HSY:n energiatase, energiansäästötoimet ja kasvihuonekaasupäästöt 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HSY:n energiatase, energiansäästötoimet ja kasvihuonekaasupäästöt 2012"

Transkriptio

1 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority HSY:n energiatase, energiansäästötoimet ja kasvihuonekaasupäästöt 2012

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin faksi Lisätietoja Johannes Lounasheimo, puhelin Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY Edita Prima Oy Helsinki 2013

3 Esipuhe Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän strategian mukaan HSY toimii ympäristövastuullisena edelläkävijänä Helsingin seudulla. Tavoitteena on ympäristökuormituksen vähentäminen ja sen systemaattinen seuranta ja raportointi. Kuntayhtymä toteuttaa omalta osaltaan Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:a kiinnittämällä omassa toiminnassaan erityistä huomiota ilmastonmuutoksen hillintään. Näiden päämäärien mukaisesti HSY liittyi kuntien energiatehokkuussopimukseen helmikuussa Tavoitteena on vähentää energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoden 2010 energiankulutuksesta vuoteen 2016 mennessä, yhteensä noin MWh. Vuonna 2012 HSY:n oma energiantuotanto kattoi 94 prosenttia kuntayhtymän energiankulutuksesta. Uusiutuvan energian tuotantoon on tehty mittavia investointeja, esimerkiksi Ämmässuon kaasuvoimala on yksi Euroopan suurimmista kaatopaikkakaasun hyötykäyttölaitoksista ja uusi biokaasua tuottava mädätyslaitos otetaan käyttöön vuoden 2014 loppuun mennessä. Uusiutuvaa energiaa pyritään edelleen lisäämään ja ostoenergian määrää vastaavasti vähentämään. HSY:n toiminnoista erityisesti vesihuollossa energiankulutus on myös tärkeä kustannustekijä, ja pitkällä aikavälillä energiatehokkuuteen tehdyt investoinnit koituvat pääkaupunkilaisten eduksi pienempinä vesi- ja jätemaksujen korotuspaineina. Energiatehokkuustoimintaa ohjaamaan on perustettu eri toimialojen asiantuntijoista koostuva energiatehokkuusryhmä, ja HSY:n energiatehokkuussuunnitelma vuosille valmistui loppuvuodesta Siinä on määritelty kuntayhtymän energiankulutukseen ja energiantuotantoon liittyviä tavoitteita sekä listattu keinoja, joilla tavoitteisiin voidaan päästä. Tässä raportissa esitellään HSY:n energiansäästötavoitteet, vuoden 2012 aikana toteutetut energiansäästötoimet sekä omien toimintojen vuosien energiankulutus, energiantuotanto ja kasvihuonekaasupäästöt. Seurantaa on laajennettu myös ulkoistettuihin toimintoihin, kuten kuljetuksiin ja urakoitsijoiden työkoneisiin. Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan vuosittain ja energiankulutusta seurataan toimipisteittäin mahdollisuuksien mukaan kuukausitasolla. Päästölaskentoja laajennetaan vaiheittain kattamaan myös hankinnat ja työmatkat, jotta ilmastovaikutuksesta saadaan mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva. Oman toiminnan ympäristövaikutusten hillinnän lisäksi HSY osallistuu merkittävällä panoksella seudulliseen ilmastotyöhön. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteutumista seurataan vuosittaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskennan ja erilaisten indikaattoreiden avulla, ja seudun yhteinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia on valmistunut. Lisäksi HSY osallistuu pääkaupunkiseudun kaupunkien, HSL:n ja laajemmin koko Helsingin seudun yhteisprojektien kautta ilmastonmuutoksen hillintätoimiin. Helsingissä Raimo Inkinen toimitusjohtaja HSY

4 Tiivistelmä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) allekirjoitti vuoden 2012 alussa energiatehokkuussopimuksen työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Tavoitteena on lisätä omaa energiantuotantoa uusiutuvista energialähteistä sekä vähentää energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2016 mennessä, yhteensä noin MWh. Vuonna 2012 energiatehokkuustoiminta organisoitiin energiatehokkuusryhmäksi, ja HSY:n energiatehokkuussuunnitelma valmistui loppuvuodesta HSY seuraa säännöllisesti energiankulutustaan ja toimintojensa aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Energiatase ja päästöt on laskettu vuosille , ja lisäksi vastaavat tiedot on kerätty vuodelta Kartoitus kattaa jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöt, oman energiantuotannon, ostosähkön ja energian myynnin, kaukolämmön, öljyn ja liikennepolttoaineet. Lisäksi on selvitetty kemikaali- ja jätekuljetusten sekä muiden ulkoistettujen toimintojen energiankulutusta ja päästöjä. HSY kulutti vuonna 2012 energiaa megawattituntia, josta sähkön osuus oli 64 prosenttia, lämmityksen 35 prosenttia ja ajoneuvojen ja työkoneiden 1 prosentti. Suurin sähköntarve HSY:ssä on jätevedenpuhdistamoilla ja vedenpuhdistuslaitoksilla. Myös jätevesipumppaamot ja jätteenkäsittelykeskus käyttävät runsaasti sähköä. Energiankulutus kasvoi 4 prosenttia. Ulkoistettujen toimintojen energiankulutus oli vuonna 2012 lisäksi noin MWh. HSY on Helsingin seudun tärkeimpiä uusiutuvan energian tuottajia, ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimala on yksi Euroopan suurimmista kaatopaikkakaasun hyötykäyttölaitoksista. Vuonna 2012 energiaa tuotettiin yhteensä MWh. Energiantuotanto kasvoi 7 prosenttia, ja HSY oli laskennallisesti 94-prosenttisesti energiaomavarainen. Kaasuvoimalan sähköntuotanto ja jätevedenpuhdistuksen lämmön talteenotto kasvoivat huomattavasti edellisvuodesta. HSY:n kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2012 hiilidioksidiksi laskettuna tonnia, joka on hieman yli kolme prosenttia pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä. Suurimmat päästöt syntyivät kaatopaikan ja jätevedenpuhdistuksen prosesseista (51 % ja 32 %), kompostoinnista (9 %) ja ostosähköstä (6 %). Ulkoistetut toiminnot, mukaan lukien muualle ohjattu lietteen ja biojätteen käsittely, aiheuttivat vuonna 2012 noin tonnin lisäpäästöt. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen uudelta ja vanhalta jätetäyttöalueelta vapautuneesta kaatopaikkakaasusta kerättiin vuonna 2012 talteen 87 prosenttia, josta lähes 90 prosenttia käytettiin energiantuotantoon. Ilman tehokasta kaasunkeräystä HSY:n päästöt olisivat moninkertaiset. Vuonna 2012 kaasunmuodostus ja metaanipäästöt kasvoivat uudella, viimeistelemättömällä täyttöalueella. Vuoteen 2011 verrattuna kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat kokonaisuudessaan 12 prosenttia. Ilman ostoenergiaa korvaavaa omaa energiantuotantoa HSY:n päästöt olisivat olleet lähes tonnia suuremmat. Lisäksi sähkön myynnistä saatava laskennallinen kompensaatio pienentää päästötasetta edelleen 7 prosen tilla. Säästöt ja kompensaatiot on laskettu siten, että oma biokaasulla tuotettu lämpö korvaa maakaasua tai kaukolämpöä, ja oma sähköntuotanto valtakunnallista keskiarvosähköä. Julkaisija Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijät Johannes Lounasheimo Julkaisun nimi HSY:n energiatase, energiansäästötoimet ja kasvihuonekaasujen päästöt 2012 Päivämäärä Avainsanat Energiankulutus, energiantuotanto, uusiutuva energia, kasvihuonekaasupäästöt, kuntayhtymä Sarjan nimi ja numero: HSY:n julkaisuja 9/2013 issn l (nid.) isbn (nid.) isbn (pdf) issn (nid.) issn (pdf) Kieli: suomi Sivuja: 60 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY puhelin , faksi

5 Sammandrag Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM) undertecknade i början av 2012 ett energieffektivitetsavtal med arbets- och näringsministeriet. Målet är att öka den egna energiproduktionen från förnybara energikällor och att före 2016 minska energiförbrukningen med nio procent från 2010 års nivå, sammanlagt cirka MWh. År 2012 organiserades energieffektivitetsverksamheten till en energieffektivitetsgrupp och HRM:s energieffektivitetsplan stod färdig i slutet av HRM följer regelbundet sin energiförbrukning och växthusutsläppen från sin verksamhet. Energibalansräkningen och utsläppen har beräknats för åren och dessutom har motsvarande uppgifter för 2009 samlats in. Kartläggningen omfattar processutsläppen från avfallshanteringen och avloppsreningen, samkommunens egen energiproduktion, inköpt el och energiförsäljning, fjärrvärme, olja och trafikbränslen. Dessutom har man utrett energiförbrukningen av och utsläppen från kemikalieoch avfallstransporterna och övriga utlagda funktioner. År 2012 förbrukade HRM megawattimmar energi. Av denna mängd utgjorde elen en andel på 64 procent, uppvärmningen av byggnader 35 procent och fordon samt arbetsmaskiner 1 procent. Inom HRM är energibehovet störst vid avloppsreningsverken och vattenreningsverken. Också pumpstationerna för avloppsvatten och avfallshanteringscentralen använder mycket elektricitet. Energiförbrukningen ökade med fyra procent. Dessutom förbrukade funktionerna som lagts ut ungefär MWh energi HRM är en av de viktigaste producenterna av förnybar energi i Helsingforsregionen och Käringmossens avfallshanteringscentral är en av de största anläggningarna för nyttoanvändning av deponigas i Europa. År 2012 producerades sammanlagt MWh energi. Energiproduktionen ökade med sju procent och HRM var kalkylmässigt energisjälvförsörjande till 94 procent. Gasverkets elproduktion och värmeåtervinningen inom avloppsreningen ökade betydligt jämfört med året innan. År 2012 var HRM:s växthusutsläpp omräknat i koldioxid ton, vilket är något mer än tre procent av de totala utsläppen i huvudstadsregionen. Mest utsläpp orsakades av avstjälpningsplatsens och avloppsvattenreningsverkets processer (51 respektive 32 procent), kompostering (9 procent) och inköpt el (6 procent). Utlagda funktioner, som innefattar behandlingen av hanteringen av slam och bioavfall på annat håll, orsakade ytterligare nästan ton utsläpp År 2012 tillvaratogs 87 procent av deponigasen som frigjordes på det nya och gamla deponiområdet för avfall vid Käringmossens avfallshanteringscentral. Av denna mängd användes nästan 90 procent för energiproduktion. Utan effektiv insamling av gas skulle HRM:s utsläpp vara mångfaldiga. År 2012 ökade de diffusa utsläppen av metan på det nya, avtäckta deponiområdet. Jämfört med 2011 ökade växthusgasutsläppen totalt med tolv procent. Utan den egna produktionen som ersätter inköpt energi skulle HRM:s utsläpp ha varit nästan ton större. Dessutom minskar balansräkningen för utsläpp med ytterligare sju procent tack vare den kalkylmässiga kompensationen av elförsäljning. Besparingen och kompensationen har räknats på så sätt att den värme som produceras själv med biogas ersätter naturgas eller fjärrvärme och den egna elproduktionen ersätter den nationella genomsnittliga elektriciteten. Utgivare Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Författare Johannes Lounasheimo Datum Publikationens namn HRM:s energibalans, energibesparingsåtgärder och växthusutsläpp 2012 Nyckelord Energiförbrukning, energiproduktion, förnybar energi, växthusutsläpp, samkommun Publikationsseriens titel och nummer: HRM:s publikationer 9/2013 issn l isbn (hft) isbn (pdf) issn (hft) issn (pdf) Språk: finska Sidor: 60 Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, HSY telefon , fax

6 Abstract Helsinki Region Environmental Services Authority (HSY) signed an energy-efficiency agreement with the Ministry of Employment and the Economy at the beginning of The aim is to increase own energy generation from renewable energy sources and to decrease energy consumption by 9 per cent from the level of 2010 by 2016, amounting to approximately 17,000 MWh. In 2012, energy-efficiency operations were organised under an energy-efficiency group, and HSY's energy-efficiency plan for was completed at the end of HSY regularly assesses its energy consumption and the greenhouse gas emissions caused by its operations. The energy balance and emissions have been calculated for , and the same information has also been collected for This study covers process waste from waste treatment and wastewater treatment, in-house energy generation, the electricity purchased and sold, district heating, oil, and traffic fuels. The energy consumption and emissions of chemical and waste transports and other outsourced operations have also been studied. In 2012, HSY consumed 200,600 megawatt-hours (MWh) of energy, of which electricity accounted for 64 per cent, heating of buildings 35 per cent, and vehicles and work machinery one per cent. The wastewater and water treatment plants create HSY s greatest electricity needs. The wastewater pumping stations and waste treatment centre also use large amounts of electricity. Energy consumption rose by 4 per cent. In addition, the energy consumption of outsourced operations was approximately 36,400 MWh in HSY is one of the main producers of renewable energy in the Helsinki Metropolitan Area, and the gas power plant at the Ämmässuo Waste Treatment Centre is one of Europe s largest landfill gas recycling plants. In 2012, energy generation amounted to a total of 189,000 MWh. Energy generation rose 7 per cent, and HSY's energy self-sufficiency was calculated at 94 per cent. Electricity generation by the gas power plant and heat recovery by wastewater treatment rose considerably from the previous year. HSY s greenhouse gas emissions in 2012, calculated as carbon dioxide, were 201,700 tonnes, which is slightly over 3 per cent of the total emissions of the metropolitan area. The largest amounts of emissions were created in landfill and wastewater treatment processes (51% and 32%, res pectively), composting (9%), and purchased electricity (6%). Outsourced operations, including the treatment of redirected sludge and organic waste, caused approximately 14,000 tonnes of additional emissions in About 87 per cent of the landfill gas released in the old and new landfill areas at Ämmässuo Waste Treatment Centre was collected in 2012, with nearly 90 per cent used in energy generation. Without efficient gas collection, HSY s emissions would be many times greater. In 2012 the fugitive methane emissions increased in the new, uncovered landfill area. Greenhouse gas emissions increased from their 2011 levels by 12 per cent overall. Without its own energy generation to replace purchased energy, HSY s emissions would have been almost 20,000 tonnes greater. In addition, the calculated compensation received from electricity sales further decreases the emission balance by 7 per cent. Savings and compensation have been calculated such that HSY s own heat generated with biogas replaces natural gas or district heating and HSY s electricity generation replaces national-average electricity. Published by Helsinki Region Environmental Services Authority Author Johannes Lounasheimo Date of publication Title of publication HSY s energy balance, energy conservation measures and greenhouse gas emissions in 2012 Keywords Energy consumption, energy generation, renewable energy, greenhouse gas emissions, regional authority Publication series title and number: HSY publications 9/2013 issn l isbn (print) isbn (pdf) issn (print) issn (pdf) Language: Finnish Pages: 60 Helsinki Region Environmental Services Authority PO Box 100, HSY Tel , Fax

7 Sisällys 1 Johdanto 8 Energia 2 Energiatehokkuustoiminta HSY:ssä Energiatehokkuussuunnitelma Energiatehokkuustoimet Energiankäyttöön vaikuttavat muutokset toiminnassa 13 3 HSY:n energiankulutus ja -tuotanto Sähkö Lämpö Autot ja työkoneet Ulkoistettujen toimintojen energiankulutus 17 4 Toimiala- ja tulosaluekohtainen energiatarkastelu Vesihuolto Jätevedenpuhdistus Veden tuotanto ja jakelu Jätehuolto Ilmanlaadun seuranta Kiinteistöt 26 Kasvihuonekaasupäästöt 5 HSY:n kasvihuonekaasupäästöt Sähkö Lämpö Autot ja työkoneet Prosessipäästöt Ulkoistettujen toimintojen kasvihuonekaasupäästöt 34 6 Toimiala- ja tulosaluekohtaiset kasvihuonekaasupäästöt Vesihuolto Jätevedenpuhdistus Veden tuotanto ja jakelu Jätehuolto Ämmässuo Sortti-asemat ja Kivikon jätepalvelukeskus Ilmanlaadun seuranta Kiinteistöt 42 7 Lopuksi 43 8 Lähdeluettelo 45 Liite 1: HSY:n energiankulutus ja -tuotanto Liite 2: HSY:n kasvihuonekaasupäästöt Liite 3: Energiatehokkuussuunnitelman yleiset toimenpiteet 50 Liite 4: Energiatehokkuusinvestoinnit ja -hankkeet 55

8 1 Johdanto Suomen ilmasto lämpenee tällä hetkellä 0,4 astetta vuosikymmenessä (Jylhä ym. 2009). Pääkaupunkiseudun vuoden keskilämpötila on nyt noin 6 astetta, ja nykyisellä kehityksellä noin 10 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Maailmanlaajuisesti keskilämpötilan odotetaan nousevan vähintään kahdella asteella. Kasvihuonekaasupäästöt ovat kuitenkin kiihtyvässä kasvussa, joten suuremmat muutokset ovat mahdollisia. Suomessa talvikuukausista tulee sateisempia ja lämpimämpiä, kesän hellejaksot pitenevät, rankkasateet yleistyvät ja merenpinta nousee. Vaikutukset yhteiskunnille ja luonnolle myös muualla maailmassa tapahtuvien muutosten kautta ovat todennäköisesti niin suuria, että niitä on pyrittävä hillitsemään voimakkailla päästöjen leikkauksilla. HSY kuluttaa runsaasti energiaa ja aiheuttaa merkittävän osan pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä, mutta myös tuottaa suuren osan tarvitsemastaan energiasta päästöttömästi pääasiassa biokaasulla. HSY pyrkii toimimaan ympäristövastuullisena edelläkävijänä ja johdonmukaisesti pienentämään hiilijalanjälkeään ja energiankulutustaan sekä kattamaan entistä suuremman osan energianhankinnastaan uusiutuvilla energianlähteillä. Tämän edistämiseksi HSY ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat solmineet energiatehokkuussopimuksen vuoteen 2016 asti. Energiatehokkuussopimukset perustuvat vapaaehtoisuuteen ja kattavat kunta-alan lisäksi elinkeinoelämän, kiinteistöalan, öljyalan, tavara- ja joukkoliikenteen sekä maatalouden. Vuoteen 2013 mennessä kunta-alan sopimuksen tai suppeamman energiaohjelman on solminut 118 kuntaa ja 17 kuntayhtymää, mikä kattaa noin kolme neljäsosaa kuntasektorista. Työ- ja elinkeinoministeriö tukee sopimuksiin liittyneiden organisaatioiden energiakatselmuksia ja energiatehokkuusinvestointeja. TEM:n energiatehokkuussopimusjärjestelmä on toteuttanut direktiiviä energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista (EU 2006). Tämä ns. energiapalveludirektiivi tuli voimaan , ja siinä on asetettu 9 % ohjeellinen energiansäästön kokonaistavoite kaudelle laskettuna vuosien keskikulutuksesta. Direktiivi asettaa julkiselle sektorille esimerkkiaseman energiatehokkuuden edistämisessä. Joulukuussa 2012 voimaan tullut energiapalveludirektiivin korvaava uusi energiatehokkuusdirektiivi (EU 2012) kattaa energian tuotannon ja käytön sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Taustalla on EU:n asettama ohjeellinen tavoite tehostaa kokonaisenergian käyttöä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuussopimukset voivat olla osa myös uuden direktiivin täytäntöönpanoa. Energiatehokkuussopimuksessa HSY sitoutuu 9 % energiansäästöön vuosina Lisäksi on käynnistetty useita selvityksiä uusiutuvan energian pilottihankkeiksi, ja syksyn 2013 aikana valmistuu HSY:n Energiavisio vuoteen 2030, jossa kuvataan eri energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutuksia energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin vuoteen 2030 mennessä. HSY:n energia- ja päästöseurannassa on otettu huomioon kuntayhtymän toimialojen ja tulosalueiden omat toiminnot vuosina : oma energiantuotanto, ostettu sähkö, kaukolämpö, öljy, maakaasu ja liikennepolttoaineet sekä jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöt. Seuranta on eritelty jätevedenpuhdistukseen, veden tuotantoon ja jakeluun, jätehuoltoon, ilmanlaadun mittaukseen sekä kiinteistöihin. Omien toimintojen lisäksi vuodelle 2012 on laskettu urakoitsijoiden hoitamien jätteenkuljetusten, jätevesilietteen, kompostimullan ja vedenpuhdistuksen kemikaalien kuljetusten, vesijohtoverkoston kunnossapidon, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen työkoneiden, työasiointimatkojen ja oman auton käytön sekä HSY:n käytössä olevien tietoliikennepalvelimien energiankulutus ja päästövaikutukset. Jatkossa seurantaa pyritään edelleen täydentämään päivittäisillä työmatkoilla sekä mahdolli- Taulukko 1. Metaanin ja dityppioksidin ilmastoa lämmittävä vaikutus suhteessa hiilidioksidiin (IPCC 2007). Kasvihuonekaasu Lyhenne Lämmityspotentiaali* Tärkein päästölähde HSY:ssä Hiilidioksidi CO 2 1 Ostosähkö ja kaukolämpö Metaani CH 4 25 Kaatopaikkakaasun hajapäästöt Dityppioksidi N 2 O 298 Jätevedenpuhdistuksen prosessit *GWP (global warming potential). Arvo kuvaa kaasun ilmakehää sadan vuoden aikana lämmittävää vaikutusta suhteessa hiilidioksidiin. 8

9 suuksien mukaan investoinneilla ja laajemmin muilla hankinnoilla. Kasvihuonekaasuja on kymmeniä erilaisia. Tärkeimmät niistä ovat hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi, joiden kaikkien pitoisuudet ilmakehässä ovat kohonneet ihmisen toiminnan seurauksena. Hiilidioksidipäästöjä syntyy fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn, kivihiilen ja maakaasun, käytöstä energiantuotannossa ja liikennepolttoaineina. Metaani ja dityppioksidi ovat lämmityspotentiaaliltaan hiilidioksidia voimakkaampia, mutta niitä syntyy määrällisesti vähemmän, lähinnä maataloudesta, jätehuollosta ja maankäytön muutosten seurauksena. Myös HSY:n laskennoissa otetaan huomioon kolme tärkeintä kasvihuonekaasua, sillä metaani ja dityppioksidi ovat suurelle jäteja vesihuollon toimijalle tärkeitä seurattavia (taulukko 1). Tulokset esitetään hiilidioksidiekvivalentteina, jolloin metaani- ja dityppioksidipäästöt muutetaan ilmastonlämmityspotentiaaliltaan vastaavaksi määräksi hiilidioksidia ja lisätään hiilidioksidipäästöihin. Päästöjen laskennassa käytetään hallitustenvälisen ilmastomuutospaneelin, IPCC:n määrittelemiä päästökertoimia (IPCC 2006) ja metaanin ja dityppioksidin osalta uusimpia lämmityspotentiaalikertoimia (IPCC 2007). Biojätteen ja jätevesilietteen kompostoinnin päästöt on laskettu Kasvener-ohjelmalla (Petäjä 2007). Laskentamenetelmä on yhtenevä HSY:n tuottamien pääkaupunkiseudun kaupunkien päästölaskentojen kanssa. Vuosina liikennepolttoaineiden päästöttömäksi laskettava bio-osuus oli 4 prosenttia ja vuosina prosenttia. Lämmitysöljyn bio-osuus on noussut vastaavasti 5 prosenttiin. Ostosähkölle käytetään valtakunnallista päästökerrointa, ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon päästöjen laskennassa sovelletaan hyödynjakomenetelmää (ks. Lounasheimo 2009). Laskennan lähtötietoja on kerätty suoraan HSY:n eri toimipisteistä ja laitosten toimintakertomuksista. Kaukolämmön päästökertoimien laskentaan on saatu kulutus- ja tuotantotietoja energiayhtiöiltä, ja ostosähkön valtakunnallinen kerroin on laskettu Tilastokeskuksen ja Energiateollisuuden tilastojen ja tiedotteiden perusteella. Muutamien HSY:n toimipisteiden energiankulutukset on arvioitu pinta-alojen perusteella. HSY:n tämän vuoden energia- ja päästölaskennan yhteydessä otettiin käyttöön lämmitystarvekorjaus, jolla tasoitetaan lämmitysenergian kulutuksia sääoloiltaan erilaisina vuosina. Myös ostosähkön päästökertoimen laskentaa on täsmennetty. Näiden muutosten johdosta aiemmin raportoidut, vuosien tulokset ovat hieman muuttuneet. 9

10 10

11 Energia

12 2 Energiatehokkuustoiminta HSY:ssä HSY:n energiatehokkuussopimuksen mukaisena tavoitteena on vähentää kokonaisenergiankulutusta vuosina yhteensä 9 % vuoden 2010 tasosta. Kuntayhtymän kulutus olisi tavoitteen mukaisesti vuonna 2016 lähes MWh vähemmän kuin vuonna Vastuu energiaa säästävien toimenpiteiden täytäntöönpanosta ja tavoitteiden toteutumisesta koskee kaikkia HSY:n toimintoja. Vuosina 2011 ja 2012 energiankulutus on kasvanut, mutta tästä huolimatta 9 prosentin erittäin kunnianhimoinen tavoite voidaan saavuttaa, jos kaikkien suunniteltujen teknisten, energiatehokkuutta parantavien investointien lisäksi energiatehokkuussuunnitelmassa kuvattuja kehitysideoita ja muita toimenpiteitä saadaan vietyä laajasti käytäntöön. Kokonaisenergiankulutuksen lisäksi toimialoilla seurataan erilaisia energiatehokkuuden tunnuslukuja, jotka kuvaavat energiankulutusta suhteessa toiminnan laajuuteen, esimerkiksi vesimääriin (luku 4). 2.1 Energiatehokkuussuunnitelma HSY:n energiatehokkuustoiminta perustuu energiatehokkuussopimukseen, energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen ja uusiutuvan energian lisäämiseen tähtäävään, sopimusta toteuttavaan energiatehokkuussuunnitelmaan. HSY:n energiatehokkuussuunnitelma kattaa vuodet , mutta kuntayhtymässä ollaan sitoutuneita jatkamaan työtä uusien linjausten mukaisesti myös tämän jälkeen. Energiatehokkuussuunnitelma on voimassa toistaiseksi ja sitä päivitetään tarvittaessa. Energiatehokkuussuunnitelma koskee HSY:n hallinnassa olevien vesi- ja jätehuollon prosessien sekä kaikkien HSY:n omistuksessa olevien kiinteistöjen energiankäyttöä siltä osin, kuin nämä toiminnot eivät ole jonkun muun energiansäästösopimuksen (esim. kuljetusalan sopimus) piirissä. Vuokratut tilat kuuluvat suunnitelman Energiankulutuksen vähentämisen rinnalla HSY:n keskeisenä tavoitteena on vähentää fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan ostoenergian käyttöä ja lisätä omaa, uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähkön- ja lämmöntuotantoa. Päämääränä on vuoteen 2016 mennessä ns. energiaomavaraisuus, jolloin HSY tuottaa kulutuksensa verran uusiutuvaa energiaa. Kuvassa 1 esitetään HSY:n kokonaisenergiankulutuksen ja oman energiantuotannon kehittyminen vuosina sekä ennuste vuoteen Vuoden 2012 energiankulutus on esitelty tarkemmin luvussa 3. HSY:n päätoimipisteen ja SYT:n toimistotiloilla on omat energiankulutukseen liittyvät Green Office -tavoitteensa. Sähkönkulutuksen osalta tavoitetta on tarkistettu energiatehokkuussopimuksen linjausten mukaisesti -1,5 prosenttiin työntekijää kohti vuodessa, niin että yhdeksän prosentin säästötavoite sopimuskaudella tältä osin täyttyy. GWh Tuotanto omaan käyttöön Tuotanto myyntiin Energiankulutus (tulevat investoinnit) -9 % tavoite (lisätoimenpiteet) Kuva 1. HSY:n uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotanto vuosina sekä ennuste vuoteen 2016, kokonaisenergiankulutus suunnitellut investoinnit huomioon ottaen sekä 9 % prosentin vähennystavoite. 12

13 piiriin, mikäli HSY maksaa energiankulutuksen. Ostettuja palveluita säästötoiminta koskee vain hankintamenettelyjen soveltamisen kautta, mutta myös ulkoistettujen toimintojen energiankulutusta pyritään seuraamaan mahdollisimman kattavasti. Energiansäästöä tavoitellaan sekä ei-teknisillä, yleisillä toimenpiteillä että energiatehokkuusinvestoinneilla ja -hankkeilla. Yleiset toimenpiteet on koottu liitteeseen 3 ja tekniset hankkeet liitteeseen Energiatehokkuustoimet 2012 Vuoden 2012 tärkein tavoite oli organisoida energiatehokkuustoiminta ja laatia energiatehokkuussuunnitelma vuosille Vuoden 2011 energiatase ja khk-päästöt -raportti valmistui entiseen tapaan elokuussa sisältäen tarkemmat tiedot energiankulutuksesta ja -tuotannosta Energiankäyttöön vaikuttavat muutokset toiminnassa HSY:n energiankulutukseen vaikuttaa olennaisesti toiminnan volyymit. Asukkaiden talousveden kulutuksen ennakoidaan laskevan joka vuosi noin 0,6 % eli noin 1,5 l/ asukas. Sen sijaan veden käyttäjien määrä kasvaa vuosittain arviolta noin 1 %, jolloin veden kokonaiskäyttö HSY:n toiminta-alueella kasvaisi vuosittain noin 0,4 %. Laskuttamattoman veden osuus on noin 20 %, eli verkostoon pumpattu vesimäärä on selvästi kulutettua vesimäärää suurempi. Vesihuollon tavoitteena on vähentää aktiivisesti vuotoveden määrää, minkä johdosta veden tuotannon kasvu pitkällä aikavälillä on edellä esitettyä kulutuksen kasvuennustetta pienempi. Jätevesimäärät ovat olleet pitkään kasvussa. Osaltaan tähän vaikuttaa vedenkulutuksen kasvu, mutta suurelta osin myös sateisuuden lisääntyminen. Käsiteltävästä jätevedestä keskimäärin % on jäteveden sekaan joutunutta hulevettä. Puhdistamoiden lika-ainemäärät ovat riippuvaisia asukasmäärästä sekä asukkaiden tuottamasta ominaiskuormituksesta. Erityisesti typen osalta ainemäärät ovat kasvaneet huomattavasti väestömäärää nopeammin. Sekä vesimäärän kasvu että ainemäärien kasvu lisäävät puhdistamoiden energiankulutusta. Jätehuollossa sekajätteen energiahyödyntäminen alkaa Vantaan Energia Oy:n Långmossebergeniin rakennettavassa jätevoimalassa arviolta keväällä Muutos pienentää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen ohjautuvaa ja siellä käsiteltävää kokonaisjätemäärää noin 40 % (~ t/a). Jätemäärän vähenemä alentaa Ämmässuolla tapahtuvan jätteenkäsittelyn energiankulutusta, erityisesti kaatopaikkasijoitukselle tyypillisen, korkean konetyömäärän vähentyessä. Suurin osa vähennyksestä näkyy HSY:n energiataseessa kuitenkin epäsuorasti urakoitsijoiden kulutuksen kautta. Toisaalta uutena toimintona aloitettava jätevoimalan tuhkien ja kuonien käsittely lisää alueen sähkönkulutusta. HSY:n kilpailuttama jätteenkuljetus perustuu pakkaaviin jäteautoihin, joita on liikenteessä päivittäin noin 150 kappaletta. Jätevoimalan käynnistymisen arvioidaan vähentävän jätteenkuljetuksiin käytettyjä ajokilometrejä vuositasolla yli 30 % nykytilanteeseen verrattuna. Jätekuljetusten energiankulutus on HSY:n kokonaisuudessa jäteveden- ja vedenpuhdistuslaitosten ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen jälkeen seuraavaksi suurin, mikäli myös ulkoistetut toiminnot otetaan huomioon. Jätekuljetukset ovat merkittävä hankinta. Biojätteen käsittelyn kapasiteettia ja biokaasun tuotantoa ollaan kasvattamassa rakentamalla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen mädätyslaitos. Arviolta 4 miljoonaa kuutiota biokaasua vuodessa tuottavan laitoksen on suunniteltu olevan käytössä vuoden 2014 loppuun mennessä. Biokaasu voidaan hyödyntää suoraan sähkön ja lämmöntuotannossa tai jalostaa ajoneuvopolttoaineeksi. Mädätyskaasusta kyetään tuottamaan vuosittain noin MWh sähköä ja lämpöä. HSY:n kiinteistökanta on jatkuvassa muutoksessa. Dämmanin vedenpuhdistamo ja verkon tukikohta Espoon Suomenojalla suljetaan vuonna 2015, ja myös Kuninkaanlähteen ja Kalajärven pohjavesilaitosten poistamista aktiivikäytöstä suunnitellaan. Jätehuollon toimialalla Ruskeasantaan valmistuu uusi Sortti-asema vuonna 2014, ja Kirkkonummelle on suunnitteilla uusi Munkinmäen jäteaseman korvaava Sortti-asema. Munkinmäki ei toistaiseksi ole kuulunut HSY:n energiankäytön seurantaan. Vuonna 2012 Ilmala 2:n toimistokäytössä olleet tilat tyhjennettiin, ja ne odottavat nyt saneerausta. Niissä työskennellyt henkilöstö siirtyi vuokratiloihin Opastinsilta 8:an. Vuoteen 2012 mennessä käytöstä ovat poistuneet lisäksi vesihuollon Hiekkaharjun, Viertolan, Tuupakan ja Piispanportin kiinteistöt. 13

14 3 HSY:n energiankulutus ja -tuotanto 2012 HSY kulutti vuonna 2012 energiaa megawattituntia. Määrä vastaa noin tavallisen oma-kotitalon vuosikulutusta ja on vajaa prosentti pääkaupunkiseudun energiankulutuksesta. Edellisvuonna energiaa kului vähemmän, noin MWh (kuva 2). Vuoden 2009 luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska esimerkiksi YTV:n liikenneosasto siirtyi vuoden 2010 alussa osaksi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymää (HSL). Sähkön osuus kulutuksesta on ollut tarkasteluvuosina prosenttia, lämmön prosenttia ja ajoneuvojen ja työkoneiden noin 2 prosenttia. Suurin energiantarve HSY:ssä on vesilaitoksilla, erityisesti jätevedenpuhdistamojen ja -pumppaamojen sähkönkulutus on huomattavaa. Ulkoistettujen toimintojen, esimerkiksi suurin osa työkoneista, energiankulutusta käsitellään erikseen luvussa 3.4. Energiankulutuksen kasvu vuonna 2012 johtui pääasiassa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sähkönkulutuksen ja toisaalta jätevedenpuhdistuksen lämmönkulutuksen kasvusta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalan sähköntuotanto lisääntyi edellisvuodesta merkittävästi, minkä johdosta myös voimalan oma käyttösähkön kulutus kasvoi. Jätevedenpuhdistuksessa vuoden 2012 aikana käsitelty jätevesimäärä oli huomattavan suuri. Toisaalta myös mittarointia ja energiankulutuksen seurantaa on jatkuvasti parannettu. HSY kuluttaa paljon energiaa, mutta on samalla pääkaupun kiseudun tärkein uusiutuvan energian tuottaja yhdessä Helsingin Energian Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitoksen kanssa. Uusiutuvia energialähteitä käyttävä säh kön- ja lämmöntuotanto kasvoi vuonna 2012 yli 7 prosenttia megawattituntiin, mikä vastaa 94 prosenttia kuntayhtymän kokonaisenergiankulutuksesta. Edellisvuonna osuus oli 92 prosenttia (kuva 2 ja taulukko 2) luvun aikana Ämmässuon jätteenkäsittely- Energiankulutus, oma tuotanto ja energian myynti (MWh) kulutus 2009 tuotanto 2010 kulutus 2010 tuotanto keskuksen kaatopaikoilta kerättyä biokaasua on toimitettu Fortumin Kivenlahden lämpökeskukseen, mutta heinäkuusta 2010 alkaen sitä on alettu hyödyntää omassa kaasuvoimalassa sähköntuotantoon. Aluelämpöverkon valmistuessa vuoden 2013 aikana kaasuvoimala tuottaa myös kaiken jätteenkäsittelykeskuksen tarvitseman lämmön. Kaatopaikkakaasun talteenoton ohella energiantuotantoon saadaan runsaasti biokaasua jätevesilietteitä mädättämällä. Lisäksi osa jätevedenpuhdistamojen lämpöenergian tarpeesta katetaan lämmön talteenoton avulla, ja Päijänne-tunnelin veden virtausenergiaa käytetään sähkön tuotannossa. Joulukuusta 2012 lähtien Suomenojan jätevedenpuhdistamon biokaasua on myyty liikennepolttoaineeksi kulutus 2011 tuotanto 2012 kulutus 2012 tuotanto Myyty biokaasu Myyty sähkö Oma lämpö (LTO) Oma lämpö (biokaasu) Oma sähkö (vesivoima) Oma sähkö (biokaasu) Autot ja työkoneet Lämmönkulutus Sähkönkulutus Kuva 2. HSY:n vuosien ja vastaavien toimintojen vuoden 2009 energiankulutus, oma tuotanto ja energian myynti. Vasemmat pylväät kuvaavat HSY:n kokonaisenergiankulutusta energialajeittain ja oikeat pylväät kuntayhtymän uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energiantuotantoa sekä omaan käyttöön että myyntiin. LTO = lämmön talteenotto. 14

15 HSY muutos-% Ostosähkö Oma sähkö (biokaasu) Oma sähkö (vesivoima) Öljy (sähkö) Sähkönkulutus yht Kaukolämpö Oma lämpö (biokaasu) Oma lämpö (LTO) Maakaasu (lämpö) Öljy (lämpö) Lämmönkulutus yht Autot ja työkoneet Energiankulutus (MWh) Taulukko 2. HSY:n vuosien ja vastaavien toimintojen vuoden 2009 energiankulutus, oma tuotanto, ostoenergia ja energian myynti megawattitunteina. Ostoenergia Uusiutuva energia omaan käyttöön Myyty sähkö Oma tuotanto yhteensä Myyty biokaasu Energiatase (=kulutus-tuotanto & myynti) Asukasmäärä Kulutus kwh/as Tase kwh/as

16 3.1 Sähkö HSY kulutti sähköä vuonna 2012 noin MWh, joka on neljä prosenttia enemmän kuin vuonna Pääkaupunkiseudun palvelu- ja julkisen sektorin sähkönkulutus oli vuonna 2011 noin MWh, josta HSY:n osuus on siis arviolta vähän alle 3 prosenttia. Suurin sähköntarve HSY:ssä on jätevedenpuhdistamoilla noin 42 prosentin ja vedenpuhdistuslaitoksilla 24 prosentin osuudella kokonaiskulutuksesta (taulukko 3). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sähkönkulutus nousi vuonna 2012 kaasuvoimalan tuotannon lisääntymisen ja uuden ORCyksikön ensimmäisen kokonaisen käyttövuoden vuoksi. Vuonna 2012 sekä HSY:n oma sähköntuotanto että ostosähkön määrä kasvoivat. Sähköä ostettiin MWh, joka on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin vuosina (kuva 3). Toistaiseksi HSY:llä on voimassa sähkösopimuksia useiden toimittajien kanssa, mutta sähkönhankinnan keskittämistä ja alkuperämerkityn, päästövähennykset takaavan uusiutuvan sähkön hankintaa valmistellaan. Sähköä tuotettiin vuonna 2012 omaan käyttöön MWh ja myyntiin MWh, kun vastaavat luvut vuonna 2011 olivat MWh ja MWh. Sähköä tuotetaan biokaasusta Ämmässuon kaasuvoimalassa sekä Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla. Päijänne-tunnelin raakaveden virtausenergiaa hyödynnetään Pitkäkoskella ja Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n Kalliomäen vesivoimalassa. Puhdistamoilla on lisäksi kevyellä polttoöljyllä toimivat varavoimakoneet. Energiankulutusta ja -tuotantoa eritellään tarkemmin luvussa 4, ja liitetaulukkoon 1 on koottu tiedot kaikkien HSY:n toimipisteiden energiankäytöstä. 3.2 Lämpö Vuonna 2012 HSY:n lämmönkulutus kasvoi 6 prosenttia (taulukko 4), koska jätevedenpuhdistuksessa tarvittiin edellisvuotta enemmän lämpöä. Vuosi 2012 oli edellisvuotta viileämpi, mutta puhdistamojen tarvitsemaan energiaan tällä on vain vähän merkitystä. Sen sijaan jätevesimäärät kasvoivat edellisvuodesta noin 9 prosenttia lähinnä runsaiden sateiden vuoksi. Muiden kuin jätevedenpuhdistuksen ja Ämmässuon hukkalämmön hyödyntämisen osalta sääoloiltaan erilaisten vuosien lämmönkulutuksia tasoitetaan lämmitystarvekorjauksella. Jätevedenpuhdistamojen osuus HSY:n lämmöntarpeesta on yli kaksi kolmasosaa, mutta ne ovat lämmön suhteen omavaraisia tehokkaan biokaasun tuotannon ja läm- Taulukko 3. HSY:n sähkönkulutus toimipisteittäin. mön talteenoton ansiosta. Kaiken kaikkiaan kaukolämmön osuus koko HSY:n vuoden 2012 noin megawattitunnin lämmönkulutuksesta oli vain 19 % (kuva 4). Oman, uusiutuvan energiantuotannon ja kaukolämmön hankinnan lisäksi pieni osa HSY:n kiinteistöistä lämmitetään edelleen öljyllä, ja Konalan Sorttiasemalla on suora sähkölämmitys (ks. luku 4 ja liite 1). Varsinaisesti HSY, tai aiemmin YTV ja vesilaitokset, eivät ole lämpöenergiaa myyneet, mutta kaatopaikkakaasua on toimitettu kaukolämmön tuotantoon. Vuonna 2012 suurin osa kerätystä kaasusta käytettiin hyödyksi sähkön- ja lämmöntuotannossa Ämmässuon kaasuvoimalassa. Suomenojan jätevedenpuhdistamon tuottamaa biokaasua alettiin joulukuusta 2012 lähtien käyttää liikennepolttoaineena. Myydyn biokaasun tilalle on hankittu maakaasua. Sähkönkulutus muutos-% osuus 2011 (%) Jätevedenpuhdistamot Jätevesipumppaamot Vedenpuhdistuslaitokset Vesijohtoverkosto Ämmässuo Sortti-asemat Kiinteistöt Ilmanlaadun seuranta Kulutus yhteensä (MWh) Tuotanto omaan käyttöön Tuotanto myyntiin Tuotanto yhteensä (MWh)

17 Sähkönhankinta ja -myynti (MWh) Ostosähkö Biokaasu Vesivoima Ostoenergia Tuotanto myyntiin Tuotanto omaan käyttöön Kuva 3. HSY:n sähkönhankinta ja myynti Taulukko 4. HSY:n lämmönkulutus toimipisteittäin., Lämmönkulutus muutos-% osuus 2011 (%) Jätevedenpuhdistamot Vedenpuhdistuslaitokset Ämmässuo Sortti-asemat Kiinteistöt Yhteensä (MWh) Tuotanto omaan käyttöön Autot ja työkoneet HSY:n autot ja työkoneet kuluttivat vuonna 2012 polttoaineita noin megawattituntia eli yli litraa (ks. taulukko 2). Kulutus on arvioitu pääosin polttoainekustannusten perustella. Vuoteen 2011 verrattuna kulutus on selvästi vähentynyt, mutta luvut ovat vain suuntaa antavia. HSY:n hallinnassa oli vuoden 2011 lopussa 170 ajoneuvoa ja 47 työkonetta. Eniten kilometrejä henkilö- ja pakettiautoilla taitetaan vesihuollon verkoston ja jätevesipumppaamojen ylläpitoon liittyvissä tehtävissä. Lisäksi polttoainetta kuluu muun muassa trukeissa, Sortti-asemien roll-packereissa, Ämmässuon autoissa ja työkoneissa sekä ilmanlaadun mittauslaitteiden kalibrointi- ja huoltoajossa. Autojen ja työkoneiden yhteenlaskettu energiankulutus on vain murto-osa HSY:n käyttämästä energiasta, mutta omien autojen käytön, urakoitsijoiden työkoneiden ja etenkin jäte- ym. kuljetusten lisääminen tarkasteluun kasvattaa osuutta huomattavasti (ks. luku 3.4). 3.4 Ulkoistettujen toimintojen energiankulutus Osa HSY:n toiminnoista on toteutettu palveluostoina, joiden energiankulutus jää kuntayhtymän oman suoran energiankäytön ulkopuolelle. Palvelusopimusurakoitsijoiden energiankulutus on kuitenkin merkittävää, ja siihen voi myös vaikuttaa hankintakriteerien kautta. Eniten energiaa kuluu jätekuljetuksiin ja vesihuollon kemikaali- ja lietekuljetuksiin. Kemikaalikuljetuksiin on laskettu mukaan rekka- ja kuorma-autokuljetusten lisäksi laivakuljetukset. Myös muun muassa viemärien puhdistuksessa 17

18 Lämmönhankinta ja -myynti (MWh) käytettävät yhdistelmäautot, kaatopaikkakäsittelyn työkoneet ja vesijohtoverkon kunnossapidon kuorma-autoja kaivinkonepalvelut kuluttavat runsaasti polttoainetta. Lisäksi on laskettu HSY:n käytössä olevien palvelimien sähkönkulutus ja selvitetty oman auton käyttöä työtehtävissä sekä lento- ja muiden työasiointimatkojen energiankulutus. Ulkoistetut toiminnot kuluttivat vuonna 2011 energiaa yhteensä MWh, joka lisää HSY:n kokonais-energiankulutusta lähes 20 prosentilla. Suomenojan lietteen käsittelystä ei ole palvelun tarjoajalta saatu tietoja. Taulukossa 5 on eritelty eri toimintojen energiankulutus toimipisteittäin Kaukolämpö Biokaasu LTO Öljy ja maakaasu Ostoenergia Biokaasun myynti Tuotanto omaan käyttöön Kuva 4. HSY:n lämmönhankinta ja myynti Lisäksi Konalan Sortti-asemalla on suora sähkölämmitys, jonka osuus kokonaisuudesta on kuitenkin erittäin pieni. LTO = lämmön talteenotto. Taulukko 5. HSY:n ulkoistettujen toimintojen energiankulutus vuonna Ulkoistetut toiminnot Kuljetukset Autot ja työkoneet Oman auton käyttö Lennot Muut työmatkat Palvelimet Yhteensä Jätevedenpuhdistamot Lietteen kompostointi Vedenpuhdistuslaitokset Verkko Jätehuolto Kiinteistöt Yhteensä (MWh)

19 4 Toimiala- ja tulosaluekohtainen energiatarkastelu HSY:n organisaatio käsittää vesi- ja jätehuollon toimialat, seutu- ja ympäristötieto ja tukipalvelut -tulosalueet sekä kuntayhtymän hallinnon, viestinnän ja asiakaspalvelun. Energia- ja päästöseuranta on jaettu jätevedenpuhdistukseen, veden tuotantoon ja jakeluun, jätehuoltoon, ilmanlaadun mittaukseen ja kiinteistöihin. Kaikkiaan energiaa kuluttavia toimipisteitä on useita kymmeniä, jätevesipumppaamot mukaan luettuna useita satoja. Vuonna 2012 kuntayhtymän kokonaisenergiankulutuksesta vesihuollon osuus oli 82 % ja jätehuollon 13 % (taulukko 6). Tässä luvussa tarkastellaan HSY:n eri toimialojen ja -pisteiden energiankulutusta ja -tuotantoa. Otsikon Kiinteistöt alle on koottu vesihuollon verkon tukikohdat, Ilmalan kiinteistöt ja Itä-Pasilassa sijaitsevat toimistotilat. 4.1 Vesihuolto Taulukko 6. HSY:n energiankulutus toimialoittain vuonna Vesihuolto on HSY:n suurin toimiala ja samalla suurin energiankuluttaja. Vesihuolto toimittaa juomavettä yli miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle, ylläpitää vesijohto- ja viemäriverkostoa ja puhdistaa kaupunkilaisten ja laajemmin Helsingin seudun lähikuntien asukkaiden sekä teollisuuden jätevedet ja Helsingin keskustan sekaviemäröidyn alueen sadevedet. Vuonna 2012 vesihuollon energiankulutus oli yhteensä MWh, josta sähkön osuus oli lähes kaksi kolmasosaa (kuva 5). Energiankulutus kasvoi edellisvuodesta 3 prosenttia. Kulutukseen ei sisälly kiinteistöjen yhteydessä käsiteltävät verkon tukikohdat ja hallinnon toimitilat. Ulkoistetut toiminnot, pääasiassa kuljetukset, kuluttivat lisäksi polttoaineita yhteensä MWh (ks. taulukko 5). Vesihuollon energiantarpeesta oma sähkön- ja lämmöntuotanto kattoi vuonna 2012 lähes 50 prosenttia. Oma energiantuotanto kasvoi edelleen hieman, mutta sähköä myös ostettiin edellisvuotta enemmän (taulukko 7). Lämmön talteenoton kautta saadun energian määrä kasvoi, kun järjestelmää on kunnostettu ja tehostettu. Energiaa tuotetaan pääosin jätevedenpuhdistamoilla lietteen mädätyksestä saatavasta biokaasusta, mutta lisäksi kaksi pienvesivoimalaa tuottaa sähköä. Pääosa Kalliomäen vesivoimalasta saatavasta sähköstä myydään verkkoon. Kaukolämpö 4 % Maakaasu (lämpö) 0,2% Oma lämpö (LTO)* 5 % Oma lämpö (biokaasu)* 25 % Öljy (sähkö) 0,2% Oma sähkö (vesivoima) 2 % Öljy (lämpö)* 1 % Autot ja työkoneet 1 % Oma sähkö (biokaasu) 16 % Ostosähkö 46 % Kuva 5. Eri energiamuotojen osuudet vesihuollon energiankulutuksesta vuonna 2012, pois lukien verkon tukikohdat ja hallinnon toimistotilat. LTO = lämmön talteenotto. Kuvaan ei sisälly ulkoistetut toiminnot. *jätevedenpuhdistuksen lämmön osalta ei lämmitystarvekorjausta Energiankulutus Sähkö Lämpö Autot ja työkoneet Yhteensä %-osuus Vesihuolto Jätehuolto Ilmanlaadun seuranta Kiinteistöt Yhteensä (MWh)

20 Taulukko 7. Vesihuollon energiankulutus, -tuotanto ja -myynti *jätevedenpuhdistuksen lämmön osalta ei lämmitystarvekorjausta Vesihuolto muutos-% Ostosähkö Oma sähkö (biokaasu) Oma sähkö (vesivoima) Öljy (sähkö) Sähkönkulutus yht Kaukolämpö Oma lämpö (biokaasu)* Oma lämpö (LTO)* Maakaasu (lämpö) Öljy (lämpö)* Lämmönkulutus yht Autot ja työkoneet Energiankulutus (MWh) Ostoenergia Uusiutuva energia omaan käyttöön Myyty sähkö Myyty biokaasu Energiatase (=kulutus-tuotanto & myynti) Jätevedenpuhdistus Jätevettä puhdistetaan pääkaupunkiseudulla kahdessa toimipisteessä: Helsingin Viikinmäessä ja Espoon Suomenojalla. Viikinmäen kalliopuhdistamo on Suomen ja Pohjoismaiden suurin puhdistamo, jossa käsitellään paitsi Helsingin myös Vantaan keski- ja itäosien, Keravan, Tuusulan, Järvenpään, Mäntsälän Ohkolan, Pornaisten ja Sipoon, eli yhteensä noin asukkaan sekä alueen teollisuuden jätevedet. Suomenojalla puolestaan käsitellään yli asukkaan jätevedet Espoosta, Kauniaisista, Vantaan länsiosista sekä Kirkkonummelta. Puhdistamoilla mädätetään jätevesilietettä ja saatu biokaasu hyödynnetään sähkön- ja lämmöntuotannossa. Lisäksi mädätetyn lietteen, ilmastusilman ja kovilla pakkasilla myös jäteveden lämpöenergiaa hyödynnetään lämmön talteenoton avulla. Puhdistamoita ei ole liitetty kaukolämpöverkkoon. Molemmilla puhdistamoilla on käytössä varavoimakoneet, joiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo luovuttaa osan lämmöstä Vanhankaupungin vedenkäsittelylaitokselle, ja Suomenojan puhdistamo huolehtii viereisellä tontilla olevan Suomenojan verkostotukikohdan sähkön- ja lämmöntarpeesta. Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistukseen ja -pumppaukseen tarvittiin vuonna 2012 sähköä yhteensä MWh ja lämpöä kiinteistöillä kului MWh. Vettä HSY:n jätevedenpuhdistamoille tuli huomattavasti edellisvuotta enemmän, yhteensä 152,3 miljoonaa kuutiota. Kokonaisenergiankulutus kasvoi, mutta energiatehokkuus parani: yhden jätevesikuution käsittelyyn kului energiaa 0,76 kwh, 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011 (taulukko 8). 20

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Maanparannuskompostin maataloskäyttö Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 18.11.2011 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden jatkojalostus Vedenjakelun

Lisätiedot

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö DI Jouni Arola Lahden kaupunki 110

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016

Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016 Tekninen lautakunta 134 15.11.2016 Kunnanhallitus 277 21.11.2016 Energiantehokkuussopimus vuosille 2017-2025 532/10.03.02/2016 Tekninen lautakunta 15.11.2016 134 Mäntsälän kunta solmi 3.10.2002 kauppa-

Lisätiedot

Puhtaasti parempaa palvelua. HSY on yksi pääkaupunkiseudun suurimpia uusiutuvan energian tuottajia ja EKOenergian hyödyntäjiä Euroopassa

Puhtaasti parempaa palvelua. HSY on yksi pääkaupunkiseudun suurimpia uusiutuvan energian tuottajia ja EKOenergian hyödyntäjiä Euroopassa Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster 1 Ympäristövastuu 2015 Puhtaasti parempaa palvelua HSY on yksi pääkaupunkiseudun suurimpia uusiutuvan energian tuottajia ja EKOenergian

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energian hankinta ja kulutus 2014 Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2014 Korjattu 26.1.2016. Liitekuvio 1. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,35 miljoonaa

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

EKOENERGO OY SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANNON VAIHTOEHTOJEN VERTAILU HELSINGIN SEUDULLA Asko Vuorinen Ekoenergo Oy

EKOENERGO OY SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANNON VAIHTOEHTOJEN VERTAILU HELSINGIN SEUDULLA Asko Vuorinen Ekoenergo Oy SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANNON VAIHTOEHTOJEN VERTAILU HELSINGIN SEUDULLA 25 Asko Vuorinen Ekoenergo Oy Espoo Syyskuu 212 1 Sisällysluettelo 1. KULUTUSENNUSTEET... 3 2. KAASUVOIMALAVAIHTOEHTO... 4 Helsinki

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro Tekesin Vesi-ohjelman ja Suomen Akatemian yhteinen seminaari: Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa? Suomen Kansallismuseo 23.11.2009 Sopeutumistarpeet ja varautuminen

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Energiankulutus 2010 Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,46 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2010, mikä

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian hankinta ja kulutus 2012 Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012 Puupolttoaineet nousivat suurimmaksi energialähteeksi vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija Ilmanlaatu paikkatietona 4.11.2009 -Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija YTV vastaa ilmanlaadun seurannasta pääkaupunkiseudulla YTV huolehtii Helsingin, Espoon,

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Kari Jokinen, Erikoistutkija, MMT ja MTT:n Poveri-tiimiläiset Risto Tahvonen, Liisa Särkkä, Timo Kaukoranta Kasvihuoneviljelyn merkitys

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Marko Riipinen Kaukolämpöpäivät 29.-30.8.2012 DIPOLI Lämmitysmarkkinat Uudella mallilla vastataan joustavammin asiakkaiden

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen Energiatehokkuussopimukset Energiavirasto Juha Toivanen 9.2.2016 Vapaaehtoista sopimustoimintaa energiansäästöstä energiatehokkuuteen ESD 2006 EED 2014 2020 Energiansäästö sopimukset Jatkoaika Energiatehokkuus

Lisätiedot

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ 10.11.2016 OMINAISKULUTUKSET 2016, KAIKKI KOHTEET (265 KPL) Lämmitys 39,8 kwh/rm3 Vesi 355 l/rm3 Sähkö 5,48 kwh/rm3 ENERGIAKUSTANNUKSET VS. MUUT HOITOKUSTANNUKSET

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot