Suomen Luontotieto Oy. Kauhajoen Kuusiston asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012

Transkriptio

1 Kauhajoen Kuusiston asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Suomen Luontotieto Oy 38/2012 Jyrki Matikainen ja Pihla Matikainen

2 Sisältö 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Alueen yleiskuvas Liito-oravaselvitys Johdanto Käytetty menetelmä Tulokset Yhteenveto Lähteet ja kirjallisuus Liitteet... 7

3 1. Johdanto Kauhajoen kaupunki /Marketta Nummijärvi tilasi keväällä 2012 Suomen Luontotieto Oy:ltä Kauhajoen kaupungin Kuusiston asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvityksen. Suunniteltu asemakaava-alue sijaitsee Kauhajoen kaupungin taajaman eteläosassa. Maankäyttöja rakennuslain vaatimukset täyttävää selvitystä käytetään alueen maankäytön suunnittelun tausta-aineistona. 2. Aineisto ja menetelmät Inventointialueelta (karttaliite 1) selvitettiin Luonnonsuojelulain tarkoittamat suojeltavat luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996/1096, 29 ), Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt (1996/1093, 10 ) ja Vesilain suojelemat pienvesikohteet (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ). Inventointi toteutettiin Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohjeen (Pääkkönen 2000) mukaisesti. Suunniteltu asemakaava-alue on käytännössä kokonaan viljeltyä peltoa, mutta tutkimusaluetta laajennettiin siten että se käsitti myös alueen länsipuolisen metsikön ja autiotalon pihapiirin hautausmaan rajalle asti. Selvitys toteutettiin Kasvukausi oli alueella jo pitkällä ja alueen kasvillisuudesta sai jo hyvän yleiskuvan. Alueella käytiin uudestaan elokuussa ja lokakuussa Tällöin alueelta etsittiin syksyllä kukkivaa vaateliasta putkilokasvilajistoa sekä lokakuun käynnillä etsittiin alueelta liito-oravan jätöksiä. Alueen pesimälinnusto selvitettiin mahdollisen uhanalaisen tai vaateliaan pesimälajiston havaitsemiseksi. Maastotöistä vastasi FM, biologi Jyrki Matikainen Suomen Luontotieto Oy:stä. Maastotöissä avusti Pihla Matikainen. Raportin taittoi Eija Rauhala (tmi Eija Rauhala). Selvityksessä käytetyn karttamateriaalin luovutti tilaaja käyttöömme. Jyrki Matikainen on käynyt alueella aiemmin Kauhajoen kaupungin osayleiskaavatyön yhteydessä. Ennen maastoinventointia selvitettiin onko alueelta olemassa aiemmin julkaistua luontotietoa. Kansallisessa uhanalaisrekisterissä ei ole tietoa suunnittelualueella esiintyvistä uhanalaisista putkilokasvilajeista, sammalista tai jäkälistä. Suunnittelualueelta ei ole aiemmin tehty yksittäisiä luonto- ja kasvillisuusselvityksiä, mutta aluetta on inventoitu ainakin osayleiskaavatyön aikana. Lähes koko inventointialue on viljapeltoa 3

4 Suomen Luontotieto Oy 3. Tulokset 3.1 Alueen yleiskuvas Asemakaavan muutosalue jaettiin lähinnä maankäytön perusteella kolmeen eri lohkoon, joilta kultakin tehtiin lyhyt kasvillisuuden kuvaus ja selvitettiin pesimälinnusto. Lohko 1 Lähes koko suunniteltu asemakaava-alue on viljelykäytössä olevaa salaojitettua peltoa. Alueen rikkakasvilajistoon ei kuulu vanhaan maatalouskulttuuriin sidoksissa olevaa putkilokasvilajistoa. Pellon reunan kulttuurilajeista ainoa mainittava laji on kamomillasaunio (Matricaria chamomilla), joka kasvoi niukkana (2 yksilöä) hautausmaalle johtavan tien varressa. Laji on EteläPohjanmaalla vähälukuinen, joskin sitä viljellään puutarhoissa maustekasvina koko Suomen alueella. Lohkon pesimälinnustoon ei kuulu peltolintuja ja lohkon luontoarvot ovat vähäiset. Lohko 2 Lohkon alue käsittää asemakaava-aluetta reunustavan, pellon ja hautausmaan väliin jäävän kosteapohjaisen notkelman. Notkelman puusto on lehtipuuvaltaista ja se koostuu hies- ja rauduskoivusta (Betula pubescens ja B. pendula), raidasta (Salix caprea), halavasta (Salix pentandra) ja harmaalepästä (Alnus incana). Alueen pensaskerroksen lajistoon kuuluu tuomi (Prunus padus), kiiltopaju (Salix phylicifolia) ja vadelma (Rubus idaeus). Aluskasvillisuus on alueella rehevää ja valtalajistoon kuuluu mesiangervo (Filipendula ulmaria), nokkonen (Urtica dioica), niittykellukka (Geum rivale) ja nurmilauha (Deschampsoa cespitosa). Hieman vaateliaampaan lajistoon kuuluu koiranvehnä (Elymus caninus) ja lehtoarho (Moehringia trinervia). Lohkon alueella on jonkin verran lahoavaa pienpuuta ja muutama lahopuupökkelö. Alueella oli lehtokerttureviiri ja jokivarressa lauloi punavarpunen. Lohko 3 Suunniteltu asemakaava-alue rajautuu Kauhajokeen. Näillä kohdin joen penkat ovat kapeat ja rantavyöhyke leveimmillään vain noin 10 metriä. Suurin osa rantavyöhykkeestä on harmaaleppäpensaikkoa, mutta aukkopaikoilla kasvillisuus on mesiangervon ja muiden typensuosijalajien dominoimaa. Vaateliaampaa putkilokasvilajistoa ei lohkon alueella esiinny. Harmaaleppäkasvustossa on jonkin verran lahoavaa pienpuuta. Joella havaittiin telkkäpoikue. Asemakaava-alueen ja hautausmaan väliin jää rehevä lehtipuumetsikkö 4

5 3.2 Liito-oravaselvitys Johdanto Liito-orava (Pteromys volans) kuuluu EU:n Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin ja on siten erityisesti suojeltu laji koko EU:n alueella. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2010) laji kuuluu luokkaan vaarantuneet (VU). Suomen liito-oravapopulaation kokoa on vaikea tarkasti selvittää, mutta seurantatutkimusten perusteella laji näyttää taantuneen viimeisen vuosikymmenen aikana jopa 30 %. Liito-oravan suojelustatus on vahva, sillä Luontodirektiivin 12 artiklan I kohta edellyttää, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin myöntää poikkeusluvan, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana Käytetty menetelmä Varsinaisella asemakaava-alueella ei ole metsäistä ympäristöä, mutta asemakaavan ulkopuolella sijaitsevalta lohkon 2 alueelta etsittiin systemaattisesti liito-oravan jätöksiä. Alueella tehty liito-oravaselvitys toteutettiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen. Inventoinnissa liito-oravan keltaisia jätöksiä haettiin suurimpien puiden tyviltä ja oksien alta. Samalla alueilta haettiin mahdollisia pesä- ja päivälepokoloja. Alueilta tutkittiin kaikkien suurikokoisempien puiden tyvet liito-oravan jätösten löytämiseksi. Jätösten lisäksi inventointialueelta haettiin liito-oravan jättämiä virtsamerkkejä, jotka värjäävät erityisesti haapojen epifyyttisammaleet keltaisiksi ja tuoksuvat voimakkaasti läheltä nuuhkaistessa. Lisäksi alueilta etsittiin liito-oravan jättämiä syönnöksiä ja muita ruokailujälkiä. Lajin suosimien ruokailupuiden alta löytyy silmuja ja oksankärkiä ja kesäaikana myös pureskeltuja lehtiä, joita kertyy joskus runsaastikin puiden alle Tulokset Alueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravan esiintymisestä eikä alueella ole liito-oravalle optimaalista elinympäristöä. Lisäksi liito-oravan kannalta alue on käytännössä saari, jonne kulku on lajille hankalaa. Lähimmät tunnetut liito-oravan elinpiirit sijaitsevat noin puolentoista kilometrin päässä alueen lounaispuolella (Äijälän Pappilan alueella). Alueella ei myöskään ole merkitystä liito-oravien kulkureittinä Alueella ei esiinny liito-oravia 5

6 4. Yhteenveto Suunnitellulla asemakaava-alueella ei esiinny Luonnonsuojelulain 29 mukaisia luontotyyppejä, eikä Metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Alueella ei myöskään esiinny Vesilain (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ) tarkoittamia suojeltavia pienvesiä kuten lähteitä. Alueella ei ole perinnemaisemakohteita eikä perinnebiotooppeja. Inventoidun alueen putkilokasvilajistoon ei kuulu vanhaan asutukseen viittaavia arkeofyyttejä eli muinaistulokkaita. Alueella ei havaittu uhanalaista eliölajistoa eikä kohteella ole huomattavaa merkitystä eliöiden kulkukäytävänä. Alueen välittömässä lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelun kannalta merkittäviä kohteita tai eliöiden esiintymispaikkoja, joita kohteen rakentaminen voisi uhata tai heikentää. Alueella ei esiinny liito-oravia. Alueella ei ole sammakoille soveltuvia makeavesilampareita tai kausikosteita kosteikoita, joissa esim. viitasammakko saattaisi esiintyä. Suunnitellulla asemakaava-alueella ei ole myöskään lepakoille soveltuvia talvehtimis- tai lepopaikkoja. Alueen mahdollinen maankäyttö ei uhkaa merkittäviä luontoarvoja. 5. Lähteet ja kirjallisuus Arnold.E.N & Burton J.A. 1978: A Field Guide to the reptiles and Amphibians of Britain and Europe. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. 1998: Retkeilykasvio- Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Kauhajoen luonnonkirja, Lions-Club Kauhajoki ry, K.J Gummerus Osakeyhtiön kirjapainossa Jyväskylässä 1983 Kauhajoen vesien kirja, Lions-Club Kauhajoki ry, Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä 1991 Kauhajoen metsien ja soiden kirja, Lions-Club Kauhajoki ry., Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä 1999 Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet (2. painos). Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Lappalainen, M. 2002: Lepakot. Salaperäiset nahkasiivet. Tammi Meriluoto, M. & Soininen, T. (1998). Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus & Tapio. 192 s. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri Pohjolan kasvio. Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000: Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje: Suomen ympäristökeskus, Helsinki 128 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus Ryttäri,T, Kalliovirta. M, & Lampinen.R (toim). Suomen uhanalaiset kasvit. Tammi, Helsinki 6

7 Kauhajoen Kuusiston asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys Liitteet Karttaliite. Lohkokartta 7