Suomen Luontotieto Oy. Viitasammakkoa ei alueella havaittu. Suomen Luontotieto Oy 10/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen

Transkriptio

1 Eurajoen Lapijoen päiväkodin alueen asemakaavan muutosalueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Viitasammakkoa ei alueella havaittu Suomen Luontotieto Oy 10/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen

2 Sisältö 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Tutkimusalue Tulokset Lohkojen yleiskuvaus Liito-oravaselvitys Johdanto Käytetty menetelmä Tulokset Viitasammakkoselvitys Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Yhteenveto Lähteet ja kirjallisuus Liitteet

3 1. Johdanto AIRIX Ympäristö Oy (Jouni Kiimamaa)/Eurajoen kunta tilasivat keväällä 2012 Suomen Luontotieto Oy:ltä Eurajoen Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutosalueen luontoselvityksen. Alueelta on aiemmin tehty osayleiskaavatasoinen luontoselvitys (Suomen Luontotieto Oy 25/2009), jota nyt tehty selvitys täydentää ja päivittää. Maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävää selvitystä käytetään alueen maankäytön suunnittelun tausta-aineistona. 2. Aineisto ja menetelmät Inventointialueelta (karttaliite 1) selvitettiin Luonnonsuojelulain tarkoittamat suojeltavat luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996/1096, 29 ), Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt (1996/1093, 10 ) ja Vesilain suojelemat pienvesikohteet (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ). Inventointi toteutettiin Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohjeen (Pääkkönen 2000) mukaisesti. Selvitys toteutettiin ja alueella käytiin uudestaan Kasvukausi oli alueella alkanut ja alueen kasvillisuudesta sai jo hyvän yleiskuvan. Kasvillisuuden ja pesimälinnuston kuvauksen lisäksi alueelta tehtiin liito-orava ja viitasammakkoselvitys. Maastotöistä vastasi FM, biologi Jyrki Matikainen Suomen Luontotieto Oy:stä. Raportin taittoi Eija Rauhala (tmi Eija Rauhala). Selvityksessä käytetyn karttamateriaalin luovutti tilaaja käyttöömme. Ennen maastoinventointia selvitettiin onko alueelta olemassa aiemmin julkaistua luontotietoa. Kansallisessa uhanalaisrekisterissä ei ole tietoa asemakaavan muutosalueella esiintyvistä uhanalaisista putkilokasvilajeista, sammalista tai jäkälistä. Alueen lähistöllä on vanha liito-oravan elinpiiri, joka nyttemmin on kuitenkin tuhoutunut hakkuissa, ja Eurajoen alueella on myös tiheä viitasammakkokanta. 3. Tutkimusalue Suunniteltu asemakaavan muutosalue sijaitsee Eurajoen kunnan Lapijoen kylässä. Kasvimaantieteellisesti tutkimusalue sijoittuu eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen. Nyt inventoitu alue on lähes kokonaan ihmisen voimakkaasti muokkaamaa ympäristöä ja osa alueesta on viljapeltoa tai täyttömaa-aluetta. Alueen länsi- ja pohjoispuolella on tiivistä asutusta. Alueella on aiemmin olut kaksi erillistä maanoton seurauksena syntynyttä lampea, joista läntisempi on täytetty ylijäämämailla. Eteläpuoleinen lammikko on rehevöitynyt ja pahoin roskaantunut. Myös tätä lammikkoa on täytetty aiemmin. 4. Tulokset 4.1 Lohkojen yleiskuvaus Alue jaettiin yhteensä neljään lohkoon lähinnä maankäytön perusteella. Kultakin lohkolta kuvattiin kohteen putkilokasvillisuuden valtalajisto, pesimälinnusto ja muut luontoarvot. Lohkojen rajaus on esitetty liitekartassa 1. 3

4 Suomen Luontotieto Oy Lohko 1. Ladon ympäristö on pensoittunutta entistä niittyä, täyttömaa- ja varastoaluetta. Alueen pensaskerros koostuu kiilto- ja tuhkapajusta (Salix phylicifolia ja S. cinerea), raidasta (Salix caprea), vadelmasta (Rubus idaeus) ja muutamista tuomista (Prunus padus). Aluskasvillisuuden heinävoittoinen valtalajisto koostuu typensuosijalajeista kuten nurmipuntarpäästä (Alopecurus pratensis), ruokohelvestä (Phalaris arundinacea) ja juolavehnästä (Elymus repens). Alueelle tuodun täyttömään mukana on kohteelle levinnyt kulttuurilajistoa kuten pujoa (Artemisia vulgaris). Lohkon alueella on myös entinen lampare, joka nyttemmin on täytetty ylijäämämailla. Lohkon pesimälinnustoon kuuluu pensaskerttu ja ladon rakenteissa pesinyt västäräkki. Lohko 2 Lohkon alue käsittää viljelyksessä olevan, salaojitetun hiekkapohjaisen peltoalueen. Lohkon luontoarvot ovat vähäiset eikä alueella esiinny peltolinnustoa. Lohko 1. Ladon ympäristön pensaikkoalue Lohkon 2 peltoa 4

5 Suomen Luontotieto Oy Lohko 3 Koko lohko on nuorta harvennettua viljelymetsää, josta osa on istutettu aiemmin raivatulle peltoalueelle. Puusto on noin 20 vuotiasta tasakasvuista männikköä (Pinus sylvestris), jonka joukossa kasvaa jonkin verran hies- ja rauduskoivua (Betula pubescens, B. pendula). Pellon reunaa lukuun ottamatta pensaskerrosta ei alueella ole ja aluskasvillisuus on heinävaltaista. Kohteella kasvaa mm. korpikastikkaa (Calamagrostis purpurea). Lahopuuta tai kolopuita ei lohkon alueella ole. Lohkon alueella lauloi punarinta, peippo sekä keltasirkku. Lohko 4 Lohkon alueella on maanoton seurauksena syntynyt vanha rehevöitynyt lammikko, jonka länsireunalle on rakennettu laavu. Vettä lampareessa inventointiajankohtana oli noin puoli metriä ja kohde saattaa kuivina kesinä kuivua kokonaan. Lammen eteläpäässä on sarareunus, jossa kasvaa viilto- ja luhtasaraa (Carex acuta,c. vesicaria). Muusta lammen putkilokasvilajistosta mainittakoon isovesitähti (Callitriche cophocarpa), heinävita (Potamogeton gramineus) ja kurjenjalka (Comarum palustre). Lampareen pohjoisreunaan on ajettu täyttömaata ja suuria kivenlohkareita. Kohde on pahoin roskaantunut. Lammen pohjoisreunan pajukossa havaittiin laulava pikkulepinkäiskoiras. 4.2 Liito-oravaselvitys Johdanto Liito-orava (Pteromys volans) kuuluu EU:n Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin ja on siten erityisesti suojeltu laji koko EU:n alueella. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2010) laji kuuluu luokkaan vaarantuneet (VU). Suomen liito-oravapopulaation kokoa on vaikea tarkasti selvittää, mutta seurantatutkimusten perusteella laji näyttää taantuneen viimeisen vuosikymmenen aikana jopa 30 %. Liito-oravan suojelustatus on vahva, sillä Luontodirektii- Lohko 4. Rehevöitynyt lammikko 5

6 vin 12 artiklan I kohta edellyttää, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin myöntää poikkeusluvan, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana Käytetty menetelmä Alueella tehty liito-oravaselvitys toteutettiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen. Inventoinnissa liito-oravan keltaisia jätöksiä haettiin lajin mahdollisten oleskelu- ja ruokailupuiden tyviltä ja oksien alta. Samalla alueilta haettiin mahdollisia pesä- ja päivälepokoloja. Alueilta tutkittiin kaikkien suurikokoisempien puiden tyvet liito-oravan jätösten löytämiseksi. Talvijätösten lisäksi inventointialueelta haettiin liito-oravan jättämiä virtsamerkkejä, jotka värjäävät erityisesti haapojen epifyyttisammaleet keltaisiksi ja tuoksuvat voimakkaasti läheltä nuuhkaistessa. Lisäksi alueilta etsittiin liito-oravan jättämiä syönnöksiä ja muita ruokailujälkiä. Lajin suosimien ruokailupuiden alta löytyy silmuja ja oksankärkiä ja kesäaikana myös pureskeltuja lehtiä, joita kertyy joskus runsaastikin puiden alle Tulokset Alueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravan esiintymisestä eikä alueella ole liito-oravan elinympäristöksi soveltuvaa metsää. Myös kolopuut puuttuvat alueelta kokonaan. Alueella ei myöskään ole merkitystä liito-oravien kulkureittinä. Suunnittelualueen lähistöllä sijaitseva vanha liito-oravan elinpiiri on hakkuiden seurauksena autioitunut. Tämä kohde inventoitiin keväällä Viitasammakkoselvitys Johdanto Viitasammakko on rauhoitettu ja luontodirektiivin liitteen IV (a) lajina sen lisääntymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. (Luontodirektiivin IV-liite: yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä.) Aineisto ja menetelmät Suunnitellulla asemakaavan muutosalueella sijaitseva lammikko (lohko 4) saattaisi soveltua viitasammakon kutu- tai esiintymisalueeksi. Viitasammakkoselvitys toteutettiin lajin kutuaikaisella selvityksellä. Ensimmäinen maastokäynti kohteelle tehtiin 6.5. jolloin sammakot olivat varmasti jo lähteneet liikkeelle talvehtimispaikoistaan. Samanaikaisesti Eurajoen rannikkoalueella viitasammakoiden kutu oli parhaimmillaan Tulokset Nyt inventoidulta kohteelta ei löytynyt merkkejä viitasammakoiden esiintymisestä, mutta tavallisia sammakoita (Rana temporaria) kohteella havaittiin. Vaikka kohde vaikuttaa ympäristön puolesta sopivalta viitasammakon elinympäristöiltä, saattaa lammen lähiympäristö olla liian kuivaa viitasammakon kesäaikaiseksi elinympäristöksi. Kosteaa niittyä on alueella niukasti ja hiekkapohjainen maa on kesällä hyvin kuivaa. Lampi lienee liian matala sammakoiden talvehtimispaikaksi sillä ankarina talvina lampi saattaa jäätyä pohjamutiaan myöden. 6

7 5. Yhteenveto Suunnitellulla asemakaavan muutosalueella ei esiinny Luonnonsuojelulain 29 mukaisia luontotyyppejä, eikä Metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Alueella ei myöskään esiinny Vesilain (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ) tarkoittamia suojeltavia pienvesiä kuten lähteitä. Alueella sijaitseva lampi on ihmisen kaivama eikä siten luonnontilainen. Alueella ei ole perinnemaisemakohteita eikä perinnebiotooppeja. Asemakaavan muutosalueella ei todennäköisesti esiinny uhanalaista putkilokasvilajistoa. Alueen pesimälinnusto on tavanomaista pensaikkojen ja metsän lajistoa, pikkulepinkäistä lukuun ottamatta. Kohteella havaittiin laulava pikkulepinkäinen ja alueen pensaikot ovat lajille soveliasta elinympäristöä. Pikkulepinkäinen kuuluu Lintudirektiivin liitteen I lintulajeihin. Alueella ei havaittu merkkejä liito-oravasta eikä kohteella esiinny liito-oravalle soveliasta elinympäristöä. Alueella ei myöskään tehty havaintoja Direktiivilajeihin (IV) kuuluvista viitasammakoista. 6. Lähteet ja kirjallisuus Heikkinen, R., Husa, J Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä. Vesi - ja ympäristöhallituksen julkaisuja. Sarja A s. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. 1998: Retkeilykasvio- Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet (2. painos). Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Meriluoto, M. & Soininen, T. (1998). Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus & Tapio. 192 s. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005:Suuri Pohjolan kasvio Oja, Jyrki ja Oja, Satu: Eurajoen keskustan ja Lapijoen osayleiskaava-alueen luontoarvojen perusselvitys. Suomen Luontotieto (25/2009) s. Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000: Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje: Suomen ympäristökeskus, Helsinki 128 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus Rautiainen, V-P. & Laine, U. 1989: Varsinais-Suomen uhanalaiset kasvit. 111 s. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto, Turku. Ryttäri, T. & Kettunen, T. 1997: Uhanalaiset kasvimme. Suomen Ympäristökeskus. Kirjayhtymä Oy. Helsinki. Saario, Tapio 1998: Varsinais-Suomen ja Satakunnan luontoselvitykset. Bibliografia. Lounais- Suomen ympäristökeskus. 96 s. Silkkilä, O. & Koskinen, A Lounais-Suomen kulttuurikasvistoa. Serioffset 7

8 7. Liitteet -Karttaliite. Lohkokartta 8