KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA VIRTSATIEINFEKTIOPOTILAAN HOITOPOLKU PÄIVYSTÄVÄN SAIRAANHOITAJAN VASTAAN- OTOLLA

Transkriptio

1 KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA VIRTSATIEINFEKTIOPOTILAAN HOITOPOLKU PÄIVYSTÄVÄN SAIRAANHOITAJAN VASTAAN- OTOLLA Kaisu Kotila Eila Silvennoinen SIMO 2008

2 Sisällysluettelo 2 1 Johdanto. 3 2 Virtsatieinfektio. 4 3 Virtsatieinfektiopotilaan hoito Nykyinen tilanne terveyskeskuksemme vastaanotolla Tehtävänsiirron tarkoitus. 5 4 Käytännön toteutus Oirekysely Virtsatieinfektiopotilaan hoitokäytäntö Lääkäriltä sairaanhoitajille siirtyvä potilasryhmä Lääkärin vastaanotolle ohjattava potilasryhmä Lääkärin konsultaatiota vaativa potilasryhmä Kirjaaminen..7 5 Käytännön toteutuksen arviointi 7 6 Projektin eteneminen ja toteutus 7 7 Pohdinta. 8 8 Lähde ja liite...9

3 3 1 JOHDANTO Marraskuussa 2007 alkoi työnjakohankekoulutus koko Lapin läänin alueella. Koulutuksen tarkoitus on päivittää kaikkien siihen osallistuvien sairaanhoitajien tietoja ja taitoja. Tavoitteena on myös siirtää joitakin tehtäviä lääkäriltä sairaanhoitajille. Koulutuksen alussa tehtävänämme oli kartoittaa työyhteisömme työnjako ja sen kehittämistarpeet. Tehtävää työstäessämme kävi ilmi, että vastaanoton sairaanhoitajan työnkuva terveyskeskuksessamme on tällä hetkellä laaja ja hajanainen. Meidän terveyskeskuksessamme on tulossa henkilöstömuutoksia lähivuosina ja mahdollisesti myös suurempia kuntakohtaisia uudistuksia on myös pitemmällä aikavälillä odotettavissa. Tämä projektityö on edetessään tuonut mukanaan useita mahdollisia työtehtäviä joissa tehtävänsiirrot lääkäreiltä sairaanhoitajille ovat mahdollisia ja tarpeellisiakin. Suunnitteluvaiheessa mietimme yhdessä ohjaavan lääkärin kanssa, mitä tehtävänsiirtoja lääkärintyön näkökulmasta katsottuna olisi mahdollista ja järkevää siirtää sairaanhoitajille. Esim. isompien lasten ja aikuisten korvatarkastuksia ja korvakontrolleja tympanometrilla. Silmätulehdusten hoidon aloitus ja seuranta sekä poskiontelotulehdus-potilaiden hoito ja ohjaus. Myös flunssapotilaiden sairauslomat ja hoito sekä ohjaus. Abi-paineiden eli alaraajojen verenkierron mittaus. Tulehtuneiden haavojen arviointi/hoito ja ohjaus sekä huolellisten kotihoito-ohjeiden selittäminen potilaalle. Kynsivallin tulehdukset ja hoidon ohjaus. Virtsatieinfektiopotilaiden hoito ja ohjaus. Olemme päättäneet projektityössämme keskittyä yhteen tehtävänsiirtoon. Valitsimme virtsatieinfektiopotilaan hoitopolun suunnittelun, koska se on yleinen ja suurtakin kuormitusta aiheuttava vaiva päivittäin. Yleensä vaiva on akuutti, oireet voimakkaat ja potilaan yleistilaa heikentävä. Sairaanhoitaja tekee hoidon arvioinnin. Hoito on aloitettava mahdollisimman pian oli lääkärille päivystysaikoja tai ei. Toisinaan potilaat on kiireisinäkin päivinä ohjattava ohi ajanvarauksen ja sijoitettava lääkärintyöpäivään ns. päällekkäisajalla. Potilaat joutuvat odottamaan pitkiä aikoja ja lääkärit kuormittuvat entisestään. Tehtävänsiirron käytännön toteutuksen suunnittelun pohjana käytämme Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Nefrologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettaman työryhmän laatimaa käypähoitosuositusta. Tulevaisuuden visiona on myöhemmässä vaiheessa siirtää myös muita tehtävänsiirtoja vaiheittain päivystävän sairaanhoitajan tehtäväksi. Tämä projektityö antaa meille mallin, minkä mukaan voimme yhdessä lääkäreiden kanssa suunnitella ja toteuttaa myös seuraavia tehtävänsiirtoja tulevaisuudessa.

4 2 VIRTSATIEINFEKTIO 4 Virtsatieinfektio on yksi yleisimmistä bakteereiden aiheuttamista tulehduksista jotka vaativat lääkärin hoitoa. Virtsatieinfektio syntyy kun tautia aiheuttavat bakteerit pääsevät nousemaan virtsaputkea pitkin virtsarakkoon. Virtsatieinfektioita esiintyy kaikissa ikäluokissa. Yleisin virtsatieinfektioita aiheuttava bakteeri, Escherichia coli, on jopa 80%:ssa avohoidon virtsatieinfektioissa taudin aiheuttajana. Virtsatieinfektiot voidaan jakaa oireiden ja voinnin mukaan oireettomaan bakteeriuriaan, kystiittiin ja pyelonefriittiin. Oireettomassa bakteeriuriassa virtsan viljelystä löytyy bakteeri kasvua vaikka potilas on oireeton. Oireeton bakteeriuria hoidetaan vain raskaana olevilta. Kystiitti on rakon ja virtsaputken tulehdus. Se on yleisin virtsateiden infektioita aiheuttava sairaus. Oireina voi olla alavatsa kipua, kirvelyä virtsatessa, tihentynyt virtsaamistarve, haju sekä myös alaselkäpakotusta. Pyelonefriitti on jo ylempien virtsateiden tulehdus, virtsajohtimen, munuaisaltaan tai munuaisen infektio. Oireet ilmenevät voimakkaina alavatsa- ja alaselkäkipuina, usein kuume on korkea ja yleiskunto laskee. Pääasiassa virtsatieinfektiot kohdistuvat naisiin. Jopa puolet naisista sairastaa virtsatieinfektion jossain vaiheessa elämäänsä. Naisen anatominen rakenne on suosiollinen bakteerien pääsylle virtsarakkoon, koska virtsaputki on naisilla lyhyt. Nuorilla ja keski-ikäisillä naisilla aktiivinen sukupuolielämä lisää tulehdusriskiä. Myös tiukat vaatteet, kylmettyminen ja ummetus lisäävät sairastuvuusriskiä. Vaihdevuosien jälkeen estrogeenituotanto on vähäistä, jonka vuoksi limakalvot kuivuvat ja haurastuvat, joten pöpöille syntyy hyvä kasvualusta. Virtsankarkailu on myös yleisempää vanhemmalla iällä, tämä lisää tulehdusriskiä. Nuorilla ja keski-ikäisillä miehillä virtsatieinfektiot ovat harvinaisia. Yleensä heidän saamat tulehdukset johtuvat rakkoon kohdistuvista toimenpiteistä. Vanhemmilla miehillä virtsatieinfektiot ovat lähes yhtä yleisiä kuin naisilla. Iän myötä eturauhasen liikakasvu lisää infektioalttiutta, koska virtsarakko ei tyhjene täysin. Oireet ovat samankaltaiset kuin naisilla. Imeväisikäisillä lapsilla virtsatieinfektioita on sekä tytöillä, että pojilla yhtä paljon. Sen jälkeen se on pääasiassa tyttöjen sairaus. Oireena on selittämätön kuume ja yleisvoinnin lasku. Pienillä lapsilla voi tulehduksen syynä olla virtsateiden rakenteelliset tai toiminnalliset poikkeavuudet, esimerkiksi takaisinvirtaus rakkoon. Vaippaikäiset, etenkin tytöt, saavat tulehduksen herkemmin. Vähän isommat lapset osaavat sanoa, että pissa kirvelee ja massu on pipi. Vanhuksilla bakteeriuria on tavallinen. Se lisääntyy ikääntymisen ja toimintakyvyn heikkenemisen myötä. Vanhemmilla naisilla se on edelleen yleisempi kuin miehillä. Oireet voivat olla hyvin epätyypillisiä. Voi ilmetä sekavuutena, kiukkuisuutena, virtsan karkailuna ja yleisvoinnin laskuna. Internet-lähde:Suomalaisen Lääkäriseuran Duodeciumin, Suomen Nefrologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä (Käypä hoito )

5 5 3 VIRTSATIEINFEKTIOPOTILAAN HOITO 3.1 Nykyinen tilanne terveyskeskuksemme vastaanotolla Tällä hetkellä terveyskeskuksessamme ei ole varsinaista sairaanhoitajan vastaanottoa. Vastaanoton sairaanhoitaja tekee hoidontarpeen arvioinnin luukulla tai puhelimessa. Pyrimme hoitamaan potilaan asiaa mahdollisemman joustavasti ja hyvin ammattitaitomme ja kokemuksemme mukaan. Meillä ei ole vielä lääkäreiden kanssa yhdessä sovittua meidän talon käypähoitoa. Potilas soittaa vastaanotolle tai tulee terveyskeskukseemme vastaanottoluukulle pissapurkin kanssa ja kertoo siinä vaivoistaan vastaanoton sairaanhoitajalle. Kysellään minkälaisia vaivat ovat, kipujen voimakkuudesta, siihen liittyvistä muista oireista. Mikäli potilas ei tuo virtsanäytettä mukanaan, niin ohjaamme hänet laboratorioon antamaan virtsanäytteen. Näytteestä katsomme liuskoilla pikatestin tuloksen. Jos nitriitit/tai leukosyytit koholla, niin vastaus lääkärin nähtäväksi ja resepti pyyntiin, mutta jos on vaivaa ja liuskatesti on negatiivinen, lääkäri laittaa laboratoriolähetteen ja seuraavana laboratorioaamuna näyte tutkittavaksi Lpks:n laboratorioon. Jos on kipuja ja epämääräisiä tuntemuksia niin annetaan vastaanottoaika lääkärille. Katsotaan liuskat virtsasta ennen lääkärille menoa. Pienten lasten ja miesten virtsavaivat ohjataan suoraan lääkärille arvioitavaksi ja hoidettavaksi. Potilaan näkökulmasta katsottuna hankaluutena on hoidon aloitus, laboratorionäytteenottoa ei ole joka päivä. Lääkityksen aloitus voi viivästyä sen vuoksi. 3.2 Tehtävänsiirron tarkoitus Tällä tehtävänsiirrolla pyrimme yhdessä lääkäreiden kanssa muokkaamaan meidän hoitokäytäntöä joustavammaksi ja potilaita paremmin palvelevaksi. Näin myös toivomme lääkäreiden työtaakan helpottuvan ja aikaa jää varsinaiseen lääkärin työhön. Virtsatieinfektiopotilaita kuitenkin on joka päivä vaihtelevasti. Tavoitteenamme on saada yhteistyössä lääkäreiden kanssa terveyskeskuksellemme toimiva, taloudellinen kaikkia osapuolia tyydyttävä yhteinen hoitokäytäntö. 4 KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS 4.1 Oirekysely Vastaanotonsairaanhoitaja tekee vastaanotollaan potilaalle huolellisen oirekyselyn ja sen perusteella arvioi hoidon tarpeen. Naispotilailta kysytään minkälaisia oireita hänellä on ja mikä hänellä on yleisvointi. Esim. kuinka kovat ovat kivut, onko alamaha/alaselkä kipuja, kirvelyä virtsatessa, tihentynyttä virtsaamistarvetta, haju, väri ja onko lämpöä. Kuinka pitkään oireet ovat jatkuneet.

6 6 Lapsipotilaiden vanhemmalta kysytään samat kysymykset sekä yleisvointi, onko väsymystä, velttoutta tai muuta selittämätöntä oireilua. Kuumeilun takana voi olla myös virtsatietulehdus. Miehiltä kysytään myös sama edellä mainittu oirekysely. Heiltä tiedustellaan myös onko virtsankulussa ilmennyt ongelmia. Rakon tyhjeneminen, onko tiputtelua, virtsasuihkun voimakkuus jne. Iäkkäillä ihmisillä oireet ovat usein epämääräisiä ja aika vähäisiäkin, jopa oireettomia. Äkillinen käytöksen muutos herättää omaisissa tai hoitohenkilöissä epäilyn että kaikki ei ole kunnossa. Taustalla voi olla selkeä virtsatietulehdus. Internet-lähde: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodeciumin, Suomen Nefrologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä (Käypä hoito ) 4.2 Virtsatieinfektiopotilaan hoitokäytäntö Lääkäriltä sairaanhoitajille siirtyvä potilasryhmä Yleisin ryhmä, joilla ilmenee virtsatieinfektioita ovat nuoret ja keski-ikäiset naiset. Jos heillä on selkeät virtsatieinfektion oireet, kirvely, tihentynyt virtsaamisen tarve ja kohtalaisesti kipua, niin käypähoitosuosituksen mukaan heille voi kirjoittaa lääkityksen ilman virtsanäytteen ottoa. Tarkastetaan lääkeaineallergiat ja mikäli niitä ei ole kirjoitetaan reseptipohja koneelle. Mikäli on jokin lääkeaineallergia se tulee ottaa huomioon lääkettä valittaessa. Tarvittaessa konsultoidaan lääkäriä. Koulutuksen ohjaava lääkäri hyväksyy ja allekirjoittaa reseptin tehtävänjaon suunnitelman mukaisesti. Käypähoidon mukainen lääkehoitosuositus komplisoitumattomaan virtsatieinfektioon on: Trimetopriimi 160 mg x 2 tai 300 mg x 1 3 vrk. Nitrofurantoiini 75 mg x 2 5 vrk. Pivmesillinaami 200 mg x 3 tai 400 mg x 2 3 vrk. Lääkekuuri tulee ottaa säännöllisin kelloajoin ja kuuri syödään loppuun, vaikka oireet poistuisivat nopeastikin. Lääkityksen lisäksi on hyvä juoda runsaasti nestettä, mielellään hapanta esim. karpalo- tai puolukkamehua. Kipujen ollessa voimakkaat kannattaa ottaa myös särkylääkettä vointia helpottamaan. Potilaan jatkohoidon ohjauksessa kehotetaan potilasta seuraamaan oireita. Mikäli ne eivät ala helpottua vuorokauden tai kahden sisällä, tulee ottaa yhteyttä sairaanhoitajaan. Mikäli oireet uusiutuvat pian kuurin päätyttyä potilaan tulee ottaa yhteyttä sairaanhoitajaan joka laittaa laboratoriolähetteen koneelle. Näyte otetaan yön jälkeisestä virtsasta ja siitä katsotaan myös bakteeriviljely. Voi olla että valitsemamme lääke ei pure virtsassa kasvavaan bakteeriin. Jos virtsa on puhdas, oireet jatkuu, varaamme ajan lääkärin vastaanotolle mahdollisiin jatkotutkimuksiin Lääkärin vastaanotolle ohjattava potilasryhmä Kun sairaanhoitajan vastaanotolle ottaa yhteyttä potilaat joilla on korkea kuume, yleisvoinnin lasku ja voimakkaat vatsa- ja selkäkivut silloin on syytä epäillä, että kysymyksessä voi olla pyelonefriitti. Näille potilaille annamme ajan lääkärin vastaanotolle. Ennen vastaanotolle menoa otetaan potilaasta pika-crp ja virtsan liuskatesti. Mikäli mahdollista otetaan myös virtsan bakteeriviljelynäyte.

7 7 Aika annetaan lääkärin vastaanotolle yhteydenoton kautta ja kirjaus tulee jo tässä vaiheessa suoritettua Lääkärin konsultaatiota vaativa potilasryhmä Kolmannen ryhmän muodostavat ns. riskiryhmään kuuluvat potilaat joihin luokitellaan, vanhukset, lapset, raskaana olevat, miehet, katetripotilaat, immuunipuutteiset potilaat ja anomaliat. Tähän potilasryhmään kuuluville laitamme lähetteen laboratorioon virtsanäytteeseen. Potilaita hoidettaessa konsultoidaan aina lääkäriä, tarvittaessa annetaan aika lääkärille. Sairaanhoitaja kirjaa oman osuutensa potilastietoihin huolellisesti ja konsultoitaessa hän kirjaa lääkärin antaman ohjeen. Lääkäri kirjaa mahdollisen reseptimääräyksen itse potilaan papereihin. Internet-lähde:Suomalaisen Lääkäriseuran Duodeciumin, Suomen Nefrologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä(käypä hoito ) 4.3 Kirjaaminen Huolellinen kirjaaminen on oleellinen osa potilaan turvallista hoitoa. Samalla potilaan hoidon jatkuvuus on taattu. Kirjauksessa tulee näkyä käynnin tarkoitus, esitiedot, nykytilanne (oireet ja niiden kesto), hoitosuunnitelma ja annetut jatkohoito-ohjeet kotiin. 5 KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEN ARVIOINTI Tehtävänsiirron käytännön harjoittelun aloitamme vuoden 2009, helmikuun alusta lääkäri Lea Kantolan ohjauksessa. Suunnitelmamme mukaan harjoittelujakso olisi kaksi kuukautta eli helmi- ja maaliskuu. Harjoittelun alkuvaiheessa pyrimme pitämään päivittäisiä palavereja (vaikka 10 min) ohjaavan lääkärimme kanssa. Näin pystymme seuraamaan oppimisemme etenemistä, ja mahdollisimman pian pystymme arvioimaan miten olemme suoriutuneet potilaan hoidosta itsenäisesti. Näin myös ohjaava lääkäri pysyy ajan tasalla meidän meidän ratkaisuista potilaan hoidon toteutuksessa. Kirjauksen yhtenäistäminen on tärkeä osa tehtäväsiirtoa ja sitä arvioimme harjoittelujakson lopussa. Se turvaa potilaan hoidon jatkuvuuden ja huolellinen kirjaus on myös hoitajan turva. Harjoittelun edetessä saamme varmuutta ammattitaitoomme ja tehtävänsiirron selkeytyessä voimme vähentää palautekeskusteluja tarpeen mukaan. Maaliskuun lopulla pidämme loppuarvioinnin siitä miten tehtävänsiirron kokonaisuus on onnistunut tai onko jokin asia joka ei vielä toimi sujuvasti. 6 PROJEKTIN ETENEMINEN JA TOTEUTUS Projektityön suunnitelma piti olla valmis elokuun loppuun mennessä. Kesälomien jälkeen elokuun puolessavälissä aloitimme projektiryhmän työskentelyn palaverilla jossa teimme linjauksen tulevasta projektityön aiheesta. Projektiryhmä kokoontui työajan jälkeen iltaisin. Ryhmään osallistui lääkäri Lea Kantola, osastonhoitaja Merja Liiten, sairaanhoitaja Kaisu Kotila ja sairaanhoitaja Eila Silvennoinen. Ennen valmiin projektityön suunnitelman lähettämistä koululle, kokoonnuimme vielä yhden kerran jolloin kävimme suunnitelman läpi ja teimme siihen tarvittavat muutokset.

8 8 Projektiryhmään kuului projektipäällikkö lääkäri Lea Kantola, projektityöntekijät Kaisu Kotila ja Eila Silvennoinen. Tavoitteena oli että projektityö on valmis joulukuun 31 päivä Projektiryhmän palaverit toteutettiin suunnitellusti kahden viikon välein. Projektisuunnitelman mukaan oli tarkoitus pitää 2 3 työryhmäpalaveria, johon kaikki vastaanotolla työskentelevät olisivat osallistuneet. Yhtäkään yhteistä palaveria ei saatu järjestymään työkiireiden ja erilaisten yhteensattumien vuoksi. Päivittäisissä keskusteluissa olemme pitäneet työyhteisömme henkilöt tietoisena projektityömme etenemisestä. Koemme saaneemme positiivista palautetta ja kannustusta. Ammattikorkeakoulun opettajilta Airi Palosteelta ja Anne Vähäseltä olemme saaneet ohjausta ja tukea projektityötä tehdessämme. Olemme osallistuneet vain yhdelle ohjausluennolle. Pääsiallisesti ohjausta olemme saaneet sähköpostitse. Alkuun oli vaikeuksia projektityön työstämisessä, mutta ensimmäisen ohjausluennon myötä pääsimme viimein alkuun. Viimeisinä viikkoina olemme kokoontuneet kolmena iltana viikossa, noin kolme tuntia kerrallaan tekemään projektityötä. Laadimme Simon terveyskeskuksen vastaanoton sairaanhoitajan vastaanotolle virtsatieinfektiopotilaan hoitopolusta vuokaavion. Sen laatimisessa olemme hyödyntäneet jo Iissä käytössä olevaa vuokaaviota. Se selkeyttää yhtenäistämään hoitokäytäntöä ja myös tilanteissa joissa uusi työntekijä tulee vastaanotolle töihin niin käytäntö sama kaikilla. Uuden työntekijän perehdyttäminen helpottuu.(liite 1) Tarkoituksena on, että esittelemme projektityömme työyhteisömme henkilöstölle tammikuun 2009 aikana esim. yhteisen palaverin merkeissä. Projektin käytännön harjoitus alkaa lääkäri Lea Kantolan ohjauksessa helmikuussa ja päättyy maaliskuun lopussa. Sitten arvioimme käytännön harjoittelua ja miten olemme siinä onnistuneet. 7 POHDINTA Tehtävänsiirron tarkoituksena on sopia yhteiset hoitokäytännöt ja siihen liittyvät tehtävänjaot. Joiltakin osin aiemminkin on ollut jo tehtävänsiirtoja lääkärin ja hoitajan välillä, mutta toteutuminen on vaihdellut tilanteiden mukaan. Yhtenevien käytäntöjen myötä tehtävät selkeytyy ja hoitajalle on selvää mitä saa tehdä ja mitä ei. Potilastakin ajatellen tilanne selkeytyy. Hoidon saatavuus nopeutuu eikä ole riippuvainen lääkäreiden vastaanottoajoista. Projektityön tekeminen antaa hyvän mallin seuraavia tehtävänsiirtoja suunniteltaessa. Hyvä projektisuunnitelma ja sen toteutus suunnitelman mukaisesti edesauttaa tehtävänsiirron onnistumisessa.

9 8 LÄHDE JA LIITE 9 internet-lähde: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodeciumin, Suomen Nefrologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä (käypä hoito ). Tulostettu osoitteesta URL Liite 1 VIRTSATIEINFEKTIOPOLTILAAN HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA - vuokaavio

10 Liite 1 VIRTSATIEINFEKTIOPOLTILAAN HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA OIREKYSELY PYELONEFRIITTI EPÄILY - kuume, yleisvoinnin lasku, voimakasta selkä/vatsakipua KOMPLISOITUMATON VIRTSATIEINFEKTIO - kirvely, tihentynyt virtsaamistarve, kohtalaisesti kipua RISKIRYHMÄT Vanhukset, raskaana olevat, katetripotilaat, anomaliat, miehet, lapset, immuunipuutteiset CRP +PLV RESEPTI ei lääkeallergiaa LÄÄKEAINEALLERGIA PLV AINA LÄÄKÄRILLE LÄÄKITYS - Trimetopriini 160mg x 2 tai 300mg x 1, 3 vrk - Nitrofuraintoiini 75mg x 2, 5 vrk - Mesillinaami 200mg x 3 tai 400mg x 2, 3vrk LÄÄKÄRIN KONSULTAATIO LÄÄKÄRIN KONSULTAATIO