Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 64. Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 64 Kokoustiedot Aika tiistai klo 18:05-18:50 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Raili Päivinen Harriet Klar-Kristola Helena Haapsaari Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Rainer Lahti Risto Nevanlinna Ulla Palomäki Paula Pöntynen Nina From Seppo Salo Johanna Tikanmäki Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen Markku Antinoja Ossi Keränen Essi Leino Tiina Elo Yusef Abu Madi Mauri Hämäläinen kaupunkisuunnittelujohtaja liikennesuunnittelupäällikkö asemakaavapäällikkö va. yleiskaavapäällikkö kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja lakimies, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 64 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Mauri Hämäläinen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Jukka Lahti Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 64 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 174 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaehdotuksen 6 hyväksyminen nähtäville (MRA 19 ), alue , (Khasia), pöydälle Vastauksen antaminen asemakaavan 24 muutoshakemukseen koskien korttelin tontin 6 laajentamista Tuurinmäen lähivirkistysalueelle, 21. kaupunginosa Henttaa, (kielteinen päätös), pöydälle Suvela I, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan 30 muutokseksi, alue , 40. kaupunginosa Espoon keskus (Kh-Kv-asia) 179 Koskelo I, asemakaavan muutosehdotuksen 40 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 83. kaupunginosa Bodom Åminne, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen 45 nähtäville (MRA 27 ), alue , 45. kaupunginosa Kurttila Vermo, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 51. kaupunginosa Leppävaara 182 Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouspäivästä päättäminen syyskaudella

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 174 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 175 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Jukka Lahti.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 176 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / /2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 19 ), alue , (Kh-asia), pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Anu Ylitalo, puh Salla Karvinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksesta, alue , 2 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero 6911, 3 pyytää osayleiskaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot, 4 lautakunta järjestää osayleiskaavaehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Käsittelyn aikana jäsen Lintunen teki seuraavan ehdotuksen jäsenten Jukka Lahti ja Ulla Palomäen kannattamana: Muutetaan Kaitaanmetsän A1- osayleiskaavamerkintä A2 -merkinnäksi. Huomioidaan tästä johtuva laskennallinen k-m 2 -vähennys ensisijaisesti keskusta-alueen (C) mitoituksen lisäyksenä. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Jukka Lahden kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 176 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 64 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Kaitaa - Iivisniemi, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 2 Kaitaa - Iivisniemi, lausuntojen lyhennelmät ja vastineet 3 Kaitaa - Iivisniemi, mielipidekartta - Kaitaa - Iivisniemi, tapahtumaluettelo - Kaitaa - Iivisniemi, kaavakartta ja kaavamääräykset - Kaitaa - Iivisniemi, kaavaselostus - Kaitaa - Iivisniemi, kunnallistekninen tarkastelu - Kaitaa - Iivisniemi, liito-orava poikkeamispäätös - Kaitaa - Iivisniemi, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Osayleiskaava-alue on pinta-alaltaan noin 250 ha ja se sijaitsee Espoonlahden ja Matinkylän kaupunkikeskuksien välissä. Alue rajautuu pohjoisessa Länsiväylään, idässä Finnoon osayleiskaava-alueeseen, etelässä meren rantaan ja lännessä Hannusjärven pientaloalueeseen. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava-alue on osa laajempaa Finnoo - Kaitaa visiota sekä tulevaa Länsimetron jatketta Matinkylästä länteen. Alueelle sijoittuu metrolinja ja -asema. Aluetta on tarkoitus kehittää kaupunkimaiseksi, yhdyskuntarakennetta eheyttäväksi ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi asunto- ja työpaikkaalueeksi. Suunnitelma mahdollistaa toteutuessaan yhteensä noin asukasta ja työpaikkaa koko kaava-alueelle sekä metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristön kehittämisen tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi paikalliskeskukseksi.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 176 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 64 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Lähtökohdat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan valmistelun ja alueen maankäytön tehostamistavoitteiden taustalla on länsimetron ja länsimetron jatkamiseen liittyvät sopimukset ja päätökset. Länsimetron jatkeen asemiin ja niiden tulevaan maankäyttöön liittyvä ensimmäinen päätös tehtiin, kun Espoon kaupunginvaltuusto päätti metron toteuttamisesta Matinkylään asti toukokuussa 2008 ja linjasi samalla, että Matinkylän ja Kivenlahden välisen metro-yhteyden suunnittelu on aloitettava niin, että metron rakentaminen tälle välille on mahdollista aloittaa heti Matinkylään ulottuvan osuuden valmistuttua. Osayleiskaavan maankäytön suunnitteluun on vaikuttanut myös valtion ja Helsingin seudun kuntien sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi ko. sopimuksen Sopimuksessa ehtona valtion metron jatkeen kustannuksiin osallistumiselle on Espoon sitoutuminen asuntotonttien kaavoituksen kasvattamiseen. Lisäksi asuntotonttien lisäys tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille ja erityisesti nykyisiin ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava on todettu tarpeelliseksi, koska alueella tällä hetkellä voimassa olevan Espoon eteläosien yleiskaavan mitoitus tai tarkkuus ei vastaa tulevan Kaitaan metroaseman ympäristön maankäytön kehittämisen tavoitteisiin ja tarpeisiin. Vireille tulo ja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 176 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 64 Vireille tulosta on kuulutettu kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Osayleiskaavasta on laadittu päivätty ja tarkistettu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan kaavan internet -sivuilla. lla_olevat_osayleiskaavat/kaitaaiivisniemi_osayleiskaava Alueen kuvaus Erityyppiset ajallisesti ja rakennustyypeiltään vaihtelevat pientaloalueet hallitsevat suurinta osaa Kaitaa - Iivisniemen kaupunkikuvaa. Vain Iivisniemen kerrostaloalue ja Hannuspellon teollisuusalue poikkeavat muusta rakennuskannasta alueella. Alueen keskus sijaitsee Kaitaantien eteläpuolella Iivisniemessä. Keskusta-alue on rakenteeltaan yhtenäinen 1960-luvulla rakennettu kerrostaloalue, joka sisältää pienen ostoskeskuksen. Kaitaantien pohjoispuolella sijaitsee Hannusjärvi ja sen pohjoispuolella rakentamaton yli 50 ha laajuinen metsäalue, Hannusmetsä. Kaava-alueella on noin asukasta (vuonna 2016) ja 450 työpaikkaa (vuonna 2012). Alueella sijaitsee Kaitaan koulu ja lukio sekä Iivisniemen koulu. Alueen kaupalliset palvelut sijaitsevat Kaitaantien eteläpuolen ostoskeskuksessa. Alueella on laajat, monipuoliset virkistysalueet: Hannusmetsä, Kaitaanlaakso, merenranta rantaraitteineen ja Rullavuoren alue. Hannusjärven itä- ja etelärannat ovat rakennettuja pientaloalueita eivätkä siten yleisessä virkistyskäytössä. Myös pohjoisranta on suurelta osin yksityisessä omistuksessa. Kaava-alueen merkittävin virkistysreitti on merenrantaa seuraava Espoon rantaraitti. Kaava-alue sijoittuu Länsiväylän eritasoliittymien Espoonlahdensolmun ja Finnoonsolmun väliin. Osayleiskaava-alueen läpi kulkee alueellinen kokoojakatu Kaitaantie, joka toimii itä-länsisuuntaisena yhteytenä Finnoonsillan ja Soukanväylän välillä. Kaava-alueen sisäinen liikenne liittyy Kaitaantiehen paikallisten kokoojakatujen sekä tonttikatujen kautta. Alueen suurimmat maanomistajat ovat Espoon kaupunki ja Helsingin kaupunki. Rakennetut pientaloalueet ja Hannuksenpellon alueet ovat pääasiassa yksityisten omistuksessa. Espoon Asunnot Oy omistaa asuntoaluetta Hyljelahden ja Hyljemäen alueilla. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 176 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 64 edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Kaitaa - Iivisniemi -alueen kehittäminen metroon ja asemaan kytkeytyväksi paikalliskeskukseksi edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista nimenomaan liikenteellisten, asuntotuotannon, ilmastonmuutoksen ehkäisyn ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tavoitteiden osalta. Kaavoitustilanne Osayleiskaavoitusta ohjaavat vahvistetut Uudenmaan maakuntakaava sekä Uudenmaan vaihemaakuntakaavat 1-3. Maakuntakaavoissa osayleiskaava-alue on kokonaisuudessaan taajamatoimintojen aluetta. Rannan suuntaisena kulkee viheryhteystarve -merkintä ja alueen läpi kulkee siirtoviemärilinja Suomenojalle. Osalla aluetta on tiivistettävä taajamatoimintojen alue -merkintä ja kaava-alueen läpi kulkee metrolinjaus liikennetunneli -merkinnällä. Lisäksi Villa Rulludd on merkitty maakuntakaavaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeänä kohteena. Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Yleiskaavassa alueelle on merkitty pääasiassa erityyppisiä asuntoalueita, työpaikkaalueita sekä virkistysalueita. Lisäksi alueelle on osoitettu raide asemineen osittain kahtena eri linjauksena merkinnällä sijainti ohjeellinen, yhteys sitova. Espoon eteläosien yleiskaavan mitoitus mahdollistaa alle uutta asukasta eli yhteensä noin asukasta koko osayleiskaavaalueelle. Pääosa suunnittelualueesta on asemakaavoitettu lukuun ottamatta Hannusmetsän aluetta Hannusjärven pohjoispuolella. Rakennetut alueet on kaavoitettu väljähköiksi pientaloalueiksi tonttitehokkuuksien vaihdellessa 0,1 ja 0,3 välillä. Ainoastaan Iivisniemen keskustan alue on kaavoitettu tehokkaammin pääosin kerrostaloalueeksi. Alueella on vireillä Kaitaan metrokeskus asemakaava, kaavan tavoitteena on lisätä asumista tulevan metroaseman välittömässä läheisyydessä ja kehittää sitä palvelutasoltaan monipuoliseksi paikalliskeskukseksi. Asemakaavaa valmistellaan samanaikaisesti osayleiskaavan kanssa. Metro Länsimetron jatkeen rakennussuunnittelu käynnistyi huhtikuussa Valtuusto hyväksyi Matinkylä - Kivenlahti metrotunneli asemakaavan. Kaavassa on esitetty maanalaiset tilat metrotunnelia, metrovarikkoa ja niihin liittyviä tiloja varten. Kaavassa on osoitettu viisi metroasemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Valtuusto päätti , että käynnistetään metron rakentaminen välille Matinkylä - Kivenlahti ehdolla, että valtio sitoutuu maanrakennuskustannusindeksiin sidottujen rakennuskustannusten kattamiseen 30 %:lla liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 176 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 64 Valtuusto päätti hyväksyä Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi. Samassa kokouksessa valtuusto päätti myös mm. metron rahoituksesta. Matinkylä - Kivenlahti -osuuden työt alkoivat loppuvuodesta Metro Matinkylästä Kivenlahteen valmistuu aikaisintaan vuonna MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnos pidettiin julkisesti nähtävillä Luonnoksesta jätettiin 46 mielipidettä. Kaikkien kehitettäväksi esitettyjen alueiden muutosta sekä uusia rakentamisalueita vastustettiin jossain määrin paitsi aivan metrokeskuksen ympäristön rakentamista. Lisäksi monessa mielipiteessä esitetään osayleiskaavaalueen väestötavoitteen pudottamista merkittävästi ja / tai rakentamisen siirtämistä nykyisille työpaikka-alueille, Länsiväylän varteen tai Finnoon kaava-alueelle. Osa asukkaista ja maanomistajista myös kannattaa kaavaratkaisua ja / tai suhtautuu positiivisesti kaava-alueen lisärakentamiseen. Osayleiskaavaluonnoksesta ja Kaitaan metrokeskuksen asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista pidettiin yhteinen tiedotus- ja keskustelutilaisuus osallisille Kaitaan koululla. Osallisia oli paikalla noin 140 joista suurin osa osallistui myös järjestettyihin ryhmätöihin. Ryhmätöissä olivat aiheena mm. uuden ja tiivistävän rakentamisen paikat ja tavat. Ryhmien yhteenvedoissa painottuivat samat asiat, kuin luonnoksesta saaduissa mielipiteissä. Kaavaluonnoksesta saatiin 10 lausuntoa. Lausunnoissa todettiin että alueen maankäytön tehostaminen on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista. Alueen rakentaminen on osa pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeää tiivistämistavoitetta ja tukee vahvasti mm. pääkaupunkiseudun ilmastostrategian maankäytön linjauksia. Lausunnoissa tuotiin esille osayleiskaavan vaatimaton väestötavoite ja esitettiin aluetehokkuuden nostamisen tutkimista. Tärkeimpinä kaava-aineistossa huomioitavina asioina lausunnoissa tuotiin esille kaupan määräysten täydentämistarve kaupan laadun ja mitoituksen osalta sekä liito-oravan keskusta-alueella sijaitsevan ydinalueen vaatima luonnonsuojelulain mukainen lupa lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämiskiellosta poikkeamiseen. Muita lausunnoissa esille nousseita asioita olivat virkistys-, ekologisten- ja liito-oravayhteyksien varmistaminen kaavamääräyksin ja virkistyskohdemerkintöjen lisääminen kaavakartalle. Myös muihin merkintöihin ja määräyksiin esitettiin tarkistuksia. Lausunnoissa kaava-aineistoa esitettiin täydennettäväksi alueen nykytilannetta ja tavoitetilannetta kuvaavalla meluselvityksellä sekä kunnallistekniikkaan liittyvillä selvityksillä.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 176 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 64 Lausunnoissa esitetyt selvitystarpeet ja tarkistukset on pääosin tehty osayleiskaavan ehdotusaineistoon. Kaavakarttaa on tarkistettu myös saatujen mielipiteiden johdosta. Alueita on rajattu vastaamaan tarkemmin olevaa tilannetta ja joitain merkintöjä ja määräyksiä on korjattu. Lisäksi liito-oravan kulkuyhteys Kaitaantien pohjoispuolella on siirretty pois jo rakennetulta alueelta. Metrokorttelin rakentamisalueen rajaus on muuttunut ehdotusvaiheessa. Alueen laajuus on määräytynyt osayleiskaavaehdotukseen Uudenmaan ELY -keskuksen myöntämässä poikkeamisluvassa luonnonsuojelulain 49 :n 3 momentin mukaisesta liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikkoja koskevasta hävittämis- ja heikentämiskiellosta Osayleiskaavaehdotus Osayleiskaavan suunnittelu perustuu Kaupunginhallituksen päättämiin tavoitteisiin, kaupunkisuunnittelulautakunnan antamiin jatko-suunnitteluohjeisiin sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemän nähtäville asettamispäätöksen jatkosuunnittelulinjauksiin. Päätökset: Yleiskaavaehdotus on laadittu kaupunkisuunnittelukeskuksen oman suunnitteluryhmän työnä luonnoksesta saadun palautteen ja tehtyjen selvitysten pohjalta yhteistyössä mm. asemakaavoituksen, metrosuunnittelun ja eri sektoriasiantuntijoiden kanssa. Osayleiskaavaehdotuksen maankäytön kokonaisratkaisu ei ole muuttunut luonnosvaiheesta. Osayleiskaavan tarkoituksena on lisätä asumista tulevan metroaseman välittömässä ympäristössä. Kaavassa asumisen lisääminen mahdollistetaan esittämällä uusia asuntoalueita, olevien pientaloalueiden tiivistämistä sekä osalla pientaloalueita myös rakenteen muuttamista nykyistä tehokkaammaksi ja kaupunkimaisemmaksi. Kaitaa - Iivisniemi alueelle ei esitetä uusia työpaikka-alueita vaan laajemmat työpaikka-alueet sijoittuvat pääasiassa Finnoon puolelle. Osayleiskaavan maankäytössä on painotettu 300 metriä ja 600 metriä kävelyetäisyyksiä asemasta siten että näille alueille on osoitettu suurin osa uusista asuntoaluevarauksista ja esitetty merkittävimmät muutokset nykyisessä rakenteessa. Kauempana sijaitsevat pientaloalueet sijaitsevat nekin vain noin kilomerin säteellä tulevasta asemasta, joten kaava sallii myös niiden tehostamisen. Espoon valtuuston hyväksymän palveluverkon tavoitetilan 2020 mukaisesti suunnittelualuetta kehitetään lähipalvelujen alueena. Matinkylän ja Espoonlahden kaupunkitasoiset ja alueelliset palvelut täydentävät Kaitaan asukkaiden palvelutarjontaa. Kaavaratkaisu mahdollistaa metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristön kehittämisen tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi paikalliskeskukseksi, johon on toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 176 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 64 yhteydet koko suunnittelualueelta. Suunnitelmassa sallitaan keskustatoimintojen laajeneminen myös Kaitaantien pohjoispuolelle ja mahdollistetaan siten ko. alueen toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen liittyminen keskusta-alueeseen. Kaavaehdotuksessa on merkitty nykyiset Kaitaan koulu ja lukio sekä Iivisniemen koulu urheilukenttineen. Olemassa olevien koulujen aluevarausten ollessa kooltaan huomattavan suuret (4,8 ja 4,4 ha) on päädytty ratkaisuun, jossa ei osoiteta alueelle uusia kouluvarauksia vaan tulevaisuudessa, kun asukasmäärän kasvu aiheuttaa koulutilojen lisäämistarpeen, tulee asemakaavalla tutkia mahdollisuudet lisärakentamiseen nykyisillä paikoilla. Osayleiskaavan asukastavoite tarkoittaa kahden uuden päiväkodin rakentamista. Uudet päiväkodit sijoitetaan ensisijaisesti koulujen yhteyteen. Päiväkotien ja muiden lähipalvelujen sijainti ja mitoitus korttelirakenteessa suunnitellaan asemakaavoituksessa. Yleiskaava-alueen kaakkoisosassa sijaitseva Villa Rulludd ja sen ympäristö varataan yksityisille ja julkisille palvelutiloille. Alueella voidaan sallia virkistys- ja vapaa-ajanpalveluihin liittyvä kulttuurimaisemaan soveltuva sen arvokkaan luonteen säilyttävä rakentaminen, jolloin alue voi kehittyä osana rantaraitin kehitettävää virkistysvyöhykettä ja palveluita. Aluetta koskee myös kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokkaan alueen päällekkäismerkintä. Osayleiskaavassa turvataan virkistysmahdollisuudet mm. jättämällä Hannusmetsän keskeiset alueet rakentamisen ulkopuolelle ja tehostamalla kaupunginhallituksen tavoitepäätöksen mukaisesti Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä. Kaitaan laaksoa on mahdollista kehittää toiminnallisena puistoalueena ja parantaa sen kautta kulkevia yhteyksiä näistä tärkeimpänä suunniteltu pyöräilyn laatureitti. Myös Rantaraitti on merkitty kaavaan. Kaava-alueesta 36 % on merkitty viher- ja virkistysalueiksi. Kaavaratkaisussa on otettu huomioon ja noudatettu pääosin toimenpideehdotuksia joita on esitetty selvityksessä liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla (2014). Kaavaratkaisu turvaa alueen tärkeimmät virkistys- ja suojeluarvot, ekologiset yhteydet ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen. Alueen tarkkaa mitoitusta ei määrätä osayleiskaavassa, vaan se tarkentuu vaiheittaisen asemakaavoituksen myötä. Kaavatalous Osayleiskaava-alueen yleisten alueiden investointikustannuksia on arvioitu alustavasti Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan kunnallistekninen tarkastelu - raportissa. Osayleiskaava-alueella perusinfrastruktuuri on pääpiirteissään rakennettu, joten syntyvät kustannukset ovat vähäisempiä verrattuna täysin uuden alueen rakentamiseen. Kunnallistekniikan investointikustannuksiksi on arvioitu alustavasti noin 20 milj. euroa. Arvio

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 176 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 64 on suuntaa antava, mutta osoittaa, että osayleiskaavasta kunnalle kohdistuvat investointikustannukset ovat kohtuullisen pienet suhteessa uuden asuinrakentamisen määrään. Selvitykset ja vaikutusten arviointi Osayleiskaavan suunnittelua varten tehdyt selvitykset perustuvat pääasiassa kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa sekä luonnoksesta saaduissa lausunnoissa esiin tuotuihin selvitystarpeisiin. Kaava-alueelta on tehty mm. luonto-, kulttuurihistoria-, maisema- ja liikenneselvityksiä. Lisäksi on selvitetty liito-oravien suojelun ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamista ja osayleiskaavan mukaisen rakentamisen vaikutuksia Hannusjärven tilaan. Luonnosvaiheen jälkeen selvityksiä on täydennetty Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan kunnallisteknisellä tarkastelulla (Destia) yhteistyössä kaupunkitekniikan keskuksen ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) kanssa. Työssä on alueen rakentamisen kustannusarvion lisäksi tehty mm. meluselvitys, jonka perusteella kaavakarttaan on lisätty meluntorjuntatarvemerkintöjä. Raportissa on myös selvitetty hulevesien hallintaa ja esitetty hulevesiratkaisuja. Lisäksi on valmistunut Länsimetron jatkeen alueen liikenne-ennusteet ja Kivenlahden toimivuustarkastelut (Ramboll), jossa on päivitetty mm. Kaitaantien liikenne-ennusteita ja todettu että liikenne toimii kaava-alueella hyvin myös ennustetilanteissa. Kaavan valmistelussa on otettu huomioon myös kaikki muut aluetta koskevat laajemmat sektoriselvitykset, joita on valmistunut mm. Espoon eteläosien yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Samoin Finnoo - Kaitaa -alueen visiotyön ja Finnoon osayleiskaavan suunnitelmat ja selvitykset niiltä osin, kun ne koskevat Kaitaan osayleiskaava-aluetta on otettu huomioon alueen suunnittelussa. Selvityksiä täydennetään koko kaavaprosessin ajan mm. osallispalautteessa esiin tulevien selvitystarpeiden mukaisesti. Kaavaan liittyvät selvitykset löytyvät kaavan internetsivuilta. Vaikutusalueena ovat suunnittelualue ja sen lähiympäristö. Sen lisäksi tässä kaavatyössä korostuvat erityisesti laaja-alaiset ilmastoon, raideliikenteeseen tukeutuvan kaupunkirakenteen kehittämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen liittyvät vaikutukset. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan vaikutusten arvioinnit on laadittu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen omana työnä perustuen mm. alueelle laadittuihin selvityksiin ja eri sektoriasiantuntijoiden näkemyksiin. Vaikutusten arvioinneissa on huomioitu kaavatyön kannalta keskeiset sektorit: alue- ja yhdyskuntarakenne, luonto ja luonnonympäristö, maisema ja viheralueet, kulttuuriympäristö, vesistöt ja pohjavesi, maa- ja kallioperä, liikenne ja teknisen huollon järjestäminen, yhdyskuntatalous, palvelut ja työpaikat, turvallisuus ja terveellisyys sekä sosiaaliset vaikutukset.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 176 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 64 Päätöshistoria Vaikutusten arviointiin on koottu arvio siitä, miten hyvin kaavalle asetetut tavoitteet toteutuvat. Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia ovat kaupunkirakenteen tiivistyminen ja liittyminen nykyisen rakenteen yhteyteen sekä liittyminen hyvän joukkoliikenneyhteyden eli metroaseman ympärille. Yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia on arvioitu kaavan toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten ja tuottojen avulla. Osayleiskaava-alue on suurelta osin Espoon kaupungin omistuksessa ja alueelta saatavat tontinmyyntitulot ja maankäyttösopimusten myötä saatavat tulot ovat kohtuullisella tasolla. Kaava-alueen perusinfrastruktuuri on jo pääpiirteissään rakennettu, joten osayleiskaavasta kunnalle kohdistuvat investointikustannukset ovat yleiskaavatasoisen arvioinnin mukaan kohtuullisen pienet suhteessa uuden asuinrakentamisen määrään. Vaikutuksen kohdistuminen luonnon- tai kulttuuriympäristön kannalta arvokkaaseen alueeseen on tunnistettu kolmella eri alueella. Länsimetron sisääntulo sijaitsee keskusta-alueella, josta osa on luokiteltu liito-oravan esiintymisen ydinalueeksi. Ydinalueen pienentäminen poikkeusluvan avulla ja lieventämistoimien toteuttaminen mahdollistavat kaavan tavoitteiden toteuttamisen. Muilla liito-oravan elinympäristöön vaikuttavilla alueilla asumisen, virkistyksen sekä liito-oravan elinympäristön ja kulkuyhteyksien yhteensovittaminen on ratkaistavissa asemakaavoituksessa. Vaikutusten arviointia on ehdotusvaiheeseen tarkennettu ja ajantasaistettu. Vaikutusten arviointia täydennetään tarpeen mukaan koko suunnitteluprosessin ajan. Hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy valtuusto Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet: 1.1 Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa siten, että saavutetaan Finnoo - Kaitaa Visioalueelle kaupunginhallituksen päättämä yhteensä uuden asukkaan määrätavoite.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 176 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 1.3 Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 1.4 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan. 2 Merkitsee tiedoksi asian oheismateriaalina olevan päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3 Lautakunta järjestää tavoitteista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Puheenjohtaja esitti keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Tiina Elon kannattamana, että kohdan 1.1. lopusta poistetaan osa "...siten että saavutetaan Finnoo - Kaitaa Visioalueelle kaupunginhallituksen päättämä yhteensä uuden asukkaan määrätavoite." sekä kohdan 1.4 loppu muutetaan seuraavaksi: Hannusjärven rantaalueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula esitti tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi jäsen Pirjo Kemppi-Virtasta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko hänen ehdottamansa muutokset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja näin korjatun ehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet: 1.1

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 176 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / 64 Kaupunginhallitus Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. 1.2 Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 1.3 Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 1.4 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. 2 Merkitsee tiedoksi asian oheismateriaalina olevan päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3 Lautakunta järjestää tavoitteista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Pirjo Kemppi-Virtasen. Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet: 1 Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. 2 Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 3 Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 176 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 64 suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 4 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. Käsittely Elo Kerolan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa avoimeen vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa koko kaavaprosessin aikana. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi seuraavat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet: 1 Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. 2 Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 3 Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 4 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa avoimeen vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa koko kaavaprosessin aikana.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 176 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 64 Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Merkitsee tiedoksi Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan suunnittelutilanteen ja tehdyt selvitykset, 2 päättää, että osayleiskaavaluonnoksen valmistelussa noudatetaan keväällä 2013 tehdyn tavoitepäätöksen lisäksi seuraavia tarkentavia linjauksia ja toimenpiteitä: 2.1 jatkosuunnittelussa huolehditaan, että liito-oravien suojelun ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen toteutuu Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan alueella, 2.2 Jatkosuunnittelussa varataan riittävät hulevesien käsittelyalueet ja varmistetaan kaavamääräyksillä, ettei Hannusjärven tilaa heikennetä, 2.3 alueen liikenne suunnitellaan joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi ja erityistä huomiota kohdennetaan metroaseman saavutettavuuteen sekä jalankulkuja pyöräilyreitteihin, 2.4 uusien asuinalueiden pysäköinti keskitetään pääasiassa pysäköintilaitoksiin tonttikohtaisen pysäköinnin sijaan. Käsittely Puheenjohtaja Louhelainen ehdotti jäsen Nevanlinnan kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään kohta 2.5, joka kuuluu: Suunnittelussa otetaan huomioon asukkaat ja riittävien virkistys- ja viheralueiden säilyminen. Kokonaissuunnitelman, metron rakentumisen aikataulutuksen sekä kustannusarvioiden täsmentyessä otetaan kantaa asutuksen sijoittumiseen ja määrään. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Louhelainen tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus hyväksyä hänen tekemänsä ehdotuksen mukaisesti muutettuna. Koska kukaan ei vastustanut tätä, puheenjohtaja totesi tämän tulleen hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta:

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 176 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / 64 Kaupunkisuunnittelulautakunta Merkitsi tiedoksi Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan suunnittelutilanteen ja tehdyt selvitykset, 2 päätti, että osayleiskaavaluonnoksen valmistelussa noudatetaan keväällä 2013 tehdyn tavoitepäätöksen lisäksi seuraavia tarkentavia linjauksia ja toimenpiteitä: 2.1 jatkosuunnittelussa huolehditaan, että liito-oravien suojelun ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen toteutuu Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan alueella, 2.2 jatkosuunnittelussa varataan riittävät hulevesien käsittelyalueet ja varmistetaan kaavamääräyksillä, ettei Hannusjärven tilaa heikennetä, 2.3 alueen liikenne suunnitellaan joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi ja erityistä huomiota kohdennetaan metroaseman saavutettavuuteen sekä jalankulkuja pyöräilyreitteihin, 2.4 uusien asuinalueiden pysäköinti keskitetään pääasiassa pysäköintilaitoksiin tonttikohtaisen pysäköinnin sijaan. 2.5 suunnittelussa otetaan huomioon asukkaat ja riittävien virkistys- ja viheralueiden säilyminen. 2.6 Kokonaissuunnitelman, metron rakentumisen aikataulutuksen sekä kustannusarvioiden täsmentyessä otetaan kantaa asutuksen sijoittumiseen ja määrään. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 30 mukaisesti nähtäville päivätyn Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero 6911, 2 pyytää osayleiskaavaluonnoksesta tarvittavat lausunnot, 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 176 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 64 Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Ahlmannin ja jäsen Klar-Nykvistin kannattamana, että päätökseen lisätään: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että ennen nähtäville asettamista luonnosta korjataan seuraavasti: - Hannusjärven ranta-alueet säilytetään rakentamattomina. Hannusjärven itäisen rannan viheraluetta hieman laajennetaan. Hannusjärven eteläranta määritetään siten, että tonttien rantaan rajoittuvat osat säilytetään rakentamattomana tontin osana. - Rullavuoren osalta esitystä korjataan siten, että esityksestä poistetaan A1-alue ja se muutetaan V-alueeksi. - Iivisniemen keskusta pitää mahdollistaa kehitettäväksi siten, että AK-alueen lisämerkintä "kaupunkikuvallisesti arvokas alue" poistetaan. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että jatkosuunnittelussa: - Hannusmetsän alueesta (eli Hannusjärven koillisosassa olevasta laajasta A1-alueesta) jätetään esitettyä suurempi osa rakentamatta ja alueen toteutuksessa korostetaan puutarhamaisuutta. - Kaitamäenpuisto, joka on Etelä-Espoon yleiskaavassa A3-aluetta, merkitään A3-alueen sisäiseksi puistoksi. Jäsen Klar-Nykvist ehdotti, että asemakaavan lähtökohdista ja tavoitteista järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Lahti. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko puheenjohtajan ja jäsen Klar-Nykvistin ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Markkula niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 30 mukaisesti nähtäville päivätyn Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero 6911, 2 pyytää osayleiskaavaluonnoksesta tarvittavat lausunnot, 3 päätti, että ennen nähtäville asettamista luonnosta korjataan seuraavasti: - Hannusjärven ranta-alueet säilytetään rakentamattomina. Hannusjärven itäisen rannan viheraluetta hieman laajennetaan. Hannusjärven eteläranta määritetään siten, että tonttien rantaan rajoittuvat osat säilytetään rakentamattomana tontin osana. - Rullavuoren osalta esitystä korjataan siten, että esityksestä poistetaan A1-alue ja se muutetaan V-alueeksi. - Iivisniemen keskusta pitää mahdollistaa kehitettäväksi siten, että AK-alueen lisämerkintä "kaupunkikuvallisesti arvokas alue" poistetaan.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 176 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 64 4 päätti, että jatkosuunnittelussa: - Hannusmetsän alueesta (eli Hannusjärven koillisosassa olevasta laajasta A1-alueesta) jätetään esitettyä suurempi osa rakentamatta ja alueen toteutuksessa korostetaan puutarhamaisuutta. - Kaitamäenpuisto, joka on Etelä-Espoon yleiskaavassa A3-aluetta, merkitään A3-alueen sisäiseksi puistoksi. 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Jukka Lahden. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksesta, alue , 2 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero 6911, 3 pyytää osayleiskaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot, 4 lautakunta järjestää osayleiskaavaehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 176 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 64 Tiedoksi - Asukastilaisuuden järjestäminen

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 177 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Vastauksen antaminen asemakaavan muutoshakemukseen koskien korttelin tontin 6 laajentamista Tuurinmäen lähivirkistysalueelle, 21. kaupunginosa Henttaa, (kielteinen päätös), pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Katri Ervasti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 ilmoittaa hakijalle, ettei hakemus anna aihetta asemakaavan muuttamiseen, koska ehdotettu muutos ei vastaa alkuperäisen asemakaavan tavoitteita ja se vaikeuttaisi ulkoilureitin toteuttamista, 2 kaupunkisuunnittelulautakunnan ( 184) tekemän päätöksen mukaisesti hakijalta peritään 500 euroa kielteisestä päätöksestä. Maksu veloitetaan erillisellä laskulla lautakunnan päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Oheismateriaali - Tuurinmäki, ote ajantasa-asemakaavasta - Tuurinmäki, ote kantakartasta - Tuurinmäki, ote Lillhemtin asemakaavan havainnekuvasta - Tuurinmäki, ote puistosuunnitelmasta - Tuurinmäki, Tuurinmäenpolun paalupoikkileikkaus

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 177 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / 64 - Tuurinmäki, maanomistuskartta - Tuurinmäki, hakemuksen liite 2, hakijan esitys puistoalueesta - Tuurinmäki, hakemuksen liite 3, hakijan esitys rakentamissuunnitelmasta Selostus Asemakaavan muutoshakemuksessa esitetään erillispientalojen korttelialueen tontin 6 laajentamista lähivirkistysalueelle niin, että kiinteistön 2:16 rakennettavuus paranee. Hakija haluaisi rakentaa talon yksikerroksisena kaavan salliman kahden kerroksen sijaan. Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää, että muutokseen ei suostuta, koska hakijan suunnitelma ei vastaa Lillhemtin asemakaavan tavoitteita. Lisäksi asemakaavan muutos hankaloittaa Tuurinmäenpolun toteuttamista. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Aloite Kiinteistön omistaja on hakenut jätetyllä asemakaavan muutoshakemuksella Lillhemtin asemakaavan muuttamista. Muutoksen hakijana on yksityinen maanomistaja. Hakija esittää, että erillispientalojen korttelialuetta laajennettaisiin hänen omistamalleen puistoalueelle. Perusteluna hakija esittää alueen rakennettavuutta. Hakija haluaisi rakentaa asuinrakennuksen kaavan mukaisen II (2/3) -kerroksen sijaan yhteen kerrokseen (hakemuksen liite 3). Nykyinen asemakaava estää asuinrakennuksen ja autotallin rakentamisen hakijan toiveiden mukaan. Lisäksi hakija toivoo saavansa lisää rakennusoikeutta tontin laajentuessa. Samalla hakija esittää, että suunniteltu Tuurinmäenpolku siirretään puistoalueen koillisrajalle niin, että rakennuksen rakentamiselle jää tilaa

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 177 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / 64 (hakemuksen liite 2). Hakijan mukaan reitin siirtämisestä ei aiheudu haittaa kenellekään osapuolelle eikä tekniselle toteutukselle. Alueen nykytila Kiinteistö 2:16 sijaitsee Henttaalla Tuurinpohja- ja Tuurinmäki-katujen välissä. Kiinteistö on yksityisessä omistuksessa ja se on rakentamaton. Korkeuseroa alueella on noin 10 metriä niin, että Tuurinpohjan puolella korko on +15 ja Tuurinmäen puolella +25. Tuurinmäki-katu on kokonaisuudessaan rakennettu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava (lainv. 2010). Siinä alue on merkitty kehitettäväksi pientaloalueeksi, jonne sijoitetaan ensisijaisesti erillispientaloja ja kytkettyjä pientaloja. Henttaan osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Kiinteistö 2:16 on merkitty erillispientalojen alueeksi, jolle saa rakentaa tehokkuudella 0,15 I ½-kerrokseen. Yli m² rakennuspaikalle saa rakentaa kaksi asuntoa, muussa tapauksessa yhden asunnon. Lisäksi kiinteistön pohjoisosan lähivirkistysalueella kulkee Tuurinmäenpolku. Alueella on voimassa Lillhemt-niminen asemakaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Asemakaava on saanut lainvoiman Asemakaavan laatimisen yhteydessä on laadittu kunnallistekniikan yleissuunnitelmat. Asemakaavassa kohde on erillispientalojen korttelialuetta (AO), jolla enimmäiskerrosluku on II (2/3) ja tehokkuus e = Rakennusala on jaettu kahteen osaan niin, että toinen on mäen alla Tuurinpohja-kadun varressa ja toinen mäen päällä Tuurinmäki-kadun päätteenä. Rakennusoikeutta tonttijaon mukaisella tontilla on noin 330 k-m². Osa hakijan kiinteistöstä on lähivirkistysaluetta (VL), jolle on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti Tuurinmäki-kadulta Tuurinniitynkujalle. Muut suunnitelmat Lillhemtin asemakaavan yhteydessä on laadittu rakennustapaohje tarkentamaan rakennusten ja viherympäristön suunnittelua. Rakennustapaohje on valmistunut Rakennustapaohjeen mukaan rakennukset voivat sijoittua tonteille varsin vapaasti, säilyttäen alueen vehreys ja puutarhamaisuus. Rakennustapaohje ei määrittele uudisrakentamiselle tarkkoja ohjeita, mutta rakennusten tulee sopia mittasuhteiltaan, materiaaleiltaan ja sijoittelultaan hyvin ympäristöönsä. Tuurinmäen puistosuunnitelma on ollut nähtävillä ja se on hyväksytty Kaupunkitekniikan keskus on myös laatinut polun rakennussuunnitelmat, joiden hyväksyminen odottaa puistosuunnitelman lainvoimaistumista. Asemakaavoituksen yhteydessä laaditussa kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa ja sitä tarkentavassa

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 177 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / 64 Tuurinmäen puistosuunnitelmassa Tuurinmäenpolku on suunniteltu kulkemaan kiinteistön 2:16 vierestä. Polku on linjattu suunnitelman mukaiseen kohtaan, sillä silloin ulkoilureitti yhtyy Tuurinmäki-katuun. Puistosuunnitelman mukaisessa kohdassa maaperä on rakentamiseen soveltuvaa, mutta hakijan ehdottamassa sijainnissa maasto on kallioista. Ratkaisuvalta Haetusta asemakaavan muutoksesta päättäminen kuuluu kaupunkisuunnittelulautakunnan toimintavaltaan. Kielteisen päätöksen perustelut Kaupunkisuunnittelukeskus toteaa, että Lillhemtin asemakaava on suhteellisen uusi, hyväksytty Kaava on vastapäisten pientalojen osalta toteutunut. Tuurinmäki-niminen katu on rakennettu kaavan pohjalta laaditun katusuunnitelman perusteella. Espoon kaupunki on hyväksynyt kaavan virkistysalueita koskevan puistosuunnitelman. Hakija on hakenut Lillhemtin asemakaavan alueelle asemakaavan muutosta myös aiemmin. Tällöin muutosesitys koski asemakaavan mukaisen katualeen osan liittämistä hakijan omistamaan tonttijaon mukaiseen tonttiin 21166/1. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti pidetyssä kokouksessa että hakemus ei anna aihetta asemakaavan muuttamiseen. Lillhemtin asemakaavan tavoitteena on ollut alueen kehittäminen ja täydentäminen kokonaisuutena säilyttäen alueen vehreys. Alueella on eri-ikäisiä rakennuksia, joiden ulkoiset tyylipiirteet vaihtelevat merkittävästi. Yhtenäisen alueesta tekee rakennusten suhde maastoon ja niiden melko yhtenäinen mittakaava. Alueelle tehdyssä rakennustapaohjeessa pidetään tärkeänä, että uudisrakentamisen mittakaava sovitetaan olemassa olevaan ympäristöön. Asumisen toimintoja tulisi sijoittaa useampaan rakennukseen, jolloin tuloksena on sekä toimiva että mittakaavallisesti alueen kokonaisuuteen sopiva tontti. Kyseessä olevalla tontilla kaavoittaja on jakanut rakennusalan kahteen osaan, ja ajatellut myös rakennusoikeuden jakautuvan molemmille rakennusaloille. Hakijan esittämä yksikerroksinen 289 k-m² rakennus ja autotallisiipi eivät vastaa rakennustapaohjeen ohjeita olemassa olevaan mittakaavan suhteuttamisesta. Lisäksi suunniteltu rakennus vie suurimman osan rakennusoikeudesta, jolloin toiselle rakennusalalle ei juurikaan jää rakennusoikeutta. Kaupunkisuunnittelukeskus toteaa, että korttelialueen laajentaminen virkistysalueelle yksikerroksista rakentamista varten ei ole kaavan tavoitteiden mukaista ja aiheuttaa haittaa kaavan mukaisen puistosuunnitelman toteutukselle. Hakemuksen kohteena oleva alueen osa tarvitaan kaupungin tarpeisiin, puistopolun linjan sovittamiseksi kaltevaan maastoon. Kaavoittaja on kaavoitusvaiheessa tutkinut tarvittavat tilavaraukset puistolle ja

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 177 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / 64 Päätöshistoria puistopolulle. Linjaus oli tutkittu kaavoituksen aikana kunnallisteknisen yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä ja käyty silloin maastossa sovittamassa reittiä. Parhaiten maastoon sopiva reitti on merkitty ohjeellisena kaavakarttaan. Lisäksi tontille 21055/1 on asemakaavan lainvoimaistumisen jälkeen rakennettu uusia asuinrakennuksia perustuen Lillhemtin asekaavaan ja puistosuunnitelmaan, joissa ulkoilureitti on sijoitettu kauemmas tontista. Kiinteistön 2:16 uudet rakennukset voidaan voimassa olevan asemakaavan mukaisesti suunnitella niin, ettei reitistä ole haittaa asukkaille, koska reitti sijaitsee kiinteistön pohjoispuolella, mihin ilmansuuntaan ei yleensä sijoiteta isoja ikkunoita tai pihaa. Kun kaavaa on muutoin johdonmukaisesti toteutettu ja laadittu toteuttamiseen johtavia suunnitelmia, kaupunkisuunnittelukeskus ei näe tarkoituksenmukaisena, että pieneltä kaava-alueen osalta ryhdyttäisiin kaavan tavoitteiden kanssa ristiriidassa olevaan kaavamuutokseen. Perittävät maksut Kaupunkisuunnittelulautakunnan ( 184) tekemän päätöksen mukaisesti hakijalta peritään 500 euroa kielteisestä päätöksestä. Maksu veloitetaan erillisellä laskulla lautakunnan päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 ilmoittaa hakijalle, ettei hakemus anna aihetta asemakaavan muuttamiseen, koska ehdotettu muutos ei vastaa alkuperäisen asemakaavan tavoitteita ja se vaikeuttaisi ulkoilureitin toteuttamista, 2 kaupunkisuunnittelulautakunnan ( 184) tekemän päätöksen mukaisesti hakijalta peritään 500 euroa kielteisestä päätöksestä. Maksu veloitetaan erillisellä laskulla lautakunnan päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsenten Kemppi-Virtanen ja Karhu kannattamana seuraavaa: KSL päättää, että kaavamuutoshakemus hyväksytään kuitenkin siten, että voimassaolevan asemakaavan mukainen kerroslukuvaatimus (2-kerroksisuus) säilytetään ja että Tuurinmäen kadun kääntöpaikan jatkeeksi määritellään kapea polku Tuurinmäen suurelle puistoalueelle. Näin tontista kaupungille lohkaistava puisto-osa jää pieneksi. Tämän päätöksen mukainen muutos tulee saattaa pikaisesti päätettäväksi.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 177 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 29 / 64 Keskustelun kuluessa jäsen Jukka Lahti ehdotti varajäsen Helena Haapsaaren kannattamana, että asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko jäsen Lahden pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Laskutus: Kaupunkisuunnittelukeskus palvelu- ja kehittämisyksikkö - Tonttiyksikkö

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 178 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 30 / 64 10/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Suvela I, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue , 40. kaupunginosa Espoon keskus (Kh-Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Suvela I asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Suvela I - Södrik I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6821, joka käsittää korttelit ja sekä katu- ja virkistysaluetta 40. kaupunginosassa Espoon keskus, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista 666,67 euroa eli yhteensä 3 441,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä Torsti Hokkanen korjasi päätösehdotustaan siten, että kaavamääräysten 12 muutetaan muotoon: "AH-1 Asumista palveleva yhteiskäyttöinen alue, jonka tulee olla yleisilmeeltään vehreä. Alueelle saa rakentaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen asukkaiden yhteistilan." 4 Muutetaan muotoon: "Tonttien autopaikat, ajoyhteydet, jätehuoltotilat, pelastustiet ja leikkipaikat saa kiinteistöjen välisin sopimuksin sijoittaa myös toisille tonteille. Kiinteistöt voivat rakentaa myös asukkaiden yhteistiloja yhteisellä sopimuksella" Lisätään lisäksi lause: "- Yhteistiloista vähintään yksi tulee rakentaa koko korttelia palvelevaksi kokoontumistilaksi, jonka pinta-ala on vähintään 150 m 2 ja enintään 300 m 2."

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 178 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 31 / 64 Lisäksi: Kaavakarttaan lisätään AH-1-kortteliin rakennusoikeus 350 k-m 2 ja kerrosluku I. Rakennuksen sijoittumista ohjaa korttelialueen kaavamääräys. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän korjattu ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 4 Suvela I, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 5 Suvela I, lausuntojen lyhennelmät ja vastineet - Suvela I, tapahtumaluettelo - Suvela I, kaavamääräykset 1 - Suvela I, kaavamääräykset 2 - Suvela I, kaavakartta - Suvela I, ajantasa-asemakaava - Suvela I, havainnekuva - Suvela I, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen Tavoitteena on asuinkerrostalokortteleiden kokonaisvaltainen uudistaminen ja täydennysrakentaminen sekä Suvelan toisen sisääntulokorttelin ja Kirstintien varren kaupunkikuvallinen uudistus. Lisäksi parannetaan jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä keskustan ja Suvelan välillä. Suunnittelun lähtökohtina ovat alueen ilmeen ja toiminnallisuuden parantaminen sekä asukkaiden yhteisöllisyyttä tukevien suunnitteluratkaisujen edistäminen. Espoon Asunnot on kaavahankkeen hakija. Alueen rakennusoikeus kasvaa k-m 2. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaiset muutokset, selostukset sekä selvitykset on tehty. Näitä on tarkemmin kuvattu asemakaavan muutoksen yleisperustelu -osiossa ja kaavaselostuksessa. Kaavamuutos edistää Suvela vision 2035 mukaisia tavoitteita sekä Espoon tarinaa, jonka mukaan kaupunkikeskuksista muodostuu viihtyisiä asuin-, asiointi- ja työpaikkakeskuksia, joissa hyvät palvelut, virikkeelliset harrastusmahdollisuudet ja lähiluonto ovat helposti ja esteettömästi saavutettavissa.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 178 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 32 / 64 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Suvela I - Södrik I, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Korttelit ja 40005, katu- ja virkistysalueet Asemakaavan muutos Muutetaan vahvistettuja asemakaavoja: Aluenro Hyväksytty Aluenro Hyväksytty Aloite ja vireilletulo Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto kehotti päätöksessään kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään Suvelan Onni -hankkeen edellyttämän kaavamuutoksen. Kaavamuutoksen hakijana on Espoon Asunnot Oy. Hakemus on päivätty Vireilletulosta kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä (Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavamuutoksesta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Alue on Suvelan sisääntulokortteli lounaasta saavuttaessa. Alueella on 1970-luvulla rakentuneita kerrostaloja, joita on peruskorjattu

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 178 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 33 / 64 vuosikymmenien saatossa. Pysäköinti on laajoilla kentillä rakennusten edustoilla. Tonttien piha-alueet muodostavat vehreän kokonaisuuden, mutta yksityisen ja julkisen alueen rajat ovat jäsentymättömät. Näkymät ovat vaatimattomia ja niitä hallitsevat pysäköintialueet ja suuret rakennukset. Korttelin sisällä on Suvelan keskeinen jalankulku- ja pyöräilyreitti Kirstinharju. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Voimassa olevassa maakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta. Vireillä olevassa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna Vireillä on Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava. Yleiskaavassa alue on kerrostalovaltaista asuntoaluetta, AK. Nyt laadittu asemakaavan muutos on voimassa olevan yleiskaavan mukainen. Asemakaava Asemakaavan muutosalueella ovat voimassa seuraavat asemakaavat: Suvela I, Kirstinmäki (611515), muutos, hyväksytty ja vahvistettu Kaavassa suunnittelualue on asuinkerrostalojen korttelialuetta, puistoa, katualuetta sekä jalankululle ja pyöräilylle varattua katualuetta. Länsi-Suviniitty (613300), asemakaava ja muutos, hyväksytty Kaavassa alue on puistoa ja katualuetta. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 27 ) Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä Nähtävillä oloaikana jätettiin yksi muistutus ja viisi lausuntoa ja kannanottoa. Kaavakarttaan tehtiin muutoksia kaupunkisuunnittelulautakunnan

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 178 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 34 / 64 päätökseen ja saatuun palautteeseen perustuen, mm. Harjuportin katualuetta levennettiin, muuntamoiden ohjeelliset sijainnit osoitettiin, autopaikkojen rakentamisvelvoitetta muutettiin, kaavamääräyksiä tarkennettiin. Muistutuksessa annettiin kiitosta korttelin kehittämisestä ja toivottiin lisää liiketiloja pääkatujen varsille. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Yleistä Suurkorttelin kehittämisen tavoitteena on kaupunkikuvallinen ja kaupunkirakenteellinen uudistus. Uudistuksella alueen kaupunkitilojen hierarkiaa jäsennetään yhteisöllisyyttä tukevaksi. Kaavamuutos mahdollistaa alueella monipuolisia asumiseen liittyviä toimintoja kuten työ-, palvelu- ja liiketiloja sekä yhteisjärjestelyitä oleskelualueiden suhteen. Tavoitteena on parantaa Kirstinharjun raitin ilmettä ja toiminnallisuutta suurkorttelin sisällä sekä sujuvoittaa jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä Espoon aseman suuntaan. Merkittävä tavoite on myös kohtuuhintaisen asuntotuotannon mahdollistaminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle keskeiselle paikalle Espoon keskuksessa. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti , että alueen kaavoitus käynnistetään siten, että kortteli uudistuu merkittävästi sekä kaupunkikuvallisesti että toiminnallisesti. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto käsitteli Suvelan Onnen korttelin kehittämishanketta ja päätti, että korttelin suunnittelua voidaan jatkaa, vaikka kortteliin tulisi vain valtion tukemia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Suvelan Onni -hankkeen suunnittelussa on mukana Tampereen teknillisen yliopiston väitöskirjatutkija arkkitehti Katja Maununaho. Hänen väitöskirjatutkimus koskee suunnitteluun liittyviä erityiskysymyksiä monikulttuurisilla asuinalueilla. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen johdosta tehdyt muutokset. Yhteistiloja koskevaa kaavamääräystä muutettiin niin, että niiden rakentaminen tulee pakolliseksi. Rakennusten korkeuksia Harjuportin varrella madallettiin lautakunnan päätöksen perusteella ja alueen varjostusolosuhteita tarkasteltiin uudelleen. Varjostusselvitys on esitetty korttelisuunnitelmassa. Korttelisuunnitelman laati Avanto Arkkitehdit Oy. Selostusta on täydennetty yhteisöllisyyttä ja eriytymistä koskevilla osuuksilla. Autopaikkojen rakentamisvelvoitetta muutettiin lautakunnan päätökseen perustuen.

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 178 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 35 / 64 Koska alue on Espoon Asunnot Oy:n omistuksessa, kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa asuntojen toteutusmuotoon ovat rajalliset. Muiden toimijoiden etsiminen ja alueen hallintamuotojakauman monipuolisuus on siten ensisijaisesti Espoon Asuntojen vastuulla. Kaupunki voi auttaa koko Suvelan kehitystä edistämällä kaupungille kuuluvia hankkeita kuten reittien kunnostamista, asukaspuiston rakentamista, koulun peruskorjausta sekä viemällä eteenpäin etenkin sellaisia kaavoja, joihin odotetaan tulevan myytävää asuntotuotantoa. Rakennettavuutta on kaavahankkeen ajan pidetty tärkeänä lähtökohtana tinkimättä lähiympäristön ja piha-alueiden viihtyisyydestä; mm. autopaikat osoitetaan pysäköintilaitokseen rakennuskustannuksien kasvusta huolimatta. Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 3,5 hehtaaria. Alueen rakennusoikeus on k-m 2, mikä vastaa aluetehokkuutta ea = 0.9. Asuinrakennusoikeutta on k-m 2. Korttelitehokkuus on keskimäärin ek = 1.6. Alueen rakennusoikeuden määrä kasvaa k-m 2. Korttelialueet ja yleiset alueet Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK-1) muodostuvat 5-12-kerroksisista asuinrakennuksista. Rakennukset ovat mittakaavaltaan pienempiä kuin nykyiset niin kutsutut lamellitalot. Alueelle muodostuu pitkiä näkymiä sekä pienempiä ja helposti hahmottuvia yksityisiä pihatiloja. Pihat ja yhteisalueet muodostavat Kirstinharjun raitin kanssa kaupunkikuvallisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Alueen rakenne muodostuu kytketyistä pistetaloista. Pistetalot voivat toimia joko yhden tai kahden porrashuoneen periaatteella. Asunnoista avautuu näkymiä moniin suuntiin. Parvekkeet rytmittävät yleisarkkitehtuuria. Kattomuodot ilmentävät korttelin uutta luonnetta. Kattomaailman suunnittelussa tulee huomioida paikallisen energiantuotannon kuten aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuudet. Asukkaiden yhteistiloja tulee sijoittaa rakennusten maantasokerroksiin ja ullakon tasolle. Kirstintien ja Kirstinmäen varteen voi toteutua myös liiketiloja. Rakennukset ja rakennusparit ovat värikkäitä. Rakennusten yksityiskohdat sekä piharakenteet ja aidat ovat tärkeä osa alueen yleisilmettä. Ne toteutetaan korkeatasoisesti huomioiden asukkaiden yksityisyys ja sujuvat yhteydet yhteisalueille ja yleisille alueille.

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 178 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 36 / 64 Alueen keskelle osoitetaan yhteisalue (AH-1), johon toteutetaan asukkaiden oleskelu- ja leikkialueita sekä mahdollinen pihapaviljonki. Asuinrakennusten porrashuoneista on pääsy pysäköintilaitokseen lukuun ottamatta yhtä rakennusparia. Pysäköintilaitosten yhteyteen toteutetaan varasto- ja huoltotiloja sekä väestönsuojatiloja. Pysäköintilaitosten katoille osoitetaan pihatoimintoja. Laitosten maanpäälle näkyvät julkisivut maisemoidaan osaksi suurkorttelin yleisilmettä. Kirstinmäki-kadun varressa sijaitsee neljän pistetalon ja pysäköintilaitoksen muodostama kokonaisuus, jossa piha-alueet toteutetaan pääosin pysäköintilaitoksen katolle. Yleinen jalankulku- ja pyöräilyreitti Kirstinharju tukee suurkorttelin rakennetta. Kulkureitin jatkuvuus on helposti hahmottuva ja muodostaa osan suurkorttelin toiminnasta. Rakennusten maantasokerroksissa sijaitsee yhteistiloja, jolloin jalankulkuympäristön aktiivisuutta voidaan lisätä. Pohjoisrinteen puistoalue laajenee niin, että yleiselle virkistykselle tulee tilaa suurkorttelin sisäosassa (VL-1 ja VP). Asukkaat voivat hyödyntää aluetta lähimetsänä tai yhteisenä kohtaamis- ja toimintapaikkana. Uusi Kirstinsilta jatkaa Kirstinharjun raittia Suvelan ja Espoon aseman välillä. Liikenne ja pysäköinti Kaava-alue rajautuu Sunantiehen, Kirstintiehen sekä Kirstinmäkeen. Näistä Sunantie ja Kirstintie ovat kokoojakatuja ja Kirstinmäki tonttikatu. Kaava-alueen ajoneuvoliikenne tullaan ohjaamaan pysäköintilaitoksiin kahden Kirstintielle ja yhden Kirstinmäelle sijoittuvan tonttiliittymän kautta. Korttelialueet on tarkoitus rauhoittaa liikenteeltä. Huoltoajo on sallittu korttelin sisällä. Pelastusreitit on huomioitu suunnittelussa. Alueen pysäköinti järjestetään kahdessa kannenalaisessa pysäköintilaitoksessa, joista toinen sijoittuu Kirstintien ja toinen Kirstinmäen varteen. Lisäksi liikuntaesteisten autopaikkoja tullaan sijoittamaan asuntojen sisäänkäyntien läheisyyteen. Pyöräpysäköinti järjestetään asiaan kuuluvalla tavalla pysäköintilaitosten sekä asuntojen yhteydessä. Autopaikkojen ja polkupyöräpaikkojen rakentamisvelvoite on esitetty asemakaavassa. Huojennusta autopaikkojen rakentamiseen voidaan antaa nuoriso- ja opiskelija-asumiselle sekä kaupungin omalle vuokratuotannolle. Jos autopaikkoja ei nimetä tai kaava-alueelle tulee yhteisökäyttöautopalvelua, voidaan autopaikkojen määrää vähentää kaavamääräyksessä ja kaavaselostuksessa kerrotulla tavalla. Kaava-alueen läheisyydestä löytyy yleistä pysäköintiä Kirstinmäen varresta ja päästä sekä Kirstintien ja Sokinsuontien risteyksessä sijaitsevalla yleisellä pysäköintialueella.

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 178 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 37 / 64 Päätöshistoria Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimusta. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3 Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Suvela I - Södrik I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6821, joka käsittää korttelit ja sekä katu- ja virkistysaluetta 40. kaupunginosassa Espoon keskus, alue , 2 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Kai Lintunen ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että ehdotus laitetaan pöydälle, jotta lautakunnan jäsenet voivat tutustua paremmin alueen haasteisiin mm. segregaatiokehityksen kannalta ja sen vaatimiin ratkaisuihin kaavoituksessa. Julistettuaan keskustelun asian pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että koska jäsen Kai Lintusen ehdotusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat jäsen Kai Lintusen pöydällepanoesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka sitä vastustavat äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä asian pöydällepanon puolesta äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Suvi Karhu, varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen ja jäsen Kai Lintunen, eli yhteensä 4 JAA ääntä. Sitä vastustivat jäsen Jukka Lahti, jäsen Harriet Klar-Nykvist, jäsen Risto Nevanlinna, jäsen Seppo Salo, jäsen Stefan Ahlman, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila,

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 178 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 38 / 64 varajäsen Raili Päivinen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä 9 EI ääntä. Puheenjohtaja Markku Markkula totesi lautakunnan äänestyksessä yhdeksällä äänellä neljää vastaan hylänneen jäsen Kai Lintusen ehdotuksen ja asian käsittelyn jatkuvan. Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Stefan Ahlmanin kannattamana lautakunnan edellyttävän, että kaupunkisuunnittelukeskus yhteistyössä mm. Espoon Asunnot Oy:n kanssa valmistelee kaupunginhallitukselle esitettävään asemakaavaehdotukseen kaavamääräysten ja muun materiaalin täsmennykset, joilla varmistetaan tarvittavien yhteisötilojen toteuttaminen alueelle. Jäsen Stefan Ahlman ehdotti Seppo Salon kannattamana lisättäväksi, että tarkistetaan Harjunportin varren rakennusalojen kerroslukumäärää siten että uudisrakennukset ovat enintään 2 kerrosta vastakkain olevia nykyisiä asuinrakennuksia korkeampia. Lisäksi lautakunta edellyttää, että alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. Jäsen Kai Lintunen ehdotti jäsen Paula Pöntysen kannattamana lisäystä, että lautakunta edellyttää, että kaupunkisuunnittelukeskus valmistelee kaupunginhallitukselle esitettävään asemakaavaehdotukseen selostusosan siitä, miten segregaation vähentämiseen suunnitellut ratkaisut on asianmukaisesti huomioitu kaavaehdotuksessa. Varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen esitti jäsen Paula Pöntysen kannattamana, että pysäköintinormia tarkastellaan nähtävilläoloaikana yhteistyössä Espoon Asunnot Oy:n kanssa toteuttamiseen kannustavaksi ja tarvetta vastaavaksi. Varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen ehdotti jäsen Seppo Salon kannattamana, että nähtävilläoloaikana tutkitaan vielä mahdollisuutta lisätä alueen asuntokannan monipuolisuutta esim. varaamalla osa asunnoista kovan rahan tai asumisoikeusasunnoiksi. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko tehdyt ehdotukset lisäyksiksi hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Suvela I - Södrik I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6821, joka käsittää korttelit ja sekä katu- ja virkistysaluetta 40. kaupunginosassa Espoon keskus, alue , 2 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. 3 Lisäksi lautakunta edellyttää, että a. kaupunkisuunnittelukeskus yhteistyössä mm. Espoon Asunnot Oy:n kanssa valmistelee kaupunginhallitukselle esitettävään

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 178 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 39 / 64 asemakaavaehdotukseen kaavamääräysten ja muun materiaalin täsmennykset, joilla varmistetaan tarvittavien yhteisötilojen toteuttaminen alueelle; b. tarkistetaan Harjunportin varren rakennusalojen kerroslukumäärää siten että uudisrakennukset ovat enintään 2 kerrosta vastakkain olevia nykyisiä asuinrakennuksia korkeampia; c. alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma; d. kaupunkisuunnittelukeskus valmistelee kaupunginhallitukselle esitettävään asemakaavaehdotukseen selostusosan siitä, miten segregaation vähentämiseen suunnitellut ratkaisut on asianmukaisesti huomioitu kaavaehdotuksessa; e. pysäköintinormia tarkastellaan nähtävilläoloaikana yhteistyössä Espoon Asunnot Oy:n kanssa toteuttamiseen kannustavaksi ja tarvetta vastaavaksi; f. nähtävilläoloaikana tutkitaan vielä mahdollisuutta lisätä alueen asuntokannan monipuolisuutta esim. varaamalla osa asunnoista kovan rahan tai asumisoikeusasunnoiksi. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija, tonttiyksikkö - Toimenpiteitä varten, jatkokäsittely kaupunginhallitus - Vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Laskutus, kaupunkisuunnittelukeskus

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 179 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 40 / / Koskelo I, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 83. kaupunginosa Bodom Valmistelijat / lisätiedot: Thuy Pham-Linko, puh Katariina Peltola, puh Markus Pasanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 lausuntoja ja mielipiteitä ei annettu Koskelo I:n valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Koskelo I - Skrakaby I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7008, 83. kaupunginosassa Bodom, alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Koskelo I, tapahtumaluettelo - Koskelo I, kaavamääräykset - Koskelo I, kaavakartta - Koskelo I, ajatasa-asemakaava - Koskelo I, asemapiirustus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on sallia teollisuus- ja varastotoiminnan ohella urheilu- ja virkistystoimintaa sekä mahdollistaa uusien autopaikkojen sijoittamisen kaavassa olevalle voimajohdon varoalueen osalle. Kaavalla ei nosteta rakennusoikeutta.

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 179 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 41 / 64 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Koskelo I - Skrakaby I, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7008, käsittää korttelin 83002, 83. kaupunginosassa Bodom, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Alueen nykytila Suunnittelualue sijoittuu Koskelon teollisuusalueen eteläpäähän rajautuen idässä Kehä III:n ja lännessä Koskelontiehen. Tontilla on asemakaavan mukaisesti toteutunut k-m² teollisuus- ja varastorakennus. Rakennuksessa on järjestetty poikkeusluvin urheilutoimintaa. Tontilla kulkee 400 kv:n voima-johto, jonka yksi pylväs sijaitsee tontilla. Viereisillä tonteilla on teollisuus- ja varastokäytössä sekä liiketiloina olevia rakennuksia. Suunnittelualue on pääosin rakennettua ja pinnoitettua ympäristöä, jonka reunoilla on kuitenkin kapeat, aluetta rajaavat puustoistutukset. Alueella ei ole todettu tavanomaisesta poikkeavia luontoarvoja. Suunnittelualue sijoittuu kahden maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön, Espoon jokilaakson ja Bodominjärven ympäristön, väliin. Metsäinen vyöhyke suunnittelualueen ympärillä, yhdessä Kehä III kanssa, muodostaa kuitenkin visuaalisen rajan alueiden välille, joten Koskelon teollisuusalue hahmottuu kulttuuriympäristöihin nähden erillisenä vyöhykkeenä.

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 179 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 42 / 64 Asemakaavan muutosalueen omistaa Tuen Kiinteistö Oy. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna Kaavamuutosalue on osoitettu teollisuuden ja varastoinnin alueeksi (T). Alueen kaakkoisraja on merkitty päävoimansiirtolinjan alueeksi. Alue varataan kv sähkönsiirtolinjan rakentamiseen. Alueella on vireillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava, nyt laadittu asemakaavan muutosehdotus on kuitenkin yleiskaavan mukainen. Koskelo I asemakaava Alueella on voimassa Koskelo I asemakaava (lainvoimainen ). Suunnittelualueelle on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e = 0.50 mukaan kerrosluvun ollessa kaksi (II). Tontin rakennetusta kerrosalasta saadaan enintään 25 % käyttää tontilla sijaitsevan laitoksen toimistotiloja varten. Kaavassa on merkintä vaara-alueen rajasta. Vaara-alueen puoleisen rakennusten julkisivun enimmäiskorkeus saa olla 8 metriä. Lisäksi vaara-alueella sijaitsee suojavihervyöhykkeeksi varattu alueen osa. Tontille autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 kutakin teollisuuskerrosalan 100 m 2 kohti, 1 kutakin varastokerrosalan 150 m 2 kohti. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta mennessä. Mielipiteitä, lausuntoja ja kannanottoja ei saatu. Asemakaavan muutos Suunnittelualue säilyy teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueena, jonka lisäksi alueella sallitaan urheilu- ja virkistystoimintaa palvelevia rakennuksia (TU). Lisäksi rakennusalalle sallitaan liike- ja toimistotiloja 10 % sallitusta kerrosalasta. Korttelialuetta ei saa aitaamatta käyttää avoimena varastoalueena. Suurin sallittu kerrosten lukumäärä on kaksi. Rakennusoikeus osoitetaan tehokkuuslukuna e = 0.50 eli kerrosneliömetreinä noin k-m². Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään: - Toimisto- ja liiketilat 1 ap / 50 k-m² - Teollisuustilat 1 ap / 100 k-m² - Urheilu- ja virkistyspalvelut 1 ap / 150 k-m²

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 179 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 43 / 64 - Varastotilat 1 ap / 200 k-m² ja polkupyöräpaikkoja tulee rakentaa vähintään: - Toimisto- ja liiketilat 1 pp / 50 k-m². Vähintään puolet vähimmäisvaatimuksen mukaisista pyöräpaikoista tulee sijaita katetussa tilassa. - Urheilu- ja virkistystilat 1 / 150 k-m Kaikki vähimmäisvaatimuksen mukaiset pyöräpaikat tulee toteuttaa runkolukittavina ja katetussa tilassa. - Teollisuustilat 1 pp / k-m². Kaikki vähimmäisvaatimuksen mukaiset pyöräpaikat tulee toteuttaa runkolukittavina ja katetussa tilassa. - Varastotilat 1 pp / k-m². Kaikki vähimmäisvaatimuksen mukaiset pyöräpaikat tulee toteuttaa runkolukittavina ja katetussa. Voimajohdonsuojavyöhykkeen alueen osa muutetaan pysäköimisalueeksi. Pysäköimispaikan ja Kehä III:n väliin on istutettava pensailla tiheä reunavyöhyke. Pysäköintipaikat on ympäröitävä ja jäsenneltävä puu- ja pensasistutuksin. Puu- ja pensasistutusten luontainen kasvukorkeus ei saa ylittää neljää (4) metriä. Merkinnät vaara-alueesta sekä rakennusten julkisivun enimmäiskorkeudesta (8 m) jäävät ennalleen. Vaara-alueen rakentamisesta ja muista järjestelyistä on neuvoteltava voimalinjan omistajan kanssa. Korttelin luoteisosa säilyy istutettavana alueen osana. Alue kuuluu Espoonjoen valuma-alueeseen ja sen hulevesiä johtuu lopulta myös alueen lounaispuolella sijaitsevaan Matalajärven Natura-alueeseen, joten kaava-alueen hulevesien laadulliseen hallintaan tulee kiinnittää huomiota. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla puoli kuutiometriä (0,5 m 3 ) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä (100 m 2 ) kohden. Viivytyspainanteiden, - altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä tunnin kuluessa täyttymisestään ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Hulevesiä saa hallitusti ohjata virkistysalueille Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava / asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Kaavataloudelliset vaikutukset Kaupungille ei aiheudu kunnallistekniikan kuluja. Kaavamuutos monipuolistaa alueen elinkeinoa. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3.

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 179 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 44 / 64 Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä, hakija - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten, kuulutus ja kuulutuskirjeet

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 180 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 45 / / Åminne, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 45. kaupunginosa Kurttila Valmistelijat / lisätiedot: Aila Harmaajärvi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Åminnen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Åminne asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7015, 45. kaupunginosassa Kurttila, alue Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 6 Åminne mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen - Åminne, tapahtumaluettelo - Åminne, kaavamääräykset - Åminne, kaavakartta - Åminne, ajantasa-asemakaava - Åminne, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa ruotsinkielisen koulun ja päiväkodin sijoittuminen kortteliin nostamalla korttelin rakennusoikeutta perustuen koulun hankesuunnitelmaan. Korttelin rakennusoikeus nousisi nykyisen asemakaavan sallimasta k-m²:stä k-m²:iin. Rakennusoikeuden noston yhteydessä tarkistetaan rakennusalan rajoja. Kaavamuutoksella osoitetaan tarvittavat ajoliittymät Juppinlaidalta ja Kurttilantieltä sekä osoitetaan osa voimassa olevan kaavan mukaisesta korttelialueesta katualueeksi.

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 180 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 46 / 64 Korttelialueelle osoitetaan suojelualue liito-oravan elinympäristön turvaamiseksi ja poistetaan muinaisjäännösaluerajaus. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Åminne, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7015, käsittää korttelin 45087, 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue Aloite ja vireilletulo Espoon kaupungin tonttiyksikkö on hakenut asemakaavan muutosta kirjatulla hakemuksella. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumisja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Kurttilassa Kurttilantien ja Juppinlaidan välissä osoitteessa Kurttilantie 42. Alue rajautuu idässä Kurttilantien kevyen liikenteen väylään, etelässä Juppinmetsän virkistysalueeseen, lännessä Juppinlaitaan ja pohjoisessa Juppin talon ja sen viereisten asuinpientalojen tontteihin. Alue on rakentamatonta ja metsittynyttä. Alueen poikki kulkee muutamia polkuja, ja alueen eteläosassa on purettavaksi merkitty vanha talousrakennus, jonka pihamaa on avointa. Alue on kokonaisuudessaan Espoon kaupungin omistuksessa. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta.

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 180 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 47 / 64 Etelä-Espoon yleiskaavassa alue on varattu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Alueella on voimassa Åminnen asemakaava, joka sai lainvoiman Kortteli on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Korttelissa on voimassa olevassa asemakaavassa k-m² rakennusoikeutta ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Korttelialueella sijaitsee muinaismuistolain mukainen muinaismuistoalue. Aluetta koskevista toimenpiteistä on ennen rakentamista neuvoteltava Museoviraston kanssa. Korttelin viereiselle lähivirkistysalueelle (VL) on osoitettu ohjeellisia kevyenliikenteen yhteyksiä sekä puustoltaan säilytettävä alueen osa (s). Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta mennessä. Mielipiteitä saatiin 7 kappaletta. Mielipiteet koskivat pääasiassa tontin kerroslukua ja rakennusoikeuden määrää, ajoyhteyttä Juppinlaidan kautta sekä itse koulurakennuksen arkkitehtuuria ja sijoittumista tontille. Asemakaavan muutos Kaavamuutoksella nostetaan YO-korttelin rakennusoikeutta k-m²:stä vastaamaan tulevan koulun hankesuunnitelman k-m². Korttelin rakennusalan rajoja muutetaan hankesuunnitelman sekä keväällä 2016 tehdyn liito-oravaselvityksen havaintojen mukaisesti. Selvityksessä havaittu liito-oravan elinympäristö rajataan suojeltavalla alueenosalla (s-1) sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeällä alueella (luo-1). Suunnittelualueelle osoitetaan puilla ja pensailla istutettavia alueen osia. Kurttilantien puoleisen tontinosan liittymäkieltoa muokataan osoittamaan kaksi liittymäpaikkaa. Museoviraston kevään 2015 tarkkuusinventoinnin raportin mukaisesti voimassa olevan asemakaavan mukainen muinaisjäännösalueen rajaus poistetaan kaavamuutosalueen osalta. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Perittävät maksut Hakija on maksanut kaavanmuutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta.

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 180 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 48 / 64 Tiedoksi - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Museovirasto, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten, kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 181 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 49 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Vermo, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 51. kaupunginosa Leppävaara Valmistelijat / lisätiedot: Sari Metsälä, puh Tarja Pennanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot on annettu Vermon asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Vermo - Vermo asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6961, 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 7 Vermo, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Vermo, tapahtumaluettelo - Vermo, kaavamääräykset - Vermo, kaavakartta - Vermo, ajantasa-asemakaava Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa osa Vermonrinteen puiston itäreunasta katualueeksi, jolloin Raide-Jokerin raidelinjan ja ajoradan sijoittuminen katualueelle mahdollistuu. Espoon kaupunginhallituksen päätti Raide-Jokerin linjauksesta Espoossa. Viranomaisneuvottelu Raide-Jokeriin liittyvistä asemakaavoista Espoossa on pidetty Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Raide-Jokeria varten laadittavat asemakaavat ja asemakaavanmuutokset kaupunki-suunnittelukeskuksen työohjelmaan 2016.

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 181 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 50 / 64 Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavanmuutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti lisäyksin: Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavoituksella varataan Raide-Jokeria ja muuta liikennettä varten katutila ja että vasta katusuunnitelman hyväksynnällä päätetään raiteiden, pysäkkien, jalankulun, istutusten yms. tarkat paikat ja toteutuksen laatu. Siitä, miten raiteet sijoitetaan katualueelle päättää tekninen lautakunta katusuunnitelmassa. Kaupunkisuunnittelulautakunta kiinnittää kaupunkitekniikan keskuksen ja teknisen lautakunnan huomiota Raide-Jokerin toteutukseen olennaisesti kuuluvien katusuunnitelmien laadintaan siten, että niiden olennaiset kysymykset voidaan informoida ja osin ratkaista Raide-Jokerin vaatimien asemakaavojen käsittelyn yhteydessä. Havainnollinen esittely, jossa Raide-Jokerin toimivuuden ohella kiinnitetään erityistä huomiota lähialueiden asukkaiden intresseihin, esimerkiksi Vermontie/Ravitiealueen, Alberganesplanadin ja Laajalahden pohjois-osan asukkaiden huoli pikaraitiotien aiheuttamista häiriöistä. Tämä edellyttää myös katutilan toteutuksen eri vaihtoehtojen etujen ja haittojen arviointia ja esittelyä. Hankesuunnitelma on tehty vuoden 2015 aikana ja hyväksytty Espoon kaupunginvaltuustossa Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: