milj. kilometriä. Liikenteestä aiheutui hiilidioksidipäästöjä tonnia, metaanipäästöjä 0,7 tonnia ja typpioksiduulipäästöjä 0,4 tonnia. CO2-ekvivalenttina liikenteen osuus oli tonnia. Jätehuollon päästöt Pääosa Karttulan jätteistä käsitellään Kuopion jätekeskuksessa. Jätehuollon lähtötiedot perustuvat Jätekukon arvioihin. Karttulan jätevedet käsitellään kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla. Loppusijoituksesta aiheutui 0,5 tonnia metaanipäästöjä. Kompostoinnista aiheutui 0,7 tonnia metaani- ja 0,1 tonnia typpioksiduulipäästöjä. Jäteveden käsittelystä syntyi 3,0 tonnia metaanipäästöjä. CO2-ekvivalenttina jätehuollon osuus oli yhteensä 100 tonnia. Maatalouden päästöt Karttulassa oli vuoden 2009 RR601-raportin mukaan kotieläintä, joiden ruuansulatuksesta aiheutui 102,7 tonnia metaanipäästöjä. Lannan käsittelystä aiheutui metaanipäästöjä 9,2 tonnia ja typpioksiduulipäästöjä 1,2 tonnia. Viljelyalaa oli RR602-raportin mukaan ha, josta vapautui typpioksiduulia 8,9 tonnia. CO2-ekvivalenttina maatalouden osuus oli yhteensä tonnia. Muut päästöt Välillisesti vaikuttavia päästöjä syntyi 295,5 tonnia hiilimonoksidia, 25,3 tonnia hiukkasia ja 8,5 tonnia rikkidioksidia sekä 51,7 tonnia typen oksideja. 3.2 Energiatase Karttulan primäärienergian kulutus vuonna 2009 oli yhteensä 126,4 GWh. Energian tuotannosta 68,9 GWh eli 55 % oli omaa tuotantoa. Merkittävin polttoaine energiantuotannossa oli Savon Voiman lämpökeskuksen käyttämä raskas polttoöljy. Asukasta kohti primäärienergian kulutus oli kwh. Sähkön kulutus oli yhteensä 30,5 GWh. Tästä saadaan asukaskohtaiseksi kulutukseksi kwh.

10 10 4 HIILINIELUT Hiilinielut eivät kuulu KASVENER laskentaa ja tarkkojen lähtötietojen saaminen on vaikeaa. Metsäntutkimuslaitoksen tilastoista voidaan kuitenkin saadaan yleiskäsitystä metsien ja soiden tilanteesta koko Pohjois-Savon alueella. Käytettävissä olevat tilastot ovat vuodelta Vuonna 2008 Pohjois-Savossa oli metsämaata ha. Suoaluetta oli puolestaan ha, josta ojittamattomien soiden osuus oli ha. Puuston kokonaistilavuus oli 166 milj. m 3. Vuotuinen kasvu oli 6,5 milj. m 3 ja poistuma 6,39 milj. m 3. Arvio perustui Etelä-Savon vuoden 2000 kasvihuonekaasutaseen laskennassa käytettyihin kertoimiin. Kertoimet ovat hiilen sitoutuminen puustoon 370 kg /kasvukuutio, metaanin poistuma 2,0 kg /ha ja typpioksiduulin päästö 0,2 kg /ha. Soiden vaikutusta arvioidessa hiilen vuotuiseksi poistumaksi arvioidaan 260 kg/ha ja metaanin päästöksi 250 kg/ha. Ojitettujen soiden kohdalla metaanin vuotuiseksi päästöksi arvioidaan 50 kg/ha ja typpioksiduulin päästöksi 1 kg/ha. Edellä mainittuja kertoimia käyttäen puuston aiheuttamaksi hiilidioksidin poistumaksi saadaan t/a, metsämaan aiheuttamaksi metaanin poistumaksi saadaan t/a ja typpioksiduulipäästöiksi 266 t/a. CO2-ekvivalenttina nieluvaikutukseksi tulisi yhteensä t/a. Soiden osalta hiilidioksidia sitoutuu t/a ja metaania syntyy t/a. Typpioksiduuli syntyy 69 t/a. Yhteensä soista aiheutuisi siis CO2-ekvivalenttipäästöjä t/a. 5 YHTEENVETO Kasvihuonekaasu- ja energiatase Kuopion osalta noudattavat pitkälti valtakunnallista suuntausta. Taloudellinen taantuma on laskenut vuoden 2009 päästömääriä ja energiankulutusta vaikka lämmitysenergiaa tarvittiin enemmän kuin vuonna Taantumalla voi olla merkitystä myös syntyviin jätemääriin kulutuksen vähenemisen kautta. Merkittävin ero valtakunnalliseen suuntaukseen on Kuopion sähkön tuotannossa ja kulutuksessa, jotka ovat kasvaneet. Kuitenkin näiden kohdalla on merkittävää vuotuista vaihtelua ja energianteollisuuden lähtötietojen perusteella sähkön kulutus on lisääntynyt edellisvuodesta. CO2-ekvivalenttipäästö asukasta kohden on Kuopiossa vaihdellut tonnin välillä, mihin myös 2009 tulokset osuvat. Päästöt ja energiankulutus jakautuvat eri sektoreille pitkälti samoissa suhteissa kuin Polttoaineiden suhteet energiantuotannossa ovat pysyneet lähes samoina kuin vuonna Turpeen käytön, erillislämmityksen ja ostosähkön väheneminen sekä Sasmox Oy:n tuotannon loppuminen tuovat osaltaan eroa tarkasteluvuosien tuloksiin. Kuopion Energian ja Savon Sellun tuotantojen vuotuiset vaihtelut ohjaavat teollisuuden päästöjä ja vaikuttavat merkittävästi päästö- ja energiataseeseen. Karttulasta ei ole tehty aiempaa laskentaa, johon tuloksia voisi verrata. Karttulan CO2-ekv ja energiatase sekä asukaskohtaiset tulokset ovat realistisia verrattuna Kuopion vastaaviin, kun otetaan huomioon väkiluvut ja erityispiirteet kuten teollisuuden määrä. Hiilinielujen vaikutusta ei oteta huomioon, koska laskennan lähtötiedot koskevat koko Pohjois-Savoa ja edellistä vuotta. Lisäksi laskenta perustuu kirjallisuuden suuntaa antaviin kertoimiin eikä vesistöjen vaikutusta ole mukana.

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 LÄHTÖTIEDOT Kuopion kaupungilla tarkoitetaan tässä raportissa seuraavia kohteita: kaikki kaupungin kiinteistöt (hoitoalan rakennukset,

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KURIKAN KASVIHUONEKAASUTASE 2009

KURIKAN KASVIHUONEKAASUTASE 2009 KURIKAN KASVIHUONEKAASUTASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategia projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Mainostoimisto

Lisätiedot

LAPUAN KASVI- HUONEKAASUTASE 2009

LAPUAN KASVI- HUONEKAASUTASE 2009 LAPUAN KASVI- HUONEKAASUTASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategia projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Hannu Vallas,

Lisätiedot

KUORTANEEN KASVIHUONEKAASU TASE 2009

KUORTANEEN KASVIHUONEKAASU TASE 2009 KUORTANEEN KASVIHUONEKAASU TASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategian projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Jukka

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

VARKAUDEN KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSELVITYS VUOSILTA 2005 JA 2007

VARKAUDEN KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSELVITYS VUOSILTA 2005 JA 2007 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI Varkauden Ympäristönsuojelutoimisto VARKAUDEN KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSELVITYS VUOSILTA 2005 JA 2007 Julkaisu 1/2011 ISSN 1798-6443 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 VARKAUDEN KASVIHUONEKAASUJEN

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KASVI- HUONEKAASUTASE 2009

JALASJÄRVEN KASVI- HUONEKAASUTASE 2009 JALASJÄRVEN KASVI- HUONEKAASUTASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategia projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Esko

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010

Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010 Kuntakoulutus 05.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010 Kimmo Koistinen, Sami Mörsky, Hannu Koponen Pohjois-Savon ELY-keskus etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Salo 2009 Salon kaupungin energia ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009

Salo 2009 Salon kaupungin energia ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009 Salo 2009 Salon kaupungin energia ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009 Tilaaja: Salon kaupunki www.salo.fi Tekijä: Ekokumppanit Oy www.ekokumppanit.fi Raportti 1 Johdanto... 2 2 Ilmastonmuutos... 3 3 Ilmastositoumukset...

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan energia- ja kasvihuonekaasutase 2010. Selvitys Etelä-Pohjanmaan liitolle

Etelä-Pohjanmaan energia- ja kasvihuonekaasutase 2010. Selvitys Etelä-Pohjanmaan liitolle Etelä-Pohjanmaan energia- ja kasvihuonekaasutase 2010 Selvitys Etelä-Pohjanmaan liitolle Kirjoittaja: Hanhila, Johanna Sisällöntuotanto: Hanhila Johanna, Yli-Petäys Mika, Metsä-Turja Jani Valmistunut:

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus YM, MMM & TEM 2015 2 HS 29.10.2014 Bryssel. EU-maat ovat päässeet sopuun ilmasto- ja energiapolitiikan suurista

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla

Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Kartoitus vuodelle 2007 AKO Länsi Uusimaa 2009 Tiina Haaspuro ja Wilhelm Fortelius Tiivistelmä Kasvihuonekaasupäästöt Länsi uudellamaalla Länsi Uudellamaalla

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

ILMAJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009

ILMAJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 ILMAJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategia projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Mika

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

ALAVUDEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009

ALAVUDEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 ALAVUDEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategian projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Johanna

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI Hotelli-ravintola Lasaretti 1.3.2012 Hiilijalanja ljen laskenta Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Etelä-Savon kasvihuonekaasutase 2005. Leena Mäkelä

Etelä-Savon kasvihuonekaasutase 2005. Leena Mäkelä Etelä-Savon ympäristökeskuksen raportteja 3 2008 Etelä-Savon kasvihuonekaasutase 2005 Leena Mäkelä Etelä-Savon ympäristökeskus ETELÄ-SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 3 2008 Etelä-Savon kasvihuonekaasutase

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Raportteja 59 2012. Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010

Raportteja 59 2012. Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 Raportteja 59 2012 Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 HANNU KOPONEN SAMI K. MÖRSKY KIMMO KOISTINEN Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 HANNU KOPONEN

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jyväskylän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jyväskylän energiatase 2010 Öljy 1495 GWh Teollisuus 590 GWh Sähkö 65 % Prosessilämpö 35 % Kivihiili 39 GWh Turve 2460 GWh Rakennusten

Lisätiedot

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat CHAMP, suomalaisten kuntien V työpaja, Lahti 11.2.2011 Olli Pekka Pietiläinen ja Jyri Seppälä, SYKE Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät Alueelliset

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2013 Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ENERGIA- JA KASVIHUONEKAASUTASE 2010

VARSINAIS-SUOMEN ENERGIA- JA KASVIHUONEKAASUTASE 2010 VARSINAIS-SUOMEN ENERGIA- JA KASVIHUONEKAASUTASE 2010 BENVIROC OY VARSINAIS-SUOMEN ENERGIA- JA KASVIHUONEKAASUTASE 2010 Timo Kuusiola Suvi Monni Kannen kuvassa Tuorlan biokaasulaitos. Kuva: Valonia Benviroc

Lisätiedot

Asko Vuorinen Ekoenergo Oy

Asko Vuorinen Ekoenergo Oy Energiankäyttäjän mahdollisuudet Asko Vuorinen Ekoenergo Oy Sisältö Tausta Tavoitteet Kesäasuminen Kaupunkiasuminen Autoilu Yhteenveto Suosituksia 24.4.2010 Asko Vuorinen 2 CV 1970 80 Imatran Voima Oy:n

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian hankinta ja kulutus 2012 Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012 Puupolttoaineet nousivat suurimmaksi energialähteeksi vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot