TEUVAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 TEUVAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2005

2 TEUVAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2005 S i s ä l t ö sivu Kunnanjohtajan katsaus toimintaan ja talouteen...1 Päävastuualueittainen toiminnan ja talouden tarkastelu...2 Hallinto- ja elinkeinotoimi...2 Sosiaali- ja terveystoimi...5 Opetus- ja sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Tasetarkastelu Kunnan tase Kunnan kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Teuvan kuntakonserni Kuntakonsernin tase Talousarvion toteutumisvertailut Käyttötalousosan toteutumisvertailu Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Verotulojen erittely, valtionosuuksien erittely, arvonlisäveron takaisinperintä Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Käyttöomaisuuden arvostus Sijoitusten arvostus Vaihto-omaisuuden arvostus Rahoitusomaisuuden arvostus Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot Selvitys verotulojen oikaisuista Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot Rahoitustuotot ja -kulut Suunnitelman mukaiset poistot... 51

3 Kunnan tase Kunnan tase Kunnan taseen liitetiedot 1.1. Vastaavia koskevat liitetiedot Käyttöomaisuus ja poistot Saamiset Rahoitusarvopaperit Vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Velkojen erittely Shekkilimiitit Erittely siirtoveloista Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Muut vastuusitoumukset Huollettavien varat Elatustukisaamiset Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Henkilöstökulut Vesihuoltolaitos 1.1. Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma Vesihuoltolaitoksen tase Kaukolämpölaitos 1.1. Kaukolämpölaitoksen tuloslaskelma Kaukolämpölaitoksen tase Konsernitase Omistukset muissa yhteisöissä Tytäryhteisöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat periaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Keskinäisen omistuksen eliminointi Sisäiset liiketapahtumat Vähemmistöosuudet Suunnitelmapoistojen oikaisu Konsernitase Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Oma pääoma Pakolliset varaukset Erittely siirtoveloista Saamiset Velat Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Teuvan kunnan tilikauden 2005 tilinpäätöksen allekirjoitus... 86

4 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAAN JA TALOUTEEN Vuonna 2005 kunnallistalous Suomessa edelleen kiristyi. Tulopohja ei kasvanut samaa tahtia menopaineiden kanssa. Palvelutarpeet lisääntyivät erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Otettiinhan mm. hoitotakuu käyttöön. Monet valtiovallan toimet ovat vuosi vuodelta kiristäneet kuntien taloutta. Teuvan kunnallistalouden suunta on vuodesta 2001 ollut sama. Erona moniin muihin kuntiin on se, että Teuva on aiempina vuosina pystynyt maksamaan pois velkoja ja keräämään ylijäämiä. Teuva on siis lähtenyt montaa kokoluokkansa kuntaa huomattavasti paremmista asemista. seudun autioituminen, väestön ikääntyminen, teknologian kehitys sekä kuntalaisten palvelutarpeiden muutokset. Suupohjan seudulla tulevaan varaudutaan Tulevaisuustalkoilla, joissa rakennetaan vastaisen varalle vaihtoehtoisia skenaarioita. Työ jatkuu seudullisena strategiaprosessina sekä kuntakohtaisena strategiatyönä. Valittujen strategioiden pohjalta tuleviin talousarvioihin rakennetaan myönnetyille määrärahoille toiminnalliset tavoitteet ja mittarit. Mittareiden osalta kunnianhimoisena tavoitteena on muodostaa seudulla yhtenäinen mittaristo, jotta kuntien tunnusluvut olisivat keskenään vertailukelpoisia. Vuonna 2005 Teuvan kunnan vuosikate vastasi 42,9 % poistoista. Tilikauden tulos oli ,12 euroa alijäämäinen. Aiemmilta tilikausilta periytyvät alaskirjaukset vetivät tilikauden tulosta peräti ,91 euroa heikommaksi. Näistä suurimmat olivat kaatopaikan sulkemisesta aiheutuvien kustannusten kirjaaminen menoksi sekä Kulttuurisaareke hankkeen tulojäämän poisto. Verotulomme eivät kehittyneet aivan odotetulla tavalla. Kasvua edelliseen vuoteen kertyi vain 2,1 %. Tulosta verottivat myös monet menomäärärahojen ylitykset. Kuluvan vuoden talousarvio on euroa alijäämäinen. Talousarvion hyväksyessään kunnanvaltuusto velvoitti hallituksen ryhtymään toimiin talouden pikaiseksi tasapainottamiseksi. Taannoin kunnanhallitus nimesi itsensä taloustyöryhmäksi, joka päävastuualueittain etsii tarvittavia säästöjä ja erityisesti rakenteellisia ratkaisuja toiminnan tehostamiseksi. Tulevaisuuden kouluverkkoratkaisua miettii erillinen työryhmä. Vuoden 2005 tilinpäätös vain korostaa tiukan euron politiikan tarvetta. Viime vuoden merkittäviin tapahtumiin kuului myös valtioneuvoston käynnistämä kunta- ja palvelurakenneuudistus. Viime syksyn ja alkuvuoden 2006 aikana valmistelua on tehty alueilla. Alkukesästä 2006 on odotettavissa puitelakiesitys, joka velvoittaa kunnat entistä tiiviimpään yhteistyöhön peruspalvelujen tuottamisessa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tarpeen ovat synnyttäneet kuntien kiristyvä talous, maa- Teuvalla Veli Nummela kunnanjohtaja

5 PÄÄVASTUUALUEITTAINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TARKASTELU HALLINTO- JA ELINKEINOTOIMI Hallinto- ja elinkeinotoimi valmistelee päävastuualueen omat ja yhteensovittaa muilla päävastuualueilla valmistellut kunnanvaltuustossa käsiteltävät asiat sekä ohjaa muiden päävastuualueiden taloudenhoitoa, hallintoa ja toimintaa huolehtien tällöin erityisesti taloudellisten voimavarojen riittävyydestä ja jakaantumisesta päävastuualueiden kesken kulloisetkin tavoitteet ja tarpeet huomioon ottaen, sekä hoitaa elinkeinotoimen niiltä osin kuin se ei kuulu elinkeinotoimen kuntayhtymälle, sisäisen valvonnan järjestämisen, asuntotoimen, kaavoituksen, maanhankinnan ja joukkoliikennepalvelut ynnä maaseutu- ja lomituspalvelut. Lisäksi hallintoja elinkeinotoimi toimii kuntakonsernin konsernijohtona ohjaten konserniyhteisöjen päätöksentekoa, taloudenhoitoa ja toimintaa. Maaseutupalvelujen päämääränä oli enimmäkseen Suomen valtion ja Euroopan yhteisön maatalous- ja maaseutupolitiikan paikallistason toteuttajana turvata osaltaan maataloudesta toimeentulonsa saavalle, kuten myös muulle talouskylissä asuvalle väestölle elämisen mahdollisuudet siten, että tämä osa väestöä voi jatkaa elinkeinonsa harjoittamista ja asumistaan edelleenkin. Selvitys päämäärien toteutumisesta Tilinpäätös kokonaisuudessaan sekä lisäksi mm. valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat muodostavat selvityksen edellä mainitun ensimmäisen päämääräasettelun toteutumisesta. Valtuuston päämääräasettelu vuodelle 2005 Toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja painotukset ilmenevät vuoden 2005 talousarvioasiakirjan sivuilta Hallinto- ja elinkeinotoimen keskeisenä päämääränä oli pyrkiä hyvällä, runsaalla informaatiopalvelulla, myös kaukaiseen tulevaisuuteen (10-15 vuotta) ulottuvalla ennustamisella ja suunnittelulla sekä kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston päätöksenteon huolellisella valmistelulla sekä toiminta- ja hallinto-organisaation ohjauksella varmistamaan, että kunnan päämäärät ja tavoitteet sekä myös kunnan ja päävastuualueiden toiminta-ajatukset voivat toteutua. Päämääränä oli vähintään vähimmäistarpeiden mukaisen toimintaorganisaation taloudellisten ja muiden voimavarojen turvaaminen muuttuvissa taloudellisissa olosuhteissa. Elinkeinotoimen osalta päämääränä oli työpaikkojen syntymiselle ja säilymiselle suotuisten kunnan toimialan mukaisten edellytysten kehittäminen ja ylläpito sekä elinkeinotoimen kuntayhtymän tukeminen työpaikkojen aikaansaamiseksi ja säilyttämiseksi. Kaavoitus, maanhankinta ja asuminen Vahvistettua asemakaava-aluetta oli vuoden lopussa n. 413,3 ha ja osayleiskaava-aluetta n ha (keskustan alue, Perälä, Riippi, Kauppila, Paskoonharju, Äystö, Parra). Keskustataajaman ja Kauppilan osayleiskaavojen tarkistuksen osalta tehtiin siihen liittyviä selvityksiä, kuten luonto- ja kulttuurimaisemaselvityksiä ja rakennusten inventointia. Asemakaavan laajennuksia ja muutoksia ei käsitelty toimintavuoden aikana. Maanhankintaan ei ole ollut tarvetta, sillä kunnalla on omistuksessaan runsaasti kaavoitettuja ja kunnallistekniikalla varustettuja rakennuspaikkoja. Jatkossa tulisi kuitenkin laatia strategia rakennusmaan hankkimiseksi kunnalle. Vuokra-asuntomarkkinoilla kysyntä ja tarjonta ovat joitakin yksittäistapauksia lukuun ottamatta kohdanneet keskimäärin hyvin. Vuonna 2004 asuntojen käyttöaste kohosi 95,48 %:iin ja oli kertomusvuonna 95,75 %. Teuvan kunnalla ja sen kokonaan omistamalla Teuvan Vuokratalot Oy:llä on yhteensä 270 vuokra-asuntoa.

6 Elinkeinojen edistäminen ja elinkeinopalvelutehtävien hoito Elinkeinojen edistäminen ja elinkeinopalvelutehtävien hoito on ollut jo vakiintuneen käytännön mukaisesti pääosin Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymällä. Toiminta on ollut projektipainotteista ja Teuva on ollut mukana useissa kymmenissä seudullisissa ja maakunnallisissa projekteissa. Niin ikään Teuva on ollut ja on edelleen mukana useissa Suupohjan kehittämisyhdistyksen Leader-projekteissa ja Kauhajoen seudun verkostopilotti -hankkeessa, jossa valtuusto on päättänyt Teuvan kunnan jatkavan vuoden 2006 loppuun. Em. organisaatioiden ja projektien toiminnasta ja tuloksista on erikseen raportoitu kertomusvuoden aikana luottamushenkilöhallinnolle. Seutukuntayhteistyö on edelleen voimistunut ja keskeisenä valmistelun kohteena ovat olleet seutukuntayhteistyö talous- ja henkilöstöhallinnossa, Suupohjan seudun tietoverkkoyhteistyön ja verkkopalvelutoiminnan kehittäminen, ohjelmisto- ja tietojärjestelmähankintojen yhteistyö ja seutuportaalin kehittäminen. Vuoden 2005 aikana valmistui seutuverkon runkoverkko. Yrittäjien ja kunnan suoraa yhteistyötä on myöskin pyritty lisäämään. Syksyllä 2005 alkoivat säännölliset yrittäjien aamukahvitilaisuudet, jossa ajankohtaisista aiheista voidaan vaihtaa näkemyksiä. Kunnanhallitus myös nimitti kunnan ja yrittäjien edustajien yhteisen työryhmän valmistelemaan elinkeinopoliittista ohjelmaa. Henkilöstöhallinto Henkilöstötyön tavoitteet ja kivijalka asetettiin kertomusvuoden aikana laaditulla henkilöstöstrategialla. Strategiatyössä mukana oli laaja joukko sekä kunnan viranhaltijoita, työntekijöitä, ammattijärjestöjen edustajia että luottamushenkilöitä. Työhyvinvointiin tähtäävää työtä jatkettiin edelleen ainakin työnohjauksen menetelmin. Kuntatyö kuntoon hanke päättyi vuoden 2005 lopussa. Matkailu Matkailun kärkituotteena toimii kunnan osakkuusomistuksessa oleva Vapaa-ajankeskus Parra Oy:n laskettelukeskus Snowpark Parra, jossa talvikausina on n kävijää. Parra Oy on sekä toiminnallisesti että taloudellisesti hyvin palvelukykyinen ja yhtiö keskittyy alkuperäiseen tehtäväänsä ja rooliinsa eli laskettelubisnekseen. Luonto-Parra (=Kesä-Parra) on vuoden 2004 alusta alkaen ollut Teuvan Rivakka ry:n hallinnassa. Teuva-Infossa, joka siirtyi kertomusvuoden alussa Teuvan Kulttuuritalo Orrelaan, on kuntaa ja kunnan palveluita esitteleviä matkailu- ym. esitteitä, yritysten esitteitä, julkisten kulkuneuvojen aikatauluja ym. Esitteitä on saatavilla myös kunnantalolla ja kesällä avoinna olleessa Pyöräilyn erikoismuseossa Pyörätallissa. Kunnan uusi matkailuesite valmistui sopivasti juuri ennen heinäkuun lopulla alkaneita Eteläpohjalaisia Spelejä. Esitettä on toimitettu matkailijoiden saataville matkailujärjestöjen toimipisteisiin, naapurikuntien matkailuinfoihin, Teuva-Infoon, kunnanvirastoon ja kunnan eri kohteisiin. Maaseutupalvelut Varsinaisten tukihakemusten viimeinen palautuspäivä oli Tukihakemuksia jätti 301 tilaa. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 2 tilaa eli 0,7 %. Tukihakemusten mukaan tiloilla oli käytettävissä peltoa ha. Maaseututoimen kautta tiloille maksettiin Eu:n ja kansallisia tukia yhteensä euroa. TE-keskuksen kautta maksetut tuet yhteensä euroa. Etelä-Pohjanmaan TE-keskus on 97 rahoitustukipäätöksellä myöntänyt maatiloille investointitukea avustuksina ja lainoina euroa. Kevään tukihakemuskoulutukseen 29. maaliskuuta osallistui 107 viljelijää. Syksyllä 14. lokakuuta pidetyssä tilatukijärjestelmää käsitelleessä koulutustilaisuudessa oli 113 osallistujaa.

7 Kuluttajaneuvonta Kunnallisen kuluttajaneuvojan tehtävänä on antaa kuluttajille yleistä tietoa kuluttaja-asioista, henkilökohtaista neuvontaa kulutuspäätösten kannalta merkittävistä asioista sekä kuluttajan asemasta. Kuluttajaneuvonnassa avustetaan kuluttajaa yksittäisissä elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisissä ristiriitatilanteissa selvittämällä asiaa ja pyrkimällä sovintoratkaisuun sekä tarvittaessa ohjaamalla asianmukaiseen oikeussuojaelimeen (kuluttajavalituslauta-kunta tai oikeusistuin). Kuluttajaneuvoja osallistuu kulutushyödykkeiden hintojen, laadun, markkinoinnin ja sopimusehtojen seurantaan sekä avustaa pyynnöstä muita kuluttajaviranomaisia. Kuluttajaneuvonta on lakisääteistä, maksutonta ja sitä annetaan ensisijaisesti kunnassa asuville henkilöille. Teuvan kunnassa kuluttajaneuvonnasta vastaa oman toimensa ohella rakennustarkastaja. Kertomusvuoden aikana yhteydenottoja kuluttajaneuvontaan on ollut noin n. 75. Tapaukset ovat ratkenneet ohjeilla, yhteydenotoilla tavaran/palvelun tuottajiin sekä neuvotteluilla, eikä kirjallisia valituksia kuluttajavalituslautakunnalle tai oikeusistuimiin ole tarvinnut tehdä. Resurssit eivät ole riittäneet yleiseen neuvonta- eikä valistustyöhön. Kirjastossa on erityinen kuluttajainfopiste, jossa on saatavilla ajankohtaisia kuluttajatiedotteita ym. ohjeita. Kuluttajainfopisteen hoidossa on avustanut terveystarkastaja. Teuvan historia II Teuvan historian II osan kirjoittamisesta tehtiin v sopimukset professori Raimo Rannan ja tohtori Ossi Viidan kanssa. Teuvan historia II käsittää vuodet n ja tarkoituksena on, että historia on valmis vuonna Kustannusten jako Teuvan kunta 80 % ja Teuvan seurakunta 20 %. Kirjoitustyötä johtaa ja valvoo historiatoimikunta, jossa on 9 kunnan nimeämää ja 5 seurakunnan nimeämää jäsentä. Asiantuntijoina toimikunnassa on kumpikin historian kirjoittaja. Tulevaisuuslautakunta Tulevaisuuslautakunnan toiminta-ajatuksena on hallintosäännön mukaan tulevaisuuden kehityksen ennakointi kunnassa ja seutukunnassa, ideoiden ja keinojen kehittäminen yhteistoiminnassa kuntalaisten, oppilaitosten ja kunnan ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa kunnan/seutukunnan myönteisen kehityksen turvaamiseksi uutta kehittyvää teknologiaa ja EU:n tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen. Tulevaisuuslautakunta kokoontui kertomusvuoden aikana 12 kertaa. Kunnanhallitukselle ehdotettiin, että ryhdytään kiireesti neuvottelemaan Lauri Tähkä & Elonkerjuun saamiseksi Teuvan PR-porukaksi. Esitettiin tonttikampanjan käynnistämistä Lossanmäen tonttien myymiseksi. Edelleen esitettiin, että kunnanhallitus ryhtyy toimenpiteisiin positiivisen kuntakuvan luomiseksi ja yleisen vireyden nostamiseksi Teuvalla tulevaisuuslautakunnassa ideoitujen periaatteiden ja toimenpide-ehdotuksen pohjalta. Tämä ns. Teuva-paketti sisältää seuraavat tavoitteet: Rakennusbuumi Teuvalle, Asu Teuvalla, on työpaikkasi missä tahansa!, Potkua yrittämiseen, Lapsissa on tulevaisuutemme ja Rinta rottingille. Lautakunta keskusteli kauppiastoimikunnan edustajien kanssa Teuvan palvelurakenteen ylläpitämisestä ja perusti toimikunnan kehittelemään asiaa. Suupohjan Seutuverkko Oy:n toimitusjohtaja Juha Palonen kävi selostamassa lautakunnalle seutuverkon rakentamisen tilannetta ja seutuverkon tarjoamia mahdollisuuksia. Luokanopettaja Anna Satokunnas oli kertomassa kolmen pääoman ajattelutavasta, joka päätöksentekijöiden tulisi lautakunnan mielestä omaksua ja ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa. Kertomusvuoden loppupuolella lautakunta päätti toteuttaa kyläkierroksen, jonka tarkoituksena on kartoittaa kyläläisten mielipiteitä ja ideoita. Kertomusvuonna vierailtiin Horossa ja Äystöllä. Historiatoimikunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana 4 kertaa. Historian kirjoittajat ovat ilmoittaneet, että käsikirjoitus valmistuu sopimuksen mukaan toukokuun loppuun 2006 mennessä. Historiatoimikunta valmisteli historian toimitusta ja teki kunnanhallitukselle ehdotuksen toimitussopimuksesta professori Raimo Rannan kanssa.

8 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO- JA TOIMINTAORGANISAATIO SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN ITSEOHJAUTUVA JOHTOTIIMI Jorma Uusimäki Apulaiskamreeri Sosiaali- ja terveystoimen talous- ja yleishallinto Hannele Laaksonen Hoitotyön johtaja Hoito-, hoiva- ja palvelutyön sekä henkilöstön johtaminen ja kehittäminen Markku Salomäki Johtava lääkäri Terveydenhuollon palvelutuotanto ja lääketieteellinen johto Pekka Rahkonen Sosiaalijohtaja Sosiaalihuollon palvelutuotanto ja sosiaalitieteellinen johto Talous- ja yleishallinto Keskusvarasto Keskuskeittiö Lehtiharjun keittiö Kiinteistönhuolto KOTIHOITO * kotipalvelu * kotisairaanhoito * palvelukotihoito *neuvolatoiminta Lääkärit Psykologi Lääkekeskus Sairaankuljetus Välinehuolto Sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvat tehtävät Sosiaalihuollon erityislakeihin perustuvat tehtävät Holhous KEHITYSVAMMA- HUOLTO * ohjatun asumisen yksikkö * toimintakeskus * autetun asumisen yksikkö TERVEYSKESKUS- HOITO * vastaanottopalvelut * työterveyshuolto * laboratorio * röntgen * fysioterapia Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö HAMMASHUOLTO Hammaslääkärit Hoitohenkilökunta Lääketieteellinen hoito OSASTOTOIMINTA * terveyskeskusosasto I * terveyskeskusosasto II * terveyskeskusosasto III * Henriikkakoti

9 Kuntien erityistoimiala - kuntien hoidettavaksi eri laeilla säädetyt tehtävät - on kokonaisuutena katsoen laajentunut yhteiskunnallisen kehityksen myötä. Erityistoimialaan kuuluvat tehtävät ovat lisääntyneet erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Yksilön oikeudesta sosiaali- ja terveyspalveluihin on säädetty laeissa eri tavoin. Eräiden palvelujen turvaamista on pidetty niin tärkeänä, että yksilölle on säädetty ns. subjektiivinen eli jokaiselle kuuluva oikeus saada palvelu. Tällaisia palveluja ovat mm. lasten päivähoito, eräät vammaisille henkilöille säädetyt palvelut, toimeentuloturva sekä oikeus kiireelliseen sairaanhoitoon. Kunnalla on velvollisuus varata riittävä määräraha näitä palveluja varten kaikissa tilanteissa. Suuri osa sosiaali- ja terveyspalveluista on kuitenkin määrärahasidonnaisia. Yksilöllä on tällöin oikeus palveluun kunnan varaamien määrärahojen rajoissa. Palveluja voidaan tällöin kohdentaa niitä kaikkein eniten tarvitseville. Yleisenä periaatteena on kuitenkin pidettävä sitä, että palvelun tarve on aina arvioitava yksilöllisesti. Palvelua ei voida evätä pelkästään määrärahan puutteeseen vedoten. Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on kunnilla. Se merkitsee vastuuta osoittaa riittävät voimavarat kunnan tehtäväksi säädettyihin palveluihin. Rahoitusvastuu jakaantuu kunnan (verotulot), valtion ja toimintatuottojen kesken. Valtion rahoitusosuus vuodelle 2005 lisääntyi euroa. Valtionosuuksien lisäys on tarkoitettu erityisesti kuntien terveydenhuoltojärjestelmien kehittämiseen sekä sosiaalipalvelujärjestelmän kehittämistyöhön. Vanhushuoltoa on kehitettävä ja parannettava lisäämällä vanhustenhuollon virkoja. Sosiaali- ja terveystoimen päävastuualueen toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja taloudellinen kehitys Päämääränä oli kehittää toimintaa, henkilöstöä ja palvelujärjestelmän rakennetta siten, että palvelujärjestelmä vastaa kohtuullisin kustannuksin ja laadukkaana kunnan asukkaiden tarpeisiin. Keskeisiä päämääriä olivat avohoitokeskeisyys, taloudellisuus ja vaikuttavuus siten, että perusturva tuli järjestää ensisijaisesti avohoidossa, jonka resursseja on lisätty. Toiminnallisena tavoitteena on ollut järjestää lakisääteinen sosiaalihuolto sekä sairaanhoito- ja terveyspalvelut kunnan eri-ikäisille asukkaille. Toiminnallisissa tavoitteissa on korostettu palvelurakennemuutoksia niin, että sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus turvataan ja palvelut järjestetään tehokkaasti. Palvelujen järjestämisen turvaamiseksi sosiaali- ja terveystoimi on ollut mukana seutukunnallisissa sosiaali- ja terveystoimen projekteissa. Palvelujärjestelmän päämääränä on ollut ylläpitää ja edistää kuntalaisten terveyttä ja omatoimista selviytymistä sekä ehkäistä syrjäytymistä ja hoitaa sairauksia. Päävastuualueen toiminta-ajatus oli seuraava: Sosiaali- ja terveystoimi tukee teuvalaisten selviytymistä eri elämäntilanteissa tuottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ensisijaisesti kunnan omassa organisaatiossa ja sen lisäksi seutukunnallisesti sekä kuntayhtymien kanssa. Samalla kehitetään yhteistoiminnassa muiden päävastuualueiden kanssa kunnan sosiaalisia ja terveydellisiä oloja sosiaalisten ja terveydellisten epäkohtien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi sekä täten palvelutarpeiden vähentämiseksi. Valtuuston hyväksymät päämäärät sekä hyväksyen tiedoksi merkitsemät tavoitteet ja painotukset ilmenevät vuoden 2005 talousarviokirjan sivuilta Talouden kehitys vuosina Tilastotietoja sosiaali- ja terveydenhuollon kertomuksista vuosilta KUSTANNUKSET netto mk/euro/asukas sis. kiinteistö- ym. sisäiset kustannukset U U e e e e Sosiaalihuolto Terveydenhuolto Sos. ja terv.yht Kansanterv.työ Erikoissairaanh

10 Sosiaali- ja terveystoimi on toiminut hallinnollisesti ja toiminnallisesti yhdistettynä vuodesta 1993 alkaen. Eri vastuualueiden ulkoiset bruttomenomäärät jakautuivat seuraavasti (vuosi 2004 sulkeissa). sosiaali- ja terv.toimen hallinto e ( e) sosiaalityö e ( e) avohoito e ( e) laitoshoito e ( e) lasten päivähoito e ( e) Hallinnon menoihin sisältyy avohoidon kehittämishankkeen kustannuksia euroa. Sosiaali- ja terveystoimen bruttomenot kasvoivat noin euroa, tulot lisääntyivät n euroa, nettomenojen muutos n euroa, noin 6,5 % verrattuna vuoteen Väestön ikärakenne asukkaita 0-6 v % 7-14 v v. yli 65 v. % v. % yli 75 v. % yli 85 v. % , , ,1 88 1, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 ENNUSTE 2010 uusi , , vanha , , , , , , , , , , , , ,5 UPainotukset ja tulokset vastuu- ja tehtäväalueilla Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon erityisenä tehtävänä on ollut lisääntyvässä määrin huolehtia siitä, että julkiselle vallalle säädetty velvoite turvata jokaiselle kuntalaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut toteutuu. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on edellyttänyt yhteistyötä eri hallintokuntien kesken, seudullisesti ja maakunnallisesti. Hallinnon menoihin on sisältynyt seudullisiin sosiaalija terveyspalvelujen kehittämishankkeisiin menomäärärahoja euroa. Keskeisimpiä kehittämishankkeita ovat olleet mielenterveystyön alueellinen verkostotyö ja sosiaali- ja terveyspalvelujen seutukunnallinen strategiatyö (seutukoordinaattorihanke). S o s i a a l i t o i m i Sosiaalityön vastuualue Sosiaalityön tavoitteena on ollut ylläpitää ja edistää yksilöiden ja perheiden turvallisuutta ja suoriutumista, selvittää sosiaalisia ongelmia sekä antaa ohjausta ja neuvontaa. Sosiaalityön vaikutusta on kanavoitu eri väestöryhmiin siten, että sosiaalityöntekijät ovat osallistuneet lisääntyvässä määrin ns. moni-ammatillisten työryhmien työskentelyyn eri hallinnon-aloilla ja sosiaali- ja terveystoimen vastuu- ja tehtäväalueella. Sosiaalityöntekijä vastaa peruskoulujen sosiaalityöstä, vastaanotto yksi päivä viikossa yhteiskoululla.

11 U 1994 U 2000 Lastensuojelu Perhekotisijoituksen ja lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän kustannukset ovat euroa. Tuloja on kertynyt suurten kustannusten tasausjärjestelmän kautta euroa. Tasausjärjestelmä päättyi vuoden 2005 lopussa. Lasten ja perheiden palveluista kasvatus- ja perheneuvonta on järjestetty ostopalveluna Kauhajoen kaupungilta, suoritteita 509, kustannukset euroa, menojen kasvu 24 %. Toimeentuloturva Toimeentulotuki on lakisääteinen, ei määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu. Toimeentuloturvan menoihin sisältyvät varsinaisen toimeentulotuen, kuntouttavan työtoiminnan ja elatustuen menot. Menot yhteensä euroa, 9,8 % alhaisemmat kuin vuonna Kuntouttavan työtoiminnan piirissä ei ole ollut teuvalaisia vuonna 2005 Toimeentulotukea saaneet ruokakunnat Elatustukea on maksettu 95 lapsesta euroa. (96 lasta vuonna 2004). Elatusapua perittiin elatusvelvollisilta euroa (vuonna 2004 n euroa). Päihdehuolto Päihdehuollon katkaisuhoidosta on ensisijainen vastuu ollut ns. moniammatillisella työryhmällä. Seinäjoen A- klinikan sosiaaliterapeutin vastaanotto on Teuvalla kaksi kertaa kuukaudessa, asiakkaita 21. Suupohjan Sininauha ry on aloittanut seutukunnallisen päiväkeskus- ja tuetun asumisen toiminnan päihdeongelmaisille. Palvelun piirissä on 4 teuvalaista. Päihdehuollon kokonaiskustannukset ovat euroa. Menojen kasvu n. 30 %. Päihdeongelmien hoitotarve on lisääntynyt siten, että pitempiaikaiseen katkaisuhoitoon tarvitaan laitoshoitoa. Sosiaalityön asiakaskäynnit: v v v v v v v v v v v v Vanhus- ja vammaispalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut sekä tukitoimet on järjestetty sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve on edellyttänyt. Erityisesti vammaispalveluista on merkittävä osa sellaisia menoeriä, jotka on vammaisille korvattava sataprosenttisesti, subjektiivinen oikeus. Kuljetuspalvelujen piirissä on ollut 67 asiakasta (edellisenä vuonna 57), kustannukset euroa. Osa kuljetuksista on järjestetty sosiaalihuoltolain mukaisina kuljetuspalveluina. Henkilökohtaisen avustajan kustannukset ovat n euroa (edellisenä vuonna euroa). Palvelujen piirissä on 7 vaikeavammaista. Omaishoidontuen saajia on ollut 67, menot noin euroa ( euroa vuonna 2004). Vanhusja vammaishuollon menot ovat olleet euroa ja menojen kasvu n. 16,5 %. Kehitysvammahuolto Kehitysvammaisten erityishuoltoon kuuluvia palveluita ovat terveydenhuolto, ohjaus, kuntoutus ja toiminnallinen valmennus, työtoiminta, asumisen järjestäminen ja apuvälineiden järjestäminen sekä laitoshoito. Kehitysvammahuollon palveluista omana toimintana on järjestetty työtoiminta, autettu asuminen (hoitokoti) ja ohjattu asuminen (asuntola). Laitoshoidon palvelut on järjestetty Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kautta. Kehitysvammahuollon oman toiminnan menot olivat euroa, menojen kasvu 2,16 %. Laitoshoidon menot (Eskoo) euroa, menojen kasvu 3,65 %.

12 Päivähoidon vastuualue Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lasten päivähoito sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki ovat subjektiivisia oikeuksia alle oppivelvollisuusikäisille lapsille. Päivähoidon suurimman menoerän muodostavat palkat. Muita suurempia menoeriä ovat elintarvikkeiden hankinnasta ja perhepäivähoitajille maksettavista kustannuskorvauksista johtuvat menot. Lasten päivähoidon tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa huolehtia lapsen hyvinvoinnista ja kehityksestä sekä antaa mahdollisuus molemmille vanhemmille työssäkäyntiin tai opiskeluun. Keskeinen tavoite on edelleenkin järjestää jokaiselle päivähoitoa tarvitsevalle lapselle vanhempien toiveiden mukainen ja lapselle sopivin päivähoitopaikka. Kunnassa toimi kertomusvuoden lopussa 26 perhepäivähoitajaa ja kirkonkylässä vuorohoitoryhmis, joka on tarkoitettu ensisijaisesti vuorohoitoa tarvitseville lapsille. Vuorohoitoryhmiksessä on neljä työntekijää ja päivittäin hoidossa keskimäärin 12 lasta. Horon ryhmiksen toiminta on edelleen jatkunut, Horon ryhmiksessä on yksi työntekijä ja hoidossa 4-5 lasta. Helmikuussa 2005 Äystölle perustettiin ryhmis, jossa vuoden lopussa työskenteli kolme työntekijää, lapsia hoidossa 11. Päiväkodilla on järjestetty esiopetusta kahdessa eri ryhmässä yhteensä n. 40 lasta. Osa esiopetuksessa olevista lapsista tarvitsee myös päivähoitoa. Myös erityishoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten hoito on keskitetty päiväkodille. Lasten kotihoidontuki on vaihtoehto lapsen hoidon järjestämiselle muutoin kuin kunnallisessa päivähoidossa. Kertomusvuoden aikana on edelleen maksettu yksityisen hoidontuen kuntalisää lapsista, joiden päivähoito on järjestetty yksityisesti kunnan hyväksymällä yksityisellä palveluntuottajalla. Teuvan kunta osallistuu seurakunnan päiväkerhotoiminnan menoihin 25 prosentilla kustannuksista. Vuonna 2004 alkanut koko päivähoidon kehittämisprojekti on jatkunut edelleen koko vuoden Projektin tavoitteena on laatia varhaiskasvatussuunnitelma kuntaan ja eri päivähoitomuodoille. Koulutus järjestetään yhteistyössä Jurvan päivähoidon kanssa ja sen toteuttaa Innoline Group/InnoRet Lahdesta. Koulutusprojekti päättyy tammikuussa Kertomusvuoden lopussa perhepäivähoidossa oli 111 lasta, kolmiperhepäivähoidossa 10 lasta, vuorohoitoryhmiksessä 16 lasta, Horon ryhmiksessä 5 lasta, Äystön ryhmiksessä 11 lasta ja Sipilän päiväkodilla 15 lasta (huom. lisäksi eskarit, joita ei ole laskettu päivähoidon piirissä oleviksi). Hoitopäiviä vuonna 2005 oli yhteensä (vuonna 2004 yhteensä ). Päivähoidon ulkoiset menot vuonna 2005 olivat n. 1,4 milj. euroa (vuonna 2004 n. 1,3 milj. euroa), lasten kotihoidontuen menot olivat n euroa, vuonna 2004 n euroa ja osuus seurakunnan päiväkerhotoiminnasta edelleen n euroa. Avohoidon vastuualue Kotipalvelu Kotipalvelu on osa sosiaalipalveluja, jolla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista ja niissä avustamista. Avohoidon kehittämishankkeen turvin on määräaikaisesti lisätty henkilökuntaa kotona annettavien palvelujen tehtäväalueella, mikä on mahdollistanut kotipalvelussa ilta- ja viikonlopputyön. Toiminnassa on korostettu kotipalvelun ja vuodeosaston yhteistyön toimivuutta ja sen merkitystä. Vuoden 2005 aikana on toteutettu ennaltaehkäisevät kotikäynnit yli 85-vuotiaille vanhuksille, jotka eivät vielä ole palvelujen piirissä. Kotikäyntien yhteydessä on selvitetty vanhuksen kotona selviytyminen, suoritettu muisti- ja toimintakykytestit. Kotipalvelun menot euroa, menojen kasvu 10,20 %. Kotipalvelun piirissä on vuoden aikana ollut 248 henkilöä. Tukipalveluja saaneita asiakkaita 205. Tukipalveluna vanhuksille on järjestetty saunapalveluja, ateriapalveluja ja turvapuhelinpalveluja. Kotipalveluauto on huolehtinut ateria-, sauna- ja asiointikuljetuksista. Sotainvalidien kotiavustajatoimintaa on tuettu erillisellä määrärahalla n euroa/vuosi. Kotiavustajien välitys sotainvalidi- ja sotaveteraaniperheille on siirretty kodinhoitajan tehtäväksi maaliskuussa 2005.

13 908 U 1996 U 2001 Kotona annettavat palvelut, käyntien lukumäärä U Kotipalvelu Kotisairaanhoito Kotipalvelu Kotisairaanhoito Palvelukodit Vanhusten palvelukoteja on ollut kertomusvuoden aikana viisi, paikkoja yhteensä 50. Kertomusvuoden aikana käynnistettiin uusi palvelukoti Nummiranta ja samanaikaisesti käynnistettiin palvelukoti Heikinhovin kunnostaminen. Palvelukotien vakituista henkilökuntaa lisättiin vuoden 2005 alusta lukien Ailintuvassa 2,5 ja muissa palvelukodeissa 3 työntekijään/palvelukoti. Henkilökuntalisäyksen ja työaikamuutosten myötä palvelukotien henkilökuntaa on paikalla kaikkina viikonpäivinä kello ja Ailintuvassa klo Asiakkaiden turvallisuuteen kiinnitettiin huomiota laatimalla jokaisen palvelukodin turvallisuusselvitys ja pelastussuunnitelma. Hoidon jatkuvuuden ja tiedonkulun parantamiseksi otettiin käyttöön asiakaskohtaiset hoitokansiot. Palvelukotien toimintakäytäntöjä uudistettiin ja yhtenäistettiin ja hoitajien työn painopistettä siirrettiin kodinhoidollisista tehtävistä asukkaiden hoitoon ja huolenpitoon, tavoitteena hyvä hoito ja kuntouttava työote. Palvelukotien kokonaismenot olivat euroa, menojen kasvu n. 9 %. Palvelukotien asumispalvelupäivät U U U Ailintupa Heikinhovi Markkula Simonhovi Mäntyniemi Yhteensä U U Ailintupa Heikinhovi Markkula Simonhovi Mäntyniemi SyyspihlajaU U Yhteensä Laitoshoidon vastuualue Henriikkakoti Henriikkakoti on 38-paikkainen vanhushuollon osasto. Dementiaosasto on 9-paikkainen. Intervallihoitopaikkoja on 5. Palvelurakennemuutoksen myötä Henriikkakoti on muuttunut yhä huonokuntoisempien vanhusten hoitopaikaksi. Toiminnallisena tavoitteena on ollut tukea vanhushuollon avohoitoa. Henkilökunnan rakenteellisena muutoksena yksi perushoitajan toimi on muutettu sairaanhoitajan toimeksi ja hoitoapulaisen toimi on vakinaistettu ruokahuollon tehtäviin. Hoitopäiviä , kuormitusaste 105,29 %. Menot euroa, menojen kasvu n. 2,4 %. Henriikkakodin 20-vuotisjuhlia vietettiin keväällä Eskoon keskuslaitos Eskoon keskuslaitoksessa on kolme teuvalaista, kokonaiskustannukset n euroa. T e r v e y s t o i m i Avohoidon vastuualue Lääkäripalvelut Tavoitteena on ollut väestövastuisen toiminnan ylläpitäminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen porrastuksen toimivuus. Neljäs lääkärinvirka oli täytettynä saakka. Vastaanotolle on palkattu terveydenhoitaja, jonka tehtävänä on soveltuvin osin korvata lääkärivajausta. Terveydenhoitajan työpanosta on käytetty myös avohuollon kehittämishankkeen tehtäviin. Lääkärin vastaanoton avohoitokäyntejä oli (vuonna ). Terveydenhoitajan vastaanotolla käyntejä (vuonna ). Alkuvuoden hyvä lääkäritilanne vähensi päivystyskäyntejä, mutta loppuvuodesta päivystyskäynnit taas lisääntyvät. Päivystysaikana käyntejä oli 4 304, mikä on 27 % kokonaiskäyntimäärästä. Yöpäivystyksen ulkoistamisen vuoksi terveyskeskuslääkärit eivät ole osallistuneet jälkeen keskussairaalan yöpäivystykseen, jossa teuvalaisia kävi vuoden aikana 79 potilasta.

14 U 1996U U 2001 Lääkäripalvelut Avohoito- U U käynnit Avohoito- U käynnit Hammashuolto Hammaslääkärivaje on jatkunut. Hammaslääkärien työpanos keskimäärin 2,7 hammaslääkärityövuotta. Hoitotakuun mukainen hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hammashoito on vaikeutunut etenkin aikuisten kohdalla. Lapset ja nuoret ovat päässeet hoitoon yksilöllisen tarpeen mukaan. Vuodenvaihteessa jonotuslistalla oli 110 potilasta, pisin odotusaika 5 kuukautta. Hammaslääkäreillä käyntejä on ollut (6 418 vuonna 2004), hammashoitajalla käyntejä (658 vuonna 2004). Potilaita on ollut yhteensä (2 175 vuonna 2004). Kotisairaanhoito Kotisairaanhoidossa on suunniteltu kotihoidon tiimityötä yhdessä kotipalveluhenkilökunnan kanssa. Tavoitteena on tehostaa kotisairaanhoito- ja kotipalveluhenkilöstön yhteistyötä, suunnittelua ja toteutusta. Avohuollon kehittämisrahalla palkatut sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja ovat tehneet myös viikonlopputyötä. Neuvolatoiminta Vuoden 2005 lopussa lakkautettiin lastenneuvolat Horossa, Äystöllä ja Perälässä. Lastenneuvolatyö keskitetään jatkossa Kirkonkylän neuvolaan. Sivuneuvoloiden aikuisvastaanottoja on supistettu tarvetta vastaavaksi. Neuvolatyötä tekeville terveydenhoitajille on suunniteltu uudet tehtäväalueet, sivukylillä on luovuttu väestövastuullisesta vauvasta vaariin periaatteesta. Diabetesriskiasiakkaiden seulontaa on kehitetty suunnittelemalla Teuvalle omat riskiasiakkaiden hoitopolkumallit. Diabeteksen ehkäisyohjelma eli Dehko on jatkunut koko vuoden. Äitiys- ja lastenneuvolatyössä painopistealueena on ollut lapsen ja vanhempien välisen varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen. Kouluterveydenhuollossa kiinnitettiin erityistä huomiota kouluikäisten henkiseen hyvinvointiin ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Täydentävät palvelut Tehtäväalue tutkimus/käyntikerta 1997U Laboratorio Röntgen U Laboratorio Röntgen Fysioterapia UAvohoitoU Yksilökäynnit Ryhmäkäynnit Yhteensä ULaitoshoitoU Yksilökäynnit Ryhmäkäynnit Yhteensä Röntgen Röntgenosaston auditointi on suoritettu kertomusvuoden aikana toimiluvan jatkamiseksi. Lääkärin vastaanoton henkilökunta ei voi ottaa enää röntgenkuvia, minkä vuoksi röntgenhoitajan työssä kokeiltiin myös iltavuoroja. Kokeilusta on tarpeettomana luovuttu. Laboratoriopalvelut Tutkimusten määrän lisääntyessä huomattavasti on lisätyövoimana käytetty kuntohoitajan työpanosta. Fysioterapia

15 Fysioterapian palveluissa ensisijaisia kohdealueita ovat olleet vuodeosaston potilaiden kuntoutus ja avohoidossa lakisääteinen apuvälinepalvelu. Ylläpitävää kuntoutusta on annettu myös Henriikkakodin ja palvelukotien asukkaille ja Lehtiharjun sairaalan potilaille. Avohoidossa on keskitytty sairauskohtaisten ryhmien toimintaan. Alueelliseen apuvälinekeskukseen ei siirrytty vuonna Apuvälineet hankitaan sairaanhoitopiirin hankintarenkaan kautta. Työterveyshuolto Työterveyshuollon tavoitteena on ollut järjestää lakisääteiset työterveyspalvelut yrityksille ja maataloustuottajille. Vuoden 2005 aikana on tehty sairaanhoitopalveluista sopimus 8 yrityksen kanssa. Kuntatyö kuntoon -projektin puitteissa järjestettiin laajempi terveydentilan kartoitus 48 kunnan työntekijälle. Laitoshoidon vastuualue Laitoshoitoa on annettava henkilölle, joka tarvitsee apua, hoitoa tai muuta huolenpitoa, jota ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista järjestää hänen omassa kodissaan muita sosiaali- ja terveyspalveluja hyväksi käyttäen. Laitoshoidon tavoitteena on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen ensisijaisesti omilla osastoilla, terveyskeskuksen vuodeosastolla, dementiaja pitkäaikaissairaiden osastolla (osasto 2, Lehtiharju) ja sosiaalisen kuntoutuksen osastolla (osasto 3, Lehtiharju). Osastotoiminnan tavoitteena on ollut myös alentaa merkittävästi erikoissairaanhoidon nettokustannuksia. Osasto 1 (terveyskeskuksen vuodeosasto) Terveyskeskuksen vuodeosaston (38 paikkaa) painopistealueena on ollut erikoissairaanhoidon jatkohoidosta huolehtiminen. Vuodeosaston hoitopalveluihin sisältyvät akuutti ja pitkäaikainen perussairaanhoito. Merkittäviä hoidettavia potilasryhmiä ovat ortopediset/luukirurgiset tukielinleikatut kuntoutettavat, syöpäleikkauksista toipuvat, diabetesohjausta tarvitsevat sekä sydän- ja verisuonisairauksista kärsivät potilaat. Erityistoiminnasta on mainittava sotaveteraaneille järjestetty kahden viikon kuntoutusjakso sekä päihdeongelmaisten katkaisuhoito. Osasto on siirtynyt sähköiseen potilasasiakirjaamiseen. Osasto on osallistunut SAS-ryhmän toimintaan, mikä on edesauttanut potilaiden nopeampaa sijoittumista oikeisiin hoitopaikkoihin. Henkilökunnan työssäjaksamista on pyritty edistämään niin, että yli 55-vuotiaat vapautetaan tarvittaessa yövuoroista. Henkilökunta on osallistunut työnkiertoon. Osaston kuormitusprosentti on ollut 116,54 %. Keskimääräinen hoitoaika 29,36 vuorokautta (vuonna ,2 vuorokautta). Hoitopäiviä (vuonna ). Osaston menot ovat kasvaneet vain euroa, 0,02 % edelliseen vuoteen verrattuna. Osasto 2 (Lehtiharju) Osasto 2:lla on hoidettu vaikeita psykogeriatrisia ja psyykkisesti vaikeahoitoisia dementoituneita potilaita. Osastolla on toteutettu sekä pitkäaikaista hoitoa että akuutteja hoitojaksoja, mm. lääkehoidon tarkistuksia. Potilaat ovat entistä vaikeahoitoisempia, mistä johtuen hoitojaksot ovat pidentyneet, keskimääräinen hoitoaika 243,1 vuorokautta (vuonna ,6 vuorokautta). Osasto on 18-paikkainen. Hoitopäiviä (vuonna hoitopäivää). Kuormitusprosentti 101,77 %. Psykiatriset konsultaatiot on viikoittain hoitanut psykiatri Esa Hiltunen ja vastaavana lääkärinä on toiminut terveyskeskuslääkäri Heikki Korpi. Henkilökuntarakennetta on muutettu siten, että yksi mielenterveyshoitajan toimi muutettiin sairaanhoitajan toimeksi ja perustettiin uusi sairaanhoitajan toimi. Osaston menot kasvoivat 3,71 %. Osasto 3 (Lehtiharju) Osastotoiminnan painopisteenä on seutukunnallinen ja maakunnallinen yhteistyö. Osastolla on hoidettu psykiatrisista häiriöistä kärsiviä potilaita nuorista aikuisista aina vanhuusikään asti. Päädiagnoosiryhmät muodostavat skitsofrenia ja muut psykoosit, persoonallisuushäiriöt sekä mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt. Osa potilaista on sairautensa luonteen vuoksi pitkäaikaishoidossa. Osastolla hoidettiin myös sellaisia kehitysvammaisia, joilla on psykiatrinen tausta. Liikuntarajoitteisten ja somaattisista sairauksista kärsivien potilaiden määrä lisääntyi. Intervallijaksojen pituudet vaihtelevat viikosta kahdeksaan viikkoon. Hoitojakson pituus oli 70,4 vuorokautta (vuonna ,4 vuorokautta). Osas-

16 U ton kuormitusprosentti oli 112,9 % (edellisenä vuonna n. 116 %). Hoitopäiviä (vuonna ). Osaston yhteydessä toimivassa päivätoiminnassa oli käyntiä (vuonna käyntiä). Teuvalaisten osuus käyntiä. Osaston menot ovat olleet 2,86 prosenttia alhaisemmat kuin vuonna Omien osastojen taloudellista tulosta voidaan pitää erinomaisena. Menomäärärahojen kasvu 1,42 % edelliseen vuoteen verrattuna. Lehtiharjun hoitopäivät kunnittain UOsasto 2U Ilmajoki Isojoki Isokyrö Jalasjärvi Jurva Karijoki Kaskinen Kauhajoki Kurikka Kristiinankaupunki 105 Laihia Närpiö Teuva U2879U U2689U U1638U U1822U U2440U U1909U U881U U363U U608U Yhteensä Osasto 3U Ilmajoki Isojoki Isokyrö Jalasjärvi Jurva Karijoki Kauhajoki Kurikka Teuva Ylihärmä U365U U365U U365U U366U U242U Yhteensä Osastot yhteensä Teuva Teuva % 25,3 25,7 16,9 21,6 22,6 21,2 14,0 11,7 14,7 Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon palveluja ostettiin pääasiallisesti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä ja Selkämeren sairaalasta. Erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset nousivat 10,1 % vuoden 2004 tilinpäätökseen verrattuna. Vuoden 2005 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna nousu oli 14,7 % ja lopulta ylitys oli 2,5 % euron lisämääräraha huomioiden. Nousu oli selvästi odotettua suurempi. Hoitotakuusta aiheutuneeseen kustannusten lisäykseen ei osattu riittävästi varautua. Kustannusten nousussa oli kuitenkin ei-toivottavia piirteitä. Erikoissairaanhoidon suoritteet ja kustannusten nousu kohdistuivat erityisesti hoitopäiviin ja poliklinikkakäynteihin, joka ei ollut tavoitteiden ja kunnan tekemän tilauksen mukaista. Huolimatta siitä, että hoitotakuun toteuttamisessa operatiiviset tulosalueet olivat erityisen panostuksen kohteina, nousivat kustannukset Teuvan osalta yhtä paljon konservatiivisilla tulosalueilla. Suurimmat nousut olivat sisätaudeilla , sairaanhoitopiirin kirurgiassa , sairaanhoitopiirin ulkopuolelta ostamissa hoidoissa ja keuhkosairauk-

17 P2440 P 1909 P 948 P 881 U 2001 P 1348 P 363 sissa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri teki loppuvuodesta lisätalousarvion, johon kunnat eivät voineet varautua. Erityisvelvoitemaksua korotettiin taannehtivasti esim. Teuvan osalta yli euroa. Lääkehankinnan osalta Teuvan kunta on sitoutunut osallistumaan koko Tampereen erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien yhteiseen lääkehankintarenkaaseen. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteiseen apuvälinekeskukseen Teuva ei yhdessä muiden Suupohjan kuntien kanssa liittynyt, koska tästä ei ollut osoitettavissa taloudellista tai toiminnallista hyötyä. Leikkausjonot lyhentyivät edelleen sekä Teuvan että koko sairaanhoitopiirin osalta. Leikkausjonoissa on yhteensä potilasta, joista yli 6 kuukautta jonottaneiden määrä on 18 %. Leikkausjonoissa siis 439 sellaista potilasta, joiden osalta hoitotakuun kriteerit eivät vielä täyty. Teuvalaisia leikkausjonoissa oli 64 potilasta, joista yli 6 kuukautta jonottaneita 14 %. Selkämeren sairaalan osalta suoritteet ja kustannukset alenivat edelleen. Vaasan sairaanhoitopiirissä on merkittävää lääkärivajausta eikä sairaanhoitopiirissä työvoiman ja potilaiden ohjaus Selkämeren sairaalaan ole suunnitelmien mukaisesti onnistunut. Selkämeren sairaalan tulevaisuus on vakavasti uhattuna. Useita neuvotteluja on käyty Kristiinankaupungin johdon aloitteesta, mutta oleellisia ratkaisuja toiminnan turvaamiseksi ei ole saatu aikaan. Leikkaushoitoon pääsyä odottavat Teuvalaiset SHP yhteensä SHP kaihipotilaat Sairaaloiden/hoitolaitosten käyttö Teuvalaisten hoitopäivät P Etelä-Pohjanmaan keskussairaala (sisältää Törnävän sairaalan) - hoitopäivät hoitopaketit avohoito päiväkirurgia Lehtiharjun sairaala - dementia- ja pitkäaikaissairaille (osasto2) *) (7122)P *) (6657)P *) (7124)P (7374)*) 608 (6686)*) - sosiaalisen kuntoutuksen osasto (osasto 3) *) 708 (6809)P *) (6838)P *) P1177 (7533)P (7213)*) 1410 (7005)*) Eskoon keskuslaitos Selkämeren sairaala - hoitopäivät hoitopaketit poliklinikka Teuvan terveyskeskus (15454)*) Teuvan vanhainkoti (Henriikkakoti) *) kaikki hoitopäivät Muu toiminta Vuoden 2005 alusta on toteutettu keskitettyä sijaishankintaa, jonka piiriin ovat kuuluneet Henriikkakoti, osastot 1 ja 2, kehitysvammahuolto, palvelukodit, kotipalvelu, kotisairaanhoito, lääkärien vastaanotto ja täydentävät palvelut. Vuoden 2005 aikana varahenkilöstöön on palkattu kaksi perushoitajaa. Toinen on sijoitettu kotipalveluun ja toinen laitoshoidon alueelle, kustannukset ovat olleet n euroa.

18 OPETUS- JA SIVISTYSTOIMI Päävastuualueen toiminta-ajatus oli seuraava: Sivistystoimi tukee ja kannustaa ihmisen jatkuvaa henkistä kasvua ja vastaa kasvun tarpeisiin sekä kuntalaisten lisääntyvän koulutustarpeen ja vapaa-ajan tuomiin haasteisiin järjestämällä tasokkaan opetuksen ja monipuoliset palvelut kuntalaisille riippumatta iästä, asuinpaikasta tai terveydentilasta. Yleissivistävää ja myös ammatillista aikuiskoulutusta järjestetään jatkuvan koulutuksen periaatteiden mukaisesti. Sivistystoimen päävastuualueen toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja taloudellinen kehitys Valtuuston hyväksymät päämäärät sekä hyväksyen tiedoksi merkitsemät tavoitteet ja painotukset ilmenevät vuoden 2005 talousarvioasiakirjan sivuilta Palvelut on järjestetty kuntien keskimääräisiä kustannuksia korkeammin kustannuksin. Kokonaismenot ovat kasvaneet esiopetuksen laajenemisen myötä. Varsinaiset toiminnan kustannukset osa-alueittain ovat kiinteistömenot huomioon ottaen kuntien keskimääräisiä kustannuksia korkeammat. Oppilaskohtaiset kustannukset ovat kasvaneet oppilasmäärän alenemisen myötä. Projektit ja avaintulokset päävastuualueella Teuvan Kulttuurisaareke -hanke on päättynyt suunnitelmien mukaisesti Peruskorjatun talon nimeksi on päätetty Teuvan Kulttuuritalo Orrela. Tavoitteena on tehdä Orrelasta seutukunnallinen kulttuurimatkailukeskus, joka verkottuu sekä paikallisesti että alueellisesti kulttuuritoimijoiden ja yritysten kanssa. Päättynyt Kulttuurisaareke -hanke oli Etelä-Pohjanmaan maakunnan suurin kulttuurihanke. Oppimateriaalikeskus on välittänyt kouluille ja tarvittaessa kunnan eri toimipisteille esim. atk-tarvikkeita. Oppimateriaalikeskuksesta koulut ovat muun lainaustoiminnan ohella saaneet erilaisia oheispalveluita kuten skannausta, laminointia ym. Oppimateriaalikeskuksen toimesta julkaistiin 2005 kuvakirja Teuvasta. Kirja on ensimmäinen laatuaan Teuvalla ja sai suuren suosien. Kirjat tekijät; koulutoimen kanslisti Irma Sippola ja luokanopettaja Heikki Mahlamäki. Peruskoulut Perusopetusta järjestettiin 1-6 luokille kahdeksassa toimipisteessä ja yhdessä luokille 7-9. Lisäksi kunnassa toimi harjaantumis- ja erityisopetusta luokille 1-9 antava koulu, jonka oppilaista osa on naapurikunnista. Kesällä 2004 hyväksytty uusi opetussuunnitelma oli käytössä yhdeksättä vuosiluokkaa lukuun ottamatta kaikilla luokilla. Vapaaehtoisena A2 kielenä on opetettu ruotsia, jota opiskelee noin puolet ikäluokasta Koulujen johtokunnat ovat kokoontuneet kaikilla kouluilla vähintään kaksi kertaa vuoden aikana. Koulutuksen arvioinnissa on käytetty hyväksi eri opettajajärjestöjen laatimia valtakunnallisia kokeita kuudennella ja yhdeksännellä luokka-asteella. Kevätlukukaudella peruskoulussa oli 709 oppilasta ja syyslukukaudella 700. Keväällä 2005 peruskoulusta sai päättötodistuksen 98 oppilasta. Esioppilaita oli kevätlukukaudella 2005 kaksi ryhmää Sipilän päiväkodilla ja yksi ryhmä Riipin koulussa ja yksi Syreenin koulussa. Syyslukukaudella lopetettiin Syreenin esiopetusryhmä ja esioppilaat sijoitettiin päiväkodille ja Riipin koululle. Horon koulussa esioppilaat olivat 1-2 luokkien mukana. Kansainvälisiä EU:n rahoittamia Comenius -ohjelmien mukaisia hankkeita oli Syreenin koululla yhdessä Englannista, Italiasta, Espanjasta ja Puolasta olevien koulujen kanssa sekä Yhteiskoulussa yhdessä puolalaisen, ranskalaisen ja portugalilaisen yhteistyökumppanin kanssa. Lukio Lukuvuonna 2003 käynnistetty Comenius 1 -kouluhanke Water is life jatkui vuonna Keväällä 2005 koulumme 21 opiskelijaa, 2 opettajaa ja kanslisti sekä nuoriso- ja kulttuuritoimen edustaja vieraili Cieszynissä. Matkalla työskenneltiin vesi-teeman parissa sekä vierailtiin myös Prahassa. Toukokuussa järjestimme Comenius-ryhmätapaamisen Teuvalla, ja siihen osallistui 9 opettajaa kumppanimaistamme Italiasta, Itävallasta, Ranskasta ja Puolasta. Marraskuussa 2005 kaksi lukion opettajaa osallistui ryhmätapaamiseen, joka järjestettiin Sisiliassa Messinan kaupungissa.

19 Syksyllä lukiossa käynnistettiin Rooma-kerho, joka työskentelee hankkeen teemojen parissa. Keväällä 2006 ryhmä tekee kulttuuri- ja taidematkan Roomaan. Lukuvuoden lopussa Wienissä järjestetään hankkeen viimeinen ryhmätapaaminen, jossa mukana ovat myös kaikkien koulujen rehtori. Lukio, Teak ja SeAMK ovat järjestäneet yhdessä teknologiaopintoja. Opetus tapahtuu Teakissa, Seinäjoen ammattikorkeakoulu valvoo opetusta ja antaa todistuksen. Toimintavuoden aikana on panostettu oppilasrekrytointiin olemalla mukana Suupohjan alueella järjestetyillä koulutusmessuilla. Teuvan lukio on mukana Etelä-Pohjanmaan virtuaalilukio-hankkeessa. Hankkeessa on mukana seitsemän päivälukiota ja yksi aikuislukio. Hankkeessa on puoliaikainen koordinaattori ja ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Teuvan lukion rehtori. Hanke on EUrahoitteinen. Tukea on saatu myös opetushallitukselta ja Suupohjan oppimiskeskusten verkosto-projektista. Lukion rehtori, espanjan opettaja sekä kunnan tietotekniikkapäällikkö ovat antaneet monien lukioiden rehtoreille ja opettajille opetusta ja koulutusta virtuaaliopetuksen käynnistämistä varten. Koulutusta on annettu Teuvan lukion oppimispesässä, virtuaalisesti sekä menemällä paikan päälle virtuaaliopetusta suunnittelevaan lukioon. Lukion uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön lukien 1. luokan osalta. Ammatillinen koulutus Teuvalaisten nuorten kouluttautuminen tapahtuu pääsääntöisesti Suupohjan koulutuskuntayhtymän Suupohjan Ammatti-instituutin kauppaoppilaitoksessa, ammattioppilaitoksessa ja maatalousoppilaitoksessa. Opiskelijoita on myös Seinäjoen Koulutuskeskuksen Jurvan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa, Kauhajoen koti- ja laitostalousoppilaitoksessa sekä Kurikan ammattioppilaitoksessa. Teuvan koululaitoksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä on tiivistetty toimintavuoden aikana. Teuvan kunnan ei ole tarvinnut subventoida Suupohjan Koulutuskuntayhtymän ja Kurikan ammattioppilaitoksen opetusta normaalien yksikköhintojen lisäksi alijäämistä huolimatta. Ylioppilaaksi kirjoittaneista teuvalaisista ja kaskislaisista opiskelijoista noin 35 % opiskelee ammattikorkeakouluissa (Länsi-Suomen läänissä 26,1 %). Yliopistokoulutuksessa on noin 30 % (28,6 %). Sanni ja Artturi Riskun stipendirahastosta jaetaan merkittävät stipendit keväisin ja syksyisin. Stipendit kannustavat osaltaan opiskelijoita jatko-opintoihin. KOULUJEN OPPILASMÄÄRÄN KEHITYS Ennuste Lukuvuosi Horo Kauppila Syreeni Komsi Nori Perälä Riippi UÄystö U Ala-asteet yhteensä UYhteiskoulu U Peruskoulut yhteensä Lukio *) Erityisluokat Oppilaita Teuvan koululaitoksessa yhteensä Lukiossa n. 13 opiskelijaa Kaskisista ja 3 opiskelijaa Karijoelta.

20 Kansalaisopisto Kansalaisopiston opetussuunnitelma toteutui hyvin. Kertomusvuonna käytetty kokonaistuntimäärä oli Kansalaisopiston käytössä oleva hallinto-ohjelma HelleWi on toiminut erittäin hyvin ja on tuonut suurta helpotusta toimistotyöskentelyyn. Kansalaisopisto toimii koko kunnan alueella, niin keskustassa kuin sivukylissäkin. Keskustassa opetusta on järjestetty Kulttuuritalo Orrelassa sekä Syreenin koululla että Yhteiskoululla. Kaikkiaan opintoja on järjestetty 38 eri paikassa. Opintopiireissä on ollut runsaasti osanottajia. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa kansalaisopistossamme voi suorittaa tietotekniikan A-ajokortin. Päätoimisena, peruskoulun ja kansalaisopiston yhteisenä opettajana on toiminut tekstiilityön aineiden opettaja sekä kansalaisopiston rehtorina toimiva musiikin lehtori, minkä lisäksi kansalaisopiston toimistotöitä tekee kanslisti. Tuntiopettajia kertomusvuonna oli 46, opiskelijoita oli keväällä 762 ja syksyllä 774, yhteensä 1251, joista uusia 213. Kirjastotoimi Kirjasto toteutti monipuoliset ja laadukkaat kirjastoja tietopalvelut kuntalaisten tarpeisiin. Kokoelmiin hankittiin 2794 uutta kirjaa, musiikkiäänitteitä, videoita, dvd-levyjä sekä äänikirjoja 580 kappaletta. Sanoma- ja aikakauslehtiä tilattiin 198 vuosikertaa. Internetpalveluita hyödynnettiin tehokkaasti tiedonhakutehtävissä. Kirjastoa käytettiin vilkkaasti. - lainauksia tehtiin eli 23,51/as. - kirjastokäyntejä vuoden aikana kirjastoa käytettiin myös asioimalla verkkosivuillamme, puhelimitse sekä sähköpostitse varailemalla ja uusimalla lainoja sekä aineistoa etsien. - yhteistyötä koulujen kanssa toteutettiin luokkakäyntien yhteydessä annetulla kirjastonkäytön opetuksella ja kirjavinkkauksen muodossa. - seurakunnan perhekerhoissa eri kylissä vierailtiin kirjakassin kanssa - koululaisia ja muita asiakkaita palveltiin tarpeen mukaan myös aamun tunteina ennen varsinaista aukioloaikaa. Yhteistyö Krannit-kirjastokimpan kanssa jatkui vilkkaana aineistonvaihdon suhteen. Kimpan sisällä kuljetukset hoituivat sujuvasti ja tämä mahdollisti todella laajojen valikoimien saatavuuden kuntalaisten käyttöön. Kirjastoon hankittiin invahissi. Toisen kerroksen kerroksen lainausosastoille pääsy helpottui täten liikuntaesteisten osalta. Lukuleikkikuu-teemalla järjestettiin lapsille satutapahtumia. Pohjoismaisen kirjastoviikon Iltahämärissäiltaa vietettiin. Suomi verkossa -ajankohtana saivat asiakkaat Internetin käytön opetusta viikon ajan. Kirjasto on monien palvelujen talo jokaista kuntalaista varten. Liikuntatoimi Painopistealueena on ollut terveys- ja kuntoliikunta sen eri muodoissa. Toiminnalliset tapahtumat on järjestetty yhteistyössä urheiluseurojen, kyläosastojen, kylätoimikuntien ja liikuntaa harrastavien ryhmien kanssa. Kertomusvuonna osallistuttiin mm. hiihdon, juoksun ja suunnistuksen maakuntaviesteihin sekä perinteiseen Teuva-Harjavalta yleisurheilu ikäkausiotteluun Teuvalla. Liikuntatoimen toiminta-avustuksia jaettiin 11:lle urheilu- ja liikuntajärjestölle, yhteensä euroa, urheilustipendejä 29 urheilijalle yhteensä euroa. Latujen kunnossapitokorvauksia maksettiin kyläosastoille sekä kuntopolkujen sähkökuluja. Kunnon kuntalaiseksi nimettiin kirkonkylästä Jaana Maunu. Talousarviossa asetetut toiminnalliset tavoitteet saavutettiin henkilöstövoimavaroihin nähden aika hyvin. Uimahalli Kävijämäärä oli henkilöä. Ohjatut ryhmät: naisten hydrobic (2 ryhm.), eläkeläisten vesijumppa, kunnan työntekijöiden vesiliikunta, vesijuoksu, vesi-