KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA VIRTSATIEINFEKTIOPOTILAAN HOITOPOLKU PÄIVYSTÄVÄN SAIRAANHOITAJAN VASTAAN- OTOLLA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA VIRTSATIEINFEKTIOPOTILAAN HOITOPOLKU PÄIVYSTÄVÄN SAIRAANHOITAJAN VASTAAN- OTOLLA"

Transkriptio

1 KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA VIRTSATIEINFEKTIOPOTILAAN HOITOPOLKU PÄIVYSTÄVÄN SAIRAANHOITAJAN VASTAAN- OTOLLA Kaisu Kotila Eila Silvennoinen SIMO 2008

2 Sisällysluettelo 2 1 Johdanto. 3 2 Virtsatieinfektio. 4 3 Virtsatieinfektiopotilaan hoito Nykyinen tilanne terveyskeskuksemme vastaanotolla Tehtävänsiirron tarkoitus. 5 4 Käytännön toteutus Oirekysely Virtsatieinfektiopotilaan hoitokäytäntö Lääkäriltä sairaanhoitajille siirtyvä potilasryhmä Lääkärin vastaanotolle ohjattava potilasryhmä Lääkärin konsultaatiota vaativa potilasryhmä Kirjaaminen..7 5 Käytännön toteutuksen arviointi 7 6 Projektin eteneminen ja toteutus 7 7 Pohdinta. 8 8 Lähde ja liite...9

3 3 1 JOHDANTO Marraskuussa 2007 alkoi työnjakohankekoulutus koko Lapin läänin alueella. Koulutuksen tarkoitus on päivittää kaikkien siihen osallistuvien sairaanhoitajien tietoja ja taitoja. Tavoitteena on myös siirtää joitakin tehtäviä lääkäriltä sairaanhoitajille. Koulutuksen alussa tehtävänämme oli kartoittaa työyhteisömme työnjako ja sen kehittämistarpeet. Tehtävää työstäessämme kävi ilmi, että vastaanoton sairaanhoitajan työnkuva terveyskeskuksessamme on tällä hetkellä laaja ja hajanainen. Meidän terveyskeskuksessamme on tulossa henkilöstömuutoksia lähivuosina ja mahdollisesti myös suurempia kuntakohtaisia uudistuksia on myös pitemmällä aikavälillä odotettavissa. Tämä projektityö on edetessään tuonut mukanaan useita mahdollisia työtehtäviä joissa tehtävänsiirrot lääkäreiltä sairaanhoitajille ovat mahdollisia ja tarpeellisiakin. Suunnitteluvaiheessa mietimme yhdessä ohjaavan lääkärin kanssa, mitä tehtävänsiirtoja lääkärintyön näkökulmasta katsottuna olisi mahdollista ja järkevää siirtää sairaanhoitajille. Esim. isompien lasten ja aikuisten korvatarkastuksia ja korvakontrolleja tympanometrilla. Silmätulehdusten hoidon aloitus ja seuranta sekä poskiontelotulehdus-potilaiden hoito ja ohjaus. Myös flunssapotilaiden sairauslomat ja hoito sekä ohjaus. Abi-paineiden eli alaraajojen verenkierron mittaus. Tulehtuneiden haavojen arviointi/hoito ja ohjaus sekä huolellisten kotihoito-ohjeiden selittäminen potilaalle. Kynsivallin tulehdukset ja hoidon ohjaus. Virtsatieinfektiopotilaiden hoito ja ohjaus. Olemme päättäneet projektityössämme keskittyä yhteen tehtävänsiirtoon. Valitsimme virtsatieinfektiopotilaan hoitopolun suunnittelun, koska se on yleinen ja suurtakin kuormitusta aiheuttava vaiva päivittäin. Yleensä vaiva on akuutti, oireet voimakkaat ja potilaan yleistilaa heikentävä. Sairaanhoitaja tekee hoidon arvioinnin. Hoito on aloitettava mahdollisimman pian oli lääkärille päivystysaikoja tai ei. Toisinaan potilaat on kiireisinäkin päivinä ohjattava ohi ajanvarauksen ja sijoitettava lääkärintyöpäivään ns. päällekkäisajalla. Potilaat joutuvat odottamaan pitkiä aikoja ja lääkärit kuormittuvat entisestään. Tehtävänsiirron käytännön toteutuksen suunnittelun pohjana käytämme Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Nefrologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettaman työryhmän laatimaa käypähoitosuositusta. Tulevaisuuden visiona on myöhemmässä vaiheessa siirtää myös muita tehtävänsiirtoja vaiheittain päivystävän sairaanhoitajan tehtäväksi. Tämä projektityö antaa meille mallin, minkä mukaan voimme yhdessä lääkäreiden kanssa suunnitella ja toteuttaa myös seuraavia tehtävänsiirtoja tulevaisuudessa.

4 2 VIRTSATIEINFEKTIO 4 Virtsatieinfektio on yksi yleisimmistä bakteereiden aiheuttamista tulehduksista jotka vaativat lääkärin hoitoa. Virtsatieinfektio syntyy kun tautia aiheuttavat bakteerit pääsevät nousemaan virtsaputkea pitkin virtsarakkoon. Virtsatieinfektioita esiintyy kaikissa ikäluokissa. Yleisin virtsatieinfektioita aiheuttava bakteeri, Escherichia coli, on jopa 80%:ssa avohoidon virtsatieinfektioissa taudin aiheuttajana. Virtsatieinfektiot voidaan jakaa oireiden ja voinnin mukaan oireettomaan bakteeriuriaan, kystiittiin ja pyelonefriittiin. Oireettomassa bakteeriuriassa virtsan viljelystä löytyy bakteeri kasvua vaikka potilas on oireeton. Oireeton bakteeriuria hoidetaan vain raskaana olevilta. Kystiitti on rakon ja virtsaputken tulehdus. Se on yleisin virtsateiden infektioita aiheuttava sairaus. Oireina voi olla alavatsa kipua, kirvelyä virtsatessa, tihentynyt virtsaamistarve, haju sekä myös alaselkäpakotusta. Pyelonefriitti on jo ylempien virtsateiden tulehdus, virtsajohtimen, munuaisaltaan tai munuaisen infektio. Oireet ilmenevät voimakkaina alavatsa- ja alaselkäkipuina, usein kuume on korkea ja yleiskunto laskee. Pääasiassa virtsatieinfektiot kohdistuvat naisiin. Jopa puolet naisista sairastaa virtsatieinfektion jossain vaiheessa elämäänsä. Naisen anatominen rakenne on suosiollinen bakteerien pääsylle virtsarakkoon, koska virtsaputki on naisilla lyhyt. Nuorilla ja keski-ikäisillä naisilla aktiivinen sukupuolielämä lisää tulehdusriskiä. Myös tiukat vaatteet, kylmettyminen ja ummetus lisäävät sairastuvuusriskiä. Vaihdevuosien jälkeen estrogeenituotanto on vähäistä, jonka vuoksi limakalvot kuivuvat ja haurastuvat, joten pöpöille syntyy hyvä kasvualusta. Virtsankarkailu on myös yleisempää vanhemmalla iällä, tämä lisää tulehdusriskiä. Nuorilla ja keski-ikäisillä miehillä virtsatieinfektiot ovat harvinaisia. Yleensä heidän saamat tulehdukset johtuvat rakkoon kohdistuvista toimenpiteistä. Vanhemmilla miehillä virtsatieinfektiot ovat lähes yhtä yleisiä kuin naisilla. Iän myötä eturauhasen liikakasvu lisää infektioalttiutta, koska virtsarakko ei tyhjene täysin. Oireet ovat samankaltaiset kuin naisilla. Imeväisikäisillä lapsilla virtsatieinfektioita on sekä tytöillä, että pojilla yhtä paljon. Sen jälkeen se on pääasiassa tyttöjen sairaus. Oireena on selittämätön kuume ja yleisvoinnin lasku. Pienillä lapsilla voi tulehduksen syynä olla virtsateiden rakenteelliset tai toiminnalliset poikkeavuudet, esimerkiksi takaisinvirtaus rakkoon. Vaippaikäiset, etenkin tytöt, saavat tulehduksen herkemmin. Vähän isommat lapset osaavat sanoa, että pissa kirvelee ja massu on pipi. Vanhuksilla bakteeriuria on tavallinen. Se lisääntyy ikääntymisen ja toimintakyvyn heikkenemisen myötä. Vanhemmilla naisilla se on edelleen yleisempi kuin miehillä. Oireet voivat olla hyvin epätyypillisiä. Voi ilmetä sekavuutena, kiukkuisuutena, virtsan karkailuna ja yleisvoinnin laskuna. Internet-lähde:Suomalaisen Lääkäriseuran Duodeciumin, Suomen Nefrologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä (Käypä hoito )

5 5 3 VIRTSATIEINFEKTIOPOTILAAN HOITO 3.1 Nykyinen tilanne terveyskeskuksemme vastaanotolla Tällä hetkellä terveyskeskuksessamme ei ole varsinaista sairaanhoitajan vastaanottoa. Vastaanoton sairaanhoitaja tekee hoidontarpeen arvioinnin luukulla tai puhelimessa. Pyrimme hoitamaan potilaan asiaa mahdollisemman joustavasti ja hyvin ammattitaitomme ja kokemuksemme mukaan. Meillä ei ole vielä lääkäreiden kanssa yhdessä sovittua meidän talon käypähoitoa. Potilas soittaa vastaanotolle tai tulee terveyskeskukseemme vastaanottoluukulle pissapurkin kanssa ja kertoo siinä vaivoistaan vastaanoton sairaanhoitajalle. Kysellään minkälaisia vaivat ovat, kipujen voimakkuudesta, siihen liittyvistä muista oireista. Mikäli potilas ei tuo virtsanäytettä mukanaan, niin ohjaamme hänet laboratorioon antamaan virtsanäytteen. Näytteestä katsomme liuskoilla pikatestin tuloksen. Jos nitriitit/tai leukosyytit koholla, niin vastaus lääkärin nähtäväksi ja resepti pyyntiin, mutta jos on vaivaa ja liuskatesti on negatiivinen, lääkäri laittaa laboratoriolähetteen ja seuraavana laboratorioaamuna näyte tutkittavaksi Lpks:n laboratorioon. Jos on kipuja ja epämääräisiä tuntemuksia niin annetaan vastaanottoaika lääkärille. Katsotaan liuskat virtsasta ennen lääkärille menoa. Pienten lasten ja miesten virtsavaivat ohjataan suoraan lääkärille arvioitavaksi ja hoidettavaksi. Potilaan näkökulmasta katsottuna hankaluutena on hoidon aloitus, laboratorionäytteenottoa ei ole joka päivä. Lääkityksen aloitus voi viivästyä sen vuoksi. 3.2 Tehtävänsiirron tarkoitus Tällä tehtävänsiirrolla pyrimme yhdessä lääkäreiden kanssa muokkaamaan meidän hoitokäytäntöä joustavammaksi ja potilaita paremmin palvelevaksi. Näin myös toivomme lääkäreiden työtaakan helpottuvan ja aikaa jää varsinaiseen lääkärin työhön. Virtsatieinfektiopotilaita kuitenkin on joka päivä vaihtelevasti. Tavoitteenamme on saada yhteistyössä lääkäreiden kanssa terveyskeskuksellemme toimiva, taloudellinen kaikkia osapuolia tyydyttävä yhteinen hoitokäytäntö. 4 KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS 4.1 Oirekysely Vastaanotonsairaanhoitaja tekee vastaanotollaan potilaalle huolellisen oirekyselyn ja sen perusteella arvioi hoidon tarpeen. Naispotilailta kysytään minkälaisia oireita hänellä on ja mikä hänellä on yleisvointi. Esim. kuinka kovat ovat kivut, onko alamaha/alaselkä kipuja, kirvelyä virtsatessa, tihentynyttä virtsaamistarvetta, haju, väri ja onko lämpöä. Kuinka pitkään oireet ovat jatkuneet.

6 6 Lapsipotilaiden vanhemmalta kysytään samat kysymykset sekä yleisvointi, onko väsymystä, velttoutta tai muuta selittämätöntä oireilua. Kuumeilun takana voi olla myös virtsatietulehdus. Miehiltä kysytään myös sama edellä mainittu oirekysely. Heiltä tiedustellaan myös onko virtsankulussa ilmennyt ongelmia. Rakon tyhjeneminen, onko tiputtelua, virtsasuihkun voimakkuus jne. Iäkkäillä ihmisillä oireet ovat usein epämääräisiä ja aika vähäisiäkin, jopa oireettomia. Äkillinen käytöksen muutos herättää omaisissa tai hoitohenkilöissä epäilyn että kaikki ei ole kunnossa. Taustalla voi olla selkeä virtsatietulehdus. Internet-lähde: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodeciumin, Suomen Nefrologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä (Käypä hoito ) 4.2 Virtsatieinfektiopotilaan hoitokäytäntö Lääkäriltä sairaanhoitajille siirtyvä potilasryhmä Yleisin ryhmä, joilla ilmenee virtsatieinfektioita ovat nuoret ja keski-ikäiset naiset. Jos heillä on selkeät virtsatieinfektion oireet, kirvely, tihentynyt virtsaamisen tarve ja kohtalaisesti kipua, niin käypähoitosuosituksen mukaan heille voi kirjoittaa lääkityksen ilman virtsanäytteen ottoa. Tarkastetaan lääkeaineallergiat ja mikäli niitä ei ole kirjoitetaan reseptipohja koneelle. Mikäli on jokin lääkeaineallergia se tulee ottaa huomioon lääkettä valittaessa. Tarvittaessa konsultoidaan lääkäriä. Koulutuksen ohjaava lääkäri hyväksyy ja allekirjoittaa reseptin tehtävänjaon suunnitelman mukaisesti. Käypähoidon mukainen lääkehoitosuositus komplisoitumattomaan virtsatieinfektioon on: Trimetopriimi 160 mg x 2 tai 300 mg x 1 3 vrk. Nitrofurantoiini 75 mg x 2 5 vrk. Pivmesillinaami 200 mg x 3 tai 400 mg x 2 3 vrk. Lääkekuuri tulee ottaa säännöllisin kelloajoin ja kuuri syödään loppuun, vaikka oireet poistuisivat nopeastikin. Lääkityksen lisäksi on hyvä juoda runsaasti nestettä, mielellään hapanta esim. karpalo- tai puolukkamehua. Kipujen ollessa voimakkaat kannattaa ottaa myös särkylääkettä vointia helpottamaan. Potilaan jatkohoidon ohjauksessa kehotetaan potilasta seuraamaan oireita. Mikäli ne eivät ala helpottua vuorokauden tai kahden sisällä, tulee ottaa yhteyttä sairaanhoitajaan. Mikäli oireet uusiutuvat pian kuurin päätyttyä potilaan tulee ottaa yhteyttä sairaanhoitajaan joka laittaa laboratoriolähetteen koneelle. Näyte otetaan yön jälkeisestä virtsasta ja siitä katsotaan myös bakteeriviljely. Voi olla että valitsemamme lääke ei pure virtsassa kasvavaan bakteeriin. Jos virtsa on puhdas, oireet jatkuu, varaamme ajan lääkärin vastaanotolle mahdollisiin jatkotutkimuksiin Lääkärin vastaanotolle ohjattava potilasryhmä Kun sairaanhoitajan vastaanotolle ottaa yhteyttä potilaat joilla on korkea kuume, yleisvoinnin lasku ja voimakkaat vatsa- ja selkäkivut silloin on syytä epäillä, että kysymyksessä voi olla pyelonefriitti. Näille potilaille annamme ajan lääkärin vastaanotolle. Ennen vastaanotolle menoa otetaan potilaasta pika-crp ja virtsan liuskatesti. Mikäli mahdollista otetaan myös virtsan bakteeriviljelynäyte.

7 7 Aika annetaan lääkärin vastaanotolle yhteydenoton kautta ja kirjaus tulee jo tässä vaiheessa suoritettua Lääkärin konsultaatiota vaativa potilasryhmä Kolmannen ryhmän muodostavat ns. riskiryhmään kuuluvat potilaat joihin luokitellaan, vanhukset, lapset, raskaana olevat, miehet, katetripotilaat, immuunipuutteiset potilaat ja anomaliat. Tähän potilasryhmään kuuluville laitamme lähetteen laboratorioon virtsanäytteeseen. Potilaita hoidettaessa konsultoidaan aina lääkäriä, tarvittaessa annetaan aika lääkärille. Sairaanhoitaja kirjaa oman osuutensa potilastietoihin huolellisesti ja konsultoitaessa hän kirjaa lääkärin antaman ohjeen. Lääkäri kirjaa mahdollisen reseptimääräyksen itse potilaan papereihin. Internet-lähde:Suomalaisen Lääkäriseuran Duodeciumin, Suomen Nefrologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä(käypä hoito ) 4.3 Kirjaaminen Huolellinen kirjaaminen on oleellinen osa potilaan turvallista hoitoa. Samalla potilaan hoidon jatkuvuus on taattu. Kirjauksessa tulee näkyä käynnin tarkoitus, esitiedot, nykytilanne (oireet ja niiden kesto), hoitosuunnitelma ja annetut jatkohoito-ohjeet kotiin. 5 KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEN ARVIOINTI Tehtävänsiirron käytännön harjoittelun aloitamme vuoden 2009, helmikuun alusta lääkäri Lea Kantolan ohjauksessa. Suunnitelmamme mukaan harjoittelujakso olisi kaksi kuukautta eli helmi- ja maaliskuu. Harjoittelun alkuvaiheessa pyrimme pitämään päivittäisiä palavereja (vaikka 10 min) ohjaavan lääkärimme kanssa. Näin pystymme seuraamaan oppimisemme etenemistä, ja mahdollisimman pian pystymme arvioimaan miten olemme suoriutuneet potilaan hoidosta itsenäisesti. Näin myös ohjaava lääkäri pysyy ajan tasalla meidän meidän ratkaisuista potilaan hoidon toteutuksessa. Kirjauksen yhtenäistäminen on tärkeä osa tehtäväsiirtoa ja sitä arvioimme harjoittelujakson lopussa. Se turvaa potilaan hoidon jatkuvuuden ja huolellinen kirjaus on myös hoitajan turva. Harjoittelun edetessä saamme varmuutta ammattitaitoomme ja tehtävänsiirron selkeytyessä voimme vähentää palautekeskusteluja tarpeen mukaan. Maaliskuun lopulla pidämme loppuarvioinnin siitä miten tehtävänsiirron kokonaisuus on onnistunut tai onko jokin asia joka ei vielä toimi sujuvasti. 6 PROJEKTIN ETENEMINEN JA TOTEUTUS Projektityön suunnitelma piti olla valmis elokuun loppuun mennessä. Kesälomien jälkeen elokuun puolessavälissä aloitimme projektiryhmän työskentelyn palaverilla jossa teimme linjauksen tulevasta projektityön aiheesta. Projektiryhmä kokoontui työajan jälkeen iltaisin. Ryhmään osallistui lääkäri Lea Kantola, osastonhoitaja Merja Liiten, sairaanhoitaja Kaisu Kotila ja sairaanhoitaja Eila Silvennoinen. Ennen valmiin projektityön suunnitelman lähettämistä koululle, kokoonnuimme vielä yhden kerran jolloin kävimme suunnitelman läpi ja teimme siihen tarvittavat muutokset.

8 8 Projektiryhmään kuului projektipäällikkö lääkäri Lea Kantola, projektityöntekijät Kaisu Kotila ja Eila Silvennoinen. Tavoitteena oli että projektityö on valmis joulukuun 31 päivä Projektiryhmän palaverit toteutettiin suunnitellusti kahden viikon välein. Projektisuunnitelman mukaan oli tarkoitus pitää 2 3 työryhmäpalaveria, johon kaikki vastaanotolla työskentelevät olisivat osallistuneet. Yhtäkään yhteistä palaveria ei saatu järjestymään työkiireiden ja erilaisten yhteensattumien vuoksi. Päivittäisissä keskusteluissa olemme pitäneet työyhteisömme henkilöt tietoisena projektityömme etenemisestä. Koemme saaneemme positiivista palautetta ja kannustusta. Ammattikorkeakoulun opettajilta Airi Palosteelta ja Anne Vähäseltä olemme saaneet ohjausta ja tukea projektityötä tehdessämme. Olemme osallistuneet vain yhdelle ohjausluennolle. Pääsiallisesti ohjausta olemme saaneet sähköpostitse. Alkuun oli vaikeuksia projektityön työstämisessä, mutta ensimmäisen ohjausluennon myötä pääsimme viimein alkuun. Viimeisinä viikkoina olemme kokoontuneet kolmena iltana viikossa, noin kolme tuntia kerrallaan tekemään projektityötä. Laadimme Simon terveyskeskuksen vastaanoton sairaanhoitajan vastaanotolle virtsatieinfektiopotilaan hoitopolusta vuokaavion. Sen laatimisessa olemme hyödyntäneet jo Iissä käytössä olevaa vuokaaviota. Se selkeyttää yhtenäistämään hoitokäytäntöä ja myös tilanteissa joissa uusi työntekijä tulee vastaanotolle töihin niin käytäntö sama kaikilla. Uuden työntekijän perehdyttäminen helpottuu.(liite 1) Tarkoituksena on, että esittelemme projektityömme työyhteisömme henkilöstölle tammikuun 2009 aikana esim. yhteisen palaverin merkeissä. Projektin käytännön harjoitus alkaa lääkäri Lea Kantolan ohjauksessa helmikuussa ja päättyy maaliskuun lopussa. Sitten arvioimme käytännön harjoittelua ja miten olemme siinä onnistuneet. 7 POHDINTA Tehtävänsiirron tarkoituksena on sopia yhteiset hoitokäytännöt ja siihen liittyvät tehtävänjaot. Joiltakin osin aiemminkin on ollut jo tehtävänsiirtoja lääkärin ja hoitajan välillä, mutta toteutuminen on vaihdellut tilanteiden mukaan. Yhtenevien käytäntöjen myötä tehtävät selkeytyy ja hoitajalle on selvää mitä saa tehdä ja mitä ei. Potilastakin ajatellen tilanne selkeytyy. Hoidon saatavuus nopeutuu eikä ole riippuvainen lääkäreiden vastaanottoajoista. Projektityön tekeminen antaa hyvän mallin seuraavia tehtävänsiirtoja suunniteltaessa. Hyvä projektisuunnitelma ja sen toteutus suunnitelman mukaisesti edesauttaa tehtävänsiirron onnistumisessa.

9 8 LÄHDE JA LIITE 9 internet-lähde: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodeciumin, Suomen Nefrologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä (käypä hoito ). Tulostettu osoitteesta URL Liite 1 VIRTSATIEINFEKTIOPOLTILAAN HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA - vuokaavio

10 Liite 1 VIRTSATIEINFEKTIOPOLTILAAN HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA OIREKYSELY PYELONEFRIITTI EPÄILY - kuume, yleisvoinnin lasku, voimakasta selkä/vatsakipua KOMPLISOITUMATON VIRTSATIEINFEKTIO - kirvely, tihentynyt virtsaamistarve, kohtalaisesti kipua RISKIRYHMÄT Vanhukset, raskaana olevat, katetripotilaat, anomaliat, miehet, lapset, immuunipuutteiset CRP +PLV RESEPTI ei lääkeallergiaa LÄÄKEAINEALLERGIA PLV AINA LÄÄKÄRILLE LÄÄKITYS - Trimetopriini 160mg x 2 tai 300mg x 1, 3 vrk - Nitrofuraintoiini 75mg x 2, 5 vrk - Mesillinaami 200mg x 3 tai 400mg x 2, 3vrk LÄÄKÄRIN KONSULTAATIO LÄÄKÄRIN KONSULTAATIO

Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS

Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima. Julkaisija:Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Töölönkatu 37 A 00260 Helsinki Tilaukset: julkaisutilaukset@yths.fi Kirjoittanut:

Lisätiedot

Virtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää

Virtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää Virtsatieinfektiot Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv ivä 12.11.2012 Teija Puhto Infektiolää ääkäri Yleistä Virtsatieinfektiot ovat toiseksi yleisin infektio yleislää ääkärin vastaanotolla Suomessa

Lisätiedot

Opiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat. 25.10.2007 Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri

Opiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat. 25.10.2007 Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri Opiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat 25.10.2007 Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri VIRTSATIEINFEKTIOT NUORILLA NAISILLA Yleisyys Jopa puolet naisista sairastaa

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- MEO 1 (6) Pinnallinen haava (pituus alle 3 cm) Jäykkäkouristusrokote Ei vuoda runsaasti Puhdistus ja syvyyden tarkistaminen (varovaisuutta silmien ja kasvojen alueella) Tarvittaessa

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat

Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat Maire Jaakkola Apulaisosastonhoitaja, OYS, Laboratorio Virtsatieinfektiot ja tutkimukset Laadukkaan

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

FYSIOTERAPEUTIN SUORAVASTAANOTTO Oh Tiina Ajalin, ft Anitta Lehtonen Turun hyvinvointitoimiala, lääkinnällinen kuntoutus

FYSIOTERAPEUTIN SUORAVASTAANOTTO Oh Tiina Ajalin, ft Anitta Lehtonen Turun hyvinvointitoimiala, lääkinnällinen kuntoutus FYSIOTERAPEUTIN SUORAVASTAANOTTO 10.5.2017 Oh Tiina Ajalin, ft Anitta Lehtonen Turun hyvinvointitoimiala, lääkinnällinen kuntoutus SUORAVASTAANOTTO Tehtävänsiirto lääkäreiltä fysioterapeuteille Tarve kirjattu

Lisätiedot

VTI milloin epäilen, miten tutkin?

VTI milloin epäilen, miten tutkin? VTI milloin epäilen, miten tutkin? Hysa, Alueellinen sairaalahygieniapäivä 26.4.2017 Anni Taipale LT, osastonlääkäri Hyvinkään terveyskeskussairaala Yleistä virtsatieinfektioista 2. yleisimpiä lääkärin

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN SAATAVUUS N keskiarvo

TERVEYSPALVELUIDEN SAATAVUUS N keskiarvo LIITE 6 1(2) Taulukko 2. Aloitusvaiheen tulosten keskiarvot ja keskihajonnat. TERVEYSPALVELUIDEN SAATAVUUS N keskiarvo keskihajonta Henkilökunnan riittävyys 32 2,99 6,75 Henkilökuntaa on riittävästi 32

Lisätiedot

PÄIVYSTÄVÄ SAIRAANHOITAJA TORNION TERVEYSKESKUKSESSA. 161009 Merja Ollila Marianne Kunnari

PÄIVYSTÄVÄ SAIRAANHOITAJA TORNION TERVEYSKESKUKSESSA. 161009 Merja Ollila Marianne Kunnari PÄIVYSTÄVÄ SAIRAANHOITAJA TORNION TERVEYSKESKUKSESSA 161009 Merja Ollila Marianne Kunnari VIIME VUOSINA OLEMME SUUNNITELLEET JA KEHITTÄNEET TYÖNKUVAAMME JA PYRKINEET KOHDENTAMAAN HENKILÖSTÖÄ KÄYTÄNNÖSSÄ

Lisätiedot

Lääkäri fysioterapeutin työparina

Lääkäri fysioterapeutin työparina Lääkäri fysioterapeutin työparina 23.11.2017 Lotta-Sofia Kosonen, fysiatrian erikoislääkäri, Ylilääkäri ISSHP Sidonnaisuudet sivutoimi omalla vastaanotolla Elpida Lääkäriasemalla Savonlinnassa ei muita

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Perustietoa yliaktiivisesta rakosta ja sen hoidosta

Perustietoa yliaktiivisesta rakosta ja sen hoidosta YLEISOPAS Perustietoa yliaktiivisesta rakosta ja sen hoidosta YLEISOPAS 1 Jonkun on oltava ensimmäinen. Maailmassa sanotaan olevan yhä yli 30 000 tunnettua sairautta, joista toistaiseksi vain noin neljäsosaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin

Lisätiedot

Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista

Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista Teksti: Inkontinenscentrum i Västra Götaland Kuvat: Kajsa Lundberg Layout: Svensk Information Pidätysvaikeuksia? Lirahtiko? Karkaileeko virtsa? Oletko pidätyskyvytön?

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Streptokokki epidemia päiväkodissa

Streptokokki epidemia päiväkodissa Streptokokki epidemia päiväkodissa Jane Marttila 18.10.2017 asiantuntijalääkäri, terveyskeskuksen vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala Ei sidonnaisuuksia. Pienten lasten päiväkotiepidemiat

Lisätiedot

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Mikä on pikapoli? Uusi hoitajavetoinen malli tarjota

Lisätiedot

Heräätkö jatkuvasti yöllä tyhjentämään rakkoa?

Heräätkö jatkuvasti yöllä tyhjentämään rakkoa? Heräätkö jatkuvasti yöllä tyhjentämään rakkoa? Jos heräät jatkuvasti tyhjentämään rakkoa useammin kuin kerran yössä, sinulla saattaa olla nokturia eli yöllinen tihentynyt virtsaamistarve.1 Nokturia on

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kotisairaala

Lasten ja nuorten kotisairaala Lasten ja nuorten kotisairaala Seinäjoella 28.3.2017 alkaen Sh Eija Ylimäki Miten tähän on tultu Suunnittelukokouksia 6/2016 alkaen Sairaanhoitajien haku 9/2016 Valittiin 3½ vakinaista sairaanhoitajaa

Lisätiedot

Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä. NKNPPKL klö Henna Meriläinen

Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä. NKNPPKL klö Henna Meriläinen Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä NKNPPKL klö Henna Meriläinen 7.11.2016 Hoitoon ohjautuminen Potilaat tulevat päivystykseen hoitajan puhelinohjauksella, lähetteellä terveyskeskuksesta/ yksityiseltä,

Lisätiedot

Hoitotyö terveysasemalla

Hoitotyö terveysasemalla Hoitotyö terveysasemalla Turun terveysasemien asiakasraati 20.9.2017 Eva Antero-Jalava Terveydenhoitaja, TtM Terveysasematyö ja hoitohenkilökunta Terveysasemalla työskentelee sairaanhoitajia, terveydenhoitajia

Lisätiedot

Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät

Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät 6.2.2015 Kirsi Valtonen, LT, va ayl Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan terveyskeskus Flunssa Senegalista 2010

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Näytteenotto luotettavan tuloksen saaminen edellyttää asianmukaista valmistautumista ja huolellista näytteenottoa ja näytteen oikeaa säilytystä aamuvirtsa soveltuu

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Diabeetikon hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Simon terveyskeskuksessa noudatetaan L-PKS:n alueellista diabeetikon hoitokäytäntöä.

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa 12.10.2012 Teema: Yhdessä vahvempia EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi 14.8.2013 P r o j e k t i k u v a u s / M V 1 TAUSTAA

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

LÄÄKÄRISSÄ TERVEYS JA SAIRAUS

LÄÄKÄRISSÄ TERVEYS JA SAIRAUS LÄÄKÄRISSÄ TERVEYS JA SAIRAUS APTEEKISSA Mitä apteekista voi ostaa? Käytkö sinä usein apteekissa? Mitä sinä ostat apteekista? Taina ottaa vuoronumeron ja istuu penkille. Hänen vuoro tulee. Hän menee tiskille

Lisätiedot

POTILASOHJE 1 ensitieto 26.3.2012

POTILASOHJE 1 ensitieto 26.3.2012 VIRTSARAKKOSYÖPÄ POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu virtsarakkosyöpä, johon sairastuminen voi herättää paljon kysymyksiä, pelkoa ja ahdistusta. Haluamme antaa tietoa sairaudestasi, jotta selviytyisit mahdollisimman

Lisätiedot

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat Potilasohjaus ohjaa laki: potilaalla tiedonsaantioikeus potilaalla itsemääräämisoikeus laadullista -> näyttöön perustuvaa tavoitteena on potilaan hyvinvointi, edistää potilaan tietoutta omasta toiminnastaan

Lisätiedot

Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus

Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus Terveyskeskuslääkärin näkökulma Tom Saari Asiantuntijalääkäri Tieto, Healthcare & Welfare tom.saari@tieto.com Ajatuksia tulevasta Potilastietojärjestelmän

Lisätiedot

Ensihoidon (triage) hoidon kiireellisyyden arviointi, mallia Vaasa

Ensihoidon (triage) hoidon kiireellisyyden arviointi, mallia Vaasa Ensihoidon (triage) hoidon kiireellisyyden arviointi, mallia Vaasa 19.4.2016 Risto Vesanto Ensihoitopäällikkö Vshp ensihoidon tulosyksikkö Sisältö Triage ennen ja nyt Vaasassa Triagen ajatus: Mikä ihmeen

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista?

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Päivi Rautava Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto Puhelin +35850 3005846 Sähköpostit rautava@utu.fi tai paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi Mikä

Lisätiedot

Kondroitiinisulfaatti 2% ITSEKATETROINTI

Kondroitiinisulfaatti 2% ITSEKATETROINTI Kondroitiinisulfaatti 2% ITSEKATETROINTI Tämän oppaan tarkoituksena on neuvoa Uracyst-hoitoa saaville potilaille, kuinka virtsarakon voi katetroida itse. Oppaan sivuilta löytyvät yksityiskohtaiset ohjeet.

Lisätiedot

Ehditkö? Tietoa naisten inkontinenssista

Ehditkö? Tietoa naisten inkontinenssista BET-120665-1 02.2013 RELEVANS.NET Ehditkö? Tietoa naisten inkontinenssista ASTELLAS PHARMA Falcon Business Park Vaisalantie 2 8 02130 Espoo Puhelin 09 8560 6000 info.fi@astellas.com www.astellas.fi Virtsarakko.fi

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta. 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri

Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta. 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri Taustaa luennoitsijasta Yleislääketieteen erikoislääkäri 2009 Terveyskeskuslääkäri Espoo Leppävaara,

Lisätiedot

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa.

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. POTILASTIEDOTE 1 2 SISÄLLYS Vähentynyt estrogeenituotanto ja sukupuolielinten vaivat... 4 Oestring-hoito... 5 Kenelle Oestring sopii?... 7 Onko Oestringillä

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot

Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot ULTRAÄÄNITUTKIMUKSET Kiireellisyysluokitus! (päivystys/ei-päivystys). Sovi päivystytutkimuksesta/ajankohdasta tutkimuksen tekevän yksikön kanssa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Hyvä Potku Siilaisen terveysasemalla, Joensuun terveyskeskuksessa 2014-2015

Hyvä Potku Siilaisen terveysasemalla, Joensuun terveyskeskuksessa 2014-2015 Hyvä Potku Siilaisen terveysasemalla, Joensuun terveyskeskuksessa 2014-2015 Siilaisen terveysasema, Joensuu Heiskanen Maili, osastonhoitaja Katajavuori Tuulia, apulaisylilääkäri Kosunen Tiina, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana Vanhus päivystyspotilaana 1 Perustieto Päivystyksen käytön perusteet Esitiedot Mitä tehdä ennen konsultaatiota? Mitä mukaan päivystykseen Milloin päivystykseen ja milloin ei? Edut ja haitat Syventävätieto

Lisätiedot

SISÄILMAONGELMIEN TERVEYSVAIKUTUKSET

SISÄILMAONGELMIEN TERVEYSVAIKUTUKSET SISÄILMAONGELMIEN TERVEYSVAIKUTUKSET Hannele Oikarinen työterveyslääkäri, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 20.3.2017 Todettujen sisäilmaongelmien terveyshaitat Pölyisyys Allergiaoireet,

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

(Diagnoosinumero ) Taudin nimi

(Diagnoosinumero ) Taudin nimi KOKONAISVALTAISEN HOIDON KONTROLLIKÄYNTILOMAKE Päivämäärä Nimi Sotu Vaivoihisi liittyvät taudit (ks. Pirjon sanelema ensikäynti, kohta DG) (Diagnoosinumero ) Taudin nimi 1. 2. 3. 4. 5. 6. Muut sairastasi

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 28.4.2012

Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 28.4.2012 Esimerkkejä infektiotautien hoitoon ja hoitokarttaan liittyvistä tenttikysymyksistä (kysely sähköisessä muodossa oman terveyskeskuksen käytössä). Osaaminen varmistetaan lisäksi tarvittavilla näytöillä.

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Ranuan terveyskeskuksen vastaanoton toiminnan kehittäminen. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso syksy 2010

Ranuan terveyskeskuksen vastaanoton toiminnan kehittäminen. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso syksy 2010 Ranuan terveyskeskuksen vastaanoton toiminnan kehittäminen PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso syksy 2010 Terveydenhoitaja Marjatta Pernu ja suunnittelija Jaana Kupulisoja 30.10.2010 Sisällysluettelo

Lisätiedot

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS T2072 1 Tässä haastattelussa tiedustellaan eräiden tavallisten infektioperäisten tautien esiintymistä ja tietoja

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

Naisen yliaktiivisen rakon hoito

Naisen yliaktiivisen rakon hoito Naisen yliaktiivisen rakon hoito Gynekologian/urologian rajapinnassa LL Suvi Niemi Gynekologi, urologiksi erikoistuva lääkäri Gynekologi lähettää potilaan urologialle, koska arvioi, että potilas voisi

Lisätiedot

Sairastettu virtsatieinfektio

Sairastettu virtsatieinfektio Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,

Lisätiedot

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI Virtsaamisen hallintajärjestelmä AMS 800 -virtsainkontinenssi implantti on virtsaamisen hallintajärjestelmä, jonka avulla voit

Lisätiedot

Gynekologinen tutkimus

Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,

Lisätiedot

VERIKESKUKSEN TOIMINNAN SOPEUTTAMINEN 20.11.2007 ALKAEN TYÖTAISTELUN AIKANA

VERIKESKUKSEN TOIMINNAN SOPEUTTAMINEN 20.11.2007 ALKAEN TYÖTAISTELUN AIKANA 1(7) Jakelussa mainitut VERIKESKUKSEN TOIMINNAN SOPEUTTAMINEN 20.11.2007 ALKAEN TYÖTAISTELUN AIKANA VERIRYHMÄ JA SEULONTA KÄYTÄNTÖÖN SIIRTYMINEN PYSYVÄSTI TAYS:n verikeskuksen toiminta supistuu TEHY:n

Lisätiedot

(Valmistelija: Kunnanjohtaja Karoliina Frank, p. 040 330 6002)

(Valmistelija: Kunnanjohtaja Karoliina Frank, p. 040 330 6002) LOPEN KUNNAN TERVEYSPALVELUT Kunnanhallitus 25.4.2016 ( 78): Lopen kunnanhallitus keskusteli kokouksessaan 30.3.2016 kohdassa muut asiat Lopen kunnan terveyspalveluista. Keskustelun pohjana oli kuntalaiskeskustelu

Lisätiedot

Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla. Esite potilaiden vanhemmille

Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla. Esite potilaiden vanhemmille Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla Esite potilaiden vanhemmille TM VUR:in ymmärtäminen Lapsellasionvesikouretraaliseksirefluksiksi (VUR:iksi)kutsuttusairaus.Sairauteenon olemassahoitoja.tässäesitteessäontietoa

Lisätiedot

KOLARIN TK LABORATORIO. Outi Rowe Laboratoriohoitaja, FIBMS, MSc

KOLARIN TK LABORATORIO. Outi Rowe Laboratoriohoitaja, FIBMS, MSc KOLARIN TK LABORATORIO Outi Rowe Laboratoriohoitaja, FIBMS, MSc TILAT JA TYÖNTEKIJÄT Kaksi laboratoriohoitajaa Yksi näytteenottopiste Näytteenotto sähköisellä ajanvarauksella Potilastietojärjestelmät:

Lisätiedot

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU 10.9.2010 Lääkärit Irma Honkamaa ja Matti Mäntymaa Lääke-edustaja Hanne Tegelberg, Phizer Sairaanhoitajat Anne Leinonen ja Tiina Lehmikangas (Muokattu

Lisätiedot

Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa

Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa Suun hoidon tarpeen arviointi päivystystilanteessa Yleissairaudet ja suu Diabetes Umpieritysrauhasten sairaudet

Lisätiedot