Palkat nousivat NIUKASTI

Transkriptio

1 TYÖMARKKINATUTKIMUS Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa nousi euroon. Mediaanipalkka oli euroa kuukaudessa. 26 TEK 2/2012

2 TYÖMARKKINATUTKIMUS Tyypillinen diplomi-insinööri on 38-vuotias ja tienaa noin euroa. TEKin työmarkkinatutkimuksen mukaan keskipalkka kohosi 1,9 prosenttia edellisestä vuodesta. Luvuissa ovat mukana vain vastaajat, joiden ylin tekniikan alalta suoritettu tutkinto on diplomiinsinöörin tutkinto. Aiempina vuosina joukosta ei ole karsittu vastaajia, joilla on lisäksi jokin ylempi tutkinto. Jos he olisivat edelleen mukana, kaikkien diplomi-insinöörien keskipalkka olisi euroa (muutos edellisestä vuodesta 1,8 prosenttia) ja palkka euroa. Uuden määritelmän täyttävien diplomi-insinöörien ikä on 38 vuotta. Asiantuntijoita on 59 prosenttia, keskijohtoa 28 prosenttia ja ylempää johtoa 14 prosenttia. Naisvastaajia oli tällä kertaa vain 17 prosenttia. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevistä diplomi-insinööreistä enemmistö eli 54 prosenttia työskentelee edelleen teollisuuden palveluksessa. Teollisuuden keskipalkka on euroa, ja se kehittyi samaa tahtia muiden DI-palkkojen kanssa, 1,9 prosenttia vuodessa. Teollisuuden palkkojen on euroa kuukaudessa. Nuoret painavat keskipalkkoja Diplomi-insinöörien alkupalkkojen on nyt ja 3150 euroa kuukaudessa toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa. Keskipalkka laski edellisestä vuodesta peräti 5,2 prosenttia. Vuosi 2010 ei kuitenkaan ollut normaali vertailuvuosi, sillä tutkinnonuudistuksen vauhdittamana valmistui tuplasti normaalivuotta enemmän diplomi-insinöörejä, osa tavanomaista kokeneempia. Alkupalkkatilastoista yritettiin tuolloin tuoreeltaan puhdistaa selvimmät tapaukset pois, mutta se ei ilmeisesti täysin onnistunut, sillä ikiteekkareista siivottuun tilastoonkin verrattuna keskipalkka nousi tänä vuonna vain 0,7 prosenttia. Se on tavanomaista huomattavasti vähemmän. Vuosi 2010 oli poikkeuksellinen, mutta valmistuvat vuosikurssit ovat toki muutenkin olleet jo pitkään huomattavasti suurempia kuin ammattivuosiltaan kokeneimpien vuosikurssit. Lisäksi netissä tehtäviin palkkakyselyihin vastaavat aktiivisimmin juuri nuorimmat. Vastausaktiivisuus on suurimmillaan vuosina 2005 valmistuneiden keskuudessa. Tänä vuonna tämä ilmiö korostui jostain syystä erityisen voimakkaasti. Jos sama kehitys jatkuu, tulevina vuosina on syytä ottaa käyttöön painokertoimet, mikäli koko ammattikunnan palkkakehityksestä halutaan julkistaa jotain keskilukuja. Muussa tapauksessa koko keskipalkka on ehkä syytä heittää sivuun ja tarkastella mieluummin valmistumisvuoden ja muiden muuttujien mukaan piirrettyjä graafeja. Turvallisin mielin voinee sentään edelleen sanoa, että tyypillinen diplomi-insinööri on 38-vuotias ja tienaa noin euroa. Reaaliansiokehitys sittenkin plussalla? Vuoden keskimääräinen inflaatio oli Tilastokeskuksen mukaan 3,4 prosenttia. Äkkiseltään näyttäisi siltä, että palkkakehitys on jäänyt pahasti jälkeen. Työnantajien käyttämää henkilöidenttistä palkkakehitystä lähinnä vastaava valmistumisvuosi-identtinen kehitys oli toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa työskentelevillä diplomiinsinööreillä kuitenkin 6,0 prosenttia. Tämä luku saadaan, kun kuvitellaan, että koko ammattikunta on saanut vuoden lisää kokemusta eikä vastavalmistuneita oteta huomioon. Ehkä parhaiten todellista tilannetta kuvaa tällä kertaa ammattivuosi-identtinen palkkakehitys, joka oli diplomi-insinööreillä 3,2 prosenttia. Ammattivuosi-identtinen muutos kertoo, miten palkat olisivat muuttuneet, jos vuoden vastaajilla olisi takana keskimäärin sama määrä ammattivuosia valmistumisen jälkeen kuin edellisen vuoden vastaajilla. Näin kiepautettuna reaaliansiokehitys olisi jo aavistuksen plussan puolella. Arkkitehtien palkat laahaavat jäljessä Arkkitehdit ja maisema-arkkitehdit tulivat mukaan työmarkkinatutkimukseen vasta pari vuotta sitten. Heiltä saatiin tänä vuonna 254 vastausta, lähes sata vähemmän kuin vuosi sitten, jolloin osallistumisessa oli vielä uutuudenviehätystä. Vastausosuus ei sinällään romahtanut muita ryhmiä alhaisemmaksi, mutta absoluuttinen lukumäärä on kovin pieni hienojakoiseen tarkasteluun. Arkkitehtivastaajien keskipalkka oli euroa ja muutos viime vuodesta 2,1 prosenttia. Myös palkka lähestyy vihdoin euron maagista rajaa, mikä ei tosin ole kovin paljon ottaen huomioon, että arkkitehtien -ikä on 44 vuotta, kuusi vuotta diplomi-insinöörejä korkeampi. lehti.tek.fi TEK 27

3 TYÖMARKKINATUTKIMUS Vastaajat tutkinnon mukaan Jatkotutkinto (TkL, TkT, FL tai FT) 9 % Filosofian maisteri 6 % Arkkitehti 3 % Muu tutkinto 2 % Diplomiinsinööri 81 % Vastaajat ylimmän tutkinnon mukaan (n = 9 589) lkm % Diplomi-insinööri Arkkitehti Filosofian maisteri Jatkotutkinto (TkL, TkT, FL tai FT) Muu tutkinto Yhteensä Vastaajat toimiaseman mukaan Asiantuntijatehtävät 19 % Ylin johto 5 % Johto 8 % Vastaajat toimiaseman mukaan (n = 9 255) lkm % Ylin johto Johto Vaativat asiantuntijatehtävät 30 % Ylempi keskijohto 19 % Alempi keskijohto 6 % Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät Yhteensä Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 13 % 28 TEK 2/2012

4 TYÖMARKKINATUTKIMUS Vastaajat työnantajan mukaan Yliopistot 7 % Valtiosektori 8 % Kuntasektori 7 % Vastaajat työnantajan mukaan (n = 9 421) lkm % Teollisuus Suunnitteluala Muut palvelualat Teollisuus 47 % Yliopistot Valtiosektori Muut palvelualat 22 % Kuntasektori Yhteensä Suunnitteluala Ikäero selittyy sillä, että arkkitehtien koulutusmäärät ovat pysyneet diplomi-insinöörejä tasaisempina. Arkkitehtien hidas palkkakehitys ei siis johdu siitä, että ammattikunnan ikärakenteessa olisi tapahtunut muutoksia: myös edellisen vuoden tulosten kanssa ammattivuosi-identtiseksi tasattu palkkakehitys oli noin 2 prosenttia. Arkkitehdeista lähes puolet (49 prosenttia) työskentelee suunnittelualalla, enimmäkseen pienehköissä insinööri- ja arkkitehtitoimistoissa, ja 34 prosenttia kuntasektorilla. Näiden alojen palkat ovat diplomi-insinööreilläkin esimerkiksi teollisuutta heikommat. Yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneesta arkkitehdista työskentelee toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa. Maisterit työllistyvät softayrityksiin Tekniikan alalla työskentelee diplomi-insinöörien ja arkkitehtien ohella myös alati kasvava joukko muita akateemisia, pääasiassa filosofian maistereita, jotka ovat opiskelleet matematiikkaa, fysiikkaa, tietojenkäsittelytiedettä tai suunnittelumaantiedettä. Heistä 644 vastasi tänä vuonna huutoon ja kertoi omasta työmarkkinatilanteestaan. Kyselyyn vastanneiden filosofian maistereiden keskipalkka oli toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa euroa. Muutos edellisestä vuodesta oli suurempi kuin muilla tekniikan akateemisilla, keskipalkka nousi 3,1 prosenttia ja saman verran. Tyypillinen tekniikan alalla työskentelevä filosofian maisteri on samanikäinen kuin DI-serkkunsakin, 38-vuotias. Maistereista 33 prosenttia työskentelee teollisuudessa ja muutama prosentti suunnittelualalla, mutta eniten heitä työllistää muu yksityinen sektori (39 prosenttia), muun muassa tietotekniikan palvelualan yritykset. Maistereiden palvelualojen palkat eivät jää jälkeen teollisuuden maistereiden palkoista. Myös valtion leipiin on päätynyt kohtalaisen moni maisteri (12 prosenttia). Tohtorit ylenevät nopeasti Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit suorittivat tieteellisiä jatko-opintoja ahkerasti jo 1990-luvun lamavuosina. Suoritettujen jatkotutkintojen määrä suhteessa muutaman edeltävän vuoden aikana valmistuneisiin diplomi-insinööreihin ja arkkitehteihin ei ole noussut enää noista vuosista, pikemminkin hieman laskenut. Jatkotutkinnon suorittaneiden kokonaismäärä on silti kasvanut huimasti diplomi-insinööritutkintojen vanavedessä, ja nykyään lähes kaikki jatkotutkinnot ovat suoraan tohtoritutkintoja. Tohtoreita alkaa siis olla paljon. Kaikista näistä lisensiaateista ja tohtoreista 853 henkilöä vastasi tällä kertaa TEKin työmarkkinatutkimukseen. Toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa työskentelevien keskipalkaksi saatiin euroa, reilut 500 euroa enemmän kuin diplomi-insinööreillä. Tohtorien ja lisensiaattien työura vie muita useammin valtion leipiin (22 prosenttia) ja yliopistoon (16 prosenttia), joten he tienaavat palkkansa aloilta, jotka muutoin tiedetään keskivertoa kitsaammiksi palkanmaksajiksi. Riemua onnistuneista palkkaneuvotteluista hillitsee kuitenkin tieto, että tämän porukan -ikä on 45,5 vuotta eli heillä on lehti.tek.fi TEK 29

5 TYÖMARKKINATUTKIMUS Vastaajien palkat joulukuussa ( ) Vakituinen kokopäivätyö Määräaikainen kokopäivätyö Määräaikaisten osuus (%) Keskiarvo Mediaani fraktiili fraktiili Keskiarvo Mediaani fraktiili fraktiili Diplomi-insinööri* % Yksityinen sektori % Teollisuus % Suunnitteluala % Muut palvelualat % Yliopistot % Valtiosektori Kuntasektori % Arkkitehti* ** 3 % Filosofian maisteri* % Tieteellinen jatkotutkinto % (TkL, TkT, FL tai FT) * ei jatkotutkintoa ** liian vähän havaintoja TEK ry Vastaajien alkupalkat ( )* Vakituinen kokopäivätyö Määräaikainen kokopäivätyö Määräaikaisten Keskiarvo Mediaani fraktiili fraktiili Keskiarvo Mediaani fraktiili fraktiili osuus (%) Diplomi-insinööri % Yksityinen sektori % Teollisuus % Suunnitteluala ** 15 % Muut palvelualat ** 13 % Yliopistot ** ** % Valtiosektori ** ** ** 82 % Kuntasektori ** ** 55 % Arkkitehti ** ** ** Filosofian maisteri ** 33 % * vuoden aikana valmistuneiden palkat joulukuussa ** liian vähän havaintoja TEK ry takana myös enemmän työvuosia kuin muilla. Lisäksi he kuuluvat muita useammin organisaation ylempään johtoon (21 prosenttia). Palkkaero diplomi-insinööreihin selittyykin pääasiassa ammattivuosien määrällä ja toimiasemalla. Jatkotutkintoa ei näiden lukujen valossa kannata tehdä, jotta saisi parempaa palkkaa nykyisestä työstään, varsinkaan yksityisellä sektorilla. Tohtoroituminen voi kuitenkin olla hyvä investointi, jos tavoittelee nopeaa urakehitystä etenkin julkisella sektorilla ja yliopistomaailmassa. Tarkistus laskentaperusteisiin Tutkimuksen tulokset kuvaavat vastaajien päätoimen työtilannetta ja kuukausiansiota bruttona joulukuussa. Vastauksia saatiin kaikkiaan kappaletta eli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kokonaiskuukausiansio sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon ja kuukausittain maksettavat muuttuvat erät, kuten esimerkiksi myyntiprovisiot ennen ennakonpidätystä. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset, lomarahat, vuosibonukset eivätkä sellaiset tulospalkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pitemmältä ajalta. Keskipalkan ilmoittamisperusteita on muutettu hieman edellisestä vuodesta kaikissa vertailuryhmissä (diplomi-insinööreissä, arkkitehdeissa ja filosofian maistereissa) siten, että tekniikan alan tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneet on siivilöity vastaajien joukosta erilleen omaksi ryhmäkseen. Lukuja on luonnollisesti verrattu edellisen vuoden aineistosta samoilla periaatteilla laskettuihin lukuihin. Muutoksen syy on jatkotutkinnon suorittaneiden määrän kasvu vuosien saatossa riittävän suureksi, jotta heidän palkoistaan on mahdollista ja järkevää ilmoittaa tietoja myös erikseen. Palkkakäyrissä ovat mukana edellisten vuosien tapaan sekä vakituisten että määräaikaisten kokopäiväistä työtä tekevien palkat. Määräaikaisia on vajaat kahdeksan prosenttia. Lisää työmarkkinatutkimuksen tuloksia on luvassa huhtikuun TEK-lehdessä ja TEKin jäsensivuilla. Kiitokset kaikille vastaajille! 30 TEK 2/2012

6 TYÖMARKKINATUTKIMUS Palkkakuvioiden merkinnät n = vastaajien lukumäärä :n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee vastaajista. :n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee vastaajista. Mediaani = suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka. Mediaania suurempia ja pienempiä palkkoja on lukumääräisesti yhtä paljon. :n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee vastaajista. :n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee vastaajista. Työmarkkinatutkimuksessa käytetty palkkakäsite on kokonaiskuukausiansio bruttona. Se sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon (esim. puhelinetu 20 ) ja kuukausittain maksettavat erät kuten myyntiprovisiot. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset, lomarahat, vuosibonukset eivätkä sellaiset tulospalkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pidemmältä ajalta. Palkkakuvioissa ovat mukana sekä vakituisten että määräaikaisten työsuhteiden palkat. Palkkakuvioissa ei ole mukana tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneita vastaajia, ellei toisin mainita. lehti.tek.fi TEK 31

7 TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa kattavasti tietoa yliopistosektorin palkoista työn vaativuuden mukaan. Yliopistoissa käytetään erilaisia asteikkoja opetus- ja tutkimushenkilö kunnan ja muun henkilökunnan vaativuuden ja suoriutumisen arviointiin. Jälkimmäisen ryhmän vastauksia saatiin turhan niukasti jatkoanalyysiä ajatellen. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan vastauksista kuitenkin muodostuu melko selkeä kuva tekniikan alan palkkapolitiikasta. Heidän vaativuustasonsa vaihtelevat asteikolla 1 11 ja suoritustasonsa asteikolla TEK 3/2012

8 TYÖMARKKINATUTKIMUS Vaativuuden määrittelyssä selkeät sävelet Yliopistoilla näyttäisi olevan sisäisesti melko yhtenäiset ja jäykät käytännöt vaativuustason määrittämiseen, ainakin siinä mielessä, että saman koulutuksen omaavien ja samalla nimikkeellä samassa yliopistossa työskentelevien henkilöiden vaativuustasot ovat erittäin todennäköisesti samat. Suoritustasoa käytetään välillä palkan säätämiseen tasolle, joka on päätetty etukäteen budjetti- tai muista syistä sopivaksi. Väitöskirjavaiheessa käytössä ovat tyypillisimmin vaativuusluokat 2 4, ja tohtoroitumisen jälkeen luokat tästä ylöspäin. Aalto-yliopiston vastaajista yksikään ei työskentele vaativuustasolla 1, mutta muissa yliopistoissa tämäkin luokka näyttäisi olevan aktiivikäytössä tohtoriopiskelijoiden työn arvioinnissa. Professorit sijoittuvat useimmin tasoille Suoritus vaihtelee tarpeen mukaan Vaikuttaa siltä, että henkilökohtaista suoritustasoa käytetään välillä palkan säätämiseen tasolle, joka on päätetty etukäteen budjetti- tai muista syistä sopivaksi. Tähän viittaa esimerkiksi se, että suoritus tasot eivät jakaudu tasaisesti vaativuusluokittain. Alimpien vaativuustasojen tehtävissä kukaan ei suoriudu erinomaisesti, kun taas korkeilla vaativuustasoilla kukaan ei suoriudu heikosti. Myös mahdollisesti virheellinen tai ainakin tavallisesta poikkeava vaativuusarvio korjataan ilmeisesti joskus kajoamalla suoritustasoon. Eräässä yliopistossa nuorempi tutkija voi työskennellä laitoksesta riippuen vaativuustasolla 7 ja suoritustasolla 1 tai vaativuustasolla 1 ja suoritustasolla 7. Kuukausipalkassa on kuitenkin vain parin sadan euron ero. Seuraavilla sivuilla on lisää muilla sektoreilla työskentelevien palkkakäyriä. Osa työmarkkinatutkimuksen tuloksista on julkaistu jo TEK-lehdessä 2/12. Tuoreita palkkatietoja päivitetään TEKin jäsensivuille pitkin kevättä. Työmarkkinatutkimuksen tuloksia riittää vielä ilmestyvään TEK-lehteenkin. Yliopistosektorin DI-taustaiset (myös TkL ja TkT) Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön palkat n = 503 Valmistumisvuosi (DI-tutkinto) TEK ry n = 417 Vaativuustaso TEK ry lehti.tek.fi TEK 29

9 TYÖMARKKINATUTKIMUS Palkkakuvioiden merkinnät n = :n fraktiili = vastaajien lukumäärä se palkka, jota vähemmän ansaitsee vastaajista. Yksityisen sektorin diplomi-insinöörit :n fraktiili = Mediaani = se palkka, jota vähemmän ansaitsee vastaajista. suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka. Mediaania suurempia ja pienempiä palkkoja on lukumääräisesti yhtä paljon. :n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee vastaajista. :n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee vastaajista. Työmarkkinatutkimuksessa käytetty palkkakäsite on kokonaiskuukausiansio bruttona. Se sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon (esim. puhelinetu 20 ) ja kuukausittain maksettavat erät kuten myyntiprovisiot. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset, lomarahat, vuosibonukset eivätkä sellaiset tulospalkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pidemmältä ajalta. Palkkakuvioissa ovat mukana sekä vakituisten että määräaikaisten työsuhteiden palkat. Palkkakuvioissa ei ole mukana tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneita vastaajia, ellei toisin mainita. n = Valmistumisvuosi TEK ry Teollisuuden diplomi-insinöörit Suunnittelualan diplomi-insinöörit n = Valmistumisvuosi TEK ry n = 726 Valmistumisvuosi TEK ry 30 TEK 3/2012

10 TYÖMARKKINATUTKIMUS Kuntasektorin diplomi-insinöörit Valtiosektorin diplomi-insinöörit n = 394 Valmistumisvuosi TEK ry n = 493 Valmistumisvuosi TEK ry IPE-palkat 1 Job Grade -palkat n = 687 IPE-luokka TEK ry n = 500 Job Grade TEK ry lehti.tek.fi TEK 31

11 TYÖMARKKINATUTKIMUS Ylin johto Johto n = 374 Valmistumisvuosi TEK ry n = 568 Valmistumisvuosi TEK ry Ylempi keskijohto Alempi keskijohto n = Valmistumisvuosi TEK ry n = 434 Valmistumisvuosi TEK ry 32 TEK 3/2012

12 TYÖMARKKINATUTKIMUS Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät n = 434 Valmistumisvuosi TEK ry n = 774 Valmistumisvuosi TEK ry Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät n = Valmistumisvuosi TEK ry n = Valmistumisvuosi TEK ry lehti.tek.fi TEK 33

13 TEKIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Meriittikorotukset vaihtuvat Hekot uran alkuvaiheessa Noin kolmasosa vastaajista on aikaisempina vuosina saanut henkilökohtaisia palkankorotuksia. Lamavuonna 2009 osuus putosi siitä puoleen. Siitä on noustu parin vuoden aikana 27 prosentin tasolle. Henkilökohtaisen palkankorotuksen saaneilla palkka nousi edellisestä vuodesta keskimäärin 385 euroa ja nousu oli 300. Todelliset meriittikorotukset ovat tätäkin pienempiä, sillä osa palkannoususta on usein yleiskorotusta. Meriittikorotuksia jaetaan erityisesti uran alkuvuosina. Lähes 11 prosenttia vastaajista kertoi siirtyneensä vuoden aikana uusiin tehtäviin samalla työnantajalla. Heistä 94 protulospalkkioihin Teksti Henna Laasonen Vuosiperuspalkat nousivat joulu-tammikuussa toteutetun TEKin työmarkkinatutkimuksen mukaan keskimäärin 2,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Tulospalkkioiden kasvu nosti kokonaisvuosiansioita 3,4 prosenttia. Tulospalkkioiden piirissä on jo kaksi kolmesta yksityisen sektorin tekkiläisestä. Heistä yli 83 prosenttia arveli saavansa tulospalkkion myös vuodelta. Yksityisen sektorin tulospalkkioiden on nyt euroa. Tyypillisin tulospalkkio lienee kuukauden palkka tai osia siitä, mutta suuret tulospalkkiot nostavat a. Julkisella sektorilla tulospalkkioiden piirissä on alle 30 prosenttia vastaajista ja keskimääräiset tulospalkkiot jäävät reilusti jälkeen yksityisestä sektorista. Vuosipalkat ja tulospalkkiot on esitetty tarkemmin seuraavilla sivuilla. vastaajista vaihtoi uuden työnantajan palvelukseen. sentilla palkka nousi edellisestä vuodesta, keskimäärin 653 euroa ja lla mitattuna 500 euroa. Uraliikkuvuus oli vastaajien joukossa melkoista, sillä lisäksi peräti 10 prosentilla palkka muuttui vuoden aikana, koska työnantajakin vaihtui. Suurimmalla osalla heistä suunta oli ylöspäin, keskimäärin palkka nousi 770 euroa, ja nousu oli 600 euroa. Lisää työmarkkinatutkimuksen tuloksia löytyy aiemmista TEK-lehdistä sekä TEKin jäsensivuilta. Henkilökohtaisen palkankorotuksen saaneiden osuus (%) iän mukaan % Yksityinen sektori Julkinen sektori Yksityinen sektori (trendi) Julkinen sektori (trendi) Ikä TEK ry 32 TEK 4/2012

14 Taulukko 1. Vuosipalkat ( /v). Verotettava kokonaisvuosiansio sisältää peruspalkan lisäksi tulospalkkiot, lomarahat ja muut palkanlisät sekä mahdolliset pääomatulot. Yksityinen sektori Verotettava kokonaisvuosiansio Keskiarvo Mediaani ylin johto johto ylempi keskijohto alempi keskijohto erittäin vaativat asiantuntijatehtävät vaativat asiantuntijatehtävät asiantuntijatehtävät yhteensä Vuosiperuspalkka ylin johto johto ylempi keskijohto alempi keskijohto erittäin vaativat asiantuntijatehtävät vaativat asiantuntijatehtävät asiantuntijatehtävät yhteensä Julkinen sektori Verotettava kokonaisvuosiansio ylin johto johto ylempi keskijohto alempi keskijohto erittäin vaativat asiantuntijatehtävät vaativat asiantuntijatehtävät asiantuntijatehtävät yhteensä Vuosiperuspalkka ylin johto johto ylempi keskijohto alempi keskijohto erittäin vaativat asiantuntijatehtävät vaativat asiantuntijatehtävät asiantuntijatehtävät yhteensä Kokonaisvuosiansiot yhteensä Vuosiperuspalkat yhteensä TEK ry Toimiasemat Ylin johto pää-, toimitus-, varatoimitusjohtaja, hallituksen jäsen, rehtori Johto tekninen, henkilöstö-, markkinointi-, tutkimusjohtaja; professori Ylempi keskijohto osasto-, suunnittelu-, tutkimus-, käyttö-, laatu-, myynti-, projektipäällikkö, useita alaisia Alempi keskijohto jaos-, alue-, piiripäällikkö, muut esimiestehtävät Erittäin vaativat asiantuntija tehtävät ylimmän johdon esikuntatehtävät, koko yritystä koskevat tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtävät, lehtori, opettaja Vaativat asiantuntijatehtävät vaativat suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtävät Asiantuntijatehtävät muut asiantuntijatehtävät Toimiasemia on luonnehdittu työmarkkina tutkimuksen kysymys lomakkeessa esimerkkien avulla. lehti.tek.fi 33

15 TYÖMARKKINATUTKIMUS Taulukko 2. Tulospalkkiot ( /v) Tulos - palkkauksen piirissä (%) Tulos - palkkionsa ilmoittaneet (%) Osuus vuosiansioista (%) Keskiarvo Mediaani Yksityinen sektori ylin johto 59,8 78,4 14, johto 78,5 81,9 13, ylempi keskijohto 75,7 86,7 8, alempi keskijohto 71,5 82,6 7, erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 74,0 85,7 8, vaativat asiantuntijatehtävät 64,7 85,2 7, asiantuntijatehtävät 50,1 77,8 6, yhteensä 66,6 83,8 8, Julkinen sektori ylin johto 20,8 80,0 3, johto 28,2 85,7 4, ylempi keskijohto 33,6 88,0 3, alempi keskijohto 37,5 80,0 2, erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 19,4 88,5 3, vaativat asiantuntijatehtävät 31,0 86,4 3, asiantuntijatehtävät 23,0 81,0 2, yhteensä 27,1 85,1 3, Kaikki yhteensä 58,1 83,9 8, TEK ry Taulukko 3. Tulospalkkioiden osuus vuosiansioista (%) Keskiarvo Mediaani Yksityinen sektori ylin johto 14,1 3,8 6,7 12,0 18,8 29,5 johto 13,2 3,8 6,6 11,2 16,7 24,3 ylempi keskijohto 8,6 1,7 4,0 7,1 11,4 15,7 alempi keskijohto 7,8 1,9 3,7 6,5 10,1 14,6 erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 8,8 2,3 4,0 7,0 11,5 16,5 vaativat asiantuntijatehtävät 7,3 1,4 3,1 5,8 9,4 13,7 asiantuntijatehtävät 6,6 1,0 2,4 5,2 8,3 13,3 yhteensä 8,7 1,7 3,7 6,8 11,2 17,0 Julkinen sektori ylin johto 3,8 0,5 0,7 2,0 8,1 johto 4,5 0,9 1,5 3,1 5,4 11,9 ylempi keskijohto 3,1 0,9 1,5 2,8 3,8 4,6 alempi keskijohto 2,5 0,7 1,4 2,6 3,3 4,5 erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 3,7 1,0 1,3 2,4 3,7 5,8 vaativat asiantuntijatehtävät 3,2 0,7 1,5 2,2 3,4 5,0 asiantuntijatehtävät 2,9 0,6 1,1 2,1 3,9 4,8 yhteensä 3,3 0,7 1,3 2,4 3,8 5,2 Kaikki yhteensä 8,1 1,4 3,1 6,2 10,6 16,7 TEK ry Palkkakuvioiden merkinnät n = vastaajien lukumäärä :n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee vastaajista :n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee vastaajista = suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka, jota suurempia ja pienempiä palkkoja on lukumääräisesti yhtä paljon :n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee vastaajista :n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee vastaajista Palkkakuvioissa ovat mukana kaikki kokopäiväisesti työskentelevät vastaajat. Vuosipalkkojen osalta lisäehtona on vähintään 10 työkuukautta vuoden aikana. 34 TEK 4/2012

16 Kaikki diplomi-insinöörit, verotettava kokonaisvuosiansio /vuosi TEKrekry tie tulevaisuuteen TEK ry Valmistumisvuosi n = Teollisuuden diplomi-insinöörit, verotettava kokonaisvuosiansio /vuosi TEKin jäsen käy katsomassa uusimmat työpaikat TEK ry Valmistumisvuosi n = lehti.tek.fi 35