VIRTSATIEINFEKTIOT YLEISIN HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO

Transkriptio

1 VIRTSATIEKATETRIT JA INFEKTIOIDEN EHKÄISY Pirkanmaan shp:n sairaaloiden ja alueen terveyskeskusten hygieniayhdyshenkilöiden koulutuspäivä Ulla-Maija Höglund Hygieniahoitaja VIRTSATIEINFEKTIOT YLEISIN HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Virtsatieinfektiot ovat suurin ryhmä hoitoon liittyvistä infektioista. Virtsakatetri lisää riskin lähes kymmenkertaiseksi. Pyelonefriitit (munuaistason tulehdukset) ovat yleisiä yli kuukauden ajan katetroiduilla. Katetriperäinen virtsatieinfektio voi aiheuttaa eturauhas-, lisäkives-, rakko- tai munuaistulehduksen tai veren myrkytyksen eli urosepsiksen. Hoitoyksiköissä tärkein virtsatieinfektioiden riskitekijä on virtsarakon katetrointi. 1

2 KATETROINTIMENETELMÄT Kertakatetrointi Itsekatetrointi Toistokatetrointi Kestokatetrointi Suprapubinen kystostomia (rakkopunktiokatetri, cystofix)) Pyelostomia (munuaiskatetri) Kondomikatetri (lyhytaikaisessa käytössä parempi kuin kestokatetri miehillä, joilla ei ole dementiaa) à Yksittäiset katetroinnit ovat suositeltavin katetrointimenetelmä. à Pitkäaikaiselle (yli viikon) katetrihoidolle parempi vaihtoehto on rakkopunktiokatetri. Riski saada katetriperäinen infektio katetroinnin kesto à mitä pitempään katetroituna, sitä todennäköisemmin saa infektion, lähes kaikille 30 vrk:n kuluessa heikentynyt limakalvopuolustus ja vastustuskyky häiriöt virtsajohdinten toiminnassa virtsateihin kohdentuvat toimenpiteet rakon tyhjentämistä heikentävät yleissairaudet esim. DM iäkkään henkilön infektioherkkyys katetrin hoidon laatu; hygieniakäytännöt 2

3 MIKSI KATETROIDAAN? Aina harkittava tarkkaan, turhaa katetroitua tulee välttää, mieluummin vaipat kuin katetri virtsaummen hoito inkontinenssi rakon tyhjentyminen heikentynyt pysyvästi virtsanerityksen seuranta erilaisten toimenpiteiden yhteydessä leikkausten ajaksi alaraajamurtumat annosteltaessa lääkeaineita rakkoon Virtsatieinfektion syntyminen Kun välilihan aluetta ja virtsaputken suuta kolonisoivat, suolesta ja emättimestä peräisin olevat bakteerit pääsevät nousemaan virtsaputkea pitkin rakkoon. Bakteerit voivat kulkeutua välilihan alueelta steriiliin virtsaan katetria pitkin tai katetri voi estää limakalvojen normaalien puolustusmekanismien toimintaa ja vaurioittaa limakalvoja. Katetri saattaa myös kontaminoitua (mikrobit joutuvat paikkaan, jossa niiden ei tulisi olla) käsittelyn aikana tai bakteerit voivat nousta rakkoon kontaminoituneesta virtsankeräyspussista tai liitoskohdasta katetria pitkin. Kun katetri on pidempään paikoillaan, bakteerit pääsevät nousemaan rakkoon katetrin ulkopintaa peittävässä biofilmissä (limakerroksessa). Bakteerit voivat olla peräisin myös henkilökunnan käsistä. 3

4 KATETRIPERÄISTEN VIRTSATIEINFEKTIOIDEN EHKÄISY Virtsakatetri on virtsatieinfektion voimakkain yksittäinen riskitekijä, joten tärkeintä on pyrkiä lyhentämään katetrin käyttöaikaa vain aivan välttämättömään. Aseptinen ja hellävarainen tekniikka katetria laitettaessa Hyvä käsihygienia katetria hoidettaessa Suljetun systeemin ylläpito = paras infektioiden ehkäisykeino Katetrin tai virtsapussin vaihtoa määrävälein ei suositella. Täyssilikoninen katetri vaihdettava 3 kk välein. Mikrobilääkkeiden käyttöä ei suositella katetria asetettaessa tai poistettaessa. Katetrin mahdollisimman aikainen poistaminen.» Käypä hoito-suositus Virtsatieinfektiot Virtsarakon katetroinnista Katetrointi tehdään aina steriilinä toimenpiteenä. Myös kotona katetroitaessa. Katetroijan tulee olla koulutettu katetrointiin. Katetrointi suoritetaan rauhallisessa paikassa ja kerrotaan katetroitavalle, mitä tehdään. Valmistele huolella katetrointipaikka. Valitaan mahdollisimman pieni katetri ja miehelle esim. suurentuneen eturauhasen vuoksi käyräkärkinen Tiemann. Silikonikatetri, jos katetrihoito kestää yli 3 vrk. Suljetun systeemin ylläpito; yhdistä katetri ja virtsankeräyspussi Kirjataan hoitokertomukseen katetroinnin syy, katetrin laittopäivä, katetrointitapaan vaikuttavat seikat ja hoidon arvioitu kesto. Kirjataan myös katetrin poistopäivä. à Katetri poistetaan heti, kun se on mahdollista! 4

5 Virtsarakon katetrointi Kerää kaikki välineet valmiiksi ennen katetrointia; * Steriili katetrointisetti (steriili liina, liuoskuppi, steriilit taitokset, suonenpuristin) tai erikseen kerättynä * Vuoteen suoja (nesteitä läpäisemätön) * Pesunesteenä keittosuolaliuos (NaCl 0.9%) tai steriili Aqua * Suojakäsineet (napakat tehdaspuhtaat tai steriilit) * Kestokatetri (silikonikatetri, jos katetrihoito kestää yli 3 vrk) * Virtsankeräyspussi (pohjasta tyhjennettävä) ja teline * Puudute (Lidocain -geeli 2%) Käytä avustajaa kestokatetria laittaessasi. Kosket katetriin ainoastaan steriilillä instrumentilla tai steriilillä suojakäsineellä. Noudata huolellista käsihygieniaa. KÄSIHUUHTEEN KÄYTTÖ Kunnon määrä 3-5 ml Hierotaan huolella 30 sek 5

6 Virtsarakon katetrointi Tehdään alapesu. Avaa pakkaukset desinfioiduin käsin valmiiksi, ellei ole avustajaa. Katetroija desinfioi kätensä käsihuuhteella ja pukee suojakäsineet käteensä (sekä suojaus steriilein liinoin). Virtsaputken suu ja lähiympäristö pestään esim. keittosuolaliuoksella (NaCl 0.9%) kostutetuilla steriileillä taitoksilla. Pestessä vaihda pesutaitos jokaisen pyyhkäisyn jälkeen. Pese virtsaputken aukosta peräaukkoon päin. Pesty alue ei saa kontaminoitua ennen steriilin katetrin laittoa. ET VOI IRROITTAA OTETTASI! Katetri liukastetaan puudutteella (Lidocain -geeli, 2%). Virtsaputki puudutetaan ja liukastetaan painamalla Lidocain -geeliä (2%) riittävästi virtsaputkeen. Virtsarakon katetrointi Katetri viedään aseptisesti virtsarakkoon steriilillä suonenpuristimella tai steriilein (VIELÄ SILLÄ HETKELLÄKIN!) suojakäsinein. Pidä katetri steriilinä! Vaihda uusi, jos menee väärään paikkaan tai kontaminoituu. Katetri yhdistetään puhtaasti virtsankeräyspussiin! Ballonki täytetään katetrin ohjeen mukaan. Kestokatetri kiinnitetään huolellisesti; miehillä vatsalle ja naisilla reiteen. EDESTAKAINEN LIIKE EDESAUTTAA INFEKTION SYNTYMISTÄ. Virtsapussia ei saa nostaa virtsarakon yläpuolelle, vaikka niissä on takaiskuventtiili. Virtsapussi ei saa koskettaa lattiaa. Lopuksi suojakäsineet riisutaan ja desinfioidaan kädet käsihuuhteella. Käytetyt instrumentit viedään suoraan huuhteludesinfektiokoneeseen tai geelataan tai laitetaan likoamaan desinfektioaineliuokseen. 6

7 Kestokatetrin hoito Kestokatetri pidetään aina auki Vältetään avaamasta katetrin ja letkun muodostamaa suljettua systeemiä. Jos avaat, desinfioi (esim. A12t:llä) virtsakatetrin ja pussin liitoskohta ennen uudelleen liittämistä. Virtsan keräyspussin vaihtamista määräajoin ei suositella. Katetrin tukkeutuessa verivirtsaisuuden tai kivisakan vuoksi, katetri ja keräyspussi vaihdetaan. Virtsapussi tyhjennetään aina laskuputkesta. Keräyspussia tyhjennettäessä potilas- ja toimenpidekohtaiset suojakäsineet ja potilaskohtainen tyhjennyskannu. Keräyspussi vaihdetaan aina, kun katetrikin. Silikonikestokatetri vaihdetaan 3 kk:n välein tai katetrin toimivuuden mukaan. Kestokatetrin hoito Katetrin sulkemisesta päättää aina hoitava lääkäri. Ilman perusteltua syytä katetria ei saa sulkea. Virtsan on päästävä esteettä virtaamaan pussiin koko ajan. Katetroiduilta ei oteta rutiinisti virtsanäytteitä. Epäiltäessä infektioita näytteitä otetaan hoitavan lääkärin määräysten mukaisesti. Virtsatieinfektioon hoitoa aloitettaessa katetri poistetaan aina kuin mahdollista tai ainakin vaihdetaan. Hoitoon liittyvästä virtsatieinfektiosta tehdään SAIilmoitus. Potilas ohjataan pesemään kädet ja hoitoyksikössä käyttämään käsihuuhdetta ennen ja jälkeen katetrin koskettelua. 7

8 Kerta/toistokatetrointi Hoitajan suorittaessa katetroinnin, se tehdään aina steriilisti, myös kotioloissa. Jos potilas itse katetroi eikä olla hoitoyksikössä, hän suorittaa alapesun vesijohtovedellä. Hydrofiilistä katetria käytettäessä hoitoyksikössä kaadetaan steriiliä vettä tai keittosuolaa pakkaukseen. Kotona vesijohtovettä, ellei ole liukastusnestettä valmiina. Katetri kiinnitetään pakkauksessa olevalla liimatarralla käden ulottuville. Potilaan itse katetroidessa, tarkista, että osaa toimia saamansa ohjeen mukaisesti. Rakkopunktiokatetrin hoito Käsien desinfektio ja tehdaspuhtaat suojakäsineet katetrin tyveä, katetria ja virtsankeräyspussia käsiteltäessä. Virtsankeräyspussin kanssa samat ohjeet kuin kestokatetripussinkin kanssa. Katetrin tyvi puhdistetaan päivittäin, esim. pesujen yhteydessä ja suojataan kuivalla taitoksella. Mikäli pistopaikka on infektoitunut, puhdistetaan iho keittosuolaliuokseen (NaCl 0,9%) kostutetulla taitoksella (tarvittaessa ihon desinfektioaineella) ja suojataan puhtaalla, kuivalla taitoksella. Huolehditaan potilaan henkilökohtaisesta hygieniasta. Opastetaan potilasta käsihygieniassa ja välttämään katetrin koskettelua. 8

9 Rakkopunktiokatetrin huuhtelu Huuhtelu on tarpeen suorittaa, jos katetri on esim. sakan, verihyytymien vuoksi tukossa ja virtsaa ei erity kunnolla keräyspussiin. Huuhtelu tehdään vain tarvittaessa ja siihen on oltava hoitavan lääkärin lupa. Huuhtelu suoritetaan aseptisesti. Huuhtelunesteenä käytetään esim. NaCl 0.9% -liuosta. Suositeltu huuhteluväli on 2-3 kertaa viikossa, ellei lääkäri toisin määrää. Tarvittavat välineet: steriilit peanit, steriili virtsankeräyspussi, 100 ml steriili ruisku, A12t 80% desinfektioaine, taitoksia, keittosuolaliuos ja steriili astia, kaarimalja, vuodesuoja, käsihuuhde ja tehdaspuhtaat suojakäsineet. Katetrin liitoskohtaa avaessasi desinfioi se A12T 80%:lla ennen keittosuolan laittamista, myös katetrin ulkopuolelta. Vain infektio-oireisilta tutkitaan virtsanäyte! Jos liuskatesti on negatiivinen à ei ole virtsatieinfektiota. Jos se on positiivinen, voi olla bakteeriuria ja lähetettävä virtsanäyte labraan ja aloitettava mikrobilääke lääkärin määräyksen mukaisesti. (Risto Vuento) Näyte oikein otettuna, säilytettynä ja kuljetettuna laboratorioon. Cystofixistä näyte: suljetaan puoleksi tunniksi ja näyte otetaan steriilisti. àkun bakteeriviljely vastaus tulee, tarkistetaan tilanne; Oliko positiivinen, meneekö oikea lääke herkkyysmäärityksen mukaisesti. Jos oli negatiivinen, tarkista lääkkeen jatko-ohje lääkäriltä. Mikäli vastaus sekaflooraa, otetaan uusi näyte entistä huolellisemmin, ettei näyte kontaminoidu. àkontrollivirtsanäyte otetaan vain, jos oireet eivät parane sekä raskauden aikana ja pyelonefriitin jälkeen (ei muulloin) virtsatieinfektio-oireiden loppumisen jälkeen. 9

10 Virtsanäytteen otto katetrista Katetri poistettava tai vaihdettava ennen näytteenottoa tai hoitoa (saadaan selville virtsassa kasvava bakteeri eikä viljellä katetrin sisäpinnan biofilmin mikrobikasvua, lisäksi paraneminen nopeutuu). Katetrin vaihdon yhteydessä näyte voidaan valuttaa uudesta katetrista suoraan näyteastiaan ennen katetripussin kytkemistä. Mikäli katetria ei voida jostain syystä vaihtaa, kestokatetrista bakteeriviljelyyn virtsanäytettä otettaessa toimitaan Fimlabin ohjeiden mukaisesti; Katetri suljetaan vahvistetun liitoskohdan alapuolelta pihdeillä 3-4 tunniksi, mikäli katetroidun tila sen sallii. Katetrin keräyspussin vahvistetusta iitoskohdasta (erillinen merkitty kohta) pinta desinfioidaan punktioita varten. Virtsanäyte otetaan katetrista punktoimalla 20 ml:n ruiskulla ja neulalla. Ei avata liitoskohtaa ja valuteta virtsaa katetrista. Virtsanäytteen otto katetrista Imetään ruiskuun noin 20 ml virtsaa, joka sekoitetaan ruiskussa ja jaetaan steriilisti mikrobiologian putkeen (4 ml, vihertävä korkki) ja kemian putkiin: solut ja/tai diffi (aikuiset 10 ml vihertävä korkki) ja seulonta (11 ml vaalean ruskea korkki). Kirjoitetaan kemian putken viivakooditarraan, todellinen näytteenottoaika, aika edellisestä virtsaamisesta = katetrin sulkuaika ja oikea näytteenottotapa (KK = kestokatetri, RK = rakkopistokatetri). 10

11 Hyvä vaippahygienia Tee vesipesu vähintään kerran päivässä. (Pelkkä pesuvoidepesu ei riitä jatkuvasti) Käsittele puhdasta vaippaa desinfioiduin käsin (ja puhtain suojakäsinein). Tee alapesu aina * vaipan vaihdon yhteydessä. * mahd. pian ulostamisen jälkeen. * yön jälkeen ja vaihda vaippa. * katetroiduilla vähintään kaksi kertaa päivässä. Vaihda vaippa kosteusindikaattoria apuna käyttäen Vaippa poistetaan aina taaksepäin vetäen eli peräaukkoon päin. Mikrobit lisääntyvät kosteassa ja lämpöisessä vaipassa lisäten virtsatieinfektioriskiä. Katetroidun alapesut Tee alapesu desinfioiduin käsin suojakäsineet kädessä. Pese ensin etupuoli veteen kostutetulla / pesuvoiteisella pesulapulla. Pesusuunta virtsaputkesta peräaukkoon päin. Kuivaa huolellisesti taputellen myös nivustaipeet. Ota uusi pesuvoiteellinen pesulappu. Pese katetrin näkyvä ulkopinta virtsaputkesta poispäin sekä huolella katetrin juureen kertyvä karsta. Ota uusi pesuvoiteellinen pesulappu. Pese takapuoli ja peräaukon seutu huolellisesti. Kuivaa huolellisesti Riisu suojakäsineet ja desinfioi kädet Laita vaippa puhtain käsin /suojakäsinein 11

12 Virtsatieinfektioiden ehkäisykeinoja Riittävän nesteytyksen turvaaminen. Laimea virtsa ja korkea osmolaliteetti estävät E.coli infektioiden syntymistä. 1 dl karpalo- tai puolukkamehua / pv tai 500 mg C-vitamiinia happamoittaa virtsaa ja vähentää infektioita. Estrogeeni paikallisesti annosteltuna normalisoi emättimen bakteerikantaa ja laskee ph:ta, jolloin tautia aiheuttavat bakteerit eivät pysty kiinnittymään rakon seinämiin. Toimintakyvyn ylläpitäminen. Vessaan auttaminen. Vuodepotilaana oleminen lisää virtsatieinfektioiden riskiä. Tarkkaile virtsan määrää, väriä, näköä ja hajua sekä kirjaa huomioit hoitokertomukseen. Lähteitä HYVÄÄ KESÄÄ! Käypä hoito suositus; Virtsatieinfektiot Fimlab; ohjeet ammattilaisille; virtsanäytteen otto PSHP:n sairaalahygieniaohjeisto Hoitoon liittyvien infektioiden torjuntakirja 12