valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen

Transkriptio

1 TURUN KLASSILLISEN LUKION KOULUKOHTAINEN TARKENNUS 1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat: lukiolaki ja -asetus valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma lukioasetuksen 3 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opetussuunnitelma laaditaan tähän asiakirjaan sisältyvien lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Opetussuunnitelmassa päätetään lukion opetus- ja kasvatustyöstä. Opetussuunnitelman pohjalta lukio laatii lukuvuosittaisen suunnitelman opetuksen käytännön järjestämisestä. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa lukion opetussuunnitelman sekä lukuvuosittaisen suunnitelman pohjalta. Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon lukion toimintaympäristö, paikalliset arvovalinnat ja osaamisvahvuudet sekä erityisresurssit. Lukiopaikkakunnan tai -alueen luonto ja ympäristö, kieliolosuhteet, historia sekä elinkeino- ja kulttuurielämä tuovat opetussuunnitelmaan paikallisuutta. Käytännön yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden kanssa lisää opiskelun elämänläheisyyttä ja syvällisyyttä. Opetussuunnitelmaa laadittaessa myös ajankohtaistetaan opetussuunnitelman perusteissa määrättyjä asioita. Koulutuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman ennen sen käyttöönottoa erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten. Koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelman kunta- tai lukiokohtaisena. Siinä voi olla alueellisia sekä kunta- ja lukiokohtaisia osia. Opiskelijan mahdollisuus suorittaa lukion oppimäärään sisältyvät opinnot kolmessa vuodessa on turvattava järjestämällä opintojen eteneminen joustavasti ja tarjoamalla tarvittava erityinen tuki. Opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin valintoihin myös muiden koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen.

2 Koulutuksen järjestäjä päättää, miten opetussuunnitelma laaditaan perusteiden pohjalta. Lukion opetussuunnitelma laaditaan sidosryhmäyhteistyössä. Tällä pyritään varmistamaan lukiokoulutuksen korkeatasoisuus, yhteiskunnallinen merkittävyys sekä koko yhteisön sitoutuminen yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee pyrkiä ratkaisuihin, jotka kehittävät lukion toimintakulttuuria, rohkaisevat resurssien joustavaan ja tehokkaaseen käyttöön sekä monipuolistavat vuorovaikutteisuutta sekä lukion sisällä että suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Kaikilla kouluyhteisön jäsenillä ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus tutustua opetussuunnitelmaan. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Lukion opetussuunnitelma sisältää seuraavat osat: toiminta-ajatus ja arvopainotukset toimintakulttuurin pääpiirteet, opiskeluympäristö ja työtavat ohjaustyön suunnitelma eheyttäminen ja aihekokonaisuudet tuntijako kieliohjelma tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineittain ja kursseittain itsenäisen opiskelun periaatteet tietostrategia yhteistyö huoltajien kanssa yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus kieli- ja kulttuuriryhmien opetus opiskelijahuolto opiskelijan oppimisen arviointi toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

3 Opetussuunnitelman tulee sisältää kaikkien kurssien kuvaukset. Myös soveltavien kurssien tavoitteet ja sisällöt pitää määritellä opetussuunnitelmassa. Mikäli lukio järjestää vieraskielistä opetusta, etäopetusta tai mahdollisuuden suorittaa lukiodiplomeita, se tulee määritellä opetussuunnitelmassa. Lukiokohtaisessa opetussuunnitelmassa tulee olla seuraavat liitteet: lukion järjestyssäännöt opiskelijahuollon käsikirja Turun opetustoimen arviointisuunnitelma kriisisuunnitelma tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma TVT-suunnitelma päihdesuunnitelma globaalikasvatuksen suunnitelma. 2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä VALTAKUNNALLISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laajaalainen yleissivistys. Sen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä. Lukion tulee antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa tulee ohjata toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukio-opetuksen tulee tukea opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. TURUN KLASSILLISEN LUKION TARKENNUKSET Turun klassillisen lukion tehtävänä on kouluttaa monipuolisesti sivistyneitä ylioppilaita, jotka saavat hyvät valmiudet jatko-opintoihin ja tulevaisuuteen. Erityislukiona painotamme kulttuurin tuntemusta sekä tieteen ja taiteen avulla kasvamista, jotka ovat oppimisen kohteita ja elämänhallinnan välineitä. Turun klassillisessa lukiossa tavoitteenamme on vahvistaa opiskelijan itsetuntoa ja laaja-alaista osaamista. Opiskelija, jolla on hyvä itsetunto, arvostaa itseään ja muita sekä voi hyvin. 2.2 Arvoperusta VALTAKUNNALLISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

4 Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiossa kulttuuriperintöä tulee oppia vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta. Kasvatustyössä korostetaan yhteistyötä, kannustavaa vuorovaikutusta ja rehellisyyttä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä. Lukio-opetuksen tulee kannustaa tunnistamaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä ristiriitoja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen epäkohtia ja mahdollisuuksia. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan jäsentynyt käsitys siitä, mitkä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa, mitä ne käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään ja edistetään. Lukion tulee korostaa kestävän kehityksen periaatteita ja antaa valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Lukion arvoperustaa syventävät kohdassa 5.2 esitettävät aihekokonaisuudet, jotka ovat arvokannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin. Opetussuunnitelmassa arvoperustaa konkretisoidaan oman lukion kannalta olennaisissa asioissa. Arvoperustan tulee välittyä lukion toimintakulttuuriin, kaikkien oppiaineiden opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä koulutyön organisointiin. TURUN KAUPUNGIN KUNTAKOHTAISET TARKENNUKSET Lukiokoulutuksen tehtävänä on laajan yleissivistyksen ja jatkokoulutuskelpoisuuden antaminen. Aikuislukio antaa lisäksi lukion keskeyttäneille tai ammattitutkinnon suorittaneille mahdollisuuden elinikäiseen, tasa-arvoiseen ja syrjäytymistä estävään opiskeluun. Turun kaupungin lukioiden arvoperusta muodostuu valtakunnallisista opetussuunnitelmallisista arvolähtökohdista, koululaitoksen toimintaa ohjaavista arvoista ja lukio-kohtaisista lisäpainotuksista. Keskeisimmät koululaitoksen toimintaa ohjaavat arvot ovat (lautakunnan määrittelemät arvot, kevät 09) osaaminen ja luovuus

5 oikeudenmukaisuus kestävä kehitys asukas- ja asiakaslähtöisyys yhteistyö. Turun kaupungin koululaitoksen visiona on kansallisesti ja kansainvälisesti laadukas, vuosisataiseen perinteeseen nojautuva koululaitos, joka tarjoaa monipuolista yleissivistävää opetusta ja jossa kaikki opiskelijat tuntevat itsensä hyväksytyiksi, saavat hyviä oppimistuloksia ja pääsevät jatko-opintoihin. Turun kaupungin koululaitoksen lukio-opetuksen opetussuunnitelman lukiokohtaisessa osuudessa kuvataan lukiokohtaiset arvoperustan täydennykset sekä arvoperustan konkretisoituminen lukion toimintakulttuurissa, opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä sekä koulutyön organisoinnissa. Lukiokoulutuksen tehtävä muodostuu lukiolaissa, lukioasetuksessa ja Opetushallituksen vahvistamassa lukion opetussuunnitelman perusteissa määritellyistä kasvatus- ja opetustyön valtakunnallisista päämääristä, Turun kaupungin koululaitoksen toiminta-ajatuksesta ja tehtävistä sekä lukiokohtaisista lisäpainotuksista. Turun kaupungin koululaitoksen strategia- ja arviointisuunnitelmaan sisältyvän koululaitoksen toimintaajatuksen mukaan koululaitoksen tehtävänä on - ammattitaitoisen henkilöstönsä avulla - kannustavassa ja turvallisessa oppimisympäristössä antaa oppijalle hyvä kasvatus ja oppimisen taito keskeisenä tavoitteena elämäänsä hallitsevat yksilöt. Turussa on 9 kaupungin omistuksessa olevaa suomenkielistä lukiota sekä yksi ruotsinkielinen lukio. Turun suomenkielisille lukioille on myönnetty seuraavat opetussuunnitelmaan perustuvat erityiset koulutustehtävät, joissa voidaan poiketa nuorille annettavan opetuksen tuntijaosta, ja lukiokohtaiset painotukset: Lukio erityinen koulutustehtävä painottuneisuus Kerttulin lukio - urheilu - informaatioteknologia ja media Luostarivuoren lukio - - Puolalanmäen lukio musiikki - Turun klassillinen lukio taideviestintä - Turun Lyseon lukio - kuvataide, yrittäjyyskasvatus

6 Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio luonnontiede merilinja (kh), kuvataide Turun iltalukio (aikuislukio) - - Lukioiden erityisestä koulutustehtävästä päättää opetusministeriö. Kaupungin omistamien erityistehtävien sijoittamisesta päättää kaupunginhallitus. Lukioiden lukiokohtaisista painotuksista päättää opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto. Lukiokohtaiset erityispiirteet kuvataan vuosittain ilmestyvässä lukiooppaassa. Turun kaupungin koululaitokseen kuuluvien lukioiden kasvatus- ja opetustavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon Opetushallituksen vahvistamat lukion opetussuunnitelman perusteet ja koululaitoksen tavoitteet. Tavoitteen määrittely rakentuu lisäksi Turun kaupungin opetuslautakunnan vuosittain päättämille koululaitoksen keskeisille painopistealueille, jotka perustuvat kaupungin strategisiin tavoitteisiin ja koululaitoksen strategia- ja arviointisuunnitelmaan. Koululaitoksen kehittämisen strategiset painopistealueet määritellään koululaitoksen strategia- ja arviointisuunnitelmassa nelivuotiskaudeksi. Painopistealueet tarkastetaan ja päivitetään opetuslautakunnassa vuosittain syyslukukauden alettua. Lukioiden tulee huolehtia painopistealueiden päivittämisestä lukiokohtaiseen opetussuunnitelmaan. Turun klassillisen lukion arvot ja toiminta-ajatus Turun klassillisen lukion tehtävä, tavoite ja arvoperusta Turun klassillisen lukion tehtävänä on kouluttaa monipuolisesti jatkokoulutuskelpoisia ylioppilaita. Erityislukiona painotamme kulttuurin tuntemusta sekä tieteen ja taiteen avulla kasvamista. Ne ovat oppimisen kohteita ja elämänhallinnan välineitä. Turun klassillisessa lukiossa tavoitteenamme on vahvistaa opiskelijan itsetuntoa ja laaja-alaista osaamista. Opiskelija, jolla on hyvä itsetunto, arvostaa itseään ja muita sekä voi hyvin. Turun klassillisessa lukiossa arvostetaan aktiivista oppimista ja työntekoa sekä kannustavaa ja myönteistä opiskeluilmapiiriä. Lukiomme toimintaa ohjaa yhteisöllisyys, toisista välittäminen ja vastuullisuus. Arvostamme luontevaa kommunikointia ja ihmisen kohtaamisen taitoa. Tuemme opiskelijoiden muuntautumis- ja valikointikykyä, jotka auttavat sopeutumaan tulevaisuuden haasteisiin. Turun klassillisen lukion toiminta-ajatus Turun klassillisessa lukiossa arvostetaan laaja-alaisesti yleissivistystä ja kulttuuriarvoja. Koulutamme

7 tavoitteellisia, yhteistyökykyisiä, analyyttiseen ajatteluun kykeneviä ja jatko-opintokelpoisia ylioppilaita. Otamme huomioon opiskelijoiden erityisosaamisen ja annamme opiskelijoille eväitä omien kykyjensä toteuttamiseen, jotta he menestyisivät elämässään. 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys VALTAKUNNALLISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa. TURUN KLASSILLISEN LUKION KOULUKOHTAISET TARKENNUKSET Oppimiskäsityksemme on konstruktivistinen. Oppija kohdataan aktiivisena tiedonhankkijana, joka pystyy itse myös ohjaamaan omaa oppimistaan. Pyrimme toiminnassamme kokonaisvaltaisuuteen: tuemme opiskelijoitamme kasvamaan fyysisesti, älyllisesti, emotionaalisesti, sosiaalisesti, eettisesti ja henkisesti tasapainoisiksi ihmisiksi. Tavoitteemme on, että opiskelijamme maailmankuva on moniulotteinen eli sisältää sekä luonnon, kulttuurin, oman hyvinvoinnin että muiden huomioon ottamisen. Unescon suositusten (1996) mukaisesti ohjaamme opiskelijoitamme elämänikäiseen oppimiseen, jolloin tietämään oppimisen lisäksi tärkeää on myös oppia tekemään, olemaan ja elämään yhdessä. 3.2 Opiskeluympäristö ja -menetelmät VALTAKUNNALLISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Opiskelijan omaa aktiivista tiedonrakentamisprosessia korostavasta oppimiskäsityksestä seuraa, että lukion on luotava sellaisia opiskeluympäristöjä, joissa opiskelijat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia

8 työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Heille tulee antaa tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Heitä tulee ohjata tiedostamaan, arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omaa työskentelytapaansa. Opetuksessa on myös otettava huomioon, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee ja että he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana. Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden vuoksi opetus- ja opiskelumuotojen tulee olla monipuolisia. Opiskelijoille tulee antaa välineitä tiedon hankkimiseen ja tuottamiseen sekä tiedon luotettavuuden arviointiin ohjaamalla heitä soveltamaan kullekin tiedon- ja taidonalalle luonteenomaisia tiedon- ja taidon hankkimis- ja tuottamistapoja. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluja. Opiskelutilanteita tulee suunnitella siten, että opiskelija pystyy soveltamaan oppimaansa myös opiskelutilanteiden ulkopuolella. Osa opiskelusta voidaan järjestää etäopiskeluna, itsenäisenä opiskeluna ja vieraskielisenä. Siitä päätetään opetussuunnitelmassa. TURUN KAUPUNGIN KUNTAKOHTAISET TARKENNUKSET Lukioissa kehitetään käytäntöjä, jotka tukevat yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista, osallisuutta ja rakentavaa kriittisyyttä sekä kaikkien koulussa työskentelevien vastuun ottamista itsestään, toiminnastaan ja yhteisestä työskentelystä. Lukioon tulevat opiskelijat ohjataan lukiomaisiin työskentelytapoihin, ja opettajat perehdyttävät heidät eri oppiaineiden tuloksellisen opiskelun vaatimiin suoritus- ja koevastaustekniikoihin. Opiskelijat ohjataan arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omaa työskentelytapaansa. Heille luodaan mahdollisuudet käyttää hyväksi tieto- ja viestintätekniikkaa kurssin, sen osien tai tehtävien tekemisessä. Lukiot edistävät yhteistoimin opiskelijan mahdollisuuksia hyödyntää kaikkien lukioiden, toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen opetustarjontaa. TURUN KLASSILLISEN LUKION KOULUKOHTAISET TARKENNUKSET Fyysinen opiskeluympäristö Turun klassillinen lukio toimii Turun Iltalukion kanssa samassa kiinteistössä. Tavallisten luokkien lisäksi käytössä on kuvataiteen luokka, kemian ja fysiikan tilat, kielistudio, atk-luokat, mediateekki-kirjasto, musiikkiluokka ja teatteristudio. Oppitunteja voidaan pitää myös koulutilojen ulkopuolella, esimerkiksi mu-

9 seoissa, kirjastossa, teattereissa tai liikuntapaikoissa. Opetusmenetelmät ja työtavat Turun klassillisessa lukiossa opetetaan arvostamaan työnteon merkitystä hyvien tulosten saavuttamiseksi. Perusopiskelutaitoja vahvistetaan kaikissa oppiaineissa sekä perehdyttämiskurssilla lukion alussa. Lukiomme opiskelijoita ohjataan vastuuntuntoisiksi ja tehtäväsuuntautuneiksi. Erilaisia opetusmenetelmiä käytetään kursseihin soveltuvilla tavoilla. Lukiossamme on vahvasti esillä kokemuksellinen oppiminen. Opettaja toimii oppijoiden ohjaajana omassa aineessaan kannustaen tutkivaan ja ymmärtävään oppimiseen. Jokaisen aineen opettaja kehittää opetusmenetelmiään ja työtapojaan sekä ylläpitää taitojaan tarkoituksenmukaisin keinoin opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Opettajan tulee pitää taitojaan ajan tasalla kouluttautumalla. Tarkemmat opetusmenetelmät ja työtavat on kuvattu ainekohtaisissa osioissa. Tieto- ja viestintästrategia Turun klassillisen lukion opiskelijat ohjataan hyödyntämään monipuolisesti ja arvioivasti erilaisia tietolähteitä sekä käyttämään kriittisesti tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia tiedonhankinnassa ja käsittelyssä. Aineenopettaja ohjaa käyttämään oppiaineeseen soveltuvia tiedonhankintatapoja. Informaatiokanavana käytetään Wilmaa, ilmoitustauluja, info-televisiota ja sosiaalista mediaa. 3.3 Toimintakulttuuri LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003 Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. Lukiossa tavoitteena on opetussuunnitelmaan nojautuen toimintakulttuuri, joka korostaa koko yhteisön jäsenten vastuuta, on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osallistua oman työyhteisönsä kehittämiseen muun muassa oppilaskuntatoiminnan kautta. Opetussuunnitelma määrittelee tavoiteltavan toimintakulttuurin. Tavoitteena on, että lukion kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavut-

10 tamista. Myös aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua lukion toimintakulttuurissa. Tavoitellun ja toteutuneen toimintakulttuurin yhtäpitävyyden arviointi on perusedellytys lukion jatkuvalle kehittämiselle. Toimintakulttuurin pääpiirteet tulee kuvata opetussuunnitelmassa. TURUN KAUPUNGIN KUNTAKOHTAISET TARKENNUKSET Toimintakulttuurin pääpiirteet, arviointi ja kehittäminen Toimintakulttuuri on koulussa vallitsevien erilaisten ajattelu- ja toimintatapojen sekä toimintaa ohjaavien arvostusten ja käsitysten kokonaisuus, joka muodostaa opiskelu-ympäristön perustan. ( Liitteessä 1 on kuvaus toimintakulttuurin perusteista). Turun lukioiden tavoitteena on sellainen opetussuunnitelmaan perustuva toimintakulttuuri, jossa korostetaan kaikkien yhteisvastuuta, avointa keskustelua lukion toiminnasta sekä yhteistyötä ja vuorovaikutusta huoltajiin. Toista kunnioittava ja oikeudenmukaisuuteen pyrkivä toiminta on hyvän toimintakulttuurin ydin. Lukiot luovat sellaiset toimintamallit, että työyhteisön kaikki jäsenet kokevat voivansa vaikuttaa koulun toimintaan. Opiskelijat otetaan mukaan koulun kehittämiseen tukemalla oppilaskuntatoimintaa ja luomalla heille vaikuttamiskanavat. Lukiot yhtenäistävät toimintatapojaan niin, että henkilökuntaa ja opiskelijoita kohdellaan yksilö-, ryhmäja yhteisötasolla yhdenvertaisesti eri lukioissa. Erityisesti yhtenäisiin käytänteisiin pyritään niissä toiminnoissa, jotka edistävät opiskelijan opintojen etenemistä. Toimintakulttuuriin liittyviä yhteisiä kysymyksiä ja toimintakulttuurin toteutumista käsitellään ja arvioidaan vuosittain rehtoreiden kokouksissa. Lukion opetussuunnitelmassa kuvataan toimintakulttuurin pääpiirteet ja toimintakulttuurin kehittämistavoitteet. Lukion kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuurin liittyminen lukion arvoperustaan ja aihekokonaisuuksien toteuttamiseen tulee konkretisoida opetussuunnitelmassa. Hyvää oppimisympäristöä ja toimintakulttuuria tavoittelevan lukion toiminnassa toteutuvat muun muassa seuraavat seikat: - lukion tilat ja ympäristö ovat esteettisesti miellyttävät - lukion tilat sekä opiskelijoiden ja opettajien käytettävissä olevat välineet mahdollistavat monipuolisten ja ajanmukaisten oppimis- ja opetusmenetelmien käytön - opiskelijoilla ja opettajilla on mahdollisuus hyödyntää kirjastopalveluja - oppimisympäristö tukee opiskelijan itsenäistä opiskelua ja aktiivisuutta - tieto- ja viestintäteknisiä välineitä on riittävästi, ne ovat ajantasaisia ja niitä hyödynnetään opetuksessa aktiivisesti. - lukion fyysinen ympäristö ja lukion käytänteet tukevat opiskelijan oppimismotivaatiota, itseohjautuvuutta ja luovuutta

11 - lukiossa vallitsee turvallinen, kannustava ja myönteinen ilmapiiri - lukion kulttuuri tukee opiskelijoiden ja opettajien vuorovaikutusta. Näiden seikkojen toteutuminen ja kehittäminen konkretisoidaan lukion opetussuunnitelmassa. Toimintakulttuurin kehittämiskohteita voidaan laajentaa lukiokohtaisten tarpeiden mukaisesti. Lukion opetussuunnitelmassa kuvataan myös toimintakulttuurin arviointi. ( TURUN KLASSILLISEN LUKION KOULUKOHTAISET TARKENNUKSET Turun klassillisen lukion hallinto ja toimijat Rehtori, apulaisrehtori, erityislinjan johtaja, johtoryhmä ja opettajakunta Lukiota johtaa rehtori, jonka apuna ja sijaisena toimii apulaisrehtori. Rehtoria avustaa johtoryhmä, joka valmistelee koulunpitoon liittyviä asioita. Erityislinjan johtaja koordinoi linjan toimintaa ja vastaa sen kehittämisestä. Opettajakunta ja rehtori vastaavat opetuksesta sekä aihekokonaisuuksien toteutumisesta ja koko koulun henkilökunta yhteisestä kasvatustehtävästä. Muu henkilökunta Lukiossa työskentelevät mm. koulusihteerit, terveydenhoitaja, keittiöhenkilökunta, kiinteistönhoitaja, siistijät ja siviilipalvelusmies. Oppilaskunta Lukion opiskelijat muodostavat oppilaskunnan, joka valitsee itselleen hallituksen. Se edustaa opiskelijoita heitä koskevissa asioissa. Oppilaskuntaa ohjaa lukion opettajakunnan keskuudesta valittu opettaja. Oppilaskunnan hallitus osallistuu lukion käytänteiden uudistamistyöhön sekä säännöllisiin yhteistyökokouksiin lukion hallinnon ja opettajien kanssa. Oppilaskunnan hallitus osallistuu omalta osaltaan lukion kehittämiseen ja järjestää monenlaisia tapahtumia. Opiskelijat ottavat osaa tapahtumien ja opintomatkojen suunnitteluun. Oppilaskunnan ohjaava opettaja toimii yhdyslinkkinä opiskelijoiden ja opettajien välillä. Tutorit Tutorit ovat lukion toisen vuoden opiskelijoita. He toimivat uusien lukiolaisten opastajina ja neuvojina yhteistyössä ryhmänohjaajien ja opinto-ohjaajien kanssa. Tutorit saavat tehtäväänsä koulutuksen. Turun klassillisen lukion järjestyssäännöt

12 Järjestyssääntöjen tavoitteet Järjestyssääntöjen tarkoituksena on taata häiriötön, viihtyisä ja turvallinen työympäristö. Säännöt asettavat kaikille työyhteisön jäsenille velvollisuuksia, mutta takaavat samalla oikeuksia. Järjestyssääntöjä tulee noudattaa kaikissa lukion nimissä järjestettävissä tilaisuuksissa myös koulurakennuksen ja koulualueen ulkopuolella. Turun klassillisen lukion toimintakulttuuri ja talon sääntöjä Järjestyssääntöjen vastainen toiminta Järjestyssääntöjen noudattamatta jättämisestä ovat voimassa koululakien mukaiset seuraukset, esimerkiksi rehtorin antama kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Ennen kirjallisen varoituksen antamista opiskelijaa on kuultava. Koulualue Koulualueena pidetään koulurakennusta ja koulupäivän aikana kaikkia niitä tiloja, kenttiä yms., joilla oppitunteja ja muita koulun tilaisuuksia järjestetään. Kouluaika Kouluajaksi katsotaan - lukujärjestyksen mukainen työpäivä - lukion retket, opintokäynnit ja koulun alueen ulkopuoliset koulun järjestämät tilaisuudet - kouluorganisaatioon kuuluvien järjestöjen, yhdistysten ja kerhojen tilaisuudet Läsnäolo oppitunneilla Opettaja merkitsee opiskelijan poissaolon tai mahdollisen myöhästymisen kurssipäiväkirjaan ja Wilmaan. Opettaja voi päästää myöhästyneen opiskelijan oppitunnille, ellei siitä aiheudu häiriötä muille. Huomattavasti myöhässä oleva opiskelija katsotaan poissaolleeksi. Toistuvista myöhästymisistä tulee informoida opiskelijan ryhmänohjaajaa, joka ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Tuntien välinen aika ja vapaatunnit Tuntien välisen ajan ja vapaatunnit lukiolaiset saavat viettää heille erikseen osoitetuissa tiloissa. Sairaustapaus tai tapaturma koulupäivän aikana Äkillisissä sairaustapauksissa kouluaikana poissaololuvan antaa terveydenhoitaja, ryhmänohjaaja, muu opettaja tai kansliahenkilökunta. Tapaturman sattuessa ilmoitetaan siitä viipymättä terveydenhoitajalle, jollekin opettajalle tai kansliaan ja annetaan tarvittava ensiapu. Poissaolo Jos opiskelija on estynyt saapumasta kouluun eikä hän ole saanut etukäteen lupaa poissaoloon, hänen tai

13 hänen huoltajansa on ilmoitettava poissaolosta kouluun mahdollisimman pian. Vilppi ja plagiointi Mikäli opiskelija syyllistyy kokeissa tai muussa suorituksessaan vilppiin tai jättää opettajalle arvioitavaksi plagiaatin, kurssia ei arvioida. Opiskelijalla ei ole myöskään oikeutta osallistua uusintakokeeseen, vaan hänen on osallistuttava kurssille uudelleen. Vilpiksi kokeessa katsotaan mm. kaiken ylimääräisen tavaran, kuten puhelimen hallussapito. Vilpiksi katsotaan myös toisen opiskelijan avustaminen kokeessa. Vilpistä tiedotetaan aina huoltajille. Ruokailu Ruokailussa noudatetaan hyviä ruokailutapoja sekä noudatetaan keittiöhenkilökunnan antamia ohjeita. Koulun tilojen ja laitteiden käyttö Luokkien ovet pidetään lukittuina koulupäivän ajan. Jokaisen kouluyhteisön jäsenen tulee ottaa huomioon muut sekä huolehtia hyvin yhteisestä omaisuudesta ja koulun siisteydestä. Tietokoneet ja tulostaminen Koulussa olevat tietokoneet on tarkoitettu opetusta ja opiskelua varten. Opiskelija saa lukioon tullessaan käyttäjätunnuksen Wilmaan, sähköpostiin ja Moodleen, ellei hänellä sitä ole ennestään. Laitteiden käyttäminen ja lainaaminen Koulun kiinteätä ja irtainta omaisuutta on käsiteltävä varoen ja vahingoittamatta. Lainaaminen kirjataan ja kuitataan. Koulun laitteiden lainaamisessa on ehdottomasti noudatettava annettuja määräyksiä esim. palautusajan suhteen. Sääntöjen rikkominen aiheuttaa lainauskiellon. Mahdollisesti aiheutuneesta vahingosta on heti ilmoitettava laitteen lainaksi antaneelle henkilölle. Opiskelija on velvollinen korvaamaan k oulun omaisuudelle aiheuttamansa vahingon. Lokerikot Koulun käytävillä on lukollisia lokerikkoja opiskelijoiden tavaroiden säilytystä varten. Päällysvaatteet on jätettävä niille varattuihin naulakoihin tai lokeroihin. Rahaa ja arvotavaroita ei pidä jättää taskuihin. Matkapuhelimet ja muut laitteet Sähköisten viestimien käyttö oppitunnilla on sallittu vain opettajan luvalla. Kulkuneuvot Polkupyörä tai muu ajoneuvo pitää pysäköidä sille osoitetulle alueelle - ei ajoväylille. Opiskelijoiden autoille ja mopoautoille ei ole pihalla tilaa. Tupakkatuotteet, päihteet ja huumeet Kaikkien tupakkatuotteiden käyttö on tupakkalain nojalla kielletty koulussa ja sen alueella sekä koulun-

14 käyntiin liittyvissä tilaisuuksissa. Opiskelija ei saa myöskään olla päihteiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena missään koulunkäyntiin liittyvässä tilaisuudessa koulussa tai sen ulkopuolella. Opiskelija ei saa tuoda päihdyttäviä aineita kouluun eikä lukion tilaisuuksiin. 3.4 Opintojen rakenne VALTAKUNNALLISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty luvussa 5. Valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) määrätyn syventävien kurssien vähimmäismäärän lisäksi lukiossa voi olla koulukohtaisia, lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviä syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan. Kaikki soveltavat kurssit tulee määritellä lukion opetussuunnitelmassa. TURUN KAUPUNGIN KUNTAKOHTAINEN TARKENNUS Lukio-opetuksessa noudatetaan valtioneuvoston asetusta 955/2002 lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta. Lisäksi noudatetaan Opetusministeriön päätöstä 162/430/2003 lukiokoulutuksen järjestämisluvasta. Erityisen koulutustehtävän saaneet lukiot noudattavat yleistä tuntijakoa. Lukiokoulutuksen järjestämisluvan mukaisesti erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja (12 kurssia) opiskelevat opiskelijat ovat oikeutettuja vähentämään valtioneuvoston asetuksessa säädettyjen pakollisten kurssien määrästä kahdeksan kurssia. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet jokaisen pakollisen oppiaineen kurssista. Lukion opetussuunnitelmaan liitetään lukiokohtainen tuntijako (myös erityisen tehtävän saaneiden lukioiden tuntijako). OPPIAINE 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Äidinkieli ja kirjallisuus (A) 1, 2, 3, 7, 10(kevät) (3), 4, 5, 6, 7, 11, 6, 8, 9, 13 10,12 A-englanti (EA) 1, 2, 3 4, 5, 6, 7, 8, 9 7, 8,9, 10 A-ruotsi (BA) 1, 2, 3 4, 5, 6 7, 8, 9 B-ruotsi (BB) 1, 2 3, 4, 5, 6 7, 9 Latina, perusopetuksessa 1, 2, 3, 4, 5 6, 7

15 alkanut, (L7) saksa (SC) ja ranska (FC) 1, 2 3, 4, 5, 6 7, 8 Perusopetuksessa alkanut Latina, lukiossa alkava(l1) 1, 2, 3, 4 (5,) 6, 7, 8 9, 10 Saksa(SD) ja Ranska(FD) 1, 2, 3, 4 5, 6, 7, 8 9, 10 lukiossa alkava Espanja (PD) 1, 2, 3 4, 5, 6, 7 8,9,10 Venäjä (VD) 1, 2, 3 Vanha kreikka (KD) Pitkä matematiikka (M) 1, 2, 3, 4, 14 5, 6, 7, 8, 9, 11, 12 10, 12, 13, 15, 16, 17 Lyhyt matematiikka (N) 1, 2, 3, 10 4, 5, 6, 8, 9 7, 11 Fysiikka (FY) 1, 2, 3, 9(1/2) 4, 5, 6, 7 7, 8, 10 Kemia (KE) 1, 2, 6 ( ½ kurssia) 3, 4, 6 (½) 5, 7 Biologia (BI) 1, 2 3, 4, 7,5 6 Maantiede (GE) 1, 2 2, 3, 4, 6 5 Uskonto (UE) 1, (2,) 4, (7) 2, 4, 5, (7) 3, 6, 7 Historia (HI) 1, 2, 5, 8 3, 4, 6, 7, 9 6, 11 Yhteiskuntaoppi (YH) 3, 1, 5 1, 2, 3, 4, 5 2, 6 Filosofia (FF) 1, 2 2, 3 4 Terveystieto (TE) 1 2, 3 3, 4 Psykologia (PS) 1, 2 3, 4, 8, (5) 5, 6, 8 Liikunta (LT tai LP) 1, 3, 4, 5, 7, 8 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 12 3, 4, 7, 8, 12 Musiikki (MU) 1-2, 3 2, 3, 4, 5, 6 Kuvataide (KU) 1-2 2, 3, 4, 5, 6, 7 8 Opinto-ohjaus (OP) 1 2, 3 Hyvinvointi Rooma-kerho Svenska Klubben BB/BA10 Liikennekasvatus Aktiivinen kansalainen Kansainvälisyys näillä kursseilla ei ole varsinaista suoritus- järjestystä Taideviestinnän kurssisuunnitelma

16 TEATTERITIETO Teatteri 3 Teatterihistoria (T) Eurooppalaisen ja suomalaisen teatterin pääkehitysvaiheet juurista 1900-luvun alkupuolelle. Tutustutaan teatterin historiaan eri osa-alueita (esim. näytelmätekstit, lavastus, eri ammattikunnat) huomioiden. Teoriaa maustetaan kulloiseenkin aikakauteen sopivalla draamaharjoitteella. Teatteri 8 Suuret teatterigurut (T) Koe 1900-luvun suuret teatteriajattelijat teoriassa ja käytännössä. Luvassa hikeä ja ihmettelyä! Sisältää kokeilevaa teatteria. Suositeltu pohjakurssi: Teatterihistoria Teatteri 7 Nykyteatteri (T) Tutkitaan teatterin ajankohtaisia muotoja, tehdään esim. yhteisöteatteria. TEATTERI-ILMAISU Teatteri 2 Näyttelijäntyö 1 (T) Entinen kokonaisilmaisu. Tutustutaan näyttelemisen perustaitoihin: ryhmätyöskentelyyn ja itseilmaisuun. Opitaan hahmottamaan draaman peruselementtejä, kuten ristiriita, erilaisia lähdemateriaaleja käyttäen. Teatteri 9 Näyttelijäntyö 2 (T) Syvennetään näyttelijäntyön taitoja valmistamalla pieni monologi- tai dialogiesitys. Kehite tään kontaktin ottoa itseen, vastanäyttelijään, tilaan ja yleisöön. Suositeltu pohjakurssi: Näyttelijäntyö 1 Teatteri 14 Improvisaatio 1 (T) Tervetuloa tyhjän päälle! Kurssilla opetellaan tyhjäpäisyyttä, iloista mokaamista, tarjousten hyväksymistä ja muita impron pelisääntöjä. Tutustutaan improvisoituun esiintymiseen. Teatteri 21 Improvisaatio 2 (T) Syvennetään irmprovisaatiotaitoja, tutkitaan improvisoidun kohtauksen rakennetta ja kokeillaan julkista esiintymistä improvisoiden. Suositeltu pohjakurssi: Improvisaatio 1. Tarjolla joka toinen vuosi. Teatteri 22 Nukketeatteri (T) Nuketusharjoittelua. Kokeilua eri tekniikoilla (käsinuket, marionetit, sauvanuket, varjonuket, niskatappinuket, ehkä esineteatteri). Katsaus myös nukketeatterin historiaan. Media 8 (luetaan myös teatterikurssiksi) Radio 2: Kuunnelmakurssi (T+M) Kurssin aiheena on radiokuunnelma. Opiskellaan ja analysoidaan kuunnelmaa esitysmuotona ja toteutetaan oma kuunnelma ryhmässä alusta loppuun. Ilmaisu 3 Radioteatteri (T+M) Kurssilla tutustutaan äänelliseen ilmaisuun ja radioteatterin keinoihin.

17 Äidinkieli 7 (luetaan myös teatterikurssiksi) Puhekurssi (T+M) Monipuolista puheviestintätaitojasi. Kehitä esiintymisvarmuuttasi ja vuorovaikutustaitojasi sekä harjoita keskustelu- ja väittelytaitojasi. TEATTERIESITYS Teatteri 10 Dramaturgia 1 (T+M) Tutustutaan näytelmien ja elokuvien dramaturgian periaatteisiin ja kirjoitetaan pienoisnäytelmä tai lyhytelokuvan käsikirjoitus. Teatteri 10 Dramaturgia 2 (T+M) Syvennytään dramaturgiaan. Turustutaan yhteisölliseen käsikirjoittamiseen eli kirjoitetaan yhdessä tekstimateriaalia esitykseen, joka nähdään Köysiteatterissa keväällä Kurssi toteutetaan yhteistyössä Turun AMK:n taideakatemian Moving in, Moving on-hankkeen kanssa. Pakollinen pohjakurssi: dramaturgia 1. Teatteri 11 Ohjaajantyö 1 (T) Tutustutaan ohjaajantyöhön ja ennakkotyöskentelyyn sekä kokeillaan ohjaamista harjoitusten avulla. Suositeltu pohjakurssi: dramaturgia. Teatteri 23 Ohjaajantyö 2 (T) Ohjaa oma kohtaus! Kurssilla syvennetään ohjaajantyön osaamista. Tarjolla joka toinen vuosi. Suositeltu pohjakurssi: ohjaajantyö 1 Teatteri 4 Produktiokurssi (T) Kurssi on matka kohti koko ryhmän yhteistä esitystä, ideoinnista edetään harjoittelun kautta kohti julkisia esityksiä ja prosessin purkua. Suositeltu pohjakurssi: näyttelijäntyö 1 Entinen Teatteriproduktiokurssi. Teatteri 13 Esityksen visuaalinen suunnittelu (T) Tutustutaan valon ja äänen mahdollisuuksiin ja vaikutuksiin esityksessä. Entsinen Valo ja ääni. Teatteri 15 Havainto ja liike (T) Tutustutaan fyysiseen teatteri-ilmaisuun, oman kehon kuulemiseen ja kehotietoisuuden harjoittamiseen. Teatteri 6 Teatterin lukiodiplomi (T) Teatteri 17 Projekti- ja työelämäkurssi (T) Itsenäinen suoritus (väh. 36 tuntia) kouluajan ulkopuolella, joka on ennen projektin alkua sovittava apulaisrehtorin kanssa. Tutustumista ja työskentelyä itse järjestetyssä työpaikassa (teatteri tms.). Vain yksi kurssi/opiskelija. Ilmaisu 2

18 Lyhytelokuvakurssi (T+M) Kurssilla tutustutaan monipuolisesti lyhytelokuvan tekemiseen. Oppilas valitsee jonkin seuraavista elokuvan tekemisen osa-alueista ja keskittyy kurssilla siihen: ohjaus, elokuvanäytteleminen, kuvaus tai editointi. TANSSI Teatteri 12 Tanssi 1: Peruskurssi (T) Tutustuminen jazz- ja nykytanssin perustekniikoihin, improvisaatio ja kehonhuolto. Teatteri 16 Tanssi 2: Jatkokurssi (T) Syventyminen nykytanssiin, improvisaatio ja kehonhuolto. Teatteri 20 Tanssi 3: Koreografiakurssi (T) Tanssiteoksen valmistaminen ja esittäminen. Ilmaisu 4 Tanssin lukiodiplomi (T) ILMAISU: MEDIAN KURSSIT Media 4 Median maailma 1 (M) Kurssilla tutustutaan eri viestimien ominaisuuksiin ja opetellaan medialukutaitoa. Määritellään median kenttää. Media 14 Median maailma 2 (M) Mediaetiikka. Syvennytään valitun viestimen ilmaisukeinoihin. Tänä vuonna keskitytään mainontaan ja kampanjan suunnitteluun. Media 3 Valokuvaus 1 (M) Valokuvauksen perusteet. Tutustutaan digikuvaamiseen. Media 11 Valokuvaus 2 (M) Lehtikuvaus/dokumenttikuvaus.Tutustutaan kuvajournalismiin ja valokuvaan dokumentoinnin välineenä. Valokuvan historiaa. Media 12 Valokuvaus 3 (M) Näyttelykurssi/kuvausprojekti. Ilmaisu 2 Lyhytelokuvakurssi (M+T) Toteutetaan yhteisesti lyhytelokuva. Media 17 Elokuvakurssi (M)

19 Elokuvan historia, estetiikka ja tekijät. Analysointi kritiikki ja fanitus. Keskustelua, katselmuksia, yllätyskäänteitä. Media 2 Radio 1 (M) Radion peruskurssi. Tutustutaan radion erityispiirteisiin viestintävälineenä, radion eri juttutyyppeihin, radio-ohjelmien suunnitteluun ja tekoon, haastattelutekniikkaan, juontamiseen, radiouutisten kirjoittamiseen ja suoran lähetyksen tekemiseen. Media 8 Radio 2 (M+T) Kurssin aiheena on radiokuunnelma. Opiskellaan ja analysoidaan kuunnelmaa esitysmuotona ja toteutetaan oma kuunnelma ryhmässä alusta loppuun. Media 9 Radio 3 (M) Radiojuttujen suunnitteleminen ja toteutus itsenäisesti työskennellen oikealle radiokanavalle. Media 16 Luova kirjoittaminen (M+T) Tutustutaan erilaisiin, luoviin tapoihin tuottaa tekstiä. Kokeillaan mm. paikan, kuvan, ryhmän tms. sekä tekstilajin vaikutusta kirjoitusten laatuun ja niiden syntyprosessiin. Media 15 Journalistiikka (M) Kurssilla opitaan lehden teon perusteet ja käytäntö. Tutustutaan verkkojournalismiin ja mm. hyödynnetään Turun Sanomien verkkolehteä tuotosten julkaisupaikkana. Historia 8 Mediahistoria (M) Kirjoitustaidon, kirjan ja kirjapainotaidon, sanoma- ja aikakauslehdistön, elokuvan, radion, television ja internetin historiaa. Järjestetään joka toinen vuosi. Kuvataide 3 Media ja kuvien viestit (M) Median suhde kulttuuriin. Median kuvailmaisun vaikutuskeinot. Omat kuvalliset viestit. Teatteri 15 Projekti- ja työelämäkurssi (M) Itsenäinen suoritus (väh. 36 tuntia) kouluajan ulkopuolella, joka on ennen projektin alkua sovittava apulaisrehtorin kanssa. Tutustumista ja työskentelyä itse järjestetyssä media-alan työpaikassa. Vain yksi kurssi/oppilas. Media 7 Median lukiodiplomi (M) Lukiodiplomien suoritusajankohdat ovat koulussamme yleensä seuraavat: teatteritaiteen diplomikurssi on ensimmäisessä jaksossa. Kuvataiteen ja median lukiodiplomikurssit alkavat toisessa jaksossa teatteritaiteen diplomiesitysten jälkeen.

20 Kieliohjelma TURUN KAUPUNGIN KUNTAKOHTAINEN TARKENNUS Turun lukioissa tarjotaan seuraavien kielten opetusta: englanti, ruotsi, saksa, ranska, venäjä, italia, espanja, latina, japani ja kiina sekä lukiokohtaisen opetussuunnitelman mukaisia kieliä. Vuotuinen kielitarjonta ilmenee Turun kaupungin lukio-oppaasta. Kieliohjelman toteutuminen lukiossa riippuu valitsijoiden määrästä, eikä kaikista edellä mainituista kielistä muodostu opetusryhmiä jokaiseen lukioon. Lukioiden välisellä yhteistyöllä turvataan monipuolinen kielitarjonta. Kieliohjelman mukaisen kielitarjonnan lukiokohtaisesta laajuudesta päätetään lukion opetussuunnitelmassa. Lukion opetussuunnitelmassa kuvataan lukion kieliohjelma ja kieltenopetuksen järjestelyn yleisperiaatteet. TURUN KLASSILLISEN LUKION KOULUKOHTAISET TARKENNUKSET Turun klassillisessa lukiossa voi A-kielinä opiskella englantia ja ruotsia, jonka voi valita myös keskipitkänä eli B1-kielenä. Opetussuunnitelmaamme kuuluvat B2- ja / tai B3-kielinä espanja, latina, venäjä, ranska ja saksa. Lisäksi on mahdollista opiskella vanhaa kreikkaa ja Turun muissa lukioissa B3-kielenä italiaa, A-kielinä lisäksi saksaa, ranskaa ja venäjää sekä yksittäisiä japanin ja kiinan kursseja. Lukion painotukset TURUN KLASSILLISEN LUKION KOULUKOHTAINEN TARKENNUS Turun klassillinen lukio on myös ilmaisun (taideviestinnän) erityislukio. Lukiossamme voi suorittaa valtakunnallisen taide- ja taitoaineiden lukiodiplomin kuvataiteessa, mediassa, musiikissa, tanssissa ja teatteritaiteessa. Turun klassillisessa lukiossa perinteiden ja klassisen kulttuurin arvostaminen on olennainen osa lukion toimintakulttuuria. Klassiseen kulttuuriin kuuluu latinan opetus. Hyvinvoiva lukio, jonka tarkempi selvitys on aihekokonaisuuksissa, tarkoittaa kokonaisvaltaista opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvoinnin edistämistä. Opiskelijaksiotto TURUN KAUPUNGIN KUNTAKOHTAINEN TARKENNUS Lukioon pyritään samanaikaisesti muiden yhteisvalinnassa mukana olevien toisen asteen oppilaitosten kanssa. Haku- ja valinta-ajat julkaistaan vuosittain Turussa ilmestyvässä hakuoppaassa. Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää vuosittain lukioiden aloituspaikkojen lukumäärästä

21 sekä valittavien alimmasta valintakeskiarvosta. Opetushallitus antaa lukioille valintaesitysraportin, jonka pohjalta rehtori tekee päätöksen lukioon valittavista opiskelijoista. Jos lukioon pyrkineitä on enemmän kuin täytettäviä lukiopaikkoja, otetaan opiskelijat kotikunnasta riippumatta peruskoulun päättötodistuksen äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen kielen, vieraiden kielten, uskonnon tai elämänkatsomustiedon, historian, yhteiskuntaopin, matematiikan, fysiikan, kemian, biologian, maantiedon ja terveystiedon arvosanojen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä. Valinnassa otetaan huomioon lisäluokalta saatu arvosana, mikäli se on päättötodistuksen arvosanaa parempi. Mikäli useammalla hakijalla on sama lukuaineiden keskiarvo, otetaan tällöin valinnassa huomioon hakijan kaikkien aineiden keskiarvo. Opiskelija, joka keskiarvonsa vuoksi ei pääse ensisijaisesti valitsemaansa lukioon, sijoittuu muuhun lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen opiskelijan hakutoiveiden mukaisessa järjestyksessä, kuitenkin valintakriteereitä edelleen noudattaen. Lisäksi lukio voi valita opiskelijat opinto-ohjelmaan erityistehtävänsä tai painottuneisuutensa mukaisin erityisperustein tai järjestää valintakokeen. Tästä on maininta vuosittain julkaistavassa Lukio-oppaassa. Turun iltalukion perusopetukseen pyrkivän on oltava vähintään 16-vuotias, lukioon pyrkivän 18-vuotias. Vain erityisestä syystä voidaan ottaa lukio-opiskelijaksi alle 18-vuotias. Erityisiä syitä ovat sairaus tai vamma, joka estää opiskelun päivälukiossa, pitempiaikainen ulkomailla olo, ammattimainen harrastus, elatusvelvollisuus ja työssäkäynti, päiväkoulun rehtorin suositus tai jokin muu, iltalukion rehtorin hyväksymä erityinen syy. Lukion opetussuunnitelmassa kuvataan lukion määrittelemät opiskelijavalinnan perusteet, jotka koskevat erityislukioihin valittavia opiskelijoita. TURUN KLASSILLISEN LUKION KOULUKOHTAINEN TARKENNUS Pääsykoe pidetään kaikille erityislukioon hakeville (myös muille kuin 1.sijalla hakeville) ilman erillistä kutsua. Pääsykoe suunnitellaan ja toteutetaan vuosittain kirjallisena kokeena. Pääsykokeesta voi lukioon pyrkijä saada enintään 10 pistettä. Päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvosta voi hakija saada enintään 10 pistettä. Maksimipistemäärä on 20 pistettä. Tavalliseen lukiokoulutukseen valittu oppilas voi pyrkiä ilmaisulinjalle toimittamalla lukioon vapaamuotoisen hakemuksen ja osallistumalla valintakokeeseen 1. vuositason kevätlukukaudella. Itsenäinen opiskelu TURUN KAUPUNGIN KUNTAKOHTAINEN TARKENNUS Lukiokurssin tai sen osan voi suorittaa itsenäisesti opiskellen. Se edellyttää opiskelijalta itseohjautuvuutta tavoitteen asettelussa ja opiskelussa. Itsenäistä opiskelua on tuettava ohjauksen avulla opiskelijan tarpeiden mukaan.

22 Itsenäinen suoritus tehdään siinä koulussa, jossa opiskelija pääsääntöisesti opiskelee tai jossa opiskelija suorittaa ko. aineen opinnot. Itsenäisestä opiskelusta on oltava maininta lukiokohtaisessa opetussuunnitelmassa lukiokohtaisin tarkennuksin. Lukion opetussuunnitelmassa kuvataan lukiokohtaiset tarkennukset itsenäisen opiskelun järjestämisestä. TURUN KLASSILLISEN LUKION KOULUKOHTAINEN TARKENNUS Opiskelija, joka haluaa suorittaa kurssin itsenäisesti, tekee kurssista kirjallisen sopimuksen opettajan kanssa. Opiskelijan tulee hakea itsenäiseen suoritukseen lupa rehtorilta. Sopimukseen kirjataan opiskelijalta vaadittavat kurssisuoritukset, joiden tulee olla työmäärältään verrattavissa lähikurssilla tehtyihin töihin. Kurssin itsenäinen suorittaminen ei voi olla vain kurssikokeeseen osallistuminen. Sopimukseen kirjataan myös sopimuksen raukeamispäivämäärä, mihin mennessä kurssi on joko suoritettava tai siitä on sovittava uudelleen opettajan kanssa. Sopimuksen rauetessa jo mahdollisesti tehdyt kurssisuoritukset mitätöidään. Itsenäinen suoritus vaatii opiskelijalta itsenäisyyttä ja tehtävien suorittaminen sopimuksen mukaisesti on hänen vastuullaan. Hän tekee itselleen opiskelusuunnitelman ja noudattaa sitä. Opiskelijalla on velvollisuus ottaa yhteyttä opettajaan apua tarvitessaan. Jos itsenäinen suoritus sisältää laajan kirjallisen työn, on opiskelijan hyväksytettävä työn suunnitelma tai raakaversio opettajalla ennen kuin hän kirjoittaa sen valmiiksi. Kurssi arvioidaan kurssilla lähiopiskellen ja itsenäisesti suoritettuna samoin arviointiperustein. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Opiskelija on velvollinen ilmoittamaan opettajalle, jos hän ei sairauden tai muun syyn takia pysty suorittamaan jotakin sovittua tehtävää sovittuun aikaan. Oppilaitosten yhteiset opetusjärjestelyt, lukiodiplomit TURUN KUNTAKOHTAINEN TARKENNUS Turun lukiot ja toisen asteen oppilaitokset pyrkivät sellaisiin opetusjärjestelyihin, jotka mahdollistavat opintojen joustavan suorittamisen eri oppilaitoksissa. Turun kaupungin lukioissa on mahdollisuus suorittaa kuvataiteen, teknisen ja tekstiilityön, liikunnan, median, musiikin, tanssin ja teatteritaiteen lukiodiplomeja. Erityislukiot koordinoivat oman erityistehtävänsä mukaisten lukiodiplomien suorittamista. Opetushallitus määrittää diplomien suoritusohjeet.

23 Turun lukioissa toteutetaan monimuoto-opetusta. Koulukohtaisessa vuosisuunnitelmassa päätetään tarkemmin monimuoto-opetuksen avulla toteutettavat kurssit opetussuunnitelman asettamia rajoja noudattaen. Monimuoto-opetusta voidaan antaa kaikissa aineissa - lähiopetuksena (luokkaopetus, virtuaaliopetus tms.) - etäopetuksena, joka sisältää lähiopetusta ja opettajan antamaa tutorointia - verkko-opetuksena - muuna itsenäiseen suoritukseen tähtäävänä opetuksena. Turun iltalukio organisoi Turun kaupungin kesälukiotoimintaa. Kesäkuussa järjestetään kursseja kaikille lukiolaisille tai lukion aloittaville. Elokuussa järjestetään syksyn ylioppilaskirjoituksiin valmentavia kursseja. Kesälukion kurssit hyväksytään kurssisuorituksiksi kaikissa lukioissa. Lukion opetussuunnitelmaan liitetään kuvaus yhteistyömuodoista muiden oppilaitosten kanssa. Lukioiden, joissa lukiodiplomin suorittaminen on mahdollista, tulee sisällyttää opetussuunnitelmaan kuvaus lukiodiplomin suorittamistavoista. TURUN KLASSILLISEN LUKION KOULUKOHTAINEN TARKENNUS Turun klassillisen lukion opiskelijan, joka osallistuu kesälukion tai iltalukion kursseille, tulee varmistaa etukäteen kurssin vastaavuus oman lukion kurssin kanssa. Rehtori päättää lukion ulkopuolella suoritettujen kurssien hyväksilukemisesta. Muut opetusjärjestelyt TURUN KLASSILLISEN LUKION KOULUKOHTAINEN TARKENNUS Turun klassillinen lukio tekee yhteistyötä muiden lukioiden kanssa noudattamalla samaa tuntikaaviota. Yhteistyö pyritään huomioimaan kurssitarjotinta tehdessä niin, että tavallisimpien yhteistyöaineiden, esimerkiksi lyhyiden kielten kurssit pyritään sijoittamaan tarjottimen reunapalkeille. Näin lukioiden yhteinen oppiainetarjonta tulee opiskelijoittemme ulottuville ja vastaavasti muiden lukioiden opiskelijat saavat mahdollisuuden opiskella Turun klassillisen lukion tarjoamia oppiaineita. Hyvinvoiva lukio Turun kassillisen lukion hyvinvointiopintojen tavoitteena on sekä opiskelijan omien elämänhallintataitojen vahvistaminen että yhteisöllinen hyvinvoinnin edistäminen. Opinnot antavat opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa erityisosaamistaan ja jakaa hyvinvointiosaamistaan niin koulussa kuin sen ulkopuolella. Hyvinvointiopintoja suorittamaan valittu opiskelijaryhmä toteuttaa lukuvuoden aikana koulussa mm. Hyvinvointipäivän.

24 Hyvinvointitapahtumien ja opintojen lisäksi hyvinvointiaiheiden toivotaan tulevan entistä näkyvämmin myös osaksi jokaista koulupäivää. Eri oppiaineissa käsitellään hyvinvointia monella tavalla. Yhteistyökumppaneiksi ovat lupautuneet Saga Oy (Naantalin kylpylä, Saga-senioritalot jne.), Terveystalo Pulssi Oy, Raisio-konserni, Elixia, Mikaelin seurakunta, Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais- Suomen yhdistys ry sekä Lounais-Suomen liikunta ja urheilu. Yhteistyömuotoja ovat esimerkiksi tutustumisvierailut yrityksiin, asiantuntijaluennot ja oppimateriaalit. Yhteistyökumppaneille tarjotaan kuvataiteen näyttelyjä, kirjoitelmia henkilökuntalehteen, pienimuotoisia tutkimus- ja selvitystöitä, Wanhat tanssit esityksiä ja liikuntatuokioita. 4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö VALTAKUNNALLISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Huoltajilla tulee olla riittävä mahdollisuus perehtyä lukion työhön. Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö tulee järjestää niin, että opiskelija saa tukea sekä opiskeluun että hyvinvointiin koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Oppilaitoksen tulee olla aloitteellinen yhteistyön käynnistämiseksi. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osa laaditaan yhteistyössä erityisesti kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. TURUN KLASSILLISEN LUKION KOULUKOHTAINEN TARKENNUS Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyys ja oma vastuullisuus. Turun klassillisessa lukiossa yhteistyötä kotien kanssa tehdään mm. seuraavilla tavoilla: kaikki opiskelijat saavat lukuvuoden alussa opinto-oppaan, johon myös huoltajien tulee tutustua; tarvittaessa lähetetään koteihin myös muita tiedotteita huoltajat saavat henkilökohtaiset Wilma-tunnukset, ja heitä velvoitetaan seuraamaan opiskelijan opintosuorituksia ja poissaoloja jokaisen jakson jälkeen opiskelija saa jaksotodistuksen, jonka avulla huoltajat voivat seurata opiskelijan opiskelumenestystä lukuvuoden aikana järjestetään huoltajailtoja tarvittaessa voidaan järjestää myös muita tapaamisia huoltajien kanssa ryhmänohjaajat, opinto-ohjaajat tai rehtori ottavat tarvittaessa yhteyttä huoltajiin esim. poissaolojen tai opiskeluvaikeuksien vuoksi