OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS TOIMINTAKERTOMUS 2011

Transkriptio

1 OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS TOIMINTAKERTOMUS 2011 Helsinki 2012

2 ISSN HAKAPAINO OY, HELSINKI 2012

3 SISÄLLYS 1 Johdon katsaus Tehtävät, organisaatio ja toimitilat Tehtävät Organisaatio vuonna Neuvottelukunta Tutkimusyksiköt Henkilöstökokous, yhteistoiminta Toimitilat Tuloksellisuuden kuvaus Toiminnan vaikuttavuus Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnan määrällistä tarkastelua Tuotokset Talous sekä toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Allekirjoitukset...31 LIITTEET Liite I: Julkaisut I.1 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia...32 I.2 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja...33 I.3 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen verkkokatsauksia...34 I.4 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen muut julkaisut...34 I.5 Muut kirjoitukset...34 Liite II: Henkilökunnan muu toiminta...40 II.1 Luottamustoimet ja asiantuntijatehtävät...40 II.2 Esitelmät kansainvälisissä seminaareissa ja kokouksissa...45 II.3 Esitelmät ja luennot kotimaisissa tilaisuuksissa...47 II.4 Yliopistoyhteistyö...55 Liite III: Kirjasto...56 Liite IV: Henkilöstö...57 Sammandrag...58

4

5 1 1 JOHDON KATSAUS Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos vastaa oikeusministeriön hallinnonalan sektoritutkimuksesta. Sen perustehtävänä on tuottaa rikollisuutta ja oikeusoloja koskevaa tutkimustietoa alan oikeuspoliittisen suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Tutkimustehtävän ohella lakiin kirjattuihin tehtäviin kuuluu kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön ylläpito oikeuspoliittisen tutkimuksen alalla sekä osallistuminen oikeuspoliittiseen tutkijakoulutukseen yhteistyössä yliopistojen kanssa. Laitoksen pääasialliset yhteistyökumppanit ovat oikeusministeriö ja sen alaisista laitoksista erityisesti rikosseuraamuslaitos sekä tuomioistuinlaitos, samoin kuin erilaiset oikeudellisten palvelujen tuottajat. Hallinnonalat ylittävää yhteistyötä harjoitetaan eritoten sisäasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalojen kanssa. Tutkimusyhteistyötä laitoksella on suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen sekä kotimaisista tutkimuslaitoksista erityisesti Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusyksikön ja THL:n kanssa. * Laitos on viime vuosina verkottunut yhtä tiiviimmin eurooppalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Kehitystä on vauhdittanut kiinnostuksen lisääntyminen rikollisuutta ja kontrollijärjestelmää koskeviin vertaileviin tutkimusasetelmien sekä EU-rahoitteisen tutkimuksen yleinen lisääntyminen, olkoonkin, että Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mahdollisuudet päästä pienenä tutkimusyksikkönä osalliseksi näistä resursseista ovat rajalliset. Muutosten myötä laitoksen panos kriminologisen ja oikeuspoliittisen tutkimuksen kansainvälisillä areenoilla on merkittävästi vahvistunut. Laitoksen henkilökunta julkaisi vuoden 2011 puolella 20 tutkimusta ja kirjoitusta arvostetuilla kansainvälisillä forumeilla. Arvostetussa teossarjassa Crime and Justice: An Annual Review of Research (University of Chicago Press) ilmestynyt pohjoismaista kriminologiaa ja kriminaalipolitiikkaa esittelevä teos Crime and Justice in Scandinavia rakentui suureksi osaksi laitoksen tutkijoiden työpanoksen varaan. Vahva tutkimuspanos ja verkottuminen alan toimijoiden piirissä ovat nostaneet laitoksen tunneutuisuutta ja suomalaisen alan tutkimuksen kansainvälistä arvostusta. Raportointivuonna julkaistiin muun ohessa loppuraportti maan ensimmäisestä yritysuhritutkimuksesta. Rikoskäyttäytymistä selittävien tekijöitä on kartoitettu laajojen rekisteriaineistojen avulla. Laitos on osallistunut aktiivisesti myös Eurooppalaisen henkirikollisuuden seurantajärjestelmän kehittämiseen. Lainuudistusten seuranta- ja arviointitutkimuksessa on selvitetty muun muassa julkisuuslainsäädännön, velkajärjestelyn, lasten huostaanottopäätösten, tuomioistuinsovittelun sekä rikosasioiden sovittelun toimintaa.

6 2 Lainsäädäntötutkimuksen puolelta julkaistiin Paremman sääntelyn ohjelman arviointiin keskittynyt tutkimusten sarja. * Suomalaisen ja pohjoismaisen kriminaalipolitiikan mallille ja samalla myös laitoksen piirissä tehdylle työlle saatiin kaunis tunnustus, kun laitoksen ensimmäinen johtaja professori emerita Inkeri Anttila palkittiin Euroopan Kriminologiyhdistyksen elämäntyöpalkinnolla vuonna Inkeri Anttila toimi Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen edeltäjän Kriminologisen tutkimuslaitoksen esimiehenä laitoksen perustamisesta vuodesta 1963 lähtien, ja sittemmin vuonna 1974 perustelun Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen johtajana vuosina * Kansainvälisen menestyksen vastapainona ovat heikentyneet näkymät tutkimuksen edellytysten puolella. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on jokseenkin koko olemassaolonsa ajan painiskellut resurssiongelmien parissa. Laitoksen pieni koko suhteessa tehtävän laajuuteen on tullut noteeratuksi kaikissa valtion sektoritutkimusta kartoittaneessa arvioinnissa ja mietinnössä. Eduskunnan lakivaltiokunta, hallintovaliokunta, valtiovarainvaliokunta sekä perustuslakivaliokunta ovat kirjanneet saman huolen kaikkiaan noin kymmeneen mietintöön ja lausuntoon. Resurssivahvistusten sijaan laitoksen toimintamenoja on viime vuosina reaalisesti leikattu. * Laitoksen yhteenlaskettu työmäärä, toimisto- ja avustava henkilökunta mukaan lukien, oli kertomusvuonna 22,3 henkilötyövuotta. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Tutkimuksia-sarjassa ilmestyi 8 julkaisua, Tutkimustiedonantojasarjassa 4 julkaisua ja Verkkokatsauksia-sarjassa 6 julkaisua. Kaikkiaan laitoksen tutkijat julkaisivat kertomusvuonna 85 tutkimusta, artikkelia ja kirjoitusta sekä pitivät 121 esitelmää tai alustusta, 95 kotimaassa ja 26 kansainvälisissä seminaareissa ja kokouksissa. Toiminnan kulut olivat euroa. Budjettirahoituksen osuus tästä oli 83 prosenttia. Tapio Lappi-Seppälä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ylijohtaja

7 3 2 TEHTÄVÄT, ORGANISAATIO JA TOIMITILAT 2.1 Tehtävät Laki (1139/2007) ja asetus (1241/2007) Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta tulivat voimaan vuoden 2008 alussa. Lain 1 :n mukaan Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tehtävänä on: harjoittaa riippumatonta oikeuspoliittista tutkimusta huomioon ottaen oikeusministeriön ja yhteiskunnan tietotarpeet, seurata oikeusoloja ja rikollisuutta sekä analysoida niitä ja raportoida niiden kehityspiirteistä, ylläpitää ja edistää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä oikeuspoliittisessa tutkimuksessa, julkaista ja välittää oikeuspoliittista tutkimustietoa sekä osallistua oikeuspoliittiseen tutkijakoulutukseen yhteistyössä yliopistojen kanssa. Laitos toimii oikeusministeriön tulosohjauksessa, ja toimintaa ohjaavat myös oikeusministeriön strategiat sekä ministeriön ja tutkimuslaitoksen vuosittaiset tulossopimukset. 2.2 Organisaatio vuonna 2011 Laitoksella on johtoryhmä, johon kuuluvat laitoksen ylijohtaja, tutkimusjohtajat sekä henkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja (vuonna 2011 tutkija Venla Salmi). Vuonna 2011 johtoryhmä kokoontui neljä kertaa.

8 Neuvottelukunta Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta annetun asetuksen (1241/2007) 6 :n mukaan tutkimuslaitoksella on laitoksen toimintaa tukeva neuvottelukunta, joka käsittelee tutkimuslaitoksen toiminnan kehittämissuuntia, tukee tutkimuslaitoksen strategista suunnittelua, edistää tutkimuslaitoksen ja sen sidosryhmien välistä yhteistyötä sekä seuraa laitoksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Neuvottelukuntaan kuuluvat laitoksen ylijohtaja sekä enintään kymmenen muuta jäsentä, joista yksi on Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen keskuudestaan valitsema henkilö. Neuvottelukunnan nimittää oikeusministeriö. Neuvottelukunnan jäsenet: Puheenjohtaja: Hovioikeuden presidentti Lauri Melander (Helsingin hovioikeus) Varapuheenjohtaja: Rehtori Seppo Kolehmainen (Poliisiammattikorkeakoulu) Jäsenet: Ylijohtaja Tapio Lappi-Seppälä (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos) Erikoistutkija Päivi Honkatukia (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos) Käräjätuomari Tarja Honkanen (Helsingin käräjäoikeus) Neuvotteleva virkamies Aarne Kinnunen (Oikeusministeriö) Professori Tarja Pösö (Tampereen yliopisto) Professori Pekka Sulkunen (Helsingin yliopisto) Asianajaja Marja Toivio-Kaasinen (Asianajotoimisto Sandström & Koulu) Toiminnanjohtaja Leena Veikkola (Takuu-Säätiö) Ryhmäpäällikkö Johanna Lammi-Taskula (THL) Tutkimusyksiköt Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on kaksi tutkimusyksikköä: yleinen ja kriminologinen tutkimusyksikkö. Lisäksi laitoksella on hallintoyksikkö, joka vastaa laitoksen hallinnosta ja tietopalveluista. Tutkimuslaitoksessa oli ylijohtajan, hallintopäällikön ja tutkimusjohtajien virkojen lisäksi yleisessä yksikössä kolme, kriminologisessa yksikössä viisi ja hallintoyksikössä neljä virkaa. Lisäksi laitoksella työskenteli budjetti- ja ulkopuolisella rahoituksella palkattuja määräaikaisia tutkijoita ja tutkimusavustajia.

9 2.2.3 Henkilöstökokous, yhteistoiminta Yhteistoimintasopimuksen tarkoittamia asioita käsitellään koko henkilökunnalle tarkoitetussa henkilöstökokouksessa. Henkilöstökokouksen puheenjohtajana toimivat Kati Rantala (4.3. asti) ja Marjukka Lasola (4.3. alkaen), ja sihteerinä Ville Hinkkanen. Henkilöstökokous kokoontui kertomusvuonna kolme kertaa. Laitoksella toimi vuonna kpl sisäisiä työryhmiä: 1) Tietoturva- ja rekisterityöryhmä, 2) Arkistotyöryhmä, 3) Tiedotus- ja julkaisutyöryhmä, 4) Koulutustyöryhmä, 5) Ulkoilu-, huvi- ja työterveystyöryhmä ja 6) Sisäinen rekrytointityöryhmä. Lisäksi laitoksella on työsuojelutoimikunta Toimitilat Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos toimii Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke- Fennialta vuokratuissa toimitiloissa Pitkänsillanrannassa, Hakaniemessä. Samoihin tiloihin on sijoittunut myös YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI. Tutkimuslaitoksen käytössä oleva pinta-ala on noin 820 m 2.

10 6 3 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Vuodelle 2011 laaditussa valtion talousarvioesityksessä tutkimuslaitoksen toiminnan tavoitteet kuvataan seuraavasti: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tavoitteena on tukea oikeusministeriön suunnittelua, lainvalmistelua ja päätöksentekoa sekä hallinnonalan toimijoiden ja yhteiskunnan tietotarpeita.. Yhä tärkeämpi kriminaalipolitiikan, oikeusturvan ja lainsäädännön sekä demokratian ja kansalaisvaikuttamisen johdonmukaisen kehittämisen edellytys on kattava tutkimustoiminta. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on valtion pienin sektoritutkimuslaitos ja ministeriön käytössä olevat tutkimusresurssit ovat vähäiset. Tavoitteena on lähivuosina parantaa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja ministeriön edellytyksiä tuottaa nykyistä kattavammin tutkimustietoa oikeuselämästä. Näitä tavoitteita täsmennettiin ja tarkennettiin edelleen Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja oikeusministeriön käymissä tulosneuvotteluissa. Oikeusministeriö vahvisti päätöksellään (OM 4/013/2011) tulossopimuksen mukaiset tulostavoitteet. Seuraavassa tarkastellaan ensin koko laitoksen toiminnan vaikuttavuutta (3.1), sitten tuloksellisuutta ja yksittäisiä tuotoksia (3.2). 3.1 Toiminnan vaikuttavuus Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toiminta-ajatuksena on tuottaa sellaista korkeatasoista ja riippumatonta rikollisuutta ja oikeusoloja koskevaa tieteellistä tutkimustietoa, joka on omiaan hyödyttämään oikeus- ja kriminaalipoliittista suunnittelua ja päätöksentekoa sekä julkista keskustelua. Toiminnan viimekätisenä yhteiskunnallisena tavoitteena on rikollisuudesta ja sen kontrollista aiheutuvien haittojen minimoiminen sekä kansalaisten oikeusolojen ja oikeuksiin pääsyn edistäminen. Yksittäisen viraston tai laitoksen ja erityisesti tutkimuslaitoksen toiminnan vaikuttavuuden ja vaikutusten arvioimiseen liittyy monia teoreettisia ja metodologisia ongelmia. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on usein yksittäiseen virastoon nähden välillinen ja vaikeasti todennettavissa. Vaikuttavuus koostuu usein eri virastojen ja laitosten sekä erilaisten ohjelmien ja toimenpiteiden yhteisvaikutuksena. Esimerkiksi kriminologisen tutkimuksen vaikuttavuus voi näkyä osana tietoon perustuvan kriminaalipoliittisen linjan (valtioneuvostossa ja sen ministeriöissä sekä eri viranomaisissa) vaikutuksina yhteiskunnassa (esim. rikosten väheneminen, vankimäärän väheneminen). Yksittäisen tutkimusten vaikutusta on kuitenkin vaikea todentaa.

11 On havaittu, että valtionhallinnossa kehitetyt mittarit ylipäänsä tuottavat usein tietoa taloudesta ja tekemisestä, mutta harvoin toiminnan vaikutuksista yhteiskuntaan. Käytännössä toiminnan arvioinnissa joudutaankin tyytymään suurelta osin tuotosten ja tuottavuuden mittaamiseen. Vaikuttavuuttakin voidaan kyllä jossain määrin arvioida, mutta on vaikea löytää valideja kvantitatiivisia mittareita tällaiselle arvioinnille. Vaikuttavuuden osalta joudutaankin tukeutumaan pääosin muihin kuin määrällisiin kriteereihin. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toiminta suuntautuu kolmelle keskeiselle suunnalle: 1) Lainvalmisteluun ja muuhun yhteiskunnalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon, 2) kansalaisyhteiskuntaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä 3) tiedeyhteisöön ja tutkimukseen. Tutkimustoiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset ovat pääosin välillisiä. Kun tuotetaan tietoa päätöksenteon tueksi, vaikutukset ovat riippuvaisia siitä, millä tavoin päätöksentekijä käyttää tietoja hyväkseen. Tutkimusten vaikutukset kansalaisyhteiskuntaan ja tieteeseen ovat myös vaikeasti todennettavissa ja vaikutukset näkyvät usein vasta pitkän ajan kuluttua. Tiedon saatavuus kohentaa vaikuttavuutta. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tuottamaa tutkimustietoa välitetään tiedon käyttäjille monin eri tavoin. Tutkimustuloksia julkaistaan tieteellisissä julkaisusarjoissa, lehtiartikkeleissa, laitoksen www-sivuilla, erilaisissa koulutustilaisuuksissa, esitelmissä ja seminaareissa. Laitoksen tutkimuksia lähetettiin vapaakappaleina noin 150 kotimaiselle vastaanottajalle ja noin 20 ulkomaiselle kirjastolle tai tutkijalle. Research Report Summaries lähetettiin lisäksi noin 90 kohteeseen ja Rikollisuustilanne 2010 kotimaahan noin 340 vastaanottajalle ja ulkomaille noin 40 vastaanottajalle. Laitoksen kaikki julkaisut on julkaistu vuodesta 2004 lähtien laitoksen www-sivuilla Toiminnallinen tuloksellisuus Seuraavassa toiminnallista tuloksellisuutta koskevassa jaksossa esitetään ensin määrällisiä tietoja laitoksen toiminnasta (3.2.1). Sen jälkeen esitellään yksityiskohtaiset tiedot tuotoksia koskevista tulostavoitteista ja niiden saavuttamisesta (3.2.2). Seuraavaksi (3.2.3) tarkastellaan taloutta ja toiminnallista tehokkuutta. Viimeisessä jaksossa esitellään laitoksen henkisten voimavarojen hallintaa (3.2.4). Mikäli tulossopimuksessa on asetettu määrällisiä tavoitteita vuodelle 2011, ne esitetään toteutuneiden määrien yhteydessä Toiminnan määrällistä tarkastelua Tutkimustoiminnan tuloksellisuuden kuvaamisessa käytettäviin määrällisiin mittareihin liittyy joukko rajoitteita, puutteita ja virhemahdollisuuksia. Jo yksin vuositasolla nähtävät vaihtelut voivat olla seurausta hankkeiden erilai-

12 8 sesta jaksottumisesta ja projektikokojen vaihteluista. Seuraavat määrälliset tarkastelut ovat siten vain suuntaa antavia Kirjoitukset yhteensä Omat julkaisut Kuvio 1 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisut ja muut henkilöstön julkaistut kirjoitukset Toimintakertomuksen liitteessä I luetellaan kaikki kertomusvuoden aikana ilmestyneet julkaisut sekä henkilöstön julkaisemat artikkelit ja muut tutkimuslaitoksen toimialaan liittyvät kirjoitukset. Niitä on yhteensä 85, joista 16 artikkeleina Rikollisuustilanne-katsauksessa. Ulkomaisia julkaisuja näistä oli 21. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Tutkimuksia-sarjassa ilmestyi 8 julkaisua, Tutkimustiedonantoja-sarjassa 4 julkaisua ja Verkkokatsauksia-sarjassa 6 julkaisua. Lisäksi julkaistiin laitoksen toimintakertomus ja Research Report Summaries. Tulossopimuksessa tavoitteeksi asetettiin yhteensä julkaisua, joista julkaisua laitoksen omissa sarjoissa ja ulkomaisissa julkaisuissa. Tulossopimuksen mukaiset tavoitteet saavutettiin ja ylitettiin ulkomaisten julkaisujen osalta. Yleisemmin voidaan kuitenkin todeta, että laitoksen julkaisutoiminnassa on kalenterivuoden tasolla paljon vaihtelua, joka johtuu pääosin laitoksen pienestä koosta ja julkaisutoiminnan luonteesta. Laitoksen koosta johtuen yksittäisten hankkeiden vaikutus julkaisujen määrään on huomattavan suuri. Laajat tutkimushankkeet ovat usein pitkäkestoisia, jolloin suuri osa hankkeen tuotoksista julkaistaan vasta hankkeen loppuvaiheessa. Tästä syystä on jossain määrin sattumanvaraista, mille kalenterivuodelle julkaisut sijoittuvat. Tällaisissa olosuhteissa kalenterivuoden tasoiset numeeriset julkaisutavoitteet eivät kuvaa toiminnan tuloksellisuutta kovin hyvin.

13 9 TULOSTAVOITTEET (2011): esitelmää, kansainvälistä esitelmää Kansainväliset Kotimaiset: alustukset/esitelmät Kotimaiset: luentokerrat Kuvio 2 Esitelmät Tutkimuslaitoksen tutkijat pitivät kertomusvuonna 121 esitelmää tai alustusta, 95 kotimaassa ja 26 kansainvälisissä seminaareissa ja kokouksissa. Lisäksi 15 eri luentosarjalla pidettiin yhteensä 75 luentokertaa. Tulossopimuksen tavoitteet saavutettiin Tuotokset Seuraavassa kuvataan yksityiskohtaisesti laitoksen toiminnan tuotoksia toimintasuunnitelman mukaisin ryhmittelyin. KRIMINOLOGINEN YKSIKKÖ Rikollisuustilanteen seuraaminen ja rikollisuuden osoittimien kehittäminen TULOSTAVOITTEET (2011): (B = budjettirahoitus, Y = yhteisrahoitus *=Yhteisrahoitettu ohjausryhmähanke (OM:n sitomattomilla varoilla) TOTEUTUMINEN: a) Kokonaiskuva rikollisuustilanteesta. Rikollisuustilanne 2010 pyritään julkaisemaan syyskuussa Katsauksen kehittämistä jatketaan. B b) Uhritutkimukset. Jatketaan metodologista tutkimusta, jonka tavoitteena on kehittää uuden rikosuhritutkimuksen malli; raportoidaan marraskuussa 2010 toteutetun metodologisen kyselyn tulokset. Aloitetaan vuoden 2012 kansallisen uhritutkimuksen valmistelu. B Rikollisuustilanne 2010 (tutkimuksia 258) ilmestyi marraskuussa (artikkeli 40; 3 esitelmää) Tiedonanto 109 ilmestyi toukokuussa. Kansainvälinen artikkeli on hyväksytty julkaistavaksi (European Journal of Criminology). Kansallisen uhritutkimuksen mittausta ei suoriteta vuonna 2012; tähän päätökseen johtivat

14 10 keskustelut keskeisten hankekumppaneiden (THL ja Polamk) kanssa. Kansallisen uhritutkimuksen mittausväliä tullaan siis pidentämään. Lisäksi sen suhdetta toteutettavaan ns. Eurostatin uhritutkimukseen selvitetään. *c) Nuorisorikollisuuskyselyt. Toteutetaan metodologinen tutkimus, jonka tavoitteena on kehittää uusi verkkopohjainen nuorisorikollisuuskyselyn metodologia. Tavoitteena on, että seuraava varsinainen nuorisorikollisuuskysely (2012) voidaan toteuttaa uudistetulla metodologialla. Valmistellaan niin ikään vuonna 2012 toteutettavaa kansainvälistä nuorisorikollisuuskyselyä (ISRD-3; rahoitusta haettu EU:lta). Kriminologinen yksikkö on edustettuna ISRD:n johtoryhmässä ja osallistuu jatkossa Euroopan tutkimustulosten analyysiin. Y (OM) Metodologisessa hankkeessa ilmestyi verkkokatsaus (20/2011), lisäksi keväällä kerättiin satunnaistettuun koeasetelmaan perustuva aineisto, johon perustuva käsikirjoitus on valmistumisvaiheessa. Lokakuussa 2011 ilmestyi monografia ulkomaisella kustantajalla (Discovery of Hidden Crime, Oxford University Press). Varsinainen seitsemäs Nuorisorikollisuuskysely toteutetaan keväällä 2012 uuteen verkkopohjaiseen metodologiaan nojautuen. Kansainvälisen nuorisorikollisuuskyselyn (ISRD) mittauksen rahoitusta haetaan osana kansainvälistä hakijakonsortiota. Laitos on sitoutunut toteuttamaan mittauksen Suomen osalta joka tapauksessa. Mittaus toteutetaan Helsingissä ja yhdessä muussa, erikseen valittavassa kaupungissa joko loppuvuodesta 2012 tai alkuvuodesta (erillisteos 1; artikkelit 48,49; 3 esitelmää) d) Henkirikosten seurantajärjestelmään perustuvaa seurantaa jatketaan. B (Ks. myös kohta II c.) Henkirikoskatsaus ilmestyi alkuvuodesta (verkkokatsaus 17/2011). Kaksi kansainvälistä artikkelia julkaistaan Homicide Studies -lehden numerossa 1/2012. Rikollisuuden ajankohtaisteemoja a) Teollisuuden ja kaupan alan yrityksiin kohdistuva rikollisuus. Hankkeen tavoitteena on selvittää yrityksiin kohdistuvan kokonaisrikollisuuden määrää, piirteitä ja syitä sekä rikollisuuden yrityksille aiheuttamaa kustannuspainetta. Ensiraportti ilmestyy verkkokatsauksena joulukuussa 2010, syvällisempi pääraportti ennen kesää Y (TEKES 60 % ja OPTL 40 %) Hankkeen pääraportti ilmestyi kesäkuussa (tutkimuksia 254). Hanke päättyi vuoden aikana. Seuraavaa mittausta suunnitellaan vuodelle 2014 tai (artikkeli 50; 7 esitelmää)

15 11 b) Rikoskäyttäytymisen riskitekijät. Hankkeessa tutkitaan väkivaltarikollisuutta selittäviä tekijöitä hyödyntämällä laajaa rekisteriaineistoa. Viidestä kaavaillusta artikkelista kaksi on valmistunut ja hyväksytty julkaistaviksi tieteellisissä lehdissä. Artikkelimuodossa tapahtuvaa raportointia jatketaan vuoden 2011 aikana. Y c) Euroopan henkirikollisuuden seurantajärjestelmä. Laitos osallistuu hankkeeseen, jossa kehitetään Euroopan henkirikollisuuden seurantajärjestelmää Ruotsin, Suomen ja Hollannin kansallisten henkirikollisuuden seurantajärjestelmien pohjalta. EU-hanke. Y Hankkeessa on vuonna 2011 ilmestynyt yksi kansainvälinen vertaisarvioitu artikkeli (Acta Sociologica). Toinen artikkeli on hyväksytty julkaistavaksi. (artikkelit 1,2; 6 esitelmää) Hankkeen pääraportti ilmestyi syyskuussa 2011 (OPTL tutkimuksia 259). (3 esitelmää) Kontrollijärjestelmän toiminta ja kriminaalipoliittisten uudistusten seuranta a) Rangaistuskäytäntö yleisissä rikoksissa. Hankkeessa toteutetaan tilastollinen tutkimus yleisten rikosten rangaistuskäytännöstä. Tavoitteena on kartoittaa rikoskohtaisten erityisten mittaamisperusteiden (tekotapa, seuraukset, motivaatiotilanne jne.) vaikutusta rangaistuksen määräämiseen sekä hahmottaa tämän tiedon pohjalta eri rikosten tyyppirangaistusvyöhykkeitä ja niistä poikkeamisen perusteita. Alkuvuonna 2011 toimitetaan osaselvitys vesiliikennejuopumusten rangaistuskäytännöstä ruorijuopumuksen promillerajaa pohtivan työtyhmän tarpeisiin. B Hankkeesta on valmistunut kansainvälinen artikkeli, joka ilmestyi kansainvälisessä kokoomateoksessa (Crime and Justice). Vesiliikennejuopumuksia koskeva osaselvitys on toimitettu. (artikkeli 13; 5 esitelmää) b) Rikosuhrin asemaa selvittävästä hankkeessa raportoidaan vuoden aikana pahoinpitelyrikosten uhreille suunnattu Oikeusturvakysely, joka toteutettiin marraskuussa Raportissa tarkastellaan väkivaltarikosten uhrien asemaa. Rikosuhrin asemaa koskeva teema saa jatkoa sovittelututkimusten yhteydessä (ks. kohta d alla). B Hankkeessa ilmestynyt uhrien tukipalveluja koskeva pääraportti (tutkimuksia 252) sekä verkkokatsaus (19/2011). Oikeusturvakyselyn analyysi on käynnissä, mutta se on viivästynyt tutkijan siirryttyä yksiköstä toiseen. (artikkelit 15,16,18, 19; 8 esitelmää)

16 12 c) Nuoret ja sakot. Hankkeessa tarkastellaan sakkojen asemaa nuorten seuraamuskäytännössä mm. tekemällä laadullisia haastatteluja sakkoja saaneiden nuorten parissa sekä hyödyntämällä laitoksen rekisteri- ja kyselyaineistoja. Tutkimuksen tuloksia raportoidaan yhdyskuntaseuraamustoimikunnalle työn edistyessä. Hankkeessa julkaistaan tiedonanto vuoden 2011 lopussa. B *d) Sovittelu. Laitos osallistuu eurooppalaiseen vertailevaan hankkeeseen, jossa tarkastellaan uhrin asemaa sovittelussa. EU-hankkeessa vuosi 2011 on pääasiassa aineistonkeruun aikaa raportoinnin jatkuessa vuoden 2012 puolella. Kotimaisena lisänä tarkastellaan soviteltujen tapausten etenemistä rikosprosessissa; tältä osin julkaistaan tiedonanto 2011 lopussa. Y (EU) / Y* e) Valvottu koevapaus. Tutkimuksessa selvitetään valvotun koevapauden vaikutusta uusintarikollisuuteen. Tuloksia valmiina loppuvuodesta Y (Rise) *f) Sakon muuntorangaistuksen vähentämisen vaikutukset. Hankkeessa arvioidaan sakon muuntorangaistuksen vähentämisen vaikutuksia vankilukuun ja rikollisuuden yhteiskunnallisiin kustannuksiin. Verkkokatsaus ilmestyy alkuvuonna Y (OM) g) Yksikkö on käynnistänyt Helsinki-Mission väkivaltatyön vaikuttavuustutkimuksen. Vuosi 2011 on hankkeessa seuranta-aikaa varsinaisen analyysin ajoittuessa sen jälkeiseen aikaan. Y (Rise/Helsinki- Missio) Hankkeen ensimmäinen tiedonanto on valmisteilla, julkaiseminen ajoittuu tammihelmikuulle (1 esitelmä) Kansainvälinen hanke etenee kansainvälisen hankkeen aikataulun mukaisesti. Kotimaisen hankkeen käynnistymistä viivästytti se, että sosiaali- ja terveysministeriön lupapäätöstä odotettiin neljä kuukautta; kotimaisen hankkeen raportointi viivästyy tästä johtuen selkeästi vuoden 2012 puolelle. (2 esitelmää) Vertailuryhmää hyödyntävä uusintarikollisuusanalyysi on valmisteluvaiheessa; vaikuttavuusanalyysissa tarvittavaa aineistoa ja tutkimuslupaa odotetaan Rikosseuraamusvirastolta. (2 esitelmää) Hankkeesta on ilmestynyt verkkokatsaus (16/2011). Hankkeen eräiden ulottuvuuksien integroimista edellä mainittuun hankkeeseen Nuoret ja sakot selvitetään. (artikkeli 14; 2 esitelmää) Vuosi 2011 on ollut hankkeen seuranta-aikaa.

17 13 Muuta Yksikkö osallistuu kansainväliseen Sourcebook of European Homicide Research -hankkeeseen laatimalla luvut aiheesta Theory and Explanation in Contemporary European Homicide Research sekä Homicide in Finland Sourcebook of European Homicide Research -luvut ilmestyivät vuoden 2011 lopussa. (artikkelit 27,39) Crime and Justice in Scandinavia -teokseen tulevat luvut ilmestyivät vuoden 2011 lopussa. Laitoksen johto on toisena toimittajana marraskuussa 2011 ilmestyvässä teoksessa Crime and Justice: A Review of Research, vol. 40, toim. Michael Tonry & Tapio Lappi-Seppälä. Chicago: University of Chicago Press. Laitos on näkyvästi esillä teoksessa viidellä laajalla artikkelilla. (artikkelit 13,24,25,29,30) Suomalaisen ja pohjoismaisen kriminaalipolitiikan lähtökohtia on esitelty kansainväliselle lukijakunnalle mm. laitoksen ylijohdon laatimissa kirjoituksissa: Explaining imprisonment in Europe, European Journal of Criminology, Vol 8 (4), ; Kontrol za chislennostyu zakluchennykh: opyt Finlyandii, Zhurnal zarubezhnogo zakonodatelstva i sravnitelnogo pravovedeniya (Controlling Prisoner Rates: Experiences from Finland, The Journal of Foreign Legislation and Comparative Law), No. 3, ; Changes in Penal Policy in Finland, Teoksessa: Helmuth Kury & Evelyn Shea (toim.) Punitivity. International Developments. Vol. 1: Punitiveness a global Phenomenon?; Causes of Prison Overcrowding, Teoksessa: Report of the Workshop Strategies and Best Practices against Overcrowding in Correctional Facilities. 12 th United Nations Congress on Crime Prevention and Criminal Justice, Salvador, Brazil, April Lisäksi painossa on maaesittely Crime, Criminal Justice, and Criminology in Finland, European Journal of Criminology Vol 9 (1).

18 14 YLEINEN YKSIKKÖ Oikeuslaitos ja oikeusolot yleensä *a) Uuden julkisuuslainsäädännön toimivuus tuomioistuimissa. Hanke tulostetaan 2011 alkupuolella. Tutkimuksen pääaineisto koostuu noin 250 alioikeuden ja 200 hovioikeuden ratkaisusta, jotka painottuvat rikosasioihin. Päähuomio on asioissa, joissa tuomioistuimet määräävät asioiden käsittelyjä tai oikeudenkäyntiaineistoja kokonaan tai osittain salaisiksi. Selvitetään muun muassa millaisiin asioihin ja asiaryhmiin nuo ratkaisut liittyvät, salaamisen peruste ja missä määrin laaditaan julkisia selosteita. Yksi kiinnostuksen kohteita ovat käytäntöjen erot eri tuomioistuimissa. Y (OM) Raportti julkaistaan tutkimustiedonantona vuoden 2012 alkupuolella. *b) Luottamus oikeuslaitokseen. Hanke toteutetaan 2011 säilyttämällä vertailtavuus aiempaan luottamustutkimukseen ja niveltämällä se meneillään olevan EU-rahoitteiseen JUSTIS-projektiin. B/(Y OM) *c) Huostaanottopäätöksenteon toimivuus hallinto-oikeuksissa. Hanke raportoidaan vuoden 2011 alkupuolella. Raportointi on hiukan suunniteltua myöhemmässä aineistopohjan laajuuden takia. Tutkimuksen päätavoitteet: selvittää, 1) kuinka uuden lastensuojelulain mukainen menettely toimii hallintooikeuksissa, 2) miten asianosaisten oikeusturva ja lapsen etu toteutuvat ja 3) miten hallinto-oikeusmenettely on muuttunut aiempaan verrattuna. Tutkimusaineistona on ratkaistujen tapausten kooste (noin 160 tapausta, jotka käsittävät kolmanneksen vuotuisesta tapausmäärästä), haastatteluja ja istuntojen seuraamista. Y (OM) d) Kansalaisten oikeusongelmat ja niiden ratkaisukeinot. Määrällinen peruskartoitus (survey) toteutetaan vuonna 2011 luottamustutkimuksen yhteydessä. Laadullinen tutkimus jatkuu ja siitä tulostetaan 2011 valittuja osa-alueita, lähinnä velkaongelmia ja monikulttuurisia huoltoriitoja koskevat osat. Y Aineisto on saatu käytettäväksi. Analyysi on suunnitteluvaiheessa. Käsikirjoitus on toimitettu OM:n käyttöön. Raportti julkaistaan vuoden 2012 alussa tutkimuksia-sarjassa. (3 esitelmää) Hankkeen määrällinen osio on siirtynyt vuodelle 2012 (ks. kohta b). Monikulttuurisia huoltoriitoja koskeva laadullinen osio on valmistunut pro gradu -työnä. Velkaongelmia koskeva laadullinen osio julkaistaan vuoden 2012 alussa tutkimuksia-sarjassa.

19 15 e) Tuomioistuinsovitteluuudistuksen seuranta. Raportoidaan 2011 alkupuolella. Seurantatyyppisessä tutkimuksessa selvitetään mm. kuinka paljon ja millaisia asioita tulee vireille, miten monet päätyvät sopimukseen, asianosaisyhdistelmiä ja lopputuloksia suhteessa vaatimuksiin. Vertailukohtana vastaavantyyppinen Tanskassa tehtävä tutkimus. Hankkeelle on lisäksi suunnitteilla jatko-osa. B f) Oikeusolot-hanke. Käynnistetään seuraavan katsauksen laadinta 2011, mihin yhdistetään suunnittelu katsauksen sisällön, erityisesti oikeusolojen yleisten kehitystrendien kuvaamisen parantamiseksi. Seuraava katsaus on tarkoitus julkaista B g) Rikosprosessia käräjäoikeudessa koskeva tutkimus. Useassa vaiheessa uudistetun rikosprosessin käytännön toimivuudesta on riittämättömästi tutkimustietoa. Keskeisiä kysymyksiä käynnistettävässä tutkimushankkeessa ovat erityisesti 1) eri ratkaisukokoonpanojen käyttö, 2) käsittelyajat ja oikeudenkäyntikulut ja 3) avustajien (ml. tukihenkilö ja puolustaja) käyttö. Tutkimusaineisto koostuisi BOtilastotietojärjestelmästä, pöytäkirjoista ja istuntojen seuraamisesta. Hanke on suunniteltu aloitettavaksi kesällä B (Rahoitusta haetaan OM:stä myöhemmille vuosille, Y) Tutkimus on julkaistu kesäkuussa 2011 (tutkimuksia 256). (artikkelit 5,6,7,8; 15 esitelmää) Hanke on tavoitteen mukaisesti suunnitteluvaiheessa. Hankkeen aloitus on siirtynyt, koska tutkija on työllistynyt toisessa hankkeessa. Perhe-elämän oikeusolot *a) Tutkimus edunvalvontajärjestelmän toimivuudesta. Tutkimuksessa arvioidaan edunvalvontajärjestelmän toimivuutta. Pääpaino on yleisessä edunvalvonnassa ja sen täysi-ikäisissä asiakkaissa. Kartoitus kohdistuu edunvalvojien toimintaan ja näiden kokemuksiin nykyjärjestelmästä, asiakkaiden omiin kokemuksiin sekä edunvalvontatoiminnan oikeudellisesti kriittisiin kohtiin (esim. edunvalvonnan lakkautukset, toimintakelpoisuuden rajoitusten rikkomukset). Huomiota kiinnitetään taloudellisten asioiden Hanke on siirtynyt. Asiasta on neuvoteltu ministeriön kanssa, ja tämän tutkimuksen sijasta on käynnistetty selvitys julkisen oikeusavun kohdentumisesta.

20 16 ohella siihen, miten edunvalvonnassa huolehditaan valvottavan hoidon ja huolenpidon kysymyksistä. Aineistoina käytetään tilasto- ja viranomaistietoja, kyselyjä ja haastatteluja, laillisuusvalvojien tapausaineistoa sekä internetin keskustelupalstaaineistoja. Hanke käynnistyy 2011 ja raportin on määrä valmistua kesällä B ja Y. Velka- ja perintäasiat *a) Velkajärjestelyjen kokonaisvaikutukset. Lainvalmistelua välittömästi palvelevan, velkajärjestelyjen ns. kynnystä koskevan osion valmistuttua vuoden 2011 alusta käynnistetään hanke, jolla selvitetään velkajärjestelyjen läpikäyneiden tilannetta; onko järjestely johtanut ns. uuteen alkuun, kuten lainsäätäjä on tarkoittanut. Aineistoina käytetään viranomaistietoja, rekisteriaineistoja (kuten luottotietotoiminta), alan toimijoihin (mm. perintäala, velka- ja talousneuvonta) ja velallisiin kohdistuvaa tiedonkeruuta. Hanke pyritään raportoimaan alkusyksystä Y Selvitys raportoitiin joulukuussa 2011 (verkkokatsauksia 18/2011). (2 esitelmää) Lainsäädäntötutkimus *a) Sääntelytarkkuutta koskeva projekti. Hanketta jatketaan vielä 2011 julkaisemalla aihepiiristä usean asiantuntijan panokseen perustuva, aiempia tutkimusjulkaisuja täydentävä artikkelikokoelma, jossa on tarkoitus konkretisoida muun muassa yleislausekkeiden soveltamiseen, eritasoisten sääntelyinstrumenttien yhdistelmiin sekä perustuslain soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. Artikkelikokoelma valmistuu B *b)paremman sääntelyn kriittinen arviointi. Hankkeen pääosien raportointi ajoittuu vuodelle 2010 ja vuoden 2011 alkuun. Hanketta jatketaan kuitenkin 2011 niin, että aiempien tutkimusten pohjalta laaditaan vuoden 2011 verkkokatsaukseksi tarkoitettu raportti, johon kootaan keskeisiä käytäntöä palvelevia päätelmiä. Osa ulkopuolisten tuottamista artikkeleista on viivästynyt. Artikkelikokoelma julkaistaan vuoden 2012 alussa. Hankkeesta valmistui vuonna 2011 kaksi tutkimusraporttia (tutkimuksia 253 ja 255), kaksi tutkimustiedonantoa (tutkimustiedonantoja 108 ja 111) sekä kokoava verkkokatsaus (verkkokatsauksia 21/2011). (artikkeli 41,42,45; 12 esitelmää)

21 17 Hankkeen teoreettisia löydöksiä tarkastellaan lisäksi artikkelimuodossa. B c) Lainsäädännön implementaatiota ja vaikutuksia koskeva projekti. Tavoitteena oleva kokoomajulkaisu pyritään laatimaan Taustana on se, että hyvien implementaatioratkaisujen hyödyntäminen tarjoaisi toimivan keinon lainvalmistelun laadun parantamiseen. Sen tueksi tarvitaan järjestelmällistä tutkimustietoa eri säädösten implementaatiokokemuksista, joista on jo muun muassa OPTL:n omissa, eri alojen tutkimuksissa monenlaista tutkimustietoa. Paremman sääntelyn kriittinen arviointihanke on tuottanut lisätietoa aiheesta. Tästä tietopohjasta jalostetaan kokoomajulkaisu, jolla on sekä käytännöllisiä että teoreettisia tavoitteita. B *d) Tutkimus innovatiivisista lainsäädäntöratkaisuista ja sääntelyn vaihtoehdoista. Hankkeessa tarkastellaan erilaisia sääntelystrategian ja sääntelykeinojen vaihtoehtoja ja yhdistelmiä, mukaan luettuna yksityinen sääntely. Tavoitteena on esitellä ja eritellä eri aloilta esimerkkejä aiempaan verrattuna vaihtoehtoisista, hyvin toimineista strategiaja keinovaihtoehdoista. Analyysissa tarkastellaan tällaisten vaihtoehtojen ominaispiirteitä ja sitä, millä ehdoilla ne ovat olleet kyseisessä yhteydessä toimivia, mitkä taas ovat niiden kriittisiä kohtia. Teoreettisten tavoitteiden ohella pyrkimyksenä on edistää käytännön lainvalmistelussa vaihtoehtojen vakavaa ja monipuolista harkintaa oppimisen, innovatiivisten ratkaisujen kehittelyn ja asenteiden avartumisen avulla. Hanke perustuu OPTL:n viime vuosien lainsäädäntötutkimukseen, sääntelyn vaihtoehtoja koskevaan laajaan tutkimuskirjallisuuteen, kansainvälisiin arviointiraportteihin ja lainvalmisteluohjeistoihin sekä lainvalmistelun asiantuntijoihin ja sidosryhmiin kohdistuvaan tiedonkeruuseen. Hanke käynnistyy vuoden 2011 alussa, sitä tulostetaan osin vuoden 2011 lopulla ja se jatkuu Y Hankkeen toteuttaminen on siirtynyt, koska tutkijatyövoimaa ei ole ollut käytettävissä. Implementaatiota tullaan tutkimaan eri muodossa vuonna Hankkeesta valmistuu tutkimustiedonanto maaliskuussa (artikkeli 45)

22 18 Asiantuntija- ja luottamustehtävät Lainvalmistelu ja suunnittelu. Tutkimuslaitoksen henkilöstöllä oli 28 asiantuntijatehtävää erilaisissa lainvalmistelu- ja suunnitteluelimissä. Näistä 7 liittyi suoranaisesti säädösvalmisteluun. Laitos oli edustettuna oikeusministeriön asettamassa yhdyskuntaseuraamustyöryhmässä sekä rikoksentorjuntaneuvostossa. Laitoksen tutkijoita toimi jäsenenä yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden tilannekuvaverkostossa ja oikeusministeriön asettamassa ruorijuopumusten säännöksiä valmistelevassa työryhmässä. Kriminaalipolitiikkaan liittyvien asiantuntijatehtävien lisäksi laitoksen tutkijoita on ollut jäsenenä sisäasiainministeriön syrjinnän seurantaryhmässä ja Paremman sääntelyn neuvottelukunnassa. Laitoksella on ollut jäsen muun muassa valtioneuvoston asettamassa lapsiasiain neuvottelukunnassa sekä oikeusministeriön asettaman Julkisen oikeusavun laadun arvioinnin kehittämistyöryhmässä. Tutkimusverkostot ja -ohjaus. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos oli kertomusvuonna edustettuna 16 tutkimuksen, koulutuksen ja tilastoinnin ohjaus-, johto-, yhteistyö- ja seurantaryhmässä. Tutkimuslaitoksella oli edustaja valtakunnallisen oikeustieteen tutkijakoulun OMM:n johtoryhmässä, Alkoholitutkimussäätiön rahapelitutkimusvaliokunnassa sekä Alueellinen terveys- ja hyvinvointi -tutkimuksen asiantuntijaryhmässä. Laitos on ollut edustettuna myös oikeus- ja rikosasiain tilastoinnin yhteistyöryhmässä, oikeusministeriön tutkimuksen ja kehittämisen ohjausryhmässä sekä kansainvälisen nuorisorikollisuuskyselyn (ISRD) johtoryhmässä. Tieteelliset yhdistykset ja -säätiöt. Laitoksen henkilöstöllä oli 19 jäsenyyttä toimialan tieteellisten yhdistysten, säätiöiden ja muiden organisaatioiden johtoelimissä. Hallitus- tai muita johtoelinpaikkoja on kertomusvuonna ollut muun muassa seuraavissa yhteisöissä ja säätiöissä: Euroopan kriminologiyhdistys (ESC), kansainvälisen rikosoikeus- ja vankeinhoitosäätiö IPPF, Nordiska Samarbetsrådet för Kriminologi, Alkoholitutkimussäätiö, Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys (OYY), Oikeuspoliittinen yhdistys Demla, Suomen Kriminalistiyhdistys ja Nuorisotutkimusseura. Tieteellisen julkaisutoiminnan kehittäminen. Laitoksen tutkijoilla oli kertomusvuonna 22 julkaisutoimintaan liittyvää luottamus- ja asiantuntijatehtävää. Laitoksella on ollut jäseniä muun muassa Oikeus-lehden toimituksessa, Young-lehden toimituksessa, Youth Justice -lehden toimitusneuvostossa, sekä Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Preventionja Criminology and Criminal Justice -lehtien advisory boardissa. Lisäksi laitoksen tutkijat ovat toimineet tieteellisten julkaisujen asiantuntijalukijoina (referee).

23 Talous sekä toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Talous TULOSTAVOITTEET: (2011) Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen budjettirahoitus vuonna 2011 on yhteensä euroa. Vuonna 2011 tutkimuslaitoksen kokonaisrahoitus oli tilinpäätöksen mukaan noin euroa. Suurin osa rahoituksesta koostui valtion budjettirahoituksesta ( euroa). Taulukko 1 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen rahoitus ja kulut Toiminnan rahoitus (1 000 e) Budjettirahoitus Tutkimussopimukset Julkaisumyynti (maks.toim.) Yhteensä Toiminnan kulut (1 000 e) Palkat Vuokrat Muut kulut Yhteensä Ulkopuolisista tutkimussopimuksista saatiin euroa, joka on noin 24 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Lisäksi julkaisujen myynnistä saatiin tuloja euroa. Nettotoimintamenot olivat euroa, joka on 97 prosenttia tulossopimuksen mukaisesta tavoitetoimintamenotasosta. Tutkimussopimukset ja julkaisut 24 % Budjettirahoitus 76 % Kuvio 3 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen rahoitus 2011 Toimintavuoden kulut olivat euroa, missä on laskua 4 prosenttia. Suurin osa kuluista muodostui palkoista ( euroa) ja vuokrista ( euroa).

24 20 Muut kulut 9 % Vuokrat 11 % Palkat 80 % Kuvio 4 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kulut 2011 VI Velka- ja perintäasiat 6 % VII Lainsäädäntötutkimus 16 % I Rikollisuustilanteen seuraaminen ja rikollisuuden osoittimien kehittäminen 24 % V Perhe-elämän oikeusolot 1 % II Rikollisuuden ajankohtaisteemoja 7 % IV Oikeuslaitos ja oikeusolot yleensä 21 % III Kontrollijärjestelmä n toiminta ja kriminaalipoliittisten uudistusten seuranta 25 % Kuvio 5 Kustannusten jakautuminen hankekokonaisuuksittain vuonna 2011

25 21 Taloudellisuus ja tuottavuus TULOSTAVOITTEET (2011): Toiminnallinen tehokkuus Toiminnallista tehokkuutta voidaan kuvata sillä, kuinka paljon rahaa ja henkilötyövuosia on käytetty julkaisua kohden. Tulostavoite: Vuoden 2011 taloudellisia tuottavuustavoitteita on väljennetty palkkojen ja kustannusten nousun vuoksi. Tieteellisen tutkimuslaitoksen toiminnan taloudellisuuden ja tuottavuuden numeerinen mittaaminen on vaikeaa. Tutkimuksen tarkka tuotteistaminen ei ole mielekästä, ja toisaalta tutkimuslaitosten tuotoksiakaan ei ole mahdollista yksiselitteisesti määritellä. Tuotoksia ovat muun muassa tehdyt tutkimukset. Tutkimusten tai tutkimushankkeiden lukumäärän käyttäminen tuotosten mittarina ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, sillä hankkeiden laajuus vaihtelee. Lisäksi osa laitoksen toiminnasta ei liity suoraan mihinkään yksittäiseen tutkimushankkeeseen. Osittain käyttökelpoinen sijaismittari on julkaistujen kirjoitusten lukumäärä. Erilaiset julkaisut eivät kuitenkaan ole vaikuttavuudeltaan taikka sivu- tai työmäärältään yhteneviä, eivätkä näin täysin vertailukelpoisia. Yhteismitattomuus vaikeuttaa sekä laitoksen oman toiminnan ajallista tarkastelua että vertailua eri tutkimuslaitosten välillä. Oikeuspoliittiselle tutkimuslaitokselle asetettiin vuoden 2010 tapaan tulossopimuksessa taloudellisuutta ja tuottavuutta koskevia tulostavoitteita määrällisessä muodossa. Vaikka seuraavassa tarkastellaankin tutkimuslaitoksen tuottavuutta ja taloudellisuutta tuotettujen julkaisuiden lukumäärän avulla, ei tutkimuslaitoksen toimintaa tule arvioida pelkästään näiden määrällisten mittarien kautta. Merkittävä osa toiminnasta ja sen tuloksista kanavoituu ja ilmenee muiden, ei kvantifioitavissa olevien mittareiden muodossa. Tarkastelu on siten vain suuntaa antava. Vähimmillään se antaa mahdollisuuden trenditarkasteluihin. Yksittäisen vuoden lukuja arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon, että tutkimushankkeet jaksottuvat useiden vuosien ajalle, minkä vuoksi tunnusluvut voivat vuosittain vaihdella voimakkaastikin julkaisuaikatauluista riippuen. Taulukko 2 Tutkimuslaitoksen taloudellisuus ja tuottavuus Taloudellisuus Tuottavuus Tuotokset [1000 e/julk.] [1000 e/htv] [julkaisua/htv] Julkaisut ja kirjoitukset [kpl] ,1 63,1 3, ,7 64,4 4, ,5 69,9 3, ,2 72,9 4, ,5 78,3 3, ,3 81,1 3,8 85 tavoite ,8 4,

26 22 [kirj./htv] Kuvio 5 Tutkimuslaitoksen tuottavuus, mittarina julkaistut kirjoitukset Tuottavuudella tarkoitetaan tuotosten ja panosten välistä suhdetta. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen keskeisin panostekijä on työvoima, jota kuvataan henkilötyövuosilla (htv). Vuonna 2011 julkaistiin 85 tutkimuslaitoksen henkilökunnan laatimaa kirjoitusta, joka on 3,8 kirjoitusta/htv. Tältä osin tulossopimuksessa asetettu tavoite (3,8 4,2) saavutettiin. Kirjoituksiin lasketaan tässä sekä tieteelliset erillisteokset että pienemmät artikkelit ja katsaukset. Kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä ja kokoomateoksissa julkaistiin 19 kirjoitusta, joiden lisäksi julkaistiin kaksi kansainvälistä erillisteosta. Tulossopimuksessa tavoitteeksi asetettiin kansainvälistä julkaisua, joten kansainvälisten julkaisujen osalta tavoite ylitettiin. [1000 e/kirj.] Kuvio 6 Tutkimuslaitoksen taloudellisuus (yksikkökustannukset), mittarina julkaistut kirjoitukset Jos taloudellisuutta kuvataan julkaisuiden lukumäärällä jaetuilla kokonaiskustannuksilla, saadaan yhden julkaistun kirjoituksen hinnaksi noin euroa, joka on noin euroa vähemmän kuin vuonna Tulossopi-

27 muksessa asetettu tavoite oli euroa julkaisua kohden, joten taloudellisuuden osalta tulossopimuksessa asetettu tavoite alitettiin. Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Tutkimussuoritteita ei hinnoitella liiketaloudellisin perustein, vaan budjettirahoituksen ulkopuolisessa tutkimusrahoituksessa pääpaino on yhteisrahoitteisella toiminnalla. Valtiokonttorin määräyksen (364/03/2005) mukaan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen on pakollista, jos tiliviraston tai tulosohjatun viraston yhteisrahoitteiseen toimintaan saama ja varainhoitovuodelle jaksotettu rahoitus on vähintään euroa. Kustannuslaskentamallin kehitys aloitettiin laitoksella vuonna 2007, ja tulossopimuksen tavoitteiden mukaisesti otettiin käyttöön pysyvästi vuonna Seuraavassa esitetään laskelmat vuosilta Taulukko 3 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Tuotot yhteensä Hankkeiden kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tulot kustannukset) Kustannusvastaavuus-% 42 % 37 % 47 % 23 Tutkimuslaitoksen maksullinen toiminta muodostuu julkaisuiden myynnistä, ja sen tuotot vaihtelevat vuosittain voimakkaasti. Kustannusvastaavuuslaskelmaa ei esitetä, koska maksullinen toiminnan tuotot ovat alle euroa (liiketoiminnan tuotot euroa). Tuotot olivat vuoden 2010 tasolla. [e] Kuvio 7 Tutkimuslaitoksen maksullisen toiminnan tuotot

28 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstörakenne ja -kustannukset Taulukko 4 Henkilöstömäärä vuoden lopussa Henkilöstömäärä naiset miehet Vakinaiset naiset miehet Määräaikaiset naiset miehet Kokoaikaiset naiset miehet Osa-aikaiset naiset miehet Vuoden 2011 lopussa tutkimuslaitoksessa työskenteli 26 henkilöä, joista 16 (62 %) kokopäiväisesti. Edelliseen vuoteen verrattuna osuus laski 3 prosenttiyksikköä. Henkilöstön yhteenlaskettu työmäärä vuoden aikana oli 22,3 henkilötyövuotta. Tuottavuusohjelman mukaiset henkilötyövuodet olivat 18,7, koska henkilötyövuosiin ei lasketa henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita (2,9 htv) eikä EU-rahoitteista toimintaa (0,7 htv). Näin ollen henkilötyövuosien määrä alittaa tulossopimuksessa vuodelle 2011 sovitun määrän (23). 30,0 20,0 23,0 23,3 19,7 19,6 22,2 22,3 22,5 21,6 23,8 24,2 25,6 24,1 22,3 10,0 0, Kuvio 8 Tutkimuslaitoksen työmäärä henkilötyövuosina Määräajaksi virkasuhteeseen nimitettyjä tai määräaikaiseen työsopimussuhteeseen otettuja oli 12 henkilöä. Kokopäiväisestä henkilöstöstä määrä-

29 aikaisia oli kertomusvuoden päättyessä 31 prosenttia 1, joka on 4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna Määräaikaisten palvelussuhteiden suurta osuutta selittävät ennen kaikkea virkavapaudet ja tutkimustyön luonne (projektit ja ulkopuolinen rahoitus) Miehet Naiset henkilöä Kuvio 9 Tutkimuslaitoksen henkilökunnan ikä- ja sukupuolijakauma vuoden 2011 lopussa. Taulukko 5 Henkilöstön keski- ja mediaani-ikä Keski-ikä 40,8 v. 40,1 v. 43,4 v. naiset 37,9 v. 37,8 v. 41,4 v. miehet 46,1 v. 43,7 v. 46,4 v. Mediaani 39 v. 38 v. 43 v. naiset 35 v. 37 v. 41 v. miehet 46 v. 45 v. 47 v. Yli 45-vuotiaiden osuus 43 % 32 % 42 % Nuoren henkilöstön määrä tutkimuslaitoksessa on vähentynyt. Vuoden lopussa henkilöstön keski-ikä oli 43,4 vuotta ja mediaani-ikä 43 vuotta. Keskiikä nousi varsin paljon, johtuen pääosin nuorten projektitutkijoiden vähäisestä määrästä edellisiin vuosiin verrattuna. Suurin ikäryhmä olivat vuotiaat, kun aikaisempina vuosina nuorin ikäryhmä on ollut osuudeltaan suurin. Yli 45-vuotiaiden osuus henkilöstöstä on 42 prosenttia, joka on hieman korkeampi osuus kuin vuonna Suhde kuitenkin alittaa valtion 1 Käsikirjan (Henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmä. Henkilöstötilinpäätös. Valtion työmarkkinalaitoksen julkaisuja 3/2001, 56) mukaan määräaikaiseksi luetaan henkilö, joka on määräaikaisessa virka- tai työsuhteessa ja jolla ei ole vakinaista taustavirkaa tai -tehtävää.

30 26 henkilöstötilinpäätöksen käsikirjan mukaisen tasaisen ikärakenteen tavoitteen, jonka mukaan yli 45-vuotiaiden osuus ei saisi ylittää 45 prosenttia. Naisten osuus henkilöstöstä oli 58 prosenttia. Tutkimuslaitoksen kokonaistyövoimakustannukset olivat kertomusvuonna euroa, josta varsinaista vuosipalkkasummaa oli euroa ja välillisiä työvoimakustannuksia euroa (21 prosenttia vuosipalkkasummasta). Vaihtuvuus Taulukko 6 Henkilöstön vaihtuvuus Lähtövaihtuvuus ja muu poistuma Lähtövaihtuvuus (uusi työnantaja) 13 % 7 % 29 % Siirtynyt eläkkeelle 0 % 0 % 0 % Kuollut 0 % 0 % 0 % Palkaton loma/virkavapaus 4 % 0 % 3 % Vuorotteluvapaa 0 % 0 % 0 % Lomautus 0 % 0 % 0 % Äitiysloma 0 % 7 % 0 % Yhteensä (kokonaispoistuma) 17 % 14 % 32 % Luonnollinen poistuma 13 % 7 % 29 % Tulovaihtuvuus ja muista syistä tulleet Tulovaihtuvuus (toiselta työnantajalta tulleet) 21 % 18 % 13 % Siirtynyt eläkkeeltä 0 % 0 % 0 % Palannut palkattomalta lomalta/virkavapaalta 0 % 4 % 0 % Palannut vuorotteluvapaalta 0 % 0 % 0 % Lomautus päättynyt 0 % 0 % 0 % Muu tulosyy (opiskelija, paluu työelämään) 4 % 0 % 3 % Tuntematon tulosyy 0 % 0 % 0 % Palannut äitiyslomalta 0 % 4 % 0 % Yhteensä 29 % 25 % 16 % Varsinainen tulovaihtuvuus 25 % 18 % 13 % Henkilöstön vaihtuvuudella mitataan, miten paljon henkilöitä on lähtenyt tai tullut palvelukseen kertomusvuoden aikana. Henkilöstöä poistuu lähtövaihtuvuuden ja muun poistuman kautta. Lähtövaihtuvuuteen henkilö luetaan silloin, kun hän siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Muuhun poistumaan lasketaan henkilön siirtyminen eläkkeelle, palkattomalle lomalle tai virkavapaalle, sekä eroaminen muusta syystä. Luonnollisella poistumalla tarkoitetaan toisen työnantajan palvelukseen tai eläkkeelle siirtyneitä sekä kuolleita. Tulovaihtuvuus luokitellaan sen mukaan, missä henkilö on toiminut välittömästi ennen tuloaan organisaatioon. Vaihtuvuutta koskevat prosenttiluvut on laskettu suhteuttamalla työpaikkaa vaihtaneiden henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun ( ) henkilöstön lukumäärään (31). Tutkimuslaitoksen henkilöstön suhteellinen kokonaispoistuma vuonna 2011 oli 32 % ja luonnollinen poistuma 29 %. Oikeuspoliittisen tutkimuslai-