Mistä kenkä puristaa, jos opiskelu ei nappaa? / Riina Karvonen Luentomateriaalia

Transkriptio

1 Mistä kenkä puristaa, jos opiskelu ei nappaa?

2 Toiselle asteelle siirtyessä Nuorella on menneillään elämän merkittävin psykologinen siirtymä: siirtymä nuoruudesta aikuisuuteen (17-22 v.) ja astuminen aikuisen maailmaan (23-28 v.) ja millä elämänkokemuksella! Elämänuran valinta Opiskelemaan pyrkiminen, pääseminen / pettymykset Opiskelun alkaminen / loppuminen Opiskelun vaatimukset ja paineet Itsenäistyminen vanhemmista, muutto lapsuuden kodista Kaveripiirin muutokset, harrastusten muutokset Elämänkumppanin etsiminen, löytyminen / pettymykset Usein tiukka taloudellinen tilanne

3 Lisäksi on hyvä huomata, että Nuori etsii identiteettiään, kykyjään, ulkonäköään, aikuisen rooliaan, omaa viiteryhmäänsä ja elämäntapaansa. Hän on valmis ehkä kokeilemaan kaikkea, mutta ei sitoutumaan mihinkään, koska oma tie on hahmottumatta. Hän haluaa olla tavallinen ja välttää häpeää vs. haluaa tulla näkyväksi keinolla millä hyvänsä Hän haluaa löytää ja päättää itse Opiskelu?

4 Millaisia ovat ammatillisessa koulutuksessa opiskelivat nuoret? (THL, Kouluterveyskysely 2017) 57% miehiä, 43% naisia Äidin koulutustaso on keskimäärin alhaisempi ammatillisessa koulutuksessa opiskelevilla kuin lukiossa opiskelevilla Erityistä tukea tarvitsevia 16% Ulkomaalaista syntyperää olevia 12% Suurin osa opiskelijoista kokee terveytensä hyväksi, mutta terveyserot ovat edelleen suuria etenkin erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden osalta 70% kokee väsymystä viikoittain, 40% päivittäin Koulu-uupumusta on ammattiin opiskelevilla kuitenkin vähemmän kuin lukiolaisilla (10/4% ja 17/8%)

5 Kouluterveyskyselyn tuoreita tuloksia (THL 2017),

6

7 Motivaatio Rakkaus Tuen tarpeen monimuotoisuus Hyvät sosiaaliset taidot ja arjen taidot Helpot erkat Erityisen tai vaativan erityisen tuen tarve Ei tuen tarvetta Risto-reippaat Heikot oppimisvalmiudet Kuuluuko nämä meille? Vaativan erityisen tuen tarve Erityisen tai vaativan erityisen tuen tarve Hyvät oppimisvalmiudet Toivottomat? Heikot sosiaaliset taidot ja arjen taidot

8 Pedagoginen hyvinvointi (Leena Holopainen, ertyispedagogiikan prof.) Lähtökohdat: Pedagogiikka: opetusta tai siihen liittyvää tutkimusta Hyvinvointi: ihmisen sosiaalisen, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kokonaisuus Riittävä hyvinvointi on oppimisen edellytys ja toisaalta oppiminen mahdollistaa toiminnan muutoksen, joka edesauttaa hyvinvointia. Pedagogisten periaatteiden sekä käytäntöjen pitäisi tukea sekä oppimista että hyvinvointia

9 Pedagogisen hyvinvoinnin ulottuvuudet Sisäiset mallit Opettajan pedagoginen ajattelu ja näkemys opiskelijasta Oppijan opiskeluorientaatio Oppilaitosyhteisön toimintakulttuuri ja arvot Oppilaiden / opiskelijoiden (ala)kulttuurit Yksilötaso Opettajan pedagogiset Ratkaisut Oppiaan / Opiskelijan työskentelytavat Osallisuus, Toimijuus, Osaamisen kehittyminen, Vuorovaikutus, Yhteisöllisyys Yhteisötaso Oppilaitosyhteisön pedagogiset Käytänteet Toimijoiden sosiaaliset yhteisöt ja tukiverkostot Tuki ja toimintatavat Mukaillen Holopainen ym.

10 Näkyvä arkkitehtuuri: Pedagoginen hyvinvointi koulutuksen lainsäädännössä Sora-laki Soveltuvuus, turvallisuus Koulurauhapaketti Osallisuus, vastuu, oikeudet, yhteiset toimintaperiaatteet Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Yhteisöllinen opiskeluhuolto, Ennaltaehkäisevä työ Yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelut Laki Ammatillisesta koulutuksesta Asiakaslähtöisyys, Osallisuus

11 Mistä syntyy pedagoginen hyvinvointi? (Leena Holopainen) 1. Toimintaympäristöissä ja oppimistilanteissa tapahtuva vuorovaikutus. Pedagoginen hyvinvointi edellyttää toimijuutta ja osallisuutta. Osallisuus syntyy jatkuvasta vuorovaikutteisesta prosessista, jossa toimijalla on mahdollisuus vaikuttaa sosiaalisen yhteisönsä käytänteisiin ja myös muokata niitä aktiivisesti. Yhdessä tekeminen Viihtyisyys Vaikuttamismahdollisuudet

12 Objektista subjektiksi Osallisuudessa on kysymys kuulumisesta johonkin. Osallisuus merkitsee omakohtaisesta sitoutumisesta nousevaa vaikuttamista asioiden kulkuun ja vastuun ottamista seurauksista. Osallisuus voidaan nähdä syrjäytymisen vastavoimana. Osallisuudessa On keskeistä, että ihminen kokee itsensä aktiiviseksi toimijaksi suhteessa yhteisön toimintaan. Osallisuuden edistämisessä olennaista on tahto tehdä asioita ihmisten kanssa vuoropuhelussa.

13 Osallisuuden tasot Yhdessä päättäminen Opiskelijoiden valinnat Opiskelijat päättävät ja toimivat itsenäisesti Opiskelijat tekevät päätöksiä ja suunnitelmia Vastuuttaminen Opiskelijoiden kuuleminen

14 Mikä toimii oppilas- ja opiskelijatyössä? Menetelmä Vuorovaikutussuhde 8% 70% Selittämätön syy 22% Arkiminä Työminä

15 Mistä syntyy hyvä vuorovaikutus? 1. Läsnäolo Buber (1993): Minä-Sinä läheisyys>läsnäolo, läheisyys ja aitous Minä-Se etäisyys > välimatka ja erillisyys. Ihmisarvon kunnioittaminen on Minä-Sinäkohtaamisen avain. Kohtaamiseen sisältyy syvä toisen ihmisen kunnioittaminen ja ajatus siitä, että vaikka toisen sisintä ei voi tuntea, voi olla toiselle läsnä 2. Puheenaiheet 3. Tekniikat

16 KORVA SILMÄ JAKAMATON HUOMIO SYDÄN KUUNNELLA

17 Mistä syntyy pedagoginen hyvinvointi? 2. Opettajan ohjaus ja opetustyyli sosiaalisen, emotionaalisen ja ohjauksellisen tuen eri ulottuvuudet ryhmän oppimisilmapiirin sekä oppilaiden oppimismotivaatio ja viihtyvyys koulussa

18 Perustehtävä? Muuttunut ja muuttuva opettajuus rooli tiedonjakajasta oppimisen edesauttajaksi ja valmentajaksi * edustaa yhä enemmän integroitunutta osaamista * on eettisesti näkemyksellinen ja aktiivinen yhteiskunnan kehittäjä (Olli Luukkainen) * ammatti perustuu kumppanuuteen ihmisten, teknologian sekä yhteiskunnan kanssa (Hannele Niemi) Osallistava pedagogiikka ja toiminnalliset menetelmät Ilmiöoppiminen?

19 Ohjauskäytänteet ja pedagoginen kiintymys 1. Tunnetuki Turvallinen ilmapiiri, ryhmähenki sekä opettajan sensitiivisyys ja opiskelijoiden näkökulman huomioon ottaminen. Opiskelijoille syntyy kokemus välittämisestä ja arvostuksen saamisesta. 2. Oppimisen tuki opettaminen tukee ymmärtämistä ja käsitteiden oppimista. Kannustava palaute. 3. Ryhmän toiminnan ohjaaminen Selkeät säännöt, konfliktien ennakointi ja niihin puuttuminen. Motivoivat tehtävät

20 Voimaantumisen mahdollistaminen Voimaantuminen Voimaantuminen Motivaatio Havahtuminen Nähdyksi tuleminen Aito kohtaaminen Ihmisarvo Dialoginen vuorovaikutus Läsnäolon voima Reflektoiva ohjaus Mielikuvien ja uskomusten tarkastelu Merkityksen kokeminen Toiminta Osallistava ohjaus Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Positiivinen ja kannustava palaute Yhdessä tekeminen

21 Voimaantuminen vs. motivoituminen Voimaantuminen ja motivoituminen ovat käsitteinä lähellä toisiaan Voimautuminen on sisäsyntyinen ilmiö kun taas motivoitumista voi tapahtua myös toisen ihmisen vaikutuksesta Motivaatio toimii voimaantumisen katalysaattorina ja liikkeelle panevana voimana

22 Mitä motivaatio on ja mistä se syntyy? Motivaation perustana ovat motiivit. Motiiveilla tarkoitetaan tarpeita, haluja, viettejä tai palkkioita ja rangaistuksia. Motiivit ovat päämääräsuuntautuneita ja ne voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia. Motivaatio on motiivien aikaansaama tila. Motivaatio voidaan määritellä yksilön tilaksi, joka määrää, miten vireästi ihminen toimii ja mihin hänen mielenkiintonsa on suuntautunut.

23 Motivaatio Jokaisessa ihmisessä on sisäsyntyistä kykyä motivoitumiseen Motivaatio on dynaaminen ja vaihteleva ilmiö, joka voidaan jakaa tilanne- ja yleismotivaatioon sekä sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon Muutosmotivaatiota ei voi pakottaa esiin Motivaatiota voi tukea pysymään yllä, mutta sen voi myös tukahduttaa

24 Maslowin tarvehierarkia 1.fysiologiset tarpeet (hengissä säilymisen fyysiset edellytykset, kuten ruoka, juoma, hengitysilma) 2.turvallisuuden tarpeet (suojautuminen erilaisilta vaaroilta) 3.yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet (ystävyys, rakkaus, ryhmään kuuluminen) 4.arvonannon tarpeet (itsearvostus, kunnioituksen saaminen muilta). 5.itsensä toteuttamisen tarpeet (omien kykyjen saaminen täyteen käyttöön esimerkiksi työssä tai vanhemmuudessa). 6.Itsensä ylittämisen tarpeet

25 Esimerkiksi 1. fysiologiset tarpeet (hengissä säilymisen fyysiset edellytykset, kuten ruoka, juoma, hengitysilma) 2. turvallisuuden tarpeet (suojautuminen erilaisilta vaaroilta) 3. yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet (ystävyys, rakkaus, ryhmään kuuluminen) 4. arvonannon tarpeet (itsearvostus, kunnioituksen saaminen muilta). 5. itsensä toteuttamisen tarpeet (omien kykyjen saaminen täyteen käyttöön esimerkiksi työssä tai vanhemmuudessa). 6. Itsensä ylittämisen tarpeet 1. Opiskelukyvyn arviointi ja tavoitteenasettelu, arjen taidot 2. Ryhmän säännöt, opiskelijatuntemuksen vahvistaminen, varhainen välittäminen, erityisen ja vaativan erityisen tuen palvelut 3. Ryhmäytymisen edistäminen, tunnetaitojen vahvistaminen,, itsetuntemuksen vahvistaminen 4. Osallisuuden edistäminen, vastuuttaminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, opintojen suunnitteleminen 5. Itsenäinen suunnittelu ja suunnitelmien toteuttaminen, vastuulliset tehtävät ja projektit 6. Itsensä haastaminen

26 Tavoite on olennainen motivaation herättämisessä 1. Onko tavoite houkutteleva? 2. Uskotko voivasi saavuttaa tavoitteen? 3. Koetko edistyväsi? 4. Siedätkö takaiskuja?

27 Tavoitteiden ja haasteiden mitoitus Kuhnurialue > Liian vähän työtä, liian helppoa Tehokkuusalue > haasteet ja hallinta tasapainossa Paniikkialue > Liikaa työtä, liian haasteellista

28 Steven Reiss: 16 elämän perusmotiivia > RMP = Reissin Motivaatioprofiili

29 Mistä syntyy pedagoginen hyvinvointi? 3. Yksilön valmiuksien ja kykyjen sekä opetusympäristön resurssien yhteensovittaminen oppimiseen liittyvien vaikeuksien ennaltaehkäisy, tunnistaminen ja tukeminen > pedagoginen tuki Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen kyky nimetä ja tunnistaa omia vahvuuksia sekä käyttää niitä hyväksi Vahvuuksien löytäminen ja tukeminen

30 Pedagogisen tuen tarpeen tunnistaminen Ammattiopisto Luovissa on kehitetty RUORIpedagogisen ja tuen tarpeen arviointityökalu, jonka avulla opiskelija voi yhdessä asiantuntijoiden kanssa arvioida pedagogista tuen tarvetta opinnoissaan. RUORISSA koottua arviointitietoa voidaan hyödyntää palvelujen suunnitellussa ja yksilöllisen opintopolun toteutuksessa sekä jatkosijoittumisessa myös eri oppilaitosten ja palveluntuottajien välillä.

31 5. Arjentaidot ja asumisen taidot a) Itsestä huolehtiminen b) Kodinhoidolliset taidot c) Asiointi ja ostosten tekeminen d) Vuorokausirytmi e) Liikkuminen ja julkisten kulkuneuvojen käyttäminen f) Osallistuminen vapaaajan harrastuksiin 4. Yhteistyötaidot a) Käyttäytymisen säätely b) Ryhmässä toimiminen c) Vuorovaikutustaidot d) Ohjeiden ja sääntöjen noudattaminen 1. Kiinnostus opiskeluun a) Motivaatio 2. Opiskeluvalmiudet a) Lukeminen ja kirjottaminen b) Peruslaskutoimitusten tekeminen c) Uusien asioiden oppiminen d) Opiskelun vaatima terveydentila ja toimintakyky e) Kädentaidot f) Hahmottaminen g) Keskittyminen h) Opiskelu- ja 3. Voimavarat työtehtävien tekeminen a) Jaksaminen b) Vireystila c) Stressinsietokyky d) Itseluottamus

32 Mistä syntyy pedagoginen hyvinvointi? 4. Pedagoginen toimintakulttuuri miten tärkeänä opettajan kehittymistä pidetään ja minkä verran opettajien pedagogiseen osaamiseen ollaan valmiita panostamaan. Toiminta ja opetuskulttuuria määrittävät rakenteet ja resurssit Arvot ja asenteet

33 Kiitos mielenkiinnosta Riina Karvonen