Toimenpiteelliset hoitojaksot 2008

Transkriptio

1 Terveys 2009 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Toimenpiteelliset hoitojaksot 2008 med åtgärder 2008 Jouni Rasilainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166, Helsinki) Helsinki Puhelin: ISSN

2 Toimenpiteelliset hoitojaksot Vuonna 2008 raportoitiin toimenpiteellistä hoitojaksoa, joissa potilaalle oli kirjattu jakson aikana vähintään yksi kansallisen toimenpideluokituksen mukainen toimenpide. Kaikista päättyneistä hoitojaksoista toimenpiteelliset hoitojaksot vastasivat 42 %, mikä oli yksi prosenttiyksikkö enemmän kuin edellisenä vuotena. Toimenpiteellisiä hoitojaksoja oli yhteensä potilaalla. Hoitojaksojen lukumäärä nousi 3,6 % edellisestä vuodesta ja hoidettujen potilaiden määrä 3,3 %. Potilaiden keskimääräinen ikä oli 51 vuotta, joka oli vuoden suurempi kuin edellisenä vuonna. Hoitojaksoissa naisten osuus oli 56 % ja miesten 44 %, osuudet olivat pysyneet samoina verrattuna vuoteen Yleisimpinä toimenpideryhminä pysyivät polveen ja sääreen sekä silmän mykiöihin kohdistuvat ja sepelvaltimoiden toimenpiteet. Parin vuoden laskun jälkeen on toimenpiteellisten hoitojaksojen lukumäärä kääntynyt jälleen nousuun. Päiväkirurgisten jaksojen eli yhden aikana tehtyjen toimenpiteiden määrä on jatkanut lievää kasvuaan vuoden 2006 notkahduksen jälkeen. Elektiivistä kirurgiaa sisältävien hoitojaksojen määrä on noudattanut suurin piirtein samaa trendiä kuin kaikkien toimenpiteellisten jaksojen määrä. Kuvio 1. Toimenpiteelliset hoitojaksot Toimenpiteelliset hoitojaksot Elektiiviset kirurgiset jaksot Päiväkirurgissa tehdyt jaksot

3 Toimenpiteelliset hoitojaksot vuonna 2008 ja muutokset vuosina Kaikkien toimenpiteellisten hoitojaksojen keskimääräinen hoitoaika oli 3,3 vuorokautta, joka on sama kuin edellisenä vuonna. Jonotusaikojen pituuden oli 91 vuorokautta ja 62 vuorokautta eli toteutuneiden leikkausten jonotusajat pitenivät hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä ei välttämättä tarkoita leikkausta jonottavien asiakkaiden odotusaikojen pitenemistä, vaan kyse voi olla myös jonojen purkamisesta. Hoitoon pääsyn tilanteesta kerrotaan erillisessä raportissa. 1 Toimenpiteellisen hoitojakson aikana kuoli potilasta, mikä on 6 kuolemaa tuhatta hoitojaksoa kohti. Suhdeluku on sama kuin edellisenä vuonna. Elektiivisissä kirurgisissa toimenpiteissä kuoli 555 potilasta, alle 2 potilasta tuhatta jaksoa kohti. Suhdeluku on pysynyt samana vuodesta 1997 lähtien. Hoitojaksolla tehty toimenpide on elektiivinen, jos potilas ei ole saapunut päivystyksen kautta ja jos on kyse sairaalan tai terveyskeskuksen vuodeosastohoidosta tai päiväkirurgiasta. Kirurgisiksi toimenpiteiksi lasketaan ne toimenpiteet, jotka kuuluvat kansallisen toimenpideluokituksen luokkiin A- Q (pois lukien ne, joissa kolmas merkki on numero). Tällä jaottelulla pyritään saamaan tarkasteluun erikseen mukaan varsinaiset kirurgiset toimenpiteet. Tutkimus- ja kuntoutustoimenpiteet ovat myös mukana toimenpideluokituksessa ja siten kaikkien toimenpiteellisten hoitojaksojen lukumäärässä. Toimenpideryhmien tarkastelu Toimenpideryhmiä voidaan määritellä toimenpidekoodin ensimmäisten merkkien perusteella yhden, kahden tai kolmen merkin luokkiin. Mitä useamman merkin tasolle mennään sitä yksityiskohtaisempaa on tarkastelu. Tämä ryhmittely vastaa toimenpideluokituksessa käytettyä tapaa 2 Tuki- ja liikuntaelimiin kohdistuvat toimenpiteet olivat edelleen yleisin toimenpideryhmä. Näillä toimenpiteillä oli hoitojaksoja , mikä on 24 % kaikista toimenpiteellisista hoitojaksoista. Osuus on sama kuin edellisenä vuotena. Toiseksi yleisin ryhmä oli, kuten edellisenä vuonna, silmän alueen toimenpiteet, hoitojaksoa, mikä on 10 % kaikista toimenpiteellisista hoitojaksoista. Seuraavaksi yleisimmät ryhmät olivat ruuansulatuskanavaan ja sen oheiselimiin tehtävät toimenpiteet, joita tehtiin hoitojaksolla vastaten 9 % kaikista toimenpiteellisista hoitojaksoista. Sydämeen ja rintaontelon suuriin suoniin tehtiin toimenpiteitä hoitojaksolla ja obstetrisia toimenpiteitä hoitojaksolla. Molempien osuus oli 6 % kaikista toimenpiteellisista hoitojaksoista. (Liitetaulukko 1.) Yksityiskohtaisemmassa tarkastelussa toimenpidekoodin kahden merkin tasolla yleisimpänä toimenpideryhmänä pysyi polveen ja sääreen kohdistuvat toimenpiteet (NG), joita tehtiin päätoimenpiteenä hoitojaksolla. Silmän mykiöihin kohdistuvat toimenpiteet (CJ) olivat edelleen toisena toimenpiteellä ja kolmanneksi yleisin toimenpideryhmä oli sepelvaltimoiden toimenpiteet (FN), joita tehtiin päätoimenpiteenä hoitojaksolla. (Liitetaulukko 3.) Kaihileikkaukset ultraäänitekniikalla (CJE) ovat olleet suurin toimenpideryhmä toimenpidekoodin kolmen merkin tasolla usean vuoden ajan. Vuonna 2008 niitä tehtiin 9 % enemmän kuin edeltävänä vuotena. Kaihipotilaiden keskimääräinen ikä oli edelleen 74 vuotta

4 Näistä leikkauksista 63 % tehtiin naisille. Keskimääräinen odotusaika leikkaukseen oli 142 vuorokautta, mikä oli 11 vuorokautta enemmän kuin edellisenä vuotena. Polven nivelkierukkaleikkaukset (NGD) oli noussut toiseksi suurimmaksi toimenpideryhmäksi, vaikka vähenemistä jaksojen määrässä olikin 2 %. Nielu- ja kitarisaleikkausten määrä oli pudonnut 11 % aiheuttaen toimenpideryhmän putoamisen kolmanneksi. Tässä toimenpideryhmässä oli nielurisaleikkauksia 46 %, kitarisaleikkauksia 36 % sekä kita- ja nielurisaleikkauksia 18 %. Nielurisaleikkausten osuus oli kasvanut selvästi. Nivustyräleikkausten määrä kääntyi pieneen 2 % nousuun kahden laskuvuoden jälkeen. (Taulukko 1, Liitetaulukko 5). Taulukko 1. Yleisimpien toimenpidejaksojen kehitys ryhmittäin kolmen merkin tasolla Toimenpideryhmä Vuosi Potilaat Muutos ed. vuoteen % (jaksot) Kaihileikkaukset ultraäänellä (CJE) Polven nivelkierukka leikkaukset (NGD) Nielurisojen ja kitarisan poistoleikkaukset (EMB) Nivustyrän leikkaukset (JAB) Kaihileikkaukset ovat yleisin toimenpideryhmä kaikissa sairaanhoitopiireissä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tämä selittynee ainakin osittain sillä, että suuri osa ahvenanmaalaisten leikkauksista tehdään Ruotsissa, joten ne eivät näy Suomen hoitoilmoitusrekisterissä. Sairaanhoitopiirijaottelu perustuu potilaan kotikuntaan. (Liitetaulukko 8). Yksittäisten toimenpiteiden vertailu Tarkasteltaessa yksittäisiä toimenpiteitä viiden merkin tasolla (liitetaulukko 7) pysyi vuonna 2008 edelleen yleisimpänä toimenpiteenä kaihimykiön poisto ultraäänitekniikalla (CJE20). Se oli merkitty päätoimenpiteeksi hoitojaksolla, jossa oli 9 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Toiseksi yleisin toimenpide oli edelleen polven nivelkierukan poisto tähystyksessä osittain (NGD05), jota oli tehty päätoimenpiteenä hoitojaksolla, laskua edelliseen vuoteen 1 %. Kolmanneksi yleisimmäksi oli noussut normaalin synnytyksen avustaminen (MAX99), joka oli ilmoitettu päätoimenpiteeksi hoitojaksolla. Kasvua edelliseen vuoteen oli peräti 58 %, mikä johtunee mer- 3

5 kintäkäytännön muutoksesta. Vuonna 2007 tätä toimenpidettä oli ilmoitettu 7215 hoitojaksolla päätoimenpiteeksi, siinä oli laskua edelliseen vuoteen 9 %. Elektiivisten kirurgisten toimenpiteiden (toimenpidekoodin 1. merkki A-Q ja 3. merkki einumeerinen) määrä on noussut hieman edellisestä vuodesta, mutta yhden mittaisten hoitojaksojen osuus niistä on koko maan osalta pysynyt samana kuin edellisenä vuonna. (Taulukko 2). Päiväkirurgialla tarkoitetaan tässä taulukossa yhden mittaisia toimenpiteellisiä hoitojaksoja ja sairaanhoitopiirillä tarkoitetaan potilaan kotikunnan mukaista sairaanhoitopiiriä. Taulukko 2. Elektiiviset kirurgiset toimenpidejaksot ja päiväkirurgiassa tehtyjen osuus Elektii visten hoitojaksojen lukumäärä, suhteutus asukaslukuun ja päiväki rurgiassa tehtyjen toimenpiteiden osuus Sai raanhoitopiiri lkm / 1000 as. Päiväkirurgi an %-osuus lk m Hoitoja ksot / a s. Päiväkirurgian %-osuus lkm / as. Päiväki rurgian %-osuus Hoitoja ksot lkm / as. Pä iväki rurgian %-osuus HUS Varsinais-Suomen shp Sat akunna n shp Kanta-Hämeen shp Pirka nmaa n shp Päijät-Hämeen shp Kymenlaakson sh p Ete lä -Karjalan shp Etelä -Savon shp Itä -Savon shp Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Savon shp Keski-S uome n shp Etelä-Pohjanmaan shp Vaasan shp Keski-P ohjanm aan sh p Pohjois-Pohjanmaan shp Kainuun shp Länsi-Pohjan shp Lapin shp Ahven anm aa Yhteensä Sairaanhoitopiireittäin tarkasteltaessa huomataan edelliseen vuoteen verrattuna päiväkirurgiassa tehtyjen toimenpiteiden osuudessa vähintään kahden prosenttiyksikön lasku HUS:ssa, Kanta- Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Itä-Savossa, Keski-Suomessa, Vaasassa, Länsi-Pohjassa ja Ahvenanmaalla. Vastaavan suuruusluokan nousu oli havaittavissa Päijät-Hämeessä, Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Koko maan tasolla päiväkirurgian osuus on kuitenkin pysynyt samana 54 %. Vuodesta 1997 se on noussut 18 prosenttiyksikköä. Elektiivisten jaksojen väestösuhteutettu osuus on koko maan osalta pysynyt lähes samana vuodesta 1997 lähtien, vaikka sairaanhoitopiirikohtaisia vaihteluita esiintyy, esimerkiksi Itä-Savossa ja Varsinais-Suomessa tehdään asukaslukuun nähden huomattavasti enemmän elektiivisiä toimenpiteitä kuin Keski-Suomessa. Aineistot, käsitteet ja määrittelyt Liitetaulukoissa esitetään aikaisempien vuosien tapaan keskeiset tilastotiedot vuonna 2008 suoritetuista toimenpiteistä. Lähtöaineistona ovat ne terveyskeskusten ja sairaaloiden vuodeosastoilla 4

6 kyseisenä vuonna hoidettujen potilaiden päättyneet hoitojaksot, joiden kuluessa on tehty jokin kansallisen toimenpideluokituksen mukainen toimenpide. Päiväkirurgisista toimenpiteistä on kerätty hoitoilmoitukset vuodesta 1994 lähtien. Tietolähteenä on käytetty hoitoilmoitusrekisteriin lokakuun puoliväliin 2009 saakka saapuneita vuoden 2008 hoitolmoitustietoja. Toimenpiteiden kirjo hoitoilmoituksessa on laajentunut vuosittain. Toimenpiteet ovat pääosin leikkaustoimenpiteitä, mutta toimenpideluokitukseen sisältyy myös muita koodeja, kuten tutkimus- ja kuntoutustoimenpiteiden koodit. Toimenpiteiden kokonaislukumäärää ei siksi enää voida pitää puhtaasti terveydenhuollon leikkaus- eli operatiivisen toiminnan mittarina. Varsinaiset kirurgiset toimenpiteet perustuvat kansallisen toimenpideluokituksen lukuihin A-Q (pois lukien ne, joissa kolmas merkki on numero). Elektiiviset hoitojaksot ovat niitä hoitojaksoja, joille potilas ei ole saapunut päivystyksen kautta ja joissa kyse on sairaalan/terveyskeskuksen vuodeosastohoidosta tai päiväkirurgiasta. Kaikki toimenpiteet esitetään koodistopalvelimella olevan kansallisen toimenpideluokituksen mukaisesti, joka on korjattu ja täydennetty versio toimenpideluokituskirjasta. (Toimenpideluokitus, Stakes, Ohjeita ja luokituksia 2004:2 ) 3 Tulkintaohjeita Liitetaulukoita tarkasteltaessa on tärkeää huomata, että niissä on mukana vain ne toimenpiteet ja toimenpideryhmät, jotka löytyvät nimettyinä kansallisesta toimenpideluokituksesta. Kaikkia alaryhmiä sinne ei ole nimetty, joten summaamalla taulukoissa olevat hoitojaksot ei välttämättä päästä samaan tulokseen kuin sivun yläreunassa olevalla yhteensä -rivillä, jossa olevat luvut kertovat kaikkien toimenpiteellisten hoitojaksojen lasketut summa-arvot vuonna Osa toimenpiteiden lukumäärän viime vuosien kasvusta on aiheutunut uusista toimenpidekoodeista, jotka tekevät mahdolliseksi ilmoittaa hoitoilmoituksen toimenpidekentässä yhä laajemman valikoiman erilaisia terveydenhuollon toimintoja, kuten mm. kuntoutusta. Pakollinen hoitoilmoitus tehdään myös kaikesta päiväkirurgiasta. Näin ollen hoitoilmoituksia on tehty myös pienestä määrästä ns. polikliinista toimintaa. Liitetaulukoiden lukeminen Tilastotaulujen vasemmassa reunassa kerrotaan toimenpiteen tai toimenpideryhmän numero ja nimilyhenne. Luokituksena on kansallinen toimenpideluokitus, joka pohjautuu Pohjoismaiseen kirurgisten toimenpiteiden luokitukseen. Sen jälkeen esitetään sarakkeittain rekisterivuonna päättyneistä hoitojaksoista laskettuja tietoja. Päättyneitä toimenpiteellisiä hoitojaksoja koskevat tiedot sarakkeittain koostuvat kaikkien päättyneiden hoitojaksojen hoitopäivistä. saadaan lähtö- ja tulo erotuksena. Hoitopäiviin on tässä tilastotiedotteessa laskettu mukaan rekisterivuotta edeltävänä vuonna alkaneet hoitojaksot, jotka päättyvät rekisterivuonna. Tulo- ja lähtöpäivä lasketaan yhteensä yhdeksi hoitopäiväksi

7 Hoitojaksoilla tarkoitetaan rekisterivuonna päättyneitä hoitojaksoja. Hoitojakson pituus on sen hoitopäivien lukumäärä. Tilasto on laadittu ensimmäisen toimenpiteen eli pääleikkauksen päätoimenpiteen mukaan. lisäkoodi Tarkoitetaan niiden hoitojaksojen lukumäärää, jossa ko. toimenpide tai toimenpideryhmä on ollut muuna kuin ensimmäisenä päätoimenpiteenä. Potilaat Päättyneistä hoitojaksoista henkilötunnusten avulla laskettu hoidettujen henkilöiden lukumäärä. Kuolleet Tarkoitetaan kuolemaan päättyneiden hoitojaksojen lukumäärää. Keskimääräinen hoitoaika Hoitopäivien kokonaismäärä on jaettu hoitojaksojen kokonaismäärällä, jolloin on saatu keskimääräinen hoitoaika. on hoitojaksojen pituuksista syntyneen pienimmästä suurimpaan järjestetyn numerojoukon keskimmäinen luku. Keski-ikä Keski-iällä tarkoitetaan hoidettujen potilaiden iän aritmeettista a. aikana tehtyjen toimenpiteellisten hoitojaksojen prosenttiosuudella tarkoitetaan niiden hoitojaksojen prosenttiosuutta koko ko. toimenpideluokasta, joissa tulo- ja lähtöpäivä on ollut sama tai toimenpiteen palvelualaksi on merkitty päiväkirurgia. Miehille tehtyjen toimenpiteellisten hoitojaksojen lukumäärä. Naisille tehtyjen toimenpiteellisten hoitojaksojen lukumäärä. Keskimääräinen jonotusaika Jonotusajalla tarkoitetaan jonoon asettamis ja operaatio erotusta. Näistä ajoista on laskettu jonotusaikojen pituuden aritmeettinen. Jonotusaikaa laskettaessa on pyritty eliminoimaan virhetallennukset ja päivystyksessä tehdyt leikkaukset ottamalla mukaan vain yhden ja 2000 vuorokauden välille sijoittuvat odotusajat. Mediaani jonotusaika on jonotusaikojen pituuksista syntyneen pienimmästä suurimpaan järjestetyn numerojoukon keskimmäinen luku. 6

8 med åtgärder År 2008 rapporterades vårdperioder med åtgärder, dvs. sådana vårdperioder under vilka minst en åtgärd enligt den nationella åtgärdsklassifikationen registrerats patienten. na med åtgärder motsvarade 42 procent av det totala antalet vårdperioder, vilket är en procentenhet mer än året innan. Totalt patienter hade vårdperioder med åtgärder. Antalet vårdperioder ökade med 3,6 procent och antalet behandlade patienter med 3,3 procent jämt med året innan. Patienternas medel var 51 år, vilket är ett år högre än egående år. Kvinnornas andel av vårdperioderna var 56 procent och männens 44 procent, dvs. samma som De vanligaste åtgärdsgrupperna var också detta år åtgärder på knä och underben samt linser och koronarartärer. Efter att antalet vårdperioder med åtgärder minskat i ett par års tid började de åter öka. Antalet dagkirurgiska perioder, dvs. åtgärder som utts inom loppet av ett dygn, fortsatte att öka något efter att ha sjunkit drastiskt Antalet vårdperioder med elektiva kirurgiska åtgärder har följt ungefär samma trend som det totala antalet vårdperioder med åtgärder. Diagram 1. med åtgärder med åtgärder Elektiva kirurgiska åtgärder Dagkirurgiska vårdperioder

9 med åtgärder 2008 och ändringar en alla vårdperioder med åtgärder var 3,3 dygn, d.v.s. densamma som egående år. värdet av längden på kötiderna var 91 dygn och medianen 62 dygn, vilket betyder att de faktiska kötiderna till operationer ökade något jämt med egående år. Detta innebär inte nödvändigtvis att kötiderna till operationer blivit längre, utan det kan också vara fråga om att man lyckats minska köer. Situationen kring rätten att få vård beskrivs i en separat rapport. 1 Sammanlagt patienter dog under en vårdperiod med åtgärder, vilket motsvarar sex dödsfall per vårdperioder. Relationstalet är detsamma som året innan. I samband med elektiva kirurgiska åtgärder dog 555 patienter, dvs. mindre än 2 patienter per vårdperioder. Relationstalet har varit oändrat allt sedan En åtgärd som utts under en vårdperiod räknas som elektiv om patienten inte kommit via jouren och det är fråga om slutenvård eller dagkirurgi på ett sjukhus eller en hälsovårdscentral. Till kirurgiska åtgärder räknas de åtgärder som ingår i kapitlen A Q i den nationella åtgärdsklassifikationen (med undantag åtgärder där det tredje tecknet i åtgärdskoden är en siffra). Med hjälp av denna indelning strävar man efter att separat kunna granska de egentliga kirurgiska åtgärderna. Också diagnostiska åtgärder och rehabiliteringsåtgärder inkluderas i åtgärdsklassifikationen och därmed i det totala antalet vårdperioder med åtgärder. Granskning av åtgärdsgrupper Åtgärdsgrupperna kan utifrån de sta tecknen i åtgärdskoden delas in i ett-, två- eller treställiga klasser. Ju fler tecken desto mer detaljerad är granskningen. Indelningen motsvarar den metod som tillämpas inom åtgärdsklassifikationen. 2 Den vanligaste åtgärdsgruppen var fortfarande åtgärder i det muskuloskeletala systemet. Antalet vårdperioder med sådana åtgärder uppgick till , vilket är 24 procent av det totala antalet vårdperioder med åtgärder. Andelen är densamma som egående år. Den näst vanligaste gruppen var, liksom året innan, åtgärder i ögonregionen med vårdperioder, dvs. 10 procent av det totala antalet vårdperioder. Den tredje vanligaste gruppen var antalet vårdperioder med åtgärder på gastrointestinalkanalen och därtill hörande organ, vilka uppgick till och motsvarade 9 procent av det totala antalet vårdperioder med åtgärder. De följande grupperna var antalet vårdperioder med åtgärder på hjärtat och de stora intratorakala organen som uppgick till och antalet vårdperioder med obstetriska åtgärder som uppgick till perioder. Bägge grupperna hade en andel på 6 procent av det totala antalet vårdperioder med åtgärder. (Bilagetabell 1) I den mer detaljerade granskningen på tvåställig nivå blev den vanligaste åtgärdsgruppen åtgärder på knä och underben (NG), som utdes som huvudåtgärd under vårdperioder. på linserna (CJ) var fortfarande den näst vanligaste gruppen med åtgärder, och den tredje vanligaste gruppen var åtgärder på koronarartärer (FN), som utdes som huvudåtgärd under vårdperioder. (Bilagetabell 3) I flera års tid har extrakapsulära kataraktoperationer med fakoemulsifikation (CJE) varit den största åtgärdsgruppen på treställig nivå. År 2008 ökade dessa operationer med 9 procent jämt med året innan. n bland kataraktpatienterna var fortfarande 74 år. Av dessa operationer utdes 63 procent på. en till operation var 142 dygn, dvs. 11 dygn längre än året innan. Operationer på knäledens menisker (NGD) hade ökat och var

10 nu näst vanligast bland åtgärdsgrupperna, även om antalet vårdperioder hade minskat med 2 procent. Antalet adenotonsillektomier hade minskat med 11 procent och denna grupp var tredje störst. I denna åtgärdsgrupp utgjorde tonsillektomierna 46 procent, adenoidektomierna 36 procent och adenotonsillektomierna 18 procent. Andelen tonsillektomier hade ökat märkbart. Antalet ljumskbråckoperationer ökade med två procent efter att ha minskat i två år. (Tabell 1, Bilagetabell 5). Tabell 1. Utvecklingen av de vanligaste åtgärdsperioderna gruppvis på treställig nivå Åtgärdsgrupp År Patienter Förändring jämt med egående år % (perioder) Extrakapsulär kataraktoperation med fakoemulsifikation (CJE) Operationer på knäledens menisker (NGD) Resektion, exstirpation av tonsill/adenoid (EMB) Operationer ljumskbråck (JAB) Extrakapsulära katarktoperationer är den vanligaste åtgärdsgruppen inom samtliga sjukvårdsdistrikt med undantag Åland. Detta beror åtminstone delvis på att en stor del av operationerna på patienter från Åland uts i Sverige, så de syns inte i vårdanmälningsregistret i Finland. Indelningen i sjukvårdsdistrikt grundar sig på patientens hemkommun. (Bilagetabell 8) Jämelse av enskilda åtgärder Vid en granskning av de enskilda åtgärderna på femställig nivå (bilagetabell 7) blev fakoemulsifikation med implantation av linsprotes i bakre kammaren (CJE20) den vanligaste åtgärden också Den hade registrerats som huvudåtgärd vårdperioder, en ökning med 9 procent jämt med året innan. Näst vanligast var fortfarande artroskopisk delsektion av menisk(ngd05), vilka hade utts som huvudåtgärd under vårdperioder och minskat med en procent jämt med året innan. Tredje vanligast var nu medhjälp vid normal lossning (MAX99) som hade registrerats som huvudåtgärd vårdperioder. Denna åtgärd hade ökat med rentav 58 procent jämt med året innan, vilket sannolikt beror på att registreringsfarandet har ändrats. År 2007 hade denna åtgärd registrerats som huvudåtgärd vårdperioder, en minskning på 9 procent jämt med året innan. 10

11 Antalet elektiva kirurgiska åtgärder (åtgärdskodens sta tecken A Q, tredje tecknet ickenumeriskt) har ökat något jämt med egående år, men andelen ett dygns vårdperioder av dessa har blivit oändrad i hela landet. (Tabell 2). Med dagkirurgi avses i denna tabell vårdperioder med åtgärder som uts inom loppet av ett dygn och med sjukvårdsdistrikt det sjukvårdsdistrikt där patienten har sin hemkommun. Tabell 2. Elektiva kirurgiska åtgärdsperioder och andelen dagkirurgi Antal elektiva vårdperioder, relaterat till invånarantalet, samt andel dagkirurgi Antal Vårdperio Andel Antal Vårdperi Andel Antal Vårdperio Andel Antal Vårdperio Andel vårdperi der/1 000 dagkirurgi, vårdperi oder/1 dagkirurgi, vårdperi der/1 000 dagkirurgi vårdperi der/1 000 dagkirurgi, Sjukvårdsdistrikt oder inv. % oder 000 inv. % oder inv., % oder inv. % Helsingfors och Nylands svd Egentliga Finlands svd Satakunta svd Centrala Tavastlands svd Birkalands svd Päijät-Häme svd Kymmenedalens svd Södra Karelens svd Södra Savolax svd Östra Savolax svd Norra Karelens svd Norra Savolax svd Mellersta Finlands svd Syd-Österbottens svd Vasa svd Mellersta Österbottens svd Norra Österbottens svd Kajanalands svd Länsi-Pohja svd Lapplands svd Åland Totalt När sjukvårdsdistrikten granskas separat, framgår en minskning på minst två procentenheter i andelen dagkirurgi jämt med året innan inom Helsingfors och Nylands, Centrala Tavastlands, Södra Karelens, Östra Savolax, Mellersta Finlands, Vasa och Länsi-Pohja sjukvårdsdistrikt och på Åland. På motsvarande sätt kunde en ökning skönjas i Päijät-Häme, Södra Savolax, Norra Karelen och Syd-Österbotten. I hela landet har andelen dagkirurgi dock blivit oändrad, dvs. 54 procent. Sedan 1997 har den ökat med 18 procentenheter. Den befolkningsrelaterade andelen av de elektiva perioderna i hela landet har varit så gott som oändrad allt sedan 1997, även om det ekommer variationer mellan sjukvårdsdistrikten. Till exempel i Östra Savolax och Egentliga Finland uts avsevärt fler elektiva åtgärder i hållande till folkmängden än i Mellersta Finland. Material, begrepp och definitioner Liksom under tidigare år presenteras i bilagetabellerna de viktigaste statistiska uppgifterna om de åtgärder som utts Källmaterialet är de avslutade vårdperioder under vilka minst en åtgärd enligt den nationella åtgärdsklassifikationen utts på hälsovårdscentralernas och sjukhusens vårdavdelningar under året i fråga. Vårdanmälningar om dagkirurgiska åtgärder har lämnats in allt sedan

12 Som informationskälla har använts de vårdanmälningsuppgifter 2008 som ints i vårdanmälningsregistret e mitten av oktober Mångfalden av åtgärder i vårdanmälningssystemet har utvidgats år år. De flesta av åtgärderna är operativa, men åtgärdsklassifikationen innehåller även andra koder, t.ex. koder diagnostiska åtgärder och rehabiliteringsåtgärder. Där kan det totala antalet åtgärder inte längre uteslutande ses som ett mätinstrument den operativa verksamheten inom hälso- och sjukvården. De egentliga kirurgiska åtgärderna grundar sig på kapitlen A Q i den nationella åtgärdsklassifikationen (med undantag åtgärder där det tredje tecknet i åtgärdskoden är en siffra). Elektiva vårdperioder är alla de vårdperioder till vilka patienten inte kommit via jouren. Det är fråga om slutenvård eller dagkirurgi på ett sjukhus eller en hälsovårdscentral. Samtliga åtgärder anges enligt den nationella åtgärdsklassifikation som finns på kodservern och som är en korrigerad och kompletterad version av åtgärdsklassifikationsboken. (Åtgärdsklassifikation, Stakes, Anvisningar och klassifikationer 2004:2) 3 Tolkningsanvisningar När man läser bilagetabellerna är det viktigt att notera att de inkluderar endast de åtgärder och åtgärdsgrupper som har namngetts i den nationella åtgärdsklassifikationen. Alla undergrupper har inte namngetts och där blir summan av vårdperioderna i tabellerna inte nödvändigtvis samma som på raden Totalt i sidans övre kant, där siffrorna avser summorna av det totala antalet vårdperioder En del av det ökade antalet åtgärder under de senaste åren beror på de nya åtgärdskoderna, som gör det möjligt att i vårdanmälans åtgärdsfält uppge allt fler olika åtgärder inom hälso- och sjukvården, som t.ex. rehabilitering. En obligatorisk vårdanmälan ska göras också i fråga om all dagkirurgi. Sålunda har ett visst antal vårdanmälningar gjorts också om s.k. poliklinikverksamhet. Att läsa bilagetabellerna Till vänster i statistiktabellerna anges åtgärdens eller åtgärdsgruppens kod och finska namn. Klassifikationen är den nationella åtgärdsklassifikationen, som bygger på Nomeskos klassifikation av kirurgiska åtgärder. Efter det presenteras kolumnvis uppgifter, som beräknats på basis av de vårdperioder som avslutats under registeråret. Kolumnvisa uppgifter om avslutade vårdperioder med åtgärder en omfattar alla avslutade vårdperioders vårddygn. Antalet vårddygn beräknas som skillnaden mellan utskrivningsdagen och inskrivningsdagen. Där inbegriper vårddygnen i det här statistikrapporten även vårdperioder som påbörjats året innan registeråret, men som avslutats under registeråret. In- och utskrivningsdagen räknas som totalt ett vårddygn. Med vårdperioder avses det antal vårdperioder som avslutats under registeråret. Med längden på vårdperioden avses det antal vårddygn som den omfattar. Statistiken är sammanställd enligt den sta åtgärden, dvs. huvudåtgärden

13 Tilläggskod huvudåtgärd Denna avser antalet vårdperioder där åtgärden eller åtgärdsgruppen i fråga inte har varit huvudåtgärd. Patienter Antalet vårdade personer som på grundval av avslutade vårdperioder har beräknats med hjälp av personbeteckningar. Döda Antalet vårdperioder som avslutats till följd av dödsfall. Det totala antalet vårddygn har dividerats med det totala antalet vårdperioder, så att man fått medelvårdtiden. en är det mittersta talet i siffergruppen som återger vårdperiodernas längd från den kortaste till den längsta. Med medel avses den aritmetiska genomsnittliga n de patienter som fått vård. Ett dygn, % Den procentuella andelen ett dygns vårdperioder med åtgärder avser den berörda åtgärdsgruppens procentuella andel av vårdperioder där inskrivnings- och utskrivningsdagen är densamma eller där åtgärdens servicebransch är dagkirurgi., män Antalet vårdperioder med åtgärder männens del., Antalet vårdperioder med åtgärder nas del. Med kötid avses skillnaden mellan datumet när man ställs i kö och operationsdagen. På basis av dessa tider har det aritmetiska medelvärdet av längden på kötiderna beräknats. Vid beräkningen av kötiden har man strävat efter att eliminera felregistreringar och akuta operationer genom att inkludera endast de kötider där antalet väntedagar är mellan en dag och dagar. en är det mittersta talet i siffergruppen som visar kötidernas längd från den kortaste till den längsta. Bilagetabeller Bilagetabell 1 åtgärdsgrupper på enställig nivå både i alfabetisk ordning och efter hur vanliga de är (vårdperioder) i hela landet. Bilagetabell 2 åtgärdsgrupper på tvåställig nivå i alfabetisk ordning Bilagetabell 3 åtgärdsgrupper efter antal vårdperioder Bilagetabell 4 åtgärdsgrupper på treställig nivå i alfabetisk ordning Bilagetabell 5 åtgärdsgrupper efter antal vårdperioder Bilagetabell 6 åtgärder på femställig nivå i alfabetisk ordning Bilagetabell 7 åtgärder efter antal vårdperioder Bilagetabell 8 sjukvårdsdistriktens vanligaste åtgärdsgrupper på treställig nivå 13

14 Liitetaulukot Liitetaulukko 1 - toimenpideryhmät yhden merkin tasolla sekä aakkosjärjestyksessä että yleisyysjärjestyksessä (hoitojaksot) koko maan tasolla. Liitetaulukko 2 - toimenpideryhmät kahden merkin tasolla aakkosjärjestyksessä Liitetaulukko 3 - toimenpideryhmät hoitojaksojen lukumäärän mukaan lajiteltuna. Liitetaulukko 4 - toimenpideryhmät kolmen merkin tasolla aakkosjärjestyksessä. Liitetaulukko 5 - toimenpideryhmät lajiteltuna hoitojaksojen lukumäärän mukaan. Liitetaulukko 6 - toimenpiteet viiden merkin tasolla aakkosjärjestyksessä. Liitetaulukko 7 - toimenpiteet hoitojaksojen lukumäärän mukaan. Liitetaulukko 8 - sairaanhoitopiirien yleisimmät toimenpideryhmät kolmen merkin tasolla. 7

15 1(2) Toimenpiteelliset hoitojaksot med åtgärder 2008 Liitetaulukko Bilagetabell 1. Päätoimenpiteet yhden merkin tasolla - på enställig nivå å lder Ett dygn % män Aakkosjärjestyksessä - I alfabetisk ordning A Hermosto , , ,7 58 B Umpierityselimet , , ,8 57 C Silmän alue , , D Korva, nenä ja kurkunpä , , ,3 70 E Hampaat, leuka, suu ja , , ,7 63 F Sydän ja rintaontelon s , , ,5 25 G Rintaontelon muut osat , , ,8 19 H Rintarauhanen , , ,3 24 J Ruuansulatuskanava ja s , ,5 52 K Urologiset tp:t , , ,1 41 L Naisen sukuelimet , , ,6 54 M Obstetriset toimenpitee , , ,6 5 N Tuki- ja liikuntaelimet , , ,5 85 P Verisuonet ja imusuonij , , ,6 41 Q Iho ja ihonalaiskudos , , ,5 35 R Kuntoutuspalveluluokitu , , S Suun alueen toimenpitee , W Systeemiset toimenpitee , , ,8 36 X Paikantamattomat tutkim , , ,2 29 Y Elinten/kudosten irrotu , , ,8 15 Z Lisäkoodit

16 2(2) Toimenpiteelliset hoitojaksot med åtgärder 2008 Liitetaulukko Bilagetabell 1. Päätoimenpiteet yhden merkin tasolla - på enställig nivå å lder Ett dygn % män Hoitojaksojen lukumäärän mukaan - Efter antal vårdperioder N Tuki- ja liikuntaelimet , , ,5 85 C Silmän alue , , J Ruuansulatuskanava ja s , ,5 52 F Sydän ja rintaontelon s , , ,5 25 M Obstetriset toimenpitee , , ,6 5 L Naisen sukuelimet , , ,6 54 A Hermosto , , ,7 58 E Hampaat, leuka, suu ja , , ,7 63 W Systeemiset toimenpitee , , ,8 36 D Korva, nenä ja kurkunpä , , ,3 70 K Urologiset tp:t , , ,1 41 Q Iho ja ihonalaiskudos , , ,5 35 P Verisuonet ja imusuonij , , ,6 41 R Kuntoutuspalveluluokitu , , H Rintarauhanen , , ,3 24 X Paikantamattomat tutkim , , ,2 29 G Rintaontelon muut osat , , ,8 19 B Umpierityselimet , , ,8 57 S Suun alueen toimenpitee , Y Elinten/kudosten irrotu , , ,8 15 Z Lisäkoodit

17 1(6) Toimenpiteelliset hoitojaksot med åtgärder 2008 Liitetaulukko Bilagetabell 2 Päätoimenpiteet kahden merkin tasolla aakkosjärjestyksessä - på tvåställig nivå i alfabetisk ordning Ett dygn % män AA Kallo ja kallon sisäise , , ,8 51 AB Selkäydin ja hermojuure , , ,5 41 AC Ääreishermot , , ,9 68 AD Autonominen hermosto , , ,9 216 AE Muut hermojärjestelmän , , ,6 31 AW Hermoston haavakomplile , , ,8 17 AX Muut pää hermo toimenpi , , BA Kilpirauhanen , , ,3 51 BB Lisäkilpirauhanen , , ,8 98 BC Lisämunuainen , , ,1 42 BW Umpierityselinhaavakomp , , ,0 63 CA Silmäkuoppa , , ,5 8 CB Silmäluomet , , ,9 101 CC Kyynelrauhaset ja kyyne , , ,8 88 CD Silmämuna , , ,8 45 CE Silmälihakset , , ,5 159 CF Sidekalvo , , ,6 44 CG Sarveiskalvo ja kovakal , , ,7 92 CH Etukam, kammiokulma, ir , , ,2 35 CJ Mykiö , , ,6 139 CK Suonikalvo, verkkokalvo , , ,2 29 CW Silmäleikk haavakomplik , , ,4 2 CX Muut silmän toimenpitee , , DA Korvalehti , , ,6 59 DB Korvakäytävä , , ,9 122 DC Tärykalvo ja välikorva , , ,7 50 DD Kuuloluut , , ,1 145 DE Kartiolisäke ja ohimolu , , ,9 124 DF Sisäkorva , , ,0 85

18 2(6) Toimenpiteelliset hoitojaksot med åtgärder 2008 Liitetaulukko Bilagetabell 2 Päätoimenpiteet kahden merkin tasolla aakkosjärjestyksessä - på tvåställig nivå i alfabetisk ordning Ett dygn % män DG Korvatorvi , , ,3 141 DH Nenä , , ,7 42 DM Nenän sivuontelot , , ,3 92 DQ Kurkunpää , , ,1 29 DW Korva/nenä/kaulaleikk h , , ,5 22 EA Huulet , , ,6 30 EB Hampaisto , , ,5 47 EC Ikenet ja hammasharjant , , ,9 55 ED Alaleuka , , ,3 59 EE Yläleuka , , ,3 48 EF Muut leukojen toimenpit , , ,7 40 EG Leukanivelet , , ,3 55 EH Suulaki , , ,6 36 EJ Kieli ja suunpohja , , ,4 47 EK Poski , , ,3 23 EL Sylkirauhaset , , ,9 59 EM Nielurisat ja kitarisa , , ,0 70 EN Nielu ja kaulan pehmytk , , ,0 86 EW Leuka/hammas/suu/nieluh , , ,1 34 EX Suu ja nielu määrittämä , , FA Rintaontelon suuret las , , ,0 42 FB Keuhkovaltimot , , ,0 84 FC Rinta- ja rinta-vatsa-a , , ,6 52 FD Aortta rintaontelossa, , , ,4 86 FE Sydänpussi , , ,0 7 FF Syd eteinen, eteisvälis , , ,9 101 FG Kolmiliuskaläppä , , ,8 42 FH Sydämen kammioväliseinä , , ,0 20

19 3(6) Toimenpiteelliset hoitojaksot med åtgärder 2008 Liitetaulukko Bilagetabell 2 Päätoimenpiteet kahden merkin tasolla aakkosjärjestyksessä - på tvåställig nivå i alfabetisk ordning Ett dygn % män FJ Oikean kammion/keuhkova , , ,3 17 FK Hiippaläppä , , ,9 49 FL Sydämen vasen kammio , , ,7 13 FM Aorttaläppä , , ,8 36 FN Sepelvaltimot , , ,5 23 FP Sydämen rytmi- ja johtu , , ,4 19 FQ Sydän- ja sydänkeuhkosi , , FW Sydän/thoraxsuonien haa , , ,6 31 FX Muut sydämen ja suurten , , GA Rintaont seinämä, keuhk , , ,5 22 GB Henkitorvi , , ,3 23 GC Keuhkoputket , , ,9 24 GD Keuhkot , , ,7 20 GE Välikarsina , , ,9 14 GW Thx-/mediast/keuhkoleik , , ,2 17 HA Rintarauhasen toimenpit , , ,1 25 HW Rintarauhashaavakomplik , , ,6 7 JA Vatsanpeitteet, vatsaka , , ,6 61 JB Pallean ja mahansuun to , , ,3 110 JC Ruokatorvi , , ,1 20 JD Mahalaukku ja pohjukais , , ,8 21 JE Umpilisäke , , ,5 66 JF Ohut- ja paksusuoli , , ,2 24 JG Peräsuoli , , ,5 27 JH Peräaukko ja ympäröivät , , ,0 55 JJ Maksa , , ,3 15 JK Sappitiet , , ,4 64 JL Haima , , ,0 15

20 4(6) Toimenpiteelliset hoitojaksot med åtgärder 2008 Liitetaulukko Bilagetabell 2 Päätoimenpiteet kahden merkin tasolla aakkosjärjestyksessä - på tvåställig nivå i alfabetisk ordning Ett dygn % män JM Perna , , ,3 28 JW Ruuansulatuselinleikkau , , ,3 35 JX Muut vatsaont ja ruuans , , ,5 8 KA Munuaiset ja munuaisalt , , ,1 27 KB Virtsanjohtimet , , ,2 34 KC Virtsarakko , , ,6 30 KD Virtsaputki , , ,7 43 KE Eturauhanen ja rakkular , , ,3 45 KF Kivekset ja siemenjohti , , ,7 62 KG Siitin , , ,1 64 KH Tarkemmin paikantamatto , , ,5 49 KK Vatsaontelon takainen t , , ,7 25 KW Virtsatie/sukup elinlei , , ,9 38 LA Munasarjat , , ,2 48 LB Munanjohtimet , , ,7 56 LC Kohtun ja sen kannatins , , ,9 33 LD Kohdun kaulaosa , , ,0 28 LE Emätin , , ,6 99 LF Ulkosynnyttimet ja väli , , ,6 30 LG Naisen sterilisaatio ja , , ,4 74 LW Gynekologisen kirurgian , , ,4 37 LX Tark paikantamattomat g , , MA Raskaus ja synnytys , , ,0 2 MB Synnytyksen/kesk.men.jä , , ,6 2 MC Keisarileikkaus , , ,2 13 MW Raskaus-/synnytysleikk , , ,0 7 NA Selkä ja kaula , , ,9 103 NB Lapaluu, solisluu, olka , , ,6 81 NC Kyynärnivel ja kyynärva , , ,1 59

21 5(6) Toimenpiteelliset hoitojaksot med åtgärder 2008 Liitetaulukko Bilagetabell 2 Päätoimenpiteet kahden merkin tasolla aakkosjärjestyksessä - på tvåställig nivå i alfabetisk ordning Ett dygn % män ND Ranne ja käsi , , ,6 85 NE Lantio, ristiluu ja hän , , ,4 41 NF Lonkkanivelet ja reidet , , ,0 81 NG Polvi ja sääri , , ,5 85 NH Nilkka ja jalkaterä , , ,3 101 NX TukI/liikuntaelinten mu , , PA Aortan kaar ja sen haar , , ,5 34 PB Yläraajojen valtimot , , ,1 22 PC Vatsa-aortan yläosa ja , , ,3 28 PD Aortan alaosa ja lonkka , , ,0 29 PE Reisivaltimot haaroinee , , ,9 27 PF Polvitaive/sääri/jalkat , , ,6 15 PG Anatomisesti paikantama , , ,8 27 PH Laskimot , , ,0 127 PJ Imusuonijärjestelmä , , ,5 11 PW Verisuoni/imurauh tmp k , , ,8 19 PX Muut verisuonitoimenpit , , QA Pään ja kaulan iho , , ,6 36 QB Vartalon iho ja ihonala , , ,2 44 QC Yläraajojen iho ja ihon , , ,3 35 QD Alaraajojen iho ja ihon , , ,8 23 QW Iho/subkutishaavakompli , , ,2 23 QX Ihon toimenpiteet, alue , , ,5 29 R1 Kunt.tarpe&amp, -mahd , , ,8 54 R2 Kuntoutumista tukeva oh , , ,1 12 R3 Kuntoutumista tukeva va , , R4 Kuntoutumista edistävät , , ,0 12 R5 Muut kuntoutuspalvelut , , ,6 43

22 6(6) Toimenpiteelliset hoitojaksot med åtgärder 2008 Liitetaulukko Bilagetabell 2 Päätoimenpiteet kahden merkin tasolla aakkosjärjestyksessä - på tvåställig nivå i alfabetisk ordning Ett dygn % män SA Suun ja hampaiston tutk , , ,1 47 SB Täydentävät tutkimukset , , ,5 8 SC Suun terveyden edistämi , , ,0 76 SD Ikenen ja hampaan kiinn , , ,8 75 SF Paikkaushoidot , , ,7 55 SG Hampaan juurenhoito , , ,6 47 SH Purentafysiologia , , SJ Oikomishoito , , ,7 61 SP Hammasprotetiikka , , ,5 17 SX Muut suun ja hampaiden , , ,0 7 W0 Psykososiaaliset toimen , , WB Paikallisen primaarikas , , ,0 6 WC Paik. uusiutuneen kasva , , ,0 42 WD Laajalle levinneen kasv , , ,2 15 WE Profylaktinen kasvainta , , WW Kuljetus , , ,8 9 WX Anestesia, hengityksen , , ,7 46 WY Käyntityypit , , ,0 68 WZ Todistukset määräykset , , ,4 9 XX Määräämättömän elimen t , , ,1 37 ZJ Ruoansulatuskanavatähys ZP Leikkauslisäkoodit peri ZS Aiempaan leikkaukseen l ZX Erityiset huomiot/olosu ZY Hoitokontaktin tyyppi ZZ Kudossiirteet

23 1(6) Toimenpiteelliset hoitojaksot med åtgärder 2008 Liitetaulukko Bilagetabell 3 Päätoimenpiteet kahden merkin tasolla hoitojaksojen lukumäärän mukaan - på tvåställig nivå efter antal vårdperioder Ett dygn % män Yhteensä - Totalt , , ,2 62 NG Polvi ja sääri , , ,5 85 CJ Mykiö , , ,6 139 FN Sepelvaltimot , , ,5 23 NB Lapaluu, solisluu, olka , , ,6 81 NH Nilkka ja jalkaterä , , ,3 101 NF Lonkkanivelet ja reidet , , ,0 81 WX Anestesia, hengityksen , , ,7 46 JA Vatsanpeitteet, vatsaka , , ,6 61 MA Raskaus ja synnytys , , ,0 2 ND Ranne ja käsi , , ,6 85 LC Kohtun ja sen kannatins , , ,9 33 EM Nielurisat ja kitarisa , , ,0 70 AC Ääreishermot , , ,9 68 DC Tärykalvo ja välikorva , , ,7 50 MC Keisarileikkaus , , ,2 13 JK Sappitiet , , ,4 64 HA Rintarauhasen toimenpit , , ,1 25 R4 Kuntoutumista edistävät , , ,0 12 AA Kallo ja kallon sisäise , , ,8 51 AB Selkäydin ja hermojuure , , ,5 41 LE Emätin , , ,6 99 JE Umpilisäke , , ,5 66 PH Laskimot , , ,0 127 NC Kyynärnivel ja kyynärva , , ,1 59 JF Ohut- ja paksusuoli , , ,2 24 MB Synnytyksen/kesk.men.jä , , ,6 2 QB Vartalon iho ja ihonala , , ,2 44 KE Eturauhanen ja rakkular , , ,3 45 CK Suonikalvo, verkkokalvo , , ,2 29