Savonlinnan vedenottamoiden käytön suunnittelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Savonlinnan vedenottamoiden käytön suunnittelu"

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Savonlinnan vedenottamoiden käytön suunnittelu Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25148

2 Raportti 1 (17) Antti Smolander Sisällysluettelo 1 Tehtävä Lähtötiedot Uudet ottamot Vesijohtoverkoston kapasiteetti Vedenottamoiden käytön optimointi Normaali käyttötilanne Kaikki vedenottamot tasaisesti vuorokäytössä Vääräsaaren pintavesilaitos pois käytöstä viikonloppuisin Vääräsaaren pintavesilaitoksen käyttö estynyt kokonaan Kerimäen Keplakon pohjavedenottamon käyttö estynyt Punkaharjun Punkasalmen ottamon käyttö estynyt Pohjavedenottamot päävesilähteinä Pohjavedenottamoiden käytön tarkkailu Johtopäätökset ja toimenpiteet Liitteet Kuva 4, Veden tuotanto ja virtaamat Kuva 8, Vääräsaaren pintavesilaitoksen käyttö estynyt kokonaan Kuva 13, Uudet vedenottokaivot, käsittelylaitokset, paineenkorotusasemat ja vesijohdot, sekä Hakaalueen poikkeustilanteessa käytettävä painealue

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (16) Savonlinnan vedenottamoiden käytön suunnittelu 1 Tehtävä Tehtävän tarkoituksena on tarkastella kuinka Savonlinnan eri vedenottamoita tulisi käyttää. Savonlinnan Vesi tuottaa pääosan käyttövedestään Vääräsaaren pintavesilaitoksella ja noin 15 % osuuden Lähteelän pohjavedenottamolla. Varma-vesi hanke, minkä osatehtävä tämäkin selvitys on, tähtää vedentuotannon varmuuden lisäämiseen, tuottamalla lisää pohjavettä Savonlinnan kaupungin tarpeisiin. Kuva 1. Tarkasteltava vesijohtoverkosto Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun vesijohtoverkostot muodostavat yhden suuren kokonaisuuden. Normaalisti jokainen verkosto-osa toimii omana erillisenä toiminta- ja painealueenaan, eikä yhdysvesijohdoissa siirry vettä taajamasta toiseen. Tässä tehtävässä selvitetään kuinka Savonlinnan vedentuotantoa voidaan kehittää uusien pohjavedenottamoiden käyttöön oton myötä ja selvittää kuinka erilaisissa poikkeustilanteissa vedenjakelu Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun asukkaille saadaan toimimaan. Vedenottamoiden käytön suunnittelua varten vesijohtoverkosto on mallinnettu FCGNETohjelmistolla, jotta vedenjakeluverkoston toiminta saadaan selvitettyä. Vesijohtoverkoston mallin avulla on tarkasteltu erilaiset käyttötilanteet, laskettu virtaamat putkissa, selvitetty myös hieman vedenjakeluverkoston energiankulutusta. FCGNET- ohjelma laskee mallinnettaessa aina pumppauksiin käytetyn energian, kun mallissa pumpuille on määritelty tuotto- ja hyötysuhdekäyrät.

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (16) 2 Lähtötiedot Tehtävässä on keskitytty tarkastelemaan sitä, kuinka uusien pohjavedenottamoiden vettä saadaan johdettua käyttäjille kulutukseen. Tehtävän lopputuloksena on esitys siitä kuinka vedenotto ja vedenjakelu Savonlinnan vesijohtoverkostossa olisi optimaalisinta toteuttaa. Kerimäen ja Punkaharjun vedenjakelun toimivuutta on tarkasteltu osana Savonlinnan poikkeustilanteiden tarkastelua. Projektissa ovat olleet Savonlinnan Vedestä Jyri Sipinen, Teijo Brunou ja Kari Pirhonen ja työtä on :llä ollut tekemässä Antti Smolander ja Markus Sunela. Tehtävän lähtötietona on Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun alueiden vedenjakeluverkosto. Noin puolet vesijohtoverkoston malliin tarvittavasta tiedosta saatiin Savonlinnaan tehdystä vanhasta WaterCad- verkostomallista. Muilta osin vesijohtoverkoston malli on täydennetty verkostokarttojen pohjalta. Vesijohtoverkoston malliin on sijoitettu kaikki alueen vedenjakeluputket talojohtoja lukuun ottamatta. Kaikki verkostoon pumppaukset ja paineenkorotusasemat on syötetty malliin sisältäen jokaisen pumpun tuotto- ja hyötysuhdekäyrät. Ylävesisäiliöiden korkeusasemat ja tilavuuskäyrät on myös syötetty verkostomalliin lähtötietoina. Vedenottamoilta pohjavedenpinta on määritelty jokaiselle ottokaivolle noin 1,0 metrin tarkkuudella. Putkien karkeuskertoimina on käytetty aikaisemmin tehdyn WaterCad- mallin Hazen-Williamsin mukaisia kertoimia. Malliin lisätyille putkille (muoviputket) karkeuskerroin on ollut 120 ja valurautaputkilla 100. Vedenkulutustiedot (vuosikulutus m³/a) on saatu Kerimäeltä ja Savonlinnasta osoitteittain ja mallinnusta varten kaikille kulutuspisteille on haettu osoitteita vastaavat koordinaatit, minkä jälkeen kulutuspisteet on kohdistettu verkostomallin lähimpään solmuun. Verkoston vuotavuus on tämän työn selvitysten mukaan noin 8,6 % ja kaikki vuotovesi on verkostomallissa kohdennettu Savonlinnan läntisen verkoston alueelle. Vesilaitoksen verkostoautomaatiosta on saatu koosteena vuosien 2013 ja 2014 järjestelmään tallennetut virtaamat ja painetiedot tunnin välein. Automaatiotiedot on FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n toimesta käsitelty ja niistä on koostettu mallin lähtötiedoiksi riittävästi erilaisia tulosteita verkostomallin oikeellisuuden tarkistamiseksi ja mallin perustilanteen tulosten vertailemiseksi. Esimerkkinä automaatiotietojen käsittelystä on seuraava kuvaaja Lähteelän ja Vääräsaaren (itä) verkostoon pumppauksesta. Kuva 2. Vääräsaari itään ja Lähteelä

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (16) 3 Uudet ottamot Vedenjakelun, vedenottamoiden käytön optimointia varten Savonlinnan vedeltä on saatu jotain tietoja vedentuotantokustannuksista. Tuotantokustannusten ja mallista saatavan pumppausten energiankulutuksen perusteella on vedenottamoiden käytön suunnittelu pystytty toteuttamaan. Tuotantokustannukset ovat hyvin yleispiirteiset ja vedenjakelussa optimointia on toteutettu mallinnuksen antamien energiankulutuksen tulosten perusteella. Savonlinnan vesi on kartoittanut uusien pohjavesikaivojen paikkoja Kulennoistenharjurjulla, Rohvostinrinteellä, Multamäessä ja Seppäharjussa (Seppäharju 2). Lisäksi uusia olemassa olevia kaivoja on Seppäharjussa (Seppäharju 1) ja Kaamanniemessä. Uusien vedenottamoiden antoisuudet on esitetty seuraavassa taulukossa. suunniteltu otto selvitysten mukainen jatkuva kapasiteetti maksimikapasiteetti lyhyt aikainen otto maksimi ottoaika rajoittava tekijä Kaamanniemi 500 m³/d 500 m³/d 850 m³/d 7 d rauta ja mangaani Seppäharju m³/d 200 m³/d 200 m³/d happipitoisuus pintaveden kulkeutuminen Seppäharju m³/d 400 m³/d 800 m³/d kaivoon Kulennoistenharju 800 m³/d 800 m³/d m³/d 7 d happi, rauta ja mangaani LS-alueen suojellut lammet, Rohvostinrinne 250 m³/d 250 m³/d 350 m³/d 7 d happi, rauta ja mangaani Multamäki 300 m³/d 300 m³/d 500 m³/d 7 d Taulukko 1. Uuden pohjavesikaivot. Uusien kaivojen jatkuva ottokapasiteetti 2450 m³/d ja lyhytaikaisesti, maksimissaan viikon ajan, vettä voidaan kaivoista ottaa 4100 m³/d. Vedenottamoiden antoisuudet ovat Varma-vesi hankkeeseen liittyvistä pohjavesialueiden selvityksistä. 4 Vesijohtoverkoston kapasiteetti Vesijohtoverkoston kapasiteetin selvitys keskittyy lähinnä poikkeustilanteiden vedenjohtamiseen. Verkostomallinnuksen avulla on selvitetty kuinka vedenjakeluverkosto eri tilanteissa toimii. Kun vesijohtoverkosto toimii normaalisti, ei vesijohtoverkoston kapasiteetti muodostu ongelmaksi, kapasiteetiltaan huonosti vettä välittäviä ahtaita putkia ei verkostossa ole.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (16) Kuva 3. Maksimivirtaushäviö vedenjakelun toimiessa normaalisti. Savonlinnan keskustan alueelta nousee virtaushäviön osalta esille Haapasalmen alittavat 3 vesijohtoa, joissa maksimi virtaushäviö on noin 0,2 bar. 5 Vedenottamoiden käytön optimointi 5.1 Normaali käyttötilanne Vesijohtoverkoston keskimääräinen verkostoon pumppaus on mallinnuksen perustilanteessa ollut seuraava: Vesilaitos verkostoon pumppaus energiankulutus Vääräsaari itään m³/d 361 kwh/d Vääräsaari länteen m³/d 587 kwh/d Lähteelä m³/d 395 kwh/d Keplakko 518 m³/d 96 kwh/d Punkasalmi 447 m³/d 106 kwh/d Harjualue 63 m³/d 58 kwh/d Hiekkalahti 10 m³/d 1 kwh/d YHTEENSÄ m³/d kwh/d Taulukko 2. Normaalitilanteen verkostoon pumppaus ja energiankulutus. Vedenkulutus Savonlinnan läntinen alue 2249 m³/d ja itä 1421 m³/d.

7 0,00 l/s 5,00 l/s 10,00 l/s 15,00 l/s 20,00 l/s 25,00 l/s FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (16) Vesijohtoverkoston tavanomaista käyttöä voidaan parantaa muuttamalla Vääräsaaren verkostoon pumppaus jatkuvaksi, asentamalla sekä länteen että itään pumppaukseen uudet pienemmät pumput nykyisten rinnalle. Raakavedentuotanto voidaan Vääräsaaressa pitää ennallaan, valmistamalla puhdasta vettä vain päiväaikaan (kello 8-16). Mallinnuksen mukaan tulokset muuttuvat seuraavan taulukon mukaisiksi. Vääräsaari optimoitu, jatkuva verkostoon pumppaus (5,8 bar) Vesilaitos verkostoon pumppaus energian kulutus Vääräsaari itään m³/d 338 kwh/d Vääräsaari länteen m³/d 524 kwh/d Lähteelä m³/d 398 kwh/d Keplakko 518 m³/d 96 kwh/d Punkasalmi 447 m³/d 106 kwh/d Harjualue 63 m³/d 58 kwh/d Hiekkalahti 10 m³/d 1 kwh/d YHTEENSÄ m³/d kwh/d Taulukko 3. Verkostoon pumppaus ja energiankulutus, Vääräsaaresta jatkuva pumppaus. Energiakulutus koko mallinnetun verkoston vedenottamoilla vähenee 0,304 kwh/m³:sta 0,288 kwh/m³:oon. Säästöä energiankulutuksessa muodostuu 5 % ja se tulee yksin Vääräsaaren verkostoon pumppauksesta. 5.2 Kaikki vedenottamot tasaisesti vuorokäytössä Mallinnuksen avulla optimoitiin eri laitosten verkostoon pumppausten energiankulutuksen kannalta. Optimointi tehtiin Vääräsaaren (pumppaus itään), Lähteelän ja uuden Seppäharjun pohjavedentuotantoalueen osalta. Vääräsaaren pintavesilaitokselta pumppausta läntiseen painepiiriin ei optimoitu, koska normaalissa käyttötilanteessa vaihtoehtoja eri suurustein verkostoon pumppausten osalta läntiseen verkoston osaan ei ole. Vääräsaaren itään pumppauksen energiankulutus on noudattaa seuraavaa kaaviota. 0,380 kwh/m³ 0,375 kwh/m³ 0,370 kwh/m³ 0,365 kwh/m³ 0,360 kwh/m³ 0,355 kwh/m³ 0,350 kwh/m³ 0,345 kwh/m³ 0,340 kwh/m³ 0,335 kwh/m³ 0,330 kwh/m³ 0,325 kwh/m³ Vääräsaari ITÄ Taulukko 4. Vääräsaaren energiakulutus pumpatun vesimäärän suhteessa.

8 0,00 l/s 2,00 l/s 4,00 l/s 6,00 l/s 8,00 l/s 10,00 l/s 12,00 l/s 14,00 l/s 16,00 l/s 18,00 l/s FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (16) Vääräsaaren verkostoon pumppauksen osalta vaihtelu ei ole kovin suurta ja pienempien virtaamien suurempi energiankulutus johtuu siitä, että vastapaine verkostossa on hieman normaalia suurempi, koska Lähteelästä pumpataan tuolloin hieman enemmän vettä verkostoon. Lähteelän vedenottamon verkostoon pumppauksen energiankulutuksen ja virtaaman suhde noudattaa seuraavaa kuvaajaa. 0,800 kwh/m³ Lähteelä 0,700 kwh/m³ 0,600 kwh/m³ 0,500 kwh/m³ 0,400 kwh/m³ 0,300 kwh/m³ 0,200 kwh/m³ 0,100 kwh/m³ 0,000 kwh/m³ Taulukko 5. Lähteelän energiakulutus pumpatun vesimäärän suhteessa. Kuvaajassa näkyy se, ettei vedenottamolta kannata pumpata verkostoon kovin pientä virtaamaa, koska pumppujen hyötysuhde on pienillä virtaamilla vaatimaton. Pumppaus verkostoon on optimaalista kun Lähteelässä yhdestä kaivosta kerrallaan pumpataan verkostoon 8 12 l/s. Yhden kaivon pumpun tuotto on maksimissaan 14 l/s ja kuvaajan viimeinen tuotto (16 l/s) on kahdesta kaivosta otetun vesimäärän yhteenlaskettu energiankulutus.

9 0,00 l/s 2,00 l/s 4,00 l/s 6,00 l/s 8,00 l/s 10,00 l/s 12,00 l/s 14,00 l/s FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (16) Uuden Seppäharjun vedentuotantoalueen energiakulutus pumpattua vesi- kuutiota kohden vaihtelee virtaaman mukaan seuraavan kuvaajan mukaisesti. 0,500 kwh/m³ 0,450 kwh/m³ 0,400 kwh/m³ 0,350 kwh/m³ 0,300 kwh/m³ 0,250 kwh/m³ 0,200 kwh/m³ 0,150 kwh/m³ 0,100 kwh/m³ 0,050 kwh/m³ 0,000 kwh/m³ Seppäharju Taulukko 6. Seppäharjun energiakulutus pumpatun vesimäärän suhteessa. Seppäharjun verkostoon pumppauksessa on käytetty FCGNET- ohjelman pumppuoptimoinnin mukaiset Seppäharjun kustannukset kohoavat virtaaman kasvaessa tasaisesti. Todellista, oikeaa pumppukäyrää, käyttäen energiankulutus pumpattua vesikuutiota kohden nousee edellä esitettyä kuvaajaa jyrkemmin. Seppäharjun vedenottamon energiankulutuksen kannalta merkittävin tekijä on yhdysvesijohdon pituus Seppäharjun ja Nojanmaanlahden välillä, joka on lähes 10 km. Edullisimmaksi edellä esitettyjen kuvaajien perusteella muodostuu sellainen yhdistelmä missä Seppäharjusta pumpataan keskimäärin noin 3 l/s (260 m³/d), Vääräsaaresta noin 10 l/s (860 m³/d) ja Lähteelästä 11,6 l/s (1000 m³/d). Tällöin itäisen painepiirin kokonaisenergiakulutus yhtä vesikuutiota kohden on 0,308 kwh/m³. Vertailun vuoksi läntisen painepiirin energiankulutus on 0,301 kwh/m³. Kaikki läntisen painepiirin vesi pumpataan verkostoon Vääräsaaresta. Energiankulutuksen arvot pitävät sisällään Vääräsaaren raakavesipumppauksen ja Seppäharjussa kolmen ottokaivon raakavesipumppaukset Seppäharjun vesilaitoksen alavesisäiliöön. 5.3 Vääräsaaren pintavesilaitos pois käytöstä viikonloppuisin Vääräsaaren pintavesilaitoksen jättäminen pois käytöstä viikonloppuisin, tarkoittaa veden tuotannon kannalta sitä, että Vääräsaaressa ei valmisteta raakavedestä käyttövettä, vaan puhdasvesialtaaseen perjantaina varastoidun veden tulisi riittää koko viikonlopun yli. Vettä olisi tuotettava pohjavesilaitoksilla niin paljon, että Vääräsaaren 4000 m³ puhdasvesialtaasta riittää vedenkulutuksen tarpeen tyydyttämiseen vettä viikonlopun ajaksi. Keskustan itäisen painepiiriin voidaan mallinnuksen mukaan johtaa pohjavedenottamoista vettä niin paljon, että Vääräsaaresta pumppaus itäiseen painepiiriin voidaan pitää poissa käytöstä. Tilanne edellyttää Seppäharjun ja Kulennoistenharjun uusien pohjavedenottamoiden ja Keplakon alueelle Multamäen sekä Rohvostinrinteen ottokaivojen rakentamisen. Näillä toimenpiteillä saadaan pohjavedentuotantoa kasvatettua niin pal-

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 8 (16) jon, että Vääräsaaren pintavesilaitoksen veden valmistus voidaan viikonvaihteen ajaksi pysäyttää. Kuva 4. Veden tuotanto ja virtaamat. Mallinnuksen mukaan Savonlinnan keskustan itäisestä painepiiristä johdetaan Vääräsaaren laitoksen kautta läntiseen painepiiriin vettä noin 600 m³/d. Vääräsaarestä länteen pumppaus on noin 1030 m³/d. Kuva 5. Pumppaus Vääräsaaresta länteen ja Talvisalon säiliötilavuus. 5.4 Vääräsaaren pintavesilaitoksen käyttö estynyt kokonaan Vääräsaaren pintavesilaitoksen ollessa kokonaan poissa käytöstä, on kaikki Savonlinnan vesi tuotettava pohjavedenottamoilla Lähteelässä, Keplakossa, sekä uusilla vedenottamoilla Seppäharjussa ja Kulennoistenharjussa. Lisäksi on varauduttava myös Kerimäen

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 9 (16) Hälvän alueen vedenottoon. Laskennallisesti vedentuotanto riittää kattamaan vedenkulutuksen Savonlinnassa ja Kerimäellä. Punkaharju toimii tässä poikkeustilanteessa erillään, nykyisten vedenottamoidensa varassa. Vedenkulutus Savonlinna Kerimäki Vedenkulutus yhteensä m³/d 520 m³/d m³/d Veden tuotanto Vääräsaari 0 m³/d Keplakko m³/d Lähteelä 750 m³/d Kaamaniemi - Seppäharju m³/d Kulennoistenharju 800 m³/d Hälvä 300 m³/d YHTEENSÄ m³/d Taulukko 7. Vedenkulutus ja -tuotanto kun Vääräsaaren pintavesilaitos ei ole käytössä. Tuotantokapasiteetti ja kulutus ovat juuri ja juuri tasapainossa. Haasteeksi muodostuu vedenjakeluverkoston kapasiteetti, mikä ei ole riittävä, koska kaikki pohjavedentuotanto liittyy Savonlinnan vesijohtoverkoston itäiseen painepiiriin. Merkittävin osa, yli puolet pohjavedentuotannosta liittyy Savonlinnan ja Kerimäen väliseen yhdysvesijohtoon. Sekä Keplakosta, että Lähteelästä verkostoon pumpattava vesi tulee saada Savonlinnan kaupungin alueelle saman runkovesijohdon kautta. Jotta kaikki vedenottamoilla tuotettava vesi saadaan kuluttajien käyttöön, on verkostossa rakennettava Lähteelän ja Nojanmaan välille uusi runkovesijohto nykyisen vesijohdon rinnalle tai korvaavaksi yhteydeksi. Mallinnuksessa uusi putki PEH toimii nykyinen 200 mm runkovesijohdon kanssa rinnakkain. Kuva 6. Lähteelä - Nojanmaa 200 V vesijohto. Jotta Punkaharjulta Kulennoistenharjun vedenottamolta saadaan Savonlinnaan vettä yli 600 m³/d, on Tanhuvaaraan rakennettava paineenkorotusasema, jolloin Kulennoistenharjulta saadaan Savonlinnaan vettä 1000 m³/d. Savonlinnan verkostossa on lisäksi tehtävä painepiirien rajaus, jotta Punkaharjulta johdettava vesi riittää Haka-alueen tornin mukaiselle verkostoalueelle.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 10 (16) Kuva 7. Haka-alueen tornin painepiirin rajaus poikkeustilanteessa. Edellisen lisäksi on varauduttava rakentamaan paineenkorotusasema Seppäharjun suunnasta johdettavaa vesimäärää varten. Paineenkorotusasema sijoitetaan Rinkilän alueelle. Uudella Rinkilän alueen paineenkorotusasemalla varmistetaan että, Seppäharjusta saadaan Savonlinnan taajama-alueelle vettä enemmän kuin m³/d. Mallinnuksessa vesi on saatu riittämään ilman Rinkilän alueen paineenkorotusasemaa, mutta pienelläkin pumppausmuutoksilla Lähteelässä tai Keplakossa, Rinkilän paineenkorotusasema on välttämätön. Seuraavassa kartassa on esitetty mallinnuksen mukaiset vuorokausivirtaamat, kun Vääräsaaren pintavesilaitoksen käyttö on estynyt kokonaan.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 11 (16) Kuva 8. Vääräsaaren pintavesilaitoksen käyttö estynyt kokonaan. Sekä Keplakon että Lähteelän vedenottamoiden verkostoon pumppaus mallinnuksessa maksimiarvoissaan ja Keplakon pumppaus jo hieman ylikin. Keplakon suunnasta Kerimäelle vettä ei johdeta, vaan Hälvän vedenottamo tuottaa Kerimäen tarvitseman vesimäärän. Kaikissa verkostoon pumppauksissa ja paineenkorotuksissa mallinnuksessa on maksimipaineena käytetty mvp painetta. 5.5 Kerimäen Keplakon pohjavedenottamon käyttö estynyt Kun Kerimäen Keplakon vedenottamon käyttö on estynyt, saadaan vesi johdettua Savonlinnasta Lähteelän vedenottamolta ilman kuntarajalla sijaitsevan PK2:n käyttöä.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 12 (16) Kuva 9. Savonlinna - Kerimäki paineviivapiirustus Mallinnuksen mukaan Kerimäelle johdettu vesimäärä on kokonaisuudessaan 570 m³/d, mistä noin 80 m³/d johdetaan Louhin alueelle ja loput haja-asutusalueelle ja Kerimäen kirkonkylälle. 5.6 Punkaharjun Punkasalmen ottamon käyttö estynyt Veden johtaminen Savonlinnasta Punkaharjulle toimii yhdysvesijohdon välityksellä hyvin, kun Savonlinnan Haka-alueen ylävesisäiliö ja Savonlinnan Vääräsaaren vedentuotanto ovat normaalisti toiminnassa. Kuva 10. Yhdysvesijohto Savonlinnasta Punkaharjulle. Mallinnuksen mukaan paineenkorotusasema PK1 lähtöpaine on 6,0 bar, eikä PK4 paineenkorotusasemaa tarvita välttämättä lisäämään painetta tai johdettavaa vesimäärää Punkaharjulle. Yhdysvesijohdon kapasiteetti on riittävä hieman suuremmillekin vesimäärille.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 13 (16) Kuva 11. Paineviivapiirustus välillä Haka-alue YVS Punkaharju YVS. Virtaama Savonlinnasta Punkaharjulle on mallinnuksen mukaan jatkuva ja se on keskimäärin 6,0 l/s. 5.7 Pohjavedenottamot päävesilähteinä Pohjavedenottamoiden käyttö päävesilähteinä on tehtyjen verkostomallinnusten perusteella taloudellisesti kannattamatonta. Veden tuotannon ja verkoston toimintavarmuuden kannalta pohjavesilaitosten käyttö on suositeltavaa. Pohjavesilaitosten käyttö vesilähteinä poikkeustilanteiden, lähinnä Vääräsaaren pintavesilaitoksen käyttöhäiriöiden vuoksi, on erittäin tärkeää, myös tuotannon hajauttamisenkin vuoksi. Seppäharjun pohjaveden jatkuva käyttö ottamoiden toiminnan ja yhdysvesijohdon veden vaihtumisen vuoksi on suositeltavaa. Samalla tavalla Kulennoistenharjun pohjavesilaitoksen käyttö ja yhdysvesijohdon veden vaihtaminen on tärkeää. Sekä Seppäharjun että Kulennoistenharjun pohjavedenottamoiden kapasiteetteja ei nykyisiä yhdysvesijohtoja käyttäen saada hyödynnettyä täysimääräisesti. Lähteelän pohjavedenottamon jatkuvaa käyttöä tulee jatkaa nykyisellä tavalla. Keplakon vesilaitoksen uusien ottokaivojen hyödyntäminen jatkuvaan käyttöön ei ole taloudellisesti järkevää, koska veden johtamista Savonlinnaan joudutaan tehostamaan paineenkorotusta käyttämällä. Ainakaan Keplakon alueelta ei kannata pumpata vettä Savonlinnaan samanaikaisesti Lähteelän pumppauksen kanssa, vaan käyttö tulee vaiheistaa Lähteelän kanssa. Pohjavesilaitosten käyttö päävesilähteinä ei ole tässä selvityksessä tehtyjen mallinnustarkasteluiden perusteella mahdollista, muutoin kuin poikkeustilanteissa. Kaikkien pohjavesilaitosten jatkuva maksimaalinen käyttö altistaa vedenjakeluverkoston yhdysvesijohdot merkittävän kuormituksen alle, mm. kohtuullisen korkeiden painetasojen vuoksi. Vedenjakelujärjestelmän kannalta pohjavesilaitosten suositeltavat vedenottomäärät ovat: Lähteelä 500 m³/d Keplakko 350 m³/d Kulennoistenharju 150 m³/d Seppäharju 200 m³/d Taulukko 8. Pohjavedenottamoiden suositellut keskimääräiset vedenottomäärät.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 14 (16) 6 Pohjavedenottamoiden käytön tarkkailu Pohjavedenottamoiden käyttöä tarkkaillaan vedenlaadun osalta. Uusilla pohjavedenottamoilla kriittiset tekijät on mainittu kappaleessa 3, kunkin ottamon kohdalla taulukossa 1. Seppäharju 2:ssa ja Rohvostinrinteellä on käytön tarkkailussa keskityttävä erityisesti pintaveden pääsyyn ottokaivoon. Rohvostinrinteellä tarkkailua on tehtävä jatkuvasti luonnonsuojelualueen lampien vedenpinnan osalta, ettei vedenotto aiheuta luonnon lampien olosuhteiden heikentymistä. Seppäharju 2 kaivossa, pintaveden pääseminen ottokaivoon aiheuttaa veden laatuun heikennyksen, humuksen muodossa. Muiden ottokaivojen tarkkailtava tekijä on rauta ja mangaani, sekä happipitoisuus, erityisesti Seppäharju 1 kaivossa. Maksimi vedenottomäärät noin viikon kestävää poikkeustilannetta varten on myös mainittu kappaleen 3 taulukossa 1. 7 Johtopäätökset ja toimenpiteet Vääräsaaren pintavesilaitoksen vesimäärän korvaaminen pohjavedentuotantoa lisäämällä, edellyttää Seppäharjun, Kaamanniemen, Kulennoistenharjun ja Hälvän alueille uusien vedenottamoiden toteutukset. Sekä Seppäharjun että Kulennoistenharjun alueiden pohjavedentuotantoa ei saada täysin hyödynnettyä rakennettujen yhdysvesijohtojen kautta. Mallinnuksen perusteella Kulennoisteharjun alueelta saadaan johdettua vettä Savonlinnaan noin 1000 m³/d kun Tanhuvaaraan rakennetaan uusi paineenkorotusasema.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 15 (16) Samalla tavalla, rakentamalla uusi paineenkorotusasema Seppäharjun suunnasta Rinkilän alueelle, saadaan Seppäharjun pohjavesimäärä, yhteensä noin 1000 m³/d johdettua Savonlinnaan. Lähes täysimääräisesti (750 m³/d) Seppäharjun vesimäärä voidaan hyödyntää ainoastaan silloin kun Lähteelän / Keplakon alueelta Savonlinnaan johdettava vesimäärä ei ole yli 1500 m³/d. Mikäli Seppäharjusta saatava pohjavesi halutaan hyödyntää täysimääräisesti, ei se onnistu nykyisiä putkia käyttäen, vaan sitä varten tarvitaan uusi (PEH 200) vesijohto Savonlinnan taajaman läntiseen painepiiriin, Rinkilästä suoraan Jukolansalon alueelle. Kuva 12. Uudet vedenottokaivot, käsittelylaitokset, paineenkorotusasemat ja vesijohdot, sekä Haka-alueen poikkeustilanteessa käytettävä painealue. Lähteelän vedenottamon ja Keplakon alueen Multamäen ja Rohvostinrinteen uusien kaivojen hyödyntäminen täysimääräinen hyödyntäminen Savonlinnan vedenkulutuksen tarpeisiin edellyttää Lähteelän ja Nojanmaan välisen vesijohto-osuuden kapasiteetin parantamista. Nykyinen 200 V (ds=199 mm) on liian pieni noin yli 2000 m³/d vesimäärän johtamiseksi. Vedenjohto kapasiteetti tällä verkoston osalla (kuva 6) tulee poikkeustilanteita ja tulevaisuutta varten nostaa vähintään tasolle 3000 m³/d. Tämä tarkoittaa rinnalle rakennettavan DN 200 kokoinen vesijohto tai nykyisen putken korvaaminen PEH 315- putkella. Edellä esitettyjen vedenjohtamiseen liittyvien toimenpiteiden lisäksi Haka-alueen vesitornin ympärille on muodostettava erillinen painepiiri, minne vesi johdetaan Punkaharjulta, uudelta Kulennoistenharjun vedenottamolta. Kulennoistenharjulta noin 1000 m³/d vedenjohtamiseksi Haka-alueelle, on yhdysvesijohtoon Punkaharjun ja Savonlinnan välillä toteutettava Tanhuvaaraan paineenkorotusasema. Ilman Tanhuvaaran paineenkorotusasemaa, vesimäärä Kulennoisteharjulta Savonlinnaaan on noin 600 m³/d. Vääräsaaren vesilaitosta käytetään nykyisin siten, että henkilöstö on paikalla vain päiväaikaan, jolloin puhtaan veden valmistus toimii ja puhdasvesialtaat (4000 m³) täytetään. Raakavedentuotantoon ei ole tämän selvityksen mukaan tarvetta tehdä muutok-

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 16 (16) sia, mutta verkostoon pumppausta voidaan muuttaa merkittävästi energiatehokkuudeltaan paremmaksi. Muuttamalla Vääräsaaren verkostoon pumppaus jatkuvaksi, lisäämällä laitokselle kumpaakin painepiiriä varten yksi tai kaksi uutta pumppua, mitkä on valittu siten, että niiden optimi hyötysuhde ja tuotto ovat painepiirin keskimääräisen vedenkulutuksen suuruisia, voidaan säästää energiaa 15 %. Vuodessa säästyvä summa käyttäen 0,10 /kwh sähkönhintaa, on ilman mitään muita toimenpiteitä noin Ilman eriteltyjä eri laitosten vedentuotantokustannuksia ei kaikkien vedenottamoiden käytön optimointia voi täydellisesti toteuttaa, muutoin kuin esitetyssä muodossa vertailemalla pumppausten energiankulutuksia. Vääräsaaren pintavesilaitoksen sijainti lähes keskellä Savonlinnan taajamaa on vedentuotannon ja verkostonpumppauksen optimoinnin kannalta edullisin ratkaisu, mikäli laitoksessa tuotetun veden hinta on lähelläkään pohjavedentuotantokustannuksia. Antti Smolander

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU FCG Finnish Consulting Group Oy Ylöjärven kaupunki RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU Raportti -P13571 12.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 12.5.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Lähtökohdat...

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013 Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan Vesihuollon kehittämissuunnitelman II-vaihe Ensisijaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon 20.12.2013 Page 1 Yleistä mallinnuksista Päivitetty 2013 alkupuolella. Mallinnettu FCGswmm ja FCGnet ohjelmistoilla. Mallinnukset suoritettu nykyisellä

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style GRUNDFOS PUMPPUAKATEMIA Click to edit Master title style Pumppujen energiankäyttö. Suomen sähköstä 13 % eli reilut 10 000 GWh kulutetaan pumppaukseen Suurin kuluttaja on teollisuus noin 8 500 GWh:llaan,

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6 VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys

Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIITE 30 MYNÄMÄEN KUNTA Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.6.2013 Raportti 1 (5) Matti Manninen 10.6.2013

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA. Oulun Vesi

SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA. Oulun Vesi SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA Oulun Vesi 18.12.2013 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Kanta-Oulun vedenhankinta perustuu Oulujoen veteen, varajärjestelmää ei ole Kanta-Oulun alue kuuluu alimpaan

Lisätiedot

Vedenjakelun ja tuotannon reaaliaikainen kokonaiskustannusoptimointi

Vedenjakelun ja tuotannon reaaliaikainen kokonaiskustannusoptimointi Vedenjakelun ja tuotannon reaaliaikainen kokonaiskustannusoptimointi 60. Vesihuoltopäivät Hämeenlinna 8. 9.6.2016 Markus Sunela tiimipäällikkö FCGsmart-järjestelmät 040 768 5165 markus.sunela@fcg.fi 27.5.2016

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2016 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä Kuopion kaupunki on varannut

Lisätiedot

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla

Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Vesihuolto 2016 8.6.2016 Päivi Kopra Nurmijärven Vesi Nurmijärven Vesi Vesijohtoverkoston pituus 320 km Jätevesiverkoston pituus 290

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Itä-Suomen vesioikeuden 7.12.1972 myöntämän Salpa-Mattilan vedenottamon vedenottoluvan muuttaminen, Hollola

Itä-Suomen vesioikeuden 7.12.1972 myöntämän Salpa-Mattilan vedenottamon vedenottoluvan muuttaminen, Hollola Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 173/2012/2 Dnro ESAVI/54/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 23.8.2012 ASIA Itä-Suomen vesioikeuden 7.12.1972 myöntämän Salpa-Mattilan vedenottamon vedenottoluvan muuttaminen,

Lisätiedot

KAARINAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON HINNASTO

KAARINAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON HINNASTO Kaarinan kaupunginvaltuuston kokouksessaan 21.10.2013 130 hyväksymä KAARINAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON HINNASTO Voimaantulo 1.1.2014 1. YLEISTÄ Vesihuollon verkostojen rakentamisesta ja ylläpidosta sekä veden

Lisätiedot

Päivämäärä ISONKYRÖN KUNTA VESILAITOKSEN KEHIT- TÄMINEN HANKESUUNNITELMA

Päivämäärä ISONKYRÖN KUNTA VESILAITOKSEN KEHIT- TÄMINEN HANKESUUNNITELMA Päivämäärä 22.9.2016 ISONKYRÖN KUNTA VESILAITOKSEN KEHIT- TÄMINEN HANKESUUNNITELMA 1. TAUSTAA Isonkyrön kunnan vesilaitokselle on tehty kehittämissuunnitelma v. 2010 (Ramboll Finland Oy). Kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Jätteiden synnyn ehkäisy, lajittelu ja kierrätys (Japa ry) Vesi: mihin kuluu

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO

MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Vastaanottaja Muhoksen kunta Tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 5.2.2015 Viite 1510011888 MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Päivämäärä 5.2.2015

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 13.10.2011 Lauri Penttinen Sisältö Ryhmätöiden läpikäynti Taustaa: vesi ja jätevesi

Lisätiedot

POHJAVAARAN VESIOSUUSKUNTA

POHJAVAARAN VESIOSUUSKUNTA Vastaanottaja Pohjavaaran vesiosuuskunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 8.12.2015 Viite 1510021557 POHJAVAARAN VESIOSUUSKUNTA VEDENHANKINNAN KEHITTÄMINEN YLEISSUUNNITELMA VESIOSUUSKUNTA VEDENHANKINNAN

Lisätiedot

VIERUMÄEN JA HEIKKIMÄEN VEDENJAKELUN JA VIEMÄRÖINNIN MITOITUS JA YLEISPERIAATTEET

VIERUMÄEN JA HEIKKIMÄEN VEDENJAKELUN JA VIEMÄRÖINNIN MITOITUS JA YLEISPERIAATTEET VIERUMÄEN JA HEIKKIMÄEN VEDENJAKELUN JA VIEMÄRÖINNIN MITOITUS JA YLEISPERIAATTEET 1. TAUSTAA JA TAVOITTEET Vierumäen alueen vesihuoltoa tullaan lähivuosina kehittämään uusien työpaikka- ja asuinalueiden

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Tämä materiaali on koottu antamaan lukijalleen valmiuksia arvioida mahdollisia ongelmia lämmitysjärjestelmässä. Esitys keskittyy paisuntajärjestelmän oleellisiin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro Tekesin Vesi-ohjelman ja Suomen Akatemian yhteinen seminaari: Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa? Suomen Kansallismuseo 23.11.2009 Sopeutumistarpeet ja varautuminen

Lisätiedot

Louen tuulivoimapuisto

Louen tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Louen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (11) Paulina.Kaivo-oja@fcg.fi Louen tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat

Lisätiedot

ENERGIAN SÄÄSTÖ JÄTEVEDENPUMPPAUKSESSA JA UUDET PUMPPAUSTAVAT ERILAISET PUMPPAAMOVAIHTOEHDOT

ENERGIAN SÄÄSTÖ JÄTEVEDENPUMPPAUKSESSA JA UUDET PUMPPAUSTAVAT ERILAISET PUMPPAAMOVAIHTOEHDOT ENERGIAN SÄÄSTÖ JÄTEVEDENPUMPPAUKSESSA JA UUDET PUMPPAUSTAVAT Ominaisenergian optimointi isoilla pumppaamoilla Jäteveden paineenkorotuspumppaamot, avoin tai suljettu ratkaisumalli Kombi vai 2-neuvoinen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Päijänrannan asemakaava

Päijänrannan asemakaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JÄMSÄN KAUPUNKI Päijänrannan asemakaava Hulevesiselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2.6.2014 P17610 Hulevesiselvitys 1 (8) Antti Smolander 2.6.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

PALVELUMAKSUHINNASTO

PALVELUMAKSUHINNASTO 1 liikelaitoksen 16.10.2014 hyväksymä Voimaantulopäivä 1.1.2015 1 TONTTIJOHTOMAKSU 1.1 Vesijohto Laitoksen suorittamasta tonttivesijohdon hankkimisesta, asentamisesta ja liittämisestä laitoksen vesijohtoverkostoon

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

VESIHUOLTOVERKOSTON KAPASITEETTISELVITYS

VESIHUOLTOVERKOSTON KAPASITEETTISELVITYS Vastaanottaja Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Yleiskaavaosasto Asiakirjatyyppi Vesihuoltoverkoston kapasiteettiselvitys Päivämäärä 15.6.2010 ÖSTERSUNDOMIN OSAYLEIS- KAAVA-ALUE VESIHUOLTOVERKOSTON

Lisätiedot

VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI. Vuove-vuotovesitutkimus

VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI. Vuove-vuotovesitutkimus VUOVE-INSINÖÖRIT OY Korvenojantie 44 05200 Rajamäki 050-5459972 E-mail timo.tammenlarva@kolumbus.fi VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI Vuove-vuotovesitutkimus ESIMERKKIRAPORTTI 2015 Vuove-Insinöörit Oy 050 5459972

Lisätiedot

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi Havainnekuvat ja näkymäalueanalyysi V6 x 6 x HH37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P0 FCG SUUNNITTELU JA

Lisätiedot

Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016

Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016 Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Kunnallistekniikan päällikkö Jarmo Hietala s-posti jarmo.hietala@lapua.fi puh. 06 4384 640, 044 4384 640 Rakennusmestari

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

Pohjaveden ottamista Sörkän vedenottamolta koskevan Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 22/2006/3 muuttaminen, Nurmijärvi

Pohjaveden ottamista Sörkän vedenottamolta koskevan Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 22/2006/3 muuttaminen, Nurmijärvi Etelä-Suomi Päätös Nro 109/2011/4 Dnro ESAVI/99/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.6.2011 ASIA HAKIJA Pohjaveden ottamista Sörkän vedenottamolta koskevan Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 22/2006/3

Lisätiedot

PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA OSA-ALUE B

PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA OSA-ALUE B PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA OSA-ALUE B VESIHUOLLON ALUSTAVA YLEISSUUNNITELMA 2009 Vesihuollon yleissuunnitelma 2009 24.04.09 2/17 SISÄLTÖ: 1. YLEISTÄ...3 1.1. SUUNNITTELUALUE... 3 1.2. ALUEEN VESILAITOS...

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 66/2013/2 Dnro ESAVI/171/04.09/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.3.2013

PÄÄTÖS Nro 66/2013/2 Dnro ESAVI/171/04.09/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.3.2013 Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2013/2 Dnro ESAVI/171/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.3.2013 ASIA Pohjavedenottamon rakentaminen Linturahkan pohjavesialueelle kiinteistölle Vesiperä RN:o 5:74 ja veden

Lisätiedot

Hyväksyjät 2016 tekninen toimiala tekla 23 2 1016.xls

Hyväksyjät 2016 tekninen toimiala tekla 23 2 1016.xls TEKNINEN TOIMIALA, MÄÄRÄRAHOJEN HYVÄKSYJÄT V.2016, tekla 23.2.2016 Teknisen toimialan osastojen/yksiköiden mahdollisesti suljettuna ollessa, tai aina, kun sekä varsinainen että varahyväksyjä ovat poissa

Lisätiedot

Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane

Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LAGERWEY DEVELOPMENT OY Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane Lagerwey L100 x 2 x hh135m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.3.2015 P26678 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vedenhankinta- ja vesijohtoverkosto

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

Korvennevan tuulivoimapuisto

Korvennevan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A OTSOTUULI OY Korvennevan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 2 18.02.2015 Tekninen lautakunta 17 06.05.2015 Tekninen lautakunta 23 03.06.2015 Kunnanhallitus 134 08.06.2015

Tekninen lautakunta 2 18.02.2015 Tekninen lautakunta 17 06.05.2015 Tekninen lautakunta 23 03.06.2015 Kunnanhallitus 134 08.06.2015 Tekninen lautakunta 2 18.02.2015 Tekninen lautakunta 17 06.05.2015 Tekninen lautakunta 23 03.06.2015 Kunnanhallitus 134 08.06.2015 MURTOSEN VESIASEMAN VEDEN RAUDANPOISTOLAITTEISTON RAKENTAMINEN SEKÄ SANEERAUS

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

PUNKAHARJUN POHJAVESIALUEET. Klikkaamalla tarkentuva kohde. 0 2 4 6 8 10 km

PUNKAHARJUN POHJAVESIALUEET. Klikkaamalla tarkentuva kohde. 0 2 4 6 8 10 km PUNKAHARJUN POHJAVESIALUEET Klikkaamalla tarkentuva kohde Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659 0 2 4 6 8 10 km 0661801 PUNKAHARJU 1 1:10 000

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuollon riskit ja niiden hallinta Vesiosuuskunnissa koulutuspäivä, 20.-21.3.2014 Vesihuolto

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki. Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset P26984P001 VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.5.2015

Savonlinnan kaupunki. Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset P26984P001 VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.5.2015 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Savonlinnan kaupunki Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.5.2015 P26984P001 1 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 TUTKIMUSALUE

Lisätiedot

Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos

Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A GREENWATT ULPPAANMÄKI OyAb Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos Havainnekuvat ja näkymäaluenanalyysi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 FCG

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma KOKEMÄEN KAUPUNKI Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma Työ: 21893YV Tampere 27.9.2007 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. 010 241 4000 OULU Fax 010 241

Lisätiedot

Onnettomuustutkintakeskus

Onnettomuustutkintakeskus Raportti 67080494BBP 19.12.2008 Onnettomuustutkintakeskus Jätevesien leviämisen simulointi Nokian talousvesiepidemiassa Raportti PÖYRY ENVIRONMENT OY 67080494BBP 19.12.2008 Sivu 1 (19) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys

Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys TOIVAKAN KUNTA Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28204 Raportti 1 (5) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Valuma-alueet ja -reitit... 1

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Mikkeli, Pursiala Rakennemalli ja pohjavedenvirtausmalli Polaris-hanke Arto Hyvönen, geologi (GTK)

Mikkeli, Pursiala Rakennemalli ja pohjavedenvirtausmalli Polaris-hanke Arto Hyvönen, geologi (GTK) Mikkeli, Pursiala Rakennemalli ja pohjavedenvirtausmalli Polaris-hanke Arto Hyvönen, geologi (GTK) Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi seminaari 24. - 25.4.2013 25.3.2013 1 GTK:n tehtävät kokonaisjärjestelmän

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 3 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus Osa 3 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus Osa 3 VESI Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Vesi Jyväskylässä Kiinteistön vesijärjestelmä Veden kulutus ja säästö asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Tommi Riippa Tiimipäällikkö, RTA 16.4.2016 Page 1 Säästä kotia korjaamalla! 16.4.2016 Page 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui vuonna 2013 Nyt vaaditaan rakennuslupa,

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

LIITE 1 LIITE 2 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Geotutkimus Projekti: Putken numero: Asiakkaan viite: Puhelin: Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: Kivilammen k-paikka Havaintoputki 1 X: Y: Z: Kairakone:

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/4210/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Kemijärven kaupunki Hallituskatu 4 98100 Kemijärvi Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Mikkelin kaupunki VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Muutettu 28.4.2009 Sivu 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. MAASTOTUTKIMUKSET 3. ALUEEN

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 30.11.2015 KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Lisätiedot

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä 12.11.2016 Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä KEMIN VESI OY Kemin Vesi vastaa Kemissä Vedenjakelusta Jäteveden

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Kattiharjun tuulivoimapuisto LIITE S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P214 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Vesipihi kerrostalo. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Vesipihi kerrostalo. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Vesipihi kerrostalo Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Taustaa: vesi Jyväskylässä Kantakaupungin, Palokan ja Vaajakosken alueelle talousvesi toimitetaan

Lisätiedot

Mäntytie 4, Helsinki p. (09) tai , fax (09) VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS

Mäntytie 4, Helsinki p. (09) tai , fax (09) VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS INSINÖÖRITOIISTO Severi nttonen Ky e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi äntytie 4, 27 Helsinki p. (9) 24 tai 4 465861, fax (9) 2412311 217 TLN OSYLEISKV-LUE SIPOO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELSELOSTUS 22.4.213

Lisätiedot

Naulakankaan tuulivoimapuisto

Naulakankaan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Naulakankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet 6 x V136 x HH182 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19.4.2016 P26596 6 x V136 x HH182

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston tilanne Suomessa

Vesi- ja viemäriverkoston tilanne Suomessa FiSTT vuosikonferenssi 21.11.2013, Lahti Vesi- ja viemäriverkoston tilanne Suomessa Osmo Seppälä toimitusjohtaja 15.11.2013 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa Lähteet: Vesihuoltoverkostojen

Lisätiedot

LIITTYMISMAKSUN MÄÄRÄYTYMISPERUSTE Liittymismaksu määräytyy liitetyn rakennuksen lämpimän kerrosalan mukaan.

LIITTYMISMAKSUN MÄÄRÄYTYMISPERUSTE Liittymismaksu määräytyy liitetyn rakennuksen lämpimän kerrosalan mukaan. PUDASJÄRVEN VESIOSUUSKUNTA Liite 5 Vesihuoltolaitoksen taksa Hyväksytty Pudasjärven Vesiosuuskunnan hallituksen kokouksessa 25.11.2016 Voimaantulopäivä 1.1.2016 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VEDENOTTOLUPAPROSESSEISTA Jukka Ikäheimo

KOKEMUKSIA VEDENOTTOLUPAPROSESSEISTA Jukka Ikäheimo KOKEMUKSIA VEDENOTTOLUPAPROSESSEISTA 3.11.2016 Jukka Ikäheimo KOME ESIMERKKITAPAUSTA LÄHIVUOSILTA Hakija Kohde Haettu vesimäärä, m 3 /d Ylikunnallinen ELY-keskus AVI Lakeuden Vesi Oy Karvia (6500) >> 4500

Lisätiedot