KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA VIRTSATIEINFEKTIOPOTILAAN HOITOPOLKU PÄIVYSTÄVÄN SAIRAANHOITAJAN VASTAAN- OTOLLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA VIRTSATIEINFEKTIOPOTILAAN HOITOPOLKU PÄIVYSTÄVÄN SAIRAANHOITAJAN VASTAAN- OTOLLA"

Transkriptio

1 KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA VIRTSATIEINFEKTIOPOTILAAN HOITOPOLKU PÄIVYSTÄVÄN SAIRAANHOITAJAN VASTAAN- OTOLLA Kaisu Kotila Eila Silvennoinen SIMO 2008

2 Sisällysluettelo 2 1 Johdanto. 3 2 Virtsatieinfektio. 4 3 Virtsatieinfektiopotilaan hoito Nykyinen tilanne terveyskeskuksemme vastaanotolla Tehtävänsiirron tarkoitus. 5 4 Käytännön toteutus Oirekysely Virtsatieinfektiopotilaan hoitokäytäntö Lääkäriltä sairaanhoitajille siirtyvä potilasryhmä Lääkärin vastaanotolle ohjattava potilasryhmä Lääkärin konsultaatiota vaativa potilasryhmä Kirjaaminen..7 5 Käytännön toteutuksen arviointi 7 6 Projektin eteneminen ja toteutus 7 7 Pohdinta. 8 8 Lähde ja liite...9

3 3 1 JOHDANTO Marraskuussa 2007 alkoi työnjakohankekoulutus koko Lapin läänin alueella. Koulutuksen tarkoitus on päivittää kaikkien siihen osallistuvien sairaanhoitajien tietoja ja taitoja. Tavoitteena on myös siirtää joitakin tehtäviä lääkäriltä sairaanhoitajille. Koulutuksen alussa tehtävänämme oli kartoittaa työyhteisömme työnjako ja sen kehittämistarpeet. Tehtävää työstäessämme kävi ilmi, että vastaanoton sairaanhoitajan työnkuva terveyskeskuksessamme on tällä hetkellä laaja ja hajanainen. Meidän terveyskeskuksessamme on tulossa henkilöstömuutoksia lähivuosina ja mahdollisesti myös suurempia kuntakohtaisia uudistuksia on myös pitemmällä aikavälillä odotettavissa. Tämä projektityö on edetessään tuonut mukanaan useita mahdollisia työtehtäviä joissa tehtävänsiirrot lääkäreiltä sairaanhoitajille ovat mahdollisia ja tarpeellisiakin. Suunnitteluvaiheessa mietimme yhdessä ohjaavan lääkärin kanssa, mitä tehtävänsiirtoja lääkärintyön näkökulmasta katsottuna olisi mahdollista ja järkevää siirtää sairaanhoitajille. Esim. isompien lasten ja aikuisten korvatarkastuksia ja korvakontrolleja tympanometrilla. Silmätulehdusten hoidon aloitus ja seuranta sekä poskiontelotulehdus-potilaiden hoito ja ohjaus. Myös flunssapotilaiden sairauslomat ja hoito sekä ohjaus. Abi-paineiden eli alaraajojen verenkierron mittaus. Tulehtuneiden haavojen arviointi/hoito ja ohjaus sekä huolellisten kotihoito-ohjeiden selittäminen potilaalle. Kynsivallin tulehdukset ja hoidon ohjaus. Virtsatieinfektiopotilaiden hoito ja ohjaus. Olemme päättäneet projektityössämme keskittyä yhteen tehtävänsiirtoon. Valitsimme virtsatieinfektiopotilaan hoitopolun suunnittelun, koska se on yleinen ja suurtakin kuormitusta aiheuttava vaiva päivittäin. Yleensä vaiva on akuutti, oireet voimakkaat ja potilaan yleistilaa heikentävä. Sairaanhoitaja tekee hoidon arvioinnin. Hoito on aloitettava mahdollisimman pian oli lääkärille päivystysaikoja tai ei. Toisinaan potilaat on kiireisinäkin päivinä ohjattava ohi ajanvarauksen ja sijoitettava lääkärintyöpäivään ns. päällekkäisajalla. Potilaat joutuvat odottamaan pitkiä aikoja ja lääkärit kuormittuvat entisestään. Tehtävänsiirron käytännön toteutuksen suunnittelun pohjana käytämme Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Nefrologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettaman työryhmän laatimaa käypähoitosuositusta. Tulevaisuuden visiona on myöhemmässä vaiheessa siirtää myös muita tehtävänsiirtoja vaiheittain päivystävän sairaanhoitajan tehtäväksi. Tämä projektityö antaa meille mallin, minkä mukaan voimme yhdessä lääkäreiden kanssa suunnitella ja toteuttaa myös seuraavia tehtävänsiirtoja tulevaisuudessa.

4 2 VIRTSATIEINFEKTIO 4 Virtsatieinfektio on yksi yleisimmistä bakteereiden aiheuttamista tulehduksista jotka vaativat lääkärin hoitoa. Virtsatieinfektio syntyy kun tautia aiheuttavat bakteerit pääsevät nousemaan virtsaputkea pitkin virtsarakkoon. Virtsatieinfektioita esiintyy kaikissa ikäluokissa. Yleisin virtsatieinfektioita aiheuttava bakteeri, Escherichia coli, on jopa 80%:ssa avohoidon virtsatieinfektioissa taudin aiheuttajana. Virtsatieinfektiot voidaan jakaa oireiden ja voinnin mukaan oireettomaan bakteeriuriaan, kystiittiin ja pyelonefriittiin. Oireettomassa bakteeriuriassa virtsan viljelystä löytyy bakteeri kasvua vaikka potilas on oireeton. Oireeton bakteeriuria hoidetaan vain raskaana olevilta. Kystiitti on rakon ja virtsaputken tulehdus. Se on yleisin virtsateiden infektioita aiheuttava sairaus. Oireina voi olla alavatsa kipua, kirvelyä virtsatessa, tihentynyt virtsaamistarve, haju sekä myös alaselkäpakotusta. Pyelonefriitti on jo ylempien virtsateiden tulehdus, virtsajohtimen, munuaisaltaan tai munuaisen infektio. Oireet ilmenevät voimakkaina alavatsa- ja alaselkäkipuina, usein kuume on korkea ja yleiskunto laskee. Pääasiassa virtsatieinfektiot kohdistuvat naisiin. Jopa puolet naisista sairastaa virtsatieinfektion jossain vaiheessa elämäänsä. Naisen anatominen rakenne on suosiollinen bakteerien pääsylle virtsarakkoon, koska virtsaputki on naisilla lyhyt. Nuorilla ja keski-ikäisillä naisilla aktiivinen sukupuolielämä lisää tulehdusriskiä. Myös tiukat vaatteet, kylmettyminen ja ummetus lisäävät sairastuvuusriskiä. Vaihdevuosien jälkeen estrogeenituotanto on vähäistä, jonka vuoksi limakalvot kuivuvat ja haurastuvat, joten pöpöille syntyy hyvä kasvualusta. Virtsankarkailu on myös yleisempää vanhemmalla iällä, tämä lisää tulehdusriskiä. Nuorilla ja keski-ikäisillä miehillä virtsatieinfektiot ovat harvinaisia. Yleensä heidän saamat tulehdukset johtuvat rakkoon kohdistuvista toimenpiteistä. Vanhemmilla miehillä virtsatieinfektiot ovat lähes yhtä yleisiä kuin naisilla. Iän myötä eturauhasen liikakasvu lisää infektioalttiutta, koska virtsarakko ei tyhjene täysin. Oireet ovat samankaltaiset kuin naisilla. Imeväisikäisillä lapsilla virtsatieinfektioita on sekä tytöillä, että pojilla yhtä paljon. Sen jälkeen se on pääasiassa tyttöjen sairaus. Oireena on selittämätön kuume ja yleisvoinnin lasku. Pienillä lapsilla voi tulehduksen syynä olla virtsateiden rakenteelliset tai toiminnalliset poikkeavuudet, esimerkiksi takaisinvirtaus rakkoon. Vaippaikäiset, etenkin tytöt, saavat tulehduksen herkemmin. Vähän isommat lapset osaavat sanoa, että pissa kirvelee ja massu on pipi. Vanhuksilla bakteeriuria on tavallinen. Se lisääntyy ikääntymisen ja toimintakyvyn heikkenemisen myötä. Vanhemmilla naisilla se on edelleen yleisempi kuin miehillä. Oireet voivat olla hyvin epätyypillisiä. Voi ilmetä sekavuutena, kiukkuisuutena, virtsan karkailuna ja yleisvoinnin laskuna. Internet-lähde:Suomalaisen Lääkäriseuran Duodeciumin, Suomen Nefrologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä (Käypä hoito )

5 5 3 VIRTSATIEINFEKTIOPOTILAAN HOITO 3.1 Nykyinen tilanne terveyskeskuksemme vastaanotolla Tällä hetkellä terveyskeskuksessamme ei ole varsinaista sairaanhoitajan vastaanottoa. Vastaanoton sairaanhoitaja tekee hoidontarpeen arvioinnin luukulla tai puhelimessa. Pyrimme hoitamaan potilaan asiaa mahdollisemman joustavasti ja hyvin ammattitaitomme ja kokemuksemme mukaan. Meillä ei ole vielä lääkäreiden kanssa yhdessä sovittua meidän talon käypähoitoa. Potilas soittaa vastaanotolle tai tulee terveyskeskukseemme vastaanottoluukulle pissapurkin kanssa ja kertoo siinä vaivoistaan vastaanoton sairaanhoitajalle. Kysellään minkälaisia vaivat ovat, kipujen voimakkuudesta, siihen liittyvistä muista oireista. Mikäli potilas ei tuo virtsanäytettä mukanaan, niin ohjaamme hänet laboratorioon antamaan virtsanäytteen. Näytteestä katsomme liuskoilla pikatestin tuloksen. Jos nitriitit/tai leukosyytit koholla, niin vastaus lääkärin nähtäväksi ja resepti pyyntiin, mutta jos on vaivaa ja liuskatesti on negatiivinen, lääkäri laittaa laboratoriolähetteen ja seuraavana laboratorioaamuna näyte tutkittavaksi Lpks:n laboratorioon. Jos on kipuja ja epämääräisiä tuntemuksia niin annetaan vastaanottoaika lääkärille. Katsotaan liuskat virtsasta ennen lääkärille menoa. Pienten lasten ja miesten virtsavaivat ohjataan suoraan lääkärille arvioitavaksi ja hoidettavaksi. Potilaan näkökulmasta katsottuna hankaluutena on hoidon aloitus, laboratorionäytteenottoa ei ole joka päivä. Lääkityksen aloitus voi viivästyä sen vuoksi. 3.2 Tehtävänsiirron tarkoitus Tällä tehtävänsiirrolla pyrimme yhdessä lääkäreiden kanssa muokkaamaan meidän hoitokäytäntöä joustavammaksi ja potilaita paremmin palvelevaksi. Näin myös toivomme lääkäreiden työtaakan helpottuvan ja aikaa jää varsinaiseen lääkärin työhön. Virtsatieinfektiopotilaita kuitenkin on joka päivä vaihtelevasti. Tavoitteenamme on saada yhteistyössä lääkäreiden kanssa terveyskeskuksellemme toimiva, taloudellinen kaikkia osapuolia tyydyttävä yhteinen hoitokäytäntö. 4 KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS 4.1 Oirekysely Vastaanotonsairaanhoitaja tekee vastaanotollaan potilaalle huolellisen oirekyselyn ja sen perusteella arvioi hoidon tarpeen. Naispotilailta kysytään minkälaisia oireita hänellä on ja mikä hänellä on yleisvointi. Esim. kuinka kovat ovat kivut, onko alamaha/alaselkä kipuja, kirvelyä virtsatessa, tihentynyttä virtsaamistarvetta, haju, väri ja onko lämpöä. Kuinka pitkään oireet ovat jatkuneet.

6 6 Lapsipotilaiden vanhemmalta kysytään samat kysymykset sekä yleisvointi, onko väsymystä, velttoutta tai muuta selittämätöntä oireilua. Kuumeilun takana voi olla myös virtsatietulehdus. Miehiltä kysytään myös sama edellä mainittu oirekysely. Heiltä tiedustellaan myös onko virtsankulussa ilmennyt ongelmia. Rakon tyhjeneminen, onko tiputtelua, virtsasuihkun voimakkuus jne. Iäkkäillä ihmisillä oireet ovat usein epämääräisiä ja aika vähäisiäkin, jopa oireettomia. Äkillinen käytöksen muutos herättää omaisissa tai hoitohenkilöissä epäilyn että kaikki ei ole kunnossa. Taustalla voi olla selkeä virtsatietulehdus. Internet-lähde: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodeciumin, Suomen Nefrologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä (Käypä hoito ) 4.2 Virtsatieinfektiopotilaan hoitokäytäntö Lääkäriltä sairaanhoitajille siirtyvä potilasryhmä Yleisin ryhmä, joilla ilmenee virtsatieinfektioita ovat nuoret ja keski-ikäiset naiset. Jos heillä on selkeät virtsatieinfektion oireet, kirvely, tihentynyt virtsaamisen tarve ja kohtalaisesti kipua, niin käypähoitosuosituksen mukaan heille voi kirjoittaa lääkityksen ilman virtsanäytteen ottoa. Tarkastetaan lääkeaineallergiat ja mikäli niitä ei ole kirjoitetaan reseptipohja koneelle. Mikäli on jokin lääkeaineallergia se tulee ottaa huomioon lääkettä valittaessa. Tarvittaessa konsultoidaan lääkäriä. Koulutuksen ohjaava lääkäri hyväksyy ja allekirjoittaa reseptin tehtävänjaon suunnitelman mukaisesti. Käypähoidon mukainen lääkehoitosuositus komplisoitumattomaan virtsatieinfektioon on: Trimetopriimi 160 mg x 2 tai 300 mg x 1 3 vrk. Nitrofurantoiini 75 mg x 2 5 vrk. Pivmesillinaami 200 mg x 3 tai 400 mg x 2 3 vrk. Lääkekuuri tulee ottaa säännöllisin kelloajoin ja kuuri syödään loppuun, vaikka oireet poistuisivat nopeastikin. Lääkityksen lisäksi on hyvä juoda runsaasti nestettä, mielellään hapanta esim. karpalo- tai puolukkamehua. Kipujen ollessa voimakkaat kannattaa ottaa myös särkylääkettä vointia helpottamaan. Potilaan jatkohoidon ohjauksessa kehotetaan potilasta seuraamaan oireita. Mikäli ne eivät ala helpottua vuorokauden tai kahden sisällä, tulee ottaa yhteyttä sairaanhoitajaan. Mikäli oireet uusiutuvat pian kuurin päätyttyä potilaan tulee ottaa yhteyttä sairaanhoitajaan joka laittaa laboratoriolähetteen koneelle. Näyte otetaan yön jälkeisestä virtsasta ja siitä katsotaan myös bakteeriviljely. Voi olla että valitsemamme lääke ei pure virtsassa kasvavaan bakteeriin. Jos virtsa on puhdas, oireet jatkuu, varaamme ajan lääkärin vastaanotolle mahdollisiin jatkotutkimuksiin Lääkärin vastaanotolle ohjattava potilasryhmä Kun sairaanhoitajan vastaanotolle ottaa yhteyttä potilaat joilla on korkea kuume, yleisvoinnin lasku ja voimakkaat vatsa- ja selkäkivut silloin on syytä epäillä, että kysymyksessä voi olla pyelonefriitti. Näille potilaille annamme ajan lääkärin vastaanotolle. Ennen vastaanotolle menoa otetaan potilaasta pika-crp ja virtsan liuskatesti. Mikäli mahdollista otetaan myös virtsan bakteeriviljelynäyte.

7 7 Aika annetaan lääkärin vastaanotolle yhteydenoton kautta ja kirjaus tulee jo tässä vaiheessa suoritettua Lääkärin konsultaatiota vaativa potilasryhmä Kolmannen ryhmän muodostavat ns. riskiryhmään kuuluvat potilaat joihin luokitellaan, vanhukset, lapset, raskaana olevat, miehet, katetripotilaat, immuunipuutteiset potilaat ja anomaliat. Tähän potilasryhmään kuuluville laitamme lähetteen laboratorioon virtsanäytteeseen. Potilaita hoidettaessa konsultoidaan aina lääkäriä, tarvittaessa annetaan aika lääkärille. Sairaanhoitaja kirjaa oman osuutensa potilastietoihin huolellisesti ja konsultoitaessa hän kirjaa lääkärin antaman ohjeen. Lääkäri kirjaa mahdollisen reseptimääräyksen itse potilaan papereihin. Internet-lähde:Suomalaisen Lääkäriseuran Duodeciumin, Suomen Nefrologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä(käypä hoito ) 4.3 Kirjaaminen Huolellinen kirjaaminen on oleellinen osa potilaan turvallista hoitoa. Samalla potilaan hoidon jatkuvuus on taattu. Kirjauksessa tulee näkyä käynnin tarkoitus, esitiedot, nykytilanne (oireet ja niiden kesto), hoitosuunnitelma ja annetut jatkohoito-ohjeet kotiin. 5 KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEN ARVIOINTI Tehtävänsiirron käytännön harjoittelun aloitamme vuoden 2009, helmikuun alusta lääkäri Lea Kantolan ohjauksessa. Suunnitelmamme mukaan harjoittelujakso olisi kaksi kuukautta eli helmi- ja maaliskuu. Harjoittelun alkuvaiheessa pyrimme pitämään päivittäisiä palavereja (vaikka 10 min) ohjaavan lääkärimme kanssa. Näin pystymme seuraamaan oppimisemme etenemistä, ja mahdollisimman pian pystymme arvioimaan miten olemme suoriutuneet potilaan hoidosta itsenäisesti. Näin myös ohjaava lääkäri pysyy ajan tasalla meidän meidän ratkaisuista potilaan hoidon toteutuksessa. Kirjauksen yhtenäistäminen on tärkeä osa tehtäväsiirtoa ja sitä arvioimme harjoittelujakson lopussa. Se turvaa potilaan hoidon jatkuvuuden ja huolellinen kirjaus on myös hoitajan turva. Harjoittelun edetessä saamme varmuutta ammattitaitoomme ja tehtävänsiirron selkeytyessä voimme vähentää palautekeskusteluja tarpeen mukaan. Maaliskuun lopulla pidämme loppuarvioinnin siitä miten tehtävänsiirron kokonaisuus on onnistunut tai onko jokin asia joka ei vielä toimi sujuvasti. 6 PROJEKTIN ETENEMINEN JA TOTEUTUS Projektityön suunnitelma piti olla valmis elokuun loppuun mennessä. Kesälomien jälkeen elokuun puolessavälissä aloitimme projektiryhmän työskentelyn palaverilla jossa teimme linjauksen tulevasta projektityön aiheesta. Projektiryhmä kokoontui työajan jälkeen iltaisin. Ryhmään osallistui lääkäri Lea Kantola, osastonhoitaja Merja Liiten, sairaanhoitaja Kaisu Kotila ja sairaanhoitaja Eila Silvennoinen. Ennen valmiin projektityön suunnitelman lähettämistä koululle, kokoonnuimme vielä yhden kerran jolloin kävimme suunnitelman läpi ja teimme siihen tarvittavat muutokset.

8 8 Projektiryhmään kuului projektipäällikkö lääkäri Lea Kantola, projektityöntekijät Kaisu Kotila ja Eila Silvennoinen. Tavoitteena oli että projektityö on valmis joulukuun 31 päivä Projektiryhmän palaverit toteutettiin suunnitellusti kahden viikon välein. Projektisuunnitelman mukaan oli tarkoitus pitää 2 3 työryhmäpalaveria, johon kaikki vastaanotolla työskentelevät olisivat osallistuneet. Yhtäkään yhteistä palaveria ei saatu järjestymään työkiireiden ja erilaisten yhteensattumien vuoksi. Päivittäisissä keskusteluissa olemme pitäneet työyhteisömme henkilöt tietoisena projektityömme etenemisestä. Koemme saaneemme positiivista palautetta ja kannustusta. Ammattikorkeakoulun opettajilta Airi Palosteelta ja Anne Vähäseltä olemme saaneet ohjausta ja tukea projektityötä tehdessämme. Olemme osallistuneet vain yhdelle ohjausluennolle. Pääsiallisesti ohjausta olemme saaneet sähköpostitse. Alkuun oli vaikeuksia projektityön työstämisessä, mutta ensimmäisen ohjausluennon myötä pääsimme viimein alkuun. Viimeisinä viikkoina olemme kokoontuneet kolmena iltana viikossa, noin kolme tuntia kerrallaan tekemään projektityötä. Laadimme Simon terveyskeskuksen vastaanoton sairaanhoitajan vastaanotolle virtsatieinfektiopotilaan hoitopolusta vuokaavion. Sen laatimisessa olemme hyödyntäneet jo Iissä käytössä olevaa vuokaaviota. Se selkeyttää yhtenäistämään hoitokäytäntöä ja myös tilanteissa joissa uusi työntekijä tulee vastaanotolle töihin niin käytäntö sama kaikilla. Uuden työntekijän perehdyttäminen helpottuu.(liite 1) Tarkoituksena on, että esittelemme projektityömme työyhteisömme henkilöstölle tammikuun 2009 aikana esim. yhteisen palaverin merkeissä. Projektin käytännön harjoitus alkaa lääkäri Lea Kantolan ohjauksessa helmikuussa ja päättyy maaliskuun lopussa. Sitten arvioimme käytännön harjoittelua ja miten olemme siinä onnistuneet. 7 POHDINTA Tehtävänsiirron tarkoituksena on sopia yhteiset hoitokäytännöt ja siihen liittyvät tehtävänjaot. Joiltakin osin aiemminkin on ollut jo tehtävänsiirtoja lääkärin ja hoitajan välillä, mutta toteutuminen on vaihdellut tilanteiden mukaan. Yhtenevien käytäntöjen myötä tehtävät selkeytyy ja hoitajalle on selvää mitä saa tehdä ja mitä ei. Potilastakin ajatellen tilanne selkeytyy. Hoidon saatavuus nopeutuu eikä ole riippuvainen lääkäreiden vastaanottoajoista. Projektityön tekeminen antaa hyvän mallin seuraavia tehtävänsiirtoja suunniteltaessa. Hyvä projektisuunnitelma ja sen toteutus suunnitelman mukaisesti edesauttaa tehtävänsiirron onnistumisessa.

9 8 LÄHDE JA LIITE 9 internet-lähde: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodeciumin, Suomen Nefrologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä (käypä hoito ). Tulostettu osoitteesta URL Liite 1 VIRTSATIEINFEKTIOPOLTILAAN HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA - vuokaavio

10 Liite 1 VIRTSATIEINFEKTIOPOLTILAAN HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA OIREKYSELY PYELONEFRIITTI EPÄILY - kuume, yleisvoinnin lasku, voimakasta selkä/vatsakipua KOMPLISOITUMATON VIRTSATIEINFEKTIO - kirvely, tihentynyt virtsaamistarve, kohtalaisesti kipua RISKIRYHMÄT Vanhukset, raskaana olevat, katetripotilaat, anomaliat, miehet, lapset, immuunipuutteiset CRP +PLV RESEPTI ei lääkeallergiaa LÄÄKEAINEALLERGIA PLV AINA LÄÄKÄRILLE LÄÄKITYS - Trimetopriini 160mg x 2 tai 300mg x 1, 3 vrk - Nitrofuraintoiini 75mg x 2, 5 vrk - Mesillinaami 200mg x 3 tai 400mg x 2, 3vrk LÄÄKÄRIN KONSULTAATIO LÄÄKÄRIN KONSULTAATIO

Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS

Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima. Julkaisija:Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Töölönkatu 37 A 00260 Helsinki Tilaukset: julkaisutilaukset@yths.fi Kirjoittanut:

Lisätiedot

Virtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää

Virtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää Virtsatieinfektiot Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv ivä 12.11.2012 Teija Puhto Infektiolää ääkäri Yleistä Virtsatieinfektiot ovat toiseksi yleisin infektio yleislää ääkärin vastaanotolla Suomessa

Lisätiedot

Opiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat. 25.10.2007 Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri

Opiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat. 25.10.2007 Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri Opiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat 25.10.2007 Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri VIRTSATIEINFEKTIOT NUORILLA NAISILLA Yleisyys Jopa puolet naisista sairastaa

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- MEO 1 (6) Pinnallinen haava (pituus alle 3 cm) Jäykkäkouristusrokote Ei vuoda runsaasti Puhdistus ja syvyyden tarkistaminen (varovaisuutta silmien ja kasvojen alueella) Tarvittaessa

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

PÄIVYSTÄVÄ SAIRAANHOITAJA TORNION TERVEYSKESKUKSESSA. 161009 Merja Ollila Marianne Kunnari

PÄIVYSTÄVÄ SAIRAANHOITAJA TORNION TERVEYSKESKUKSESSA. 161009 Merja Ollila Marianne Kunnari PÄIVYSTÄVÄ SAIRAANHOITAJA TORNION TERVEYSKESKUKSESSA 161009 Merja Ollila Marianne Kunnari VIIME VUOSINA OLEMME SUUNNITELLEET JA KEHITTÄNEET TYÖNKUVAAMME JA PYRKINEET KOHDENTAMAAN HENKILÖSTÖÄ KÄYTÄNNÖSSÄ

Lisätiedot

Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista

Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista Teksti: Inkontinenscentrum i Västra Götaland Kuvat: Kajsa Lundberg Layout: Svensk Information Pidätysvaikeuksia? Lirahtiko? Karkaileeko virtsa? Oletko pidätyskyvytön?

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot

Perustietoa yliaktiivisesta rakosta ja sen hoidosta

Perustietoa yliaktiivisesta rakosta ja sen hoidosta YLEISOPAS Perustietoa yliaktiivisesta rakosta ja sen hoidosta YLEISOPAS 1 Jonkun on oltava ensimmäinen. Maailmassa sanotaan olevan yhä yli 30 000 tunnettua sairautta, joista toistaiseksi vain noin neljäsosaan

Lisätiedot

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Mikä on pikapoli? Uusi hoitajavetoinen malli tarjota

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Diabeetikon hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Simon terveyskeskuksessa noudatetaan L-PKS:n alueellista diabeetikon hoitokäytäntöä.

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus

Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus Terveyskeskuslääkärin näkökulma Tom Saari Asiantuntijalääkäri Tieto, Healthcare & Welfare tom.saari@tieto.com Ajatuksia tulevasta Potilastietojärjestelmän

Lisätiedot

Ensihoidon (triage) hoidon kiireellisyyden arviointi, mallia Vaasa

Ensihoidon (triage) hoidon kiireellisyyden arviointi, mallia Vaasa Ensihoidon (triage) hoidon kiireellisyyden arviointi, mallia Vaasa 19.4.2016 Risto Vesanto Ensihoitopäällikkö Vshp ensihoidon tulosyksikkö Sisältö Triage ennen ja nyt Vaasassa Triagen ajatus: Mikä ihmeen

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät

Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät 6.2.2015 Kirsi Valtonen, LT, va ayl Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan terveyskeskus Flunssa Senegalista 2010

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

POTILASOHJE 1 ensitieto 26.3.2012

POTILASOHJE 1 ensitieto 26.3.2012 VIRTSARAKKOSYÖPÄ POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu virtsarakkosyöpä, johon sairastuminen voi herättää paljon kysymyksiä, pelkoa ja ahdistusta. Haluamme antaa tietoa sairaudestasi, jotta selviytyisit mahdollisimman

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa.

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. POTILASTIEDOTE 1 2 SISÄLLYS Vähentynyt estrogeenituotanto ja sukupuolielinten vaivat... 4 Oestring-hoito... 5 Kenelle Oestring sopii?... 7 Onko Oestringillä

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI Virtsaamisen hallintajärjestelmä AMS 800 -virtsainkontinenssi implantti on virtsaamisen hallintajärjestelmä, jonka avulla voit

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta. 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri

Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta. 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri Taustaa luennoitsijasta Yleislääketieteen erikoislääkäri 2009 Terveyskeskuslääkäri Espoo Leppävaara,

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista?

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Päivi Rautava Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto Puhelin +35850 3005846 Sähköpostit rautava@utu.fi tai paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

LIIKUNTASOPIMUSPROSESSI

LIIKUNTASOPIMUSPROSESSI LIIKUNTASOPIMUSPROSESSI PALVELUNTARVEARVIOKÄYNNILLÄ Käynnin yhteydessä kerrotaan liikuntasopimuksesta. Annetaan liikuntasopimusesite mahdolliselle tulevalle kotihoidon asiakkaalle. Asiakas saa yhdessä

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Hyvä Potku kehittämistyön raportti Kaakkurin terveysasema 2014 2015

Hyvä Potku kehittämistyön raportti Kaakkurin terveysasema 2014 2015 Hyvä Potku kehittämistyön raportti Kaakkurin terveysasema 2014 2015 Työryhmä: Broström Eila, sh Hernetkoski Maili, lh Niskakangas Peppina, tkl Paaso Saara, sh Pikkarainen Mari, tkl Pennanen Harri, tkl

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

(Valmistelija: Kunnanjohtaja Karoliina Frank, p. 040 330 6002)

(Valmistelija: Kunnanjohtaja Karoliina Frank, p. 040 330 6002) LOPEN KUNNAN TERVEYSPALVELUT Kunnanhallitus 25.4.2016 ( 78): Lopen kunnanhallitus keskusteli kokouksessaan 30.3.2016 kohdassa muut asiat Lopen kunnan terveyspalveluista. Keskustelun pohjana oli kuntalaiskeskustelu

Lisätiedot

Sairastettu virtsatieinfektio

Sairastettu virtsatieinfektio Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,

Lisätiedot

Naisen yliaktiivisen rakon hoito

Naisen yliaktiivisen rakon hoito Naisen yliaktiivisen rakon hoito Gynekologian/urologian rajapinnassa LL Suvi Niemi Gynekologi, urologiksi erikoistuva lääkäri Gynekologi lähettää potilaan urologialle, koska arvioi, että potilas voisi

Lisätiedot

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU 10.9.2010 Lääkärit Irma Honkamaa ja Matti Mäntymaa Lääke-edustaja Hanne Tegelberg, Phizer Sairaanhoitajat Anne Leinonen ja Tiina Lehmikangas (Muokattu

Lisätiedot

Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 28.4.2012

Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 28.4.2012 Esimerkkejä infektiotautien hoitoon ja hoitokarttaan liittyvistä tenttikysymyksistä (kysely sähköisessä muodossa oman terveyskeskuksen käytössä). Osaaminen varmistetaan lisäksi tarvittavilla näytöillä.

Lisätiedot

Hyvä Potku Siilaisen terveysasemalla, Joensuun terveyskeskuksessa 2014-2015

Hyvä Potku Siilaisen terveysasemalla, Joensuun terveyskeskuksessa 2014-2015 Hyvä Potku Siilaisen terveysasemalla, Joensuun terveyskeskuksessa 2014-2015 Siilaisen terveysasema, Joensuu Heiskanen Maili, osastonhoitaja Katajavuori Tuulia, apulaisylilääkäri Kosunen Tiina, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Hoitosuunnitelma-auditointityökalu Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Terveys- ja hoitosuunnitelma Hoidon tarve Hoidon tavoite Hoidon toteutus

Lisätiedot

AvoHILMOn käsite- ja luokituskysymyksiä

AvoHILMOn käsite- ja luokituskysymyksiä AvoHILMOn käsite- ja luokituskysymyksiä 26.10.2010 26.10.2010 Pirjo Tuomola 1 AvoHILMO-luokitusten ylläpito ja kehittäminen AvoHILMOssa käytettävistä luokituksista ja niiden kehittämisestä vastaa pth avohoidon

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa

Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa Suun hoidon tarpeen arviointi päivystystilanteessa Yleissairaudet ja suu Diabetes Umpieritysrauhasten sairaudet

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Virtsatieinfektiot. Päivitetty kohdennetusti 4.12.2015

Virtsatieinfektiot. Päivitetty kohdennetusti 4.12.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Nefrologiyhdistys ry:n, Kliiniset mikrobiologit ry:n, Suomen Infektiolääkärit ry:n, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian

Lisätiedot

Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla. Esite potilaiden vanhemmille

Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla. Esite potilaiden vanhemmille Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla Esite potilaiden vanhemmille TM VUR:in ymmärtäminen Lapsellasionvesikouretraaliseksirefluksiksi (VUR:iksi)kutsuttusairaus.Sairauteenon olemassahoitoja.tässäesitteessäontietoa

Lisätiedot

Selvitys digitaalisten terveyspalveluiden kustannusvaikuttavuudesta. Terveydenhuollon ATK-päivät 12.-13.5.2015 Eero Raunio

Selvitys digitaalisten terveyspalveluiden kustannusvaikuttavuudesta. Terveydenhuollon ATK-päivät 12.-13.5.2015 Eero Raunio Selvitys digitaalisten terveyspalveluiden kustannusvaikuttavuudesta Terveydenhuollon ATK-päivät 12.-13.5.2015 Eero Raunio Tavoitteet Johdon sitoutuminen Osaaminen Resurssit Kustannukset Tuote Toimittaja

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS T2072 1 Tässä haastattelussa tiedustellaan eräiden tavallisten infektioperäisten tautien esiintymistä ja tietoja

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Hoitosuunnitelmaan on kirjattu tärkeimmät hoidon tavoitteet, omahoitoa, lääkityksiä sekä seurantatutkimuksia koskevat asiat.

Hoitosuunnitelmaan on kirjattu tärkeimmät hoidon tavoitteet, omahoitoa, lääkityksiä sekä seurantatutkimuksia koskevat asiat. OMAHOITO Varkauden kaupunki tarjoaa asiakkailleen sähköisiä terveyspalveluita Omahoidon Terveyskansion välityksellä. Palvelun käyttö edellyttää sopimusta asiakkaan ja Varkauden kaupungin terveyskeskuksen

Lisätiedot

Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F

Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F 1(6) Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F Tässä on sinulle ohjeet siitä milloin pitäisi epäillä vatsakalvontulehdusta ja miten silloin on meneteltävä: Potilaan huomioitava oireet: 1. Vatsakipu

Lisätiedot

Projektityö tai kehittymistehtävät

Projektityö tai kehittymistehtävät Projektityö tai kehittymistehtävät Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiskoulutuksen sekä erikoistuvien lääkäreiden ja hammaslääkäreiden johtamiskoulutuksen yksi kolmesta osa-alueesta on projektityöskentely,

Lisätiedot

LÄÄKITYSTURVALLISUUS. VINKKI I: Varmista, että tiedät miten potilaasi käyttää lääkkeitä!

LÄÄKITYSTURVALLISUUS. VINKKI I: Varmista, että tiedät miten potilaasi käyttää lääkkeitä! VINKKI I: Varmista, että tiedät miten potilaasi käyttää lääkkeitä! Turvallisen lääkehoidon perusta on, että häntä hoitava henkilöstö tietää mitä lääkkeitä potilas käyttää ja miten hän niitä käyttää. Myös

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10

YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10 YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10 Punttijumppa ja hyvä ergonomia tehoaa Punttijumppatutkimus YTE- hanke: -tutkittiin YTHS:n Turun toimipisteen fysioterapian Ni-Ha-oireisten

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9. Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai

Lisätiedot

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Espoon jalkaterapiatoiminta Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Jalkojenhoito ja jalkaterapia, mistä on kyse Jalkojenhoito: Lähihoitaja, joka osaa

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8

HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8 HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8 Tarjouslomake, palautetaan täytettynä tarjouksen liitteenä OHJEET TARJOAJALLE - Tämä on tarjouslomake, joka on palautettava tarjouksen yhteydessä

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

KOLARIN TK LABORATORIO. Outi Rowe Laboratoriohoitaja, FIBMS, MSc

KOLARIN TK LABORATORIO. Outi Rowe Laboratoriohoitaja, FIBMS, MSc KOLARIN TK LABORATORIO Outi Rowe Laboratoriohoitaja, FIBMS, MSc TILAT JA TYÖNTEKIJÄT Kaksi laboratoriohoitajaa Yksi näytteenottopiste Näytteenotto sähköisellä ajanvarauksella Potilastietojärjestelmät:

Lisätiedot

ALL2000_Amendment_2014

ALL2000_Amendment_2014 ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.

Lisätiedot