Toimenpiteelliset hoitojaksot tiedonantajapalaute 8/2001 Taulukoiden luku- ja tulkintaohje

Transkriptio

1 Stakes/StakesTieto/Tilastoryhmä Terveydenhuollon laitoshoidon hoitoilmoitustilastot PL 220, Helsinki Puh. (09) Mikko Nenonen Puh. (09) Jouni Rasilainen Fax. (09) Toimenpiteelliset hoitojaksot tiedonantajapalaute 8/2001 Taulukoiden luku- ja tulkintaohje Sisällysluettelo TOIMENPITEELLISET HOITOJAKSOT TIEDONANTAJAPALAUTTEEN TAULUKOIDEN LUKU- JA TULKINTAOHJE 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 1. JOHDANTO 2 2. AINEISTOT, KÄSITTEET JA MÄÄRITTELYT 2 AINEISTON KATTAVUUS JA LUOTETTAVUUS 3 TILASTOJEN SARAKKEET 3 LUOKKA / RYHMÄ-SARAKE 4 1. TOIMENPITEEN TAI TOIMENPIDERYHMÄN NUMERO JA NIMILYHENNE 4 PÄÄTTYNEITÄ TOIMENPITEELLISIÄ HOITOJAKSOJA KOSKEVAT TIEDOT SARAKKEITTAIN 4 2. HOITOPÄIVÄT 4 3. HOITOJAKSOT 4 4. POTILAAT 4 5. KUOLLEET 4 6. HOITOAIKA: ARITMEETTINEN KESKIARVO 4 7. HOITOAIKA: MEDIAANI 4 8. KESKI-IKÄ 4 9. YHDEN PÄIVÄN AIKANA TEHTYJEN TOIMENPITEIDEN PROSENTTIOSUUS TOIMENPITEET MIEHILLÄ TOIMENPITEET NAISILLA LISÄKSI 2. TAI 3. TOIMENPIDE JONOTUSAIKA: ARITMEETTINEN KESKIARVO JONOTUSAIKA: MEDIAANI 5 3. TAULUKOIDEN LUKU- JA TULKINTAOHJEITA 5 4. TILASTOTAULUKOT: TOIMENPITEELLISET HOITOJAKSOT POHJOISMAISEN KOKOOMALUOKITUKSEN MUKAISESTI, (14) TOIMENPITEELLISET HOITOJAKSOT VUODEN 1983 LUOKITUKSEN (13) MUKAAN YLEISINTÄ TOIMENPIDETTÄ TOIMENPITEELLISET HOITOJAKSOT, POHJOISMAINEN LUOKITUS (6) YLEISINTÄ TOIMENPIDETTÄ TOIMENPITEELLISET HOITOJAKSOT POHJOISMAISEN LUOKITUKSEN (6) PÄÄLUOKKIEN (KAHDEN MERKIN TASO) MUKAAN YLEISIMMÄT TOIMENPITEELLISET HOITOJAKSOT POHJOISMAISEN LUOKITUKSEN (6) PÄÄLUOKKIEN (KOLMEN MERKIN TASO) MUKAAN YLEISIMMÄT TOIMENPITEELLISET HOITOJAKSOT SAIRAANHOITOPIIREITTÄIN 6 4. KIRJALLISUUTTA 6

2 1. Johdanto Tämä tiedonantajapalaute korvaa aikaisemman samannimisen ja -sisältöisen tilastoraporttisarjan (1-4). Samalla myös tietojen julkistamistapa muuttuu, ja taulukot ovat paperiversion lisäksi maksutta luettavissa ja tulostettavissa internetissä. Yhteenveto tärkeimmistä tiedoista kootaan Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastolliseen vuosikirjaan. Vuosikirjasarjan ensimmäinen kirja (5) vuoden 1999 tiedoista ilmestyi vuoden 2001 alussa. Tämä julkaisu sisältää myös terveydenhuollon laitoshoidon tärkeimmät aikasarjat. Internetissä julkistettavat taulukot päivitetään kahdesti vuodessa siten, että kesäkuussa julkistetaan edellisen vuoden ns. ennakkotiedot, joissa saattaa vielä olla pieniä puutteellisuuksia (mm. niiden muutamien laitosten osalta, jotka eivät ole toimittaneet ko. tietoja käytetään edellisen vuoden lukuja). Kokonaisuudesta taulukot kuitenkin jo antavat hyvän ja luotettavan kuvan. Loka- marraskuussa tiedot päivitetään täydennetyllä ja korjatulla aineistolla. Taulukoiden aineistona ovat kaikki ne hoitojaksot, joiden kuluessa on tehty jokin pohjoismaisen toimenpideluokituksen (6) mukainen toimenpide. Toimenpiteet ovat pääosin operatiivisia eli leikkaustoimenpiteitä, mutta nimikkeistöön sisältyy myös muuta kuin ns. leikkaustoimintaa kuten esimerkiksi tutkimus- ja kuntoutustoimenpiteitä. Vuodesta 1994 lähtien hoitoilmoitus on kerätty vuodeosastohoitoa vaativan toiminnan lisäksi myös päiväkirurgiasta (ei kuitenkaan toimenpideluokituksen luvussa T, U ja X luetelluista pienkirurgisista toimenpiteistä). 2. Aineistot, käsitteet ja määrittelyt Tilastotauluissa sivuilla esitetään aikaisempien vuosien tapaan (7-10) keskeiset tilastotiedot tarkasteluvuotena hoidossa olleille potilaille suoritetuista toimenpiteistä. Lähtöaineistona ovat sairaaloiden vuodeosastoilla kyseisenä vuonna hoidettujen potilaiden päättyneet hoitojaksot, joihin sisältyy koodilla kirjattu toimenpide. Toimenpiteiden kirjo hoitoilmoituksessa on laajentunut vuosi vuodelta. Vuosi vuodelta aineisto sisältää perinteisen leikkaustoiminnan lisäksi yhä enemmän tutkimus- (11) ja kuntoutustoimenpiteitä (12). Vaikka määrät ovat vielä pieniä, ei toimenpiteiden kokonaislukumäärää voida enää pitää puhtaasti terveydenhuollon leikkaus eli operatiivisen toiminnan mittarina. Operatiiviselle toiminnalle tullaankin jatkossa luomaan oma mittarinsa, joka sisältää vain valikoidun otoksen koodien suuresta joukosta. Tilastotaulukot on jaettu kahteen pääryhmään: Taulukot on esitetty Sairaalaliiton toimenpideluokituksen mukaisesti (13) ja taulukot uuden luokituksen mukaisesti (6). Tilastotaulukossa 4.1. esitetään aikaisempien vuositilastojen kaltaiset Nomeskon toimenpideryhmittelyyn (14) pohjautuvat toimenpideryhmätilastot sekä koodin mukaisessa että hoitojaksojen määrän mukaisessa järjestyksessä (kahden että yhden merkin tarkkuudella). Tilastotaulukossa 4.2. ovat Sairaalaliiton toimenpideluokituksen (13) mukaiset toimenpidetilastot neljän merkin tarkkuudella (koodit muunnettu uusista koodeista). Tilastotaulukossa 4.3. taas luetellaan sata yleisintä toimenpidettä vanhan luokituksen mukaisesti. Taulukosta 4.4. alkaen toimenpiteet on esitetty pohjoismaisen toimenpideluokituksen (6) mukaisesti. Tilastotaulukko 4.4. sisältää kaikki pohjoismaisen toimenpideluokituksen ja

3 sitä täydentävien em. luokitusten koodit koko maan tasolla. Tilastotaulukossa 4.5. on lueteltu 100 yleisintä toimenpidettä. Tilastotaulukossa 4.6. on esitetty toimenpiteiden tiedot pohjoismaisen luokituksen kahden merkin tasolla ja tilastotaulukossa 4.7. yleisimmät toimenpiteet kolmen merkin tasolla koko maassa. Tilastotaulukossa 4.8. on esitetty vastaavalla tavalla kunkin sairaanhoitopiirin yleisimpien toimenpideryhmien (kolmen merkin taso) tiedot. Tiedonantajapalautteen tuottajista kehittämispäällikkö Mikko Nenonen on laatinut pääosan tekstistä sekä vastaa raportin kokonaissisällöstä. Erikoissuunnittelija Jouni Rasilainen on suunnitellut ja toteuttanut tilastotaulujen tuottamisen hoitoilmoitustietokannasta sekä osallistunut tekstin kirjoittamiseen. Aineiston kattavuus ja luotettavuus Hoitoilmoitus annetaan kaikesta vuodeosastohoitoa vaativasta operatiivisesta toiminnasta sekä päiväkirurgiasta silloin, kun laitos antaa muutoinkin hoitoilmoitukset. Tilastoinnin ulkopuolelle siis jäivät laitokset, joilla ei ollut vuodepaikkoja ja jotka tästä syystä eivät antaneet hoitoilmoituksia. Näin on esimerkiksi kaihileikkauksista on saattanut jäädä tilastoinnin ulkopuolelle huomattavan toimenpidevolyymin omaavia, pääasiassa yksityisiä laitoksia. Tämän puutteen korjaamiseksi on Sosiaali- ja terveysministeriön asettama päiväkirurgiatyöryhmä antanut joukon suosituksia (15). Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi hoitoilmoituksen yhteydessä on alettu ilmoittaa uusien koodien tullessa käyttöön yhä enemmän myös erilaisia tutkimus- ja kuntoutustoimenpiteitä. Näitä on ilmoitettu etenkin konservatiivisilla erikoisaloilla osana muuta hoitoa, eivätkä ne siis täten ole olleet sairaalahoidon pääasiallisena syynä. Esimerkiksi 12- kanavaista EKG-tutkimusta ilmoitettiin vuonna 1998 yli hoitojaksolle päätoimenpiteenä ja lisäksi vielä noin hoitojaksolle muuna toimenpiteenä. Ilmoituksista suurin osa (noin 6 000) tuli sisätautien erikoisaloilta, kirurgialta sekä neurologialta. Nämä konservatiiviset toimenpiteet aiheuttavat jonkin verran tulkintaongelmia toimenpiteiden kokonaismäärää arvioitaessa. Toisaalta nykyisellään tämän tiedontuottajapalautteen sisältö vastaa hyvin sen nimeä: Toimenpiteelliset hoitojaksot. Hoitoilmoitukset on vuodesta 1997 lähtien annettu käyttäen yksinomaan pohjoismaista toimenpideluokitusta (6). Samalla poistui suurin osa vertailukelpoista tilastointia vaikeuttaneista ns. paikallisista koodeista. Aikasarjatarkastelun vuoksi julkaistaan tiedot edelleen myös muuntaen pohjoismaiset toimenpidekoodit (6) Sairaalaliiton koodeiksi (13) sekä käyttäen tähän vanhempaan luokitukseen pohjautua ns. lyhennettyjä toimenpidelistoja (14). Uudelle luokitukselle vastaavaa indikaattoritoimenpidelistaa ei vielä ole olemassa. Muunnoksiin sisältyy aina epätarkkuuden mahdollisuus, ja niinpä yksityiskohtaisimmalla tasolla koodivaihdoksen yli ulottuvissa tarkasteluissa varovaisuus on paikallaan. Havaitut virheet pyritään korjaamaan ja muunnostaulukot pitämään ajan tasalla. Kuitenkin esimerkiksi kaihileikkausten osalla näytetään hukattavan osa toimenpiteistä muunnosvaiheessa. Tilastojen sarakkeet Tilastojen sarakkeet jakautuvat kahteen osaan. Ensimmäisessä (sarake 1) esiintyy ryhmän tai ominaisuuden nimi, joka on aina ominainen kullekin tilastolle. Toisessa osassa (sarakkeet 2-14) esitetään rekisterivuonna päättyneistä hoitojaksoista laskettuja tietoja.

4 Luokka / ryhmä-sarake 1. Toimenpiteen tai toimenpideryhmän numero ja nimilyhenne Taulukoissa koodistona on Sairaalaliiton toimenpidenimikkeistö (13) ja taulukosta 4.4. alkaen koodistona on pohjoismainen toimenpideluokitus (16). Päättyneitä toimenpiteellisiä hoitojaksoja koskevat tiedot sarakkeittain 2. Hoitopäivät Hoitopäivillä tarkoitetaan nettohoitopäiviä. Tulo- ja lähtöpäivä lasketaan yhteensä yhdeksi hoitopäiväksi. Hoitopäivät saadaan lähtö- ja tulopäivän erotuksena. Täten tässä sarakkeessa olevat hoitopäivät ovat osittain kertyneet muiltakin vuosilta kuin rekisterivuodelta. Mikäli tulo- ja lähtöpäivä on sama, hoitopäivien lukumäärä on Hoitojaksot Rekisterivuonna päättyneiden hoitojaksojen määrä. Hoitojakson pituus on sen hoitopäivien määrä. Tilasto on laadittu 1. toimenpiteen eli pääleikkauksen päätoimenpiteen mukaan. 4. Potilaat Luokan/ryhmän päättyneistä hoitojaksoista laskettu eri henkilöiden lukumäärä (=eri henkilötunnusten lukumäärä). 5. Kuolleet Kuolemaan päättyneiden hoitojaksojen määrä (hoitoilmoituksen "jatkohoito"-tieto = 4). 6. Hoitoaika: aritmeettinen keskiarvo Hoitopäivien määrä jaettuna hoitojaksojen määrällä. 7. Hoitoaika: mediaani Hoitojaksojen pituuden mediaani. 8. Keski-ikä Hoidettujen potilaiden keski-ikä. 9. Yhden päivän aikana tehtyjen toimenpiteiden prosenttiosuus Niiden toimenpiteiden prosenttiosuus koko ko. toimenpideluokasta, joissa tulo- ja lähtöpäivä on ollut sama, eli toimenpide on tehty saman hoitopäivän puitteissa. 10. Toimenpiteet miehillä Miehille tehtyjen toimenpiteiden lukumäärä. 11. Toimenpiteet naisilla Naisille tehtyjen toimenpiteiden lukumäärä. 12. Lisäksi 2. tai 3. toimenpide Hoitojaksojen lukumäärä, joissa on tehty useampi kuin yksi toimenpide. 13. Jonotusaika: aritmeettinen keskiarvo Jonoon asettamispäivän ja operaatiopäivän erotus. Ts. jonotusajan pituuden aritmeettinen keskiarvo. Jonotusaikaa laskettaessa on pyritty eliminoimaan virhetallennukset ja päivys

5 tyksessä tehdyt leikkaukset ottamalla mukaan vain yhden ja 2000 vuorokauden välille sijoittuvat jonotusajat. 14. Jonotusaika: mediaani Jonotusajan pituuden mediaani. 3. Taulukoiden luku- ja tulkintaohjeita Osa toimenpiteiden lukumäärän kasvusta aiheutuu uusista toimenpidekoodeista, jotka tekevät mahdolliseksi ilmoittaa hoitoilmoituksen toimenpidekentässä yhä laajempi valikoima erilaisia terveydenhuollon toimintoja, kuten mm. kuntoutusta. Pakollinen hoitoilmoitus tehdään myös kaikesta päiväkirurgiasta (ei kuitenkaan leikkausluokituksen luvussa T, U ja X luetelluista pienkirurgisista toimenpiteistä). Oheisissa tilastoissa ovat mukana myös ne ilmoitetut toimenpiteet, joissa tulo- ja lähtöpäivä oli sama. Suurin osa näistä toimenpiteistä oli ns. päiväkirurgiaa. Pakollisten ilmoitusten lisäksi hoitoilmoituksia on tehty myös pienestä määrästä ns. polikliinista toimintaa. Osa tästä toiminnasta on ilmoituksen tehneessä laitoksessa tulkittu päiväkirurgiaksi. Tätä määrittelyongelmaa selkiyttää vuonna 1998 valmistunut päiväkirurgiatyöryhmän raportti (15). Huomattavassa osassa hoitojaksoja on tehty vähintään 2 toimenpidettä. Taulukot on kuitenkin laadittu vain ns. päätoimenpiteen perusteella. Taulukot siis kuvaavat niiden toimenpiteiden kokonaismääriä ja jakaumia, jotka ovat olleet ilmoitetun hoitojakson pääasiallinen aihe ja sisältö. Erikseen julkistettavissa toimenpidekohtaisissa tilastoissa ( tarkastelukulmana on toimenpidekoodi ja silloin mukana ovat kaikki tuon koodin esiintymiset hoitoilmoituksessa riippumatta niiden päätoimenpide muu toimenpide asemasta. Sairaanhoitopiiri- ja laitoskohtaiset toimenpidetilastot löytyvät Stakesin Internettietokannassa osoitteessa Tietokannassa ovat myös yksityiskohtaisemmat toteutuneiden jonotusaikojen tiedot. Avoimessa versiossa toimenpiteissä tarkastelun tasona on tämän raportin tilastosivulla 1 käytetty "kahden merkin taso" ja salasanalla suojatussa tietokannassa tätä yksityiskohtaisempi jaottelu. Salasanan käyttöoikeutta voi kysyä omasta sairaanhoitopiiristä. Toimenpiteiden kustannustietoja ei raporttiin ole laskettu, koska käytettävissä ei ole riittävän tarkkoja ja yhtenäisin perustein laskettuja tietoja palvelujen tuotantokustannuksista tai laskutetuista hinnoista. Sen sijaan Internettietokannassa on esitetty hoitoilmoituksessa kerättyjä hoitojakson hintatietoja, jotka perustuvat laitoksen ilmoittamiin asiakkaalta, kunnalta ja muilta maksajilta maksuihin. Kyseessä eivät siis ole varsinaiset kustannustiedot. Näissä hintatiedoissa on runsaasti epätarkkuuksia, eivätkä hinnoitteluperusteet ole suinkaan yhteneväiset sairaanhoitopiiristä toiseen. Luotettavampia kustannustietoja on löydettävissä ns. Hoitotoiminnan tuottavuusprojektiin liittyvästä internettietokannasta ( jossa kustannuksia on esitetty DRG-ryhmittäin. Sairaanhoitopiirikohtaisia tilastoja on syytä sairaanhoitopiireissä verrata omiin lukuihin ja eroavuuksista toivotaan ilmoitettavan Stakesiin (Simo.Pelanteri@stakes.fi, puh ).

6 4. Tilastotaulukot: 4.1. Toimenpiteelliset hoitojaksot pohjoismaisen kokoomaluokituksen mukaisesti, (14) 4.2. Toimenpiteelliset hoitojaksot vuoden 1983 luokituksen (13) mukaan yleisintä toimenpidettä 4.4. Toimenpiteelliset hoitojaksot, pohjoismainen luokitus (6) yleisintä toimenpidettä 4.6. Toimenpiteelliset hoitojaksot pohjoismaisen luokituksen (6) pääluokkien (kahden merkin taso) mukaan 4.7. Yleisimmät toimenpiteelliset hoitojaksot pohjoismaisen luokituksen (6) pääluokkien (kolmen merkin taso) mukaan 4.8. Yleisimmät toimenpiteelliset hoitojaksot sairaanhoitopiireittäin 4. Kirjallisuutta 1. Nenonen M, Pelanteri S. Vuodeosastopalvelujen ja päiväkirurgian käyttö Helsinki: Stakes; Tilastoraportti 27/ Pelanteri S, Nenonen M. Vuodeosastopalvelujen käyttö vuonna Tilastoraportti. Helsinki: Stakes; Tilastoraportti 20/ Pelanteri S, Nenonen M. Vuodeosastopalvelujen käyttö Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus; Pelanteri S, Nenonen M. Vuodeosastopalvelujen käyttö vuonna Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus; Stakes. Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja Statistisk årsbok för social- och hälsovården Statistical Yearbook on social Welfare and Health Care Helsinki: Stakes; Stakes. Toimenpideluokitus / Åtgärdsklassification. 1st ed. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus; Rasilainen J, Nenonen M. Toimenpiteelliset hoitojaksot vuonna Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus; Rasilainen J, Nenonen M. Toimenpiteelliset hoitojaksot vuonna Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus; Rasilainen J, Nenonen M. Toimenpiteelliset hoitojaksot vuonna 1997, tilastoraportti 21/1998. Helsinki: Stakes; Nenonen M, Rasilainen J. Toimenpiteelliset hoitojaksot Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus; Report No.: 28/ Luokituskeskus S. Konservatiiviset toimenpiteet (esipainos ). Helsinki: Stakes; Stakes, Kuntaliitto S. Kuntoutuspalveluluokitus. Helsinki: Stakes; Sairaalaliitto. Toimenpidenimikkeistö st ed. Helsinki: Sairaalaliitto; 1983.

7 14. NOMESKO. Nordic short-list of surgical operations, Lahtinen J, Alanko A, Korttila K, Kotilainen H, Laatikainen L, Nenonen M, et al. Päiväkirurgia. Helsinki: Suomen Kuntaliitto; Stakes. Tautiluokitus ICD-10 Klassifikation av sjukdomar. 2 ed. Helsinki: Stakes; 1999.

8 Stakes/StakesInformation/Statistikgrupp Vårdanmälningsstatistik över institutionsvård inom hälsovården PB 220, Helsingfors Tfn (09) Mikko Nenonen Tfn (09) Jouni Rasilainen Fax. (09) Vårdperioder med kirurgiska åtgärder läs- och tolkningsanvisningar för tabellerna i uppgiftsgivarresponsen Innehållsförteckning VÅRDPERIODER MED KIRURGISKA ÅTGÄRDER LÄS- OCH TOLKNINGSANVISNINGAR FÖR TABELLERNA I UPPGIFTSGIVARRESPONSEN 1 INNEHÅLLSFÖRTECKNING 1 1. INLEDNING 2 2. MATERIAL, BEGREPP OCH DEFINITIONER 2 MATERIALETS TÄCKNING OCH TILLFÖRLITLIGHET 3 KOLUMNERNA I TABELLERNA 3 KOLUMN FÖR KLASS/GRUPP 4 1. ÅTGÄRDENS ELLER ÅTGÄRDGRUPPENS NUMMER OCH NAMNFÖRKORTNING 4 UPPGIFTER OM AVSLUTADE VÅRDPERIODER MED KIRURGISKA ÅTGÄRDER 4 2. VÅRDDAGAR 4 3. VÅRDPERIODER 4 4. PATIENTER 4 5. DÖDA 4 6. VÅRDTID: ARITMETISKT MEDELTAL 4 7. VÅRDTID: MEDIAN 4 8. MEDELÅLDER 4 9. PROCENTANDELEN ÅTGÄRDER UTFÖRDA UNDER EN DAG ANTALET OPERATIONER FÖR MÄN ANTALET OPERATIONER FÖR KVINNOR VÅRDPERIODER MED 2. ELLER 3. OPERATION VÄNTEDAGAR: ARITMETISKT MEDELTAL VÄNTEDAGAR: MEDIAN 5 3. LÄS- OCH TOLKNINGSANVISNINGAR FÖR TABELLERNA 5 4. STATISTIKTABELLERNA: VÅRDPERIODER MED KIRURGISKA ÅTGÄRDER, FÖRKORTAD NORDISK KLASSIFIKATION (14) VÅRDPERIODER MED KIRURGISKA ÅTGÄRDER ENLIGT 1983 ÅRS KLASSIFIKATION (13) DE 100 ALLMÄNNASTE ÅTGÄRDERNA VÅRDPERIODER MED KIRURGISKA ÅTGÄRDER, NORDISK KLASSIFIKATION (6) DE 100 ALLMÄNNASTE ÅTGÄRDERNA VÅRDPERIODER MED KIRURGISKA ÅTGÄRDER, DEN NORDISKA KLASSIFIKATIONENS (6) HUVUDKLASSER (TVÅ TECKENS NIVÅ) DE ALLMÄNNASTE VÅRDPERIODERNA MED KIRURGISKA ÅTGÄRDER, DEN NORDISKA KLASSIFIKATIONENS (6) HUVUDKLASSER (TRE TECKENS NIVÅ) DE ALLMÄNNASTE VÅRDPERIODERNA MED KIRURGISKA ÅTGÄRDER EFTER SJUKVÅRDSDISTRIKT 6 4. LITTERATUR 6

9 1. Inledning Denna uppgiftsgivarrespons ersätter den tidigare statistiska rapportserien (1 4) med samma namn och innehåll. Samtidigt ändras också det sätt på vilket uppgifterna offentliggörs, och förutom att tabellerna finns tillgängliga i pappersformat kan de också läsas och skrivas ut avgiftsfritt genom Internet. De viktigaste uppgifterna sammanfattas i Statistisk årsbok för social- och hälsovården. Årsboksseriens första bok (5), som gäller 1999 års uppgifter, utgavs i början av Denna publikation innehåller även de viktigaste tidsserierna för institutionsvård inom hälsovården. De tabeller som görs offentliga på Internet uppdateras två gånger om året. I juni offentliggörs s.k. preliminära data för föregående år, vilka ännu kan innehålla några små brister (t.ex. för några enstaka anstalter som inte lämnat uppgifterna används föregående års siffror). Dessa tabeller ger dock redan en bra och tillförlitlig helhetsbild. I oktober november uppdateras uppgifterna med kompletterat och korrigerat material. Materialet för tabellerna utgörs av alla de vårdperioder under vilka en kirurgisk åtgärd enligt den nordiska klassifikationen av åtgärder (6) genomförts. De flesta åtgärder är operativa, dvs. kirurgiska, men nomenklaturen innehåller även icke-operativa åtgärder, såsom undersöknings- och rehabiliteringsåtgärder. Utöver den verksamhet som förutsätter vård på bäddavdelning har vårdanmälningar från och med år 1994 även insamlats i fråga om dagkirurgisk verksamhet (med undantag av de mindre kirurgiska åtgärder som anges i kapitlen T, U och X i åtgärdsklassifikationen). 2. Material, begrepp och definitioner Statistiktabellerna på sidorna uppvisar på samma sätt som tidigare (7-10) de viktigaste statistiska uppgifterna beträffande de åtgärder som utförts på de under ifrågavarande år behandlade patienterna. Basmaterialet består av sådana avslutade vårdperioder för de på sjukhusens beddavdelningar vårdade patienterna som innefattar en med en kod registrerad åtgärd. Mångfalden av åtgärder i vårdanmälningen har utvidgat år för år. Utöver den traditionella kirurgiska verksamheten ingår allt flera undersöknings- (11) och rehabiliteringsåtgärder (12) i materialet. Trots att det ännu är fråga om ett litet antal, kan totalantalet åtgärder inte mera anses utgöra ett tillförlitligt mått på hälsovårdens operativa verksamhet. Avsikten är därför att för den operativa verksamheten skapa ett särskilt mått som innehåller enbart ett urval av det stora antalet koder. Statistiktabellerna har indelats i två huvudkategorier: Tabellerna är uppbyggda enligt Sjukhusförbundets åtgärdsklassifikation (13) och tabellerna enligt den nya klassifikationen (6). På samma sätt som i den tidigare årsstatistiken presenterar tabell 4.1. åtgärdsgruppstatistik på basis av Nomesko:s åtgärdsklassifikation (14) både efter kod och efter antalet vårdperioder (med ett teckens och två teckens noggrannhet). Tabell 4.2. visar åtgärdsstatistik i enlighet med Sjukhusförbundets åtgärdsklassifikation (13) med fyra teckens noggrannhet (koderna har förvandlats utgående från de nya koderna). Tabell 4.3. å sin sida visar en förteckning över de 100 allmännaste åtgärderna enligt den gamla klassifikationen.

10 Med början från tabell 4.4. presenteras åtgärderna enligt den nordiska åtgärdsklassifikationen (6). Tabell 4.4. innehåller på riksnivån alla de koder som ingår i den nordiska åtgärdsklassifikationen samt de koder som ingår i de ovannämnda kompletterande klassifikationerna. I tabell 4.5. uppräknas de 100 allmännaste åtgärderna. Tabell 4.6. visar uppgifterna om åtgärderna enligt den nordiska klassifikationen på två teckens nivå och tabell 4.7. de allmännaste åtgärderna på tre teckens nivå i hela landet. På motsvarande sätt visar tabell 4.8. uppgifterna om de allmännaste åtgärdsgrupperna i varje enskilt sjukvårdsdistrikt (på tre teckens nivå). Utvecklingschef Mikko Nenonen har skrivit största delen av texten i uppgiftsgivarresponsen och ansvarar för rapportens innehåll som helhet. Specialplanerare Jouni Rasilainen för sin del har planerat och genomfört producerandet av statistiktabellerna utifrån vårdanmälningsdatabasen samt deltagit i att skriva själva texten. Materialets täckning och tillförlitlighet En vårdanmälan görs om all operativ verksamhet som kräver avdelningsvård samt om dagkirurgi om anstalten också annars ger vårdanmälningar. Statistiken täcker alltså inte de anstalter som inte hade några beddplatser och som av den här anledningen inte gjorde några vårdanmälningar. Således är det möjligt i fråga om t.ex. starroperationer att några i huvudsak privata anstalter med en betydande åtgärdsvolym förblivit utanför statistiken. För att eliminera denna brist har en av social- och hälsovårdsministeriet tillsatt arbetsgrupp för dagkirurgi givit en rad rekommendationer (15). Efter att de nya koderna tagits i bruk har man i samband med vårdanmälningen börjat anmäla allt flera olika undersöknings- och rehabiliteringsåtgärder förutom de ovannämnda åtgärderna. Sådana åtgärder har anmälts i synnerhet inom de konservativa specialiteterna som en del av annan vård. Med andra ord har dessa åtgärder inte utgjort den huvudsakliga orsaken till sjukhusvården. Vad gäller t.ex. 12-kanals EKG-undersökning gjordes år 1998 över anmälningar i vilken denna undersökning utgjorde den huvudsakliga åtgärden för vårdperioden och därtill anmäldes undersökningen som annan åtgärd för ca vårdperioder. Största delen av anmälningarna (ca 6 000) kom från de inremedicinska specialiteterna, från kirurgi och från neurologi. Dessa konservativa åtgärder medför ett antal tolkningsproblem när det gäller att bedöma det totala antalet åtgärder. Sedan 1997 har vårdanmälningarna gjorts uteslutande i enlighet med den nordiska klassifikationen av åtgärder (6). Samtidigt avlägsnades också största delen av de sk. lokala koderna som försvårade producerandet av jämförbar statistik. För att tidsserier skall kunna byggas upp, offentliggörs uppgifterna fortfarande även i en form där de nordiska åtgärdskoderna (6) förvandlats till Sjukhusförbundets koder (13) och där det används s.k. förkortade åtgärdsförteckningar (14) som baserar sig på denna äldre klassifikation. Tills vidare finns det inte någon motsvarande förteckning över indikatoråtgärder för den nya klassifikationen. Eftersom det alltid finns risk för inexakthet i samband med en sådan förvandling, måste uppgifter vid kodförändringen granskas med försiktighet på den mest detaljerade nivån. Strävan är att rätta fel och hålla förvandlingstabellerna aktuella. Dock förefaller det som om en del av t.ex. starroperationer blir borttappade vid förvandlingen. Kolumnerna i tabellerna Kolumnerna i statistiktabellerna har indelats i två delar. Den första delen (kolumn 1) visar gruppens eller egenskapens namn, som alltid är specifikt för ifrågavarande statistik. Den

11 andra delen (kolumnerna 2 14) visar uppgifter som beräknats på basis av under året avslutade vårdperioder. Kolumn för klass/grupp 1. Åtgärdens eller åtgärdgruppens nummer och namnförkortning I tabellerna används Sjukhusförbundets åtgärdsnomenklatur som koder (13), medan den nordiska klassifikationen av åtgärder (16) används med början från tabell 4.4. Uppgifter om avslutade vårdperioder med kirurgiska åtgärder 2. Vårddagar Vårddagar betyder nettovårddagar. Ankomst- och utskrivningsdagen tillsammans utgör en vårddag. Antalet vårddagar beräknas som skillnaden mellan utskrivningsdagen och ankomstdagen. Sålunda ingår i antalet vårddagar i denna kolumn även delvis vårddagar under andra år än registeråret. Om utskrivningsdag och ankomstdag är densamma är antalet vårddagar ett. 3. Vårdperioder Vårdperioder betyder antalet vårddagar som avslutats under registeråret. Längden på vårdperioden beräknas som antalet de vårddagar som ingår i vårdperioden. Statistiken är sammanställd enligt den första åtgärden, dvs. den huvudsakliga åtgärden. 4. Patienter Antalet olika personer (= antalet olika personbeteckningar) beräknat som antalet avslutade vårdperioder i en klass/grupp. 5. Döda Antalet vårdperioder som avslutats i död (uppgiften "fortsatt vård" i vårdanmälningen = 4). 6. Vårdtid: aritmetiskt medeltal Antalet vårddagar delat med antalet vårdperioder. 7. Vårdtid: median Medianen av vårdperioders längd. 8. Medelålder Medelålder hos de behandlade patienterna. 9. Procentandelen åtgärder utförda under en dag Procentandelen i hela åtgärdsklassen av de åtgärder i vilka ankomst- och utskrivningsdagen varit densamma, dvs. åtgärder utförda under en och samma vårddag. 10. Antalet operationer för män Antalet operationer utförda på män 11. Antalet operationer för kvinnor Antalet operationer utförda på kvinnor.

12 12. Vårdperioder med 2. eller 3. operation Antalet vårdperioder med flera operationer. 13. Väntedagar: aritmetiskt medeltal Skillnaden mellan datumet för placering på vårdväntelistan och operationsdagen, dvs. det aritmetiska medeltalet av antalet väntedagar. Vid beräknandet av väntedagar har man strävat efter att eliminera felregistreringar och akuta operationer genom att inkludera enbart de väntetider där antalet väntedagar är mellan ett dygn och 2000 dygn. 14. Väntedagar: median Medianen av antalet väntedagar. 3. Läs- och tolkningsanvisningar för tabellerna En del av ökningen i antalet åtgärder beror på de nya åtgärdskoderna, som gör det möjligt att i vårdanmälningens åtgärdsfält uppge allt flera olika verksamheter inom hälsovården, såsom rehabilitering. Vårdanmälningen är obligatorisk även i fråga om all dagkirurgi (med undantag av de mindre kirurgiska åtgärder som angivits i kapitlen T, U och X i operationsklassifikationen). Bifogad statistik inkluderar även sådana anmälda åtgärder där ankomstdagen och utskrivningsdagen varit densamma. Största delen av dessa åtgärder tillhör dagkirurgin. Utöver de obligatoriska fallen har ett litet antal vårdanmälningar även gjorts angående s.k. poliklinisk verksamhet. En del av denna verksamhet har ansetts tillhöra dagkirurgin i de anstalter som gjort anmälan. Detta definieringsproblem klargörs i en rapport som 1998 avgivits av arbetsgruppen för dagkirurgi (15). En betydande andel av vårdperioder omfattar minst 2 åtgärder. Tabellerna är dock byggda enbart på den s.k. huvudåtgärden. De anger således totalantal och fördelningar i fråga om sådana åtgärder som utgjort den huvudsakliga orsaken till och det huvudsakliga innehållet i vårdperioden. Den åtgärdsspecifika statistiken som offentliggörs separat ( bygger på åtgärdskoder, vilket medför att koden inräknas varje gång den förekommer i vårdanmälningen oberoende av om den hänför sig till huvudåtgärd eller annan åtgärd. Sjukvårdsdistrikt- och anstaltspecifik åtgärdsstatistik finns tillgänglig i Stakes Internetdatabas på adress Databasen innehåller även mera detaljerade uppgifter om faktiska väntetider. I den öppna versionen granskas åtgärderna "på två teckens nivå" som använts på denna rapports statistiksida 1, medan den med lösenordet skyddade databasen är baserad på en mer detaljerad fördelning. Sjukvårdsdistrikten ger närmare uppgifter om rätten att utnyttja lösenordet. Uppgifter om åtgärders kostnader har inte beräknats i rapporten, eftersom tillräckligt noggranna och på ett enhetligt sätt beräknade uppgifter om produktionskostnader för servicen eller om de debiterade priserna inte finns tillgängliga. Däremot innehåller Internetdatabasen prisuppgifter om vårdperioder som baserar sig på vårdanmälningarna, dvs. på de av anstalten anmälda betalningar som erhållits från klienten, kommunen eller andra betalare. Det är således inte fråga om egentliga kostnadsuppgifter. Prisuppgifterna är ofta inexakta, och prissättningsprinciperna varierar från ett sjukvårdsdistrikt till ett annat. Mer tillförlitliga kostnadsuppgifter finns i Internetdatabasen som anknyter sig till ett projekt om vård

13 verksamhetens produktivitet ( I databasen presenteras kostnaderna efter DRG-grupperna. I fråga om den statistik som angår specifika sjukvårdsdistrikt är det skäl att jämföra uppgifterna med sjukvårdsdistriktets egna siffror och underrätta Stakes om eventuella skillnader (Simo.Pelanteri@stakes.fi, tfn ). 4. Statistiktabellerna: 4.1.Vårdperioder med kirurgiska åtgärder, förkortad nordisk klassifikation (14) 4.2. Vårdperioder med kirurgiska åtgärder enligt 1983 års klassifikation (13) 4.3. De 100 allmännaste åtgärderna 4.4. Vårdperioder med kirurgiska åtgärder, nordisk klassifikation (6) 4.5. De 100 allmännaste åtgärderna 4.6. Vårdperioder med kirurgiska åtgärder, den nordiska klassifikationens (6) huvudklasser (två teckens nivå) 4.7. De allmännaste vårdperioderna med kirurgiska åtgärder, den nordiska klassifikationens (6) huvudklasser (tre teckens nivå) 4.8. De allmännaste vårdperioderna med kirurgiska åtgärder efter sjukvårdsdistrikt 4. Litteratur 1. Nenonen M, Pelanteri S. Vuodeosastopalvelujen ja päiväkirurgian käyttö Helsingfors: Stakes; Tilastoraportti 27/ Pelanteri S, Nenonen M. Vuodeosastopalvelujen käyttö vuonna Tilastoraportti. Helsingfors: Stakes; Tilastoraportti 20/ Pelanteri S, Nenonen M. Vuodeosastopalvelujen käyttö Helsingfors: Stakes; Pelanteri S, Nenonen M. Vuodeosastopalvelujen käyttö vuonna Helsingfors: Stakes; Stakes. Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja Statistisk årsbok för social- och hälsovården Statistical Yearbook on social Welfare and Health Care Helsingfors: Stakes; Stakes. Toimenpideluokitus / Åtgärdsklassifikation. 1st ed. Helsingfors: Stakes; Rasilainen J, Nenonen M. Toimenpiteelliset hoitojaksot vuonna Helsingfors: Stakes; Rasilainen J, Nenonen M. Toimenpiteelliset hoitojaksot vuonna Helsingfors: Stakes; Rasilainen J, Nenonen M. Toimenpiteelliset hoitojaksot vuonna 1997, tilastoraportti 21/1998. Helsingfors: Stakes; 1998.

14 10. Nenonen M, Rasilainen J. Toimenpiteelliset hoitojaksot Helsingfors: Stakes; Report No.: 28/ Luokituskeskus S. Konservatiiviset toimenpiteet (esipainos ). Helsingfors: Stakes; Stakes, Kuntaliitto S. Kuntoutuspalveluluokitus. Helsingfors: Stakes; Sairaalaliitto. Toimenpidenimikkeistö st ed. Helsingfors: Sjukhusförbundet; NOMESKO. Nordic short-list of surgical operations, Lahtinen J, Alanko A, Korttila K, Kotilainen H, Laatikainen L, Nenonen M, et al. Päiväkirurgia. Helsingfors: Finlands Kommunförbund; Stakes. Tautiluokitus ICD-10 Klassifikation av sjukdomar. 2 ed. Helsingfors: Stakes; 1999.

15 STAKES/STAKES Information/Statistics Group Statistics on Institutional Health Care P.O. Box 220, Helsinki, Finland Phone: Mikko Nenonen Phone: Jouni Rasilainen Fax forename.surname@stakes.fi Care periods with surgical procedures instructions for reading and interpreting Data Supplier Feedback Tables Contents CARE PERIODS WITH SURGICAL PROCEDURES INSTRUCTIONS FOR READING AND INTERPRETING DATA SUPPLIER FEEDBACK TABLES 1 CONTENTS 1 1. INTRODUCTION 2 2. DATA SETS, CONCEPTS AND DEFINITIONS 2 COVERAGE AND RELIABILITY 3 COLUMNS IN THE TABLES 4 COLUMN FOR GROUP/CATEGORY 4 1. NAME AND ABBREVIATION OF THE PROCEDURE OR PROCEDURE GROUP 4 DATA ON FINISHED CARE PERIODS WITH SURGICAL PROCEDURES 4 2. CARE DAYS 4 3. CARE PERIODS 4 4. PATIENTS 4 5. DEATHS 4 6. LENGTH OF STAY: ARITHMETIC MEAN 4 7. LENGTH OF STAY: MEDIAN 4 8. MEAN AGE 4 9. PERCENTAGE OF PROCEDURES PERFORMED DURING A SINGLE DAY PROCEDURES ON MALES PROCEDURES ON FEMALES CARE PERIODS WITH 2 ND OR 3 RD PROCEDURE WAITING TIME: ARITHMETIC MEAN WAITING TIME: MEDIAN 5 3. INSTRUCTIONS FOR READING AND INTERPRETING THE TABLES 5 4. STATISTICAL TABLES: CARE PERIODS WITH SURGICAL PROCEDURES, THE NORDIC SHORT-LIST OF SURGICAL OPERATIONS (14) CARE PERIODS WITH SURGICAL PROCEDURES, 1983 CLASSIFICATION (13) THE 100 MOST COMMON PROCEDURES CARE PERIODS WITH SURGICAL PROCEDURES, NORDIC CLASSIFICATION (6) THE 100 MOST COMMON PROCEDURES CARE PERIODS WITH SURGICAL PROCEDURES, THE MAIN CATEGORIES (2 CODE POSITIONS) OF THE NORDIC CLASSIFICATION (6) THE MOST COMMON CARE PERIODS WITH SURGICAL PROCEDURES, THE MAIN CATEGORIES (3 CODE POSITIONS) OF THE NORDIC CLASSIFICATION (6) THE MOST COMMON CARE PERIODS WITH SURGICAL PROCEDURES BY HOSPITAL DISTRICT 6 4. REFERENCES 6

16 1. Introduction This Data Supplier Feedback Report replaces the earlier series of statistical reports with the same name and contents (1-4). The way in which the data will be published has also been changed, and besides being available in paper format the data can be read and printed free of charge over the Internet. The most important data are gathered in Statistical Yearbook on Social Welfare and Health Care. The first yearbook (5), which concerned the data from the year 1999, was published at the beginning of The publication also contains the most important time series data of institutional health care. The tables to be published over the Internet are updated twice a year. Preliminary data concerning the preceding year are made public in June. At this stage the data may still contain minor inaccuracies (for example, the preceding year's data are used for a minor number of institutions that have not yet supplied their data). However, the tables already provide a reliable overall picture at this stage. In October-November the data will be updated by completed and corrected material. The data set for the tables consists of all periods of care during which a surgical procedure listed in the Nordic Classification of Surgical Procedures (6) has been performed. The procedures are mainly operative, that is, surgical operations, but the nomenclature also includes non-operative activities, such as examination and rehabilitation procedures. Since 1994, outpatient surgery has been reported in addition to inpatient care (excluding the minor surgical procedures listed in Chapters T, U and X of the procedure classification). 2. Data sets, concepts and definitions Similarly as previously (7-10) the statistical tables show the most important statistical data on procedures performed on patients treated during the reporting year. The data set consists of all periods of inpatient care that finished in the hospitals during the year and that involved a procedure to be registered by a code. The range of procedures to be reported has widened year after year. In addition to conventional operative activities the data set includes an increasing number of examination (11) and rehabilitation (12) procedures. Although the number of such procedures is still low, the total number of procedures can no longer be regarded as a measure of purely operative activities. A special measure will therefore be developed for operative activities, containing only a special sample of the vast array of codes. The tables are divided into two groups: Tables are based on the classification of procedures of the Finnish Hospital Association (13) and Tables on the new classification (6). In the same way as in the previous annual statistics, Table 4.1. contains statistics on procedure groups based on the Nomesco Classification of Surgical Procedures (14). The data is arranged both by procedure code and by the number of care periods (with one and two code positions). Table 4.2. contains statistics on surgical procedures according to the procedure classification of the Finnish Hospital Association (13) with four code positions (the codes are transformed from the new codes). Table 4.3. in turn lists the 100 most common procedures based on the old classification. From Table 4.4. the procedures are presented on the basis of the Nordic Classification of Surgical Operations (6). On the national level, Table 4.4. contains all Nordic codes and all

17 codes of the above-mentioned classifications, which complement the Nordic classification. Table 4.5. lists the 100 most common procedures. Table 4.6. shows the procedure data based on the Nordic classification with two code positions, while Table 4.7. shows the most common procedures with three code positions in the whole country. Table 4.8. shows the data on the most common procedure groups in each hospital district (with three code positions). Among those who have been involved in the production of the Data Supplier Feedback Report, Development Manager Mikko Nenonen has written most of the text and is also responsible for the overall contents of the report. Special Planner Jouni Rasilainen has designed and realised the production of the statistical tables on the basis of the Care Register database and participated in the writing of the text. Coverage and reliability A care report is to be given on all operative activities that require inpatient care. The same applies to outpatient surgery (day cases) when the care institution also otherwise gives care reports. This implies that institutions with no bed places do not give any care reports and are thus excluded from the statistics. It is therefore possible as regards cataract operations, for instance, that some mostly private institutions with a high number of procedures remain outside the statistics. To find a solution to this problem, the Ministry of Social Affairs and Health has set up a working group on outpatient surgery, which has given a number of recommendations (15). In addition to the procedures mentioned above, an increasing number of various examination and rehabilitation procedures have been included in the care reports after the introduction of the new codes. Such procedures have been reported particularly within conservative specialities as part of other care provided, so that they have not constituted the main cause for hospital treatment. In 1998, for instance, over care periods were reported that involved 12-channel EKG as the primary procedure, in addition to which about reported care periods involved it as a secondary procedure. Most reports were received from the specialities of internal medicine (about 6 000), from surgery and from neurology. In some cases such conservative procedures result in interpretation problems in the estimation of the total number of procedures. Since 1997 care reports have been solely based on the Nordic Classification of Surgical procedures (6). This also implies that 'local codes' that impeded the production of comparable statistics are no longer used to any greater degree. To allow analyses based on time series the data are also published in the form in which the Nordic procedure codes (6) have been transformed into the codes of the Finnish Hospital Association (13) and in which the Nordic Short-List of Surgical Operations, based on this older classification, (14) is used. So far there is no similar list of indicator procedures for the new classification. Transformations always involve a risk of inaccuracies, so care should be exercised when analysing such data on the most detailed level. Efforts are made to identify and correct any mistakes and to keep the transformation tables up-to-date. However, it seems that part of the procedures are lost at the transformation stage as regards cataract operations, for instance.

18 Columns in the tables Columns in the statistical tables consist of two sections. The first section (column 1) gives the name of the group or property, which is always specific to each statistical table. The second section (columns 2 14) provides data calculated on the basis of care periods finished during the reporting year. Column for group/category 1. Name and abbreviation of the procedure or procedure group Codes in Tables are derived from the procedure nomenclature of the Finnish Hospital Association (13). From Table 4.4. the codes are derived from the Nordic Classification of Surgical Procedures (16). Data on finished care periods with surgical procedures 2. Care days Care days refer to net care days. The admission day and the discharge day together make up one care day. The number of care days is obtained as a difference between the date of admission and the date of discharge. Accordingly, the care days in this column also include care days during other years than the reporting year. If the date of admission and the date of discharge are identical, the number of care days will be one. 3. Care periods The number of care periods that have finished during the reporting year. The length of the care period equals the number of care days falling within it. The statistics are based on the first procedure, that is, the primary procedure of the main operation. 4. Patients The number of different persons (=the number of different personal identification numbers) calculated from the finished care periods in the category/group. 5. Deaths The number of care periods that have ended in the patient's death. 6. Length of stay: arithmetic mean The number of care days divided with the number of care periods. 7. Length of stay: median The median of the length of the care periods. 8. Mean age The mean age of the patients treated. 9. Percentage of procedures performed during a single day In a specific procedure category, the percentage of procedures in which the date of admission and the date of discharge are identical, that is, the procedure has been performed in the course of a single day. 10. Procedures on males The number of procedures performed on males.

19 11. Procedures on females The number of procedures performed on females. 12. Care periods with 2 nd or 3 rd procedure The number of care periods involving more than one procedure. 13. Waiting time: arithmetic mean The difference between the date of admission to the waiting list and the date of operation, i.e. the arithmetic mean of the length of the waiting time. In calculating the waiting time, attempts have been made to eliminate any false registrations and emergency cases by including only waiting times the length of which is between one day and days. 14. Waiting time: median The median of the length of the waiting time. 3. Instructions for reading and interpreting the tables The increase in the number of procedures is partly due to the new codes, which allow an increasing number of various health-care activities, such as rehabilitation, to be notified in the care report. The care report is also obligatory as regards all outpatient surgery (not including the minor surgical procedures listed in Chapters T, U and X of the classification of surgical procedures). The attached statistics also include the procedures in which the date of admission and the date of discharge are identical. Most of these procedures can be classified as outpatient surgery. In addition to the obligatory care reports, reports were made on a small number of policlinic cases. Part of this type of activities have been considered to belong to outpatient surgery in the reporting institution. This problem is dealt with in a report issued in 1998 by the working group on outpatient surgery (15). A significant portion of care periods involve at least 2 procedures. The tables, however, have been compiled on the basis of the primary procedure alone. They thus describe the total numbers and distributions of procedures that have constituted the main reason for and the main content of the care period reported. Statistics in which the data are arranged by surgical procedure are published separately ( As they are built on procedure codes, each code has been counted each time it has occurred in the care reports irrespective of whether it has been used for the primary procedure or not. Statistical data on specific surgical procedures for each hospital district and institution can be found in STAKES' Internet database at the address The database also contains more detailed information about the actual waiting times. In the open version of the database (also available in English) the procedures are listed on the level of two code positions similarly as on page 1 in the statistical section of the present report. The protected version of the database is based on a more refined classification. Hospital district authorities can be contacted for further information on the access rights. This report does not include any data on the costs of care periods, as sufficiently accurate and uniformly calculated data are not available on service production costs or the prices

20 charged. However, Laitos-Netti, an Internet database accessible from the STAKES Web site ( contains price data on care periods obtained from the care reports. The data are based on the fees charged by the institutions from the client, the municipality etc. Accordingly, they are not real cost data. They contain plenty of inaccuracies, and the pricing principles vary from one hospital district to another. More reliable cost data can be found in another Internet database that is concerned with a project on the productivity of care activities ( The database gives the cost data by DRG groups. The data on specific hospital districts should be compared with the hospital district's own figures and STAKES should be notified of any differences (Simo.Pelanteri@stakes.fi, phone ). 4. Statistical tables: 4.1. Care periods with surgical procedures, the Nordic Short-List of Surgical Operations (14) 4.2. Care periods with surgical procedures, 1983 classification (13) 4.3. The 100 most common procedures 4.4. Care periods with surgical procedures, Nordic classification (6) 4.5. The 100 most common procedures 4.6. Care periods with surgical procedures, the main categories (2 code positions) of the Nordic classification (6) 4.7. The most common care periods with surgical procedures, the main categories (3 code positions) of the Nordic classification (6) 4.8. The most common care periods with surgical procedures by hospital district 4. References 1. Nenonen M, Pelanteri S. Vuodeosastopalvelujen ja päiväkirurgian käyttö Helsinki: Stakes; Tilastoraportti 27/ Pelanteri S, Nenonen M. Vuodeosastopalvelujen käyttö vuonna Tilastoraportti. Helsinki: Stakes; Tilastoraportti 20/ Pelanteri S, Nenonen M. Vuodeosastopalvelujen käyttö Helsinki: Stakes; Pelanteri S, Nenonen M. Vuodeosastopalvelujen käyttö vuonna Helsinki: Stakes; Stakes. Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja Statistisk årsbok för social- och hälsovården Statistical Yearbook on social Welfare and Health Care Helsinki: Stakes; Stakes. Toimenpideluokitus / Åtgärdsklassification. 1st ed. Helsinki: Stakes; 1996.