Eläkeyhtiö työeläkejärjestelmän yhteisenä toimijana

Transkriptio

1 Työeläkepäivä 09 Osio 3: Työeläkejärjestelmän yhteistyö Eläkeyhtiö työeläkejärjestelmän yhteisenä toimijana Toimitusjohtaja Harri Sailas Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

2 Sisältö Näkökulmia työeläkejärjestelmän hajautetusta toimeenpanomallista Yhteistyöllä rajoitetaan hallintokulujen kasvua Työeläkejärjestelmän kilpailun päämäärät ja keinot Toimeenpanon kokemukset ovat tärkeitä työeläketurvaa ja sen rahoitusta kehitettäessä

3 Hajautus työeläkejärjestelmän näkökulmasta Hajautus tuo kilpailua Kilpailu edistää sijoitustuottojen tavoittelua, palvelujen kehittymistä ja kustannustehokkuutta kustannustehokkuuden osalta hajautus voi olla myös taakka (päällekkäisen tekemisen riski) sijoitustoiminnan osalta iso asia on kohtuuttoman suurten riskikeskittymien välttäminen Etäisyys julkisesta sektorista sijoitustoiminnan päätöksenteko säilyy riippumattomana julkisesta vallasta Yhteistyön ja kilpailulainsäädännön yhteensovittaminen edellyttää tarkkaa rajankäyntiä

4 Hajautus sopii työmarkkinajärjestöjen rooliin työeläkejärjestelmässä Joka maksaa, se päättää niin etuuksista, rahoituksesta kuin hallinnostakin Konsensus vahva osa suomalaista yhteiskuntasopimusta Päätöksentekomalli ja osallistuminen hallintoon lisäävät sitoutumista Hajautuksen hyväksyttävyys edellyttää kustannustehokkuutta, rehellisyyttä (ei korruptiota), läpinäkyvyyttä, reilua kilpailua

5 Hajautus ja sijoitustoiminta Riskikeskittymät jos yksi eläkelaitos epäonnistuu, vahinko ei hajautetussa järjestelmässä ole niin suuri keskitetyssä järjestelmässä valtakeskittymä olisi suurempi Työeläkevarojen käyttötarkoitus pysyy paremmin mielessä, kun ne ovat yksityisoikeudellisissa eläkelaitoksissa tämä saattaa olla välttämätön edellytys sille, että maksajat sitoutuvat ennakkorahastointiin Usean toimijan kilpailu sijoitustoiminnassa näkyy mm. allokaatioeroina parantaa keskituottoa edellyttää asiakashyvitysmekanismia

6 Sijoitusjakauma riskin mukaan % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Ilmarinen Varma Eläke-Tapiola Eläke-Fennia Etera Eläke-Veritas Lainasaamiset Osakesijoitukset Muut sijoitukset (sis. Hedge fundit) Joukkovelkakirjalainat ja muut rah.markkinavälineet Kiinteistösijoitukset

7 Päätelmiä Hajautuksen huonot puolet helpommin mitattavissa päällekkäisten toimintojen aiheuttamat lisäkustannukset markkinoinnista aiheutuvat kustannukset Hajautuksen hyvät puolet tietyllä tasolla ilmeisiä mutta vaikeammin mitattavissa kilpailu tuo innovaatioita, pyrkimystä pysyä nykyajassa kaikki hajautuksen hyödyt eivät puettavissa numeroiksi (esim. riskien hajauttaminen, palvelun laatu) Jos kilpailuun uskotaan, niin päällekkäisyydestä koituvat lisäkustannukset joillakin osa-alueilla on vain hyväksyttävä työeläkejärjestelmän hallintokulut ovat kohtuulliset tai vertailukohdasta riippuen jopa pienet If it works, don t try to fix it

8 Vakuutetun näkökulma Vakuutetun näkökulmasta hajautus voisi olla haitaksikin Viimeisen laitoksen periaate eliminoi riskin: vakuutetulle ja eläkkeensaajalle riittää asiointi yhden eläkelaitoksen kanssa Vakuutetut ja eläkkeensaajat tarvitsevat omia tarpeitaan vastaavaa palvelua: eläkkeen maksaminen ja ratkaisu, työhyvinvointipalvelut, tiedotus Toisaalta haluttaisiin, että vakuutetut tuntevat oman eläkeyhtiönsä Toisaalta voi olla hämmentävää, jos vakuutettujen palvelujen kehittäminen johtaa kovin erilaisiin ratkaisuihin eri työeläkeyhtiöissä

9 Työeläkelaitosten yhteistyö Selvityshenkilö Erkki Rajaniemen yhteenvedossa edellytetään sosiaaliturvan toimeenpanon kannalta välttämätön yhteistyö toimii eläkelaitokset eivät tee kilpailun kannalta ongelmallista yhteistyötä edellinen kohta on tärkeä toimeenpanon laadun kannalta, jälkimmäinen välttämätön hajautetun toimeenpanon säilymisen kannalta Yhteistyön alueesta olisi kenties hyvä säätää laissa selkeästi ja täsmällisesti saattaisi heijastua TyEL:ssä oleviin, yhteistyöhön velvoittaviin pykäliin

10 Eläkealan IT-yhteistyö Mahdollista/järkevää ja osin välttämätöntäkin alueilla, joihin ei liity kilpailuelementtiä keskusrekisterit (ansiotiedot, eläkepäätökset) tiedonvälitys viranomaisille, EU-eläkkeet eläkkeen laskenta Tapahtuu nykyisin Arekin hoitamana Arekin valmistelu käyntiin 2003, tuotantotoiminta alkoi 2007 keskittyi aluksi ansaintajärjestelmän rakentamiseen toiminta laajentui alkuperäisestä konseptista, kun ETK-järjestelmien tietotekninen vastuu siirrettiin Arekiin IT- yhteistyötä on myös erilaisissa suppeammissa kokoonpanoissa

11 Kilpailu työeläkejärjestelmässä Mikä on päämäärä, mitkä ovat keinot? Päämääränä työeläkemaksun pitkän aikavälin korotustarpeen pitäminen mahdollisimman matalana: sietoraja ei saa ylittyä! Kilpailun tavoitteena on siis edistää sijoitustuottojen ja kustannustehokkuuden tavoittelua Aloitteet, jotka toimivat em. päämääriä vastaan, ovat lähtökohtaisesti epäonnistuneita Kilpailu johtaa myös palvelujen kehittymiseen Kilpailu ei ole itsetarkoitus, vaan alisteinen työeläketurvalle: renki, ei isäntä Kokonaisuudesta lähtevä tarkastelu olisi tarpeen kilpailupohdinnoissa yksityiskohtiin keskittymisen sijasta Tulisi päättää, mikä on kilpailun ala eli ne toiminnat, jotka eivät kuulu sosiaaliturvatehtävän ydinpiiriin

12 Kilpailua on eläkelaitostyyppien välillä ja yksittäisten eläkelaitosten välillä Kilpailu työeläkealalla on mielekästä siinä määrin kuin se tukee työeläketurvaa ja sen hajautettua toimeenpanoa Kilpailua on eläkelaitostyyppien välillä ja yksittäisten eläkelaitosten kesken Eläkelaitostyyppien ero kulminoituu työnantajan rooliin työeläkkeisiin liittyvien vakuutus- ja sijoitusriskien kantamisessa Viimeaikaiset rahastonsiirtoihin liittyneet lainmuutokset ovat hämärtäneet vakuutusperiaatetta ja vieneet rahastoajattelun suuntaan ilman, että lainmuutosten kokonaisvaikutuksia olisi riittävästi arvioitu Ei pidä poistaa kaikkia eroja kilpailuneutraliteetin nimissä Sen sijaan olisi määriteltävä kunkin laitostyypin keskeiset ominaisuudet ja huolehdittava siitä, että nämä muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden

13 Vakuutusperiaate vai sijoitusrahastoajattelu? Vakuutusyhtiössä vakuutetaan maksamalla työeläkevakuutusmaksun työnantaja vapautuu riskeistä ja siirtää ne vakuutusyhtiön kannettaviksi on syytä pitää kiinni siitä, että työeläkevakuutus on nimenomaan vakuutustoimintaa Eläkesäätiössä säästetään työnantaja pitää riskit itsellään, tekee itse sijoituspäätökset ja saa onnistuessaan hyödyn kokonaan itselleen eläkesäätiövaihtoehto edustaa siis jossakin mitassa sijoitusrahastoajattelua Eläkelaitostyyppien ero kannattaisi säilyttää puhtaana ja huolehtia siitä, että ne kokonaisuutena ottaen ovat kilpailukykyisiä toisiinsa nähden tällöin yhdelle työnantajalle sopii säätiö, toiselle yhtiö

14 Miksi työeläkeyhtiöt kilpailevat? Työeläkeyhtiöllä ei voi tehdä rahaa omistajalle Kuka kilpailusta hyötyy? Vastaus: kaikki sidosryhmät: työnantajat, työntekijät, henkilöstö Supistuvassa yhtiössä toiminta näivettyy, kehitys pysähtyy Menestyvässä yhtiössä toimintaa kehitetään, palvelut paranevat ja asiakkaat hyötyvät Kilpailun olennaiset alueet sijoitustuotot, palvelujen laatu, tehokkuus. asiakashyvitysten määräytymisperiaatteiden tulee tukea näitä päämääriä

15 Perimmäisten kysymysten äärellä Kilpailu voi olla mahdollisuus, joka auttaa työeläkejärjestelmää säilyttämään legitimiteettinsä yhteiskunnan kehittyessä myös uhka työeläkejärjestelmän tulevaisuudelle, jos kilpailuympäristöä muutetaan unohtaen työeläkejärjestelmän etu eräänä esimerkkinä toiminnan vieminen rahastosijoittamisen suuntaan, jolloin päätepisteenä saattavat olla sijoitussidonnaiset työeläkkeet Mikä on tässä kysymyksenasettelussa työeläkejärjestelmä? kriteerinä on etuusperusteisen, osapuilleen nykytasoisen työeläketurvan säilyminen

16 Eri tahojen rooli työeläkejärjestelmää koskevassa päätöksenteossa Hallitus ja eduskunta valtioelinten suvereenista päätöksenteko-oikeudesta ei ole mitään epäilystä eri asia on, miten saadaan valikoitumaan nimenomaan viisaita päätöksiä Keskeisten työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmä edustaa maksajatahoja luonteva sopijaosapuoli, koska työeläke on osa kokonaiskorvausta, jonka työntekijä saa luovuttaessaan työpanoksensa työnantajan käyttöön Työeläkelaitokset eivät ole päätöksentekijä- eivätkä sopijataho tuovat valmisteluun toimeenpanijoille kertyneen kokemuksen tämä varmistaa osaltaan, että syntyvä kokonaisuus on toimiva

17 Työeläkejärjestelmän sopeutuskausi : Sopeutumisvaihe alkoi 1990-luvun alussa syvän laman pakottamana Eläkeleikkauksia Työntekijän työeläkemaksu Sopimukset 2001 ja 2002 Supistuksia varhaiseläkkeisiin Keskipalkkaperiaate Joustava eläkkeellesiirtyminen ja kannustinkarttuma Sopeuttaminen keskimääräisen eliniän kasvuun: elinaikakerroin Sijoitusuudistus Peruskonsepti on säilytetty

18 Työeläkejärjestelmän sopeuttamiskauden muutoksia vuodesta Työntekijän työeläkemaksu käyttöön Indeksileikkaus 1994 Ikärajamuutokset: - YVE 55 vuodesta 58 vuoteen - osa-aikaeläke: 60 vuodesta 58 vuoteen - yli 60-vuotiaille 2,5 %:n superkarttuma - työeläkelisän kattavuus laajemmaksi 1996 Työeläkeuudistus: - eläkepalkan laskusäännön aikaväli vähitellen 10 vuoteen - vanhuuseläkkeisiin taitettu indeksi - määräaikainen työkyvyttömyyseläke kuntoutustueksi - tulevan ajan karttumisprosentin heikennys - työntekijän eläkemaksun vähentäminen eläkepalkkaa laskettaessa - kansaneläke työeläkevähenteiseksi 1997 Sijoitustoiminnan reunaehtojen uudistus - työeläkevarojen omistuksen selkeyttäminen - toimintapääomasäännöstön uudistaminen: sijoitusjakaumasta riippuvat rajat, sanktiot - lisätoimintapääoman hankkiminen - rahastokorko 5 %:sta 3 %:iin, korkoeron käyttö rahastointiin - takaisinlainaus markkinaehtoisemmaksi - valuuttapositiorajat väljemmiksi 1998 Lyhyiden työsuhteiden vakuuttaminen Osa-aikaeläkkeen ikäraja 58 vuodesta 56 vuoteen

19 Työeläkejärjestelmän sopeuttamiskauden muutoksia vuodesta Lyhyiden työsuhteiden vakuuttaminen Osa-aikaeläkkeen ikäraja 58 vuodesta 56 vuoteen 2000 Yksilöllisen varhaiseläkkeen ikäraja 58 vuodesta 60 vuoteen Työttömyyseläkkeisiin muutoksia 2003 YVE pois 1943 jälkeen syntyneiltä Osa-aikaeläkkeen ikäraja 58 vuoteen 2004 Työeläkekuntoutuksesta subjektiivinen oikeus Viimeisen laitoksen periaatteen laajennus 2005 Laaja eläkeuudistus - pois eläkkeen työsuhdekohtaisesta laskentatavasta - kaikki ansiot kartuttavat eläkettä - iän myötä lisääntyvät karttumaprosentit ja 60 %:n rajasta luopuminen - joustavan vanhuuseläkeiän käyttöön otto: eläkkeelle omalla päätöksellä vuoden iässä - palkkakertoimen käyttöön otto aktiiviaikana - kaikissa eläkkeissä ns. taitettu indeksi - elinaikakertoimen käyttöönotto (2010) - varhaiseläkkeiden muutokset: työttömyyseläke ja yksilöllinen varhaiseläke pois - lisärahastointi 2007 Yksityisalojen työeläkelakien yhdistäminen TyEL:ksi 2007 Sijoitusuudistuksen toinen vaihe

20 Kolmikantayhteistyö lainvalmistelussa EU-dimensio sosiaalipoliittisten normien valmistelu EU:ssa poikkeaa muiden yhteisön normien valmistelusta perustamissopimuksen 138 artikla: komission tulee edistää työmarkkinaosapuolten kuulemista ehdotusten valmisteluvaiheessa perustamissopimukseen 139 artikla: komissio pyrkii Euroopan tasolla edistämään sosiaalista vuoropuhelua, joka voi johtaa työmarkkinajärjestöjen välisiin sopimuksiin Kotimainen dimensio paremman sääntelyn toimintaohjelman (VNK:n julkaisuja 8/2006) mukaan lainvalmistelun laajapohjaisuuden edistämiseksi on tärkeää kytkeä sidosryhmät valmisteluun mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa viime vuosina myös hallitusohjelmiin on ollut tapana kirjata työelämään liittyvien lakien kolmikantainen valmistelu

21 Näkökohtia työmarkkinajärjestöjen ja eläkeneuvotteluryhmän roolista Perustelut työeläke on osa työpanoksesta saatavaa kokonaiskorvausta rahoitetaan käytännössä kokonaan työnantajien ja työntekijöiden maksuin päätöksentekomalli lisää sitoutumista Hedelmistään puu tunnetaan vuosien uudistukset ovat vahva näyttö päätöksentekomekanismin toimivuudesta ajoittain kysytään, ovatko hedelmät kaikilta osin tuoreita? (eläkeläisten indeksikritiikki, ahneeseen sukupolveen liittyvä keskustelu, pysytäänkö yhteiskunnan kehityksen perässä?) vuoden 2009 pohdinta työurien jatkamiskeinoista on merkittävä testi päätöksentekomekanismin toimivuudelle

22 Kiitos! Kiitos!