Suomen Luontotieto Oy. Kauhajoen kaupungin asemakaavoitettavien alueiden luontoarvojen perusselvitys 2

Transkriptio

1 Kauhajoen kaupungin asemakaavoitettavien alueiden luontoarvojen perusselvitys 2 Tiltaltti pesi Pappilan eteläpuolisella metsäalueella Suomen Luontotieto Oy 69/2008 Jyrki Oja, Satu Oja

2 Sisältö 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Tutkimusalueet Tulokset Alueiden yleiskuvaus Yhteenveto Lähteet ja kirjallisuus Liitteet... 9

3 Suomen Luontotieto Oy 1. Johdanto Kauhajoen kaupunki tilasi keväällä 2008 Suomen Luontotieto Oy:ltä Kauhajoen kaupungin osayleiskaava-alueen luontoarvojen perusselvityksen. Selvityksen yhteydessä inventoitiin erikseen viisi kohdetta asemakaavoituksen vaatimalla tarkkuudella. Maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävää selvitystä käytetään alueen maankäytön suunnittelun tausta-aineistona. Nyt inventoidulle viidelle kohteelle on tekeillä asemakaava tai asemakaavan muutos. Aiemmin kesällä inventoitiin myös 5 uutta asemakaava-aluetta (Suomen Luontotieto Oy 57/2008) 2. Aineisto ja menetelmät Inventointialueilta (karttaliite 1) selvitettiin Luonnonsuojelulain tarkoittamat suojeltavat luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996/1096, 29 ), Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt (1996/1093, 10 ) ja Vesilain suojelemat pienvesikohteet (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ). Inventointi toteutettiin Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohjeen (Pääkkönen 2000) mukaisesti. Alueelta etsittiin putkilokasvien lisäksi myös muuta uhanalaislajistoa, kuten kääpäsieniä lähinnä vanhojen puistopuiden rungoilta. Alueen pesimälinnustosta inventoitiin vain arvokkaimmat EU:n Lintudirektiivin liitteen I mukaiset lajit sekä kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi 2001) mainitut lintulajit. Linnustoselvitys on osa osayleiskaavan linnustoselvitystä. Pesimälinnusto kartoitettiin kesäkuun alussa tehdyllä yhdellä maastokäynnillä. Linnustoselvitys tehtiin yhden käyntikerran kartoituslaskentamenetelmällä (Koskimies 1988), siten että koko alue kuljettiin jalkaisin läpi. Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys tehtiin elokuun lopulla 2008 ja sitä tarkennettiin syyskuun lopussa tehdyllä maastokäynnillä. Koivisto-Kokon ja Äijälan Pappilan alueilta tehtiin myös liito-oravaselvitys jätöshavainnointimenetelmää käyttäen. Näiltä alueilta etsittiin liito-oravan jätöksiä suurempien kuusten ja lehtipuiden tyviltä. Alueilta tehtiin lepakkoselvitys osana laajempaa lepakkoselvitystä, joka tehtiin koko osayleiskaavan osoittamalta alueelta. Maastotöistä vastasivat FM, biologi Jyrki Oja ja Satu Oja Suomen Luontotieto Oy:stä. Raportin taittoi Eija Rauhala (tmi Eija Rauhala). Selvityksessä käytetyn karttamateriaalin luovutti tilaaja käyttöömme. 3. Tutkimusalueet Kaikki tutkimusalueet sijaitsevat Kauhajoen keskustaajamassa tai sen välittömässä läheisyydessä. Koivisto-Kokon ja Äijälän Pappilan alueita lukuun ottamatta kaikki kohteet ovat joko rakennettuja tai sijaitsevat rakennettujen alueiden välissä. Koivisto-Kokon ja Äijälän Pappilan alueet ovat lähes kokonaan metsäisiä. Muut kohteet ovat joko rakennettua julkista tilaa pihapiireineen tai viljelykäytöstä poistunutta peltoa. Osa-alue A-10 on suurimmaksi osaksi viljelystä poistunutta peltoa. Yleiskuva Vuorenmaan hautausmaan itäpuolelta

4 4.Tulokset 4.1. Alueiden yleiskuvaus Osa-alue A3 Lähes koko alue on rakennettua ympäristöä. Alueella on melko tiiviisti rakennettu omakotialue ja alueella risteilee tiheä tieverkko. Länsipuoleltaan alue rajautuu laajaan viljeltyyn peltoaukeaan. Talojen pihapiirit ovat hoidettuja tontin rajoille saakka eikä alueella ole käytännössä tonttien välisiä hoitamattomia vyöhykkeitä. Alueen keskiosassa lähellä päiväkotia on pieni viljelemätön peltolaikku, joka on typensuosijalajien valtaama. Kohteen valtalajistoon kuuluu nurmilauha (Deschampsia cespitosa), nurmipuntarpää (Alopecurus pratensis), juolavehnä (Elymus repens), pelto-ohdake (Cirsium arvense) ja peltosaunio (Tripleurospermum inodorum). Alueella on myös muutamia muita vastaavanlaisia viljelemättömiä laikkuja, jotka kasvilajistoltaan ovat yhtä vaatimattomia. Alueen teiden varsilla kasvaa muutamin paikoin kujannepuiksi istutettuja rauduskoivuja (Betula pendula). Alue on rakennettu pellolle, joten kaikki alueen puusto on sekundääripuustoa. Osa-alue A10 Valtaosa asemakaava-alueesta on viljelykäytöstä poistunutta peltoa. Peltoalue on täysin heinittynyt ja alueen putkilokasvilajiston valtalajisto koostuu tyypillisistä typensuosijalajeista kuten nurmilauhasta, nurmipuntarpäästä, koiranheinästä (Dactylis glomerata) ja pelto-ohdakkeesta. Aluetta kiertävä tien reunalla kasvaa yksittäin muutamia ketolajeja kuten päivänkakkara (Leucanthemum vulgare). silmäruoholaji (Euphrasia sp), harakankello (Campanula patula) ja ahomatara (Galium boreale). Varsinaisia ketoja ei alueella kuitenkaan esiinny. Kaava-alueeseen kuuluu myös alueen luoteisnurkassa sijaitseva talo hoidettuine pihapiireineen. Alueen peltokuvio on niin pieni, ettei siinä esiinny peltolinnustoa. Alue A3. Alueella on muutamia rakentamattomia heinittyneitä peltolaikkuja. 4

5 Osa-alue A12 Asemakaava-alue käsittää urheilukeskuksen, johon kuuluu useita urheilukenttiä, kuplahalli ja laajoja hoidettuja nurmialueita. Alueen eteläpäässä on lisäksi kapea yhden tien varrelle sijoittuva omakotitalorivistö. Alueella on muutamia ilmeisesti istutusperäisiä rauduskoivukujanteita, mutta vanhaa puustoa ei alueella esiinny. Muutamaa kapeaa polunvartta lukuun ottamatta ei alueella ole hoitamatonta ympäristöä, joten vanhaa kulttuurilajistoa ei alueella esiinny. Alueen itäreunan koivuihin on ripustettu linnunpönttöjä, joissa pesi kottarainen kesällä Muuten alueen pesimälinnusto on äärimmäisen niukkaa. Osa-alue A9 Äijälän Pappila (Alueella Metsälain 10 mukainen erityisen tärkeä elinympäristö, lehto) Pappilan lähiympäristö on hyvin reheväpohjaista järeää kuusikkoa. Kuusikon alueella ei puustoon kuulu juurikaan muita puulajeja lukuun ottamatta aluspuustossa runsaana kasvavaa pihlajaa. Metsätyyppi kohteella on oravanmarjatyypin rehevää kangasta. Aluskasvillisuuden valtalajistoon kuuluu oravanmarja (Maianthemum bifolium), käenkaali (Oxalis acetosella) ja metsäimarre. Pappilan puutarha-alueelta metsään on levinnyt tiheänä kasvava pihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia). Itse pappilan pihapiiri on hyvin reheväkasvuinen ja pihaa hallitsee komea lehtikuusi. Pihapiirin ympäristö soveltuu liito-oravan elinympäristöksi, mutta mitään havaintoja lajista ei kuitenkaan tehty. Pappilan pohjoispuolella on pieni haapaa (Populus tremula) kasvava kulttuurivaikutteinen lehtokuvio. Puusto koostuu lähes yksinomaan kookkaista haavoista. Maapohjaa peittävät tiheät nokkosesta (Urtica dioica) ja vuohenputkesta (Aegopodium podagraria) muodostuvat kasvustot. Näiden seassa kasvaa myös jonkin verran jättipalsamia (Impatiens glandulifera) sekä puistolemmikkiä (Myosotis sylvatica). Lehto vaihettuu pohjoiseen päin mentäessä mustikkatyypin tuoreeksi kankaaksi. Lehdon pensaskerrokseen kuuluu punaherukkaa (Ribes rubrum) ja tuomea (Prunus padus). Lehto rajautuu pohjoisosiltaan melko tarkasti asemakaavaalueen rajaan. Lehtokuvion suurissa haavoissa on useita tikankoloja ja mm. palokärki on pesinyt kohteella. Alue A 10 on viljelykäytöstä poistunutta peltoa. 5

6 Suomen Luontotieto Oy Pappilan kuusikon eteläpuolella puusto on tasaikäistä männikköä, jossa metsätyyppi on tuoretta mustikkatyypin kangasta. Alueen luontoarvot ovat vähäiset. Alueen länsireunalla puusto on hieman monimuotoisempaa ja alueella kasvaa varttunutta mäntyä ja kuusta jonkin verran. Paikoin tiheäkasvuinen aluspuusto muodostuu männystä, kuusesta sekä hieskoivusta. Muutamin paikoin esiintyy myös yksittäisiä raitoja. Alueella pesi kansallisessa uhanalaisluokituksessa mainittu tiltaltti. Osa-alue A16 Koivisto-Kokon asemakaava-alueen eteläreuna on keski-ikäistä, melko kosteapohjaista kuusikkoa. Metsätyyppi alueella on mustikkatyypin tuoretta kangasta, mutta alueen ojien varsilla kasvillisuus on hieman rehevämpää. Alueen poikki kulkee useita ojia. Ojien varsien kasvillisuus on saniaisvaltaista ja valtalajisto koostuu metsäalvejuuresta, korpi-imarteesta, metsäimarteesta ja metsäkortteesta (Equisetum sylvaticum). Ojien varrella kasvaa myös runsaasti suo-orvokkia (Viola palustris). Alueen länsi ja osittain myös pohjoisreuna on ojitettua metsämaastoa, jossa puusto muodostuu männystä, kuusesta, hieskoivusta ja rauduskoivusta. Puusto on tasaikäistä ja tasakokoista ja aluetta on kerran harvennettu. Metsätyyppi kohteella on melko vaikeasti tyypiteltävää puolukkatyypin ja mustikkatyypin kankaan sekatyyppiä. Alueella ei ole lahopuuta eikä kolopuita ja kohteen luontoarvot ovat vähäiset. Alueen itäosassa päätien varrella on osittain koivulle istutettu entinen peltoalue, josta pieni osa on edelleen avointa. Vanhan pellon eteläreunassa metsän rajavyöhykkeellä on pienialainen haapaa kasvava metsäkuvio, joka liittyy Äijälän-Pappilan asemakaava-alueen lehtokuvioon. Alue A12 on lähes kokonaan urheilukenttää ja hoidettuja nurmia.

7 Suomen Luontotieto Oy 5. Yhteenveto Inventoiduilla alueilla ei esiinny Luonnonsuojelulain (Luonnonsuojelulaki 1996/1096, 29 ) 29 mukaisia suojeltavia luontotyyppejä, mutta Äijälän Pappilan pohjoispuolella sijaitseva lehtokuvio täyttänee Metsälain (1996/1093, 10 ) määritelmät erityisen arvokkaasta elinympäristöstä. Muita Metsälakikohteita ei alueella ole. Alueilla ei ole Vesilain (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ) tarkoittamia suojeltavia pienvesiä. Perinnemaisemakohteita tai perinnebiotooppeja ei alueilla esiinny ja alueiden kulttuurikasvilajisto on tavanomaista. Alueiden putkilokasvilajistoon ei kuulu vaateliaita tai uhanalaisia lajeja. Alueilta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta eikä muidenkaan Luontodirektiivin liitteen IV lajien esiintyminen kohteilla ole todennäköistä. Lepakkoselvityksessä näiltä alueilta ei tehty lepakkohavaintoja. Lintudirektiivin liitteen I lajeista Äijälän Pappilan alueella esiintyy palokärki, jonka reviiri on kuitenkin usean neliökilometrin laajuinen. Pappilan eteläpuolella pesi myös kansallisessa uhanalaisluokituksessa mainittu tiltaltti. Asemakaavoitettavat alueet tiivistävät alueen yhdyskuntarakennetta eikä kohteille suunniteltu maankäyttö uhkaa merkittäviä luontoarvoja. Äijälän Pappilan haapavaltainen lehto kannattaa kuitenkin säästää vaikka puistoalueeksi. Äijälän Pappilan viereinen lehtokuvio

8 6. Lähteet ja kirjallisuus Airaksinen, O. & Karttunen, K. (1998). Natura 2000 luontotyyppiopas. Suomen ympäristökeskus. 193 s. Hanski Ilpo K,1998: Home ranges and habitat use in the declining flying squirrel, Pteromys volans, in managed forests. Wildlife biology 4: Hanski Ilpo K, 2001: Liito-oravan biologia ja suojelu Suomessa s 13. Suomen ympäristö 459. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. 1998: Retkeilykasvio- Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Kauhajoen luonnonkirja, Lions-Club Kauhajoki ry, K.J Gummerus Osakeyhtiön kirjapainossa Jyväskylässä 1983 Kauhajoen vesien kirja, Lions-Club Kauhajoki ry, Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä 1991 Kauhajoen metsien ja soiden kirja, Lions-Club Kauhajoki ry., Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä 1999 Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet (2. painos). Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Meriluoto, M. & Soininen, T. (1998). Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus & Tapio. 192 s. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri Pohjolan kasvio Oja Jyrki ja Oja Satu 2008: Kauhajoen kaupungin asemakaavoitettavien alueiden luontoarvojen perusselvitys. Suomen Luontotieto Oy 57/2008. Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000: Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje: Suomen ympäristökeskus, Helsinki 128 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus Ryttäri, T. & Kettunen, T. 1997: Uhanalaiset kasvimme. Suomen Ympäristökeskus. Kirjayhtymä Oy. Helsinki. Suomen Eläimet 1-5. Weilin+ Göös Osa 3. 8

9 Suomen Luontotieto Oy 7. Liitteet Karttaliite 1