Uneton Suomessa Sote-kärkihanke ESSOTE Markku Partinen, LKT, professori, neurologi, tutkimusjohtaja

Transkriptio

1 Uneton Suomessa Sote-kärkihanke ESSOTE Markku Partinen, LKT, professori, neurologi, tutkimusjohtaja Unilääketieteen ja liikennelääketieteen erityispätevyys Unilääketieteen erikoislääkäri NOSMAC, Somnologi-Sleep Expert (ESRS) Helsingin uniklinikka, Tutkimuskeskus Vitalmed, Valimotie 21, Helsinki

2 Taustaa Outline Terveen elämän elementit preventio Uni-valverytmi sirkadiaaniset rytmit Unen tarve Mihin unta tarvitaan? Unihäiriöistä ja unilääkkeiden käytöstä Uni osana elämän peruskolmiossa Uneton Suomessa Anne Huutoniemi

3 Hyvän ja terveen elämän kolme tärkeää elementtiä. Toivottu suunta = myötäpäivään Liikunta - Tuki- ja liikuntaelimistö - Verenkierto, energian kulutus Ravitsemus (ruoka ja juoma) - Nestetasapaino - Energian saanti - Liika energia lihavuus Uni (riittävä ja riittävän hyälaatuinen uni) - Aivojen toiminta (muisti, oppiminen, toimintakyky) - Energiatasapainon säätely, vastustuskyky - Homeostaasi, elämän ylläpito - Unihäiriöt elämän tasapaino häiriintyy

4 Biologisia rytmejä suhteessa vireystasoon Lämpötila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini Kellonaika markku.partinen@helsinki.fi

5 Melatoniini ja sirkadisen rytmin säätely Valo - Suprakiasmaattinen tumake Käpyrauhanen + Melatoniini Pimeys Vuorokausirytmin Säätely

6 Unen tehtävät Synapsien muodostuminen aivojen kehittyminen, myelinisaatio, plastisiteetti (Aivohermo)solujen energiavarastojen täyttäminen Huoltoasemalla käynti - tankkaus Kuona-aineiden poistaminen aivoista Aivojen puhtaanapito öljyn vaihto; viemärijärjestelmä Oppiminen ja muisti Pitkäaikaiseen muistiin tallentaminen REM (R-uni; vilkeuni): implisiittinen muisti N3 - SWS: deklaratiivinen muisti, hippokampaalinen muisti Vastustuskyky immunologinen säätely Ruokahalun säätely Mielialan säätely

7 Aivojen energian käyttö Aivojen paino < 5 % ruumiin painosta, mutta aivot käyttävät > 20% kokonaisenergiasta. Glukoosi (verenkierto) veriaivokynnys gliasoluissa glykolyysi laktaatti neuroni Valveen aikainen aivojen käyttö on edellytyksenä syvän unen aikaiselle energian muodostumiselle aivoissa

8

9 Glucose and lactate as source of energy Magistretti & Pellerini

10 Ravitsemuksen merkitys aivotoiminnan kannalta Aivotoimintoja huonontavat (lisäävät ärtymystä, väsyttävät): Nopeasti imeytyvät hiilihydraatit (sokeri- ja insuliinipiikit) valkoinen vehnäleipä, leivonnaiset, sokeroidut virvoitusjuomat, olut (tärkkelys), jauhoinen peruna (tärkkelys), (yli)kypsä pasta, raffinoidut einestuotteet Aivotoimintoja parantavat: Hitaasti imeytyvät runsaskuituiset hiilihydraatit sekä valkuaisaineet ja öljyt: ruis, kokojyvätuotteet, pavut, linssit, vihannekset, hedelmät, kala, liha, oliivi- ja rypsiöljy ym. Riittävä nesteytys (juomista > l vrkssa)

11 Xie Nedergaard, Science 2013

12 Musiek & Holzman. Science 2016

13 Kroonisen univajeen haittoja pitkäaikaisissa kohorttitutkimuksissa Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt Tyypin 2 diabetes, metabolinen oireyhtymä Keskivartalolihavuus Valtimoiden sisäseinämän tulehdusreaktiot Sytokiininien nousu Verenpaineen kohoaminen, verenpainetauti Onnettomuudet ja tapaturmat Muistisairaudet Aivokuoren oheneminen (Altena ym. Biol Psych 2009) ja beeta-amyloidin kertyminen aivoihin (Kang ym Science 2009) Toimintakyvyn heikentyminen markku.partinen@helsinki.fi

14 Unihäiriöt Unettomuus (Unettomuuden Käypä hoito) Tilapäinen unettomuus osa tervettä elämää N 1/3 väestöstä Unettomuushäiriö (yleisin unihäiriö) Esiintyvyys n 10 % Muusta syystä johtuva unettomuus Unen aikaiset hengityshäiriöt (uniapnea) Unen aikaiset liikehäiriöt (RLS ym) Hypersomniat Narkolepsia, muut sentraaliset hypersomniat Sekundaariset hypersomniat Parasomniat Muut unihäiriöt

15 Unettomuushäiriö F51.0 Yleisin unihäiriö 1/3 aikuisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta 7-12 % kärsii pitkäaikaisesta unettomuudesta Yli 1-3 kk Unettomuutta ainakin kolmena yönä viikossa Unettomuus ei johdu vain huonoista nukkumisolosuhteista Unettomuus ei ole ainoastaan jonkun muun sairauden oire, vaan kyseessä on sairaus

16 Sympatikotonia - dysautonomia markku.partinen@helsinki.fi

17 Beat to beat continuous blood pressure based on PTT ECG & plethysmography

18

19

20 Normaali yöllinen verenpaineen lasku unettomalla

21

22 Uneton. Stressiä Blood pressure Day/Night Total report Min. Aver. Max. SD > Lim it Syst ,6 41,9 % Diast ,5 7,1 % Pulse MA P ,5 4,3 75,2 % 27,1 % PP ,0 42,7 % Day/Night report Syst 1,5 % Diast -4 % Pulse - MA P 0 % PP 8,6 % Blood pressure Day report Min. Aver. Max. SD > Lim it Syst ,2 22,1 % Diast ,6 0 % Pulse ,8 48 % MA P ,7 1,9 % PP ,1 34,1 % Night report Min. Aver. Max. SD > Lim it Syst ,1 95,9 % Diast ,4 26,3 % Pulse MA P ,6 2,7 77,2 % 95,6 % PP ,3 66,1 % Position Prone Supine Left Right Upright Systol. (mm Hg) Diastolic (mm Hg) MA P (mm Hg) Position

23

24 Unettomuuden hoito KH 2008 Unettomuuden käypä hoito 12/2015 Päivitykset kesä 2017

25 Unettomuuden diagnostiikka Anamneesi työ, perhe, mieliala, muut sairaudet ja lääkkeet, lapsuus ja nuoruus Yöunen laatu, yöllinen virtsaamistarve, hengityskatkot, RLS Väsyttääkö? / Nukuuko päiväunia?/ pystyykö nukkumaan päiväunia? NUKKUMISPÄIVÄKIRJA; KYSELYLOMAKKEET (Basic Nordic Sleep Questionnaire BNSQ; Käypä Hoito; ISI = Insomnia Severity Index) Status Pituus, paino, vyötärön ympärys, leuanalustila, RR, pulssi Aktigrafia Yöpolygrafia aiheellinen jos on syytä epäillä uniapneaa (ahtaat ylähengitystiet, pieni leuanalustila, ylipaino, hengityskatkoja) Ongelmissa unipolygrafia (sisältäen EEG, infrapuna video jne)

26

27

28 Uni- ja psyykenlääkkeiden vaikutuksia uneen Lääke N3-uni REM-uni N1- ja N2-uni Trisykliset antidepressantit Doksepiini mg Trimipramiini mg ± ± ± ( ) ± ± ± ± Uudet antidepressantit ± ( ) ( ) Tratsodoni mg Mirtatsapiini mg ± ± ± ± ± ± Bentsodiatsepiinit Tsopikloni ± ( ) Tsolpideemi Ketiapiini, olantsapiini (N.B. haitat) Melatoniini, H1-antagonisti, agomelatiini ± ± ± ± Fysiologisesti syvä N3-uni ja REM-uni ovat tärkeimpiä mm. oppimisen, muistin ja unen elvyttävän vaikutuksen kannalta. Bentsodiatsepiinit huonontavat unta. Niiden subjektiivinen hyöty perustuu osittain siihen, ettei uneton muista kaikkia yöllisiä heräämisiä unilääkettä käyttäessään.

29 Melatoniin eritys eri ikäisillä ihmisillä Melatoniinia erittyy eniten varhaislapsuudessa Melatoniini pg/ml Puberteetin alkaminen ajoittuu Vastasyntynyt tuottaa hyvin Ikääntyneet ihmiset tuottavat hyvin vähän 0 v 5 v 10 v 15 v 20 v 25 v 30 v 35 v 40 v 45 v 50 v 55 v 60 v 65 v 70 v Melatoniini pg/ml

30 Aikaistunut unijakso Valo Viivästynyt unijakso Liikunta Melatoniini illalla Valo Liikunta Liikunta myöhään Ilta Aamu

31 Melatoniinin annos ja ajoitus Oikeaan aikaan annosteltuna (6) mg riittää minuuttia ennen nukkumaanmenoa, mieluiten ennen DLMO-aikaa, eli ennen kello 22:30 illalla. Ei koskaan klo 23 jälkeen. Yleensä klo välillä 1-5 t ennen DLMO-aikaa Controlled release-valmiste (Circadin ; t1/2 n. 2 t) noin 1-3 tuntia ennen nukkumaanmenoa, ei kuitenkaan kello 22:30 jälkeen. Tavallisen melatoniinin t1/2 = 45 minuuttia markku.partinen@helsinki.fi

32 DLMO (hämärävalon aikainen melatoniinin nousun alkamisaika) on noin 6 tuntia ennen yöunen keskikohtaa (MIDSLEEP)

33 Lääkkeetön hoito Kognitiiviset unettomuuden hoitomenetelmät Motivoivan haastattelun menetelmät Turvallinen pelkojen käsittely Reaktio vanhaan kauheuteen Ero nykyiseen Gilbert 2009, Stokes 2009, Unettomuuden Käypä Hoito Jatkuvan, liiallisen sympatikotonian hoito Unettoman potilaan rinnalla kulkeminen

34 Willis-Ekbomin tauti = RLS = levottomien jalkojen oireyhtymä Pakonomainen raajojen liikuttamisen tunne Epämiellyttävät tuntemukset Oireet pahempia illalla ja yöllä Liikkuminen helpottaa oireita Hoito Rauta jos S-ferritiini matala (< 50 ug/l) Dopamiiniagonistit Pramipeksoli mg, rotigotiini Alfa2-deltaligandit (pregabaliini, gabapentiini) Opioidit

35 Levottomia jalkoja pahentavia lääkkeitä Antidepressantit Mirtatsapiini, mianseriini, SSRI Bupropioni ja reboksetiini eivät pahenna Neuroleptit (etenkin 1. ja 2. sukupolvi; 20-75%) Haloperidoli 75% Metoklopramidi Antihistamiinit

36 Yhteenveto 1/2 Unen ja vuorokausirytmin tärkeimmät tehtävät Aivojen energiavarastojen täyttyminen Kuona-aineiden poistaminen aivoista (glymfaattinen kierto) Aivojen plastisiteetti Muisti ja oppiminen Solujen metabolian säätelyn rytmittäminen Immunologinen säätely Krooninen huonounisuus depressio Pitkäaikainen unettomuus UNETTOMUUSHÄIRIÖ

37 Yhteenveto 2/2 Ahdistus stressi sympatikotonia unettomuus Bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten lääkkeiden haittavaikutukset on huomioitava etenkin pitkäaikaisessa käytössä Histamiini-1; unta parantava lääkitys Melatoniini Oikea-aikainen ottaminen (7-11 tuntia ennen MIDSLEEP aikaa; 1-5 tuntia ennen DLMO-aikaa) Tavallinen ja pitkävaikutteinen Lääkkeetön hoito Kognitiivis-behavioraaliset menetelmät

38 Kiitos Helsingin uniklinikka Tutkimuskeskus Vitalmed Valimotie 21, Helsinki Puh Anne Huutoniemi Minna Kuurne-Koivisto Anna-Mari Aronen Gabriele Sved

39

40 REM- ja NREM-unen osuudet eri ikäisillä ihmisillä Kaavion otsikko REM-uni NREM-uni

41 Unettomuushäiriö Toiminnalliset kuvaukset (Nofzinger ym) Uneton Ei kykene deaktivoimaan aivojen vireyttä ylläpitäviä keskuksia nukahtaakseen On päivällä väsynyt/ uupunut (aivojen hypometabolia; yöuni ei palauta) Ei kykene nukkumaan päiväunia vaikka kokee itsensä väsyneeksi/ uupuneeksi

42 Krooninen väsymysoireyhtymä CFS Postiviraalinen väsymysoireyhtymä (G93.3) Krooninen väsymysoirehtymä, postiviraalinen Myalginen enkefalomyeliitti Systeeminen rasitusintoleranssi (SEID; SRI)

43 IOM kriteerit 2015 / SEID /SRI Systemic Exertion Intolerance Disorder Diagnostiset kriteerit 1. väsymys/ uupumus, joka aiheuttaa merkitsevän haitan jokapäiväisessä selviytymisessä Kesto > 6 kuukautta 2. rasitusintoleranssi JA 3. virkistämätön yöuni, JA Vähintään toinen seuraavista: 1. kognitiiviset häiriöt 2. ortostaattinen intoleranssi / OHT, POTS

44 Kroonisen väsymyksen/ rasitusintoleranssin (CFS; SRI) hoito Syyn mukainen hoito Inflammatoorinen/ autoimmuuniperäinen? Pacing ; asteittainen (varovainen) yleiskunnon kohentaminen Matala glykeeminen kuorma ja matala glykeeminen indeksi Probiootit, suolistobalteerit (suoliston mikrobiomi) Riittävä nesteytys ja suolan määrä du-na ( mml/ 24 t) Modafiniili, bupropioni, metyylifenidaatti Immunomodulatoorinen hoito Muotihoitoja Happihoidot ym. Ei näyttöä markku.partinen@helsinki.fi

45 Uni, muisti ja oppiminen Syvä uni (S3-4) Alkuyö; Deklaratiivinen muisti = uusien asioiden oppiminen Hippocampus REM-uni Aamuyöllä Implisiittinen, proseduraalinen muisti = taitojen kehittyminen Jan Born, Lübeckin yliopisto Walkers, Stickgold, Harvardin yliopisto Crick; nokkasiili markku.partinen@helsinki.fi

46 Unen tarve (tuntia) Ikä kk 4-11 kk 1-2 vuotta 3-5 vuotta 6-13 vuotta vuotta vuotta vuotta 65 vuotta

47 Magistretti and Pellerini: Astrocyte-Neuron-Lactate-Shuttle

48 Unettomuuteen liittyviä tekijöitä Altistavia tekijöitä Elämäntavat, vuorotyö, sosiaalinen oppiminen Perimä, yksilölliset tekijät Fysiologiset tekijät Laukaisevia tekijöitä Elämäntilanteen muutos Sairastuminen Ylläpitäviä tekijöitä Asenteet, uskomukset, emootiot, pelot Toimintamallit, ylivireystila

49 Brazis et al. 2017

50

51 Uniapnean ennakkotodennäköisyys eli milloin on aiheellista epäillä uniapneaa (BOSAS ) Kuorsaa niin äänekkäästi, että se vaikeuttaa selvästi muiden nukkumista 1 Todettu unenaikaisia hengityskatkoja: epävarma 1, 1-2 päivänä viikossa 2, lähes joka yö 3 BMI > 28 1, BMI>35 2 Vyötärön ympärys cm 1, vy > 110 cm 2 Ikä v 1, ikä > 50 v uniapnea on epätodennäköinen 3-5 uniapnea on mahdollinen; todennäköisyys % 6 uniapnean todennäköisyys on yli 60 % 9-10 uniapnean todennäköisyys > 95% Lisäksi Pieni leuanalustila riski kasvaa merkitsevästi Päiväaikainen väsymys toimintahaitta suurempi parempi hoitokomplianssi Uniapneapotilas on yleensä väsynyt ja voi nukkua halutessaan päiväunia; uneton voi olla väsynyt, mutta ei yleensä pysty nukkumaan päiväuniakaan Sieminski, Huhta, Partinen ym./ in preparation

52 Esimerkkejä uniapnean todennäköisyydestä Uneton 40 v nainen, BMI 24, kuorsaa miehensä mukaan usein, mutta ei raportteja hengitykatkoista, käy keskimäärin kerran yössä virtsalla, ei verenpainetautia, leuanalustila normaali. Mikä on uniapnean ennakkotodennäköisyys?

53 Esimerkkejä uniapnean todennäköisyydestä Uneton 40 v nainen, BMI 24, kuorsaa miehensä mukaan usein, mutta ei raportteja hengitykatkoista, käy keskimäärin kerran yössä virtsalla, ei verenpainetautia, leuanalustila normaali. Mikä on uniapnean ennakkotodennäköisyys? P < 5 % Ei mitään syytä tehdä yöpolygrafiaa vaan selvittää muita syitä unettomuuden taustalla Työ perhe, unettomuden tyyppi ym. Ks UNETTOMUUDEN KÄYPÄ HOITO

54 Unen tehtävät Aivojen kehittyminen (lapsi) Synaptisen plastisiteetin mahdollistaminen Aivojen energiatuotanto ja kuona-aineiden poistuminen aivoista nukkuessa Päiväaikainen vireystaso Homeostaastin ylläpitäminen lämpötila, nälkä Immunologiset tehtävät Kognitio, tarkkaavuus, muisti

55 Esimerkkejä uniapnean todennäköisyydestä Uneton 40 v mies, BMI 31, kuorsaa vaimonsa mukaan usein, joskus mainittu hengityskatkoista, käy keskimäärin 2-3 kertaa yössä virtsalla, joskus korkeita verenpainearvoja, leuanalustila normaali. Mikä on uniapnean ennakkotodennäköisyys?

56 Esimerkkejä uniapnean todennäköisyydestä Uneton 40 v mies, BMI 31, kuorsaa vaimonsa mukaan usein, joskus mainittu hengityskatkoista, käy keskimäärin 2-3 kertaa yössä virtsalla, joskus korkeita verenpainearvoja, leuanalustila normaali. Mikä on uniapnean ennakkotodennäköisyys? Pisteitä 3-4 todennäköisyys > 30-30%, mahd yli 50% Yöpolygrafialla saadaan lisätietoa AHI 5-15 elämäntapaohjeet ym AHI CPAP-harkinta AHI 30 CPAP

57 Esimerkkejä uniapnean todennäköisyydestä Väsynyt 55 v mies, BMI 34, kuorsaa vaimonsa mukaan usein, joskus mainittu hengityskatkoista, käy 1-3 kertaa yössä virtsalla, verenpainetauti, pieni leuanalustila. Mikä on uniapnean ennakkotodennäköisyys?

58 Esimerkkejä uniapnean todennäköisyydestä Väsynyt 55 v mies, BMI 34, kuorsaa vaimonsa mukaan usein, joskus mainittu hengityskatkoista, käy 1-3 kertaa yössä virtsalla, verenpainetauti, pieni leuanalustila. Mikä on uniapnean ennakkotodennäköisyys? Pisteitä 6-8 Uniapnean todennäköisyys > 80 %, mahdollisesti yli 95% SUORAAN HOIDOON ARVIOON kertoen em. Seikat Jos tehdään yöpolygrafia on se poikkeava > 80-90% todennäköisyydellä, mutta se ei tuo siis enää varinaisesti lisävahvistusta diagnostiselle varmuudelle Lähtä (baseline) AHI ym tietysti aina hyvä tietää RIIPPUEN OMAN ALUEEN HOITOKÄYTÄNNÖSTÄ tehdään sitten yöpolygrafia, unipolygrafia tai aloitetaan mahdollisesti suoraan itsesäätyvä CPAP

59 Tsai et al. 2003

60 Uniapnean ennakkotodennäköisyys eli milloin on aiheellista epäillä uniapneaa (BOSAS ) Kuorsaa niin äänekkäästi, että se vaikeuttaa selvästi muiden nukkumista 1 Todettu unenaikaisia hengityskatkoja: epävarma 1, 1-2 päivänä viikossa 2, lähes joka yö 3 BMI > 28 1, BMI>35 2 Vyötärön ympärys cm 1, vy > 110 cm 2 Ikä v 1, ikä > 50 v uniapnea on epätodennäköinen 3-5 uniapnea on mahdollinen; todennäköisyys % 6 uniapnean todennäköisyys on yli 60 % 9-10 uniapnean todennäköisyys > 95% Lisäksi Pieni leuanalustila riski kasvaa merkitsevästi Päiväaikainen väsymys toimintahaitta suurempi parempi hoitokomplianssi Uniapneapotilas on yleensä väsynyt ja voi nukkua halutessaan päiväunia; uneton voi olla väsynyt, mutta ei yleensä pysty nukkumaan päiväuniakaan Sieminski, Huhta, Partinen ym./ in preparation

61 RBD

62

63 Yhtenä alttiutta lisäävänä tekijänä on hypermobiliteetti (Huom kuitenkin ilmeisesti vain hyvin pienellä osalla)

64 Hypermobiliteetti; Ehlers-Danlos Syndrome

65

66 Bentsodiatsepiinien käyttö iäkkäillä lisää muistisairauksien riskiä 1. Shash D, Kurth T, Bertrand M, Dufouil C, Barberger-Gateau P, Berr C, et al. Benzodiazepine, psychotropic medication, and dementia: A population-based cohort study. Alzheimer's and Dementia. 2016;12(5): Takada M, Fujimoto M, Hosomi K. Association between benzodiazepine use and dementia: Data mining of different medical databases. Int J Med Sci. 2016;13(11): Islam MM, Iqbal U, Walther B, Atique S, Dubey NK, Nguyen PA, Poly TN, Masud JHB, Li YC, Shabbir SA. Benzodiazepine Use and Risk of Dementia in the Elderly Population: A Systematic Review and Meta-Analysis. Neuroepidemiology. 2017;47(3-4):

67 Yhteenveto unettomuuden hoidosta Krooninen huonounisuus (unettomuus) depressio Ahdistus stressi unettomuus Bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten lääkkeiden haittavaikutukset etenkin pitkäaikaisessa käytössä Histamiini-1; unta parantava lääkitys Melatoniini Lyhytvaikutteinen Pitkävaikutteinen Lääkkeetön hoito Kognitiivis-behavioraaliset menetelmät

68 Väsymyksen syyt Unen puute, liian vähäinen tai huonolaatuinen yöuni = EHDOTTOMASTI YLEISIN SYY Työperäinen, BURNOUT, vuorotyö, stressi, viivästynyt unijakso, neuropsykiatriset syyt (ADD/ADHD) Depressio Krooninen sairaus, kilpirauhasen vajaatoiminta, tulehdussairaudet, pahanlaatuiset sairaudet Uniapnea Narkolepsia, Kleine-Levinin oireyhtymä Krooninen väsymysoireyhtymä (systeeminen rasitusintoleranssi dysautonomia) Muut unihäiriöt, muut väsymyksen syyt markku.partinen@helsinki.fi

69 Väsymyksen lääkehoito Modafiniili (50) (600) mg (Level A) Metyylifenidaatti mg (Level B) Muita: Bupropioni mg Reboksetiini, atomoksetiini ym. Dextroamfetamiini mg (Level B) psykoosiriski Lisdexamfetamiini Efedriini mg (Level D); EI TULE KÄYTTÄÄ! - sydämen rytmihäiriöt - vakavat sydänoireet - voimakas riippuvuus

70 Uniapnean ennakkotodennäköisyys eli milloin on aiheellista epäillä uniapneaa Kuorsaa niin äänekkäästi, että se vaikeuttaa selvästi muiden nukkumista Joku on todennut unenaikaisia hengityskatkoja Ylipaino, liikalihavuus. BMI P(OSAS) Vyötärön ympärys P(OSAS) Ikä v P(OSAS) ; ikä > 50 v P(OSAS) Lisäksi Uniapnea on yleisempi miehillä kuin naisilla Pieni leuanalustila riski kasvaa merkitsevästi Päiväaikainen väsymys toimintahaitta suurempi parempi hoitokomplianssi Uniapneapotilas on yleensä väsynyt ja voi nukkua halutessaan päiväunia; uneton voi olla väsynyt, mutta ei yleensä pysty nukkumaan päiväuniakaan Uniapnea on yleinen verenpainetautia ja tyypin 2 diabetesta sairastavilla Uniapnea on yleisempi psykiatrisilla potilailla, kuin väestössä yleensä Sieminski, Huhta, Partinen ym./ in preparation

71 Esimerkkejä uniapnean todennäköisyydestä Väsynyt 55 v mies, BMI 34, kuorsaa vaimonsa mukaan usein, joskus mainittu hengityskatkoista, käy 1-3 kertaa yössä virtsalla, verenpainetauti, pieni leuanalustila. Mikä on uniapnean ennakkotodennäköisyys?

72 Esimerkkejä uniapnean todennäköisyydestä Väsynyt 55 v mies, BMI 34, kuorsaa vaimonsa mukaan usein, joskus mainittu hengityskatkoista, käy 1-3 kertaa yössä virtsalla, verenpainetauti, pieni leuanalustila. Mikä on uniapnean ennakkotodennäköisyys? Pisteitä 6-8 Uniapnean todennäköisyys > 80 %, mahdollisesti yli 95% SUORAAN HOIDOON ARVIOON kertoen em. Seikat Jos tehdään yöpolygrafia on se poikkeava > 80-90% todennäköisyydellä, mutta se ei tuo siis enää varinaisesti lisävahvistusta diagnostiselle varmuudelle Lähtä (baseline) AHI ym tietysti aina hyvä tietää RIIPPUEN OMAN ALUEEN HOITOKÄYTÄNNÖSTÄ tehdään sitten yöpolygrafia, unipolygrafia tai aloitetaan mahdollisesti suoraan itsesäätyvä CPAP

73 Esimerkkejä uniapnean todennäköisyydestä Uneton 40 v nainen, BMI 24, kuorsaa miehensä mukaan usein, mutta ei raportteja hengitykatkoista, käy keskimäärin kerran yössä virtsalla, ei verenpainetautia, leuanalustila normaali. Mikä on uniapnean ennakkotodennäköisyys?

74 Esimerkkejä uniapnean todennäköisyydestä Uneton 40 v nainen, BMI 24, kuorsaa miehensä mukaan usein, mutta ei raportteja hengitykatkoista, käy keskimäärin kerran yössä virtsalla, ei verenpainetautia, leuanalustila normaali. Mikä on uniapnean ennakkotodennäköisyys? P < 5 % Ei mitään aihetta tehdä yöpolygrafiaa alkuvaiheessa, vaan selvittää muita syitä unettomuuden taustalla, sillä unettomuuden syynä ei ole uniapnea yli 95% todennäköisyydellä. P(OSAS -) = 1 - P(OSAS +) Työ perhe, unettomuden tyyppi ym. Ks UNETTOMUUDEN KÄYPÄ HOITO

75 Näyttöön pohjautuva tieto, diagnostiikka ja hoito Yleinen käytäntö ei tarkoita aina sitä, että niin olisi hyvä toimia. Esimerkkejä: Rutiininomainen yöpolygrafioiden (uniapnearekisteröintien) tekeminen Yli %:lla yli 45 v miehistä AHI 5 Ratkaisu: Unihäiriöiden seulonta ja etukäteistodennäköisyys; käypä hoito Väsymyksen syiden selvittäminen Unen puute on yleisin päiväaikaisen väsymyksen syy Unihäiriöiden seulonta; laadukas diagnostiikka ja hoito Levottomat jalat (RLS) ja muut unihäiriöt Syiden selvittäminen, näyttöön perustuva hoito Unettomuuden hoito bentsodiatsepiineilla BZD etenkin iäkkäillä enemmän haittoja kuin hyötyjä Ratkaisu: Unettomuuden Käypä hoito; lääkkeettömät menetelmät

76

77

78 Aivoravitsemuksesta Aivotoimintoja huonontavat Nopeasti imeytyvät hiilihydraatit (tärkkelys; amylopektiini) valkoinen vehnäleipä, leivonnaiset, sokeroidut virvoitusjuomat, olut (tärkkelys), jauhoinen peruna (tärkkelys), kypsä pasta, raffinoidut einestuotteet Aivotoimintoja parantavat: Hitaasti imeytyvät hiilihydraatit pavut, herneet, linssit, vihannekset, juurekset, hedelmät, marjat Valkuaisaineet kala, kananmunat, merenhedelmät, vaalea liha, tofu, siemenet, pähkinät, quinoa ym. öljyt:, oliivi- ja rypsiöljy ym. HUOM! Öljyt hidastavat hiilihydraattien imeytymistä

79

80 Aivojen hyvän toiminnan takaaminen ja hyvä uni 1/2 Liikunta Harrastukset Riittävä uni riittävän hyvälaatuinen uni Sopiva uni-valverytmi Syvää unta vähentävän lääkityksen välttäminen Rentoutuminen Huolihetki Muistilaput huomisen tapahtumista Skogbyn uniklinikka, Rinnekoti

81 Aivojen hyvän toiminnan takaaminen ja hyvä uni 2/2 Ravitsemus, ruokailuajat (illallinen klo jälkeen) Vältetään nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja päivällä Syödään paljon hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja ja kuituja ja hapatettuja ruokia Kasviöljyjä (oliivi, rypsi ) D-vitamiini, vitamiinit, hivenaineet, Molkosan, probiootit, omega-3 ym Yhteinen illallinen/ yhteinen iltapala sosiaaliset taidot

82

83 Effects of benzodiazepines and BZD-derivatives / highway driving test h after bedtime administration

84 Psychopharmacology 2014

85 Insomnia is very often co-morbid with a psychiatric disorder 25 % 10 % 15 % 50 % Primary Insomnia Psychiatric Disorders Other Illnessess, Medications, etc. Other Sleep Disorders 20-46% of chronic insomnia patients have Major Depression Ford & Kamerow, JAMA, 1989 Coleman et al. JAMA, 1982 Buysse et al. Sleep, 1994 Roberts et al. Am J Psychiatry, 2000

86 Proportion remaining well Residual sleep disturbances are associated with increased relapse and recurrence Days in Maintenance in patients with interpersonal therapy Good quality of sleep Bad quality of sleep days Sleep quality score 1 : 5 (good), > 5 (bad) 1: Pittsburgh Sleep Quality Index Reynolds et al. Am J Psychiatry 1997

87 Emotions and autonomic nervous system

88 Hypothesis: Inborn autonomic functioning is linked to mental functions such as anxiety, and to susceptibility to functional disorders Autophilia

89 Genetics, Microbiome Normophilia? non-autophilic Autophilia Nutrition, infections, sleep, BBB, behavioral factors, stress, (conditioning) JHS/ E-D S Autophilic = Pale, not necessary anemic, sensitive, reacting easily, flush easily, fainting e.g. when seeing blood, travel sickness, nose bleeding. Intense emotional reactions, lean schizoid type persons. - Catabolic rather than anabolic. - Overload of internal metabolism lowered resistance to infections - Mentally, autophils are emotional, sensitive, excitable, and keenly interested. Autopathia - allergies, atopy, exanthemas, asthma, chronic inflammations Spasmophilia - spasms; abdominal pains, IBS, coronary spasms Neuropathia - Neurological disorders, autonomic disturbances, migraine, chronic pain Psychopathia - anxiety, ADD/ ADHD, psychiatric disorders, dissociative disorders Br Med J, Dec 2,1934

90 Esimerkkejä uniapnean todennäköisyydestä Uneton 40 v mies, BMI 31, kuorsaa vaimonsa mukaan usein, joskus mainittu hengityskatkoista, käy keskimäärin 2-3 kertaa yössä virtsalla, joskus korkeita verenpainearvoja, leuanalustila normaali. Mikä on uniapnean ennakkotodennäköisyys?

91 Esimerkkejä uniapnean todennäköisyydestä Uneton 40 v mies, BMI 31, kuorsaa vaimonsa mukaan usein, joskus mainittu hengityskatkoista, käy keskimäärin 2-3 kertaa yössä virtsalla, joskus korkeita verenpainearvoja, leuanalustila normaali. Mikä on uniapnean ennakkotodennäköisyys? Pisteitä 3-4 todennäköisyys > 30-30%, mahd yli 50% Yöpolygrafialla saadaan lisätietoa AHI 5-15 elämäntapaohjeet ym AHI CPAP-harkinta AHI 30 CPAP

92

93 Hyvän ja terveen elämän kolme tärkeää elementtiä Liikunta - Tuki- ja liikuntaelimistö - Verenkierto, energian kulutus - Puute sedentaarinen elämäntapa Ravitsemus (ruoka ja juoma) - Nestetasapaino - Energian saanti - Liika energia lihavuus Uni (riittävä ja riittävän hyälaatuinen uni) - Aivojen toiminta (muisti, oppiminen, toimintakyky) - Energiatasapainon säätely, vastustuskyky - Homeostaasi, elämän ylläpito - Unihäiriöt elämän tasapaino häiriintyy