Savonlinnan vedenottamoiden käytön suunnittelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Savonlinnan vedenottamoiden käytön suunnittelu"

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Savonlinnan vedenottamoiden käytön suunnittelu Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25148

2 Raportti 1 (17) Antti Smolander Sisällysluettelo 1 Tehtävä Lähtötiedot Uudet ottamot Vesijohtoverkoston kapasiteetti Vedenottamoiden käytön optimointi Normaali käyttötilanne Kaikki vedenottamot tasaisesti vuorokäytössä Vääräsaaren pintavesilaitos pois käytöstä viikonloppuisin Vääräsaaren pintavesilaitoksen käyttö estynyt kokonaan Kerimäen Keplakon pohjavedenottamon käyttö estynyt Punkaharjun Punkasalmen ottamon käyttö estynyt Pohjavedenottamot päävesilähteinä Pohjavedenottamoiden käytön tarkkailu Johtopäätökset ja toimenpiteet Liitteet Kuva 4, Veden tuotanto ja virtaamat Kuva 8, Vääräsaaren pintavesilaitoksen käyttö estynyt kokonaan Kuva 13, Uudet vedenottokaivot, käsittelylaitokset, paineenkorotusasemat ja vesijohdot, sekä Hakaalueen poikkeustilanteessa käytettävä painealue

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (16) Savonlinnan vedenottamoiden käytön suunnittelu 1 Tehtävä Tehtävän tarkoituksena on tarkastella kuinka Savonlinnan eri vedenottamoita tulisi käyttää. Savonlinnan Vesi tuottaa pääosan käyttövedestään Vääräsaaren pintavesilaitoksella ja noin 15 % osuuden Lähteelän pohjavedenottamolla. Varma-vesi hanke, minkä osatehtävä tämäkin selvitys on, tähtää vedentuotannon varmuuden lisäämiseen, tuottamalla lisää pohjavettä Savonlinnan kaupungin tarpeisiin. Kuva 1. Tarkasteltava vesijohtoverkosto Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun vesijohtoverkostot muodostavat yhden suuren kokonaisuuden. Normaalisti jokainen verkosto-osa toimii omana erillisenä toiminta- ja painealueenaan, eikä yhdysvesijohdoissa siirry vettä taajamasta toiseen. Tässä tehtävässä selvitetään kuinka Savonlinnan vedentuotantoa voidaan kehittää uusien pohjavedenottamoiden käyttöön oton myötä ja selvittää kuinka erilaisissa poikkeustilanteissa vedenjakelu Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun asukkaille saadaan toimimaan. Vedenottamoiden käytön suunnittelua varten vesijohtoverkosto on mallinnettu FCGNETohjelmistolla, jotta vedenjakeluverkoston toiminta saadaan selvitettyä. Vesijohtoverkoston mallin avulla on tarkasteltu erilaiset käyttötilanteet, laskettu virtaamat putkissa, selvitetty myös hieman vedenjakeluverkoston energiankulutusta. FCGNET- ohjelma laskee mallinnettaessa aina pumppauksiin käytetyn energian, kun mallissa pumpuille on määritelty tuotto- ja hyötysuhdekäyrät.

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (16) 2 Lähtötiedot Tehtävässä on keskitytty tarkastelemaan sitä, kuinka uusien pohjavedenottamoiden vettä saadaan johdettua käyttäjille kulutukseen. Tehtävän lopputuloksena on esitys siitä kuinka vedenotto ja vedenjakelu Savonlinnan vesijohtoverkostossa olisi optimaalisinta toteuttaa. Kerimäen ja Punkaharjun vedenjakelun toimivuutta on tarkasteltu osana Savonlinnan poikkeustilanteiden tarkastelua. Projektissa ovat olleet Savonlinnan Vedestä Jyri Sipinen, Teijo Brunou ja Kari Pirhonen ja työtä on :llä ollut tekemässä Antti Smolander ja Markus Sunela. Tehtävän lähtötietona on Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun alueiden vedenjakeluverkosto. Noin puolet vesijohtoverkoston malliin tarvittavasta tiedosta saatiin Savonlinnaan tehdystä vanhasta WaterCad- verkostomallista. Muilta osin vesijohtoverkoston malli on täydennetty verkostokarttojen pohjalta. Vesijohtoverkoston malliin on sijoitettu kaikki alueen vedenjakeluputket talojohtoja lukuun ottamatta. Kaikki verkostoon pumppaukset ja paineenkorotusasemat on syötetty malliin sisältäen jokaisen pumpun tuotto- ja hyötysuhdekäyrät. Ylävesisäiliöiden korkeusasemat ja tilavuuskäyrät on myös syötetty verkostomalliin lähtötietoina. Vedenottamoilta pohjavedenpinta on määritelty jokaiselle ottokaivolle noin 1,0 metrin tarkkuudella. Putkien karkeuskertoimina on käytetty aikaisemmin tehdyn WaterCad- mallin Hazen-Williamsin mukaisia kertoimia. Malliin lisätyille putkille (muoviputket) karkeuskerroin on ollut 120 ja valurautaputkilla 100. Vedenkulutustiedot (vuosikulutus m³/a) on saatu Kerimäeltä ja Savonlinnasta osoitteittain ja mallinnusta varten kaikille kulutuspisteille on haettu osoitteita vastaavat koordinaatit, minkä jälkeen kulutuspisteet on kohdistettu verkostomallin lähimpään solmuun. Verkoston vuotavuus on tämän työn selvitysten mukaan noin 8,6 % ja kaikki vuotovesi on verkostomallissa kohdennettu Savonlinnan läntisen verkoston alueelle. Vesilaitoksen verkostoautomaatiosta on saatu koosteena vuosien 2013 ja 2014 järjestelmään tallennetut virtaamat ja painetiedot tunnin välein. Automaatiotiedot on FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n toimesta käsitelty ja niistä on koostettu mallin lähtötiedoiksi riittävästi erilaisia tulosteita verkostomallin oikeellisuuden tarkistamiseksi ja mallin perustilanteen tulosten vertailemiseksi. Esimerkkinä automaatiotietojen käsittelystä on seuraava kuvaaja Lähteelän ja Vääräsaaren (itä) verkostoon pumppauksesta. Kuva 2. Vääräsaari itään ja Lähteelä

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (16) 3 Uudet ottamot Vedenjakelun, vedenottamoiden käytön optimointia varten Savonlinnan vedeltä on saatu jotain tietoja vedentuotantokustannuksista. Tuotantokustannusten ja mallista saatavan pumppausten energiankulutuksen perusteella on vedenottamoiden käytön suunnittelu pystytty toteuttamaan. Tuotantokustannukset ovat hyvin yleispiirteiset ja vedenjakelussa optimointia on toteutettu mallinnuksen antamien energiankulutuksen tulosten perusteella. Savonlinnan vesi on kartoittanut uusien pohjavesikaivojen paikkoja Kulennoistenharjurjulla, Rohvostinrinteellä, Multamäessä ja Seppäharjussa (Seppäharju 2). Lisäksi uusia olemassa olevia kaivoja on Seppäharjussa (Seppäharju 1) ja Kaamanniemessä. Uusien vedenottamoiden antoisuudet on esitetty seuraavassa taulukossa. suunniteltu otto selvitysten mukainen jatkuva kapasiteetti maksimikapasiteetti lyhyt aikainen otto maksimi ottoaika rajoittava tekijä Kaamanniemi 500 m³/d 500 m³/d 850 m³/d 7 d rauta ja mangaani Seppäharju m³/d 200 m³/d 200 m³/d happipitoisuus pintaveden kulkeutuminen Seppäharju m³/d 400 m³/d 800 m³/d kaivoon Kulennoistenharju 800 m³/d 800 m³/d m³/d 7 d happi, rauta ja mangaani LS-alueen suojellut lammet, Rohvostinrinne 250 m³/d 250 m³/d 350 m³/d 7 d happi, rauta ja mangaani Multamäki 300 m³/d 300 m³/d 500 m³/d 7 d Taulukko 1. Uuden pohjavesikaivot. Uusien kaivojen jatkuva ottokapasiteetti 2450 m³/d ja lyhytaikaisesti, maksimissaan viikon ajan, vettä voidaan kaivoista ottaa 4100 m³/d. Vedenottamoiden antoisuudet ovat Varma-vesi hankkeeseen liittyvistä pohjavesialueiden selvityksistä. 4 Vesijohtoverkoston kapasiteetti Vesijohtoverkoston kapasiteetin selvitys keskittyy lähinnä poikkeustilanteiden vedenjohtamiseen. Verkostomallinnuksen avulla on selvitetty kuinka vedenjakeluverkosto eri tilanteissa toimii. Kun vesijohtoverkosto toimii normaalisti, ei vesijohtoverkoston kapasiteetti muodostu ongelmaksi, kapasiteetiltaan huonosti vettä välittäviä ahtaita putkia ei verkostossa ole.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (16) Kuva 3. Maksimivirtaushäviö vedenjakelun toimiessa normaalisti. Savonlinnan keskustan alueelta nousee virtaushäviön osalta esille Haapasalmen alittavat 3 vesijohtoa, joissa maksimi virtaushäviö on noin 0,2 bar. 5 Vedenottamoiden käytön optimointi 5.1 Normaali käyttötilanne Vesijohtoverkoston keskimääräinen verkostoon pumppaus on mallinnuksen perustilanteessa ollut seuraava: Vesilaitos verkostoon pumppaus energiankulutus Vääräsaari itään m³/d 361 kwh/d Vääräsaari länteen m³/d 587 kwh/d Lähteelä m³/d 395 kwh/d Keplakko 518 m³/d 96 kwh/d Punkasalmi 447 m³/d 106 kwh/d Harjualue 63 m³/d 58 kwh/d Hiekkalahti 10 m³/d 1 kwh/d YHTEENSÄ m³/d kwh/d Taulukko 2. Normaalitilanteen verkostoon pumppaus ja energiankulutus. Vedenkulutus Savonlinnan läntinen alue 2249 m³/d ja itä 1421 m³/d.

7 0,00 l/s 5,00 l/s 10,00 l/s 15,00 l/s 20,00 l/s 25,00 l/s FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (16) Vesijohtoverkoston tavanomaista käyttöä voidaan parantaa muuttamalla Vääräsaaren verkostoon pumppaus jatkuvaksi, asentamalla sekä länteen että itään pumppaukseen uudet pienemmät pumput nykyisten rinnalle. Raakavedentuotanto voidaan Vääräsaaressa pitää ennallaan, valmistamalla puhdasta vettä vain päiväaikaan (kello 8-16). Mallinnuksen mukaan tulokset muuttuvat seuraavan taulukon mukaisiksi. Vääräsaari optimoitu, jatkuva verkostoon pumppaus (5,8 bar) Vesilaitos verkostoon pumppaus energian kulutus Vääräsaari itään m³/d 338 kwh/d Vääräsaari länteen m³/d 524 kwh/d Lähteelä m³/d 398 kwh/d Keplakko 518 m³/d 96 kwh/d Punkasalmi 447 m³/d 106 kwh/d Harjualue 63 m³/d 58 kwh/d Hiekkalahti 10 m³/d 1 kwh/d YHTEENSÄ m³/d kwh/d Taulukko 3. Verkostoon pumppaus ja energiankulutus, Vääräsaaresta jatkuva pumppaus. Energiakulutus koko mallinnetun verkoston vedenottamoilla vähenee 0,304 kwh/m³:sta 0,288 kwh/m³:oon. Säästöä energiankulutuksessa muodostuu 5 % ja se tulee yksin Vääräsaaren verkostoon pumppauksesta. 5.2 Kaikki vedenottamot tasaisesti vuorokäytössä Mallinnuksen avulla optimoitiin eri laitosten verkostoon pumppausten energiankulutuksen kannalta. Optimointi tehtiin Vääräsaaren (pumppaus itään), Lähteelän ja uuden Seppäharjun pohjavedentuotantoalueen osalta. Vääräsaaren pintavesilaitokselta pumppausta läntiseen painepiiriin ei optimoitu, koska normaalissa käyttötilanteessa vaihtoehtoja eri suurustein verkostoon pumppausten osalta läntiseen verkoston osaan ei ole. Vääräsaaren itään pumppauksen energiankulutus on noudattaa seuraavaa kaaviota. 0,380 kwh/m³ 0,375 kwh/m³ 0,370 kwh/m³ 0,365 kwh/m³ 0,360 kwh/m³ 0,355 kwh/m³ 0,350 kwh/m³ 0,345 kwh/m³ 0,340 kwh/m³ 0,335 kwh/m³ 0,330 kwh/m³ 0,325 kwh/m³ Vääräsaari ITÄ Taulukko 4. Vääräsaaren energiakulutus pumpatun vesimäärän suhteessa.

8 0,00 l/s 2,00 l/s 4,00 l/s 6,00 l/s 8,00 l/s 10,00 l/s 12,00 l/s 14,00 l/s 16,00 l/s 18,00 l/s FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (16) Vääräsaaren verkostoon pumppauksen osalta vaihtelu ei ole kovin suurta ja pienempien virtaamien suurempi energiankulutus johtuu siitä, että vastapaine verkostossa on hieman normaalia suurempi, koska Lähteelästä pumpataan tuolloin hieman enemmän vettä verkostoon. Lähteelän vedenottamon verkostoon pumppauksen energiankulutuksen ja virtaaman suhde noudattaa seuraavaa kuvaajaa. 0,800 kwh/m³ Lähteelä 0,700 kwh/m³ 0,600 kwh/m³ 0,500 kwh/m³ 0,400 kwh/m³ 0,300 kwh/m³ 0,200 kwh/m³ 0,100 kwh/m³ 0,000 kwh/m³ Taulukko 5. Lähteelän energiakulutus pumpatun vesimäärän suhteessa. Kuvaajassa näkyy se, ettei vedenottamolta kannata pumpata verkostoon kovin pientä virtaamaa, koska pumppujen hyötysuhde on pienillä virtaamilla vaatimaton. Pumppaus verkostoon on optimaalista kun Lähteelässä yhdestä kaivosta kerrallaan pumpataan verkostoon 8 12 l/s. Yhden kaivon pumpun tuotto on maksimissaan 14 l/s ja kuvaajan viimeinen tuotto (16 l/s) on kahdesta kaivosta otetun vesimäärän yhteenlaskettu energiankulutus.

9 0,00 l/s 2,00 l/s 4,00 l/s 6,00 l/s 8,00 l/s 10,00 l/s 12,00 l/s 14,00 l/s FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (16) Uuden Seppäharjun vedentuotantoalueen energiakulutus pumpattua vesi- kuutiota kohden vaihtelee virtaaman mukaan seuraavan kuvaajan mukaisesti. 0,500 kwh/m³ 0,450 kwh/m³ 0,400 kwh/m³ 0,350 kwh/m³ 0,300 kwh/m³ 0,250 kwh/m³ 0,200 kwh/m³ 0,150 kwh/m³ 0,100 kwh/m³ 0,050 kwh/m³ 0,000 kwh/m³ Seppäharju Taulukko 6. Seppäharjun energiakulutus pumpatun vesimäärän suhteessa. Seppäharjun verkostoon pumppauksessa on käytetty FCGNET- ohjelman pumppuoptimoinnin mukaiset Seppäharjun kustannukset kohoavat virtaaman kasvaessa tasaisesti. Todellista, oikeaa pumppukäyrää, käyttäen energiankulutus pumpattua vesikuutiota kohden nousee edellä esitettyä kuvaajaa jyrkemmin. Seppäharjun vedenottamon energiankulutuksen kannalta merkittävin tekijä on yhdysvesijohdon pituus Seppäharjun ja Nojanmaanlahden välillä, joka on lähes 10 km. Edullisimmaksi edellä esitettyjen kuvaajien perusteella muodostuu sellainen yhdistelmä missä Seppäharjusta pumpataan keskimäärin noin 3 l/s (260 m³/d), Vääräsaaresta noin 10 l/s (860 m³/d) ja Lähteelästä 11,6 l/s (1000 m³/d). Tällöin itäisen painepiirin kokonaisenergiakulutus yhtä vesikuutiota kohden on 0,308 kwh/m³. Vertailun vuoksi läntisen painepiirin energiankulutus on 0,301 kwh/m³. Kaikki läntisen painepiirin vesi pumpataan verkostoon Vääräsaaresta. Energiankulutuksen arvot pitävät sisällään Vääräsaaren raakavesipumppauksen ja Seppäharjussa kolmen ottokaivon raakavesipumppaukset Seppäharjun vesilaitoksen alavesisäiliöön. 5.3 Vääräsaaren pintavesilaitos pois käytöstä viikonloppuisin Vääräsaaren pintavesilaitoksen jättäminen pois käytöstä viikonloppuisin, tarkoittaa veden tuotannon kannalta sitä, että Vääräsaaressa ei valmisteta raakavedestä käyttövettä, vaan puhdasvesialtaaseen perjantaina varastoidun veden tulisi riittää koko viikonlopun yli. Vettä olisi tuotettava pohjavesilaitoksilla niin paljon, että Vääräsaaren 4000 m³ puhdasvesialtaasta riittää vedenkulutuksen tarpeen tyydyttämiseen vettä viikonlopun ajaksi. Keskustan itäisen painepiiriin voidaan mallinnuksen mukaan johtaa pohjavedenottamoista vettä niin paljon, että Vääräsaaresta pumppaus itäiseen painepiiriin voidaan pitää poissa käytöstä. Tilanne edellyttää Seppäharjun ja Kulennoistenharjun uusien pohjavedenottamoiden ja Keplakon alueelle Multamäen sekä Rohvostinrinteen ottokaivojen rakentamisen. Näillä toimenpiteillä saadaan pohjavedentuotantoa kasvatettua niin pal-

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 8 (16) jon, että Vääräsaaren pintavesilaitoksen veden valmistus voidaan viikonvaihteen ajaksi pysäyttää. Kuva 4. Veden tuotanto ja virtaamat. Mallinnuksen mukaan Savonlinnan keskustan itäisestä painepiiristä johdetaan Vääräsaaren laitoksen kautta läntiseen painepiiriin vettä noin 600 m³/d. Vääräsaarestä länteen pumppaus on noin 1030 m³/d. Kuva 5. Pumppaus Vääräsaaresta länteen ja Talvisalon säiliötilavuus. 5.4 Vääräsaaren pintavesilaitoksen käyttö estynyt kokonaan Vääräsaaren pintavesilaitoksen ollessa kokonaan poissa käytöstä, on kaikki Savonlinnan vesi tuotettava pohjavedenottamoilla Lähteelässä, Keplakossa, sekä uusilla vedenottamoilla Seppäharjussa ja Kulennoistenharjussa. Lisäksi on varauduttava myös Kerimäen

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 9 (16) Hälvän alueen vedenottoon. Laskennallisesti vedentuotanto riittää kattamaan vedenkulutuksen Savonlinnassa ja Kerimäellä. Punkaharju toimii tässä poikkeustilanteessa erillään, nykyisten vedenottamoidensa varassa. Vedenkulutus Savonlinna Kerimäki Vedenkulutus yhteensä m³/d 520 m³/d m³/d Veden tuotanto Vääräsaari 0 m³/d Keplakko m³/d Lähteelä 750 m³/d Kaamaniemi - Seppäharju m³/d Kulennoistenharju 800 m³/d Hälvä 300 m³/d YHTEENSÄ m³/d Taulukko 7. Vedenkulutus ja -tuotanto kun Vääräsaaren pintavesilaitos ei ole käytössä. Tuotantokapasiteetti ja kulutus ovat juuri ja juuri tasapainossa. Haasteeksi muodostuu vedenjakeluverkoston kapasiteetti, mikä ei ole riittävä, koska kaikki pohjavedentuotanto liittyy Savonlinnan vesijohtoverkoston itäiseen painepiiriin. Merkittävin osa, yli puolet pohjavedentuotannosta liittyy Savonlinnan ja Kerimäen väliseen yhdysvesijohtoon. Sekä Keplakosta, että Lähteelästä verkostoon pumpattava vesi tulee saada Savonlinnan kaupungin alueelle saman runkovesijohdon kautta. Jotta kaikki vedenottamoilla tuotettava vesi saadaan kuluttajien käyttöön, on verkostossa rakennettava Lähteelän ja Nojanmaan välille uusi runkovesijohto nykyisen vesijohdon rinnalle tai korvaavaksi yhteydeksi. Mallinnuksessa uusi putki PEH toimii nykyinen 200 mm runkovesijohdon kanssa rinnakkain. Kuva 6. Lähteelä - Nojanmaa 200 V vesijohto. Jotta Punkaharjulta Kulennoistenharjun vedenottamolta saadaan Savonlinnaan vettä yli 600 m³/d, on Tanhuvaaraan rakennettava paineenkorotusasema, jolloin Kulennoistenharjulta saadaan Savonlinnaan vettä 1000 m³/d. Savonlinnan verkostossa on lisäksi tehtävä painepiirien rajaus, jotta Punkaharjulta johdettava vesi riittää Haka-alueen tornin mukaiselle verkostoalueelle.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 10 (16) Kuva 7. Haka-alueen tornin painepiirin rajaus poikkeustilanteessa. Edellisen lisäksi on varauduttava rakentamaan paineenkorotusasema Seppäharjun suunnasta johdettavaa vesimäärää varten. Paineenkorotusasema sijoitetaan Rinkilän alueelle. Uudella Rinkilän alueen paineenkorotusasemalla varmistetaan että, Seppäharjusta saadaan Savonlinnan taajama-alueelle vettä enemmän kuin m³/d. Mallinnuksessa vesi on saatu riittämään ilman Rinkilän alueen paineenkorotusasemaa, mutta pienelläkin pumppausmuutoksilla Lähteelässä tai Keplakossa, Rinkilän paineenkorotusasema on välttämätön. Seuraavassa kartassa on esitetty mallinnuksen mukaiset vuorokausivirtaamat, kun Vääräsaaren pintavesilaitoksen käyttö on estynyt kokonaan.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 11 (16) Kuva 8. Vääräsaaren pintavesilaitoksen käyttö estynyt kokonaan. Sekä Keplakon että Lähteelän vedenottamoiden verkostoon pumppaus mallinnuksessa maksimiarvoissaan ja Keplakon pumppaus jo hieman ylikin. Keplakon suunnasta Kerimäelle vettä ei johdeta, vaan Hälvän vedenottamo tuottaa Kerimäen tarvitseman vesimäärän. Kaikissa verkostoon pumppauksissa ja paineenkorotuksissa mallinnuksessa on maksimipaineena käytetty mvp painetta. 5.5 Kerimäen Keplakon pohjavedenottamon käyttö estynyt Kun Kerimäen Keplakon vedenottamon käyttö on estynyt, saadaan vesi johdettua Savonlinnasta Lähteelän vedenottamolta ilman kuntarajalla sijaitsevan PK2:n käyttöä.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 12 (16) Kuva 9. Savonlinna - Kerimäki paineviivapiirustus Mallinnuksen mukaan Kerimäelle johdettu vesimäärä on kokonaisuudessaan 570 m³/d, mistä noin 80 m³/d johdetaan Louhin alueelle ja loput haja-asutusalueelle ja Kerimäen kirkonkylälle. 5.6 Punkaharjun Punkasalmen ottamon käyttö estynyt Veden johtaminen Savonlinnasta Punkaharjulle toimii yhdysvesijohdon välityksellä hyvin, kun Savonlinnan Haka-alueen ylävesisäiliö ja Savonlinnan Vääräsaaren vedentuotanto ovat normaalisti toiminnassa. Kuva 10. Yhdysvesijohto Savonlinnasta Punkaharjulle. Mallinnuksen mukaan paineenkorotusasema PK1 lähtöpaine on 6,0 bar, eikä PK4 paineenkorotusasemaa tarvita välttämättä lisäämään painetta tai johdettavaa vesimäärää Punkaharjulle. Yhdysvesijohdon kapasiteetti on riittävä hieman suuremmillekin vesimäärille.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 13 (16) Kuva 11. Paineviivapiirustus välillä Haka-alue YVS Punkaharju YVS. Virtaama Savonlinnasta Punkaharjulle on mallinnuksen mukaan jatkuva ja se on keskimäärin 6,0 l/s. 5.7 Pohjavedenottamot päävesilähteinä Pohjavedenottamoiden käyttö päävesilähteinä on tehtyjen verkostomallinnusten perusteella taloudellisesti kannattamatonta. Veden tuotannon ja verkoston toimintavarmuuden kannalta pohjavesilaitosten käyttö on suositeltavaa. Pohjavesilaitosten käyttö vesilähteinä poikkeustilanteiden, lähinnä Vääräsaaren pintavesilaitoksen käyttöhäiriöiden vuoksi, on erittäin tärkeää, myös tuotannon hajauttamisenkin vuoksi. Seppäharjun pohjaveden jatkuva käyttö ottamoiden toiminnan ja yhdysvesijohdon veden vaihtumisen vuoksi on suositeltavaa. Samalla tavalla Kulennoistenharjun pohjavesilaitoksen käyttö ja yhdysvesijohdon veden vaihtaminen on tärkeää. Sekä Seppäharjun että Kulennoistenharjun pohjavedenottamoiden kapasiteetteja ei nykyisiä yhdysvesijohtoja käyttäen saada hyödynnettyä täysimääräisesti. Lähteelän pohjavedenottamon jatkuvaa käyttöä tulee jatkaa nykyisellä tavalla. Keplakon vesilaitoksen uusien ottokaivojen hyödyntäminen jatkuvaan käyttöön ei ole taloudellisesti järkevää, koska veden johtamista Savonlinnaan joudutaan tehostamaan paineenkorotusta käyttämällä. Ainakaan Keplakon alueelta ei kannata pumpata vettä Savonlinnaan samanaikaisesti Lähteelän pumppauksen kanssa, vaan käyttö tulee vaiheistaa Lähteelän kanssa. Pohjavesilaitosten käyttö päävesilähteinä ei ole tässä selvityksessä tehtyjen mallinnustarkasteluiden perusteella mahdollista, muutoin kuin poikkeustilanteissa. Kaikkien pohjavesilaitosten jatkuva maksimaalinen käyttö altistaa vedenjakeluverkoston yhdysvesijohdot merkittävän kuormituksen alle, mm. kohtuullisen korkeiden painetasojen vuoksi. Vedenjakelujärjestelmän kannalta pohjavesilaitosten suositeltavat vedenottomäärät ovat: Lähteelä 500 m³/d Keplakko 350 m³/d Kulennoistenharju 150 m³/d Seppäharju 200 m³/d Taulukko 8. Pohjavedenottamoiden suositellut keskimääräiset vedenottomäärät.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 14 (16) 6 Pohjavedenottamoiden käytön tarkkailu Pohjavedenottamoiden käyttöä tarkkaillaan vedenlaadun osalta. Uusilla pohjavedenottamoilla kriittiset tekijät on mainittu kappaleessa 3, kunkin ottamon kohdalla taulukossa 1. Seppäharju 2:ssa ja Rohvostinrinteellä on käytön tarkkailussa keskityttävä erityisesti pintaveden pääsyyn ottokaivoon. Rohvostinrinteellä tarkkailua on tehtävä jatkuvasti luonnonsuojelualueen lampien vedenpinnan osalta, ettei vedenotto aiheuta luonnon lampien olosuhteiden heikentymistä. Seppäharju 2 kaivossa, pintaveden pääseminen ottokaivoon aiheuttaa veden laatuun heikennyksen, humuksen muodossa. Muiden ottokaivojen tarkkailtava tekijä on rauta ja mangaani, sekä happipitoisuus, erityisesti Seppäharju 1 kaivossa. Maksimi vedenottomäärät noin viikon kestävää poikkeustilannetta varten on myös mainittu kappaleen 3 taulukossa 1. 7 Johtopäätökset ja toimenpiteet Vääräsaaren pintavesilaitoksen vesimäärän korvaaminen pohjavedentuotantoa lisäämällä, edellyttää Seppäharjun, Kaamanniemen, Kulennoistenharjun ja Hälvän alueille uusien vedenottamoiden toteutukset. Sekä Seppäharjun että Kulennoistenharjun alueiden pohjavedentuotantoa ei saada täysin hyödynnettyä rakennettujen yhdysvesijohtojen kautta. Mallinnuksen perusteella Kulennoisteharjun alueelta saadaan johdettua vettä Savonlinnaan noin 1000 m³/d kun Tanhuvaaraan rakennetaan uusi paineenkorotusasema.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 15 (16) Samalla tavalla, rakentamalla uusi paineenkorotusasema Seppäharjun suunnasta Rinkilän alueelle, saadaan Seppäharjun pohjavesimäärä, yhteensä noin 1000 m³/d johdettua Savonlinnaan. Lähes täysimääräisesti (750 m³/d) Seppäharjun vesimäärä voidaan hyödyntää ainoastaan silloin kun Lähteelän / Keplakon alueelta Savonlinnaan johdettava vesimäärä ei ole yli 1500 m³/d. Mikäli Seppäharjusta saatava pohjavesi halutaan hyödyntää täysimääräisesti, ei se onnistu nykyisiä putkia käyttäen, vaan sitä varten tarvitaan uusi (PEH 200) vesijohto Savonlinnan taajaman läntiseen painepiiriin, Rinkilästä suoraan Jukolansalon alueelle. Kuva 12. Uudet vedenottokaivot, käsittelylaitokset, paineenkorotusasemat ja vesijohdot, sekä Haka-alueen poikkeustilanteessa käytettävä painealue. Lähteelän vedenottamon ja Keplakon alueen Multamäen ja Rohvostinrinteen uusien kaivojen hyödyntäminen täysimääräinen hyödyntäminen Savonlinnan vedenkulutuksen tarpeisiin edellyttää Lähteelän ja Nojanmaan välisen vesijohto-osuuden kapasiteetin parantamista. Nykyinen 200 V (ds=199 mm) on liian pieni noin yli 2000 m³/d vesimäärän johtamiseksi. Vedenjohto kapasiteetti tällä verkoston osalla (kuva 6) tulee poikkeustilanteita ja tulevaisuutta varten nostaa vähintään tasolle 3000 m³/d. Tämä tarkoittaa rinnalle rakennettavan DN 200 kokoinen vesijohto tai nykyisen putken korvaaminen PEH 315- putkella. Edellä esitettyjen vedenjohtamiseen liittyvien toimenpiteiden lisäksi Haka-alueen vesitornin ympärille on muodostettava erillinen painepiiri, minne vesi johdetaan Punkaharjulta, uudelta Kulennoistenharjun vedenottamolta. Kulennoistenharjulta noin 1000 m³/d vedenjohtamiseksi Haka-alueelle, on yhdysvesijohtoon Punkaharjun ja Savonlinnan välillä toteutettava Tanhuvaaraan paineenkorotusasema. Ilman Tanhuvaaran paineenkorotusasemaa, vesimäärä Kulennoisteharjulta Savonlinnaaan on noin 600 m³/d. Vääräsaaren vesilaitosta käytetään nykyisin siten, että henkilöstö on paikalla vain päiväaikaan, jolloin puhtaan veden valmistus toimii ja puhdasvesialtaat (4000 m³) täytetään. Raakavedentuotantoon ei ole tämän selvityksen mukaan tarvetta tehdä muutok-

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 16 (16) sia, mutta verkostoon pumppausta voidaan muuttaa merkittävästi energiatehokkuudeltaan paremmaksi. Muuttamalla Vääräsaaren verkostoon pumppaus jatkuvaksi, lisäämällä laitokselle kumpaakin painepiiriä varten yksi tai kaksi uutta pumppua, mitkä on valittu siten, että niiden optimi hyötysuhde ja tuotto ovat painepiirin keskimääräisen vedenkulutuksen suuruisia, voidaan säästää energiaa 15 %. Vuodessa säästyvä summa käyttäen 0,10 /kwh sähkönhintaa, on ilman mitään muita toimenpiteitä noin Ilman eriteltyjä eri laitosten vedentuotantokustannuksia ei kaikkien vedenottamoiden käytön optimointia voi täydellisesti toteuttaa, muutoin kuin esitetyssä muodossa vertailemalla pumppausten energiankulutuksia. Vääräsaaren pintavesilaitoksen sijainti lähes keskellä Savonlinnan taajamaa on vedentuotannon ja verkostonpumppauksen optimoinnin kannalta edullisin ratkaisu, mikäli laitoksessa tuotetun veden hinta on lähelläkään pohjavedentuotantokustannuksia. Antti Smolander

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013 Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan Vesihuollon kehittämissuunnitelman II-vaihe Ensisijaiset toimenpiteet

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen talousveden jakelussa

Energiatehokkuuden parantaminen talousveden jakelussa Energiatehokkuuden parantaminen talousveden jakelussa DI Mika Kuronen 20.5.2015 Sisältö Pohjana samanniminen diplomityö, Aalto-yliopisto Tilaaja Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä, mukana myös VVY,

Lisätiedot

Kirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008

Kirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 1 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 2 SUUNNITTELUN TAVOITE 2 3 MITOITUS 2 3.1 Mitoitusperusteet 2 3.2 Mitoitusvesimäärät 3 4 VESIJOHTOVERKOSTO 4 4.1 Lapinkylän

Lisätiedot

Selvityksessä on vertailtu kolmea päävaihtoehtoa:

Selvityksessä on vertailtu kolmea päävaihtoehtoa: Tekninen lautakunta 8 14.03.2011 Kunnanhallitus 105 19.04.2011 Yleissuunnitelma Itä-Savon alueen vedenhankinnan varmistamiseksi 390/080.083/2011 TEKLA 8 Itä-Savon alueen kuntien vedenhankinnan varmistamista

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015 Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy laadukasta vesihuoltoa Kouvolassa 77 vuotta Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

SAVONLINNAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA SAVONLINNAN KAUPUNKI SAVONLINNAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2012 K&R 12.12.2011 Kiuru & Rautiainen Oy 2(86) 1 JOHDANTO... 5 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT... 7 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

POHJAVAARAN VESIOSUUSKUNTA

POHJAVAARAN VESIOSUUSKUNTA Vastaanottaja Pohjavaaran vesiosuuskunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 8.12.2015 Viite 1510021557 POHJAVAARAN VESIOSUUSKUNTA VEDENHANKINNAN KEHITTÄMINEN YLEISSUUNNITELMA VESIOSUUSKUNTA VEDENHANKINNAN

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2016 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä Kuopion kaupunki on varannut

Lisätiedot

Itä-Suomen vesioikeuden 7.12.1972 myöntämän Salpa-Mattilan vedenottamon vedenottoluvan muuttaminen, Hollola

Itä-Suomen vesioikeuden 7.12.1972 myöntämän Salpa-Mattilan vedenottamon vedenottoluvan muuttaminen, Hollola Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 173/2012/2 Dnro ESAVI/54/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 23.8.2012 ASIA Itä-Suomen vesioikeuden 7.12.1972 myöntämän Salpa-Mattilan vedenottamon vedenottoluvan muuttaminen,

Lisätiedot

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09

Lisätiedot

Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla

Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Vesihuolto 2016 8.6.2016 Päivi Kopra Nurmijärven Vesi Nurmijärven Vesi Vesijohtoverkoston pituus 320 km Jätevesiverkoston pituus 290

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 Saarijärven Vesihuolto Oy TOIMINTAKERTOMUS 2011 65. Toimintavuosi 2 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Toimintavuosi 2011... 3 3 Organisaatio ja henkilöstö... 4 3.1 Yhtiön osakkaat... 4 3.2 Tilintarkastus...

Lisätiedot

Hangon Krogarsin meluselvitys

Hangon Krogarsin meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (5) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006

VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006 VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006 Uudenmaan Vesi-ja rakennustekniikka Nahkurinkatu 23 b 17 04200 Kerava saki.salo@luukku.com 2 1. Johdanto 3 2. Yleissuunnitelman

Lisätiedot

VARMA-VESI HANKE YLEISSUUNNITELMA SAVONLINNA - ENONKOSKI YHDYSVESIJOHTO JA SIIRTOVIEMÄRI. Vastaanottaja VARMA-VESI hanke. Asiakirjatyyppi Raportti

VARMA-VESI HANKE YLEISSUUNNITELMA SAVONLINNA - ENONKOSKI YHDYSVESIJOHTO JA SIIRTOVIEMÄRI. Vastaanottaja VARMA-VESI hanke. Asiakirjatyyppi Raportti Vastaanottaja VARMA-VESI hanke Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 20.11.2012 Viite 82143736 VARMA-VESI HANKE SAVONLINNA - ENONKOSKI YHDYSVESIJOHTO JA SIIRTOVIEMÄRI YLEISSUUNNITELMA ENONKOSKI- SAVONLINNA

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

Veden säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Veden säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Veden säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Veden tuotanto ja hinnoittelu Veden kulutus

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

Ammattimainen Vastuullinen Avoin EDUR-MONIFAASIPUMPUT. www.hyxo.fi

Ammattimainen Vastuullinen Avoin EDUR-MONIFAASIPUMPUT. www.hyxo.fi Perinteisesti pumpuilla pumpataan nestettä tai kaasua. Monifaasipumpulla voidaan pumpata samanaikaisesti sekä nestettä että kaasua. Tämä mahdollistaa kaasun liuottamisen nesteen joukkoon pumppauksen yhteydessä.

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA OSA-ALUE B

PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA OSA-ALUE B PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA OSA-ALUE B VESIHUOLLON ALUSTAVA YLEISSUUNNITELMA 2009 Vesihuollon yleissuunnitelma 2009 24.04.09 2/17 SISÄLTÖ: 1. YLEISTÄ...3 1.1. SUUNNITTELUALUE... 3 1.2. ALUEEN VESILAITOS...

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vedenhankinta- ja vesijohtoverkosto

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 1. YLEISTÄ Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen, 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, mukaan kunnan

Lisätiedot

TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA 16.6.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA 16.6.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Muutoslista VALMIS ATA ATA TKIV LUONNOS Muutos Päiväys Hyväksynyt Tarkastanut

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo. Valtuusto 32 07.04.2014 Aloite kaksoisviemäröintijärjestelmään siirtymisestä/sami Virpiö 338/10.03.01/2013 KV 108 Valtuusto 9.9.2013 Sami Virpiö jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoossa siirrytään

Lisätiedot

Hyväksytty Tekla 1.4.2014 14 Voimaantulo 1.6.2014

Hyväksytty Tekla 1.4.2014 14 Voimaantulo 1.6.2014 Punkalaitumen kunta VESIMAKSUTAKSA Hyväksytty Tekla 1.4.2014 14 Voimaantulo 1.6.2014 Vesilaitostoiminnan kustannusten korvaamiseksi Punkalaitumen kunta perii laitokseen liittymisestä ja sen käytöstä annetut

Lisätiedot

PUNKAHARJUN POHJAVESIALUEET. Klikkaamalla tarkentuva kohde. 0 2 4 6 8 10 km

PUNKAHARJUN POHJAVESIALUEET. Klikkaamalla tarkentuva kohde. 0 2 4 6 8 10 km PUNKAHARJUN POHJAVESIALUEET Klikkaamalla tarkentuva kohde Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659 0 2 4 6 8 10 km 0661801 PUNKAHARJU 1 1:10 000

Lisätiedot

20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006

20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN 15870 HOLLOLA PUH./TEL +358 (0)3 52 351 FAKSI/TELEFAX +358 (0)3 523 5252 SÄHKÖPOSTI/E MAIL proy@ristola.com

Lisätiedot

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015.

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi Viite: Asia: Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Elintarvikelaitoksen (Puljonki Oy) ympäristöluvan muuttaminen Juuan kunnan lausunto hakemuksen

Lisätiedot

KAARINAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON HINNASTO

KAARINAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON HINNASTO Kaarinan kaupunginvaltuuston kokouksessaan 21.10.2013 130 hyväksymä KAARINAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON HINNASTO Voimaantulo 1.1.2014 1. YLEISTÄ Vesihuollon verkostojen rakentamisesta ja ylläpidosta sekä veden

Lisätiedot

Vesihuoltosuunnitelma

Vesihuoltosuunnitelma Lieksa Lieksan eteläpään vesiosuuskunta Märäjälahden alue Vesihuoltosuunnitelma SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 30.6.2011 2 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. MAASTOTUTKIMUKSET JA JOHTOLINJAUS... 3 3. ALUEEN

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 66/2013/2 Dnro ESAVI/171/04.09/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.3.2013

PÄÄTÖS Nro 66/2013/2 Dnro ESAVI/171/04.09/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.3.2013 Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2013/2 Dnro ESAVI/171/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.3.2013 ASIA Pohjavedenottamon rakentaminen Linturahkan pohjavesialueelle kiinteistölle Vesiperä RN:o 5:74 ja veden

Lisätiedot

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)

Lisätiedot

Asia: Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi hankkeen yleisötilaisuus

Asia: Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi hankkeen yleisötilaisuus 1(5) YLEISÖTILAISUUDEN MUISTIO Asia: Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi hankkeen yleisötilaisuus Aika: 26.10.2013 klo 11.00 15.00 Paikka: Suomen urheiluilmailuopisto, Räyskälä,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

Case: Sähkökatkon seuraukset Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella 4.8.2012 TURVALLISTA JA LAADUKASTA TALOUSVETTÄ! SEMINAARI 27.11.

Case: Sähkökatkon seuraukset Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella 4.8.2012 TURVALLISTA JA LAADUKASTA TALOUSVETTÄ! SEMINAARI 27.11. Case: Sähkökatkon seuraukset Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella 4.8.2012 TURVALLISTA JA LAADUKASTA TALOUSVETTÄ! SEMINAARI 27.11.2013 VESI UHKASI LOPPUA 250 000 IHMISELTÄ!? 10.1.2013 Alatunniste

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS. Vastaanottaja Laukaan kunta

LAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS. Vastaanottaja Laukaan kunta Vastaanottaja Laukaan kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 20.4.2015 LAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS Kuvaus Suunnitelmaselostus

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE. AMMATIKKA top 17.11.2005. 2. asteen ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikka kilpailu. Oppilaitos:.

MATEMATIIKAN KOE. AMMATIKKA top 17.11.2005. 2. asteen ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikka kilpailu. Oppilaitos:. AMMATIKKA top 17.11.005 MATEMATIIKAN KOE. asteen ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikka kilpailu Nimi: Oppilaitos:. Koulutusala:... Luokka:.. Sarjat: MERKITSE OMA SARJA 1. Tekniikka

Lisätiedot

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI OHJEITA UUDELLE LIITTYJÄLLE 2015 Paavolan Vesi Oy vastaa vesihuollosta eli talousveden toimittamisesta ja jäteveden poisjohtamisesta Siikajoen kunnan alueella.

Lisätiedot

Hyväksyjät 2016 tekninen toimiala tekla 23 2 1016.xls

Hyväksyjät 2016 tekninen toimiala tekla 23 2 1016.xls TEKNINEN TOIMIALA, MÄÄRÄRAHOJEN HYVÄKSYJÄT V.2016, tekla 23.2.2016 Teknisen toimialan osastojen/yksiköiden mahdollisesti suljettuna ollessa, tai aina, kun sekä varsinainen että varahyväksyjä ovat poissa

Lisätiedot

Saarijärven Vesihuolto Oy TOIMINTAKERTOMUS 2010

Saarijärven Vesihuolto Oy TOIMINTAKERTOMUS 2010 Saarijärven Vesihuolto Oy TOIMINTAKERTOMUS 2010 64. Toimintavuosi Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Toimintavuosi 2010... 2 3 Organisaatio ja henkilöstö... 2 3.1 Yhtiön osakkaat... 3 3.2 Tilintarkastus...

Lisätiedot

Päätös Nro 83/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4/04.09/2012. Liedeksen pohjavedenottamoiden rakentaminen ja veden ottaminen,

Päätös Nro 83/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4/04.09/2012. Liedeksen pohjavedenottamoiden rakentaminen ja veden ottaminen, Päätös Nro 83/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 26.10.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Liedeksen pohjavedenottamoiden rakentaminen ja veden ottaminen, Halsua Halsuan

Lisätiedot

Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016

Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016 Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Kunnallistekniikan päällikkö Jarmo Hietala s-posti jarmo.hietala@lapua.fi puh. 06 4384 640, 044 4384 640 Rakennusmestari

Lisätiedot

PALVELUMAKSUHINNASTO

PALVELUMAKSUHINNASTO 1 liikelaitoksen 16.10.2014 hyväksymä Voimaantulopäivä 1.1.2015 1 TONTTIJOHTOMAKSU 1.1 Vesijohto Laitoksen suorittamasta tonttivesijohdon hankkimisesta, asentamisesta ja liittämisestä laitoksen vesijohtoverkostoon

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

Vedenkulutus. Eksperttikoulutus 16.11.2015

Vedenkulutus. Eksperttikoulutus 16.11.2015 Vedenkulutus Eksperttikoulutus 16.11.2015 Vedenkulutus Yleistä vedenkulutuksesta taloyhtiöissä Vedenkulutuksen jakaantuminen Vesivuodot Lämminkäyttövesi Taloyhtiön vesiverkon paine Vedensäästöventtiilit

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 2050

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 2050 OSARAPORTTI III ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 2050 Loppuraportti Kaakkois-Suomen ELY-Keskus Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale,

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

HALLITUKSENKOKOUS 5/2014 18.6.2014 Viite 6. Saarijärven Vesihuolto Oy

HALLITUKSENKOKOUS 5/2014 18.6.2014 Viite 6. Saarijärven Vesihuolto Oy HALLITUKSENKOKOUS 5/2014 18.6.2014 Viite 6 Saarijärven Vesihuolto Oy TOIMINTAKERTOMUS 2013 67. Toimintavuosi 1 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Toimintavuosi 2013... 2 3 Organisaatio ja henkilöstö...

Lisätiedot

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Tämä materiaali on koottu antamaan lukijalleen valmiuksia arvioida mahdollisia ongelmia lämmitysjärjestelmässä. Esitys keskittyy paisuntajärjestelmän oleellisiin

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki Porttipuiston kauppakeskuksen tontin alustava hulevesiselvitys Vantaa, Helsinki Maaliskuu 2008 Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 HULEVESIMÄÄRÄT...

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Porvoon vesi johdossa 100 vuotta Borgå vatten i ledning i 100 år. Risto Saarinen

Porvoon vesi johdossa 100 vuotta Borgå vatten i ledning i 100 år. Risto Saarinen Porvoon vesi johdossa 100 vuotta Borgå vatten i ledning i 100 år Risto Saarinen 1900-luvun alku Laajat epidemiat uhkasivat terveyttä Puutalokaupungin tulipalojen torjuminen oli vaikeaa Asiaa oli pohjustettu

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot