Ympäristölupa eläinsuojan muutokselle, MTY Putkonen Pasi ja Petri, Iisalmi. Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Maarit Walta, puh.

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Ympäristölupa eläinsuojan muutokselle, MTY Putkonen Pasi ja Petri, Iisalmi 505/ /2013 Ymplk Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Maarit Walta, puh ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisesta eläin suojan ympäristöluvan muutoksesta. Hakemus koskee lihakarjan kasvatusta Iisalmen kaupungin Ruotaan lah den kylässä, tilalla Mäntyrinne ( ). 2. LUVAN HAKIJA MTY Putkonen Pasi ja Petri Haukimäentie RUNNI Hakijan yhteyshenkilöt Pasi Putkonen puh ja Petri Put ko nen puh Liike ja yhteisötunnus (Maatalousyhtymä Putkonen Pasi ja Petri) Tilatunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Eläinsuojassa on nykyään paikat 130 emolehmälle ja 30 alle 6 kk:n ikäi sel le vasikalle. Yhteensä eläinpaikkoja on luvassa 160. Lupaa hae taan eläinsuojan toiminnan muutokselle, koska tuotantosuunta muut tuu ja lannan sekä virtsan käsittely muuttuu osittain. Muutoksen jäl keen eläinsuojassa on paikat 50 hieholle, kk ikäiselle son nil le, kk ikäiselle lehmävasikalle ja kk ikäiselle son ni va si kal le. Yhteensä eläinpaikkoja on 195. Eläinsuoja sijaitsee Iisalmen kaupungin Ruotaanlahden kylässä ti lalla Mäntyrinne (kiinteistötunnus ), osoitteessa Ruos teentie 110, Iisalmi. Eläinsuojan karttakoordinaatit ovat N: ja E: (ETRS-TM35FIN). Tilan omistavat hakijat. Ympäristölupa, johon haetaan nyt muutosta, on myönnetty (Mähönen Jouko kp).

2 4. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOI- MI VAL TA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n 3 momentin mukaan toi minnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mu kainen eläinten määrän kasvu ja tuotantosuunnan sekä lannan ja virtsan käsittelyn muuttuminen alkuperäiseen ympäristölupaan ver rat tuna katsotaan olennaiseksi muutokseksi. Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n 1 momentin 11 a) mukaan eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 80 lihanaudalle on ympä ris tö lu pa vel vol li nen. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 11 a) kohdan mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee eläinsuojan ym pä ris tö lu pa ha ke muk sen, joka on tarkoitettu vähintään 80 ja alle 200 lihanaudalle. Iisalmen kaupungissa ym pä ris tön suo je lu vi ran omaise na toimii Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ym pä ris tö lau ta kun ta. 5. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille ja sitä on täydennetty ja Viimeisin täydennys hakemukseen on saatu pidetyn tarkastuksen yhteydessä. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta on myöntänyt eläin suo jan toiminnalle ympäristöluvan Ym pä ris tö lupa on myönnetty eläinsuojalle, jossa on eläinpaikat 130 emo leh mäl le ja 30 alle 6 kk:n ikäiselle vasikalle. Yhteensä eläinpaikkoja on lu vassa 160. Tilan nykyinen pihattonavetta on rakennettu vuonna Tilalla on kak si kuivalantalaa, joiden yhteistilavuus on m3. Etä virt sa säiliöi den tilavuus on yhteensä m3. Pienempi kattamaton säiliö on tilavuudeltaan 250 m3 ja sijaitsee tilalla Hakkionpelto ( ) noin 6,4 kilometrin päässä eläinsuojasta. Suurempi säi liö on katettu ja sijaitsee tilalla Uudispiha ( ). Etäi syyttä eläinsuojaan on noin 2 kilometriä. Virtsasäiliöt ovat entisiä lie te säiliöi tä. Tilan eläinsuojaa ei rakenteellisesti laajenneta, vaan sisällä olevia eläin paik ko ja muutetaan. Laajentamisen jälkeen eläinsuojassa on pai kat 50 hieholle, kk ikäiselle sonnille, kk ikäiselle leh mä va si kal le ja kk ikäiselle sonnivasikalle. Yhteensä eläin-

3 paik ko ja on 195. Lisäystä alkuperäisen luvan eläinmäärään on 22 %. Lannan levitykseen käytettävää peltoalaa on tällä hetkellä yhteensä 130 ha. Pinta-alasta on omaa 44 ha ja vuokrattua 86 ha kirjallisilla so pi muk sil la. Näiden vuokrapeltojen kirjalliset sopimukset ovat ha kemuk sen liitteenä. Keväällä 2016 on vuokrattu vielä 10 ha lisää peltoa, mistä ei ole esitetty vuokrasopimuksia liitteenä. Tila on liittynyt ympäristökorvausjärjestelmään nykyisellä so pi muskau del la. Eläinsuoja sijaitsee Iisalmen kaupunginvaltuuston hy väksy mäl lä Poroveden ja Haapajärven rantaosayleiskaava-alueella. Eläin suo ja sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) merki tyl lä alueella. Lähialueet on merkitty maatalousvaltaiseksi alu eek si (M) ja erillispientalojen alueeksi (AO-1). Etävirtsasäiliö ei si jait se rantaosayleiskaava-alueella. 7. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiselle alueelle. Alueella on har joi tettu maataloutta ainakin vuodesta 1950 lähtien. Eläinsuojan lähin häiriin ty vä kohde, vakituisesti asuttu talo (Kotiruoste ), si jaitsee noin 95 metrin etäisyydellä eläinsuojasta ja noin 110 m etäi syydel lä lähimmästä kuivalantalasta. Pienemmän kattamattoman etävirt sa säi liön (Hakkionpelto ) lähin vakituisesti asuttu kiin teis tö (Koivuniemi ) sijaitsee kaakossa noin 620 m etäi syy del lä. Suurempi katettu virtsasäiliö sijaitsee omistajan pi ha piiris sä (Uudispiha ). Eläinsuoja, lantalat ja etävirtsasäiliö eivät sijaitse luokitellulla poh jave si alu eel la. Lähin pohjavesialue (Pien-Sulkava) sijaitsee noin 10 kilo met rin päässä lännessä Pielaveden kunnan puolella. Tilan alueella ei ole arvokkaita luonto- tai maisemakohteita. Tila sijaitsee Iisalmen rei tin valuma-alueen (04.5) Haapajärven alueelle (04.522). Vuoksen ve sien hoi to aluet ta koskevan vesienhoitosuunnitelman mukaan Haapa jär ven ekologinen tila on tyydyttävä ja tilaa heikentäviksi tekijöiksi on esitetty maataloutta, järven sisäistä kuormitusta ja vesistön säännös te lyä. Eläinsuoja sijaitsee noin 215 metrin etäisyydellä Haapajärveen kuulu vas ta Haukilahdesta, joka sisältyy Iisalmen lintuvedet Natura 2000 alueeseen (SL Haukilahti-Savonselkä). 8. TOIMINTA 8.1 Yleiskuvaus toiminnasta

4 Tilalla on laajennuksen jälkeen 50 hiehoa, kk ikäistä sonnia, kk ikäistä lehmävasikkaa ja kk ikäistä son ni vasik kaa. Lisäystä alkuperäisen luvan eläinmäärään on 22 %. Tilalla tuotetaan vuosittain lihaa kg. Tilalta ei vä li te tä vasikoita edelleen, mutta tilalle vastaanotetaan kasvatusvasikoita. Pi ha ton sisätiloja on muutettu siten, että sinne saadaan tilat isommal le eläinmäärälle. Eläinsuojassa on koneellinen ilmanvaihto ja eläin suo ja on lämpöeristetty. Tilan eläimet eivät laidunna, eikä eläimillä ole jaloittelu/ulkotarhaa. Tilan kaikki eläimet ovat kuivalantajärjestelmässä ja virtsa kerätään eril leen. Kuivalanta varastoidaan kahdessa eläinsuojan päädyssä sijait se vas sa kuivalantalassa (tilavuus yhteensä m3) ja virtsa varas toi daan kahdessa etäsäiliössä (tilavuus yhteensä m3), jo ka sijaitsee noin 6,5 km sekä 2 km päässä eläinsuojasta. Eläimet ovat vinokuivikepohjalla, jonka pinta-ala on noin 480 m2 ja tilavuus 144 m3 (reunojen korkeus 30 cm). Kuivikepohjan lattia ja reunat ovat betonia. Kuivikepohja tyhjennetään noin 80 kertaa vuodessa kui valan ta loi hin. Eläinpaikkojen tuleva määrä ja ympäristöluvassa ollut eläin mää rä on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Eläinsuojan eläinpaikat. Tulevat eläinpaikat Ympäristölupa Emolehmät 130 Hiehot 50 Lihanaudat kk ikäiset vasikat 98 alle 6 kk ikäiset va sikat 30 Yhteensä Eläinsuojan lisäksi tilalla Mäntyrinne ei ole muita rakennuksia. Talous ve si otetaan Iisalmen kaupungin vesijohtoverkosta. Eläinsuojan WC vedet johdetaan kahteen saostuskaivoon (yhteensä noin 8 m3). Eläin suo jan wc on käytettävissä, mutta sitä käytetään erittäin vähän. Sa ko kaivo ja ei ole tyhjennetty nykyisen omistajan aikana. 8.2 Käytettävät raaka-aineet Esikuivattua säilörehua tehdään eläinsuojan yhteydessä olevaan katet tuun betoniseen laakasiiloon noin 800 tonnia vuodessa ja pyö röpaa la taan noin 200 tonnia vuodessa. Auman puristeneste pum pataan olemassa olevaan puristenestekaivoon (3 m3). Pu ris te nes te kai-

5 vo tyhjennetään imuvaunulla ja neste käytetään lannoitteena pel loilla. Säilöntäaineena käytetään sekä happoja että biologisia säi lön täai nei ta. Pyöröpaalit avataan tiiviillä betonipohjalla rehusiilojen edessä, jossa ape sekoitetaan. Tilalla ei ole varastossa lannoitteita. Kasvinsuojeluaineita on va rastos sa pieni määrä joiden käyttämisen jälkeen tilalle ei tuoda va rastoon uusia kasvinsuojeluaineita. Eläinten lääkkeitä tilalla varastoidaan pieniä määriä kaapissa, joka ei ole lukossa. Käytettävä vesi tulee Laidinmäen vesiosuuskunnan vesijohdosta ja va ra ve si läh tee nä on lähellä eläinsuojaa sijaitseva lähde, josta vettä voi daan pumpata eläinsuojaan. Polttoaineet varastoidaan kahdessa yksivaippaisessa litran säi liös sä, jotka ovat katoksessa ja betonilaatan päällä. Toinen säiliöis tä toimii käsipumpulla ja on lukittava. Toisessa on automaattinen tank kaus pis too li, mutta se ei ole lukittava. Säiliöissä ei ole la pon estoa eikä ylitäytönestoa. Molempien säiliöiden tankkauspistooleissa on ylitäytönestimet ja molemmissa säiliöissä on tyyppikilvet. Säi liöiden täyttöastetta tarkkaillaan mittatikun avulla. Imeytysaineena on tur vet ta. Katoksen eteen rakennetaan tiivis tankkausalusta. 8.3 Lannan ja jätevesien käsittely Kuivalanta ja virtsa Lanta varastoidaan kahdessa kattamattomassa kuivalantalassa joiden yhteistilavuus on m3 (kun lantaloiden täyttöä lasketaan 1 m yli reunojen). Kummankin lantalan pinta-ala on 288 m2, reunojen kor keus 1,5 m ja tilavuus 720 m3. Lantaloiden ajoluiskien korkeus on 0,5 m. Kuormauslaatat rakennetaan lantaloiden eteen. Lantalat on tehty betonielementeistä betonivalupohjalle. Kuivikkeena käy tetään pääsääntöisesti olkea ja joskus voidaan käyttää turvetta. Virtsa kerätään erilleen lantaloissa ja varastoidaan virtsasäiliöissä, joi den yhteistilavuus on m3. Suurin osa virtsasta erottuu lannas ta, osa imeytyy kuivikkeisiin. Pienempi kattamaton virtsasäiliö (250 m3) sijaitsee tilalla Hakkionpelto ( ) noin 6,5 ki lomet rin päässä eläinsuojasta. Suurempi säiliö (750 m3) on katettu ja si jait see tilalla Uudispiha ( ). Etäisyyttä eläinsuojaan on noin 2 kilometriä. Eläinsuojan pesuvedet (noin 2 m3/vuosi) joh de taan kuivalantalaan, jos ne erottuessaan imetään imuvaunulla ja kul je tetaan sillä virtsasäiliöön. Eläimet ovat vinokuivikepohjalla, jonka pinta-ala on noin 480 m2 ja ti-

6 la vuus 144 m3 (reunojen korkeus 30 cm). Kuivikepohjan lattia ja reunat ovat betonia. Kuivikepohja tyhjennetään noin 80 kertaa vuo des sa kuivalantaloihin. Mahdollisesti toiminnassa syntyvä pilaantunut rehu (ei synny joka vuo si), jonka maksimimääräksi hakijat arvioivat 50 m3, varastoidaan myös kuivalantalassa. Myös rehusiiloissa ja niiden edustalla on tiivis be to ni poh ja pilaantuneiden rehujen varastointiin. Laskennallisesti arvioituna kuivalantaa syntyy vuodessa m3 ja virt saa 411 m3. Lannan varastointitilat ovat riittävät 12 kk va ras tointiin, kun vinokuivikepohjan tilavuus otetaan huomioon. Virtsan va rastoin ti ti lat ovat myös riittävät 12 kuukauden varastointiin. Lanta- ja virtsavarastot tyhjennetään kokonaan vuosittain ja tar kas tetaan tyhjennysten yhteydessä. Taulukko 2. Lannan ja virtsan käsittely Muodostuva määrä m3/vuosi Kuivalanta Virtsa 411 Sadevesi (yhteensä) 117 Pesuvedet 2 Pilaantuneet rehut max. 50 Yhteensä Lannan varastointitilavuutta on käytettävissä m3 ja se on riit tävä laskennallisesti 12 kk varastointiin. Virtsan varastointitilavuutta on käy tös sä m3 ja se on riittävä laskennallisesti 12 kk va ras tointiin. Lannan levitys Lanta, virtsa ja puristeneste käytetään lannoitteena nit raat ti ase tuksen, viljelysuunnitelman ja ympäristötuen ehtojen mukaisesti tilan omil la (44 ha) ja vuokrapelloilla (86 ha). Peltopinta-alaa on yhteensä 130 ha. Tilalla ei ole peltoja pohjavesialueilla. Osa peltolohkoista rajoit tuu vesistöön, ja niissä on tukiehtojen mukaiset suojakaistat. Eläinsuojan maksimieläinmäärän suhteen laskettuna lannan le vi tys tä varten tarvitaan noin 57 ha peltoa. Laskenta perustuu lannan ra vinne pi toi suuk siin ja se on esitetty Ympäristöministeriön Ko ti eläin ta louden ympäristönsuojeluohjeessa Hakijoilla on käy tös sään riittävästi peltopinta-alaa lannan levitykseen. Kuivalannan levitys tapahtuu pintalevityksenä ja virtsan levitys multaimel la urakoitsijan toimesta ns. nitraattiasetuksen, vil je ly suun ni telman ja ympäristökorvauksen ehtojen mukaisesti. Lantaa ja virtsaa

7 le vi te tään viikoilla (50 %) ja viikoilla (50 %). Myös säi löre hus ta syntyvä puristeneste levitetään peltoon lannoitteeksi. 8.4 Jätteiden muodostuminen, käsittely ja varastointi Toiminnassa muodostuu jätteitä rehujen varastoinnissa ja kar ja raken nuk ses sa. Tilalla muodostuu jätteitä seuraavasti: paalimuovi 2 t/v eläinten lääkkeet pieniä määriä kuolleet eläimet muutamia eläimiä jäteöljy 200 l tynnyri Tilalla ei synny yhdyskunta tai paperi- ja pahvijätteitä. Paalimuovit ja -ver kot varastoidaan rehusiilon edessä sisällä tiiviillä lattialla, ja ne toi mi te taan muovin keräykseen. Vanhat eläinten lääkkeet va ras toidaan kaapissa ja ne toimitetaan apteekkiin, jos ne ehtivät mennä van hak si. Tilalla ei pääsääntöisesti huolleta koneita ja laitteita, joten siitä ei syn ny metallijätettä eikä vaarallisia jätteitä. Jäteöljyä varten tilalla on 200 litran tynnyri, jos sitä mahdollisesti syntyy pakollisten huoltojen yh tey des sä. Mahdollisesti syntyvä pilaantunut rehu varastoidaan kuiva lan ta las sa ja käytetään pellolla lannoitteena. Kuolleet eläimet varas toi daan betonilaatalla pressulla peitettynä ennen kuljetusta Honka joel le raatokeräilyautossa. 9. TOIMINNAN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT JA VAIKUTUKSET YM- PÄ RIS TÖÖN 9.1 Päästöt ja niiden ehkäisy Eläinsuoja ja lanta- sekä virtsavarastot ovat tiiviitä, joten päästöjä maa pe rään tai vesistöihin ei aiheudu. Eläinsuojan wc:n jätevedet joh de taan erillisiin sakokaivoihin, josta ne tarvittaessa tyhjennetään imu au tol la ja toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltopinta-alaa, joten lan ta voidaan käyttää nitraattiasetuksen, viljelysuunnitelman ja ympä ris tö tuen ehtojen mukaisesti lannoitteena. Toiminnasta aiheutuvat haju- ja meluhaitat ovat hakijan mukaan vähäi siä. Hajuhaittoja syntyy lähinnä lannan kuormauksen yhteydessä ja meluhaittoja tilalle tulevasta liikenteestä sekä sisäisestä traktorilla liik ku mi ses ta. Eläinsuojassa on katossa koneellinen ilmanvaihto. Eläinten rehuksi käytettävää ohraa tilalle tulee noin kerran kuu kau-

8 des sa, eläinten kuljetusauto käy noin 6 kertaa vuodessa ja polt to ainet ta tuodaan noin 2 kertaa vuodessa. Traktoriliikenne eläinsuojan vä lit tö mäs sä läheisyydessä on päivittäistä rehunjaon aikana. Muulloin traktoriliikennettä on enemmän lannan levityksen ja säilörehun teon aikaan. 9.2 Vaikutukset ympäristöön Eläinsuojasta ja lannanvarastointitiloista ei aiheudu haitallisia vai kutuk sia maaperään tai pohja- ja pintavesiin, koska rakenteet ovat tii viitä eikä niistä tule valumia ympäristöön. Eläinsuoja sekä etä virt sa säiliö eivät sijaitse pohjavesialueella. Myöskään pellot eivät sijaitse pohja ve si alu eel la. Haju- ja melupäästöt ovat vähäisiä, joten niistä ei aiheu du haittaa ympäröivälle asutukselle. Huolehtimalla polttoaineiden ja jätteiden asianmukaisesta säi ly tykses tä ja keräykseen toimituksesta ehkäistään haitallisia ym pä ris tövai ku tuk sia. Hakijoiden mukaan tilan lihakarjatuotannon ympäristökuormitus on vä häis tä. 10. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Hakijan mukaan lihakarjatuotannon ympäristökuormitus on vä häinen. Lantaa käytetään lannoitteena nitraattiasetuksen, vil je ly suun nitel man ja ympäristökorvauksen ehtojen mukaisesti. Lannan le vi tykseen käytetään kuivalannan tarkkuuslevitintä. 11. TARKKAILU Tilan toiminnasta pidetään kirjaa tukiehtojen mukaisesti. Polttoainesäiliötä tarkkaillaan käytön yhteydessä, tuotantotiloja tarkkail laan päivittäin ja lanta sekä virtsavarastoja tarkkaillaan käytön yhtey des sä. Lanta- ja virtsavarastot tarkastetaan tyhjennyksen yh teydes sä kerran vuodessa. Rakenteet huolletaan tarvittaessa heti. Sellai sis ta häiriötilanteista joista voi aiheutua päästöjä ympäristöön, ilmoi te taan viranomaisille. 12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Mahdollisia riskejä ovat tulipalo, lantavaraston vuoto ja polt to ai ne säiliön vuoto. Tilalle on tekeillä pelastussuunnitelma. Tilalla on kolme alku sam mu tin ta. Eläintautiriskiä tilalla ehkäistään eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti. Ti lal le tulee vasikoita kasvatukseen ja lähtee eläimiä teuraaksi. Muu-

9 ten eläimiä ei siirrellä toisiin eläinsuojiin. Polttoaineet ja öljyt varastoidaan katoksessa betonilaatan päällä. Säi liöi den kuntoa on helppo tarkkailla käytön yhteydessä. Tilalla on imey tyk seen käytettävissä turvetta. Tankkausalusta tehdään lu papää tök sen mukaisesti. Tilan käyttövesi tulee kunnallisesta vesijohdosta. Vesikatkon varalle on lähdekaivo. Tilalla on aggregaatti sähkökatkon varalle. 13. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 13.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Iisalmen kaupungin ilmoi tus tau lul la Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkais tu Iisalmen Sanomat - lehdessä. Kuulutuksesta on lisäk si annettu tieto erikseen niille asianosaisille, joita asia erityisesti kos kee Tarkastukset Ympäristönsuojelutarkastaja on käynyt tilalla Mäntyrinne tar kas tuksel la Tarkastuksen osallistuivat Pasi ja Petri Putkonen ja ym pä ris tön suo je lu tar kas ta ja Maarit Walta. Tarkastuskertomus on liitet ty asiakirjoihin Lausunnot Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on jätetty yksi muistutus. Anna Liisa Mähönen (asuu kiinteistöllä Kotiruoste , ei omis ta kiinteistöä) on jättänyt muistutuksen Mähönen vastus taa luvan muuttamista, koska hänen kotinsa on lähellä. Kar ja suojas ta etäisyyttä on 200 metriä ja hajuhaitta on jatkuvaa Hakijan vastine Hakija ei ole toimittanut vastinetta. Valmistelijan päätösehdotus: 14. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU

10 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää MTY Pa si ja Petri Putkoselle ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukai sen ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Iisalmen kaupungin Ruo taan lah den kylässä tilalla Mäntyrinne ( ). Luvan saajan on noudatettava toiminnassaan lupahakemuksessa esitettyä suun ni tel maa ja tässä lupapäätöksessä annettuja lupamääräyksiä Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Eläinsuojan toiminnasta aiheutuva hajuhaitta on vähäistä, kun lannan käsittely ja varastointi on asianmukaista. Alkuperäinen ympäristölupa sekä karjarakennuksen rakennuslupa eläin suo jal le on molemmat myönnetty vuonna Alkuperäisestä ym pä ris tö lu pa ha ke muk ses ta ei ole jätetty muistutuksia eikä mie li pitei tä. Eläinsuojan laajentamiselle on myönnetty ympäristölupa vuonna 2010, josta jätettiin yksi muistutus koskien eläinten ran ta lai dun tamis ta. Muistuttaja ei ole jättänyt kummastakaan aiemmasta ym pä ris tö lu paha ke muk ses ta muistutusta. Eläinsuojan ja muistuttajan kiinteistön väliset pellot eivät ole ha ki joiden omistuksessa tai hallinnassa, eikä niiden käytöstä voida antaa mää räyk siä tässä lupakäsittelyssä. Eläinsuojan toiminnan luonne (lihakarjakasvattamo, ei ulkotarhaa tai ja loit te lu aluet ta eikä laidunnusta) ja lannan sekä virtsan asian mu kainen käsittely vähentävät hajuhaittaa. Rehunkäsittely tapahtuu sisätiloissa tiiviillä pohjalla eläinsuojan päädys sä, joten siitä ei arvioida aiheutuvan hajuhaittaa. 15. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset määräykset 15.1 Eläinsuojaan saa sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmää rät: kk ikäistä sonnia tai hiehoa ja kk:n ikäistä son ni- tai lehmävasikkaa (noin 369 eläinyksikköä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ym pä ris tö vaiku tuk set eivät keskimäärin ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteis tä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Perustelu: Lupa on myönnetty eläinsuojan enimmäispaikkaluvun mukai ses ti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät voivat vaihdella kul loisen kin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uu si mi sen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen pe-

11 rus tee na olevien eläinten eläinyksikkömäärän perusteella siten, et tä tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä luvan mu kai sen eläinmäärän yhteistä lannantuotantoa tai muita ym pä ris tö vai ku tuksia. (YSL 43 ) Lannan ja virtsan varastointi ja käsittely 15.2 Lannan ja virtsan varastointitilojen tulee riittää 12 kuukauden lan ta- ja virtsamäärän varastointiin. Perustelu: Lannan ja virtsan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuu kau den laskennallista varastointitilavuutta. Varastotilavuudessa on otettava huomioon eläinsuojan pesuvedet ja avoimiin säiliöihin ker ty vät sadevedet sekä kuivalantalassa varastoitavat pilaantuneet re hut. Riittävän suurilla lantavarastoilla varmistetaan, että lannan levi tys voidaan toteuttaa sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kan nal ta parhaaseen aikaan. Tilalla on käytössä riittävästi lannan ja virt san varastointitilavuutta 12 kk:n ajaksi. (YSL 4, 7-8, 43, VNA 1250/ ) 15.3 Eläinsuojan rakenteet sekä lannan ja virtsan varastointitilojen tu lee pitää vesitiiviinä siten, etteivät lanta, virtsa ja muut siellä muodos tu vat nesteet pääse valumaan ympäristöön. Rakenteet on pi dettä vä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Kuivalantalat ja virt sa säi liöt on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Ra ken teiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan ja virtsasäiliön tyhjen nyk sen sekä siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse ta pah tu maan vuotoja. Mahdolliset vuodot on siistittävä. Lannan kuormaaminen tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla, joka kes tää koneiden painon ja liikkumisen, ja jolta voidaan tarvittaessa ke rä tä varissut tai imeytynyt lanta tai orgaaninen lannoitevalmiste talteen. Kuivalantaloiden rakenteet on kunnostettava siten, että nii den molempien eteen tulee rakentaa tiivispohjaiset kuormauslaatat va lumien estämiseksi viimeistään mennessä. Perustelu: Tiiviit rakenteet, lanta- ja virtsavarastojen tyhjennys ja lannan sekä virtsan kuljetus asianmukaisin laittein estävät lannan, virtsan ja muiden jätevesien pääsyn maaperään ja pohjaveteen sekä ym pä ris tön likaantumisen. Lannan ja virtsan varastoinnista ja kä sit telys tä ei saa myöskään aiheutua naapureille kohtuutonta rasitusta. Vuo sit tai sil la tarkastuksilla varmistetaan rakenteiden kunto ja mahdol li set vauriot havaitaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. Tarkas tuk sel la havaittiin, että molempien kuivalantaloiden edustat ovat liettyneet ja neste valuu esteistä huolimatta ulos lantaloista. Täs tä voi aiheutua valumia ympäristöön. Luvassa on perusteltua an taa määräykset kuormauslaattojen rakenteista ja kuormauslaatat mää rätään rakennettavaksi tiivispohjaisina. Nesteet tulee saada py sy mään

12 lantaloissa tai tiiviillä alustalla. Määräyksessä estetään maa pe rän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumista. Luvassa an net tu määräys on maa- ja metsätalousministeriön ra ken ta mis mää räys ten ja ohjeiden mukainen. (YSL 4, 7-8, 43, NaapL 17-18, JäteL 13, VNA 1250/2014 5,7, Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto MMM-RMO-C4, ) Lannan ja virtsan käyttö 15.4 Lanta ja virtsa on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloil la. Lannan ja virtsan levitykseen tulee olla käytettävissä eläin määrään ja ravinnesisältöön nähden riittävästi peltoa tai lannan hyö dyntä mi seen muulla tavoin on oltava asianmukaiset kirjalliset so pi mukset. Peltopinta-alan on oltava luvan mukaiselle eläinmäärälle vä hintään 57 ha. Lannan levitysajankohtaa valittaessa on otettava huo mioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapurustolle aiheutuva hajuhaitta. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maa lajis ta riippuen metrin levyinen suojavyöhyke käsittelemättä ko ti eläin ten lannalla tai virtsalla. Perustelu: Lannan ja virtsan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun muassa sitä, että ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vä hintään 1 peltohehtaari 2, kk ikäistä sonnia kohden, 3, kk ikäistä hiehoa kohti, 3, kk ikäistä sonnivasikkaa koh den ja 4, kk ikäistä vasikkaa kohden. Vähimmäispeltoalan mää rit te lyn perustana on lannan keskimääräinen fosforisisältö sekä ym pä ris tömi nis te riön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antama oh je Hakijalla on käytössä lannan levitykseen riittävästi pel topin ta-alaa. Lannan levitysajankohtaa koskeva määräys on tar peen mahdollisesti aiheutuvan hajuhaitan ennaltaehkäisemiseksi. Valtioneuvoston antaman asetuksen mukaan eräiden maa- ja puutar ha ta lou des ta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja läh teiden ympärille jätetään maaston korkeussuhteista, kaivon ra ken teesta ja maalajista riippuen vähintään metrin levyinen suo ja vyöhy ke käsittelemättä lannalla tai orgaanisilla lannoitevalmisteilla. (YSL 4-5, 7-8, 43, 45-46, JäteL 6, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 1250/ ) Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely 15.5 Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta, virtsa ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua terveys hait taa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa

13 tai maaperän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muu takaan haittaa ympäristölle. Tuorerehun puristenesteet tulee kerätä talteen. Pyöröpaalit on avattava tiiviillä alustalla, jotta niistä mah dol lises ti valuva puristeneste ei imeydy maaperään. Kemikaalit ja vaa ralli set jätteet on varastoitava tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdol li set vuodot voidaan kerätä talteen. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tii vis poh jai sel la alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön eikä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otetta va huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä läm pi mään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläin jät teeseen. Eläinsuojassa syntyvät kuivikkeet, pilaantuneet rehut ja rehutähteet on säilytettävä tiiviillä alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu ym pä ris tö hait taa. Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien pi laan tu mis ta. Kemikaalien, kuten torjunta-aineiden varastoinnissa ja käy tös sä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyt tö tur val li suusoh jeis sa annetut määräykset. Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsit te lys tä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläin jät teiden varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pi laantu mi sen vaaraa eikä terveyshaittaa. (YSL 7, 8 ja 43, JäteL 12 ja 13, NaapL 17, VNA 1250/ ) 15.6 Polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle sekä ko nei den tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset säiliön vuo dot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mahdollista ke rä tä talteen. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna laponestolla, yli täy tön es tol la ja lukituksella. Polttoainesäiliöissä on oltava tyyp pi kilvet. Polttonestesäiliöiden kunto on tarkastettava riittävän usein ja tarvit taes sa huollettava. Säiliöiden läheisyydessä tulee olla riittävästi imey tys ai net ta polttonestevuotojen varalle. Mahdollisessa va hin ko tilan tees sa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Polttonestesäiliöiden tankkauspaikka tulee saattaa tämän mää räyksen mukaiseksi mennessä. Perustelut: Polttoainesäiliöiden ja -varastojen tulee soveltua käyt tötar koi tuk seen sa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttoainesäiliöiden varustus pienen tää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öljy vuo to ris kiä. (YSL 7, 8, 43 )

14 Jätehuolto 15.7 Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol li simman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toi mi tetta va niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kel paa maton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa jätteen kä sit te lyyn. Vaaralliset jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai niihin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheutua hait taa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon järjestämiselle. Vaa ral li set jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa vaa ral lisen jätteen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava Ylä-Sa von jätehuoltomääräyksiä. Sakokaivolietteiden sekä muiden vastaavien lietteiden levittäminen omil le pelloille on sallittua, kun lietteet ensin stabiloidaan. Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoi te, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 :n mukaiset yleiset noudat taa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 :n mukaiset sel vil lä olo velvol li suu det sekä jätelain 13 :n mukaiset jätehuollon huo leh ti mis velvol li suu det. Jätelain 6 :n määritelmän mukaan vanhan lain on gelma jä te mää ri tel mä on nykylaissa vaarallinen jäte. Valtioneuvoston jät teis tä antaman asetuksen mukaan jätteet on koottava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmukainen jä tehuol to. Lämmityskattilassa poltettavaksi soveltuvat jätteet (esim. pape ri, pahvi sekä käsittelemätön ja puhdas puujäte) voidaan polttaa. Mui den jätteiden polttaminen on kielletty. Saostus- ja um pi kai vo lietteet tai muut vastaavat lietteet voivat sisältää taudinaiheuttajia, joten lie te on stabiloitava ennen pellolle levittämistä. (YSL 43 ja 45, JäteL 6, 8, 12, 13, 15-17, JäteA 10,Ylä-Savon jä te huol to mää räykset 2016) Paras käyttökelpoinen tekniikka Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin so vel tu van tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Perustelu: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ai heut tamien sa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen ta kia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 4, 5 43, YSA 19 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Eläinsuojan ja lanta- ja virtsavarastojen rakenteiden tark kai lus-

15 ta, huolloista ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkas tuk sen ajankohdat sekä tehdyt havainnot ja huoltotoimet. Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat: - Lannan ja virtsan käsittely, levitysajankohdat, paikat ja määrät - Jätteiden määrä, toimituspaikat ja käsittelytavat - Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat - Toiminnassa havaitut häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset ti lanteet Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saa ta villa. Tarvittavat tiedot on pyynnöstä raportoitava ym pä ris tön suo je lu viran omai sel le. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ym päris tö lu pa vi ran omai sel le. Myös toiminnan lopettamisesta on il moi tet tava. Mikäli tila poistuu ympäristökorvausjärjestelmän piiristä eikä ole enää sitoutunut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muu tok sesta on ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ym pä ris tö haittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristösuojeluviranomaiselle. Ilmoi tus tulee tehdä esimerkiksi virtsasäiliön rikkoontuessa. Perustelu: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja ra ken teiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Mää räyk set kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen lu pa mää räys ten valvomiseksi. (YSL 46, 81, 90, JäteL 12, ) 16. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT 16.1 Lupaharkinnan perusteet Kun hakemukseen sisältyy eläinsuojan eläinmäärien merkittävä kasvu ja tuotantosuunnan sekä lannan ja virtsan käsittelyn muut tu minen, hakemus käsitellään ympäristönsuojelulain 28 3 momentin no jal la toiminnan olennaisena muutoksena. Lupaharkinta tehdään ko ko toiminnalle. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja nou da te taan lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jossa koti eläin ta lou den harjoittaminen on alueelle tavanomaista toimintaa.

16 Alu een kaavoitus ei aseta estettä luvan myöntämiselle. Eläinsuojan lä hei syy des sä on asuinrakennus, mutta eläinsuojan toiminnan luonne (lihakarjakasvattamo, ei ulkotarhaa tai jaloittelualuetta eikä lai dunnus ta) ja nykyinen lannan sekä virtsan käsittely vähentävät ha ju haittaa. Eläinsuoja, kuivalantalat etävirtsasäiliöt ja lannan le vi tyk seen käytettävät pellot eivät sijoitu pohjavesialueille. Alueen ai kai sem pi käyttö huomioon ottaen ei hakemuksen mukaisesta toi min nas ta aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta ra situs ta lähiasutukselle. Eläinsuojan ja kuivalantaloiden sijainti on kotieläintalouden ym pä ristön suo je lu oh jeen etäisyyssuositusten mukainen. Lantalat sijaitsevat eläin suo jan takana naapuriin nähden. Eläinsuojaan on asennettu koneel li nen ilmastointi rakennuksen harjalle. Katetut ja seinien si säl lä olevat rehusiilot ovat kiinteästi eläinsuojan päädyssä, joka on lä hin nä naapuria. Naapureilta ei ole tullut valituksia tilan aiemmasta toi minnas ta. Eläinsuojassa ei ole jaloittelutarhaa, eivätkä tilan eläi met laidunna, joten tämän suhteen hajuhaitan voidaan olettaa vä he nevän aiemmasta tilanteesta. Luvan saajalla on riittävästi lannan levitykseen käytettävissä olevaa pel to alaa. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuu melu- ja ha juhait taa vain lyhytaikaisesti. Luvan saajan käytössä olevien lanta- ja virt sa va ras to jen tilavuus on riittävä 12 kuukauden aikana syntyvän lan nan ja virtsan varastointiin. Eläinsuojan eläimet eivät jaloittele eivätkä laidunna. Pellot eläin suojan ympärillä eivät ole toiminnanharjoittajan hallinnassa, joten niiden käyt tö ei kuulu tämän lupahakemuksen käsittelyyn. Eläinsuojan sijaintipaikka ja alueen aikaisempi maankäyttö huo mioon ottaen ei hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheudu mer kit tävää ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta lä hi asu tuk selle. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheut ta ma pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Toi mittaes sa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan määräysten mu kaises ti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen teknii kan mukaista toiminnan sijaintipaikan olosuhteissa. Ympäristölautakunta katsoo, että toiminnasta ei aiheudu toiminnan laa tu, lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen ter veys haittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maa pe rän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luon non olo suh teiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vai ku tus alueel la eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua koh tuu ton ta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset. Edel lytyk set luvan myöntämiselle ovat olemassa.

17 Päätöksen mukainen toiminta annetut lupamääräykset huomioiden ei ennalta arvioiden vaaranna Vuoksen vesienhoitoaluetta koskevan ve sien hoi to suun ni tel man pinta- ja pohjavesiä koskevia tavoitteita (La ki vesienhoidon järjestämisestä 1299/2004). 17. LUVAN VOIMASSAOLO Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laa jen ta miseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 28 ) Korvattavat päätökset Päätös korvaa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ym pä ris tö lau ta kunnan tekemän ympäristölupapäätöksen. 18. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kis ta mi sesta, on asetusta noudatettava. (YSL 56 ) 19. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annettaan julkipanon jälkeen Tämä päätös on lainvoimainen , jos päätökseen ei haeta muu tos ta. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa ennen päätöksen lainvoi mai sek si tuloa. 20. SOVELLETUT SÄÄDÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 41-43, 45-46, 52, 54-56, 81, 90, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 7, 18, 19, 30 ja 37 Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8,12, 13, 15, 16, 17, Valtioneuvosten asetus jätteistä (JäteA 179/2012) 10 Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17, 18 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin ole vien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Lisäksi on otettu huomioon Iisalmen kaupungin ym pä ris tön suo je lumää räyk set 2012, Ylä-Savon jätehuoltomääräykset 2015, maa- ja met sä ta lous mi nis te riön rakentamismääräykset ja -ohjeet Ko ti eläin raken nus ten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4, ) sekä Ym päris tö mi nis te riön antama ohje Kotieläintalouden ympäristönsuojelusta

18 Koska hakemus on tullut vireille , on hakemuksen kä sit telys sä sekä lupamääräysten perusteluissa sovellettu hakemuksen vireil le tulohetkellä voimassaollutta ympäristönsuojelulakia (86/2000). Ympäristöluvan valvonta tehdään jatkossa voi maan tulleen ympäristönsuojelulain (527/2014) säännösten mu kai ses ti. 21. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Hakemus on tullut vireille Luvan saajalta peritään 500 eu ron käsittelymaksu Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän yh ty mä hal lituk sen hyväksymän taksan kohdan 5.2 perusteella. Toi min nan olennaista muuttamista koskevan hakemuksen kä sit te lymak su voidaan määrätä 50 prosenttia 3 :n mukaista maksua (eläinsuo jan ympäristölupa euroa) pienemmäksi. Kuu lu tus kus tannuk set peritään todellisten kulujen perusteella. 22. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 22.1 Päätös Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätös on toi mitet ta va luvan saajalle ja niille, jotka ovat sitä erikseen pyytäneet se kä valvontaviranomaisille ja asiassa yleistä etua valvoville vi ran omai sille. Päätös toimitetaan seuraaville: - MTY Putkonen Pasi ja Petri - Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristövastuualue - Iisalmen kaupunginhallitus - Iisalmen rakennusvalvonta - Ympäristönsuojelun tehtäväalue/iisalmen toimipiste 22.2 Tieto päätöksestä Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätöksen an tami ses ta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet asiassa muistu tuk sen tai jotka ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille, joille on 38 :n 2 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville: niille, joille on annettu erikseen tieto lupahakemuksesta muistutuksen jättäneille 22.3 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätöksen antamisesta kuulutetaan Iisalmen kaupungin il moi tus taulul la. Kuulutus julkaistaan Iisalmen Sanomat -lehdessä.

19 23. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Julkipanopäivä on Päätöksen antopäivä on MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hal lin to-oikeu teen. Lupapäätös annetaan Iisalmen kaupungin il moi tus tau lul le asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jol loin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä ( mennessä). Va litus ai kaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmä liittei neen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle osoitteeseen PL 204, VAASA. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ympäristölautakunta myöntää MTY Pasi ja Petri Putkoselle ym pä ristön suo je lu lain (86/2000) 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläin suojan toimintaan Iisalmen kaupungin Ruotaanlahden kylässä tilalla Män ty rin ne ( ) valmistelijan ehdotuksen mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.