Kirurgian aluevaihtelut Suomessa 2001, 2003 ja 2005

Transkriptio

1 Tilastotiedote Statistikmeddelande 3/2007 Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Terveys 2007 Hälsa Health Kirurgian aluevaihtelut Suomessa 2001, 2003 ja 2005 Niina Kontio Jouni Rasilainen Telefax Sähköposti: etunimi.sukunimi@stakes.fi Tässä tilastotiedotteessa käsitellään kirurgian (leikkaustoimenpiteiden) aluevaihteluja. Tarkasteluun on poimittu eri anatomisten alueiden kirurgiset toimenpiteet ja rajattu pois mm. radiologiset ja muut tutkimustoimenpiteet (ks. Aineistot, käsitteet ja määrittelyt -kohta). Lisäksi näin rajatuista toimenpiteellisistä hoitojaksoista mukaan on otettu vain ne hoitojaksot, jotka ovat toteutuneet vuodeosastohoitona tai päiväkirurgiana ja jotka eivät ole alkaneet päivystyksenä (ns. elektiiviset hoitojaksot). Kaiken kaikkiaan vuonna 2005 raportoitiin toimenpiteellistä hoitojaksoa eli niitä hoitojaksoja, joissa potilaalle oli kirjattu jakson aikana vähintään yksi kansallisen toimenpideluokituksen mukainen toimenpide. Kun poimintaa rajataan edellä mainitulla tavalla, kirurgisia toimenpiteellisiä hoitojaksoja oli vuonna 2005, mikä on kuusi prosenttia enemmän kuin vuonna 2003 ja 12 prosenttia enemmän verrattuna vuoteen Tilastotiedotteen lopussa on erikseen tarkasteltu tiettyjä toimenpiteitä/toimenpideryhmiä ja niiden aluevaihteluja. Sairaanhoitopiirien väliset vaihtelut Jonotusajat Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Forsknings- och utvecklingscentralen för social- och hälsovården National Research and Development Centre for Welfare and Health Puhelin (09) Telefon Phone Telefaksi (09) Telefax ISSN (Internet) Vuonna 2001 pisimmän ja lyhimmän keskimääräisen jonotusajan kirjanneen sairaanhoitopiirin välinen ero oli 2,6-kertainen, toiseksi pisimmän ja toiseksi lyhimmän ero oli 2,2-kertainen. Vuonna 2003 vastaavat erot olivat 3,1 ja 2,1. Vuonna 2005 erot olivat jo pienemmät; 2,5 ja 1,8. Vuonna 2005 pisimmät jonotusajat (jonotusaikojen ) olivat Pohjois-Savossa, Helsingissä ja Pohjois-Karjalassa. Jonotusajan mediaani oli vuonna 2005 suurin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä (102 päivää) ja pienin Etelä-Savossa (41 päivää). Tarkasteltaessa vuosien 2003 ja 2005 välillä tapahtuneita muutoksia jonotusajan mediaanissa sairaanhoitopiireittäin (kuvio 1) nähdään, että 15 sairaanhoitopiirissä jonotusaikojen mediaanit ovat pienentyneet. Mainittakoon, että jonotusaikojen rekisteröinnissä eri sairaanhoitopiirien välillä voi olla suuriakin eroja.

2 Kuvio 1. Vuosien 2003 ja 2005 välillä tapahtunut muutos elektiivisten kirurgisten toimenpiteellisten hoitojaksojen jonotusajan mediaanissa sairaanhoitopiireittäin Jonotusajan mediaanin muutos Sairaanhoitopiirit 01 Uudenmaan shp 02 Helsingin shp 03 Varsinais-Suomen shp 04 Satakunnan shp 05 Kanta-Hämeen shp 06 Pirkanmaan shp 07 Päijät-Hämeen shp 08 Kymenlaakson shp 09 Etelä-Karjalan shp 10 Etelä-Savon shp 11 Itä-Savon shp 12 Pohjois-Karjalan shp 13 Pohjois-Savon shp 14 Keski-Suomen shp 15 Etelä-Pohjanmaan shp 16 Vaasan shp 17 Keski-Pohjanmaan shp 18 Pohjois-Pohjanmaan shp 19 Kainuun shp 20 Länsi-Pohjan shp 21 Lapin shp 22 Ahvenanmaa Keskimääräinen ikä Vuorokausia Leikkauspotilaiden keskimääräisessä iässä on myös alueellisia eroja. Ahvenanmaalla ja Pohjois- Pohjanmaalla leikattujen keskimääräinen ikä oli vuonna 2005 vain 48 vuotta. Sen sijaan Etelä- ja Itä-Savossa keskimääräinen ikä oli 55 vuotta. Hoitojaksojen lukumäärä Tarkasteltaessa hoitojaksojen lukumääriä sairaanhoitopiireittäin voidaan todeta, että eniten elektiivisiä päättyneitä kirurgisia toimenpiteellisiä hoitojaksoja/ asukasta on vuonna 2005 ollut Pohjois-Savon (844 toimenpiteellistä hoitojaksoa/ asukasta) ja Varsinais-Suomen (800 toimenpiteellistä hoitojaksoa/ asukasta) sairaanhoitopiireissä. Vastaavasti vähiten päättyneitä toimenpiteellisiä hoitojaksoja/10000 on ollut Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä (594 toimenpiteellistä hoitojaksoa/ asukasta) (kuvio 2). Muutoksen suuruutta on kuvattu kuviossa 3, mistä nähdään, että eniten kasvua hoitojaksojen määrässä (hoitojaksot/ asukasta) on ollut Helsingissä ja Päijät-Hämeessä ja eniten vähenemistä Keski-Pohjanmaalla. 2

3 Kuvio 2. Elektiiviset kirurgiset toimenpiteelliset hoitojaksot/ as. lukumäärinä sairaanhoitopiireittäin /10000 as sairaanhoitopiireittäin 01 Uudenmaan shp 02 Helsingin shp 03 Varsinais-Suomen shp 04 Satakunnan shp 05 Kanta-Hämeen shp 06 Pirkanmaan shp 07 Päijät-Hämeen shp 08 Kymenlaakson shp 09 Etelä-Karjalan shp 10 Etelä-Savon shp 11 Itä-Savon shp 12 Pohjois-Karjalan shp 13 Pohjois-Savon shp 14 Keski-Suomen shp 15 Etelä-Pohjanmaan shp 16 Vaasan shp 17 Keski-Pohjanmaan shp 18 Pohjois-Pohjanmaan shp 19 Kainuun shp 20 Länsi-Pohjan shp 21 Lapin shp 22 Ahvenanmaa Kuvio 3. Elektiiviset kirurgiset toimenpiteelliset hoitojaksot/ as. lukumäärinä vuosina 2003 ja 2005 sairaanhoitopiireittäin /10000 as. muutos Sairaanhoitopiirit 01 Uudenmaan shp 02 Helsingin shp 03 Varsinais-Suomen shp 04 Satakunnan shp 05 Kanta-Hämeen shp 06 Pirkanmaan shp 07 Päijät-Hämeen shp 08 Kymenlaakson shp 09 Etelä-Karjalan shp 10 Etelä-Savon shp 11 Itä-Savon shp 12 Pohjois-Karjalan shp 13 Pohjois-Savon shp 14 Keski-Suomen shp 15 Etelä-Pohjanmaan shp 16 Vaasan shp 17 Keski-Pohjanmaan shp 18 Pohjois-Pohjanmaan shp 19 Kainuun shp 20 Länsi-Pohjan shp 21 Lapin shp 22 Ahvenanmaa

4 Hoitojaksojen hoitopäivät Tarkasteltaessa elektiivisten kirurgisten toimenpiteellisten hoitojaksojen hoitopäiviä/ asukasta sairaanhoitopiireittäin (kuvio 4) nähdään, että eniten hoitopäiviä/ asukasta on vuonna 2005 ollut Varsinais-Suomen (2087 hoitopäivää/ asukasta) ja Keski-Suomen (2053 hoitopäivää/ asukasta) sairaanhoitopiireissä ja vastaavasti vähiten Pirkanmaan (1437 hoitopäivää/ asukasta) sairaanhoitopiirissä. Muutoksen suuruutta on kuvattu kuviossa 5, mistä nähdään, että eniten kasvua hoitopäivien määrässä (hoitopäivää/ asukasta) on ollut Keski-Suomessa ja Helsingissä ja eniten vähenemistä Keski-Pohjanmaalla ja Itä-Savossa. Kuvio 4. Elektiivisten kirurgisten toimenpiteellisten hoitojaksojen hoitopäivät/ as. lukumäärinä sairaanhoitopiireittäin /10000 as sairaanhoitopiireittäin 01 Uudenmaan shp 02 Helsingin shp 03 Varsinais-Suomen shp 04 Satakunnan shp 05 Kanta-Hämeen shp 06 Pirkanmaan shp 07 Päijät-Hämeen shp 08 Kymenlaakson shp 09 Etelä-Karjalan shp 10 Etelä-Savon shp 11 Itä-Savon shp 12 Pohjois-Karjalan shp 13 Pohjois-Savon shp 14 Keski-Suomen shp 15 Etelä-Pohjanmaan shp 16 Vaasan shp 17 Keski-Pohjanmaan shp 18 Pohjois-Pohjanmaan shp 19 Kainuun shp 20 Länsi-Pohjan shp 21 Lapin shp 22 Ahvenanmaa

5 Kuvio 5. Elektiivisten kirurgisten toimenpiteellisten hoitojaksojen hoitopäivät/ as. lukumäärinä vuosina 2003 ja 2005 sairaanhoitopiireittäin /10000 as. muutos Sairaanhoitopiirit 01 Uudenmaan shp 02 Helsingin shp 03 Varsinais-Suomen shp 04 Satakunnan shp 05 Kanta-Hämeen shp 06 Pirkanmaan shp 07 Päijät-Hämeen shp 08 Kymenlaakson shp 09 Etelä-Karjalan shp 10 Etelä-Savon shp 11 Itä-Savon shp 12 Pohjois-Karjalan shp 13 Pohjois-Savon shp 14 Keski-Suomen shp 15 Etelä-Pohjanmaan shp 16 Vaasan shp 17 Keski-Pohjanmaan shp 18 Pohjois-Pohjanmaan shp 19 Kainuun shp 20 Länsi-Pohjan shp 21 Lapin shp 22 Ahvenanmaa Hoitojaksojen hoitoaikojen keskiarvot Tarkasteltaessa elektiivisten kirurgisten toimenpiteellisten hoitojaksojen hoitoaikojen keskiarvoja sairaanhoitopiireittäin (kuvio 6) nähdään, että pisimmät hoitoajat ovat Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä (3.5 vrk) ja lyhimmät Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä (2,1 vrk). Ero on 1,7-kertainen. Vuonna 2001 lyhimmän (Helsinki 2,4 vrk) ja pisimmän (Keski-Suomen shp 3,3 vrk) hoitoajan keskiarvon ero oli 1,4-kertainen ja vuonna 2003 samoin (Uudenmaan ja Helsingin shp:t 2,3 vrk ja Ahvenanmaa 3,3 vrk). Keskimääräiset hoitoajat ovat lyhentyneet kaikki sairaanhoitopiirit huomioiden: vuonna 2001 hoitoaikojen keskiarvo yhteensä oli 2,7 vrk ja vuonna ,5 vrk. Vuosien 2003 ja 2005 välillä keskimääräiset hoitoajat ovat lyhentyneet 14 sairaanhoitopiirissä (kuvio 7). 5

6 Kuvio 6. Elektiivisten kirurgisten toimenpiteellisten hoitojaksojen hoitoaikojen keskiarvot vuorokausina sairaanhoitopiireittäin Hoitoaikojen keskiarvot (vrk) sairaanhoitopiireittäin 01 Uudenmaan shp 02 Helsingin shp 03 Varsinais-Suomen shp 04 Satakunnan shp 05 Kanta-Hämeen shp 06 Pirkanmaan shp 07 Päijät-Hämeen shp 08 Kymenlaakson shp 09 Etelä-Karjalan shp 10 Etelä-Savon shp 11 Itä-Savon shp 12 Pohjois-Karjalan shp 13 Pohjois-Savon shp 14 Keski-Suomen shp 15 Etelä-Pohjanmaan shp 16 Vaasan shp 17 Keski-Pohjanmaan shp 18 Pohjois-Pohjanmaan shp 19 Kainuun shp 20 Länsi-Pohjan shp 21 Lapin shp 22 Ahvenanmaa 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 Kuvio 7. Elektiivisten kirurgisten toimenpiteellisten hoitojaksojen keskimääräiset hoitoajat sairaanhoitopiireittäin vuosina 2003 ja 2005 Keskimääräisen hoitoajan muutos Sairaanhoitopiirit 01 Uudenmaan shp 02 Helsingin shp 03 Varsinais-Suomen shp 04 Satakunnan shp 05 Kanta-Hämeen shp 06 Pirkanmaan shp 07 Päijät-Hämeen shp 08 Kymenlaakson shp 09 Etelä-Karjalan shp 10 Etelä-Savon shp 11 Itä-Savon shp 12 Pohjois-Karjalan shp 13 Pohjois-Savon shp 14 Keski-Suomen shp 15 Etelä-Pohjanmaan shp 16 Vaasan shp 17 Keski-Pohjanmaan shp 18 Pohjois-Pohjanmaan shp 19 Kainuun shp 20 Länsi-Pohjan shp 21 Lapin shp 22 Ahvenanmaa 2,1 2,3 2,3 2,3 2,3 2,6 2,5 2,3 2,5 2,9 2,9 2,4 2,3 2,7 2,7 2,8 2,6 2,6 2,7 2,8 2,5 2,9 2,6 2,6 2,4 2,7 2,9 2,7 3 2,7 2,8 2,7 2,7 2,5 2,6 2,8 2,6 2,7 2,8 2,9 2,9 3,2 3,3 3, ,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Vuorokausia 6

7 Sairaanhoitopiirien väliset vaihtelut tiettyjen toimenpiteiden ja toimenpideryhmien osalta Tarkasteltavana olevista 24 toimenpiteestä tai toimenpideryhmästä (taulukot 1 ja 2) vuonna 2005 eniten hoitojaksoja oli hoitoilmoitusrekisteriin kirjattu kaihileikkauksiin, 80 hoitojaksoa asukasta kohti. Eniten kaihileikkausten hoitojaksoja väestöä kohden oli Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä (131 hoitojaksoa/ asukasta), Itä-Savon sairaanhoitopiirissä (128 hoitojaksoa/ asukasta) ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä (112 hoitojaksoa/ asukasta). Vähiten kaihihoitojaksoja oli rekisteröity Ahvenanmaalla (10 hoitojaksoa/ asukasta). Seuraavaksi vähiten hoitojaksoja oli Keski-Pohjanmaan (49 hoitojaksoa/ asukasta) ja Pohjois-Pohjanmaan (56 hoitojaksoa/ asukasta) sairaanhoitopiireissä. Kun jätetään huomioimatta sairaanhoitopiirit, jotka tuottavat väestöön suhteutettuna kaihileikkauksia eniten tai vähiten ja huomioidaan 2. suurimmat ja 2. pienimmät luvut, niin saadaan silti yli kaksinkertaiset alueelliset erot palvelujen tuottamisessa (taulukko 1). Kaihileikkaukset ovat esimerkki siitä päiväkirurgisesta toiminnasta, jossa palvelujen järjestämistavat olivat viime vuosina voimakkaasti muuttuneet lähinnä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Näissä muutosprosesseissa on voinut tapahtua sitäkin, että tietojen kirjaamiseen on syntynyt alueellisia eroja. Keisarileikkausten (35 hoitojaksoa/ asukasta) osalta voidaan todeta, että alueelliset erot olivat hieman pienemmät verrattuna kaihileikkauksiin. 2. suurimmat ja 2. pienimmät luvut huomioiden ero oli noin 1,8-kertainen (taulukko 1). Eniten näitä toimenpiteitä vuonna 2005 tehtiin väestöön suhteutettuna Keski-Pohjanmaalla ja vähiten Pohjois-Karjalassa. Jos huomioidaan vain 2. suurimmat ja 2. pienimmät luvut tarkasteltaessa hoitojaksoja asukasta kohti, niin suurimmat alueelliset erot olivat vuonna 2005 raskauden keskeytystoimenpiteissä ja rannetunnelin vapautusleikkauksissa (taulukko 1). Tarkasteltaessa keskimääräisten hoitoaikojen osalta vastaavia lukuja, nähdään suurimmat erot PTCA-toimenpiteissä (percutaneous transluminal coronary angioplasty eli sepelvaltimon pallolaajennus) ja pienimmät erot kaihileikkauksissa. PTCA:ssa pisimmät keskimääräiset hoitoajat olivat Itä-Savossa (6,4 vrk) sekä lyhimmät Etelä- Karjalassa (1,1 vrk). Keskimääräisissä jonotusajoissa sairaanhoitopiirien väliset erot ovat olleet ja olivat edelleen vuonna 2005 suuret. Ääripäissä on varmasti kysymys merkittävistä kirjaamiseroista. Taulukon 1 mukaan 2. suurinta ja 2. pienintä jonotusajan keskiarvoa tarkasteltaessa nähdään merkittäviä eroja PTCAtoimenpiteissä, suonikohjujen toimenpiteissä, munuaisen siirtoleikkauksissa ja kohdun poistoissa vuonna

8 Taulukko 1. Sairaanhoitopiirien väliset erot hoitojaksoissa/10000 asukasta, keskimääräisessä hoitoajassa ja jonotusajassa tiettyjen toimenpiteiden ja toimenpideryhmien osalta /10000 as ka ka Kaikkien shp:n ka Kertaluokkaero 2. suurimman ja 2. pienimmän shp:n välillä* Kertaluokkaero 2. suurimman ja 2. pienimmän shp:n välillä* Kertaluokkaero 2. suurimman ja 2. pienimmän shp:n välillä* Kilpirauhastoimenpiteet 3,7 2,4 2,9 2,8 2,5 2,0 2,0 5,9 4,1 3,1 Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus (ei PTCA) 6,6 3,9 2,3 2,7 1,5 1,6 1,5 7,3 4,6 2,6 Sepelvaltimoiden pallolaajennus (PTCA) 11,1 3,1 3,1 2,7 4,0 4,8 4,0 26,3 4,1 3,4 Rintarauhasen poisto 9,5 2,1 2,0 2,3 2,3 2,1 1,9 7,5 4,3 3,3 Sappirakon leikkaukset 17,5 1,5 2,1 1,8 1,9 2,0 1,9 4,0 4,8 2,4 Munuaisen siirtoleikkaukset 0,3 5,0 2,5 5,0 1,5 1,3 1,5 11,1 3,2 4,4 Eturauhasen höyläys 14,3 2,2 3,5 3,3 1,9 2,0 1,8 5,0 3,1 3,4 Kohdun poisto 27,3 1,6 1,7 1,6 2,5 2,3 2,1 11,0 10,5 3,7 Keisarileikkaus 34,5 1,8 1,7 1,8 1,4 1,3 1,4 4,1 14,3 10,0 Lonkan kokotekonivelleikkaukset 12,1 2,1 1,8 2,2 2,0 1,8 1,5 5,6 2,0 1,9 Nikamavälilevyn toimenpiteet 6,1 2,8 2,7 2,3 1,7 2,0 2,0 3,9 5,7 3,4 Rannetunnelin vapautusleikkaukset 10,7 7,4 6,4 3,5 1,2 1,1 1,2 3,9 2,6 2,5 Kaihileikkaukset 80,1 2,6 2,2 2,4 1,1 1,3 1,2 4,6 4,3 5,6 Nielurisatoimenpiteet 15,7 2,3 2,2 2,1 1,5 1,8 2,3 2,9 4,6 3,5 Rinnan osapoisto 14,3 2,7 3,9 4,9 2,4 2,7 2,4 9,2 2,5 4,2 Tyräleikkaukset 25,1 1,7 1,5 1,5 1,5 1,6 1,7 3,1 2,6 2,6 Umpilisäkkeen poisto 14,3 2,0 1,7 1,6 1,7 1,8 1,6 7,4 3,5 4,3 Sappirakon poisto tähystyksessä 14,1 1,8 2,3 4,2 1,9 1,6 1,5 4,0 4,1 2,2 Raskauden keskeytystoimenpiteet 13,1 10,9 5,9 3,1 1,4 1,1 1,1 4,0 5,2 5,4 Naisen sterilisaatio 18,8 2,7 2,7 1,9 1,9 1,7 1,9 3,1 10,8 11,9 Luun kiinnityslaitteen poistot 12,4 2,0 2,2 2,2 1,7 1,8 1,6 3,7 3,4 2,7 Polven tähystys 9,2 3,2 2,3 2,7 1,4 1,6 1,6 3,1 3,0 2,6 Polven nivelkierukan toimenpiteet tähystykses 27,5 1,9 1,9 2,1 1,2 1,2 1,3 2,7 2,8 2,7 Suonikohjujen toimenpiteet 15,2 2,2 3,2 2,3 1,7 1,8 1,6 11,4 5,7 3,5 *Kertaluokkaero shp:n välillä = Esim. jos tarkastellaan keskimääräistä hoitoaikaa sairaanhoitopiireistä toiseksi suurimman ja toiseksi pienimmän välillä ja ero on 2,9, se tarkoittaa, että ero on lähes kolminkertainen (n. 300 %). Aineistot, käsitteet ja määrittelyt Tässä tilastotiedotteessa käsitellään kirurgisten toimenpiteiden aluevaihteluita Suomessa vuonna Trendivertailuissa ovat mukana lisäksi vuodet 2001 ja Tämä tilastotiedote on jatkoa aikaisemmin julkaistuille kirurgian aluevaihteluraporteille. Stakes kerää vuosittain terveydenhuollon palveluntuottajilta hoitoilmoitukset (HILMO) päättyneistä hoitojaksoista kaikista vuodeosastoilta poistetuista potilaista sekä päiväkirurgian potilaista. Lisäksi vuoden viimeisenä päivänä sairaalassa olevista potilaista tehdään potilaslaskenta. HILMO-tiedot kerätään kaikista kuntien, kuntayhtymien ja valtion sairaaloista sekä yksityissairaaloista. Tiedot kuvaavat potilaan tulo-, hoito- ja poistumistietoja. Tämän tiedotteen alussa tarkastellaan niitä toimenpiteellisiä hoitojaksoja, joissa potilaalle oli kirjattu jakson aikana vähintään yksi sellainen Suomen toimenpideluokituksen mukainen päätoimenpide, jonka koodi alkaa kirjaimella A-Q ja kolmas merkki ei ole numero. Tällä poiminnalla on pyritty poimimaan mukaan leikkaustoimenpiteet ja rajaamaan pois mm. radiologisia ja muita tutkimustoimenpiteitä, sekä pientoimenpiteitä. Mainittakoon, että poiminnasta puuttuvat myös luvun Y (Elinten ja kudosten irrottaminen siirtoa varten) toimenpiteet. Kaikki toimenpiteet esitetään kansallisen toimenpideluokituksen mukaisesti (Toimenpideluokitus, Stakes, Ohjeita ja luokituksia 2004:2 tai ajantasainen versio osoitteesta Näistä toimenpiteellisistä hoitojaksoista mukaan on haluttu vain ns. elektiiviset toimenpiteelliset hoitojaksot, jolloin saapumistapa on muu kuin päivystys sekä palvelualana 1 (vuodeosastohoito) tai 2 (päiväkirurgia/päivätoiminnot). Yksittäisiä toimenpiteitä ja toimenpideryhmiä tarkasteltaessa poiminta on tehty toimenpidekoodin mukaisesti ja palvelualaa ei ole rajattu. 8

9 Sairaanhoitopiirit -jaottelun perustana on palvelujen käyttö eli luvut on ilmoitettu palvelun käyttäjän kotikunnan mukaisesti jaoteltuna eri sairaanhoitopiireihin. Sairaanhoitopiirikohtaiseen käsittelyyn on otettu HUS-piiristä mukaan erikseen Helsingin ja Uudenmaan alueet. Tarkasteltavat sairaanhoitopiirit ovat: 01 Uudenmaan shp, 02 Helsingin shp, 03 Varsinais-Suomen shp, 04 Satakunnan shp, 05 Kanta-Hämeen shp, 06 Pirkanmaan shp, 07 Päijät-Hämeen shp, 08 Kymenlaakson shp, 09 Etelä- Karjalan shp, 10 Etelä-Savon shp, 11 Itä-Savon shp, 12 Pohjois-Karjalan shp, 13 Pohjois-Savon shp, 14 Keski-Suomen shp, 15 Etelä-Pohjanmaan shp, 16 Vaasan shp, 17 Keski-Pohjanmaan shp, 18 Pohjois-Pohjanmaan shp, 19 Kainuun shp, 20 Länsi-Pohjan shp, 21 Lapin shp ja 22 Ahvenanmaa. Liitetaulukoissa olevien sairaalatyyppien osalta tarkastelukulmana on palvelujen tuottaminen eli luvut on ilmoitettu palvelun tuottajan mukaisesti ryhmiteltyinä. Tässä tarkastelussa väestöpohjaan suhteuttaminen ei enää ole mahdollista, koska eri sairaalatyypeille tai yksittäisille laitoksille ei voida määritellä kohdeväestöä. Sairaaloiden osalta laitoskohtaisia lukuja ei ole vakioitu millään tavoin eikä niiden perusteella ole tarkoitus, eikä myöskään mahdollista, asettaa laitoksia minkäänlaiseen paremmuus- tai huonommuusjärjestykseen. Monissa yksiköissä toimenpiteiden lukumäärä on niin pieni, että satunnaisvaihtelu selittää suuren osan eroista. Jos laitosvertailuja haluttaisiin tehdä, tulisi aineistoa kerätä useammalta vuodelta, jotta tarkastelun erottelukyky saataisiin riittäväksi. Myös ikä- ja sukupuolivakiointi tulisi vähintään tehdä. Liitetaulukot: 1. Kirurgian aluevaihtelut Elektiiviset päättyneet kirurgiset toimenpiteelliset hoitojaksot Näissä tilastoissa tarkastellaan niitä päättyneitä kirurgisia toimenpiteellisiä hoitojaksoja, joissa potilaalle oli kirjattu jakson aikana vähintään yksi sellainen kansallisen toimenpideluokituksen mukainen päätoimenpide, jonka koodi alkaa kirjaimella A-Q ja kolmas merkki ei ole numero. Elektiivinen hoitojakso tarkoittaa hoitojaksoa, jossa saapumistapa on muu kuin päivystys sekä palvelualana 1 (vuodeosastohoito) tai 2 (päiväkirurgia/päivätoiminnot). Tilastojen sarakkeet Tilastojen sarakkeet jakautuvat kahteen osaan. Ensimmäisessä (sarake 1) esiintyy ryhmän tai ominaisuuden nimi, joka on aina ominainen kullekin tilastolle. Toisessa osassa (sarakkeet 2-11) esitetään kyseisenä rekisterivuonna päättyneistä hoitojaksoista laskettuja tietoja. Luokka / ryhmä-sarake (1) Ylimmässä tulosteessa on sairaanhoitopiirin numero ja nimi sekä alemmassa kuusiluokkainen sairaalatyyppi. Seuraavilla sivuilla on sairaalan/laitoksen nimi. (2) saadaan lähtö- ja tulopäivän erotuksena. Täten tässä sarakkeessa olevat hoitopäivät ovat osittain kertyneet muiltakin vuosilta kuin rekisterivuodelta. Hoitopäivillä tarkoitetaan nettohoitopäiviä. Tulo- ja lähtöpäivä lasketaan yhteensä yhdeksi hoitopäiväksi. Mikäli tulo- ja lähtöpäivä on sama, hoitopäivien lukumäärä on 1. Hoitopvt /10 000as. (3) Hoitopäivien lukumäärä (*10 000) jaetaan ko. alueen keskiväkiluvulla. 9

10 (4) Rekisterivuonna päättyneiden hoitojaksojen määrä. Hoitojakson pituus on sen hoitopäivien määrä. Toimenpidekohtaisissa tilastoissa ovat mukana hoitojaksot, joissa otsikon toimenpide on merkitty joko pää- tai sivutoimenpiteeksi. /10 000as. (5) Hoitojaksojen lukumäärä (*10 000) jaettuna ko. alueen keskiväkiluvulla. (6) Hoitopäivien määrä jaettuna hoitojaksojen määrällä, ts. hoitojaksojen pituuden aritmeettinen keskiarvo. (7) Hoitoajan mediaani on hoitojaksojen pituuksista syntyneen pienimmästä suurimpaan järjestetyn numerojoukon keskimmäinen luku. (8) Jonotuspäivien määrä jaettuna hoitojaksojen määrällä tarkasteluvuonna, ts. jonotusajan pituuden aritmeettinen keskiarvo. Jonotuspäivillä tarkoitetaan tarkasteluvuotena sairaalaan saapuneiden jonoon asettamispäivän ja tulopäivän erotusta. Tässä sarakkeessa olevat jonotuspäivät ovat siis osittain kertyneet muiltakin vuosilta kuin rekisterivuodelta. Tässä tarkastelussa on jonotusaikoja laskettaessa otettu mukaan vain ne hoitojaksot, joissa jonotusaika on välillä vrk. Tällä pyritään eliminoimaan aineistossa mahdollisesti olevat virhetallennukset. (9) Jonotusajan mediaani on jonotusaikojen pituuksista syntyneen pienimmästä suurimpaan järjestetyn numerojoukon keskimmäinen luku. (10) Odotuspäivien määrä jaettuna hoitojaksojen määrällä, ts. odotusajan pituuden aritmeettinen keskiarvo. Odotuspäivillä tarkoitetaan sairaalaan saapumispäivän ja toimenpidepäivän erotusta. Keski-ikä (11) Keski-iällä tarkoitetaan hoidettujen potilaiden keskimääräistä ikää. 2. Kirurgian aluevaihtelut tiettyjen toimenpiteiden ja toimenpideryhmien osalta vuonna 2005 Tiettyjen toimenpiteiden ja toimenpideryhmien tilastoissa on samat sarakkeet kuin varsinaisten elektiivisten toimenpiteiden tilastoissa. Nämä toimenpiteet tai toimenpideryhmät on esitetty taulukossa 2. Valinnan pohjana ovat NOMESKO:n pohjoismaisessa vertailussa käyttämät toimenpideryhmät. 10

11 Taulukko 2. Kirurgiset ja päiväkirurgiset toimenpiteet, jotka ovat mukana "Kirurgian aluevaihtelu" tarkastelussa Suomenkielinen nimi Koodi Kilpirauhastoimenpiteet BAA20-BAA99 Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus (ei PTCA) FNC-FNE Rintarauhasen poisto HAC10-HAC25 Sappirakon leikkaukset JKA00-JKA97 Munuaisen siirtoleikkaukset KAS10, KAS20 Eturauhasen höyläys KED22 Kohdun poistot LCD00-LCD97 Keisarileikkaus MCA00-MCA96 Nikamavälilevyn toimenpiteet ABC01-ABC26 Lonkan kokotekonivelleikkaukset NFB30-NFB50 Sepelvaltimoiden pallolaajennukset (PTCA) Vaativan sydänpotilaan lisälehti, koodit Umpilisäkkeen poisto JEA00-JEA10 Rinnan osapoisto HAB Rannetunnelin vapautusleikkaukset ACC59 + dg G560 Kaihileikkaukset CJC, CJD, CJE Nielurisatoimenpiteet EMB10, EMB20 Nivus- ja reisityrän leikkaukset JAB00-JAC97 Sappirakon poisto tähystyksessä JKA21 Raskaudenkeskeytystoimenpiteet LCH00-LCH03 Naisen sterilisaatio LGA00-LGA98 Luun kiinnityslaitteiden poistot NAU10, NAU20, NBU10, NBU20, NCU10, NCU20, NDU10, NDU20, NEU10, NEU20, NFU10, NFU20, NGU10, NGU20, NHU10, NHU20 Polven tähystys NGA30 Polven nivelkierukan toimenpiteet tähystyksessä NGD05, NGD15, NGD25 Suonikohjujen toimenpiteet PHB76-78, PHD76-78 Aineiston kattavuus ja luotettavuus Vuodesta 1998 lähtien voidaan katsoa uuden pohjoismaiseen toimenpideluokitukseen pohjautuvan kansallisen toimenpideluokituksen jo vakiintuneen käyttöön, eikä aineistossa ole enää esiintynyt koodiston vaihdoksesta aiheutuvia systemaattisia ongelmia. Vuodeosastohoitojaksot leikkaustoimenpiteineen ilmoitetaan hoitoilmoitusjärjestelmään käytännöllisesti katsoen 100-prosenttisesti. Samoin laitokset, jotka muutoinkin antavat hoitoilmoituksen, ilmoittavat myös päiväkirurgisen toimintansa. Uudistettaessa hoitoilmoitusjärjestelmää vuonna 1994 käynnistettiin myös hoitoilmoitusmuotoinen päiväkirurgiatietojen keruu. Aluksi tietoja kerättiin vain viidestätoista toimenpideryhmästä. Tiedonkeruu laajennettiin vuonna 1996 kattamaan kaikki toimenpiteet lukuun ottamatta pienkirurgiaa ja tutkimustoimenpiteitä (toimenpideluokituksen luvuissa T, U ja X mainitut toimenpiteet). Hoitoilmoituksen ongelmana on ollut se, että se on kattanut terveydenhuollon puolella vain julkiset ja yksityiset sairaalat sekä terveyskeskusten vuodeosastot ja sairaalat. Näin hoitoilmoitusjärjestelmän ulkopuolelle on voinut jäädä laitoksia, joissa ei ole vuodeosastotoimintaa (esimerkiksi yksityiset päiväkirurgiayksiköt, jotka toimivat ilman vuodepaikkoja). 11

12 Luku- ja tulkintaohjeita Edellä kuvatuissa taulukoissa esitettäviä lukuja ei ole vakioitu esimerkiksi iän tai sukupuolen mukaan. Toisaalta toimenpiteiden tiukka rajaaminen mahdollisimman samankaltaisiksi ryhmiksi on toiminut tietynlaisena vakiointina, ja kuvaa juuri kyseisen toimenpiteen kohdalla vallitsevaa käytäntöä suomalaisessa terveydenhuollossa. Potilaiden keski-ikä antaa jotain viitettä mahdollisista eroista potilasaineistossa. Hoidettujen tapausten vaikeudelle ei ole olemassa vielä yksiselitteistä ja käyttökelpoista mittaria. Tämä tarkastelu onkin tarkoitettu lähinnä laitosten sisällä ja välillä käytävän keskustelun pohjaksi. Sen tarkoituksena on tuottaa taustamateriaalia oman toiminnan arvioinnille ja kehittämiselle. Lukujen tulkintaa voidaan tehdä vain listauksissa mainituissa laitoksissa, joissa paikalliset olosuhteet ovat tiedossa. 12

13 Tilastotiedote Statistikmeddelande 3/2007 Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Terveys 2007 Hälsa Health De regionala variationerna inom kirurgi i Finland 2001, 2003 och 2005 Niina Kontio Jouni Rasilainen Telefax E-post: fornamn.efternamn@stakes.fi Det här statistikmeddelandet handlar om de regionala variationerna inom kirurgi (operativa ingrepp). Man granskar kirurgiska ingrepp i olika anatomiska regioner och har exkluderat bland annat radiologiska och övriga undersökningsåtgärder (se Material, begrepp och definitioner). Dessutom har man av de vårdperioder med åtgärder som avgränsats på det här sättet endast tagit med vårdperioderna med slutenvård eller dagkirurgi och de som inte inletts via jouren (s.k. elektiva vårdperioder). År 2005 rapporterades totalt vårdperioder med kirurgiska åtgärder, dvs. sådana vårdperioder under vilka minst en åtgärd enligt den nationella åtgärdsklassifikationen registrerats för patienten. När urvalet begränsas på ovan beskrivna sätt, var antalet vårdperioder med kirurgiska åtgärder år 2005, vilket är 6 procent mer än år 2003 och 12 procent mer än I slutet av statistikmeddelandet granskas separat vissa åtgärder/ åtgärdsgrupper och deras regionala variationer. Variationer mellan sjukvårdsdistrikt Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Forsknings- och utvecklingscentralen för social- och hälsovården National Research and Development Centre for Welfare and Health Puhelin (09) Telefon Phone Telefaksi (09) Telefax ISSN (Internet) Kötider År 2001 var skillnaden mellan det sjukvårdsdistrikt som registrerat den längsta och det som registrerat den kortaste medelkötiden 2,6-faldig. Skillnaden mellan den näst längsta och den näst kortaste kötiden var 2,2- faldig. År 2003 var motsvarande skillnader 3,1 och 2,1. År 2005 var skillnaderna mindre: 2,5 respektive 1,8. År 2005 fanns de längsta kötiderna (medelkötid) i Norra Savolax, Helsingfors och Norra Karelen. År 2005 var mediankötiden längst i Norra Savolax sjukvårdsdistrikt (102 dagar) och kortast i Södra Savolax (41 dagar). När man granskar vilka förändringar som skett i mediankötiden mellan åren 2003 och 2005, framgår det att mediankötiden i 15 sjukvårdsdistrikt förkortats. Observeras bör att olika sjukvårdsdistrikts sätt att registrera kötider kan variera mycket.

14 Diagram 1. Förändring som skett mellan 2003 och 2005 i mediankötiden för elektiva vårdperioder med kirurgiska åtgärder efter sjukvårdsdistrikt Förändring i mediankötid Nylands svd 02 Helsingfors svd 03 Egentliga Finlands svd 04 Satakunta svd 05 Centrala Tavastlands svd 06 Birkalands svd 07 Päijät-Häme svd 08 Kymmenedalens svd 09 Södra Karelens svd 10 Södra Savolax svd 11 Östra Savolax svd 12 Norra Karelens svd 13 Norra Savolax svd 14 Mellersta Finlands svd 15 Syd-Österbottens svd 16 Vasa svd 17 Mellersta Österbottens svd 18 Norra Österbottens svd 19 Kajanalands svd 20 Länsi-Pohja svd 21 Lapplands svd 22 Åland Medelålder Dygn Operationspatienternas medelålder varierade också regionalt. År 2005 var de opererades medelålder endast 48 år på Åland och i Norra Österbotten. I Södra och Östra Savolax var den däremot 55 år. Antal vårdperioder Vid granskning av antalet vårdperioder efter sjukvårdsdistrikt kan man konstatera att Norra Savolax sjukvårdsdistrikt (844 vårdperioder med åtgärder/ invånare) och Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt (800 vårdperioder med åtgärder/ invånare) hade mest avslutade elektiva vårdperioder med kirurgiska åtgärder/ invånare år På motsvarande sätt hade Mellersta Finlands sjukvårdsdistrikt (594 vårdperioder med åtgärder/ invånare) det minsta antalet avslutade vårdperioder med åtgärder/ invånare (diagram 2). Förändringens storlek återges i diagram 3, som visar att antalet vårdperioder ökat mest (vårdperioder/ invånare) i Helsingfors och i Päijät-Häme sjukvårdsdistrikt och minskat mest i Mellersta Österbotten. 2

15 Diagram 2. Antal elektiva vårdperioder med kirurgiska åtgärder/ invånare efter sjukvårdsdistrikt Vårdperioder/ inv. efter sjukvårdsdistrikt 01 Nylands svd 02 Helsingfors svd 03 Egentliga Finlands svd 04 Satakunta svd 05 Centrala Tavastlands svd 06 Birkalands svd 07 Päijät-Häme svd 08 Kymmenedalens svd 09 Södra Karelens svd 10 Södra Savolax svd 11 Östra Savolax svd 12 Norra Karelens svd 13 Norra Savolax svd 14 Mellersta Finlands svd 15 Syd-Österbottens svd 16 Vasa svd 17 Mellersta Österbottens svd 18 Norra Österbottens svd 19 Kajanalands svd 20 Länsi-Pohja svd 21 Lapplands svd 22 Åland Diagram 3. Antal elektiva vårdperioder med kirurgiska åtgärder/ invånare efter sjukvårdsdistrikt 2003 och 2005 Vårdperioder/ inv. förändring Nylands svd 02 Helsingfors svd 03 Egentliga Finlands svd 04 Satakunta svd 05 Centrala Tavastlands svd 06 Birkalands svd 07 Päijät-Häme svd 08 Kymmenedalens svd 09 Södra Karelens svd 10 Södra Savolax svd 11 Östra Savolax svd 12 Norra Karelens svd 13 Norra Savolax svd 14 Mellersta Finlands svd 15 Syd-Österbottens svd 16 Vasa svd 17 Mellersta Österbottens svd 18 Norra Österbottens svd 19 Kajanalands svd 20 Länsi-Pohja svd 21 Lapplands svd 22 Åland Vårdperioder

16 Vårddygn under vårdperioder Vid granskning av antalet vårddygn under elektiva vårdperioder med kirurgiska åtgärder/ invånare efter sjukvårdsdistrikt (diagram 4) framgår det att Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt (2 087 vårddygn/ invånare) och Mellersta Finlands sjukvårdsdistrikt (2 053 vårddygn/ invånare) hade det största antalet och att Birkalands sjukvårdsdistrikt (1 437 vårddygn/ invånare) hade det minsta antalet. Förändringens storlek återges i diagram 5, som visar att antalet vårddygn (vårddygn/ invånare) ökade mest i Mellersta Finland och Helsingfors och minskade mest i Mellersta Österbotten och Östra Savolax. Diagram 4. Antal vårddygn under elektiva vårdperioder med kirurgiska åtgärder/ invånare efter sjukvårdsdistrikt Vårddygn/ inv. efter sjukvårdsdistrikt 01 Nylands svd 02 Helsingfors svd 03 Egentliga Finlands svd 04 Satakunta svd 05 Centrala Tavastlands svd 06 Birkalands svd 07 Päijät-Häme svd 08 Kymmenedalens svd 09 Södra Karelens svd 10 Södra Savolax svd 11 Östra Savolax svd 12 Norra Karelens svd 13 Norra Savolax svd 14 Mellersta Finlands svd 15 Syd-Österbottens svd 16 Vasa svd 17 Mellersta Österbottens svd 18 Norra Österbottens svd 19 Kajanalands svd 20 Länsi-Pohja svd 21 Lapplands svd 22 Åland

17 Diagram 5. Antal vårddygn under elektiva vårdperioder med kirurgiska åtgärder/ invånare efter sjukvårdsdistrikt 2003 och 2005 Vårddygn/ inv. förändring Nylands svd 02 Helsingfors svd 03 Egentliga Finlands svd 04 Satakunta svd 05 Centrala Tavastlands svd 06 Birkalands svd 07 Päijät-Häme svd 08 Kymmenedalens svd 09 Södra Karelens svd 10 Södra Savolax svd 11 Östra Savolax svd 12 Norra Karelens svd 13 Norra Savolax svd 14 Mellersta Finlands svd 15 Syd-Österbottens svd 16 Vasa svd 17 Mellersta Österbottens svd 18 Norra Österbottens svd 19 Kajanalands svd 20 Länsi-Pohja svd 21 Lapplands svd 22 Åland Vårddygn Vårdperiodernas medelvårdtider Vid granskning av medelvårdtiderna för de elektiva vårdperioderna med kirurgiska åtgärder efter sjukvårdsdistrikt (diagram 6) framgår det att Mellersta Finlands sjukvårdsdistrikt (3,5 dygn) hade de längsta medelvårdtiderna och Birkalands sjukvårdsdistrikt (2,1 dygn) hade de kortaste. Skillnaden var 1,7-faldig. År 2001 var skillnaden mellan den kortaste (2,4 dygn i Helsingfors) och den längsta (3,3 dygn i Mellersta Finlands sjukvårdsdistrikt) 1,4-faldig liksom år 2003 (2,3 dygn i Nylands och i Helsingfors sjukvårdsdistrikt samt 3,3 dygn på Åland). Medelvårdtiderna hade förkortats när alla sjukvårdsdistrikt beaktas: år 2001 var medelvårdtiden totalt 2,7 dygn och år 2005 var den 2,5 dygn. Mellan åren 2003 och 2005 hade medelvårdtiderna förkortats i 14 sjukvårdsdistrikt (diagram 7). 5

18 Diagram 6. Medelvårdtid i vårddygn för elektiva vårdperioder med kirurgiska åtgärder efter sjukvårdsdistrikt Medelvårdtider efter sjukvårdsdistrikt 01 Nylands svd 02 Helsingfors svd 03 Egentliga Finlands svd 04 Satakunta svd 05 Centrala T avastlands svd 06 Birkalands svd 07 Päijät-Häme svd 08 Kymmenedalens svd 09 Södra Karelens svd 10 Södra Savolax svd 11 Östra Savolax svd 12 Norra Karelens svd 13 Norra Savolax svd 14 Mellersta Finlands svd 15 Syd-Österbottens svd 16 Vasa svd 17 Mellersta Österbottens svd 18 Norra Österbottens svd 19 Kajanalands svd 20 Länsi-Pohja svd 21 Lapplands svd 22 Åland 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 Diagram 7. Medelvårdtid för elektiva vårdperioder med kirurgiska åtgärder efter sjukvårdsdistrikt 2003 och 2005 Förändring i medelvårdtid Nylands svd 02 Helsingfors svd 03 Egentliga Finlands svd 04 Satakunta svd 05 Centrala Tavastlands svd 06 Birkalands svd 07 Päijät-Häme svd 08 Kymmenedalens svd 09 Södra Karelens svd 10 Södra Savolax svd 11 Östra Savolax svd 12 Norra Karelens svd 13 Norra Savolax svd 14 Mellersta Finlands svd 15 Syd-Österbottens svd 16 Vasa svd 17 Mellersta Österbottens svd 18 Norra Österbottens svd 19 Kajanalands svd 20 Länsi-Pohja svd 21 Lapplands svd 22 Åland 2,1 2,3 2,3 2,3 2,3 2,6 2,5 2,3 2,5 2,9 2,9 2,4 2,3 2,7 2,7 2,8 2,6 2,6 2,7 2,8 2,5 2,9 2,6 2,6 2,4 2,7 2,9 2,7 3 2,7 2,8 2,7 2,7 2,5 2,6 2,8 2,6 2,7 2,8 2,9 2,9 3,2 3,3 3, ,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Dygn 6

19 Variationer mellan sjukvårdsdistrikt i fråga om vissa åtgärder och åtgärdsgrupper När det gäller de 24 åtgärder eller åtgärdsgrupper (tabellerna 1 och 2) som granskades, hade i vårdanmälningsregistret registrerats mest vårdperioder för kataraktoperationer: 80 per invånare år Det största antalet vårdperioder med kataraktoperationer i förhållande till befolkningen hade Norra Savolax sjukvårdsdistrikt (131 vårdperioder/ invånare), Östra Savolax sjukvårdsdistrikt (128 vårdperioder/ invånare) och Päijät-Häme sjukvårdsdistrikt (112 vårdperioder/ invånare). Det minsta antalet vårdperioder med kataraktoperationer hade registrerats på Åland (10 vårdperioder/ invånare). Näst minst vårdperioder hade Mellersta Österbottens sjukvårdsdistrikt (49 vårdperioder/ invånare) och Norra Österbottens sjukvårdsdistrikt (56 vårdperioder/ invånare). Även när man lämnar de sjukvårdsdistrikt obeaktade som i relation till befolkningen hade mest eller minst kataraktoperationer och endast beaktar de näst största och näst minsta antalen var de regionala skillnaderna i serviceproduktionen över tvåfaldiga (tabell 1). Kataraktoperationer är ett exempel på dagkirurgisk verksamhet där sätten att organisera servicen har ändrats kraftigt under de senaste åren, närmast när man jämför den offentliga och den privata sektorn med varandra. Under ändringsprocesserna har det eventuellt uppstått regionala skillnader i sätten att registrera data. I fråga om kejsarsnitt (35 vårdperioder/ invånare) var de regionala skillnaderna lite mindre än vid kataraktoperationer. Skillnaden mellan det näst största antalet och det näst minsta var cirka 1,8- faldig (tabell 1). År 2005 vidtogs dessa åtgärder i relation till befolkningen mest i Mellersta Österbotten och minst i Norra Karelen. Om man endast beaktar det näst största och det näst minsta antalet vid granskning av vårdperioder per invånare, hade avbrytande av graviditeter och dekompression av karpaltunnel de största regionala skillnaderna år 2005 (tabell 1). När det gäller motsvarande sifferuppgifter för medelvårdtider, finns de största skillnaderna i PTCA-åtgärder (percutaneous transluminal coronary angioplasty, dvs. ballongdilatation av koronarartär) och de minsta i kataraktoperationer. I fråga om PTCA hade Östra Savolax (6,4 dygn) de längsta medelvårdtiderna och Södra Karelen (1,1 dygn) de kortaste. När det gäller medelkötider hade skillnaderna mellan sjukvårdsdistrikten varit mycket stora och var det fortfarande I extremfallen var det säkert fråga om stora skillnader i registreringspraxisen. Av tabell 1 framgår betydande skillnader i den näst längsta och näst kortaste medelkötiden i fråga om PTCA-åtgärder, åderbråcksoperationer, njurtransplantationer och hysterektomi år

20 Tabell 1. Skillnader mellan sjukvårdsdistrikt i fråga om vårdperioder/ invånare, när det gäller medelvårdtid och medelkötid efter vissa åtgärder och åtgärdsgrupper Vårdperioder/ inv. Medelvårdtid Medelkötid Alla svd:s Storleksskillnaden mellan det Storleksskillnaden mellan svd Storleksskillnaden mellan svd medelvärde näst största och näst minsta medelvärdet i svd* med det näst största och med det näst minsta medelvärdet* med det näst största och med det näst minsta medelvärdet* Sköldkörteloperationer 3,7 2,4 2,9 2,8 2,5 2,0 2,0 5,9 4,1 3,1 Aortokoronar bypassoperation (exkl. PTCA) 6,6 3,9 2,3 2,7 1,5 1,6 1,5 7,3 4,6 2,6 Ballongdilatation av koronarartärer (PTCA) 11,1 3,1 3,1 2,7 4,0 4,8 4,0 26,3 4,1 3,4 Mastektomi 9,5 2,1 2,0 2,3 2,3 2,1 1,9 7,5 4,3 3,3 Operationer på gallblåsan 17,5 1,5 2,1 1,8 1,9 2,0 1,9 4,0 4,8 2,4 Njurtransplantationer 0,3 5,0 2,5 5,0 1,5 1,3 1,5 11,1 3,2 4,4 Resektion av prostata 14,3 2,2 3,5 3,3 1,9 2,0 1,8 5,0 3,1 3,4 Total hysterektomi 27,3 1,6 1,7 1,6 2,5 2,3 2,1 11,0 10,5 3,7 Kejsarsnitt 34,5 1,8 1,7 1,8 1,4 1,3 1,4 4,1 14,3 10,0 Protetiska artroplastiker på höftleden 12,1 2,1 1,8 2,2 2,0 1,8 1,5 5,6 2,0 1,9 Diskoperationer 6,1 2,8 2,7 2,3 1,7 2,0 2,0 3,9 5,7 3,4 Dekompression av karpaltunneln 10,7 7,4 6,4 3,5 1,2 1,1 1,2 3,9 2,6 2,5 Kataraktoperationer 80,1 2,6 2,2 2,4 1,1 1,3 1,2 4,6 4,3 5,6 Tonsillektomi 15,7 2,3 2,2 2,1 1,5 1,8 2,3 2,9 4,6 3,5 Delsektion av bröstkörtel 14,3 2,7 3,9 4,9 2,4 2,7 2,4 9,2 2,5 4,2 Bråckoperationer 25,1 1,7 1,5 1,5 1,5 1,6 1,7 3,1 2,6 2,6 Appendektomi 14,3 2,0 1,7 1,6 1,7 1,8 1,6 7,4 3,5 4,3 Laparoskopisk cholecystektomi 14,1 1,8 2,3 4,2 1,9 1,6 1,5 4,0 4,1 2,2 Avbrytande av graviditet 13,1 10,9 5,9 3,1 1,4 1,1 1,1 4,0 5,2 5,4 Sterilisationsoperationer på kvinnor 18,8 2,7 2,7 1,9 1,9 1,7 1,9 3,1 10,8 11,9 Avlägsnande av fixation 12,4 2,0 2,2 2,2 1,7 1,8 1,6 3,7 3,4 2,7 Knäartroskopi 9,2 3,2 2,3 2,7 1,4 1,6 1,6 3,1 3,0 2,6 Artroskopiska operationer på knäledens menis 27,5 1,9 1,9 2,1 1,2 1,2 1,3 2,7 2,8 2,7 Åderbråcksoperationer 15,2 2,2 3,2 2,3 1,7 1,8 1,6 11,4 5,7 3,5 *Storleksskillnaden mellan sjukvårdsdistrikt (svd) = Till exempel om man jämför medelvårdtiden i sjukvårdsdistriktet med det näst största medelvärdet och i sjukvårdsdistriktet med det näst minsta medelvärdet och skillnaden är 2,9, så betyder det att skillnaden är nästan trefaldig (ca 300 %). Material, begrepp och definitioner I det här statistikmeddelandet behandlas de regionala variationerna i fråga om kirurgiska åtgärder i Finland I jämförelsen av trender ingår dessutom åren 2001 och Det här statistikmeddelandet är en fortsättning på de tidigare publicerade rapporterna om regionala variationer. Varje år får Stakes av serviceproducenterna inom hälso- och sjukvården vårdanmälningar (Hilmo) om avslutade vårdperioder för alla patienter som skrivits ut från vårdavdelningar och om dagkirurgiska patienter. Dessutom genomförs en patientinventering av de patienter som är inskrivna på sjukhus årets sista dag. Vårdanmälningsuppgifter samlas in från alla kommun-, samkommuneller statsägda sjukhus samt privata sjukhus. Uppgifterna omfattar inskrivnings-, vård- och utskrivningsuppgifter. I början av statistikmeddelandet granskas vårdperioder med åtgärder där för patienten registrerats minst en huvudåtgärd, vars kod börjar med bokstaven A Q och tredje tecken inte är en siffra, enligt Finlands åtgärdsklassifikation. Genom det här urvalet har man försökt inbegripa operativa ingrepp och exkludera bl.a. radiologiska och övriga undersökningsåtgärder samt mindre åtgärder. Nämnas bör att inte heller åtgärder enligt kapitel Y (Uttagning av organ för transplantationer) ingår i urvalet. Alla åtgärder redovisas enligt den nationella åtgärdsklassifikationen (Åtgärdsklassifikation, Stakes, Anvisningar och klassifikationer 2004:2 samt uppdaterad version på webbadress Av dessa vårdperioder med åtgärder ville man endast inbegripa så kallade elektiva vårdperioder med åtgärder, dvs. när ankomstsättet är något annat än jour och när servicebranschen är 1 (vård på vårdavdelning) eller 2 (dagkirurgi/dagåtgärder). I fråga om enskilda åtgärder och åtgärdsgrupper har urvalet genomförts enligt åtgärdskod och servicebranschen har inte begränsats. 8

21 Utgångspunkten för indelningen under sjukvårdsdistrikt är utnyttjandet av tjänster, dvs. sifferuppgifterna har angetts per sjukvårdsdistrikt på basis av den hemkommun som personen som utnyttjat tjänsten har. I redovisningen för sjukvårdsdistrikt har Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt delats upp i Helsingfors och området Nyland. Sjukvårdsdistrikten som granskas är följande: 01 Nylands svd, 02 Helsingfors svd, 03 Egentliga Finlands svd, 04 Satakunta svd, 05 Centrala Tavastlands svd, 06 Birkalands svd, 07, Päijät-Häme svd, 08 Kymmenedalens svd, 09 Södra Karelens svd, 10 Södra Savolax svd, 11 Östra Savolax svd, 12 Norra Karelens svd, 13 Norra Savolax svd, 14 Mellersta Finlands svd, 15 Syd-Österbottens svd, 16 Vasa svd, 17 Mellersta Österbottens svd, 18 Norra Österbottens svd, 19 Kajanalands svd, 20 Länsi-Pohja svd, 21 Lapplands svd och 22 Åland. I tabellbilagorna utgår man för sjukhustypernas del från produktionen av tjänsterna, dvs. sifferuppgifterna har angetts indelade efter serviceproducent. I den här granskningen är det inte längre möjligt att göra en jämförelse i förhållande till befolkningsunderlaget, eftersom det inte går att bestämma en målpopulation för olika sjukhustyper liksom inte heller för enskilda inrättningar. När det gäller sjukhus har de inrättningsspecifika sifferuppgifterna inte standardiserats på något sätt. Det är inte heller möjligt att på basis av dem placera inrättningarna i någon ordning enligt bättre och sämre. I många enheter är antalet åtgärder så litet att den slumpmässiga variationen är orsaken till en stor del av skillnaderna. Om man ville jämföra olika inrättningar, borde material samlas in under flera år för att kunna skapa tillräcklig differens i granskningen. Dessutom borde man utföra åtminstone ålders- och könsstandardisering. Tabellbilagor: 1. De regionala variationerna inom kirurgi Avslutade elektiva vårdperioder med kirurgiska åtgärder I den här statistiken granskas avslutade vårdperioder med kirurgiska åtgärder där för patienten registrerats minst en huvudåtgärd, vars kod börjar med bokstaven A Q och tredje tecken inte är en siffra, enligt Finlands åtgärdsklassifikation. Med "elektiv vårdperiod" avses en vårdperiod där ankomstsättet är något annat än jour och servicebranschen antingen 1 (vård på vårdavdelning) eller 2 (dagkirurgi/dagåtgärder). Kolumnerna i tabellerna Kolumnerna i statistiktabellerna har delats in i två delar. Den första delen (kolumn 1) innehåller gruppens eller egenskapens namn, som alltid är specifikt för statistiken i fråga. Den andra delen (kolumnerna 2 11) innehåller uppgifter som beräknats på basis av vårdperioder som avslutats under året i fråga. Kolumn för klass/grupp (1) Högst upp anges sjukvårdsdistriktets nummer och namn och därunder en indelning efter sex sjukhustyper. På de påföljande sidorna anges sjukhusens/inrättningarnas namn. Vårddygn (2) Antalet vårddygn beräknas som skillnaden mellan utskrivningsdagen och inskrivningsdagen. Således ingår i antalet vårddygn i denna kolumn även delvis vårddygn från andra år än registeråret. Med vårddygn avses nettovårddygn. In- och utskrivningsdagen räknas som ett vårddygn. Om inskrivningsdagen och utskrivningsdagen är densamma, är antalet vårddygn 1. 9

22 Vårddygn/ inv. (3) Antalet vårddygn (*10 000) delat med medelfolkmängden för den berörda regionen. Vårdperioder (4) Antal vårdperioder som avslutats under registeråret. Med längden på vårdperioden avses det antal vårddygn som vårdperioden omfattar. I statistik över enskilda åtgärder ingår vårdperioder där åtgärden i rubriken har registrerats som antingen huvud- eller bidiagnos. Vårdperioder/ inv. (5) Antalet vårdperioder (*10 000) delat med medelfolkmängden för den berörda regionen. Medelvårdtid (6) Antalet vårddygn delat med antalet vårdperioder, dvs. det aritmetiska medelvärdet av vårdperiodernas längd. Medianvårdtid (7) Medianvårdtiden är det mittersta talet i siffergruppen som återger vårdperiodernas längd från den kortaste till den längsta. Medelkötid (8) Antalet ködagar delat med antalet vårdperioder året i fråga, dvs. det aritmetiska medelvärdet av kötidens längd. Med ködagar avses skillnaden mellan dagen när man placerats i kö och inskrivningsdagen det berörda året. Ködagarna i denna kolumn är alltså även delvis från andra år än registeråret. I denna granskning har man vid beräkningen av kötiderna tagit med endast vårdperioder vars kötid är mellan 1 till dygn. På detta sätt försöker man att eliminera eventuella felregistreringar i materialet. Mediankötid (9) Mediankötiden är det mittersta talet i siffergruppen som återger kötidernas längd från den kortaste till den längsta. Medelväntetid (10) Antalet väntedagar delat med antalet vårdperioder, dvs. det aritmetiska medelvärdet av väntetidens längd. Med väntedagar avses skillnaden mellan inskrivningsdagen på sjukhuset och åtgärdsdagen. Medelålder (11) Med medelålder avses de vårdade patienternas ålder i snitt. 2. De regionala variationerna inom kirurgi i fråga om vissa åtgärder och åtgärdsgrupper 2005 Statistiken över vissa åtgärder och åtgärdsgrupper har samma kolumner som statistiken över elektiva åtgärder. De här åtgärderna eller åtgärdsgrupperna redovisas i tabell 2. Utgångspunkt för urvalet är de åtgärdsgrupper som används i Nomeskos nordiska jämförelse. Tabell 2. Kirurgiska och dagkirurgiska åtgärder som ingår i granskningen av regional variation inom kirurgin Svenskt namn Sköldkörteloperationer Aortokoronar bypassoperation (exkl. PTCA) Mastektomi Operationer på gallblåsan Njurtransplantationer Kod BAA20 BAA99 FNC FNE HAC10 HAC25 JKA00 JKA97 KAS10, KAS20 10

23 Resektion av prostata KED22 Totala hysterektomier LCD00 LCD97 Kejsarsnitt MCA00 MCA96 Diskoperationer ABC01 ABC26 Protetiska artroplastiker på höftleden NFB30 NFB50 Ballongdilatation av koronarartärer (PTCA) Tilläggsuppgifter om krävande hjärtpatient, koderna Appendektomi JEA00 JEA10 Delsektion av bröstkörtel HAB Dekompression av karpaltunneln ACC59 + dg G560 Kataraktoperationer CJC, CJD, CJE Tonsillektomi Operationer för ljumsk- och femoralbråck Laparoskopisk cholecystektomi Avbrytande av graviditet Sterilisationsoperationer på kvinnor Avlägsnande av fixation Knäartroskopi Artroskopiska operationer på knäledens menisk Åderbråcksoperationer EMB10, EMB20 JAB00 JAC97 JKA21 LCH00 LCH03 LGA00 LGA98 NAU10, NAU20, NBU10, NBU20, NCU10, NCU20, NDU10, NDU20, NEU10, NEU20, NFU10, NFU20, NGU10, NGU20, NHU10, NHU20 NGA30 NGD05, NGD15, NGD25 PHB76 78, PHD76 78 Materialets täckning och tillförlitlighet Man kan säga att användningen av den nationella åtgärdsklassifikationen, som bygger på Nomeskos klassifikation av kirurgiska åtgärder, blivit praxis från och med Systematiska problem till följd av att kodsystemet bytts ut förekommer inte längre. I praktiken anmäls alla slutenvårdsperioder med operativa ingrepp till vårdanmälningssystemet. Likaså meddelar inrättningar, som även annars lämnar in vårdanmälan, sina dagkirurgiska åtgärder. Vid förnyelsen av vårdanmälningssystemet 1994 påbörjades också en insamling av dagkirurgiska uppgifter genom vårdanmälningar. Först samlade man in uppgifter om endast 15 åtgärdsgrupper. År 1996 utvidgades insamlingen av uppgifter till att omfatta alla åtgärder med undantag av mindre kirurgiska åtgärder och undersökningsåtgärder (de åtgärder som anges i kapitlen T, U och X i åtgärdsklassifikationen). Problemet med vårdanmälan har varit att den inom hälso- och sjukvården har omfattat endast de statliga och privata sjukhusen samt hälsovårdscentralernas vårdavdelningar och sjukhus. Det betyder att inrättningar som inte har vårdavdelningar (t.ex. privata dagkirurgienheter utan bäddplatser) kan ha blivit utanför vårdanmälningssystemet. Läs- och tolkningsanvisningar I de tabeller som beskrivs ovan har sifferuppgifterna inte ålders- eller könsstandardiserats. I och för sig har den skarpa indelningen av grupperna i så likadana grupper som möjligt fungerat som ett slags standardisering och återspeglar praxisen för den berörda åtgärden inom den finländska hälsooch sjukvården. Patienternas medelålder ger en viss indikation om eventuella skillnader i patientmaterialet. Det finns ännu inte någon entydig och användbar mätare för hur svåra de behandlade fallen är. Därför är denna granskning närmast avsedd som utgångspunkt för diskussioner inom och mellan inrättningarna. Syftet med den är att ge bakgrundsmaterial till utvärdering och utveckling av den egna verksamheten. Sifferuppgifterna kan endast tolkas i de förtecknade inrättningarna där man känner till de lokala förhållandena. 11