TEUVAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS S i s ä l t ö

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2006

2 TEUVAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2006 S i s ä l t ö sivu Kunnanjohtajan katsaus toimintaan ja talouteen...1 Päävastuualueittainen toiminnan ja talouden tarkastelu...2 Hallinto- ja elinkeinotoimi...2 Sosiaali- ja terveystoimi...6 Opetus- ja sivistystoimi...18 Tekninen ja ympäristötoimi...22 Tilikauden tuloksen muodostuminen...27 Toiminnan rahoitus...28 Tasetarkastelu...29 Kunnan tase...30 Kunnan kokonaistulot ja -menot...31 Kuntakonsernin toiminta ja talous...32 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet...33 Teuvan kuntakonserni...34 Kuntakonsernin tase...35 Talousarvion toteutumisvertailut...36 Käyttötalousosan toteutumisvertailu...37 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu...39 Verotulojen erittely, valtionosuuksien erittely, arvonlisäveron takaisinperintä...40 Investointiosan toteutumisvertailu...41 Rahoitusosan toteutumisvertailu...43 Tuloslaskelma...44 Rahoituslaskelma...46 Tilinpäätöksen liitetiedot...48 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Käyttöomaisuuden arvostus Sijoitusten arvostus Vaihto-omaisuuden arvostus Rahoitusomaisuuden arvostus Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus...50 Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot Selvitys verotulojen oikaisuista Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot Rahoitustuotot ja -kulut Suunnitelman mukaiset poistot...53 Kunnan tase Kunnan tase Kunnan taseen liitetiedot 1.1. Vastaavia koskevat liitetiedot Käyttöomaisuus ja poistot...59

3 Saamiset Rahoitusarvopaperit Vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Velkojen erittely Shekkilimiitit Erittely siirtoveloista...63 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Muut vastuusitoumukset Huollettavien varat Elatustukisaamiset Vuokrasopimusvastuut...67 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Henkilöstökulut...70 Vesihuoltolaitos 1.1. Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma Vesihuoltolaitoksen tase...73 Kaukolämpölaitos 1.1. Kaukolämpölaitoksen tuloslaskelma Kaukolämpölaitoksen tase...76 Konsernitase...77 Omistukset muissa yhteisöissä Tytäryhteisöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt...80 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat periaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Keskinäisen omistuksen eliminointi Sisäiset liiketapahtumat Vähemmistöosuudet Suunnitelmapoistojen oikaisu...82 Konsernitase Konsernitaseen liitetiedot Oma pääoma Pakolliset varaukset Erittely siirtoveloista Saamiset Velat...87 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Teuvan kunnan tilikauden 2006 tilinpäätöksen allekirjoitus...89

4 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAAN JA TALOUTEEN Vuoden 2006 talousarvio jouduttiin alun perin laatimaan 0,4 milj. euroa alijäämäiseksi. Valtuusto hyväksyi talousarvion muutoksen, jolla menomäärärahoja leikattiin siten, että alijäämä oli enää euroa. Vuoden aikana talousarvion määrärahojen ylityksiä kertyi peräti 0,7 milj.euroa. Kuitenkin useiden määrärajojen käyttö myöskin alittui. Näin ollen toimintakulut ylittyivät kokonaisuudessaan vain 0,5 milj. euroa (1,6 %). Toimintakatteeksi muodostui 24,1 milj. euroa, jossa kasvua oli edellisvuodesta 0,3 milj. euroa (1,3 %). Verotuloja kertyi 0,5 milj. budjetoitua enemmän. Kun myös rahoitustuotot ja kulut toteutuivat hieman arvioitua myönteisemmin, vuosikatteeksi muodostui 1,4 milj. euroa, joka juuri ja juuri riitti poistojen kattamiseen. Vuoden aikana toteutettiin monia merkittäviä hankkeita. Kunnan hallintosääntö uudistettiin, ja samalla selkeytettiin kunnan johtamisjärjestelmää. Päävastuualueilla siirryttiin yhden johtajan malliin, ja samalla kunnan johtoryhmää pienennettiin. Eri seminaareissa laadittiin kuntastrategiaa ja valmisteltiin tasapainotettuja tuloskortteja. Strategian maastoutus jatkuu tulevina vuosina tavoiteasetantaa tarkistamalla. Tätä työtä tehdään yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Vuonna 2005 valmistuneen henkilöstöstrategian pohjalta aloitettiin pitkäjänteinen esimiesvalmennus. Yhdessä yrittäjäjärjestön kanssa laadittiin elinkeinopoliittinen ohjelma, joka sisältää merkittäviä panostuksia teuvalaisten yritysten kehittämiseen. Kunnanvaltuusto hyväksyi Teak Oy:n varsin mittavan teknologiakeskushankkeen. Samalla tehtiin merkittäviä yritystilajärjestelyjä. Lossanmäen alueelta myytiin omakotitalotontteja euron kappalehintaan. Kampanja jatkuu vielä vuonna Kuntamarkkinointi ja kunnan imagon kehittäminen olivat myös keskeisesti esillä. Yhteistyösopimus Lauri Tähkän ja Elonkerjuu orkesterin kanssa toi paljon myönteistä julkisuutta. Kunta osallistui Farmari 2006 maatalous-näyttelyssä Seinäjoella omalla osastollaan. Valtakunnallisessa kuntapaitakisassa tuli jaettu voitto. Myös kunnan graafinen ilme uudistettiin. Kantatie 67 varteen pystytettiin Parahanlaasta eloa lupaavat suurtaulut. Vuoden aikana suunniteltiin myös muutoksia kouluverkkoon. Pohjaesityksenä oli malli, jossa olisi siirrytty neljän 1-6 luokka-asteen opetusta antavan koulun malliin. Kunnanvaltuusto päätti kuitenkin, että kaikki koulut jatkavat toistaiseksi toimintaansa. Näin hyvät lähipalvelut säilyvät maaseutukylillä. Lähipalvelujen säilymistä ja kehittämistä korosti myöskin lapsipoliittinen ohjelma, joka valmistui loppuvuodesta. Terveyskeskuksen vuodeosasto, Henriikka-koti ja muut vanhustenhuollon palveluja tuottavat yksiköt toimivat varsin ylikuormitettuina. Vanhustenhuollon strategian tarkistuksella haetaan keinoja hyvien palvelujen turvaamiseksi jatkossakin. Myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mahdollisuudet tulee seutuyhteistyön kautta hyödyntää. Vuoden 2006 aikana päätetyt hankkeet ja etuudet merkitsevät suurta panostusta alueen kehittämiseen. Niiden rahoittamiseksi tulee kunnan perustoimintojen tehokkuutta lisätä, uusia toimintatapoja kehittää ja uusia palvelujen tuotantotapoja edistää. Lapsiperheille päätettiin myöntää huomattavia etuuksia ns. Teuva-paketin muodossa. Näillä etuuksilla pyritään lapsiperheet vakuuttamaan siitä, että Teuva on hyvä paikka perheen perustamiselle. Yksittäisiä etuuksia tärkeämpiä ovat hyvässä iskussa olevat lapsiperheiden palvelut. Teuva, huhtikuussa 2007 Veli Nummela kunnanjohtaja

5 PÄÄVASTUUALUEITTAINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TARKASTELU HALLINTO- JA ELINKEINOTOIMI Hallinto- ja elinkeinotoimi valmistelee päävastuualueen omat ja yhteen sovittaa muilla päävastuualueilla valmistellut kunnanvaltuustossa käsiteltävät asiat sekä ohjaa muiden päävastuualueiden taloudenhoitoa, hallintoa ja toimintaa huolehtien tällöin erityisesti taloudellisten voimavarojen riittävyydestä ja jakaantumisesta päävastuualueiden kesken kulloisetkin tavoitteet ja tarpeet huomioon ottaen, sekä hoitaa elinkeinotoimen niiltä osin kuin se ei kuulu elinkeinotoimen kuntayhtymälle, sisäisen valvonnan järjestämisen, asuntotoimen, kaavoituksen, maanhankinnan ja joukkoliikennepalvelut ynnä maaseutu- ja lomituspalvelut. Lisäksi hallinto- ja elinkeinotoimi toimii kuntakonsernin konsernijohtona ohjaten konserniyhteisöjen päätöksentekoa, taloudenhoitoa ja toimintaa. Valtuuston päämääräasettelu vuodelle 2006 Toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja painotukset ilmenevät vuoden 2006 talousarvioasiakirjan sivuilta Hallinto- ja elinkeinotoimen keskeisenä päämääränä oli pyrkiä hyvällä, runsaalla informaatiopalvelulla, myös kaukaiseen tulevaisuuteen (10-15 vuotta) ulottuvalla ennustamisella ja suunnittelulla sekä kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston päätöksenteon huolellisella valmistelulla sekä toiminta- ja hallintoorganisaation ohjauksella varmistamaan, että kunnan päämäärät ja tavoitteet sekä myös kunnan ja päävastuualueiden toiminta-ajatukset voivat toteutua. Päämääränä oli vähintään vähimmäistarpeiden mukaisen toimintaorganisaation taloudellisten ja muiden voimavarojen turvaaminen muuttuvissa taloudellisissa olosuhteissa. Elinkeinotoimen osalta päämääränä oli työpaikkojen syntymiselle ja säilymiselle suotuisten kunnan toimialan mukaisten edellytysten kehittäminen ja ylläpito sekä elinkeinotoimen kuntayhtymän tukeminen työpaikkojen aikaansaamiseksi ja säilyttämiseksi Teuvalla. Maaseutupalvelujen päämääränä oli enimmäkseen Suomen valtion ja Euroopan yhteisön maatalous- ja maaseutupolitiikan paikallistason toteuttajana turvata osaltaan maataloudesta toimeentulonsa saavalle, kuten myös muulle talouskylissä asuvalle väestölle elämisen mahdollisuudet siten, että tämä osa väestöä voi jatkaa elinkeinonsa harjoittamista ja asumistaan edelleenkin. Selvitys päämäärien toteutumisesta Tilinpäätös kokonaisuudessaan sekä lisäksi mm. valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat muodostavat selvityksen edellä mainitun ensimmäisen päämääräasettelun toteutumisesta. Kaavoitus, maanhankinta ja asuminen Vahvistettua asemakaava-aluetta oli vuoden lopussa n. 413,3 ha ja osayleiskaava-aluetta n ha (keskustan alue, Perälä, Riippi, Kauppila, Paskoonharju, Äystö, Parra). Keskustaajaman ja Kauppilan osayleiskaavatyötä on tehty koko vuoden ajan. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä kesän aikana. Syyskuussa pidettiin Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa neuvottelu, jossa keskusteltiin osayleiskaavan selvitystarpeista ja kaavamääräyksistä. Tavoitteena on, että osayleiskaava saadaan nähtäville keväällä Asemakaavan muutoksia oli vireillä kaksi. Mikkiläntien ympäristön vanhentunutta asemakaavaa tarkistettiin. Lähinnä selvitettiin mahdollisuutta muuttaa LPalue rakennustarkoituksiin sekä polttoaineen jakelupisteen sijoittamista Mikkiläntien varteen. Äystön asuntoalueen laajentamiseksi päätettiin hankkia n. 5 ha:n maa-alue Piikkiläntien varresta. Vuokra-asuntomarkkinoilla kysyntä on vähentynyt edellisvuoteen verrattuna. V asuntojen käyttöaste oli 95,48 %, v se oli 95,75 %. V asuntojen käyttöaste laski 85,14 %:iin.

6 Elinkeinojen edistäminen ja elinkeinopalvelutehtävien hoito Elinkeinojen edistäminen ja elinkeinopalvelutehtävien hoito on ollut jo vakiintuneen käytännön mukaisesti pääosin Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymällä. Toiminta on ollut projektipainotteista ja Teuva on ollut mukana useissa kymmenissä seudullisissa ja maakunnallisissa projekteissa. Niin ikään Teuva on ollut ja on edelleen mukana useissa Suupohjan kehittämisyhdistyksen Leader-projekteissa ja Kauhajoen seudun verkostopilotti -hankkeessa, jossa valtuusto on päättänyt Teuvan kunnan jatkavan vuoden 2006 loppuun. Em. organisaatioiden ja projektien toiminnasta ja tuloksista on erikseen raportoitu kertomusvuoden aikana luottamushenkilöhallinnolle. Seutukuntayhteistyö on edelleen voimistunut ja keskeisenä valmistelun kohteena ovat olleet seutukuntayhteistyö talous- ja henkilöstöhallinnossa, Suupohjan seudun tietoverkkoyhteistyön ja verkkopalvelutoiminnan kehittäminen, ohjelmisto- ja tietojärjestelmähankintojen yhteistyö ja seutuportaalin kehittäminen. Seutukunnan yhteiset talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistot otettiin käyttöön vuoden alusta. Yrittäjien ja kunnan suoraa yhteistyötä on edelleenkin pyritty lisäämään. Yhteistyötä ovat edistäneet säännölliset yrittäjien aamukahvitilaisuudet, jossa ajankohtaisista asioista on voitu vaihtaa näkemyksiä. Kunnan ja yrittäjien edustajien muodostama työryhmä sai valmiiksi elinkeinopoliittisen ohjelman. Henkilöstöhallinto ja henkilöstötyö Henkilöstöstrategia asetti henkilöstötyölle pitkän aikavälin tavoitteet, jotka ovat: tehtävien uudelleen järjestäminen ja yhteistyö naapurikuntien kanssa, uusien työmenetelmien etsiminen, tietotekniikan hyväksikäyttö ja henkilöstön hyvinvointi. Tavoitteisiin pääsemiseksi valittiin neljä näkökulmaa; johtamisen kehittäminen, toimintatapojen uudistaminen, osaamisen varmistaminen ja hyvinvoinnin edistäminen. Koska strategisia päämääriä on paljon, valittiin niistä kiireellisimmät, joita vietiin eteenpäin. Jatkossa strategian päämääriin pyrkiminen sovitulla tavalla on edelleen henkilöstötyön tärkein tehtävä läpi koko kuntaorganisaation. Vuonna 2006 johtamisen kehittäminen aloitettiin esimiesten valmentamisella. Valmennussuunnitelman sisällön kartoittamiseksi oli toukokuussa kutsuttu kaikki esimiehet aloittamistilaisuuteen. Tilaisuudessa esille nostettujen seikkojen perusteella laadittiin valmennussuunnitelma. Suunnitelman mukaan järjestettiin syksyllä kaksi valmennustilaisuutta. Edellisen lisäksi esimiehille järjestettiin toimintatapojen uudistamiseen johtavaa atk-koulutusta yhdessä seutukunnan kanssa (Web-tallennus/sähköiset lomakkeet). Sisäisellä koulutuksella henkilöstöhallintopalvelujen toimesta varmistettiin vielä Webosaamista. Tavoitteeksi asetettiin, että sähköiset lomakkeet ovat hallinnassa vuoden 2006 loppuun mennessä. Johtoryhmä on sopinut, että kehityskeskustelut kuuluvat johtamiseen ja aikataulu kehityskeskustelun käymiseksi vahvistettiin johtoryhmässä. Kehityskeskusteluissa käytettävää lomaketta kehitettiin. Johtoryhmä osallistui myös yhteiseen kehittämispäiväänsä. Henkilöstöhallinnon koulutuksen painopiste oli myös tietotekniikassa. Koulutus pääasiassa järjestettiin seutukunnan yhteistyönä. Hyvinvoinnin edistämisen tavoitteeseen pyrittiin satsaamalla työterveyshuoltoon palkkaamalla yksi työterveyshoitaja lisää. Liikuntasuunnitelmaa kehitettiin ja siten pyrittiin innostamaan henkilökuntaa liikunnan avulla lisäämään omaa hyvinvointiaan. Matkailu ja markkinointi Matkailun kärkituotteena toimii kunnan osakkuusomistuksessa oleva Vapaa-ajankeskus Parra Oy:n laskettelukeskus Snowpark Parra, jossa käy talvisin n laskettelijaa. Luonto-Parra, joka tarjoaa juhla-,kokous-, caravanja mökkimajoituspalveluita, on vuoden 2004 alusta alkaen ollut Teuvan Rivakka ry:n hallinnassa. Kunnanhallituksen asettama työryhmä laati elokuun loppuun mennessä kehittämissuunnitelman Luonto-Parran alueen tehokkaaksi hyödyntämiseksi matkailualan liiketoiminnassa ajalla Kunnanhallitus hyväksyi suunnitelman ohjeellisena soveltuvin osin toteutettavaksi. Edelleen kunnanhallitus hyväksyi kunnan osallistumisen toteutta-

7 jana Parran ja Sotkan alueiden toimijoiden valmistelemaan Leader+-hankkeeseen, jolla molemmille vapaa-ajanalueille laaditaan Master Plan -tyyppinen suunnitelma Kunnan matkailuinfopiste toimii Teuvan Kulttuuritalo Orrelassa, jossa on tarjolla esitteitä kunnan palveluista, harrastusmahdollisuuksista, alueen matkailutarjonnasta ym. Esitteitä on saatavilla myös kunnantalolta, Pyöräilyn erikoismuseosta Pyörätallista, Parrasta ym. Elokuun ensimmäisellä viikolla järjestettyjen Elolystien yhteydessä Teuvalla järjestettiin Siirrettävien saunojen kokoontumisajot. Tapahtuma keräsi nuorisoseuran kentälle 18 omaperäistä saunaa, oli mm. viskitynnyrisauna, rotiskosauna, telttasauna, latosauna ja puimuriin rakennettu sauna. Pienin kiuas tuli paikalle matkalaukussa ja suurin hirsiladossa. Tapahtuma sai laajaa kansainvälistäkin julkisuutta. Teuvan kunta oli omalla osastollaan mukana Seinäjoella järjestetyssä Farmari-näytte-lyssä. Näyttelyn aikana kunnan osastolla kävi runsaat 4000 näyttelyvierasta, joiden joukossa mm. tasavallan presidentti Tarja Halonen puolisoineen. Tulevaisuuslautakunnan aloitteesta solmittiin markkinoinnin yhteistyösopimus Lauri Tähkä & Elonkerjuu -orkesterin kanssa. Sopimus pitää sisällään mm. sen, että yhtyeen keikkabussin perään maalattiin kunnan mainos, jonka on ideoinut ja toteuttanut teuvalaistaiteilija Panu Hemminki. Tähkän ja kunnan väliseen markkinointikampanjaan liittyen kunta on solminut yhteistoimintasopimukset kymmenen teuvalaisyrityksen kanssa. Kertomusvuonna kunnalle valmistui uusi graafinen ohjeistus, jonka mukaisesti on toteutettu kuntaesite, nettisivut, ilmoitukset, kirjekuoret ym. materiaali. Keväällä ideoitiin uusi Teuva-paita, joka menestyi Kuntaliiton Parasta päälle -kuntapaita-kisassa sijoittuen jaetulle ykkössijalle. Kunta järjesti yhdessä seurakunnan ja yrittäjien kanssa uusille kuntalaisille tervetulotilaisuuden Kulttuuritalo Orrelassa toukokuussa. Syksyllä kantatie 67 varteen Perälään ja Äystölle pystytettiin kuvalliset mainostaulut, joissa on teksti: Teuva - Parahanlaasta eloa. Maaseutupalvelut Varsinaisten tukihakemusten viimeinen palautuspäivä oli Tukihakemuksia jätti 299 tilaa. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 2 tilaa. Tukihakemusten mukaan tiloilla oli käytettävissä peltoa ha. Maaseututoimen kautta tiloille maksettiin Eu:n ja kansallisia tukia yhteensä euroa. TE-keskuksen kautta maksetut tuet yhteensä euroa. Etelä-Pohjanmaan TE-keskus on 72 rahoitustukipäätöksellä myöntänyt maatiloille investointitukea avustuksina ja lainoina euroa. Kevään tukihakemuskoulutukseen 22. maaliskuuta osallistui 109 viljelijää. Sukupolvenvaihdokset eläkejärjestelmää hyväksi käyttäen ovat vähentyneet muutamaan/vuosi. Hukkakauratarkastukset on tehty kaikilla niillä tiloilla, joille on laadittu torjuntasuunnitelma- tai ohje. Hukkakauran saastuttamien lohkojen ja tilojen määrä on edelleen jatkanut kasvuaan. Kuluttajaneuvonta Kunnallisen kuluttajaneuvojan tehtävänä on antaa kuluttajille yleistä tietoa kuluttaja-asioista, henkilökohtaista neuvontaa kulutuspäätösten kannalta merkittävistä asioista sekä kuluttajan asemasta. Kuluttajaneuvonnassa avustetaan kuluttajaa yksittäisissä elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisissä ristiriitatilanteissa selvittämällä asiaa ja pyrkimällä sovintoratkaisuun sekä tarvittaessa ohjaamalla asianmukaiseen oikeussuojaelimeen (kuluttajavalituslautakunta tai oikeusistuin). Kuluttajaneuvoja osallistuu kulutushyödykkeiden hintojen, laadun, markkinoinnin ja sopimusehtojen seurantaan sekä avustaa pyynnöstä muita kuluttajaviranomaisia. Kuluttajaneuvonta on lakisääteistä, maksutonta ja sitä annetaan ensisijaisesti kunnassa asuville henkilöille. Teuvan kunnassa kuluttajaneuvonnasta vastaa oman toimensa ohella rakennustarkastaja. Kertomusvuoden aikana yhteydenottoja kuluttajaneuvontaan on ollut n. 72. Tapaukset ovat ratkenneet ohjeilla, yhteydenotoilla tavaran/palvelun tuottajiin sekä neuvotteluilla, eikä kirjallisia valituksia kuluttajavalituslautakunnalle tai oikeusistuimiin ole tarvinnut tehdä. Resurssit eivät ole riittäneet yleiseen neuvonta- eikä valistustyöhön. Kirjastossa on erityinen kuluttajainfopiste, jossa on saatavilla ajan-kohtaisia kuluttajatiedotteita ym. ohjeita. Kuluttajainfopisteen hoidossa on avustanut terveystarkastaja.

8 Teuvan historia II, vuodesta 1796 vuoteen 1953 Teuvan historian toinen osa valmistui kertomusvuonna lähes 1200 sivua käsittävänä teoksena suunnitellussa aikataulussa kymmenen vuoden pitkäjänteisen työn tuloksena. Historian julkistamistilaisuus lehdistölle järjestettiin Kulttuuritalo Orrelassa ja kirja sai runsaasti myönteistä julkisuutta sekä paikallis- että maakuntalehdistössä. Vuosien historiaosuuden on kirjoittanut professori Raimo Ranta ja vuosia koskevan osuuden filosofian tohtori Ossi Viita. Teuvan historia on toteutettu kunnan ja seurakunnan yhteisenä hankkeena. Kustannusten jako 80 % kunta ja 20 % seurakunta. Kirjoitustyötä on johtanut ja valvonut historiatoimikunta, joka kokoontui kertomusvuoden aikana 5 kertaa. Toimikuntaan on kuulunut yhdeksän kunnan nimeämää ja viisi seurakunnan nimeämää jäsentä. Asiantuntijoina ovat toimineet historian kirjoittajat. Historiatoimikunnan puheenjohtajana on koko hankkeen ajan toiminut Kalervo Niemelä, varapuheenjohtajana Pentti Kiili ja sihteerinä Liisa Laurila. Kertomusvuonna historiatoimikunta valmisteli professori Raimo Rannan kanssa toimittamissopimuksen, jonka kunnanhallitus ja seurakunnan kirkkoneuvosto hyväksyivät ja allekirjoittivat maaliskuussa Historiatoimikunnan jäsenet tekivät merkittävän työn lukiessaan ja korjatessaan kirjoittajien käsikirjoitukset lähinnä paikallistuntemusta vaatineiden asioiden osalta, valokuvien etsinnässä ja niissä esiintyvien henkilöiden tunnistamisessa sekä kuvien tallentamisessa ja saattamisessa sähköiseen muotoon. Historiatoimikunnan valitsema toimitustyöryhmä teki pyytämiensä tarjousten perusteella kunnanhallitukselle esityksen kirjan painopaikan valinnasta. Toimitustyöryhmä kokoontui kolme kertaa. Historian myynti lähti hyvin käyntiin. Myyntikampanjaa valmistelemaan nimetty markkinointitoimikunta palkkasi myyntityöhön määräajaksi kiertävän kirjamyyjän. Kiinteät myyntipisteet ovat paikallinen kirjakauppa, kirkkoherranvirasto ja kunnanvirasto. Teuvan historian II osaa painettiin yhteensä 1500 kappaletta ja mennessä niitä on myyty yhteensä 575. Historian I osaa, joka käsittää Teuvan vanhan historian vuoteen 1795 saakka, tarjottiin myyntiin yhdessä II osan kanssa edullisella pakettihinnalla, jonka johdosta myös I osan myynti vauhdittui 470 kappaleella. Merkittävä kulttuurityö on tullut tehdyksi, sillä monellakaan muulla kunnalla ei ole kirjoitettua historiaa, joka ulottuu 1950-luvulle saakka. Tulevaisuuslautakunta Tulevaisuuslautakunnan toiminta-ajatuksena on hallintosäännön mukaan tulevaisuuden kehityksen ennakointi kunnassa ja seutukunnassa, ideoiden ja keinojen kehittäminen yhteistoiminnassa kuntalaisten, oppilaitosten, elinkeinoelämän ja kunnan ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa kunnan/seutu-kunnan myönteisen kehityksen turvaamiseksi. Tulevaisuuslautakunta kokoontui kertomusvuoden aikana kymmenen kertaa. Lautakunta jatkoi vuonna 2005 aloittamaansa kyläkierrosta vieraillen alkuvuodesta Riipin- ja Norinkylissä. Kylävierailujen tarkoituksena on kartoittaa kyläläisten mielipiteitä ja ideoita. Lautakunta päätti edelleenkin pitää säännöllisesti yhteyttä kyläyhteisöihin järjestämällä vuosittain yhden kokouksen jokaisessa kylässä. Lautakunnan kokouksissa vieraili asiantuntijoita esittelemässä ajankohtaisia asioita. Lapsena syrämmellises kyläs - hanketta tulevaisuuslautakunnalle esittelivät hankevetäjät Anna Satokunnas ja Anu Kujanpää, ja meneillään olevasta kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta teki selkoa kunnanjohtaja Veli Nummela. Lautakunta keskusteli Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän elinkeinoasiamies Johanna Peltoniemen ja kunnanjohtaja Veli Nummelan kanssa Teuvan elinkeinotoimen kehittämissuunnitelmista. Tulevaisuuslautakunta laati tasapainotetun tuloskortin, johon kirjattiin lautakunnan toiminta-ajatus seuraavasti: Yhteistyössä eri tahojen kanssa etsiä ideoita ja työstää ne ehdotuksiksi kunnan kehityksen ja tulevaisuuden turvaamiseksi.

9 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO- JA TOIMINTAORGANISAATIO

10 Sosiaali- ja terveystoimen toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyslautakunta vastaa Teuvan kunnan asukkaille järjestettävistä avo- ja laitoshoidon palveluista, sosiaalityöstä, lasten päivähoidosta sekä sosiaali- ja terveystoimen hallinnosta. Tämä toiminta-ajatus on muotoiltu uudelleen syksyllä 2006 Teuvan kunnan johtamisjärjestelmän kehittämiseen liittyvän tuloskorttikoulutuksen yhteydessä.koulutuksen puitteissa laadittiin lautakunnan tuloskortti, jossa on kuvattu toiminta-ajatuksen lisäksi lautakunnan näkökulma, kriittiset menestystekijät ja strategiset tavoitteet vv sekä avainmittarit ja tavoitetaso. Jatkossa tuloskorttien laadinta tulee ulottumaan esimiestasolle. Sosiaali- ja terveystoimen päävastuualueen toiminnalliset tavoitteet ja painotukset Tavoitteena oli hoitaa sosiaali- ja terveystoimen tehtävät käytettävissä olevien taloudellisten voimavarojen puitteissa. Tavoitteissa korostettiin avohoitokeskeisyyttä, palvelujen saatavuuden turvaamista huomioiden taloudellisuus ja vaikuttavuus. Palvelujen järjestämisessä tavoitteena oli myös seutukunnallisen ja maakunnallisen yhteistyön merkityksen korostaminen. Erityistä huomiota kiinnitettiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliseen toimivuuteen kustannustehokkaasti ja vanhusten ja vammaisten asumiseen ja elämiseen kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa mahdollisimman pitkään. Tavoitteiden taloudellinen toteutuminen on kuvattu erikseen talousyhteenvedossa. Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Kunnanvaltuusto hyväksyi / 45 kunnan hallintosäännön, joka tuli voimaan Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus nimittää päävastuualueelle yhden päällikön ja hänelle sijaisen. Esittelijänä sosiaali- ja terveyslautakunnassa toimii päävastuualueen päällikkö. Kunnanhallitus nimitti / 166 sosiaali- ja terveystoimen päävastuualueen päälliköksi johtava lääkäri Markku Salomäen ja hänen sijaisekseen sosiaalijohtaja Pekka Rahkosen. Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon erityisenä tehtävänä on ollut lisääntyvässä määrin huolehtia siitä, että julkiselle vallalle säädetty velvoite turvata jokaiselle kuntalaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut toteutuu. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on edellyttänyt yhteistyötä eri hallintokuntien kesken, seudullisesti ja maakunnallisesti. Hallinnon menoihin on sisältynyt seudullisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeisiin menomäärärahoja euroa. Keskeisimpiä kehittämishankkeita ovat olleet mielenterveystyön alueellinen verkostotyö ja sosiaali- ja terveyspalvelujen seutukunnallinen strategiatyö (seutukoordinaattorihanke) sekä M -20 (päihdeongelmaisten päivätoiminta) hanke. Talouden kehitys vuosina Sotka- tietokannan tilastosta NETTOKUSTANNUKSET /asukas arvio Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaali- ja terv.toimi yht Sosiaalitoimi Terveystoimi

11 Talouden toteutuminen vuonna 2006 Sosiaali- ja terveystoimen päävastuualueen ulkoinen toimintamääräraha muutoksineen vuodelle 2006 on ollut euroa ja ulkoinen toimintatuloarvio euroa, toimintakatteen osoittaessa euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus vuonna on ollut euroa, jossa lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna on euroa. Valtionsuuden määrä sosiaali- ja terveystoimen toteutuneista nettomenoista (sisältäen kiinteistö- ym. sisäiset kustannukset) on noin 62 % ja kunnan netto-osuudeksi jää tämän hetkisen tilanteen mukaan euroa, eli noin 38 %. Vuoden 2006 talousarvion käyttötalousosan ulkoisten toimintamäärärahojen toteutuma (kirjaustilanteessa ) on euroa (101,8 %). Ylitystä on tapahtunut euroa. Talousarvion toteutumassa vuoden 2005 tilinpäätökseen verrattuna on lisäystä euroa, eli 4,0 %. Valtuusto on hyväksynyt sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2006 talousarvioon euron ylitysoikeuden. Määrärahojen ylittyminen aiheutuu pääosin toiminnallisesta lisäyksestä laitoshoidon vastuu-alueella, jossa ylitys yhteensä on noin euroa (103,4 %). Oman osastotoiminnan osalta ylitys on noin euroa (104,3 %). Erikoissairaanhoidon osalta ylitystä on noin euroa (103,1 %). Erikoissairaanhoidon menot vuonna 2006 yhteensä ovat tämän hetkisen toteutuman mukaan euroa. Vuonna 2005 menot olivat euroa, eli euroa enemmän kuin kertomusvuonna. Terveyskeskuksen vuodeosasto 1 on ruuhkautunut alkusyksystä 2006 ja loppuvuodesta ylipaikoilla on ollut potilasta. Osasto 1:n kuormitus on ollut vuonna 2006 keskimäärin 120,75 %. Tilanne on aiheuttanut ylikuormitusta myös Henriikkakodille ja osittain myös Lehtiharjun osastolle 2. Henriikkakodin keskimääräinen kuormitus on ollut 110,55 % ja osasto 2:n osalta 107,20 %. Lehtiharjun osasto 3:n keskimääräinen kuormitus vuonna 2006 on ollut 117,68 %, johtuen alueella vallitsevan psykiatrisen hoidon tarpeesta. Oman osastotoiminnan ruuhkautumisen johdosta vuodeosasto 1:lle ja Henriikkakodille on jouduttu palkkaamaan ylimääräistä henkilökuntaa. Myöskin lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden ym. kustannusten osalta määrärahat ovat ylittyneet osastojen ylikuormituksesta johtuen. Ylitystä on tapahtunut myös sosiaalityön vastuualueella noin euroa (102,6 %). Vastuualueella ylitystä on aiheutunut lastensuojelun laitoshoidossa, vanhus- ja vammaispalvelujen kuljetuksissa, henkilökohtaisten avustajien osalta sekä kehitysvammahuollossa. Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon osalta toteutuma on 91,0 %, avohoidon osalta 100,7 % ja lasten päivähoidon osalta 98,1 %. Palkkauskustannusten osalta tarkasteltuna suurimmat ylitykset aiheutuvat sijaistyövoiman käytössä; sairaus- ja äitiyslomansijaisuuksien osalta noin euroa ja vuosilomansijaisuuksien osalta noin euroa, eli yhteensä noin euroa. Kuukausipalkat ovat ylittyneet noin euroa, johtuen pääosin ylimääräisen henkilökunnan palkkauksesta. Jaksotettujen palkkojen ylitystä on kirjautunut noin euroa. Henkilöstökorvauksia on kertynyt noin euroa, jossa ylitystä arvioituun verrattuna on noin euroa. Ulkoiset toimintatulot (kirjaustilanteessa ) ovat euroa (99,1 %). Toteutumassa on alitusta euroa. Kertomusvuoden tulokertymässä on lisäystä vuoden 2005 tilinpäätökseen verrattuna euroa, eli 4,5 %. Sosiaali- ja terveystoimen ulkoisten toimintamäärärahojen toteutuma jakautuu eri vastuualueittain seuraavasti (vuosi 2005 sulkeissa): - hallinto ( ) - sosiaalityö ( ) - avohoito ( ) - laitoshoito ( ) - lasten päivähoito ( ) Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon sekä avohoidon kustannukset eivät ole suoraan verrannollisia edellisvuoden toteutumaan, koska avohoidon kehittämishankkeen menot on kohdennettu omille tehtäväalueilleen.

12 Väestön ikärakenne asukkaita 0-6 v % 7-14 v v. yli 65 v. % v. % yli 75 v. % yli 85 v. % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 ENNUSTE 2010 uusi , , vanha , , , , , , , , , , , , ,5 S o s i a a l i t o i m i Sosiaalityön vastuualue Sosiaalityön tavoitteena on ollut ylläpitää ja edistää yksilöiden ja perheiden turvallisuutta ja suoriutumista, selvittää sosiaalisia ongelmia sekä antaa ohjausta ja neuvontaa. Sosiaalityön vaikutusta on kanavoitu eri väestöryhmiin siten, että sosiaalityöntekijät ovat osallistuneet lisääntyvässä määrin moniammatillisten työryhmien työskentelyyn eri hallinnonaloilla ja sosiaalija terveystoimen vastuu- ja tehtäväalueella. Sosiaalityöntekijä vastaa peruskoulujen sosiaalityöstä ja vastaanotto on yhtenä päivänä viikossa yhteiskoululla. Vuoden 2006 alusta on tullut työmarkkinatukiuudistus, mikä on tuonut kunnille velvoitteen maksaa puolet 500 päivästä passiivisesti työmarkkinatukea saaneiden tuesta. Valtio maksaa toisen puolen. Työmarkkinauudistuksesta johtuen vuoden 2006 alusta alkaen on sosiaalityöntekijä käynyt työvoimatoimistossa yhdessä työvoimatoimiston virkailijan ja asiakkaan kanssa 1-2 kertaa kuukaudessa tekemässä aktivointisuunnitelmia. Toteutetun uudistuksen tavoitteena on rakenteellisen työttömyyden vähentäminen. Aktivointitoimia ovat työ, työharjoittelu, työelämävalmennus, työvoimapoliittinen koulutus ja viimesijaisena toimenpiteenä kuntouttava työtoiminta. Bottom Up Palvelukeskus Sillan kustannukset ovat euroa. Palvelukeskus Sillan palveluohjaaja käy noin kaksi kertaa kuukaudessa Teuvalla ja asiakkaita otetaan vastaan yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Tavoitteena on auttaa asiakasta työllistymään, hakeutumaan koulutukseen ym.. Myös mahdollisia työllistymisen esteitä pyritään selvittämään asiakkaan kanssa yhteistyössä moniammatillisesti. Teuvan kunta on osallistunut vuoden 2006 aikana sosiaalipäivystyshankkeeseen Seinäjoen ja Suupohjan alueella. Teuvalle päivystysviikkoja kertyi kaksi. Sosiaalipäivystys tulee kunnille pakolliseksi vuoden 2007 alusta ja päivystäjänä voivat toimia vain pätevät sosiaalityöntekijät. Lastensuojelu Lasten ja perheiden palveluista kasvatus- ja perheneuvonta on järjestetty ostopalveluna Kauhajoen kaupungilta. Kasvatus- ja perheneuvolan asiakkaina on ollut 44 henkilöä, kustannukset euroa. Vuonna 2005 kustannukset olivat euroa.

13 Toimeentuloturva Toimeentulotuki on lakisääteinen, ei määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu. Toimeentuloturvan menoihin sisältyvät toimeentulotuen, kuntouttavan työtoiminnan ja elatustuen menot. Vuoden 2006 alusta työmarkkinatukiuudistuksen myötä myös toimeentulotukilakiin on tullut muutos; toimeentulotuki jaetaan perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuki on irrotettu sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmästä. Perustoimeentulotuen valtionosuuden määrä on 50 % perustoimeentulotuen kustannuksista. Toimeentuloturvan menot ovat olleet v yhteensä euroa, kun vuonna 2005 ne olivat euroa. Kuntouttavan työtoiminnan piirissä on ollut viisi teuvalaista. Toimeentulotukea saaneet ruokakunnat v v v v v v v Elatustukea on maksettu 93 lapsesta euroa (95 lasta vuonna 2005). Elatusapua perittiin elatusvelvollisilta euroa ( euroa v. 2005). Päihdehuolto Päihdehuollon katkaisuhoidosta on ensisijainen vastuu ollut ns. moniammatillisella työryhmällä. Seinäjoen A-klinikan sosiaaliterapeutti käy keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa Teuvalla, asiakkaita 30. Vuonna 2005 asiakkaita oli 21. Suupohjan Sininauha ry on aloittanut seutukunnallisen päiväkeskus- ja tuetun asumisen toiminnan päihdeongelmaisille. Palvelun piirissä on ollut 1-4 teuvalaista Sininauhaliitto aloitti Teuvan helluntaiseurakunnan tiloissa päihdeongelmaisille suunnatun päivätoiminnan maanantaisin, mutta osanotto jäi vähäiseksi. Kävijöitä oli keskimäärin 1-3. Päihdehuollon kokonaiskustannukset ovat euroa. Vuonna 2005 kustannukset olivat euroa. Päihdehuollon menoja on lisännyt hoitokotisijoitus ja yleensäkin päihdehuollon palvelujen tarpeen lisääntyminen. Sosiaalityön asiakaskäynnit : v v v v v v v Vanhus- ja vammaispalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut sekä tukitoimet on järjestetty sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve on edellyttänyt. Erityisesti vammaispalveluista on merkittävä osa sellaisia menoeriä, jotka on vammaisille korvattava sataprosenttisesti, subjektiivinen oikeus. Kuljetuspalvelujen piirissä on ollut 88 henkilöä (edellisenä vuonna 67 henkilöä ja 57 v ). Kustannukset euroa. Osa kuljetuksista on järjestetty sosiaalihuoltolain mukaisina kuljetuspalveluina. Henkilökohtaisen avustajan kustannukset ovat olleet euroa (edellisenä vuonna euroa). Henkilökohtainen avustaja on ollut kuudella teuvalaisella. Omaishoidontuen saajia on ollut 66, menot euroa ( euroa vuonna 2005). Kehitysvammahuolto Kehitysvammaisten erityishuoltoon kuuluvia palveluita ovat terveydenhuolto, ohjaus, kuntoutus ja toiminnallinen valmennus, työtoiminta, asumisen järjestäminen ja apuvälineiden järjestäminen sekä laitoshoito. Kehitysvammahuollon palveluista omana toimintana on järjestetty työtoiminta, autettu asuminen (hoitokoti) ja ohjattu asuminen (asuntola). Laitoshoidon palvelut on järjestetty Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kautta.

14 Kehitysvammahuollon oman toiminnan menot olivat euroa, menojen kasvu 6 %. Laitoshoidon menot (Eskoo) euroa, menojen kasvu 0,22 %. Päivähoidon vastuualue Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lasten päivähoito sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki ovat subjektiivisia oikeuksia alle oppivelvollisuusikäisille lapsille. Lasten päivähoidon tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa huolehtia lapsen hyvinvoinnista ja kehityksestä sekä antaa mahdollisuus molemmille vanhemmille työssäkäyntiin tai opiskeluun. Keskeinen tavoite on edelleenkin järjestää jokaiselle päivähoitoa tarvitsevalle lapselle vanhempien toiveiden mukainen ja lapselle sopivin päivähoitopaikka. Norinkylään perustettiin ryhmis syyskuussa Lisäksi ryhmis on Horonkylässä, Äystöllä ja Kirkonkylässä (vuororyhmis ensisijaisesti vuorohoitoa tarvitsevia lapsia varten). Suurin osa kunnan päivähoitoikäisistä lapsista hoidetaan edelleen perhepäivähoidossa, vaikkakin ryhmisten perustamisen myötä noin kolmannes hoitopaikoista on ryhmiksissä. Päiväkodilla on edelleen järjestetty esiopetusta kahdessa eri ryhmässä, yhteensä n. 40 lasta. Osa esiopetuksessa olevista lapsista tarvitsee lisäksi päivähoitoa. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten hoito on keskitetty päiväkodille. Lasten kotihoidontuki on vaihtoehto lapsen hoidon järjestämiselle muutoin kuin kunnallisessa päivähoidossa. Kertomusvuoden aikana on edelleen maksettu yksityisen hoidontuen kuntalisää lapsista, joiden päivähoito on järjestetty yksityisesti kunnan hyväksymällä yksityisellä palveluntuottajalla. V alkanut koko päivähoidon kehittämisprojektiin liittyvä koulutus päättyi tammikuussa Projektin tavoitteena oli aloittaa varhaiskasvatussuunnitelman (VASU) laatiminen kuntaan ja eri päivähoitomuodoille. VASU:n työstäminen on jatkunut edelleen vuoden 2006 aikana siten, että se valmistuisi v Päivähoidon suurimman menoerän muodostavat palkat. Muita suurempia menoeriä ovat elintarvikkeiden hankinnasta ja perhepäivähoitajille maksettavista kustannuskorvauksista johtuvat menot. Päivähoidon menot vuonna 2006 olivat n. 1,5 milj. euroa (vuonna 2005 n.1,4 milj. euroa), lasten kotihoidontuen menot n euroa ( vuonna 2005 n euroa) ja osuus seurakunnan päiväkerhotoiminnasta, joihin kunta osallistuu 25 %:lla kustannuksista, n euroa. LASTEN PÄIVÄHOITO lapsia hoidossa hoitopäiviä Päiväkoti Sipilä Perhepäivähoitajia Vuororyhmis, Kk Horon ryhmis Äystön ryhmis Norin ryhmis (al ) Avohoidon vastuualue Kotihoito Kotihoidossa siirryttiin kotisairaanhoidon ja kotipalvelun tiimityöhön ja samalla otettiin käyttöön uusi maantieteellinen tiimialuejako. Henkilökunnan tiimityön koulutus jatkui, ja tiimityön taitoja sisäistettiin ja kehitettiin. Uuteen toimintamalliin sitoutumista pyrittiin kehittämään laatimalla tiimikohtaiset ns. tiimisopimukset. Tiimityön myötä kotipalveluohjaajalle ja tiimin vetäjille muodostui uudet toimenkuvat. Ohjausryhmä toimi tiimityön tukena. Kotihoidon oheistoimintana aloitettiin vanhusten päivätoiminta Henriikkakodin tiloissa. Kotipalvelun ja vuodeosaston yhteistyön tehostamiseksi aloitettiin säännölliset viikoittaiset osastopalaverit Palaverin tarkoituksena on informaation saaminen oman tiimialueen asiakkaiden kotiutuksista ja hoitopalavereista. Palavereita jatketaan edelleen. Ennakoivat kotikäynnit kaikille yli 85-vuotiaille ilman kunnallista palvelua oleville vanhuksille on saatu tehdyksi. Niistä on myös laadittu loppuraportti. Kotipalvelun piirissä on ollut vuoden aikana 232 henkilöä. Tukipalveluja saaneita asiakkaita on ollut 294. Tukipalveluna on järjestetty saunapalveluja, ateriapal-

15 veluja ja turvapuhelinpalveluja. Kotipalveluauto on huolehtinut ateria-, sauna- ja asiointikuljetuksista. Kotiavun välitystä sotainvalideille ja sotaveteraaneille sekä heidän leskillensä jatketaan edelleen. Vuoden aikana on ollut kotipalvelukäyntejä ja kotisairaanhoidon käyntejä Kotona annettavat palvelut, käyntien lukumäärä Kotipalvelu Kotisairaanhoito Palvelukodit Palvelukoti Syyspihlajan remontti valmistui, ja asukkaat muuttivat sinne entisistä tiloistaan syyskuun puolivälissä. Henkilökunnan käyttöön tarkoitettuja työtiloja remontoitiin työn ja ergonomian kannalta tarkoituksenmukaisemmiksi Mäntyniemessä, Ailintuvassa ja Simonhovissa. Henkilökunta sai koulutusta yhteisöhoitomallista, ja yhteisöhoidon ajatuksia otettiin jo jossakin määrin käyttöön. Kuntouttava työote oli hoitotyötä ohjaavana periaatteena kaikissa palvelukodeissa. Avohoidon kehittämishankkeella on ollut palkattuna vuodesta 2003 lähtien kaksi työntekijää kotipalveluun, kaksi työntekijää kotisairaanhoitoon, yksi terveydenhoitaja lääkäripalveluihin ja vuodesta 2004 lähtien hoitotyön johtaja. Kotipalvelussa on voitu kahden henkilön lisäyksestä johtuen lisätä ilta- ja viikonlopputyötä. Kotisairaanhoidossa henkilöiden lisäys on mahdollistanut viikonlopputyön. Vuoden 2006 aikana kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdistyivät toiminnallisesti kotihoitotiimiksi, jolloin avohuollon kehittämisrahoilla palkatut sijoittuivat kukin omaan tiimiinsä. Keskitetty sijaishankinta Keskitetty sijaishankinta aloitettiin vuoden 2005 alussa ja siinä on toiminut sosionomi, kodinhoitaja Irma Harjula. Harjulan työajasta on sijaishankintaan kulunut 35 %, sotainvalidien kotiavun järjestelyihin 35 %, ennakoiviin kotikäynteihin 15 % ja RAVA-toimintakykymittauksiin 15 %. Vuonna 2006 kartoitettiin tarvetta seudulliseen sijaishankintakeskukseen. Asiaa ei kuitenkaan vuoden 2006 aikana saatu päätettyä. Teuvan keskitettyä sijaishankintaa jatketaan edelleen kunnes kunta- ja palvelurakenneuudistus on Teuvan osalta ratkaistu. Vuonna 2006 on ollut palkattuna yksi varahenkilö kotipalveluun. Oman varahenkilön ottaminen kotipalveluun oli perusteltua lukuisten sairauslomapäivien takia. Varahenkilön käyttö on osaltaan vaikuttanut siihen, että kotipalvelun sairaus- ja äitiyslomasijaisten palkkaukseen kului vuonna 2006 noin euroa vähemmän kuin vuonna Palvelukotien asumispalvelupäivät Ailintupa Heikinhovi Nummiranta Markkula Simonhovi Mäntyniemi Syyspihlaja Yhteensä Laitoshoidon vastuualue Henriikkakoti Henriikkakoti on 38-paikkainen vanhushuollon osasto, hoitopaikoista viisi on intervallipaikkoja. Yleinen eli A-osasto on 29 paikkainen ja dementiaosasto Airantupa on 9-paikkainen. Väestörakennemuutoksen ja vanhustenhuollon porrastuksen myötä Henriikkakoti on muuttunut yhä huonokuntoisempien vanhusten hoitopaikaksi. Avohoidon kehittämishanke Henkilökunnan rakenteelliset muutokset: Perushoitajan toimi on muutettu sairaanhoitajan toimeksi ja on täytetty alkaen. Laitoshuoltajan toimi on muutettu hoitoapulaisen toimeksi. Dementiayksikkö Airantuvassa on ollut edelleen palkattuna

16 työllistetty, 75% työajalla, helpottamassa aamuvuoroja. Vuoden 2006 aikana asukkaiden määrä on ollut koko ajan kasvussa johtuen osittain vuodeosasto 1:n ruuhkatilanteesta, osittain kotona huonokuntoisia vanhuksia hoitavien omaisten lomatarpeesta. Lisääntyvässä määrin on ollut tarvetta järjestää myös omaishoitajille lakisääteisiä vapaapäiviä. Hoitopäiviä oli 2006 vuonna yhteensä , koko vuoden keskimääräinen kuormitusaste oli 110,54 %. Potilasmäärissä on ollut kausiluontoista vaihtelua. Erityisesti ruuhkahuippujen aikana on ollut tarvetta palkata ylimääräistä henkilökuntaa. Tämän lisäksi terveydenhoitaja työskenteli vuonna 2006 verkkohoitajana. Lääkäripäivystys toteutettiin entiseen tapaan yhteistoiminnassa Jurvan terveyskeskuksen kanssa. Viikonloppupäivystyksiin on saatu jonkin verran lääketieteen opiskelijoita. Yöpäivystys järjestettiin kummankin kunnan osalta omassa keskussairaalassa. Lääkäreillä vastanottokäyntejä toteutui , joista (26,3 %) päivystysaikana. Päivystyskäyntien prosentuaalinen osuus ei noussut vuoteen 2005 verrattuna, mutta on lääkärityövoiman vajauksesta johtuen edelleen liian korkea. Vastaanoton terveydenhoitajalla oli potilaskäyntiä. T e r v e y s t o i m i Avohoidon vastuualue Lääkäripalvelut, avohoitokäynnit Lääkäripalvelut Lääkärien neljästä vakanssista on kolme täytettynä. Pääsy lääkärin vastaanotolle vaikeutuu lääkäripulasta johtuen selvästi. Hoitotakuun toteuttamiseksi ajanvarauskäyntejä on jonkin verran siirtynyt myös päivystysaikaan. Hoidon tarpeen arviointia on aktiivisesti tehty jo ensimmäisessä kontaktissa. Kaksi terveyskeskusavustajaa on aloittanut vuonna 2005 työnantajan kannustamana ja tukemana lähihoitajan opinnot oppisopimuksella. Opinnot tulevat kestämään noin 2,5 vuotta. Opiskelu mahdollistaa hoidon tarpeen arvioinnin jo opiskeluaikana, mikä helpottaa vastaanotossa työskentelyä. Lääkärien vastaanotto ja neuvola osallistuivat vuoden 2006 aikana Verkkohoitaja-hankkeeseen, johon vastaanotosta koulutetaan sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja. Verkkohoitaja neuvoo asiakkaita internetin välityksellä ja antaa tarvittaessa myös vastaanottoaikoja. Avohuollon kehittämisrahalla on vuosina ollut palkattuna terveydenhoitaja lääkärien vastaanottoon. Vuonna 2006 terveydenhoitajan palkkarahat sisältyivät lääkärien vastaanoton palkkakuluihin. Hammashuolto Hammaslääkärivaje on jatkunut ja vaikeutunut. Kolmesta vakinaisesta hammaslääkäristä yksi oli osaaikaeläkkeellä ja yksi äitiyslomalla suurimman osan vuodesta. Sijaiset huomioon ottaen oma työpanos vastasi kahta hammaslääkärityövuotta. Tilanne vaikeutti oleellisesti hoitotakuun toteuttamista ja hoitokäyntejä jouduttiin ostamaan Kristiinankaupungin- Karijoen terveydenhuollon kuntayhtymältä sekä yksityisiltä hammaslääkäreiltä. Hoitotakuun edellyttämiin ostopalveluihin käytettiin , mikä summa ei sisällä muiden kuntien laskuttamia kiireellisten hoitojen kustannuksia. Oikomishoitojen konsultaatiopalvelut ostettiin erikoishammaslääkäri Ritva Eskeliltä. Yksi hammashuollon vastaanottoavustaja jäi eläkkeelle elokuussa eikä tointa ole toistaiseksi täytetty. Hammaslääkärivajausta on koeluontoisesti pyritty korvaamaan myös ostamalla hammashygienistin palveluita loppuvuodesta Kauhajoen kaupungilta. Kyseessä oleva terveydenhoitaja helpottaa omalta osaltaan lääkärivajeesta syntynyttä tarvetta. Hän osallistuu aamuisin puhelinpäivystykseen klo ja ottaa vastaan mm. flunssapotilaita sekä reuma-, osteoporoosi- ja verenohennuslääkitystä saavat potilaat. Vuoden lopussa jonossa oli 132 potilasta, joiden osalta hoidon tarve on todettu puhelimitse tai henkilökohtaisella käynnillä ja hoito pyritään aloittamaan kuuden kuukauden aikana. Lisäksi jonossa on 98 potilasta odottamassa tarkastukseen pääsyä. Heillä ei ole to-

17 dettu hoidon tarvetta ja jonon pituus on enimmillään yksi vuosi. Hammaslääkärien vastaanottokäyntejä on ollut (6 272 v. 2005), hammashoitajalla käyntejä on ollut (1 031 v. 2005). Potilaita on ollut yhteensä (2 418 v. 2005). Neuvolatoiminta Vuoden 2006 alusta lukien neuvolatoiminta ja kotihoito eriytettiin ja samalla neuvolatoiminnassa otettiin käyttöön uusi tehtäväalueiden jako. Koko lastenneuvolatoiminta keskitettiin kirkonkylän neuvolaan, ja sivukylien lastenneuvolat lakkautettiin. Lastenneuvolatyöhön/ala-asteiden kouluterveydenhuoltoon jäi kaksi terveydenhoitajaa. Äitiys- ja ehkäisyneuvolan terveydenhoitajan toimenkuvaan lisättiin lastenneuvolatyö Horon, Perälän ja Norin osalta. Lastenneuvolan työntekijöitä osallistui Vavukoulutukseen (varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen), henkilökunta sai työnohjausta, ja työmuoto otetaan käyttöön vuoden 2007 alusta lukien. Äitiysneuvolassa järjestettiin synnytysvalmennuksia entiseen tapaan, sekä uutena toimintana ns. vauvatapaaminen muutaman kuukauden kuluttua synnytyksestä. Synnytysten määrä oli 42, eli hieman pudotusta edelliseen vuoteen verrattuna. Psykologi oli osaltaan tukemassa vanhemmuutta ja perheiden jaksamista, sekä paneutui lasten ja nuorten psyykkisten ja neurologisten häiriöiden tunnistamiseen. Pääosa työpanoksesta kului kouluterveydenhuollossa ja erilaisten tutkimusten tekemisessä. Lisäksi hän vastasi kriisityöstä ja toimi useissa erilaisissa työryhmissä. DEHKO eli diabeteksen ehkäisyohjelma jatkui koko vuoden ajan, riskiasiakkaita seulottiin, ja otettiin tarkastusten piiriin. Seurannassa olevien diabetesriskiasiakkaiden määrä jatkoi kasvuaan. Naisten joukkotarkastusvastaanottokäytäntöä kehitettiin lisäämällä vastaanottokäynnin pituutta ja liittämällä myös siihen tyypin 2 diabeteksen sairastumis- riskin arviointi, sekä tarvittaessa tutkimuksiin ja hoidon piiriin ohjaaminen. Diabeteshoitaja toimii myös astmahoitajana,tehtävänä aikuisten ja osittain myös kouluikäisten lasten vuositarkastukseen liityvät spirometriatutkimukset. Lasten ja nuorten astmakontrollien toteutumisesta huolehdittiin ohjaamalla heitä tarkastuksiin kouluterveydenhuollosta käsin. Työterveyshuolto Työterveyshuollon vakituinen terveydenhoitaja on ollut palkattomalla virkavapaalla elokuusta 2006 lähtien ja hänen tilalleen on palkattu sijainen. Vuoden 2006 heinäkuussa aloitti toinen vakituinen työterveyshoitaja. Työterveyshuollon uuden terveydenhoitajan työpanoksesta 25 % suunnattiin laboratoriotoimintaan. Täydentävät palvelut Röntgenissä työskentelee yksi röntgenhoitaja. Konsultoiva radiologi käy 2-3 kertaa kuukaudessa antaen lausuntoja kuvista ja tehden ulträäänitutkimuksia. Ulträänitutkimuksista merkittävä osa tehdään jurvalaisille potilaille. Laboratoriossa työskentelee kaksi laboratoriohoitajaa klo 7-15 ja toinen työterveyshoitajista noin klo Työterveyshoitaja käy kerran viikossa kaikissa palvelukodeissa ottamassa tarvittavat näytteet. Laboratoriotutkimukset: Röntgentutkimukset: joista myyty: Fysioterapiassa on kaksi kuntohoitajan ja kaksi fysioterapeutin virkaa. Toinen fysioterapeuteista on ollut äitiyslomalla ja hänelle on ollut palkattuna sijainen. Toinen kuntohoitajista on työskennellyt kuluvana vuonna kahdeksan kuukautta 50 % työajalla (osaaikaeläke), johon ei ole ollut palkattuna sijaista. Sen sijaan kuntohoitajan loppuvuoden ( ) kokoaikaisen palkattoman virkavapauden ajaksi on ollut palkattuna 50 % sijainen vuodeosastolla. Koska vuodeosaston ylikuormitus on vaatinut kuntoutushenkilöstön määrän lisäämistä, on Henriikkakodille osoitettu kuntoutuspalveluja ainoastaan lääkärin lähetteellä. Myöskin palvelukodit ja Lehtiharjun sairaalan osastot ovat saaneet fysioterapian palveluja ainoastaan lääkärin lähetteellä.

18 Fysioterapia Avohoito Yksilök. Ryhmäk. Yhteensä Laitoshoito Yksilök. Ryhmäk. Yhteensä Lehtiharjun osastot Psykiatrista hoitoa toteutetaan sairaanhoitopiiriltä vuokratuissa tiloissa kahdella osastolla ja päivätoiminnassa. Hoitopalveluita myytiin 2006 kymmenelle kunnalle. Hoitopäiviä toteutui yhteensä ( ). Lisäys johtui ensisijaisesti oman kunnan potilaiden lisääntyneestä laitoshoidon tarpeesta. Ulkokunnille myytyjen hoitopäivien osuus oli kuitenkin 80,3 %. Sairaanhoitopiiri korotti kiinteistön vuokraa alkaen vastaamaan kiinteistöstä aiheutuvia kustannuksia, josta johtuen hoitopäivän kuntalaskutushintaa jouduttiin korottamaan n. 5 euroa. Psykiatrin konsultaatipalveluista vastasi Psych-Cons Oy/Esa Hiltunen ja potilaiden somaattisten sairauksien hoidosta terveyskeskuslääkäri Heikki Korpi. Osasto 2 Laitoshoidon vastuualue Osasto 1 (terveyskeskuksen vuodeosasto) Vuodeosaston tavoitteellinen paikkaluku on 38. Osastolla hoidetaan enimmäkseen akuuttia tai pitkäaikaista perussairaanhoitoa tarvitsevia iäkkäitä potilaita. Merkittäviä potilasryhmiä ovat myös olleet: ortopediset/luukirurgiset tukielinleikatut kuntoutettavat, syöpäleikkauksista toipuvat, diabetesohjausta tarvitsevat sekä sydän- ja verisuonisairauksista kärsivät potilaat. Osastolla on järjestetty myös sotaveteraaneille kahden viikon kuntoutusjakso sekä toteutettu päihdeongelmaisten katkaisuhoitoa. Osasto on toiminut koko vuoden ylikuormittuneena. Osaston koko vuoden kuormitusprosentti on 120,75, mutta syyskuusta joulukuuhun kuormitusprosentti on ollut 130 % ja ylikin. Keskimääräinen hoitoaika 32,4 (vuonna ,36). Hoitopäiviä (vuonna ). Lisähenkilökuntana on ollut palkattuna syyskuusta alkaen 3-4 lähihoitajaa ja laitosapulainen viikonlopuissa. Henkilökunnan työssä jaksamista on pyritty edistämään mahdollistamalla yli 55 vuotiaille vapautus yövuoroista heidän sitä halutessaan. Kaikilla on ollut myös mahdollisuus valita yötyön korvaus aikana. Osaston henkilökunta on osallistunut työnkiertoon ja osastolla on ollut muiden työpisteiden työntekijöitä työnkierrossa. Osaston henkilökuntaa on tarvittaessa käytetty työtehtävissä mm. vastaanotolla. Osastolla hoidettiin vaikeahoitoisia psykogeriatrisia potilaita. Osastolla toteutettiin sekä pitkäaikaista hoitoa, että lyhyempiä akuutteja hoitojaksoja mm. lääkehoidon tarkistuksia. Hoitopalveluita käytti yhdeksän kuntaa Teuvan lisäksi. Potilaat olivat entistä vaikeahoitoisempia. Hoitopäiviä kertyi 7 043, kuormitus 107,2 %. Keskimääräinen hoitoaika 265,8 vrk. Osasto 3 Osastolla hoidetaan psyykkisistä häiriöistä kärsiviä potilaita nuorista aikuisista aina vanhuusikään saakka. Päädiagnoosiryhmät ovat skitsofrenia ja muut psykoosit, persoonallisuus-, mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt. Osa potilaista on lyhytaikaisilla kuntoutus- ja intervallijaksoilla, osa tarvitsee pitkäaikaista laitoshoitoa. Hoitopalveluja käytti kahdeksan kuntaa Teuvan lisäksi. Hoidettavien potilaiden määrissä oli suurta kausiluontoista vaihtelua, jonka vuoksi ajoittain jouduttiin palkkaamaan ylimääräisiä hoitajia, ajoittain taas yritettiin pärjätä ilman sijaistyövoimaa. Hoitopäiviä kertyi 7 302, keskimääräinen kuormitus 117,7 %. Osaston toimintaan kiinteästi liittyvässä päivätoiminnassa käyntejä toteutui 1 061, joista ulkopaikkakuntalaisten osuus 38. Teuvalaisten osalta päivätoiminta- käynnit merkittävästi vähentävät sairaalahoidon tarvetta ja tukevat itsenäistä asumista.

19 Lehtiharjun hoitopäivät kunnittain Osasto 2 Ilmajoki Isojoki Isokyrö Jalasjärvi Jurva Karijoki Kaskinen Kauhajoki Kurikka Kristiinankaupunki 105 Laihia Närpiö Teuva Yhteensä Osasto 3 Ilmajoki Isojoki Isokyrö Jalasjärvi Jurva Karijoki Kauhajoki Kurikka Teuva Ylihärmä Yhteensä Osastot yhteensä Teuva Teuva % 21,6 22,6 21,2 14,0 11,7 14,7 19,65 Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon palveluja ostettiin pääasiallisesti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä ja Selkämeren sairaalasta. Taloudellisesti alkuvuodesta 2006 syyskuuhun saakka näytti siltä, että erikoissairaanhoidon menoista tulee merkittävää säästöä, jonka vuoksi jo alun perin optimistiseksi laadittua menoarvioita edelleen alennettiin. Lopulta erikoissairaanhoidon menomääräraha ylittyi , mutta jäi kuitenkin alle vuoden 2005 toteutuman. Hoitopäivinä ja hoitopaketteina mitattuna erikoissairaanhoidon suoritteet jäivät alle vuoden 2005 lukujen, (ks. taulukko). Selkämeren sairaalan osuus sisältyi ensimmäistä kertaa EPSHP:n laskutukseen. Selkämeren sairaalan alasajo näkyi selvästi myös kustannuksissa, jotka jäivät arvioitua pienemmiksi. Osa toiminnoista tosin siirtyi Vaasan keskussairaalaan, jonka kustannukset nousivat Hoitotakuun edellyttämät leikkausjonojen purkutoimenteet ajoittuivat pääasiallisesti vuoteen EPSHP:n osalta leikkausjonot eivät enää lyhentyneet 2006, vaan kääntyivät loppuvuodesta lievään nousuun. Hoitotakuun toteutuma on kuitenkin merkittävästi paremmalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden lopussa leikkaushoitoa odottavien hoitotakuun piirissä olevien yli kuusi kuukautta jonottaneiden potilaiden osuus on vain 1,4 %. Tässä

20 suhteessa EPSHP kuuluu parhaiden sairaanhoitopiirien joukkoon, (ks. taulukko). Lääkehankinnan osalta Teuvan kunta on sitoutunut osallistumaan Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen lääkehankintarenkaaseen, joka kahden vuoden kokemuksen perusteella näyttää alentaneen lääkekustannuksia n. 10 %. Teuva on muiden suupohjan kuntien kanssa jäänyt Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin apuvälinekeskuksen ulkopuolelle, koska tästä ei ollut osoitettavissa taloudellista tai toiminnallista hyötyä. Leikkaushoitoon pääsyä odottavat Teuvalaiset SHP yhteensä SHP kaihipotilaat Sairaaloiden/hoitolaitosten käyttö Teuvalaisten hoitopäivät Etelä-Pohjanmaan keskussairaala (sisältää Törnävän sairaalan) - hoitopäivät hoitopaketit avohoito päiväkirurgia Lehtiharjun sairaala - dementia- ja pitkäaikaissair. (os 2) 1909 (6657) *) 881 (7124) *) 363 (7374)*) 608 (6686)*) 1397 (7043)*) - sosiaalisen kuntoutuksen os. (os 3) 948 (6838) *) 1177 (7533) *) 1348 (7213)*) 1410 (7005)*) 1422 (7302)*) Eskoon keskuslaitos Selkämeren sairaala - hoitopäivät hoitopaketit poliklinikka Teuvan terveyskeskus (15454)*) Teuvan vanhainkoti (Henriikkakoti) *) kaikki hoitopäivät