Kilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus

Transkriptio

1 Kilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus Ahti Salo, Antti Silvast, Matti Ollila, Antti Punkka Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) sekä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Teknillinen korkeakoulu OPM Tutkijatapaaminen

2 23% 29% 36% 35% 35% 2

3 Ulkopuolinen rahoitus tulee monista lähteistl hteistä TKK:n v Miten paljon työtä tutkimusryhmät käyttävät ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen? Missä kanavissa syntyy eniten tutkimuksellisia tuloksia suhteessa kokonaistyömäärään? 3

4 Rahoituskanavat Senioriteettitasot Tulokset Teknillinen korkeakoulu Budjettirahoitus Yliopiston oma hankerahoitus Suomen Akatemia OPM:n tutkijakoulupaikat Huippuyksikkörahoitus Tekes Kotimainen yritysrahoitus Ministeriöt, valtion virastot ja liikelaitokset Kaupunki, kunnat ja muu aluehallinto Säätiöt (ml. stipendit) Tutkimusryhmän johtaja Tohtoritasoinen tutkija Tohtorikoulutettava - ryhmän jäsen Tohtorikoulutettava - ryhmän ulkopuolinen Pro gradu/diplomityöntekijä - ryhmän jäsen Pro gradu/diplomityöntekijä - ryhmän ulkopuolinen Tutkimusapulainen / -avustaja Muu mikä? Tohtorin tutkinnot - ryhmän jäsen Tohtorin tutkinnot - ryhmän ulkopuolinen Ylemmät korkeakoulututkinnot- ryhmän jäsen Ylemmät korkeakoulututkinnot - ryhmän ulkopuolinen Ryhmän järjestämät kurssit Kansainvälisen tiedekustantajan julkaisema kirja ISI-artikkeli Artikkeli muussa referoidussa kvsarjajulkaisussa Referoitu artikkeli kansainvälisessä kirjassa tai konferenssijulkaisussa Ulkomailla julkaistu monografia EU-rahoitus Ulkomainen yritysrahoitus Muu ulkomainen rahoitus Ryhmän ulkopuolinen rahoitus Kotimaisen tiedekustantajan kirja Referoitu kotimainen tieteellinen julkaisu Referoitu artikkeli kotimaisessa kirjassa tai konferenssijulkaisussa Suomessa julkaistu monografia4

5 Lähestymistapa Tarkastellaan tutkimusryhmiä suhteessa rahoituskanaviin Ulkopuolinen rahoitus hankitaan ensisijaisesti tutkimusryhmissä Vain ryhmissä tieto rahoituksen hankintaan käytetyistä työmääristä Jäsentely Ryhmässä tehdyt henkilötyömäärät senioriteettitasoittain v Henkilötyövuodet ja ryhmän tulokset rahoituskanavittain» Mistä kanavista työpanokset rahoitettu?» Miten merkittäviä eri kanavat ovat olleet tulosten aikaansaamisessa? Tutkimusaineisto Kolme erilaista tutkimusalaa (fysiikka, yhteiskuntapolitiikka, konetekniikka) Haastateltu kultakin vajaata kymmentä tutkimusryhmän johtajaa Suomen eri yliopistot hyvin edustettuina 5

6 Fysiikka Ryhmien rakenteet eroavat Yhteiskuntapolitiikka Konetekniikka 6

7 Fysiikka Rahoituspohja vaihtelee Yhteiskuntapolitiikka Konetekniikka 7

8 Ulkopuolisen rahoituksen hankinta ja käyttk yttö Rahoitusmahdollisuuksien etsiminen Rahoituslähteiden tunnistaminen ja yhteistyöverkostojen rakentaminen siihen pisteeseen asti, jossa päätös hanke-esityksen laatimisesta tehdään Hanke-esitysten valmistelu Tämän jälkeinen valmistelutyö aina siihen pisteeseen asti, kunnes hakemus on jätetty Tutkimushankkeiden hallinnointi Hallinnolliset tehtävät ja ulkopuolisen rahoituksen käytön edellyttämä raportointityö Tutkimushankkeiden toteutus Varsinainen tutkimustyö ja sen puitteissa tehtävä jatko- ja peruskoulutus 8

9 Fysiikan tutkimusryhmien kokonaistilanne Ryhmien johtajat käyttävät ajastaan noin kolmanneksen muuhun kuin itse tutkimukseen Muilla tasoilla suhteessa enemmän aikaa varsinaiseen tutkimustyöhön Kanavien välillä merkittäviä eroja 9

10 Varsinaisen tutkimustyön n osuus ryhmien johtajilla Eri rahoituskanavissa ryhmien johtajilla hyvin erilaiset edellytykset käyttää omaa aikaansa varsinaiseen tutkimustyöhön Tunnuslukuna missä T 4 E = T 1+ T 2 + T 3+ T 4 T1 T2 T 3 T4 =etsiminen, =valmistelu, =hallinnointi, =toteutus 10

11 Varsinaisen tutkimustyön n osuus ryhmän n tasolla Tällöin eri senioriteettitasojen työpanokset täytyy rinnastaa Jos senioriteettitasoja painotetaan palkkauskustannusten mukaan (johtaja 42%, post doc 26%, tohtorikoulutettava 18%, lopputyöntekijä 14%), tutkimustyöhön käytetään 11

12 Kanavien tuloksellisuuden vertailu Eri kanavissa tehtävät hankkeet hyvin erilaisia Ne antavat esimerkiksi erilaiset edellytykset kv-huippujulkaisujen laatimiselle Mitkä kanavat ovat sikäli hyviä, että niihin liittyvällä työpanoksella ryhmät tuottavat enemmän tutkimuksellisia tuloksia muihin kanaviin verrattuna?... kun huomioon otetaan se, että rahoituskanavaan liittyvä työpanos koostuu varsinaisen tutkimustyön tekemisen lisäksi rahoitusmahdollisuuksien etsimisestä, hanke-esitysten valmistelusta ja hankkeiden hallinnoinnista Kysymykseen vastaaminen edellyttää panosten ja tulosten täsmentämistä ja osin yhteismitallistamista 12

13 Fysiikan tutkimusryhmien tulos-panos panos-profiilitprofiilit 13

14 Missä Systeemianalyysin kanavissa laboratorio tuotetaan eniten tohtorin- tutkintoja suhteessa ryhmien työpanostukseen? 14

15 Tulosten rinnastaminen vaatii arvioita näiden n tärkeydestä 15

16 Mitkä kanavat ovat hyviä ä,, jos tuloksia arvotetaan ensimmäisen isen vastaajan mukaan? Lasketaan eri kanavien tulos-panos-suhteet tulos senioriteetti (yhden tuloksen arvo) ( tulosten lukumäärä) (yksikkötyöpanoksen arvo) ( työpanoksen määrä) annetuilla arvostuksilla ja verrataan näitä keskenään 16

17 Entä kun vastaajilla erilaisia arvostuksia? Kaikkien esittämät arvostukset ovat relevantteja Lasketaan kunkin kanavan tehokkuus kaikkien arvostuksilla ja valitaan saaduista luvuista suurin (Data Envelopment Analysis, DEA) 17

18 Kommentteja haastatteluista Tulosten rajaaminen vain mitattaviin suureisiin ei kuvasta yliopiston yhteiskunnallista vaikuttavuutta Patentit, spin-off yritykset, osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun Työpanoksen mittaaminenkaan ei yksioikoista Työajan virallinen seuranta ei vastaa todellisuutta monien tutkimusryhmien johtajat tekevät yli 60 tunnin työviikkoja Rahoituskenttä merkitävässä murroksessa Strategisen osaamisen huippukeskittymät (SHOK) käynnistymässä Eriäviä näkemyksiä laajempien/pitkäjänteisempien hankkeiden tarpeesta Kanavien tai hakutilaisuuksien väheneminen ryhmien kannalta iso riski! 18

19 Näkökulmia kulmia ja mahdollisuuksia Viitekehys eliminoi osin double counting -ilmiötä Usein yksittäistä ryhmää arvioidaan usein monilta tahoilta, jolloin samat tutkimukselliset tulokset saattavat näkyä moneen eri suuntaan Tässä kehitetty kokonaisvaltainen viitekehys antaa osin perustellumman kuvan eri rahoituskanavien merkityksestä ja rinnakkainolosta Eri tuloksia ja panostuksia voidaan arvottaa Subjektiivisia arvostuksia pyydettävissä asiantuntijoilta Kysymyksenasetteluja Miten eri tieteenaloilla olevien ryhmien profiilit poikkeavat toisistaan? Mitkä kanavat tukevat parhaiten minkäkinlaisten tulosten tuottamista? Minkä kanavien pariin tutkimusryhmiä tulisi kannustaa? 19

20 Vuoden 2009 tavoitteista Laajemman tutkimusaineiston hankkiminen ja tarkastelu Verkkopohjainen tutkimusryhmille suunnattu kysely Hypoteesien täsmentäminen ja tilastollinen testaus Dynaamisten ilmiöiden tarkastelu Tutkimusryhmien dynamiikan mallintaminen suhteessa rahoittajakenttään Julkaisutoiminta ja kansainvälinen yhteistyö Ensimmäinen kv-lehtiartikkeli valmistumassa talvella 2009 Yhteistyö University of Sussexin Science Policy Research Unitin (SPRU) kanssa (Andrew Stirling) Tehokkuusanalyysien reflektiivinen tarkastelu ja diversiteetin huomiointi 20