VARMA-VESI HANKE YLEISSUUNNITELMA SAVONLINNA - ENONKOSKI YHDYSVESIJOHTO JA SIIRTOVIEMÄRI. Vastaanottaja VARMA-VESI hanke. Asiakirjatyyppi Raportti
|
|
- Ville-Veikko Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vastaanottaja VARMA-VESI hanke Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite VARMA-VESI HANKE SAVONLINNA - ENONKOSKI YHDYSVESIJOHTO JA SIIRTOVIEMÄRI YLEISSUUNNITELMA
2 ENONKOSKI- SAVONLINNA YHDYSVESIJOHDON JA SIIRTOVIEMÄRIN YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Ilari Lignell Teemu Heikkinen Jyri Rautiainen Yleissuunnitelma Viite Ramboll Olavinkatu Savonlinna P
3 SISÄLTÖ JOHDANTO 1 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT Suunnittelualue Suunnittelualueen talousvesihuolto Enonkosken kunta Savonlinnan kaupunki Suunnittelualueen jätevesihuolto Enonkosken kunnan jätevesien käsittely Savonlinnan kaupungin jätevesien käsittely 7 2. ENNUSTEET Asukasmääräennusteet Vedenkulutusennusteet Jäteveden kuormitusennusteet 9 3. SUUNNITTELUVAIHTOEHDOT Suunnitelmavaihtoehdot VE 1: Yhdysvesijohto ja kirkonkylän oma jätevedenpuhdistamo VE 2: Yhdysvesijohto ja siirtoviemäri sekä tasausallas VE 2+: Yhdysvesijohto ja siirtoviemäri ilman tasausallasta Linjausvaihtoehdot VE A: Siirtoviemäri puhdistamolta ja yhdysvesijohto taajamaan VE B: Siirtoviemäri pääpumppaamolta ja vesijohto vesitornille VAIHTOEHTOJEN MITOITUS Mitoituskuormitus Talousvesimäärä Jätevesimäärä Lika-ainekuormat Tekninen mitoitus Yhdysvesijohto Paineenkorotuspumppaamot Siirtoviemäri Jätevedenpumppaamot Liittyminen nykyisiin verkostoihin Enonkosken jätevedenpuhdistamon muuttaminen tasausaltaaksi Vesistönalitukset KUSTANNUSARVIO Kustannusten laskentaperusteet Kustannusvertailu VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Taloudellinen vertailu Toiminnallinen vertailu Suositukset jatkotoimenpiteiksi 28 LIITTEET 101 Linjakartta, suunniteltu yhdysvesijohto ja siirtoviemäri 1: Pituusleikkaus, suunniteltu yhdysvesijohto ja siirtoviemäri Liite 1: Kustannusarvio VE 1: Suunniteltu yhdysvesijohto, puhdistamon saneeraus Liite 2: Kustannusarvio VE 2: Suunniteltu yhdysvesijohto ja siirtoviemäri, ei tasausallasta Liite 3: Kustannusarvio VE 2+: Suunniteltu yhdysvesijohto ja siirtoviemäri, ei tasausallasta
4 1 JOHDANTO Savonlinnan kaupungin, Punkaharjun, Kerimäen ja Enonkosken kuntien alueilla on yhteistyönä käynnistynyt Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittama projekti VARMA-VESI hanke. Tukirahoituksen on myöntänyt Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Projektissa tutkitaan ja haetaan ratkaisuja em. kuntien vesihuollon varmistamiseen. Tämä Enonkosken kunnan ja Savonlinnan kaupungin välisen yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin yleissuunnitelma on osa VAR- MA-VESI hanketta. Vuonna 2011 on valmistunut Itä-Savon alueellinen vedenhankinnan varmistamisen yleissuunnitelma, jossa ovat olleet mukana Savonlinnan kaupunki sekä Enonkosken, Kerimäen ja Punkaharjun kunnat. Yleissuunnitelmassa suositeltiin varmistamaan Enonkosken kunnan vedenhankintaa, joko uudella vedenottamolla, tai Savonlinnan ja Enonkosken vesijohtoverkostojen välisellä yhdysvesijohdolla. Tässä yleissuunnitelmassa on laadittu yleissuunnitelmatasoinen selvitys Savonlinnan ja Enonkosken välisestä yhdysvesijohdosta sekä mahdollisuudesta rakentaa yhdysvesijohdon yhteydessä siirtoviemäri Enonkosken jätevesien johtamiseksi Savonlinnan verkostoon. Yleissuunnitelmassa on esitetty yhdysvesijohdon ja mahdollisen siirtoviemärin mitoitukset, linjaus- ja toimintavaihtoehdot sekä vaihtoehtojen kustannusarviot. Yleissuunnitelmassa on keskitetty tarkastelemaan pääasiassa Enonkosken kunnan vesihuoltoa, sillä suunniteltava yhdysvesijohto ja viemärilinja vaikuttavat ensisijaisesti Enonkosken vesihuollon tehostamiseen. Tätä yleissuunnitelmaa ohjaamaan on perustettu ohjausryhmä, jossa ovat olleet mukana VARMA- VESI hankkeesta projektinjohtaja Jyri Sipinen (Savonlinnan Vesi), projektipäällikkö Teijo Brunou (Savonlinnan Vesi), Mikko Luostarinen (Enonkosken kunta) sekä projektisihteeri Sari Janhunen (Savonlinnan kaupunki). Yleissuunnitelman laatimisesta on vastannut Ramboll Finland Oy:n projektipäällikkö Teemu Heikkinen, erityisasiantuntija Jyri Rautiainen ja projekti-insinööri Ilari Lignell.
5 2 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1.1 Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää Savonlinnan kaupungin ja Enonkosken kunnan vesihuoltoverkostojen välisen alueen, Savonlinnan Lentoasemalta Enonkoskentienvartta pitkin Enonkosken taajamaan. Varsinaisella suunnittelualueella on noin 190 vakituisesti asuttua haja-asutuksen kiinteistöä ja noin 150 vapaa-ajan kiinteistöä, jotka eivät ole kunnallisen vesihuollon piirissä. Liittymättömien kiinteistöjen asukasmäärä on arviolta noin 400 henkilöä ja loma-asuntojen kesä-aikainen asukasmäärä enintään noin 500 henkilöä. Arviolta noin puolet vakituisista kiinteistöistä ja noin neljäsosa lomakiinteistöistä olisi helposti liitettävissä rakennettavaan vesihuoltolinjaan. Tässä suunnitelmassa ei ole kuitenkaan tarkasteltu haja-asutuksen liittämistä verkostojen piiriin, vaan suunnitelma keskittyy ainoastaan Enonkosken talousvesihuollon varmistamiseen sekä jätevesihuollon kehittämiseen. 1.2 Suunnittelualueen talousvesihuolto Enonkosken kunta Enonkosken kunnan Pahkajärven vedenottamo sijaitsee Pahkajärven pohjavesialueella, Pahkajärven rannalla. Vedenottamon vedenottolupa ja kapasiteetti on 350 m 3 /d, mutta pohjavesialueen arvioitu antoisuus on vain noin 150 m 3 /d. Kuvassa 1 on esitetty Enonkosken vedenottamolta kulutukseen pumpatut vesimäärät vuorokausitasolla vuosina Viime vuosina vedenottamon ottomäärä on keskimäärin ollut noin 140 m 3 /d ja vuonna 2011 jopa noin 150 m 3 /d. Vedenkulutus on kasvanut noin 10 % viime vuosien aikana. Pahkajärven vedenottamon raakavedenlaatua heikentää korkea humuspitoisuus. Riskinä on myös rauta- ja mangaanipitoisuuksien kohoaminen, joita on pyritty ehkäisemään imeyttämällä Pahkajärven vettä tekopohjavedeksi. Pintavettä pumpataan sadetusimeytykseen noin 180 m 3 /d. 350 Enonkosken kunta, Pahkajärven vedenottamo Verkostoon pumpattu vesimäärä vuorokausitasolla vuosina Verkostoon pumpattu vesimäärä m3/d Kuva 1. Enonkosken vedenottamolta kulutukseen pumpattu vesimäärä vuorokausitasolla vuosina Vedenottamolta raakavesi pumpataan käsiteltäväksi Kupinmäellä sijaitsevalle ylävesisäiliölle, jossa vesi alkaloidaan soodalla ja desinfioidaan UV-valolla ennen kulutukseen johtamista. Ylävesisäiliön tilavuus on 260 m 3 ja se riittää normaalilla vedenkulutuksella noin 60 tunniksi. Ylävesisäiliön ylin vedenpinta on +156 m:n tasolla. Enonkosken talousvedenlaatu täyttää Sosiaali- ja Terveysministeriön asettamat talousveden laatuvaatimukset ja laatusuositukset tutkittujen verkostovesinäytteiden perusteella.
6 3 Enonkosken kunnalla ei ole Pahkajärven vedenottamon lisäksi muita vedenottamoita, eikä päävedenottamon tai runkolinjan häiriötilanteessa Enonkosken vedenjakelua pystytä turvaamaan. Säiliöautolla voidaan ajaa vettä vesitornin kautta verkostoon, mutta kuljetettava vesimäärä on melko suuri. Enonkosken pohjavesialueista vain Kotkuunniemen pohjavesialue olisi järkevästi hyödynnettävissä, mutta sen antoisuus on arviolta vain noin 200 m 3 /d ja riittäisi siksi vain Enonkosken kunnan vedentarpeeseen. Kuvissa 2 ja 3 on esitetty Enonkosken vesilaitos ja käsittelylaitteistoa. Kuva 2. Enonkosken vesilaitos ja ylävesisäiliö Kuva 3. Enonkosken vesilaitoksen käsittelylaitteistoa Enonkosken vesijohtoverkoston pituus on noin 17,5 km ja se kattaa keskustaajaman alueen. Vesijohtoverkosto on lähes kokonaan muovia. Enonkoskella ei ole paineenkorotusasemia vaan painetasoa ylläpidetään vesitornin avulla Savonlinnan kaupunki Savonlinnan kaupunkialueen vesijohtoverkostoon pumpataan talousvettä Vääräsaaren pintavesilaitokselta ja Lähteelän pohjavedenottamolta yhteensä noin m 3 /d. Vääräsaaren pintavesilaitoksen vesimäärä on noin 88 % pumpatusta vesimäärästä ja laitoksen häiriötilanteessa Savonlinnan nykyisestä vedentarpeesta pystytään turvaamaan vain noin 19 %, sillä korvaavia vedenottamoita ei ole riittävästi. Molempien vedenottamoiden talousvesi täyttää käsiteltynä Sosiaali- ja Terveysministeriön asettamat talousveden laatuvaatimukset ja laatusuositukset. Savonlinnan vesijohtoverkoston pituus on noin 215 km, josta noin puolet on muoviputkia ja puolet rautaputkia. Savonlinnassa Lentokentän suuntaa painetasoa ylläpitää Haka-alueen vesitorni. Vesitornin ylin vesipinta on + 138,97 ja säiliön tilavuus m 3. Taulukossa 1 on esitetty Savonlinnan kaupungin ja Enonkosken kunnan talousvesihuollon tunnusluvut vuonna Taulukko 1. Savonlinnan ja Enonkosken talousvesihuollon tunnusluvut vuonna 2011 Yksikkö Enonkoski Savonlinna Asukasmäärä as Liittyjämäärä vesijohtoverkosto as. (%) 730 (45) (85) Verkostoon pumpattu talousvesimäärä m 3 /d Laskutettu talousvesimäärä m 3 /d Vuotovesimäärä m 3 /d (%) 38 (25) 144 (3)
7 4 1.3 Suunnittelualueen jätevesihuolto Enonkosken kunnan jätevesien käsittely Enonkosken viemäriverkoston pituus on noin 16 km ja se kattaa koko Enonkosken keskustaajaman alueen. Viemäriverkoston liittyjämäärä on noin 710 asukasta, mikä on noin 44 % kunnan väkiluvusta. Noin 90 % viemäriverkostosta on muoviputkia ja loput betoniputkia. Jätevedenpumppaamoita on yhteensä 9 kpl. Enonkosken jätevedet puhdistetaan Sahalammen rannalla, Enonkosken kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla. Jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna Puhdistamo on esiselkeytyksellä varustettu kaksilinjainen bioroottorilaitos, jossa fosfori saostetaan jälkisaostuksena AVRkemikaalilla. Puhdistamon prosessiosat ovat: välppäys, esiselkeytys, biologinen käsittely, kemikalointi, hämmennys ja selkeytys. Puhdistettu jätevesi johdetaan 600 m pituisella purkuputkella Sahalammen alapuoliseen Enoveden Latosselkään. Puhdistamon ylijäämälietteet ja puhdistamolle toimitetut haja-asutuksen sako- ja umpikaivolietteet pumpataan puhdistamon vieressä oleville kolmelle turvesuodatinaltaalle, joista suotovedet johdetaan takaisin puhdistamoon. Kuivatuksen jälkeen altaat tyhjennetään ja urakoitsija kompostoi massan viherrakentamiseen toimitettavaksi mullaksi. Enonkosken jätevedenpuhdistamon virtauskaavio on esitetty kuvassa 4 ja mitoitus- ja kuormitusarvot on esitetty taulukossa 2. Puhdistamon kuormitus on vuonna 2011 ollut keskimäärin noin kolmasosa puhdistamon mitoituksesta. Kuva 4. Enonkosken jätevedenpuhdistamon virtauskaavio. Taulukko 2. Enonkosken jätevedenpuhdistamon mitoitus- ja kuormitusarvot Mitoitus Kuormitus v Q kesk [m 3 /d] (42 %) q mit [m 3 /h] 50 - Q min [m 3 /d] Q max [m 3 /d] BOD 7-ATU [kg/d] (34 %) Kok.fosfori [kg/d] 5,2 1,3 (25 %) Kok.typpi [kg/d] - 8,0 Kiintoaine [kg/d] - 39 Asukasvastineluku (36 %) Esiselkeytysallas m 2 28 Esiselkeytysallas m 3 80 Bioroottorialtaat, 2 kpl m 2 / allas 20 Bioroottorialtaat, 2 kpl m 3 / allas 30 Jälkiselkeytysaltaat, 2 kpl m 2 / allas 20,25 Jälkiselkeytysaltaat, 2 kpl m 3 / allas 16,9
8 5 Kuvassa 5 on esitetty Enonkosken jätevedenpuhdistamon vuorokausivirtaamat vuosina sekä eri virtaamaluokkien kestoajat vuorokausissa. Jätevesivirtaama on pysytellyt keskimäärin noin 200 m 3 /d tasolla, lukuun ottamatta keväisiä hulevesivirtaamia, jotka ovat olleet suurimmillaan jopa noin 800 m 3 /d. Hulevesien keskimääräinen osuus puhdistamolle tulevasta jätevesivirtaamasta on viime vuosina ollut noin 50 %. Puhdistamon jätevesivirtaaman trendi on kasvanut noin 40 % viime vuosien aikana. Vuosien aikana alle 200 m 3 /d virtaamien määrä vuorokausissa on ollut vuorokautta eli noin 60 %...95 %. Yli 500 m 3 vuorokaudessa oleva virtaama on toteutunut vuosien aikana noin 5 28 vuorokauden aikana eli noin 1 %...8 %. Virtaamista voidaan todeta että huippuvirtaamia voidaan alentaa merkittävästi laatimalla verkostoon vuotovesiselvitys ja saneeraamalla pahimmat verkosto-osat, joissa on hulevesi ongelmia. Virtaamakuvaajasta nähdään, että virtaamamäärä nousee yhden vuorokauden aikana noin 140 m 3 /d tasolta lähemmäs 700 m 3 /d keväällä. Tästä voidaan todeta, että hulevedet pääsevät suoraan verkostoon viettoviemärikaivojen kautta sekä mahdollisesti pumppaamoiden kautta. Puhdistettu jätevesimäärä m3/d v < 200 m 3 /d, 346 d m 3 /d, 14 d m 3 /d, 5 d Enonkosken kunta, kirkonkylän jätevedenpuhdistamo Puhdistettu jätevesimäärä vuorokausitasolla vuosina v < 200 m 3 /d, 258 d m 3 /d, 69 d m 3 /d, 28 d m 3 /d, 10 d v < 200 m 3 /d, 212 d m 3 /d, 88 d m 3 /d, 37 d m 3 /d, 28 d Kuva 2. Enonkosken jätevedenpuhdistamon vuorokausivirtaamat vuosina Puhdistusvaatimukset Enonkosken jätevedenpuhdistamolla on tällä hetkellä voimassa Itä-Suomen Aluehallintoviraston ympäristölupa nro 36/2012/1 (Dnro:ISAVI/292/04.08/2010), joka on annettu Päätöksessä puhdistamon toiminnalle on annettu puolivuosikeskiarvoina laskien seuraavat puhdistusvaatimukset, jotka lasketaan ohitukset ja häiriötilanteet mukaan lukien: Pitoisuus Käsittelyteho BOD 7ATU < 12,5 mgo 2 /l > 92 % Fosfori < 0,7 mg/l > 92 % Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaisesti puhdistamon on lisäksi täytettävä myös seuraavat vaihtoehtoiset puhdistusvaatimukset: Pitoisuus Käsittelyteho Kiintoaine < 35 mg/l tai > 90 % COD Cr < 125 mgo 2 /l tai > 75 %
9 6 Taulukossa 3 on esitetty Enonkosken jätevedenpuhdistamon toiminta vuosien tarkkailuraporttien vuosikeskiarvoina. Puhdistamo on toiminut hyvin. Ainoastaan typen ja ammoniumtypen poistuminen on puhdistamolla heikkoa, mutta niille ei ympäristöluvassa ole asetettu puhdistusvaatimuksia. Taulukko 3. Enonkosken jätevedenpuhdistamon toiminta vuosien vuosikeskiarvoina Parametri Yksikkö Puhdistamon toiminta vuosikeskiarvoina Virtaama Tuleva m 3 /d Ohitus m 3 /d Yhteensä m 3 /d BOD Tuleva kg/d Lähtevä kg/d 0,91 1,3 1,2 Vaatimus: Tuleva mg/l < 12,5 mg/l Lähtevä mg/l 6,2 6,7 5,6 > 92 % Reduktio % 97 % 97 % 97 % Fosfori, P Tuleva kg/d 1,4 1,5 1,3 Lähtevä kg/d 0,02 0,019 0,025 Vaatimus: Tuleva mg/l 9,5 7,7 6,1 < 0,7 mg/l Lähtevä mg/l 0,14 0,098 0,12 > 92 % Reduktio % 99 % 99 % 99 % Typpi, N Tuleva kg/d 8,3 9,7 8,0 Lähtevä kg/d 6,6 9,1 8,4 Tuleva mg/l Lähtevä mg/l Reduktio % 21 % 7 % -4 % COD Cr Tuleva kg/d Lähtevä kg/d 6,4 10 9,4 Vaatimus: Tuleva mg/l < 125 mg/l Lähtevä mg/l > 75 % Reduktio 90 % 84 % 89 Ammoniumt. Tuleva kg/d Lähtevä kg/d 6,5 8,7 8,5 Tuleva mg/l Lähtevä mg/l Nitrifikaatio % 21 % 10 % -8 % Kiintoaine, SS Tuleva kg/d Lähtevä kg/d 1,8 2,2 2,9 Vaatimus: Tuleva mg/l < 35 mg/l Lähtevä mg/l > 90 % Reduktio % 93 % 92 % 93 %
10 Savonlinnan kaupungin jätevesien käsittely Savonlinnan jätevedet puhdistetaan Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolla yhdessä Punkaharjun ja Kerimäen jätevesien kanssa. Savonlinnan viemäriverkoston pituus on nykyään noin 300 km. Pihlajaniemen puhdistamon mitoitus- ja kuormitusarvot on esitetty taulukossa 4. Jätevedenpuhdistamon luparajat ja vuoden 2009 puhdistustulokset on esitetty taulukossa 5. Taulukko 4. Savonlinnan jätevedenpuhdistamon mitoitus- ja kuormitusarvot Mitoitus Kuormitus 2011 Q kesk [m 3 /d] (90 %) q mit [m 3 /h] Q min [m 3 /d] - - Q max [m 3 /d] BOD 7-ATU [kg/d] (66 %) Kok.fosfori [kg/d] (79 %) Kok.typpi [kg/d] Kiintoaine [kg/d] Asukasvastineluku (57 %) Taulukko 5. Savonlinnan jätevedenpuhdistamon luparajat ja puhdistustulokset ja vuoden 2009 vuosikeskiarvoina. Luparaja Puhdistustulos BOD 7-ATU mg/l 10 3,4 BOD 7-ATU % COD Cr mg/l * COD Cr % * Kok.fosfori mg/l 0,5 0,31 Kok.fosfori % Kok.typpi mg/l - 24 Kok.typpi % - 49 NH 4 -typpi mg/l - - NH 4 -typpi % - - Kiintoaine mg/l * 35 4,0 Kiintoaine % * * vaihtoehtoinen luparaja Taulukossa 6 on esitetty yhteenveto Enonkosken ja Savonlinnan jätevesihuollon tunnusluvuista vuodelta Taulukko 6. Savonlinna ja Enonkosken jätevesihuollon tunnusluvut Yksikkö Enonkoski Savonlinna Asukasmäärä as Liittyjämäärä viemäriverkosto as. (%) 710 (44) (86) Puhdistettu jätevesimäärä m 3 /d Laskutettu jätevesimäärä m 3 /d Hulevesimäärä m 3 /d (%) 128 (53) (33)
11 8 2. ENNUSTEET 2.1 Asukasmääräennusteet Savonlinnan kaupungin väkiluku vuoden 2012 alussa oli asukasta ja Enonkosken kunnan väkiluku asukasta. Taulukossa 7 on esitetty Tilastokeskuksen laatimat Savonlinnan kaupungin ja Enonkosken kunnan väestöennusteet vuoteen Savonlinnan taulukkoon on lisätty arvio jo päätettyjen kuntaliitosten (Kerimäki ja Punkaharju v. 2013) vaikutuksista väestöennusteeseen. Ennusteen mukaan Savonlinnan ja Enonkosken asukasmäärät laskisivat vuodesta 2015 lähtien noin 0,28 % vuosittain. Enonkoskella väkiluku vähenisi 25 vuodessa noin 100 henkilöllä ja Savonlinnassa noin henkilöllä. Taulukko 7. Suunnittelualueen kuntien väestöennuste vuoteen 2040 (Tilastokeskus) Savonlinna Enonkoski YHTEENSÄ Suunnittelualueen linjauksen varrella olevan haja-asutuksen väestömäärä on nykyään arviolta noin 400 asukasta, joista noin puolet Savonlinnan alueella ja puolet Enonkosken alueella. 2.2 Vedenkulutusennusteet Taulukossa 8 esitettyjen Enonkosken vesihuollon tunnuslukujen ja taulukon 7 väestöennusteen perusteella voidaan laatia taulukossa 8 esitetyt Enonkosken vedenkulutusennusteet vuoteen Ennusteen mukaan liittymisasteen odotetaan kasvavan nykyisestä noin 47 % noin 63 %:iin vuoteen 2040 mennessä. Liittyjämäärä kasvaisi ennusteen perusteella noin 170 hengellä. Pääasiassa uudet liittyjät tulevat yhdysvesijohdon varrelta. Yhdysvesijohdon rakentamisen jälkeen liittyjämäärän kasvun ennustetaan olevan maltillisempaa. Enonkosken vedentarve vuonna 2040 olisi ennusteen mukaan keskimäärin noin 185 m 3 /d ja maksimissaan noin 260 m 3 /d. Kunnan vedenkulutus kasvaisi 30 vuodessa keskimäärin 23,3 %. Taulukko 8. Enonkosken vedenkulutusennuste vuoteen Talousvesihuolto Yks Asukasmäärä as Liittyjämäärä as Liittymisprosentti % 47 % 56 % 60 % 63 % Talousvesimäärä - Asutus m 3 /d Teollisuus m 3 /d Vuotovedet m 3 /d YHTEENSÄ m 3 /d MAKSIMI m 3 /d Kuvan 6 pumppausmäärätietojen perusteella laaditun Enonkosken vedenkulutuksen pysyvyyskäyrän (kuva 6) avulla voidaan määrittää taso, jolla vedenhankinta tulisi vähintään olla kun ottaa huomioon, että nykyinen Enonkosken vesisäiliökapasiteetti riittää enintään noin 60 tunniksi. Pysyvyyskäyrässä kuvataan 97 % kulutustaso, joka tarkoittaa sitä, että 97 % vuodesta kulutukseen riittää virtaama 174 m 3 /d. Vuoden 2040 ennusteen mukaan Enonkosken vedentarve on noin 215 m 3 /d. Virtaamahuippujen tasaamiseksi kunnan alueella tulee edelleen olla käytössä ylävesisäiliö.
12 9 400 Enonkosken kunta, Pahkajärven vedenottamo Verkostoon pumpatun vesimäärän pysyvyyskäyrä vuosina sekä ennuste vuodelle Verkostoon pumpattu vesimäärä m3/d Ennuste 215 m 3 /d Nykytilanne 174 m 3 /d % 0 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% 55% 60% 65% 70% 75% 80% 85% 90% 95% Kuva 3. Enonkosken kunnan vedenkulutuksen pysyvyyskäyrä vuosina sekä ennuste vuodelle Jäteveden kuormitusennusteet Taulukossa 9 on esitetty Enonkosken jätevedenpuhdistamon virtaamaennuste vuoteen Ennusteen mukaan jätevesiverkoston liittymisaste kasvaa nykyisestä noin 45 % noin 60 %:iin seuraavien 30 vuoden aikana. Absoluuttisen liittyjämäärän kasvu noin 140 hengellä johtuisi mahdollisesta siirtoviemärin rakentamisesta sekä asutuksen siirtymisestä hiljalleen taajamaan. Vuonna 2040 Enonkosken jätevesivirtaama olisi ennusteen mukaan keskimäärin noin 290 m 3 /d ja maksimissaan noin 900 m 3 /d. Kunnan jäteveden tuotto kasvaisi 30 vuodessa keskimäärin 20,8 % Hulevesimäärien ennustetaan pysyttelevän nykyisellä tasolla ja vähenevän suhteessa muuhun jätevesimäärään nähden. Taulukko 9. Enonkosken jätevedenpuhdistamon virtaamaennuste vuoteen Jätevesihuolto Yks Asukasmäärä as Liittyjämäärä as Liittymisprosentti % 45 % 53 % 56 % 59 % Jätevesimäärä - Asutus m 3 /d Teollisuus m 3 /d Hulevedet m 3 /d Hulevesiprosentti % YHTEENSÄ m 3 /d Maksimi m 3 /d
13 10 Kuvassa 5 esitettyjen jäteveden pumppausmäärien perusteella voidaan laatia kuvassa 7 esitetyt Enonkosken jätevedenpuhdistamon jätevesivirtaaman nykytilanteen pysyvyyskäyrä, sekä ennustettu vuoden 2040 pysyvyyskäyrä. Pysyvyyskäyrässä kuvataan 97 % jätevesivirtaama, joka tarkoittaa sitä, että 97 % vuodesta puhdistamolle tuleva virtaama on nykyään alle 505 m 3 /d ja vuonna 2040 vastaava virtaama on arviolta noin 610 m 3 /d. Kuvaajasta nähdään samalla myös hulevesien ja vuotovesien vaikutus puhdistamolle tulevaan virtaamaan. Nykyään noin 90 % vuoden aikana puhdistamolle tulevasta vedestä alittaa virtaaman 300 m 3 /d. Hule- ja vuotovesivirtaamien minimointi vaikuttaa oleellisesti puhdistamon optimaaliseen toimintaan tai siirtoviemärin rakentamisen kannattavuuteen Enonkosken kunta, kirkonkylän jätevedenpuhdistamo Puhdistetun jätevesimäärän pysyvyyskäyrä vuosina sekä ennuste vuodelle Puhdistamolle johdettu jätevesimäärä m3/d Ennuste 610 m 3 /d Nykytilanne 505 m 3 /d 97 % 0 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% 55% 60% 65% 70% 75% 80% 85% 90% 95% Kuva 4. Enonkosken jätevedenpuhdistamon vuorokausivirtaamien pysyvyyskäyrä vuosina sekä ennuste vuodelle 2040.
14 11 3. SUUNNITTELUVAIHTOEHDOT 3.1 Suunnitelmavaihtoehdot VE 1: Yhdysvesijohto ja kirkonkylän oma jätevedenpuhdistamo Suunnitelmavaihtoehdossa VE 1 Savonlinnan ja Enonkosken vesijohtoverkostojen välille rakennettaisiin yhdysvesijohto, jonka avulla Enonkosken kunnan vedenhankinta saadaan turvattua Pahkajärven vedenottamon häiriötilanteessa tai taajaman ja ylävesisäiliön välisen runkolinjan häiriötilanteessa. Yhdysvesijohdolla varaudutaan ennen kaikkea Enonkosken vedenhankinnan turvaamiseen. Yhdysvesijohdolla ei ole tarkoitus turvata Savonlinnan vedenhankintaa. Yhdysvesijohto mitoitetaan kuitenkin niin, että vettä voidaan toimittaa myös Enonkosken suunnasta Savonlinnaan. Tällöin kyseessä olisi lähinnä Savonlinnan lentokentän alueen ja haja-asutusalueen vedenhankinnan turvaaminen Enonkosken suunnasta. Tässä vaihtoehdossa jätevesien käsittely jatkuu nykyisellä tavalla kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla, joka saneerataan rakenteellisesti ja koneellisesti, jotta käyttöikä on verrannollinen uuden siirtoviemärin kanssa VE 2: Yhdysvesijohto ja siirtoviemäri sekä tasausallas Suunnitelmavaihtoehdossa VE 2 Savonlinnan ja Enonkosken välisen yhdysvesijohdon lisäksi rakennetaan yhdysvesijohdon kanssa samaan kaivantoon kuntien välinen siirtoviemäri, jolla Enonkosken jätevedet voidaan johtaa puhdistettavaksi Savonlinnan Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolle. Enonkosken jätevedenpuhdistamo voitaisiin tällöin poistaa käytöstä ja siirtää jätevesikuormitus Pihlajaniemen puhdistamolle. Siirtoviemäri tultaisiin liittämään Savonlinnan lentokentän alueella olemassa olevaan siirtoviemärilinjaan. Tässä vaihtoehdossa Enonkosken kirkonkylän jätevedenpuhdistamo saneerataan tasausaltaaksi, jolloin nykyisiä allastilavuuksia käytetään tasaustilavuutena. Tasausallas toimisi siirtoviemärin lähtöpumppaamona (Kuva 5) VE 2+: Yhdysvesijohto ja siirtoviemäri ilman tasausallasta Suunnitelmavaihtoehto VE 2+ on linjaukseltaan vastaava kuin vaihtoehto VE 2. Erona tässä vaihtoehdossa on, että kirkonkylän puhdistamo poistetaan kokonaan käytöstä, eikä alueelle jää tasausallasta. Siirtoviemärin lähtöpumppaamoksi saneerataan nykyinen puhdistamon tulopumppaamo ja kirkonkylän jätevedet johdetaan kahdesta eri pisteestä suunniteltuun siirtoviemäriin (Kuva 6).
15 Linjausvaihtoehdot Siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon liittämiseksi Enonkosken taajamaan, on useita linjausvaihtoehtoja. Vesijohto voidaan rakentaa joko nykyiselle ylävesisäiliölle tai vaihtoehtoisesti linja voidaan rakentaa suoraan taajaman vesijohtoverkostoon. Siirtoviemäri voidaan rakentaa joko nykyiseltä jätevedenpuhdistamolta tai vaihtoehtoisesti nykyiseltä pääpumppaamolta. Seuraavassa on esitetty eri linjausvaihtoehdot VE A: Siirtoviemäri puhdistamolta ja yhdysvesijohto taajamaan Linjausvaihtoehdossa VE A yhdysvesijohto rakennetaan Enonkosken taajamasta Savonlinnan lentokentän alueelle. Enonkosken taajamassa yhdysvesijohto liitetään Laasalantien ja Urheilukentäntien risteyksen kohdalla nykyiseen vesijohtoverkostoon. Vesijohtolinja rakennetaan pääosin Enonkoskentien vieressä Simanalan, Hälvälän ja Makkolan kylien kautta Savonlinnan lentokentän nykyisen vesijohtoverkoston alueelle. Linjausvaihtoehdossa VE A jätevesien siirtoviemärin lähtöpumppaamo rakennetaan Enonkosken nykyiselle jätevedenpuhdistamolle, joka muutetaan tasausaltaaksi. Siirtoviemäri linjataan kalanviljelylaitoksen eteläpuolelta Pirttilahden alueelle, jonne rakennetaan linjapumppaamo, nykyisen viemäriverkoston pumppaamon viereen. Pirttilahden pumppaamoon johdetaan tällä hetkellä Pirttiniemen ja Pirttilahden alueen jätevesiä. Siirtoviemäri rakennetaan yhdysvesijohdon kanssa samaan kaivantoon Enonkosken urheilukentän ja Savonlinnan lentokentän väliselle alueelle. Enonkosken jätevedenpuhdistamon ja urheilukentän välille rakennetaan ainoastaan siirtoviemäri. Tässä linjausvaihtoehdossa yhdysvesijohdon pituus on 20,6 km ja siirtoviemärin pituus 21,6 km. Kuva 5. Linjausvaihtoehto A, jossa siirtoviemäri linjataan nykyiseltä jätevedenpuhdistamolta ja yhdysvesijohto taajaman verkostosta, urheilukentän alueelta, Savonlinnan lentokentän alueelle, Enonkoskentien suuntaisesti.
16 VE B: Siirtoviemäri pääpumppaamolta ja vesijohto vesitornille Linjausvaihtoehdossa VE B yhdysvesijohto rakennetaan Enonkosken ylävesisäiliöltä Savonlinnan lentokentän alueelle. Tässä linjauksessa vesijohtoa ei rakenneta taajaman vekostoon, vaan nykyinen ylävesisäiliön ja taajaman välinen vesijohtolinja toimii runkolinjana kuten nykyisinkin. Vesijohtolinja ylävesisäiliöltä rakennetaan Kupinmäen eteläpuolelta Enonkoskentien varteen. Tämän jälkeen linjaus kulkee pääosin Enonkoskentien vieressä Simanalan, Hälvälän ja Makkolan kylien kautta Savonlinnan lentokentän nykyisen vesijohtoverkoston alueelle. Linjausvaihtoehdossa VE B jätevesien siirtoviemärin lähtöpumppaamo rakennetaan Enonkosken nykyisen pääpumppaamon paikalle, jolloin kaikki jätevesi pumptaan suoraan pääpumppaamolta siirtoviemäriin ilman tasausallasta. Tällöin Enonkosken jätevedenpuhdistamo voidaan sulkea kokonaan pois käytöstä. Pääpumppaamolta siirtoviemäri linjataan kalanviljelylaitoksen itäpuolelta urheilukentän alueelle ja edelleen Pirttilahden alueelle, jonne rakennetaan linjapumppaamo, nykyisen viemäriverkoston pumppaamon viereen. Pirttilahdesta siirtoviemäri linjataan enonkoskentien varressa Kupinmäen eteläpuolelle, jossa linja sijoitetaan samaan kaivantoon yhdysvesijohdon kanssa Savonlinnan lentokentän alueelle asti. Tässä linjausvaihtoehdossa yhdysvesijohdon pituus on 20,5 km ja siirtoviemärin pituus 21,0 km. Kuva 6. Linjausvaihtoehto B, jossa siirtoviemäri linjataan nykyiseltä pääpumppaamolta ja yhdysvesijohto suoraan ylävesisäiliöltä Savonlinnan lentokentän alueelle, Enonkoskentien suuntaisesti.
17 14 4. VAIHTOEHTOJEN MITOITUS 4.1 Mitoituskuormitus Talousvesimäärä Vedenjakeluverkoston mitoituksen lähtökohtana on selvittää tarkasteltavan alueen virtaamat vuorokausitasolla sekä virtaamavaihtelut tuntitasolla. Mitä enemmän ja mitä tarkempia reaaliaikaisia mittaustuloksia on pitkältä aikaväliltä käytettävissä, sitä tarkempia mitoitus ja kapasiteettituloksia saadaan selvitettyä. Tärkeimmät määritettävät mitoitusvesimäärät ovat: - Keskimääräinen vuorokausikäyttö - Suurin vuorokausikäyttö - Huipputuntikäyttö Keskimääräisenä vuorokausikäytön arvona voidaan käyttää kunnan alueen todellisia mittausarvoja. Mittauskaivon mittausperiaatteesta riippuu, saadaanko mittaustulokset rekisteröityä jokaiselle vuorokaudelle, vai mitataanko vedenkulutusta mekaanisella laskurilla, jonka tulokset kirjataan tietyin väliajoin ylös. Suurimman vuorokausikäytön arvo on mallinnuksen kannalta paras saada suoraan mittauskaivon rekisteröivästä virtaamamittarista, jolla seurataan ja tallennetaan jatkuvasti virtaamaarvoja vuorokausitarkkuudella. Enonkoskella suurimman vuorokausikäytön arvo voidaan analysoida vuorokausivirtaamadatan perusteella (Kuva 1). Huipputuntikäytön arvo olisi mallinnuksen kannalta paras saada suoraan mittauskaivon rekisteröivästä virtaamamittarista, jolla seurataan ja tallennetaan jatkuvasti virtaama-arvoja tuntitarkkuudella. Mikäli tällaista dataa ei ole käytettävissä, voidaan huipputuntikäytön arvo laskea kirjallisuudessa esitetyillä mitoitusarvoilla. Huipputuntikäytön arvo saadaan kertomalla suurimman vuorokausikäytön aikainen keskimääräinen tuntikäyttö huipputuntikäyttökertoimella. Mitä suurempi kulutus on, sitä pienempi kerroin yleensä on, koska huipputuntivaihtelut ovat keskenään pienempiä vesimäärien kasvaessa. Keskimääräisten vesimäärien ollessa suuruusluokkaa 200 m 3 /d on suunnitteluohjeiden perusteella kertoimen arvo noin 2. Enonkosken kunnan talousvedenkulutus on ennustettu taulukossa 8 sekä pysyvyyskäyrällä (kuva 6). Yhdysvesijohdon mitoituksessa on käytetty seuraavia mitoitusarvoja: - Q kesk. 185 m 3 /d - Q mit. 215 m 3 /d - Q max. 260 m 3 /d (Huippuvuorokausivirtaama) - q mit 9 m 3 /h, 2,5 l/s - q max. 22 m 3 /h, 6,0 l/s (Huipputuntivirtaama) Jätevesimäärä Enonkosken kunnan jätevesimäärä on ennustettu taulukossa 9 sekä pysyvyyskäyrällä (kuva 7). Jätevesienkäsittelyn mitoituksessa on käytetty seuraavia mitoitusarvoja: - Q kesk. 290 m 3 /d - Q mit. 610 m 3 /d - Q max. 870 m 3 /d (Huippuvuorokausivirtaama) - q mit 25 m 3 /h, 7,0 l/s - q max. 36 m 3 /h, 10,0 l/s
18 Lika-ainekuormat Mitoitusvirtaamien perusteella on laadittu keskimääräiset mitoitusravinnekuormat: - BOD 7 51 kg/d - Fosfori, P 1,8 kg/d - Typpi, N 11 kg/d - Kiintoaine, SS 53 kg/d Maksimiravinnekuormat ovat noin kaksinkertaisia. 4.2 Tekninen mitoitus Yhdysvesijohto Enonkosken ja Savonlinnan välinen vesijohto mitoitetaan ensisijaisesti turvaamaan Enonkosken kirkonkylän vedenhankintaa poikkeustilanteissa, joissa kunnan oma vedenhankinta pohjavedenottamosta estyy. Yhdysvesijohto mitoitetaan toimimaan myös Enonkoskelta Savonlinnan suuntaan, jolloin vedenhankintaa turvataan pääasiassa yhdysvesijohdon varren asukkaille, sekä Savonlinnan haja-asutuksen pohjoisosiin. Yhdysvesijohto mitoitetaan Enonkosken kunnan toteutuneen maksimivuorokausivirtaaman mukaan, huomioiden ennustettu vedenkulutuksen kasvu vuoteen Mitoitusvirtaamana käytetään 215 m 3 /d eli 9 m 3 /h. Mitoitusvirtaamaa määritettäessä on huomioitu, että Enonkosken vesitorni tasaa huipputuntivirtaamat. Mitoituksen perusteella yhdysvesijohdon putkikooksi valitaan PEH (PE 100. SDR 17). Keskimääräisellä virtaamalla veden viipymä vesijohdossa on noin 24 h. Käytettäessä kyseistä mitoitusvirtaamaa ja putkikokoa, tulee linja varustaa kahdella paineenkorotuspumppaamolla. Paineenkorotuspumppaamot sijoitetaan Kerimäen Makkolan alueelle sekä Enonkosken Simanalan pohjoispuolelle Pirunvuoren alueelle. Mitoitustarkastelussa on vertailtu myös yhdysvesijohdon rakentamista putkikoolla PEH. Tällöin yhdysvesijohtoa pitkin olisi mahdollista pumpata Enonkoskelle vettä myös huipputuntien aikana ilman ylävesisäiliön tasaustilavuutta. Tämä vaihtoehto tulisi kyseeseen, mikäli Enonkosken vedentarve täytettäisiin kokoajan Savonlinnan verkostosta eikä nykyinen vedenottamo ja ylävesisäiliö olisi käytössä. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin veden pitkä viipymä verkostossa. Keskimääräisellä virtaamalla, viipymäaika verkostossa olisi noin 2 päivää. Tässäkin vaihtoehdossa tulisi rakentaa uusi paineenkorotusasema vastaavaan paikkaan Ojassuon alueelle, kuin käytettäessä pienemmällä virtaamalla putkikokoa PEH Paineenkorotuspumppaamot Savonlinnan Haapalan ja Enonkosken taajaman välille on suunniteltu kaksi paineenkorotuspumppaamoa uuteen yhdysvesijohtolinjaan. Savonlinnassa painetasoa ylläpitää Mertalan ylävesisäiliö, jonka painetaso on + 138,97. Haapalan alueella painetaso on kaupungin verkostomallinnuksen perusteella m, riippuen vuorokauden eri kulutustilanteista. Lentokentällä painetason on laskettu olevan noin m, joka on tämän suunnitelman yhteydessä otettu yhdysvesijohdon mitoituspainetasoksi. Tällä lähtöpainetasolla yhdysvesijohtolinjaan suositellaan rakennettavaksi kaksi paineenkorotusasemaa. Ensimmäinen paineenkorotusasema sijoitetaan Makkolan alueelle (102- Pituuleiskkaus PL 17500) ja toinen paineenkorotusasema Pirunvuoren eteläpuolelle (102- Pituusleikkaus, PL 7500). Molemmat paineenkorotusasemat on mitoitettu runkolinjan putkikoolle PEH. Runkolinjaan suunnitelluissa paineenkorotuspumppaamoissa on kaksi pumppua, jotka tulee olla taajuusmuuttajaohjattuja. Pumppaamot tulisi olla kaukovalvonnassa ja valvomoon tulisi saadaan mittaustiedot sekä hälytykset. Paineenkorotusasemilla tulee olla jatkuvatoiminen magneettinen virtaamamittaus sekä painemittaus. Seuraavassa on esitetty paineenkorotusasemien mitoitustiedot:
19 16 Paineenkorotusasema 1 (PK 1) Putkikoko PK-aseman tuotto Nostokorkeus Taajuusmuuttajaohjaus PEH 9,0 m 3 /h, 2,5 l/s + 25 m Paineenkorotusasema 2 (PK 2) Putkikoko PK-aseman tuotto Nostokorkeus PEH 9,0 m 3 /h, 2,5 l/s + 34 m Mitoitusvirtaama olisi mahdollista saada yhdysvesijohtoa pitkin Savonlinnan lentokentän alueelta toiselle paineenkorotusasemalle myös ilman Makkolan paineenkorotusasemaa, mutta tällöin Makkolan ja Simanalan välillä painetaso laskee useilla alueilla alle 2,5 barin ja alhaisimmillaan 2,0 bar. Linjan varrella olevat kiinteistöt ovat vielä maastollisesti korkeammalla kuin runkolinja, joten ilman ensimmäistä paineenkorotusasemaa, jouduttaisiin haja-asutuksen verkostot varustamaan paineenkorotusasemilla Siirtoviemäri Jätevesiviemäri mitoitetaan johtamaan suurin tuntivirtaama sen teknisen käyttöiän aikana. Tämän lisäksi viettoviemärin tulee olla huuhtoutuva. Kuivatusvesiä ei saa johtaa viemäreihin. Jätevesiviemäreihin johdettava jätevesi on yhdyskuntajätevettä. Mitoituksessa on myös otettu huomioon vuotovedet ominaiskulutuksissa. Paineviemäriputket ovat materiaaliltaan PE 100 SDR 17. Pumppaamot varustetaan silppuripumpuilla. Viettoviemäreissä putkimateriaalina on PVC tai polypropeeni (PP) ja putkikokoina käytetään 200 mm:n SN 8 putkia. Viettoviemäreihin asennetaan noin 50 m välein tarkastuskaivoja. Tarkastuskaivot ovat 400 mm muovikaivoja jotka on varustettu säädettävällä teleskooppiputkella. Paineviemärilinjojen johto-osuuksiin, missä linjaan kerääntyvä ilma tai muodostuva kaasu ei pääse etenemään kohti purkupistettä, suunnitellaan ilmanpoistoventtiili. Yleensä ilmanpoisto suoritetaan kyseisen johto-osan korkeimmassa kohdassa. Paineviemärilinjoissa virtaamanopeuden tulee vähintään kerran vuorokaudessa olla vähintään 0,7 m/s, jotta putki huuhtoutuisi tehokkaasti, eikä paineviemärin pohjalle pääse kertymään sakkaa. Alhaisella virtausnopeudella, olisi vaarana että pitkällä aikavälillä putken kapasiteetti heikkenee huomattavasti pohjalle kertyneen kiintoainessakan vuoksi ja pahimmassa tapauksessa putki voi tukkeutua. Tämän suunnitelman perusteella siirtoviemärin putkikoko tulisi olla tasausaltaan ja linjapumppaamo 2 välillä , jolloin linjan mitoitusvirtaamana käytetään 10 l/s, joka vastaa virtausnopeutta 0,8 m/s. Linjapumppaamon LP 2 ja Savonlinnan lentokentän nykyisen viemärin välisen siirtoviemärin putkikoko tulisi olla , jolloin linjan mitoitusvirtaamana käytetään 11 l/s, joka vastaa virtaamanopeutta 0,7 m/s. Suunniteltu siirtoviemärilinjaus on pituudeltaan 21,5 km. Siirtoviemärin lähtöpumppaamona toimii Enonkosken kirkonkylän nykyinen jätevedenpuhdistamo, jonka allastilavuuksia käytetään tasaamaan vuorokauden virtaamahuippuja. Enonkosken jätevedet tullaan käsittelemään Savonlinnan Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolla. Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon kuormituksen tasaamiseksi suunniteltavaan siirtoviemäriin pumpataan jätevesi Enonkosken tasausaltaalta pääsääntöisesti yöaikaan jaksotetusti. Enonkosken puhdistamolla olevan lähtöpumppaamon korkeustaso on Siirtoviemärin loppupään purkukorkeus on noin
20 Jätevedenpumppaamot Siirtoviemärilinjasta on laadittu linjasuunnitelma (Piirustus 101) ja pituusleikkaus (Piirustus 102). Linjapituuden ja maasto korkeussuhteiden perusteella linjaan tulisi sijoittaa Enonkosken kirkonkylän lähtöpumppaamon lisäksi viisi linjapumppaamoa. Seuraavassa on esitetty linjapumppaamoiden mitoitus. Tasausaltaan lähtöpumput, LP1 Tasausaltaan poistopumput mitoitetaan mitoitusvirtaaman perusteella. Virtaamahuiput vuotovesiaikoina ovat merkittävästi suurempia kuin normaalivirtaaman aikoina. Pumput tulee mitoittaa niin, että ne pystyvät pumppaamaan jätevedet kaikissa tilanteissa siirtoviemäriin. Toisaalta siirtoviemärissä tulee myös toteutua vähintään virtaamanopeus 0,7 m/s kerran vuorokaudessa paineviemärin huuhtoutumisen varmistamiseksi. Tasausaltaasta pumpataan jätevettä yhdellä pumpulla kerrallaan. Pumppuja vuorotellaan keskenään. Poikkeustilanteissa voidaan ottaa myös kaksi pumppua kerrallaan käyttöön. - Mitoitusvirtaama / pumppu 10 l/s, 36 m 3 /h - Pumppujen lukumäärä 2 kpl - Virtausnopeus (110-10) 0,8 m/s - Pumpputyyppi Pystyasenteinen 3-vaihe uppopumppu - Käynnistystapa taajuusmuuttaja - Maanpinnan korkeus Lähtökorkeus + 77,50 - Purkukorkeus Geodeettinen nostokorkeus + 4 m - Paineputken koko PEH - Paineputken pituus m - Putkihäviö + 13 m - Kokonaisnostokorkeus + 17 m Pumpun toimintapiste 10 l/s, +17 m Linjapumppaamo LP 2: Linjapumppaamo LP 2 sijoitetaan paalulukemalle PL Linjapumppaamo rakennetaan jo olemassa olevan linjapumppaamon viereen, jolloin pumppaamoon voidaan suoraan kääntää Pirttiniemen ja Pirttilahden ympäristön viemäriverkostot. - Mitoitusvirtaama / pumppu 11 l/s, 40 m 3 /h - Pumppujen lukumäärä 2 kpl - Virtausnopeus (110-10) 0,70 m/s - Pumpputyyppi Pystyasenteinen 3-vaihe uppopumppu - Käynnistystapa taajuusmuuttaja - Maanpinnan korkeus Lähtökorkeus Purkukorkeus Geodeettinen nostokorkeus + 22 m - Paineputken koko PEH - Paineputken pituus m - Putkihäviö + 10 m - Kokonaisnostokorkeus + 32 m Pumpun toimintapiste 11 l/s, +32 m
21 18 Linjapumppaamo LP 3: Linjapumppaamo LP 3 sijoitetaan paalulukemalle PL Linjapumppaamolta lähtevä siirtoviemäri purkaa viettoviemärikaivoon paalulukemalle PL Mitoitusvirtaama / pumppu 11,2 l/s, 40,3 m 3 /h - Pumppujen lukumäärä 2 kpl - Virtausnopeus (110-10) 0,72 m/s - Pumpputyyppi Pystyasenteinen 3-vaihe uppopumppu - Käynnistystapa taajuusmuuttaja - Maanpinnan korkeus Lähtökorkeus Purkukorkeus Geodeettinen nostokorkeus + 2,5 m (huomioitava välissä oleva mäki + 4,5 m) - Paineputken koko PEH - Paineputken pituus m - Putkihäviö + 16 m - Kokonaisnostokorkeus + 11 m Pumpun toimintapiste 11,2 l/s, + 27 m Linjapumppaamon 3 ja linjapumppaamon 4 väliseen linjaan suositellaan rakennettavaksi ilmanpoistokaivo paalulukemalle PL Linjapumppaamo LP 4: Linjapumppaamo LP 4 sijoitetaan paalulukemalle PL Mitoitusvirtaama / pumppu 11,5 l/s, 41,5 m 3 /h - Pumppujen lukumäärä 2 kpl - Virtausnopeus (110-10) 0,74 m/s - Pumpputyyppi Pystyasenteinen 3-vaihe uppopumppu - Käynnistystapa taajuusmuuttaja - Maanpinnan korkeus Lähtökorkeus Purkukorkeus Geodeettinen nostokorkeus + 2 m - Paineputken koko PEH - Paineputken pituus m - Putkihäviö + 26 m - Kokonaisnostokorkeus + 28 m Pumpun toimintapiste 11,5 l/s, +28 m Linjapumppaamon 4 ja linjapumppaamon 5 väliseen linjaan suositellaan rakennettavaksi ilmanpoistokaivoja 4 kpl, paalulukemille PL 8 100, PL 9 550, PL , PL
22 19 Linjapumppaamo LP 5: Linjapumppaamo LP 5 sijoitetaan paalulukemalle PL Linjapumppaamolta lähtevä siirtoviemäri purkaa viettoviemärikaivoon paalulukemalle PL Mitoitusvirtaama / pumppu 12 l/s, 43 m 3 /h - Pumppujen lukumäärä 2 kpl - Virtausnopeus (110-10) 0,77 m/s - Pumpputyyppi Pystyasenteinen 3-vaihe uppopumppu - Käynnistystapa taajuusmuuttaja - Maanpinnan korkeus Lähtökorkeus Purkukorkeus Geodeettinen nostokorkeus + 15 m - Paineputken koko PEH - Paineputken pituus m - Putkihäviö + 23 m - Kokonaisnostokorkeus + 38 m - Pumpun toimintapiste 12 l/s, +38 m Linjapumppaamon 5 ja linjapumppaamon 6 väliseen linjaan suositellaan rakennettavaksi ilmanpoistokaivoja 3 kpl, paalulukemille PL , PL , PL Linjapumppaamo LP 6: Linjapumppaamo LP 6 sijoitetaan paalulukemalle PL Mitoitusvirtaama / pumppu 12,7 l/s, 46 m 3 /h - Pumppujen lukumäärä 2 kpl - Virtausnopeus (110-10) 0,81 m/s - Pumpputyyppi Pystyasenteinen 3-vaihe uppopumppu - Käynnistystapa taajuusmuuttaja - Maanpinnan korkeus Lähtökorkeus Purkukorkeus Geodeettinen nostokorkeus + 6 m - Paineputken koko PEH - Paineputken pituus m - Putkihäviö + 23 m - Kokonaisnostokorkeus + 29 m Pumpun toimintapiste 12,7 l/s, +29 m Linjapumppaamon 6 ja rakennetun Savonlinnan viemäriverkoston väliseen linjaan suositellaan rakennettavaksi ilmanpoistokaivoja 3 kpl, paalulukemille PL , PL , PL
23 Liittyminen nykyisiin verkostoihin Enonkosken vesijohtoverkosto Enonkosken päässä yhdysvesijohto liittyy suoraan vesijohtoverkostoon Laasalantien ja Urheilukentäntien risteyksen alueella. Suunnittelun aikana tarkasteltiin myös mahdollisuus liittää yhdysvesijohto suoraan Enonkosken ylävesisäiliöön. Tämän suunnitelman perusteella liitosta ylävesisäiliöön ei kuitenkaan suositella, koska silloin Enonkosken vedenhankinnan riskikohdaksi muodostuu taajaman ja ylävesisäiliön välinen linja, jota pitkin kaikki vesi toimitettaisiin kuluttajille, riippumatta siitä, otetaanko vesi nykyisestä pohjavedenottamosta vai Savonlinnasta. Enonkosken vesitorni tulee tasaamaan jatkossakin tuntitason kulutusvaihteluita niin kuin tähänkin asti. Ylävesisäiliö toimisi tarvittaessa noin kahden vuorokauden vesivarastona häiriötilanteen varalta. Liittyminen suoraan verkostoon pienentäisi vesisäiliön häiriötilanteen aiheuttamaa riskiä, koska yhdysvesijohtolinjassa oleva paineenkorotusasema pelkästään pystyy ylläpitämään riittävää painetasoa taajamassa ilman vesisäiliötäkin. Enonkosken viemäriverkosto Enonkosken alueella siirtoviemärin lähtöpumppaamo on nykyisellä puhdistamolla, joka muutetaan tasausaltaaksi. Suunnitelman aikana tarkasteltiin myös vaihtoehto, että siirtoviemärin lähtöpumppaamo olisi nykyisellä tulopumppaamolla. Suunnittelun aikana kuitenkin todettiin, että pumppaamon häiriötilanteen varalle tulee olla tasausallastilavuutta. Siirtoviemärin toinen linjapumppaamo sijoitetaan Pirttilahden rantaan nykyisen olemassa olevan verkostopumppaamon viereen. Pumppaamoon johdetaan Pirttiniemen alueen jätevedet suoraan viettoviemärillä, jolloin osa taajaman jätevesistä pumpataan suoraan siirtoviemäriin tasausaltaan ohi. Savonlinnan vesijohtoverkosto Yhdysvesijohto liitetään suoraan Savonlinnan lentoaseman linjaan (160-10) Lentoasemantien ja Enonkoskentien risteyksessä. Alustavan tarkastelun perusteella erillistä paineenkorotusasemaa liitoskohtaan ei tarvittaisi, sillä painehäviö lentoaseman linjassa on Enonkosken vedenkulutuksella varsin pientä. Lentokentän alueella painetta pitää Nätkin alueen vesitorni. Savonlinnan viemäriverkosto Siirtoviemäri on suunniteltu liitettäväksi lentokentän alueen nykyiseen viemäriverkostoon. Liitoskohta olisi Enonkoskentien varressa Vehkasuon alueella. Olemassa oleva viettoviemärilinjan on kokoluokkaa 200 ja se johtaa jätevedet noin 270 m päässä olevaan Mikonkiventien jätevedenpumppaamoon. Pumppaamon mitoitusvirtaama on 5 l/s ja nostokorkeus 24,1 m. Pumppaamosta lähtevä paineviemäri on PEH. Mikonkiventien pumppaamo pumppaa jätevedet m pitkällä paineviemärillä (110-10) seuraavaan viettoviemäriosuuteen, joka on putkikooltaan DN 200 ja pituudeltaan n m. Viettoviemäri laskee Takuntien pumppaamoon. Takuntien pumppaamon mitoitusvirtaama on 5 l/s ja nostokorkeus 12 m. Pumppaamosta lähtevä paineviemäri on PEH. Takuntien pumppaamo pumppaa jätevedet 486 m pitkällä paineviemärillä (110-10) seuraavaan viettoviemäriosuuteen, joka on putkikooltaan DN 200 ja pituudeltaan n. 185 m. Viettoviemäri laskee Koivurannan pumppaamoon. Koivurannan pumppaamon mitoitusvirtaama on 9,9 l/s ja nostokorkeus 12 m. Pumppaamosta lähtevä paineviemäri on PEH.
24 21 JOHTOPÄÄTÖS LIITTYMISESTÄ NYKYISEEN VIEMÄRIVERKOSTOON: Tämän yleissuunnitelman mitoitusten perusteella esittää, että Enonkosken maksimivirtaama tulee rajoittaa virtaamaan 5 l/s, 18 m 3 /h, 432 m 3 /d. Nykyinen Enonkosken jätevesimäärä on jo nyt lähes koko vuoden alle 450 m 3 /d. Tällöin Savonlinnan lentokentän ja Haapalan välinen olemassa oleva siirtoviemärin nykyinen kapasiteetti riittää johtamaan Enonkoskelta pumpattavan jätevesimäärän Savonlinnan taajaman viemäriverkostoon ja edelleen Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolle. Lentokentän ja Enonkosken taajaman välinen siirtoviemäri tulee kuitenkin mitoittaa putkikoolle , jotta siinä on riittävästi kapasiteettia johtaa Enonkosken ja haja-asutuksen jätevedet Savonlinnan verkostoon. Jotta lentokentän linjan kapasiteetti riittää Enonkosken mitoitusvirtaamalle (10,5 l/s 12,7 l/s), tulee Enonkosken siirtoviemärin pumppaamot olla kaukovalvonnassa ja niiden virtaama tulee rajoittaa pumppausjaksojen perusteella niin, että virtaama ei ylitä rakennetun lentokentän linjan mitoitusvirtaamaa. Pumppaamoiden käyntiaika voi olla esimerkiksi seuraava: Suunnitellun siirtoviemärin linjapumppaamoiden pumppaus (11 l/s) voidaan asettaa esimerkiksi niin, että pumppaamon säiliötilavuuden tyhjennyspumppauksen pumppausaika mitoitusvirtaamalla on 8,5 min. Näin pumppaamo pumppaisi 8,5 min jaksoissa 5,6 m 3 /jakso eli yhteensä 1,0 h aikana n. 18 m 3 jätevettä (8,5 min käyntiaika, 11,5 min taukoaika). Samalla lentokentän linjan olemassa oleva linjapumppaamo pumppaa lentokentän siirtoviemärissä jatkuvasti 18 m 3 /h. Samalla periaatteella suunnitellun siirtoviemärin viimeinen linjapumppaamo (LP6, 12,7 l/s) voidaan asettaa pumppaamaan 7,5 min mitoitusvirtaamalla. Näin pumppaamo pumppaisi 7,5 min jaksossa 5,7 m 3 /jakso eli yhteensä 1,0 h aikana n. 18 m 3 jätevettä (7,5 min käyntiaika, 12,5 min taukoaika). Samalla olemassa oleva linjapumppaamo pumppaa lentokentän siirtoviemärissä jatkuvasti 180 m 3 /h. Edellä mainitulla periaatteella olisi mahdollista pumpata olemassa olevan lentokentän siirtoviemärin kautta Enonkoskelta 430 m 3 vuorokaudessa jätevettä Savonlinnaan. Tämä edellyttää, että Enonkosken nykyinen viemäriverkosto saneerataan ensisijaisesti niistä kohdista joista hulevedet pääsevät suoraan verkostoon, joko kaivojen tai pumppaamoiden kautta. Savonlinnan nykyistä lentokentän siirtoviemäriä olisi mahdollista tehostaa, uusimalla Mikonkiventien ja Takuntien linjapumppaamoiden pumput niin, että pumppujen kapasiteetti nousisi ainakin tasolle 6 7,5 l/s. Takuntien pumppaamon kapasiteettia voisi nostaa jopa vielä tästäkin korkeammalle. Tällöin pumppaamoiden nostokorkeuden pysyisivät vielä kohtuullisissa rajoissa (Mikonkiventie m ja Takuntie m). Mikäli pumppaamoiden mitoitusvirtaama olisi tasolla 6 7,5 l/s, tarkoittaisi se sitä, että vuorokausitasolla nykyisen siirtoviemärin kapasiteetti nousisi tasolle m 3 /d Enonkosken jätevedenpuhdistamon muuttaminen tasausaltaaksi Tasausaltaan mitoituksessa lähtökohdaksi on otettu se, että altaan avulla pystytään tasaamaan Enonkosken alueelta tuleva vuorokautinen jätevesimäärä ja tuntivaihtelut tehokkaasti varastoimalla jätevedet altaaseen päiväaikaan ja pumppaamalla ne aamuyön tunteina Savonlinnan lentokentän alueen siirtoviemäriin ja edelleen Pihlajaniemen puhdistamolle. Tasausallas toimii siirtoviemärin lähtöpumppaamona. Tasausaltaan toimintavarmuuden on oltava erittäin suuri. Kaikki huollot ja korjaukset on voitava suorittaa ilman, että viemärijärjestelmän toimintaan tulee katkoksia. Tämän vuoksi tasausallaskäyttöön käytetään kaikkien nykyisen puhdistamon altaiden tilavuus, joissa kiintoaineen laskeutuminen estetään sekoituksella. Nykyisestä jälkiselkeytysaltaasta on vielä hätäylivuoto nykyiseen purkuputkeen. Seuraavassa on esitetty esiselkeytysaltaan, bioroottorialtaan ja jälkiselkeytysaltaan muodostaman tasausaltaan kapasiteetti. Tasausallastilavuus nykyisellä puhdistamolla noin 170 m 3
25 22 Enonkosken keskimääräinen tulovirtaama on nyt noin 250 m 3 /d ja ennusteen perusteella virtaama tulee nousemaan noin 300 m 3 /d. Suurin osa vuoden maksimivirtaamista ei ylitä maksimitilanteessakaan 600 m 3 /d virtaamatasoa. Lyhytkestoiset muutaman päivän kestävät huippuvirtaamat liikkuvat tällä hetkellä tasolla 800 m 3 /d ja ennusteen perusteella tulevaisuudessa noin 900 m 3 /d tasolla, mikäli verkoston kunto pysyy nykyisellä tasolla. Seuraavassa taulukossa on esitetty tasaustilavuuden viipymät eri virtaamilla sekä vuosien keskimääräiset eri virtaamien kestoajat vuorokausissa. Virtaama Virtaaman kesto Puhd. tasaustilavuus Viipymä < 200 m 3 /d n. 270 vrk /vuosi 170 m 3 20 h m 3 /d n. 52 vrk /vuosi 170 m h m 3 /d n. 22 vrk. /vuosi 170 m h m 3 /d n. 15 vrk /vuosi 170 m h >700 m 3 /d n. 6 vrk /vuosi 170 m h Kuten kappaleessa on esitetty, tulee Enonkoskelta Savonlinnaan pumpattava vesimäärä rajoittaa 432 m 3 vuorokaudessa, jotta Savonlinnan nykyinen verkosto kestää Enonkosken maksimivirtaamat. Tällöin tasausaltaan viipymä maksimivirtaamalla olisi 9,5 h. Tasausaltaan automaatio Tasausallas liitetään kunnan käytössä olevaan kaukokäyttöjärjestelmään. Tasausaltaan pumppauksia tulee pystyä ohjaamaan suoraan valvomosta niin, että laitosta voidaan käyttää miehittämättömänä. Tasausaltaaseen lisätään seuraavat mittaukset: - Lähtevän virtaaman magneettinen virtaamamittaus, ns 100, 1 kpl (FICRA) - Ylivuodon virtaamamittaus - Tasausaltaan pinnankorkeuden mittaus, paineanturi, 1 kpl (LICRA) - Tasausaltaan ylärajan pintakytkin (LA ) Tasausaltaan pumput liitetään prosessinohjausjärjestelmään, joka toteutetaan ohjelmoitavalla logiikalla sekä erillisellä valvomo-ohjelmistolla. Logiikan alakeskukseen kootaan pumppujen tilatiedot, ohjaukset ja hälytykset sekä mittausten milliampeeriviestit. Laitteiden ohjausproseduurit tehdään logiikassa, joka toimii viimeisillä olevilla asetusarvoilla, vaikka yhteys valvomokoneelle katkeaisi. Ohjausten asetusarvoja muutetaan valvomo - PC:llä olevan käyttöliittymän kautta. Hälytykset, tilatiedot ja mittausviestit siirretään logiikalta valvomo - PC:lle, jossa toteutetaan tietojen raportointi, hälytysten jälleensiirto päivystäjälle sekä trenditietojen seuranta. Tasausaltaan pumppujen ohjauksessa tulee huomioida Savonlinnan verkoston nykyisten pumppujen mitoitusvirtaama. Tasausaltaan lähtöpumppujen pumppaus ei voi ylittää missään tilanteessa virtaamaa, jota Savonlinnan lentokentän alueen nykyiset linjapumppaamot eivät pysty pumppaamaan. Kaikki siirtoviemärin linjapumppaamot tulee liittää kaukovalvontajärjestelmään Vesistönalitukset Suunnitellun linjauksen varrella on kaksi vesistönalitusta, joissa alitetaan Seppäjärvi ja Ukonlahti. Vesistönalituksen johtokaivannon luiskakaltevuus tulee tehdä sellaiseksi, että johtokaivanto pysyy avonaisena johdon asentamisen ajan. Kaivanto täytetään pohjan tasoon. Putki painotetaan 130 % painotuksella pohjaan. Painotuksessa käytetään teräsbetonipainoja jotka kytketään toisiinsa narulla tai vaijerilla. Vesistönalituslinjan rantautumiskohdat varustetaan viranomaisten vaatimilla linjatauluilla.
ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA
Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA
LisätiedotVesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma
Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston
LisätiedotLAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS. Vastaanottaja Laukaan kunta
Vastaanottaja Laukaan kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 20.4.2015 LAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS Kuvaus Suunnitelmaselostus
LisätiedotENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018
ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1 JOENSUUN VESI Enon jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo on tyypiltään biologis-kemiallinen
LisätiedotMUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO
Vastaanottaja Muhoksen kunta Tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 5.2.2015 Viite 1510011888 MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Päivämäärä 5.2.2015
LisätiedotHAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON
HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo
LisätiedotSASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011
SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi
LisätiedotItä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015.
Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi Viite: Asia: Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Elintarvikelaitoksen (Puljonki Oy) ympäristöluvan muuttaminen Juuan kunnan lausunto hakemuksen
LisätiedotVESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006
VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006 Uudenmaan Vesi-ja rakennustekniikka Nahkurinkatu 23 b 17 04200 Kerava saki.salo@luukku.com 2 1. Johdanto 3 2. Yleissuunnitelman
LisätiedotVesihuoltosuunnitelma
Lieksa Lieksan eteläpään vesiosuuskunta Märäjälahden alue Vesihuoltosuunnitelma SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 30.6.2011 2 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. MAASTOTUTKIMUKSET JA JOHTOLINJAUS... 3 3. ALUEEN
LisätiedotVesihuollon kehittämistarpeet. Koverhar, Hanko
Vesihuollon kehittämistarpeet Koverhar, Hanko Timo Nikulainen mitoituksen osalta päivitetty 26.2.2017 Vesihuollon kehittämistarpeet 26.2.2017 1 (9) SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 3 2 ALUEEN KUVAUS...
LisätiedotTUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018
TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 JOENSUUN VESI Tuupovaaran jätevedenpuhdistamo 1 VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Tuupovaaran taajaman jätevedet puhdistetaan
LisätiedotKirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008
Kirkkonummen kunta 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 1 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 2 SUUNNITTELUN TAVOITE 2 3 MITOITUS 2 3.1 Mitoitusperusteet 2 3.2 Mitoitusvesimäärät 3 4 VESIJOHTOVERKOSTO 4 4.1 Lapinkylän
LisätiedotENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON
ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Enon taajaman jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito
LisätiedotRUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU
FCG Finnish Consulting Group Oy Ylöjärven kaupunki RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU Raportti -P13571 12.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 12.5.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Lähtökohdat...
LisätiedotYlöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon
Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon 20.12.2013 Page 1 Yleistä mallinnuksista Päivitetty 2013 alkupuolella. Mallinnettu FCGswmm ja FCGnet ohjelmistoilla. Mallinnukset suoritettu nykyisellä
LisätiedotLIITE. Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita.
1. JOHDANTO Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita. AKR- alueiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on n. 60 000 m2 ja AO
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä
LisätiedotSAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA
Vastaanottaja Saarijärven kaupunki Asiakirjatyyppi Viemäröinnin yleissuunnitelma Päivämäärä 13.07.2015 Viite 1510020093 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI
LisätiedotLIITE 4. Vanha-Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AK-, AKR- ja AO -alueita.
1. JOHDANTO Vanha-Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AK-, AKR- ja AO -alueita. AK- ja AKR -alueiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on n. 64
LisätiedotASIKKALA RISMALAHDEN ALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Vesihuollon yleissuunnitelma vaihtoehtotarkasteluineen
ASIKKALA RISMALAHDEN ALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Vesihuollon yleissuunnitelma vaihtoehtotarkasteluineen 28.2.2018 Sumipa Oy 1 YLEISTÄ Suunnitelma perustuu ranta-asemakaavan muutosehdotukseen 1.3.2018. Korttelit
LisätiedotVESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ
FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman
LisätiedotKOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma
KOKEMÄEN KAUPUNKI Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma Työ: 21893YV Tampere 27.9.2007 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. 010 241 4000 OULU Fax 010 241
LisätiedotAloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.
Valtuusto 32 07.04.2014 Aloite kaksoisviemäröintijärjestelmään siirtymisestä/sami Virpiö 338/10.03.01/2013 KV 108 Valtuusto 9.9.2013 Sami Virpiö jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoossa siirrytään
LisätiedotVesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.
Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,
LisätiedotVastaanottaja Joroisten kunta. Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma. Päivämäärä 23.6.2014. Viite 1510011957 JOROISTEN KUNTA KUVANSIN JÄTEVESIEN KÄSITTELY
Vastaanottaja Joroisten kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 23.6.2014 Viite 1510011957 JOROISTEN KUNTA KUVANSIN JÄTEVESIEN KÄSITTELY KUVANSIN JÄTEVESIEN KÄSITTELY YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä
LisätiedotSavonlinnan vedenottamoiden käytön suunnittelu
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Savonlinnan vedenottamoiden käytön suunnittelu Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.3.2015 P25148 Raportti 1 (17) Antti Smolander 9.3.2015 Sisällysluettelo
Lisätiedot20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006
20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN 15870 HOLLOLA PUH./TEL +358 (0)3 52 351 FAKSI/TELEFAX +358 (0)3 523 5252 SÄHKÖPOSTI/E MAIL proy@ristola.com
LisätiedotLÖYTÖ-VITSIÄLÄN VESIOSUUSKUNTA VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA
Vastaanottaja Löytö-Vitsiälän Vesiosuuskunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 26.6.2014 Viite 1510012288 LÖYTÖ-VITSIÄLÄN VESIOSUUSKUNTA VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA LÖYTÖ-VITSIÄLÄN VESIOSUUSKUNNAN
LisätiedotTampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori
Liite 1: Mitoitusperusteet Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori Mitoitusperusteet Sisältö Liite 1 - Mitoitusperusteet 1 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖTIEDOT 2
Lisätiedot2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo
2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,
LisätiedotSARVIJOEN KYLÄYHDISTYS RY SARVIJOEN KYLÄALUEIDEN JÄTEVESIVIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA
SARVIJOEN KYLÄYHDISTYS RY SARVIJOEN KYLÄALUEIDEN JÄTEVESIVIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA SARVIJOEN KYLÄYHDISTYS RY Tarkastus Päivämäärä 20/04/2012 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Pekka Grims Timo Ojanperä
LisätiedotSotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma
POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...
LisätiedotPirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki
Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013 Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan Vesihuollon kehittämissuunnitelman II-vaihe Ensisijaiset toimenpiteet
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)
KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-
LisätiedotPäivitetty LIITE 4 Sivu 1/6
VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-
LisätiedotPARIKKALAN KUNTA PARIKKALAN JÄTEVESIEN KÄSITTELYVAIHTOEHTOJEN VERTAILU
Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Esisuunnitelma Päivämäärä 8.8.2013 PARIKKALAN KUNTA PARIKKALAN JÄTEVESIEN KÄSITTELYVAIHTOEHTOJEN VERTAILU PARIKKALAN JÄTEVESIEN KÄSITTELYVAIHTOEHTOJEN VERTAILU
LisätiedotMäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus
Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus Vesihuoltopäivät 19.3.2015 Kouvola Jussi Lindholm jussi.lindholm@fcg.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3.3.2015 Page 1 Mäkikylän jätevedenpuhdistamo
LisätiedotPYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA OSA-ALUE B
PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA OSA-ALUE B VESIHUOLLON ALUSTAVA YLEISSUUNNITELMA 2009 Vesihuollon yleissuunnitelma 2009 24.04.09 2/17 SISÄLTÖ: 1. YLEISTÄ...3 1.1. SUUNNITTELUALUE... 3 1.2. ALUEEN VESILAITOS...
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)
AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden
LisätiedotHUITTISTEN PUHDISTAMO OY. Sastamala-Huittinen vesihuoltolinja. Haja-asutusalueiden vesihuolto. Työ: E24623.20. Tampere 18.3.2013
HUITTISTEN PUHDISTAMO OY Sastamala-Huittinen vesihuoltolinja Haja-asutusalueiden vesihuolto Työ: E24623.20 Tampere 18.3.2013 PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi
LisätiedotNASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS
Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014
LisätiedotLEPPÄLAHTI SAVIO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA
LEPPÄLAHTI SAVIO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA LEPPÄLAHTI SAVIO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 1. JOHDANTO 3 2. NYKYTILANNE.4 2.1 Väestö 4 2.2 Vedenhankinta...4 2.3 Pohjavesivarat..4 2.4 Jäteveden käsittely
LisätiedotSelvityksessä on vertailtu kolmea päävaihtoehtoa:
Tekninen lautakunta 8 14.03.2011 Kunnanhallitus 105 19.04.2011 Yleissuunnitelma Itä-Savon alueen vedenhankinnan varmistamiseksi 390/080.083/2011 TEKLA 8 Itä-Savon alueen kuntien vedenhankinnan varmistamista
LisätiedotKaupunginhallitus 114 25.02.2013
Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin
LisätiedotJuuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030
Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6)
KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman
LisätiedotJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU...
Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä Suunnittelu Kai Saralehto 01/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... 2 2.1 YLEISSUUNNITELMA JA KUSTANNUSLASKENTA... 2 2.2 RAKENNUSSUUNNITTELU...
LisätiedotKEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO
Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto
LisätiedotTURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.
Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 15 Vantaanjoen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 HEL 2016-009468 T 11 00 02 Päätösehdotus Tiivistelmä Riihimäen puhdistamo päättää merkitä tiedoksi
LisätiedotEsa Kivelä ja
Esa Kivelä 12.11.2013 ja 14.11.2013 2/16 Käsiteltävät aiheet Taustaa miksi ongelmaan on tartuttu Nakkilan vesihuoltolaitos lyhyesti Viemäröintihankkeita ja niiden kustannuksia Vuovedet. Mitä ovat ja mistä
LisätiedotSAARILANDIAN VEDENHANKINNAN JA JÄTEVESIENKÄSITTELYN YLEISSUUNNITELMA
Savonlinnan kaupunki SAARILANDIAN VEDENHANKINNAN JA JÄTEVESIENKÄSITTELYN LUONNOS K&R 29.9.2011 Kiuru & Rautiainen Oy 2(20) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2. ALUEEN KUORMITUSENNUSTEET... 4 2.1 Talousveden kulutus
LisätiedotKOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan
LisätiedotKUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/2017
1 KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/217 1. YLEISTÄ Loka-joulukuun välisenä aikana puhdistamon kuormitusta ja toimintaa on seurattu vähintään kaksi kertaa kuussa 24 h:n kokoomanäytteistä.
LisätiedotKERTARAPORTTI 25.8.2014
s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)
Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)
AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden
LisätiedotPORIN KAUPUNKI Harjunpäänjoen alaosan ja Sunniemen vesitaloushanke
SUUNNITELMASELOSTUKSEN LIITE A 101006179-T02A 14.8.2017 PORIN KAUPUNKI Harjunpäänjoen alaosan ja Sunniemen vesitaloushanke Harjunpäänjoen alaosan vaihtovesi- ja kuivatuspumppaus Sisältö 2 1 YLEISTÄ 3 2
LisätiedotVEDENJAKELU- JA VIEMÄRIVERKOSTON ENERGIATEHOKKUUS MALLINTAMALLA Energiatehokas vesihuoltolaitos 4/2018
VEDENJAKELU- JA VIEMÄRIVERKOSTON ENERGIATEHOKKUUS MALLINTAMALLA Energiatehokas vesihuoltolaitos 4/2018 Vesihuoltoverkostoissa energiaa kuluu veden siirtämisen pumppauksiin. Energiantarpeeseen vaikuttaa
LisätiedotVIERUMÄEN JA HEIKKIMÄEN VEDENJAKELUN JA VIEMÄRÖINNIN MITOITUS JA YLEISPERIAATTEET
VIERUMÄEN JA HEIKKIMÄEN VEDENJAKELUN JA VIEMÄRÖINNIN MITOITUS JA YLEISPERIAATTEET 1. TAUSTAA JA TAVOITTEET Vierumäen alueen vesihuoltoa tullaan lähivuosina kehittämään uusien työpaikka- ja asuinalueiden
LisätiedotNo 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017
No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2016 Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 Johanna Kaarlampi tutkija SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 KUORMITUSTARKKAILU
LisätiedotNurmijärven Veden toimia jätevesiohitusten vähentämiseksi
Nurmijärven Veden toimia jätevesiohitusten vähentämiseksi Vesilaitoksen johtaja Johanna Sahlstedt 26.4.2016 1 Kahdentyyppisiä ohituksia Kuivan ajan ohitukset Sähkökatkot, laiterikot, viemäritukokset, viemäririkot
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)
Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle
LisätiedotVedenhankinta ja vesijohtoverkosto
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden
LisätiedotTASKILAN PUHDISTAMON SANEERAUS - jätevesien käsittely keskittyy Ouluun
TASKILAN PUHDISTAMON SANEERAUS - jätevesien käsittely keskittyy Ouluun Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19. 20.11.2014 Oulu Jarmo Lahtinen käyttöpäällikkö Oulun Vesi TASKILAN PUHDISTAMO Puhdistamo on aloittanut
LisätiedotKajaanin Vesi liikelaitos verrattuna Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportin 2018 yhteenvetotietoihin
1 16.5.2019 Kajaanin Vesi liikelaitos verrattuna Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportin 2018 yhteenvetotietoihin 1. VEDEN JA JÄTEVEDEN KÄSITTELY 1.1. TALOUSVEDEN LAATU 1101 Laatusuositukset
LisätiedotPutket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle
Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun
LisätiedotKajaanin Vesi liikelaitos verrattuna Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportin 2016 yhteenvetotietoihin
1 Kajaanin Vesi liikelaitos verrattuna Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportin 2016 yhteenvetotietoihin 1. VEDEN JA JÄTEVEDEN KÄSITTELY 1.1. TALOUSVEDEN LAATU 1101 Laatusuositukset täyttävä
LisätiedotVAIHTOEHTO 4, PÄÄVESIJOHTO JA PÄÄJÄTEVESIVIEMÄRI YHTEISKÄYTTÖTUNNELISSA JÄTEVESIVIEMÄRISSÄ YKSI VÄLIPUMPPAUS
1 LIITE 2 VAIHTOEHTO 4, PÄÄVESIJOHTO JA PÄÄJÄTEVESIVIEMÄRI YHTEISKÄYTTÖTUNNELISSA JÄTEVESIVIEMÄRISSÄ YKSI VÄLIPUMPPAUS Mitoitus Vaihtoehdossa on selvitetty mahdollisuutta johtaa jätevedet yhteiskäyttötunneliin
LisätiedotVERTI Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta
VERTI Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta Vesihuolto-osuuskuntien verkostojen saneeraustarve Toivo Lapinlampi Suomen ympäristökeskus 23.1.2017 1 Vesihuolto-osuuskuntien valinta - Vuonna 2014
LisätiedotMikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006
Mikkelin kaupunki VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Muutettu 28.4.2009 Sivu 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. MAASTOTUTKIMUKSET 3. ALUEEN
LisätiedotVesihuolto-osuuskuntien verkostojen saneeraustarve. VERTI Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta
Vesihuolto-osuuskuntien verkostojen saneeraustarve VERTI Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta Vesihuoltopäivät Jyväskylä 11.5.217 Toivo Lapinlampi Suunnitteluinsinööri Suomen ympäristökeskus
LisätiedotOrimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016
Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet
LisätiedotSuunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä
UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09
LisätiedotJätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen
Jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden neuvottelupäivät, Kuopio 3.-4.2019 28.3.2019 YSL 29 Luvanvaraisen toiminnan olennainen muuttaminen "Ympäristöluvanvaraisen
LisätiedotMäntytie 4, Helsinki p. (09) tai , fax (09) VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS
INSINÖÖRITOIISTO Severi nttonen Ky e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi äntytie 4, 27 Helsinki p. (9) 24 tai 4 465861, fax (9) 2412311 217 TLN OSYLEISKV-LUE SIPOO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELSELOSTUS 22.4.213
LisätiedotHUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014
HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.
LisätiedotSaukkolan jätevedenpuhdistamon elinkaaritarkastelu
Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Nummi-Pusulan kunta Saukkolan jätevedenpuhdistamon elinkaaritarkastelu Luonnos 82125149 12.5.2009 Nummi-Pusulan kunta Saukkolan jätevedenpuhdistamon
LisätiedotKesärannan ranta-asemakaavaalueen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...
LisätiedotRautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013
1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila
LisätiedotVALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN
VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA
LisätiedotHUITTISTEN PUHDISTAMO OY HUITTISTEN KESKUSPUHDISTAMO
HUITTISTEN PUHDISTAMO OY HUITTISTEN KESKUSPUHDISTAMO SISÄLTÖ Hankkeen taustaa Kuormitusennusteet ja mitoitusarvot Puhdistamon prosessivaiheet Puhdistamon layout Kustannukset Sopimukset TAUSTAA: ALUEELLISET
LisätiedotEngelinrannan hulevesien hallinta
Engelinrannan hulevesien hallinta Alustavat tulokset 24.11.2015 Hämeenlinna When infrastructure counts. Lähtökohdat 2 Sibeliuksenkadun hulevesiviemäri tulvii linjaautoaseman kohdalla, ongelma ratkaistava
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä xx.xx.2015 Luonnos Viite 1510019205 NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN
LisätiedotTurun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma
Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2012 Yhdyskuntasuunnittelun suunnittelu- ja konsulttitoimisto Maankäyttö, kaavoitus, maisemasuunnittelu, YVA Tie-, liikenne- ja aluetekniikka,
LisätiedotBIOLOGINEN FOSFORIN- JA TYPENPOISTO
BIOLOGINEN FOSFORIN- JA TYPENPOISTO ORIMATTILA Vääräkosken jätevedenpuhdistamo VÄÄRÄKOSKEN PUHDISTAMO Puhdistamon allastilavuuksia: tulevan veden tasausallas V= 300 m 3 sakokaivolieteallas V= 50 m 3 ilmastusallas
LisätiedotLiittyjältä peritään asemakaava-alueella liittymismaksua vesimittarin koon ja liittyjän arvioidun vedenkulutuksen mukaan seuraavasti.
HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty tekla 15.11.2016 Voimaantulo 16.11.2016 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi- ja viemäri- ja liittymien liittämiskohdat.
LisätiedotVESIKOLMIO OY, HAAPAJÄRVEN KAU- PUNKI
Vastaanottaja Vesikolmio Oy Asiakirjatyyppi Arvonmääritys selvitys Päivämäärä 17.8.2018 VESIKOLMIO OY, HAAPAJÄRVEN KAU- PUNKI HAAPAJÄRVEN ASEVARIKKO - YLIPÄÄ SIIRTOVIEMÄRIN JA KARJANLAHDEN PAINE- VIEMÄRIN
LisätiedotMaskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos
1 (6) Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Kustannusarvio Varautumissuunnitelma Vesijohtoverkosto Vedenhankinnan poikkeustilanteet Vuotojen ehkäiseminen Laaditaan
LisätiedotMikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS
Mikkelin kaupunki VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS.. Muutettu..9 Sivu SISÄLLYSLUETTELO. YLEISTÄ. MAASTOTUTKIMUKSET. ALUEEN KIINTEISTÖT. VIEMÄRIVERKOSTON
LisätiedotMerkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet
VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön
LisätiedotKIINTEISTÖKOHTAINEN KOHTAINEN INTI. Viivi Virta, projektipäällikkö MVR-palvelukeskus Onninen Oy
KIINTEISTÖKOHTAINEN KOHTAINEN PAINEVIEMÄRÖINTI INTI Viivi Virta, projektipäällikkö MVR-palvelukeskus Onninen Oy Onninen Oy PERUSTETTU 1913 TOIMINTAA 9 MAASSA HENKILÖST STÖÄ 3 000 LIIKEVAIHTO 1,4 MILJARDIA
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014
1 HEINÄVEDEN VESIHUOLTOLAITOS 10.3.2015 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 YLEISTÄ Kunnan vesihuoltolaitos on perustettu vuonna 1967. Vesihuoltolaitos on osa teknisen lautakunnan alaista toimintaa. Polvijärven
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)
AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito
LisätiedotRAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
RAUTALAMMIN KUNTA RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TIIVISTELMÄ 2010 K& 1.11.2010 K&R Kiuru & Rautiainen Oy 2(19) 1 JOHDANTO... 3 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT... 4 2.1 Kunnan
LisätiedotTYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 2010, JÄTEVESIKUORMITUS 2009-2010 JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA
TYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 21, JÄTEVESIKUORMITUS 29-21 JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA Mirva Levomäki prosessi-insinööri, DI Lounais-Suomen vesi- ja
LisätiedotKommenttipuheenvuoro
Kommenttipuheenvuoro TORNION-MUONIONJOEN VALUMA-ALUEEN JÄTEVESIENKÄSITTELYN YLEISTARKASTELU SUOMEN ALUEEN OSALTA 27.10.2017 VESIHUOLTOTARKASTAJA RISTO ROMAKKANIEMI Yleistä Vesihuoltoa ohjaavia lakeja Suomessa:
Lisätiedot