PARIKKALAN KUNTA PARIKKALAN JÄTEVESIEN KÄSITTELYVAIHTOEHTOJEN VERTAILU

Transkriptio

1 Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Esisuunnitelma Päivämäärä PARIKKALAN KUNTA PARIKKALAN JÄTEVESIEN KÄSITTELYVAIHTOEHTOJEN VERTAILU

2 PARIKKALAN JÄTEVESIEN KÄSITTELYVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Päivämäärä Laatija Hyväksyjä Kuvaus Teemu Heikkinen Jyri Rautiainen Esisuunnitelmaraportti Ramboll Finland Oy Olavinkatu Savonlinna P

3 PARIKKALAN JÄTEVESIEN KÄSITTELYVAIHTOEHTOJEN VERTAILU SISÄLTÖ JOHDANTO 5 1. SUUNNITTELUVAIHTOEHDOT JA TOIMENPITEET Yleistä vaihtoehdoista VE 1: Särkisalmen jätevedenpuhdistamon saneeraus VE 2: Uusi jätevedenpuhdistamo Parikkalan alueelle VE 3: Jätevesien johtaminen Savonlinnaan VE 4: Jätevesien johtaminen Rautjärven kautta Imatralle VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Kustannusten laskentaperusteet Kustannusvertailu Toiminnallinen vertailu Ympäristövaikutukset Vaikutusten vertailu SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI Suositukset ja hankkeen eteneminen 19

4 5 JOHDANTO Parikkalan kunnan alueen jätevedet käsitellään tällä hetkellä Parikkalan Särkisalmen jätevedenpuhdistamolla. Jätevedenpuhdistamo on vuonna 1978 rakennettu biologiskemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jonka jälkikäsittelyä on tehostettu vuonna 2004 hiekkasuodatuksella. Puhdistamo on mitoitettu asukasvastineluvulle ja tällä hetkellä puhdistamolla käsitellään noin asukkaan jätevedet. Särkisalmen jätevedenpuhdistamolle on laadittu vuonna 2010 Särkisalmen jätevedenpuhdistamon saneerauksen yleissuunnitelma (FCG Finnish Consulting Group Oy). Yleissuunnitelmassa on esitetty tarvittavat toimenpiteet ja kustannusarviot puhdistamon saneeraukselle nykyisellä paikallaan. Yleissuunnitelmaa on kustannusarvion osalta päivitetty vuonna 2013, uuden puhdistamon esisuunnitelman laatimisen yhteydessä (Ramboll Finland Oy), jotta saneerauksen taso on verrannollinen uuden puhdistamon rakentamiselle. Parikkalan kunnalle ja Savonlinnan kaupungille on laadittu vuonna 2012 alustava esisuunnitelma Parikkalan jätevesien johtamiseksi siirtoviemärillä Punkaharjun verkoston kautta Savonlinnan Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolle, sekä jätevesien johtamisen aiheuttamat vaikutukset nykyisissä verkostoissa ja Savonlinnan Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolla. Suunnitelma on tarkistettu vuonna 2013 (Ramboll Finland Oy, / ). Vuoden 2013 alussa Parikkalan kunnalle on laadittu esisuunnitelma kokonaan uuden jätevedenpuhdistamon rakentamisesta Parikkalan alueelle (Ramboll Finland Oy). Uuden puhdistamon sijoituspaikkaan ei suunnitelmassa ole otettu kantaa, mutta lähtökohtaisesti uusi puhdistamo tulisi noin 3 km säteelle nykyisestä puhdistamosta tai vaihtoehtoisesti nykyisen puhdistamon viereen samalle tontille, jolloin vanhoja betonialtaita sekä melko uutta jälkikäsittelyosaa olisi mahdollista osittain hyödyntää. Parikkalan kunnalle on laadittu vuonna 2013 esisuunnitelma Särkisalmen puhdistamon korvaamisesta siirtoviemärillä ja jätevesien johtamisesta Rautjärven tai Imatran jätevedenpuhdistamolle (Ramboll Finland Oy, ). Kyseisiä siirtoviemärivaihtoehtoja on jo aiemmin tarkasteltu karkealla tasolla Etelä-Karjalan maakunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa vuonna 2012 (Pöyry Oy). Parikkalan kunnan jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista on laadittu useita erillisiä selvityksiä joissa on tarkasteltu nykyisen Särkisalmen puhdistamon korvaamista joko siirtoviemärillä Savonlinnaan tai Imatralle tai kokonaan uudella jätevedenpuhdistamolla. Nykyisen puhdistamon saneerauksesta on laadittu myös selvitys. Tässä yhteenvetoraportissa esitetään kootusti Parikkalan eri jätevesien käsittelyvaihtoehtojen mitoitukset, kustannusarviot sekä vertailut ja suositukset jatkotoimenpiteiksi.

5 6 1. SUUNNITTELUVAIHTOEHDOT JA TOIMENPITEET 1.1 Yleistä vaihtoehdoista Parikkalan jätevesien käsittelyn toteuttamiseksi on vertailtu neljää eri vaihtoehtoa. VE 1: Nykyisen Särkisalmen puhdistamon saneeraus VE 2: Uuden jätevedenpuhdistamon rakentaminen Parikkalaan VE 3: Siirtoviemärin rakentaminen Punkaharjulle ja jätevesien käsittely Savonlinnassa. VE 4: Siirtoviemäri rakentaminen Rautjärven kautta Imatran jätevedenpuhdistamolle 1.2 VE 1: Särkisalmen jätevedenpuhdistamon saneeraus Finnish Consulting Group Oy:n vuonna 2010 laatimassa Särkisalmen puhdistamon saneerauksen yleissuunnitelmassa on suunniteltu puhdistamolle tehtävän mm. seuraavia rakennusteknisiä ja koneistoteknisiä toimenpiteitä: Rakennustekniset työt: - Esikäsittelyrakennuksen saneeraus - Puhdistamoalueen muutokset ja aitaus - Uusi sakeuttamorakennus - Ilmastusaltaan saneeraus Koneistotekniset työt: - Välppäys - Hiekanerotus - Ilmastuskompressorit - Putkistot - Pohjailmastimet - Anoksilohkojen sekoittimet - Palautuslietepumppaus - Kemikaalipumppaus - Lietteenkuivaus - Vaihtolava ja levitysruuvi - Hiekkasuodattimen kompressori - Sakeutetun lietteen pumppaus LVI-, Sähkö-, automaatio ja instrumentointisaneeraus Puhdistamon kriittisten osien saneeraus Vuonna 2013 yleissuunnitelman kustannusarviota on päivitetty sähkö-, automaatio ja instrumentointitöiden osalta, korottamalla kustannusarviota sekä sisällyttämällä kustannusarvioon uusi valvomo/sosiaalitila. Kustannusarvion 8 % yleiskustannustaso nostettiin 20 % ja yksikkökustannuksille tehtiin indeksikorotus. Vuoden 2010 yleissuunnitelman saneeraustoimenpiteiden oli arvioitu maksavan noin (alv 0 %). Vuonna 2013 päivitetty kustannusarvio on noin (alv 0 %). Puhdistamon vuotuisia käyttökustannuksia yleissuunnitelmassa ei ole esitetty, mutta esisuunnitelman yhteydessä käyttökustannusten tasoksi on arvioitu n /a.

6 7 1.3 VE 2: Uusi jätevedenpuhdistamo Parikkalan alueelle Ramboll Finland Oy:n vuonna 2013 laatimassa Parikkalan puhdistamon esisuunnitelmassa on esitetty toimenpiteet uuden puhdistamon rakentamiselle Parikkalan kunnan alueelle. Esisuunnitelmassa ei ole esitetty puhdistamon sijoituspaikkaa, mutta lähtökohtana on ollut, että puhdistamo sijoitetaan noin kolmen kilometrin säteelle nykyisestä puhdistamosta. Toinen vaihtoehto on rakentaa uusi puhdistamo nykyisen puhdistamon viereen samalle tontille, jolloin vanhasta puhdistamosta olisi mahdollista hyödyntää osittain nykyisiä betonialtaita sekä melko uusi jälkikäsittelyrakennus. Uuden jätevedenpuhdistamon tekniikka perustuu samantyyppiseen tekniikkaan kuin nykyinenkin puhdistamo. Uusi puhdistamo tulisi olemaan kaksilinjainen aktiivilietelaitos, jonka prosessiosat ovat kaikki katetussa prosessihallissa. Vanhasta puhdistamosta hyödynnettäisiin ainoastaan jälkikäsittelyn hiekkasuodattimet ja mahdollisesti joiltakin osin betoniallasrakenteita, muuten koneisto ja rakenteet ovat uusia. Hiekkasuodattimet siirrettäisiin uudelle puhdistamolle, jos puhdistamon sijoituspaikka olisi jossain muualla, kuin nykyisen puhdistamon tontilla. Lietteet kuivattaisiin puhdistamolla koneellisesti ja siirrettäisiin jatkokäsittelyyn muualle esim. Kiteelle biokaasulaitokseen. Uuden puhdistamon alueelle tulisi erillinen sosiaalitila / valvomorakennus. Esikäsittely - Koneellinen välppäys, 1 kpl - Hiekanerotus, 1 linja o V = 21 m 3 - Välpepesuri, 1 kpl - Välpekontti, 1 kpl - Hiekkapesuri, 1 kpl - Hiekkalava, 1 kpl Biologinen käsittely - Biologinen prosessi, 2 linjaa o V= 800 m 3 o o Lietekuorma 0,048 kgbod/kgmlssd Tilakuorma 0,29 kgbod/m 3 d o Lieteikä 16,1 d D/N prosessi V = 267 m 3 N-prosessi V = 533 m m 3 Jälkiselkeytys - Vaakaselkeytysallas, 2 linjaa o V = 660 m 3 o A = 220 m 2 - Lietekaapimet, 2 kpl - Polymerointiasema, 1 kpl Jälkikäsittely (Tertiäärikäsittely) - Dynasand-hiekkasuodatus, 2 linjaa (nykyisten suodattimien ja koneiden siirto) o A = 10 m 2 - UV-desinfiointiyksikkö, 1 kpl Lietteenkäsittely - Ylijäämälietteen pumppaus, 4 kpl - Sakeuttamoallas, 1 kpl o V = 84 m 3 o A = 28 m 2 o Ylijäämälietettä 37m 3 /d o Sakokaivolietettä 13 m 3 /d o Lietettä sakeutukseen 50 m 3 /d, 493 kgts/d o Sakeutetun lietteen kuiva-aine 3 %TS o Sakeutettua lietettä 16,4 m 3 /d - Lietteen koneellinen linko- tai ruuvikuivain, 1 kpl

7 8 o 16,4 m 3 /d, 368 kgts/d o Kuivausaika 3 h/d o Kuivatun lietteen kuiva-aine, 18 % o Kuivattua lietettä 12,9 m 3 /viikko - Lietteen mäntäpumppu / ruuvipumppu, 1 kpl - Polymerointiasema, 1 kpl - Lietteen vaihtolavat, 2 kpl - Sakokaivolietteen vastaanottoasema o Tuojan tunnistus o virtaamamittaus o välppäys ja välpepesuri,1 kpl o pumppaus tulevan jäteveden joukkoon tai sakeuttamoon - Sakokaivolietteen varastoallas o V = 30 m 3 /d Uusi puhdistamoprosessi poistaa tehokkaasti ravinteita BOD:n, fosforin ja kiintoaineen osalta. Lisäksi puhdistamon prosessi on mitoitettu nitrifioivaksi, jolloin puhdistamo poistaa tehokkaasti myös ammoniumtyppeä. Kokonaistypen poistoteho olisi jatkossakin nykyisen puhdistamoprosessin kaltainen, eli poistoteho olisi noin 40 % tulevasta kuormituksesta. Investointikustannuksiltaan uuden puhdistamon rakentaminen on noin ja käyttökustannukset noin vuodessa. Investointikustannuksissa ei ole huomioitu nykyisen puhdistamon purkamista, eikä Parikkalan verkostosaneerauksen kustannuksia, joiden suuruus määräytyy tarkemman hulevesisuunnitelman perusteella.

8 9 1.4 VE 3: Jätevesien johtaminen Savonlinnaan Ramboll Finland Oy on laatinut siirtoviemäristä kaksi eri selvitystä. Parikkalan kunnan selvityksessä tarkasteltiin uuden siirtoviemärin rakentamista Särkisalmesta Punkasalmen nykyiseen verkostoon ja Savonlinnan kaupungin selvityksessä tarkasteltiin nykyisen Punkasalmi tasausallas Pihlajaniemi siirtoviemärin kapasiteetin riittämistä nykyisten jätevesikuormien lisäksi johtaa Parikkalan jätevedet Savonlinnan Pihlajaniemen puhdistamolle. Parikkalan ja Punkaharjun välillä ei ole vielä olemassa olevaa siirtoviemärilinjaa. Parikkalasta tulisi rakentaa siirtoviemäri Punkasalmen alueelle. Mikäli Parikkalan jätevesimäärä olisi maksimitilanteessakin alle m 3 /d, riittäisi Punkasalmelta eteenpäin nykyisen siirtoviemärilinjan tehostus. Jätevesimäärän ollessa yli m 3 /d, tulisi uusi siirtoviemäri jatkaa vielä Punkasalmelta eteenpäin aina Punkaharjun nykyiselle tasausaltaalle asti. Selvitysten perusteella on todettu että Parikkalan maksimijätevesivirtaama rajataan 1500 m 3 /d. Tämä on ollut mitoitustarkastelujen lähtökohta. Parikkalan alueen nykyinen keskimääräinen virtaama on ollut n. 860 m 3 /d, maksimivirtaamahuippujen ollessa keväisin n m 3 /d tasolla. Maksimivirtaaman rajaaminen 1500 m 3 /d edellyttää tehokasta verkostosaneerausta. 7 km 6 km 8 km Kuva 1. Alustava Parikkala - Punkaharju siirtoviemärin linjaus

9 10 Parikkala Punkasalmi uusi siirtoviemäri: - Siirtoviemärin pituus 21 km - Putkikoko PEH - Linjapumppaamoita, 5 kpl - Särkisalmen nykyinen puhdistamo muutetaan tasausaltaaksi Parikkala-Punkasalmi siirtoviemärin kustannusarvio on (alv 0 %) Punkasalmi Pihlajaniemi vanhan siirtoviemärin tehostaminen: - Punkaharjun linjapumppaamot Punkasalmen ja tasausaltaan välillä tehostetaan, uusimalla pumppaamoihin suuremman kapasiteetin pumput - Savonlinnan Nätkin ja Alttarkiven viettoviemärin välille rakennetaan uusi paineviemäri DN PEH - Pihlajaniemen puhdistamon ohitusvesien ohjauksen ja automaation tehostaminen Punkasalmi - Pihlajaniemi vanhan siirtoviemärin tehostamisen kustannusarvio on (alv 0 %) Yhteensä koko siirtoviemärilinja Parikkalasta Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolle on investointikustannuksiltaan n (alv 0%) Käyttökustannuksissa on laskettu Parikkalan ja Punkasalmen välisen uuden siirtoviemärin pumppaamoiden, linjan ja tasausaltaan käyttökustannukset. Savonlinnan nykyisen siirtoviemärin ja pumppaamoiden käyttökustannusosuus on laskettu käyttämällä Savonlinnan ja Parikkalan keskinäisissä neuvotteluissa käytettyä jätevesitaksaa, joka on laskutetun jäteveden osalta 2,02 /m 3 ja laskuttamattoman veden osalta 30 % asti 1,01 /m 3 ja 30 % yli menevältä osalta 2,02 /m 3. Tämän perusteella siirtoviemärin vuosittainen käyttökustannus on noin

10 VE 4: Jätevesien johtaminen Rautjärven kautta Imatralle Parikkalan jätevesien johtaminen Rautjärven kautta Imatralle edellyttää uusien siirtoviemärilinjojen rakentamista Parikkalan taajaman ja Rautjärven taajaman välille sekä Rautjärven taajaman ja Imatran Vuoksen joen välille. Uuden siirtoviemärin kokonaispituus on yhteensä noin 67,5 km. Särkisalmen jätevedenpuhdistamon ja Parikkalan taajaman välille ei tarvitse rakentaa uutta siirtoviemärilinjaa, koska alueella on jo nykyinen Särkisalmen puhdistamolle tuleva 225 PEH paineviemäri. Tämän viemärin virtaussuunta käännetään pumppaamaan Särkisalmesta Parikkalan taajamaan päin. Parikkalan taajaman ja Rautjärven välinen siirtoviemäriosuus on pituudeltaan 21 km. Rautjärven ja Imatran välinen siirtoviemäriosuus on pituudeltaan n. 46,5 km. Siirtoviemäri liitettäisiin Imatralla Vuoksen joen itäpuolen rannalla kulkeviin nykyisiin runkolinjoihin tai johdettaisiin suoraan puhdistamolle. Rautjärven alueen olemassa olevat viemäriverkostot sekä Imatran itäpuolen viemäriverkostot ovat kokoluokaltaan liian pieniä, jotta niitä voitaisiin hyödyntää, johtamalla Parikkalan ja Särkisalmen jätevesiä niiden kautta. Parikkalan alueella ja Rautjärven alueella on erittäin suuret hulevesivirtaamat, jotka vaikuttavat merkittävästi siirtoviemärilinjan mitoitukseen ja kustannuksiin. Maksimihulevesivirtaamahuiput olisi mahdollista todennäköisesti poistaa tehokkaalla ja suunnitelmallisella verkostosaneerauksella. Parikkalan alueen hulevesimäärää tulisi saada minimoitua niin, että vuorokauden maksimihuiput rajautuvat m 3 /d (nykyisin kesk. 860 m 3 /d, maks m 3 /d). Nykyinen Rautjärven keskimääräinen virtaama on ollut tasolla m 3 /d, maksimivirtaamahuippujen ollessa keväisin jopa m 3 /d. Rautjärven alueen maksimivirtaama tulisi rajata niin, että vuorokauden maksivirtaamahuiput ovat tasolla m 3 /d. Tällöin Parikkalasta ja Rautjärveltä Imatralle johdettava jätevesimäärä olisi yhteensä noin m 3 /d maksimissaan. Mikäli hulevesimääriä ei saada pienennettyä, ei uusien siirtoviemärilinjojen rakentaminen ole kustannustehokasta eikä järkevää, koska muutoin suurin osa putkikapasiteetista tulee varata pelkästään hulevesille. Lisäksi hulevesimäärät lisäävät vuosittaista käyttökustannusta ja vaikuttavat oleellisesti Imatra puhdistamon kapasiteettitarpeeseen ja toimintaan. Parikkala Rautjärvi - Imatra uusi siirtoviemäri: - Siirtoviemärin pituus 67,5 km - Särkisalmi Parikkalan taajama, putkikoko 225-PEH (nykyinen linja käännetään), 4 km - Parikkalan taajama Rautjärvi, putkikoko PEH, 21 km - Rautjärvi Imatran Vuoksen alue, putkikoko PEH, 46,5 km - Linjapumppaamoita, 12 kpl - Parikkalan ja Rautjärven nykyiset puhdistamot muutetaan tasausaltaiksi Parikkalan ja Rautjärven välinen siirtoviemäri on pelkästään Parikkalan jätevesille (900 m 3 /d). Rautjärven ja Imatran välinen siirtoviemärilinja on sekä Parikkalan (900 m 3 /d), että Rautjärven (1 340 m 3 /d) kuntien jätevesille (yhteensä m 3 /d). Parikkalan kunta maksaa Parikkala-Rautjärvi -siirtoviemärin investointi- ja käyttökustannukset, sekä Rautjärvi-Imatra -siirtoviemärin investointi- ja käyttökustannuksista Parikkalan jätevesimäärän osuuden mukaisesti. Vuonna 2012 osuus on noin 40,2 % (900 m 3 /d / m 3 /d). Koko siirtoviemärin investointikustannus yhteensä on (alv 0%). Parikkalan kunnan osuus Parikkala-Rautjärvi-Imatra siirtoviemärin investointikustannuksesta on (alv 0 %). Käyttökustannuksissa on laskettu uuden siirtoviemärin pumppaamoiden ja linjan kunnossapitosekä energiakustannukset. Imatran kaupunki laskuttaa Rautjärven Asemanseudun jätevesien käsittelystä 1,39 /m 3. Imatran normaali jätevesitaksa on 1,9 /m 3. Tässä esiselvityksessä on oletettu että tukkujätevesihinta eri puhdistamovaihtoehdoissa olisi Imatran jätevesitaksan mukainen 1,40 /m 3. Tukkujätevesihinta voi olla normaalijätevesitaksaa pienempi, koska kunnat ylläpitävät omat viemäriverkostonsa ja lisäksi siirtoviemärin. Edellisen perusteella Parikkala-Rautjärvi-Imatra siirtoviemärin vuosittainen käyttökustannus Parikkalan kunnalle on noin /a (alv 0%). Koko siirtoviemärin käyttökustannus yhteensä on (alv 0%)

11 12 Särkisalmi 4 km Parikkala 21 km Rautjärvi 46,5 Imatra Kuva 2. Alustava Parikkala Rautjärvi Imatra siirtoviemärin linjaus

12 13 2. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU 2.1 Kustannusten laskentaperusteet Vaihtoehtojen VE 1 VE 3 kustannukset kohdistuvat suoraan Parikkalan kunnalle, eivätkä hankkeet hyödytä muita kuntia, eivätkä näin ollen muut kunnat osallistu hankkeiden investointeihin. Vaihtoehdon VE 4 toteutumisen edellytyksenä on, että hankkeeseen lähtevät mukaan sekä Parikkala että Rautjärvi. Kustannusvertailuissa esitetyt vaihtoehdon VE 4 kustannukset sisältävät Parikkalan kunnalle kohdistuvan osuuden. Kustannusarviotaulukon kustannus ei ole koko siirtoviemärihankkeen investointikustannus. Kustannusarvioissa on laskettu investointikustannukset kaikille vaihtoehdoille. Investointikustannukset on muutettu annuiteettimenetelmällä vuosittaisiksi kustannuksiksi (Kuoletusajat: koneisto 15 v., rakenteet 30 v., korko 4 %). Käyttökustannuksissa on uuden puhdistamon rakentamisen ja vanhan puhdistamon saneerauksen osalta huomioitu energiakustannus, huolto- ja kunnossapito, kemikaalit, lietteenkäsittely ja käyttöhenkilökunta. Siirtoviemärin osalta on huomioitu suunniteltujen pumppaamoiden energiakustannukset sekä pumppaamoiden valvonta-, huolto- ja kunnossapitokustannukset. Parikkala-Savonlinna siirtoviemärin osalta Parikkalan jäteveden käsittelykustannuksena käytetään Savonlinnan Veden jätevesitaksaa 2,02 /m 3 (ALV 0 %), joka sisältää kaikki kustannukset jäteveden siirrosta ja siirtoviemärirakenteiden ylläpidosta Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon käyttökustannuksiin. Hulevesien osalta peritään 30 %:iin asti 50 %:lla alennettua hintaa ja 30 %:n ylittävästä osasta peritään kulloinkin voimassa oleva jätevesimaksu. Käyttökustannuksissa on käytetty arvioitua keskimääräistä Parikkalan jätevedenpuhdistamolle tulevaa vuorokausivirtaamaa (900 m 3 /d) sekä arvioitua keskimääräistä Parikkalan laskutettua jätevesimäärää (550 m 3 /d). Yksikkökustannus määräytyy siitä, että Parikkalan jätevedet johdetaan Savonlinnan Veden ylläpitämän Punkaharjun viemäriverkoston läpi. Rautjärven ja Imatran siirtoviemärivaihtoehdoissa jätevesitaksaksi on arvioitu olevan 1,4 /m 3 koko käsiteltävälle jätevesimäärälle hulevesineen. Arvioitu jätevesitaksa olisi noin 74 % nykyisestä Imatran Veden perimän taksan määrästä ja on samaa tasoa kuin nykyinen Rautjärven asemanseudun viemäröinnin jätevesitaksa. Arvio tukkuvesitaksan määrästä perustuu siihen, että jätevesiä ei johdeta Imatran puolella koko matkaa Imatran Veden verkostojen kautta, vaan ne johdetaan siirtoviemärillä lähelle olemassa olevaa jätevedenpuhdistamoa. Käyttökustannuksissa on käytetty arvioitua keskimääräistä Parikkalan jätevedenpuhdistamolle tulevaa vuorokausivirtaamaa (900 m 3 /d) sekä arvioitua keskimääräistä Parikkalan laskutettua jätevesimäärää (550 m 3 /d). Vertailukustannuksessa on laskettu yhteen vuosittaiset investointikustannukset sekä käyttökustannukset. Vuosittainen kokonaiskustannus on jaettu Parikkalan laskutetun jätevesimäärän (550 m 3 /d) suhteessa, jolloin on saatu vertailukustannus /m 3.

13 Kustannusvertailu Taulukossa 1 on esitetty Parikkalan kunnan jätevesien käsittelyvaihtoehtojen kustannusvertailu. Käsitellyt vaihtoehdot ovat: VE 1: Nykyisen Särkisalmen puhdistamon saneeraus VE 2: Uuden jätevedenpuhdistamon rakentaminen Parikkalaan VE 3: Siirtoviemärin rakentaminen Punkaharjulle ja jätevesien käsittely Savonlinnassa. VE 4: Siirtoviemäri rakentaminen Rautjärven kautta Imatran jätevedenpuhdistamolle Taulukko 1. Parikkalan jätevesien käsittelyvaihtoehtojen kustannusvertailu (alv 0 %). VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 INVESTOINTI- Uusi Siirtoviemäri Siirtoviemäri KUSTANNUKSET Saneeraus puhdistamo Savonlinnaan Imatralle Rakennustyöt Koneistotyöt Yleiskustannukset YHTEENSÄ Vuotuinen annuiteetti /a KÄYTTÖ- KUSTANNUKSET VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 Energia /a Kemikaalit /a Lietteenkäsittely /a Kunnossapito /a Käyttöhenkilökunta /a Jätevesien käsittelykustannus /a YHTEENSÄ /a VERTAILU- KUSTANNUKSET /a /m 3 1,80 2,24 3,70 4,26 m * Vaihtoehdon VE 4 kustannusarvio käsittää Parikkalan kunnan osuuden koko siirtoviemärihankkeesta. Kustannusarvio ei ole koko siirtoviemärihankkeen kustannus. Investointikustannukset Taulukosta 1 nähdään, että investointikustannuksiltaan kallein vaihtoehto olisi rakentaa siirtoviemäri Rautjärven kautta Imatran jätevedenpuhdistamolle (VE 4), jonka kustannusarvio on kokonaisuudessaan 11,52 milj. euroa ja josta Parikkalan osuus olisi 6,2 milj. euroa. Hankkeeseen tulisi rakentaa yhteensä n. 67,5 km siirtoviemärilinjaa, josta noin 22,5 km kulkisi eri pohjavesialueilla. Parikkalan ja Rautjärven suuret hulevesimäärät nostavat linjan investointikustannusta siitäkin huolimatta, että hulevesimääriä saataisiin rajattua tehokkaalla verkostosaneerauksella. Edullisin vaihtoehto olisi saneerata nykyinen puhdistamo (VE 1) tai rakentaa uusi puhdistamo (VE 2) nykyisen puhdistamon viereen. Näiden vaihtoehtojen kustannusarviot ovat 2,2 3,8 milj. euroa. Nykyisen puhdistamon saneerauksen kustannusarviossa muodostaa epävarmuustekijöitä nykyisten rakenteiden kunto ja saneerauksen laajuus, joka selviää vasta tarkemmissa jatkotutkimuksissa. On mahdollista, että nykyisen puhdistamon saneerauksen kustannus voi nousta lähelle uuden puhdistamon investointikustannuksen tasoa, mikäli perustusrakenteet ja allasrakenteet ovat arvioitua huonommassa kunnossa.

14 15 Kustannusarvioissa ei ole huomioitu hankkeille mahdollisesti myönnettäviä avustuksia. Siirtoviemärihankkeet voivat saada valtion avustusta ja EU-avustuksia, jolloin avustuksen osuus voi vaihdella %. Avustuksia on mahdollista saada siirtoviemärihankkeille, mutta ei puhdistamon saneeraukseen eikä uuden puhdistamon rakentamiseen. Avustusten saaminen siirtoviemärihankkeelle ei kuitenkaan ole itsestään selvää ja näköpiirissä on, että avustusten saaminen voi olla entistä vaikeampaa ja epätodennäköisempää tulevina vuosina. Jos vertailuun huomioitaisiin avustukset, tulisi Parikkala Imatra siirtoviemärihanke olemaan investoinniltaan samalla tasolla uuden puhdistamon rakentamisen kanssa. Parikkala-Savonlinnan siirtoviemärihanke muodostuisi avustukset huomioiden investointikustannuksiltaan edullisimmaksi. Siirtoviemäreiden kustannusarvioissa ei ole huomioitu mahdollisia pohjavesisuojauksia, jotka on mahdollista määrittää vasta tarkemman linjaussuunnitelman jälkeen. Käyttökustannukset Käyttökustannuksiltaan edullisin vaihtoehto on rakentaa uusi kokonaan sisätiloissa oleva jätevedenpuhdistamo (VE 2). Tällöin vuotuinen käyttökustannus olisi noin Uuden puhdistamon prosessisähkön ja lämmitysenergian kulutus pystytään minimoimaan paremmin, rakentamalla uusi puhdistamo kuin saneeraamalla vanha laitos (VE 1), koska uudessa puhdistamossa prosessi mitoitetaan nykyisen tasoiselle jätevesikuormalle ja kaikki laitteet ja rakenteet ovat uusia. Siirtoviemärivaihtoehtojen merkittävän käyttökustannusosa tulee vastaanottavan laitoksen käsittelyhinnasta. Parikkala-Savonlinna siirtoviemärin (VE 3) käyttökustannus on suurempi, koska jätevedet johdetaan Punkaharjun viemäriverkoston kautta. Imatran vastaanottohinnasta (VE 4) ei ole olemassa vielä mitään sopimuksia, joten käsittelykustannus voi tältä osin vielä nousta arvioidusta tasosta lähemmäksi Savonlinnan perimää käsittelykustannusta. Vertailukustannukset Vuotuiset vertailukustannukset (vuotuinen kokonaiskustannus) on laskettu annuiteettimenetelmällä, huomioiden verkoston ja laitteiden poistoajat sekä vuotuinen korkokanta. Vuotuisien kokonaiskustannusten perusteella edullisin vaihtoehto olisi saneerata nykyinen jätevedenpuhdistamo, jonka vertailukustannus olisi (1,8 / laskutettu jätevesikuutio). Lähes samalla tasolla on uuden puhdistamon rakentaminen (2,2 / laskutettu jätevesikuutio). Siirtoviemärihankkeet ovat vertailukustannuksiltaan noin (eli 3,70 4,26 /laskutettu jätevesikuutio). Vertailukustannuksissa ei ole huomioitu avustuksia, jotka voivat olla noin % tasolla investointikustannuksista. 2.3 Toiminnallinen vertailu Nykyisen puhdistamon saneeraus (VE 1) ja uuden puhdistamon rakentaminen (VE 2) Nykyisen puhdistamon saneerauksen laajuutta on vaikea arvioida tarkasti ennen tarkempia tutkimuksia ja rakenteiden selvityksiä. Nykyinen puhdistamo on prosessitekniikaltaan ja rakenteiltaan vanha ja kaikki prosessilaitteet tulisi uusia saneerauksen yhteydessä. Vanhan puhdistamon rakenteista olisi mahdollista hyödyntää prosessiallasrakenteita ja jälkikäsittelyrakennus. Muiden tilojen ja rakenteiden hyödyntäminen voi nostaa jopa kustannuksia verrattaessa uuden tilan rakentamiseen. Urakoitsijat laskevat todennäköisesti huomattavasti enemmän riskivarausta urakkatarjoukseen saneerattaessa vanhoja rakenteita. Osa nykyisistä allastiloista on myös avoaltaita, jotka tulisi saneerauksen yhteydessä kattaa kokonaan sisätiloissa oleviksi rakenteiksi, jotta pakkanen ei heikennä prosessin toimivuutta. Altaiden rakenteiden kunnosta ja hyödyntämismahdollisuudesta ei myöskään ole tarkkaa tietoa tässä vaiheessa. Myös sähkö- ja automaatiotöiden osuus on todennäköisesti suurempi saneerattaessa vanhaa prosessia, kuin rakennettaessa kokonaan uusi järjestelmä. Mikäli uusi jätevedenpuhdistamo rakennettaisiin, voitaisiin se mitoittaa pienemmäksi kuin vanha puhdistamo, koska vanhan puhdistamon mitoituksessa on huomioitu aikaisemmin toiminnassa ollut meijeri, jonka vuoksi nykyinen prosessi on kapasiteetiltaan tarpeettoman iso. Uusi puhdistamo pystyttäisiin rakentamaan kompaktimpana kokonaisuutena kokonaan sisätiloissa olevaksi

15 16 prosessiksi, jolla on merkitystä etenkin energiankulutuksen vähentämiseen ja hajukaasujen hallittavuuteen. Uuden puhdistamon sijoittaminen nykyisen puhdistamon tontille, olisi helpompi toteuttaa, kuin uuden puhdistamon rakentaminen kokonaan eri paikkaan, jolloin puhdistamolle tulisi saada uusi ympäristölupa uuteen sijoituspaikkaan. Lisäksi puhdistettujen vesien purkupaikalle tulee olla ympäristölupa, mikäli purkupaikka vaihtuu nykyisestä. Vanhan puhdistamon joitakin allastiloja sekä jälkikäsittelyrakennusta pystyttäisiin hyväksikäyttämään niiden nykyisessä sijainnissa, mikäli uusi puhdistamo rakennettaisiin vanhan puhdistamon viereen. Uuden puhdistamon rakentamisesta olisi lisäksi se hyöty, että puhdistamon rakentamisen aikana vanhaa puhdistamoa pystyttäisiin käyttämään normaalisti ennen uuden laitoksen valmistumista. Saneerattaessa vanha puhdistamo, joudutaan työmaan aikana operoimaan puhdistusprosessia poikkeusoloissa ja mahdollisesti osaprosesseja ohittamaan suoraan purkuvesistöön. Jos puhdistamo tultaisiin rakentamaan kokonaan uuteen sijoituspaikkaan, tulisi ainakin jälkikäsittelyrakennuksen Dynasand-suodattimet siirtää uuteen puhdistamoon jälkikäsittelyprosessiksi, koska suodattimilla on vielä käyttöikää jäljellä. Optimaalisen prosessimitoituksen varmistamiseksi tulisi vuotovesimäärät saada minimoitua riippumatta siitä, saneerataanko vanha puhdistamo vai rakennetaanko uusi laitos. Kylmät hulevesivirtaamapiikit keväisin ja syksyisin heikentävät oleellisesti prosessin toimintaa ja vaativat enemmän biologista ilmastusallaskapasiteettia. Suuret hulevesimäärät aiheuttavat sen, että prosessin allastilat joudutaan mitoittamaan tarpeettoman suuriksi. Siirtoviemärien rakentaminen (VE 3 ja VE 4) Molemmat siirtoviemärivaihtoehdot ovat linjauksiltaan pitkiä ja ne sisältävät melko paljon epävarmuustekijöitä. Parikkalan ja Savonlinnan välisessä siirtoviemärissä Parikkalan viemäriverkostoon tulevaa hulevesimäärää tulee pystyä vähentämään merkittävästi, jotta Punkaharjun ja Savonlinnan välisen nykyisen siirtoviemärin kapasiteetti riittää Parikkalan jätevesille. Parikkalan, Rautjärven ja Imatran välisen siirtoviemäri on n. 67,5 km pitkä ja viemärin linjaukseen liittyy useita epävarmuustekijöitä. Alustava siirtoviemärilinjaus kulkisi noin 22,5 km eri pohjavesialueilla. Linjauksen lupaprosessi voi viedä aikaa, jotta linja saadaan suunniteltua ja rakennettua sopivaan linjaukseen huomioiden alueella oleva maankäyttö, tiestö, asutus ja pohjavesialueet. Myös Imatran alueen viemäriverkostojen kapasiteetit tulee jatkosuunnittelussa tarkentaa ja määrittää siirtoviemärin liitospaikka nykyisiin verkostoihin. Parikkalan ja Imatran välinen siirtoviemärilinja edellyttää, että Parikkala ja Rautjärvi pystyvät merkittävästi vähentämään nykyisiä viemäriverkostoon tulevia hulevesimääriä. Muussa tapauksessa siirtoviemärin rakentaminen ei ole järkevää. Siirtoviemärihanke edellyttää toteutuakseen myös kolmen kunnan päätöksentekoa yhteishankkeessa, missä Parikkalan ja Rautjärven kunnat investoivat siirtoviemäriin ja Imatran kaupunki vastaanottaa ja käsittelee jätevedet. Hanketta kannattaa lähteä viemään eteenpäin ainoastaan siinä tapauksessa, että Rautjärvi ja Parikkala ovat molemmat osallistumassa hankkeeseen. Yksi merkittävä asia hankkeen toteutumiselle on valtion osallistuminen hankkeen rahoitukseen. Mikäli siirtoviemärihankkeelle ei saada merkittävää avustusta valtiolta, ei hanketta ole taloudellisesti järkevää toteuttaa. Ongelmana voi aikataulun kannalta olla avustusten käsittely ja saaminen hankkeelle, koska käsittelyprosessi voi viedä useamman vuoden.

16 Ympäristövaikutukset Nykyisen puhdistamon täydellisellä saneerauksella ja uuden puhdistamon rakentamisella on samantyyppiset ympäristövaikutukset alueelle. Uusi puhdistamo on suljettu kokonaisuus jonka hajukaasut pystytään keräämään ja käsittelemään tehokkaasti. Nykyisen puhdistamon saneeraukselle pystytään lähes samaan, mutta puhdistusprosessia ei saada energiankulutuksen osalta aivan yhtä tehokkaaksi. Vanhan puhdistamon työnaikaisessa käyttövaiheessa on mahdollista, että jätevettä joudutaan johtamaan vain osittain käsiteltynä purkuvesistöön, koska prosessisaneeraus käsittää kaikki puhdistamon prosessit ja saneerauksen aikana allastilat pitää pystyä tyhjentämään. Rakennettaessa uusi puhdistamo nykyisen puhdistamon tontille tai saneerattaessa vanha puhdistamo, jää nykyinen purkupaikka edelleen käyttöön. Vesistövaikutukset vähenevät molemmissa vaihtoehdoissa nykyiseen tilanteeseen verrattuna, uuden tehokkaamman käsittelyprosessin ansiosta ja purkupaikan vesistön hygieeninen tila purkualueella paranee jäteveden UV-desinfioinnin myötä. Nykyisellä käsittelypaikalla on jo totuttu jätevedenpuhdistamon toiminnan tuomiin lieveilmiöihin kuten ajoittaisiin hajuhaittoihin ja kuorma-autoliikenteeseen, joten nykyisen paikan käytöllä ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen asutukseen, verrattuna aikaisempaan tilanteeseen. Sen sijaan puhdistamon uudessa sijoituspaikassa on mahdollisesti suurempi kynnys hyväksyä puhdistamotoimintaa, koska alueella ei ole sitä ennen harjoitettu. Uusi sijoituspaikka tulisikin valita niin, että se ei sijaitse lähellä asuinalueita eikä luonto- ja virkistyskohteita, mutta paikassa, josta on rakennettavissa puhdistettujen jätevesien purkuputki vesistöön. Mikäli uusi puhdistamo rakennettaisiin eri sijoituspaikkaan kuin nykyinen, muuttuisi puhdistettujen jätevesien purkupaikka ja tämä lisäisi uuden purkupaikan vesistökuormitusta, mutta parantaisi nykyisen purkupaikan vesistön tilaa, kun koko kuormitus poistuisi siitä. Riippumatta siitä saneerataanko nykyinen puhdistamo tai rakennetaanko uusi puhdistamo, tulisi puhdistamolle tulevaa hulevesimäärää saada leikattua merkittävästi, jotta prosessi toimisi tehokkaasti ympäri vuoden, eikä osittain käsiteltyä jätevettä jouduttaisi johtamaan vesistöön keväisin ja syksyisin. Siirtoviemärihankkeiden ympäristövaikutukset kohdistuvat etenkin linjan rakentamiseen sekä pumppaamoiden hajuhaittoihin ja mahdollisiin putkirikkotilanteisiin. Siirtoviemärin rakentaminen poistaa pistemäiset vesistöön kohdistuvat kuormitusvaikutukset Parikkalasta ja Rautjärveltä. Jätevesien käsitteleminen isommassa yksikössä Imatralla myös tehostaa jäteveden käsittelyä ravinteiden poiston osalta. Siirtoviemäri poistaa molemmista kunnista myös puhdistamotoiminnan ja sen myötä lietteenkäsittely, hajuhaitat ja kuorma-autoliikenne puhdistamojen ympäristössä poistuu. Tällä on merkitystä etenkin lähialueen asutukselle. Puhdistamojen tilalle jää edelleen katetut tasausaltaat ja siirtoviemärin lähtöpumppaamot, joten puhdistamon alueelta ei toiminta kokonaan poistu. Parikkalan ja Imatran välisen siirtoviemärin merkittävin huomioitava ympäristövaikutus on linjauksen sijoittuminen usealla eri osalla pohjavesialueelle. Tämä vaikuttaa pumppaamoiden ja linjan suunnitteluun ja ympäristövaikutusten minimoimiseen putken tai laitteiden rikkoutumistilanteessa, jolloin putkesta tai pumppaamolta voi päästä jätevettä pohjavesialueelle. Pohjavesialueella toimiminen lisää rakentamisen kustannuksia ja riskejä pohjavesialueen pilaantumiselle ja virtaussuuntien muutoksille linjakaivantojen vuoksi. Parikkalan ja Savonlinnan välisestä suunnitellusta ja olemassa olevasta viemärilinjasta osa sijoittuu vesistöihin, joka on riski siirtoviemärin rikkoutumistilanteessa. Riski on isolla osalla linjaa jo olemassa, koska linjaus on ollut vesistössä jo vuosia nykyisessä Punkaharjun ja Savonlinnan välisessä linjassa. Putken rikkoutumisen riski ja pumppaamoiden tulvimisen riski laiterikkotilanteessa lisääntyy edelleen, kun Parikkalan jätevedet johdetaan siirtoviemäriin ja siirtoviemärin kapasiteetti on sen äärirajoilla suurten virtaamien aikana keväisin ja syksyisin.

17 Vaikutusten vertailu Edellisissä kohdissa esitettyjen vaikutusten vertailu on koottu taulukkoon 2. Vaihtoehtojen vaikutuksia eri tekijöiden osalta on verrattu muutoksina nykyiseen tilanteeseen. Pisteytyksessä on noudatettu seuraavaa skaalaa: merkittäviä positiivisia vaikutuksia ++ lieviä positiivisia vaikutuksia + ei merkittävää muutosta 0 lieviä negatiivisia vaikutuksia - merkittäviä negatiivisia vaikutuksia - - Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että vaikutusten vertailu on vain suunta antava ja monen tekijän osalta eri ihmisten ja eri osapuolten näkemykset voivat olla toisistaan poikkeavia. Tässä esitetyn vertailun perusteella eniten positiivisia merkintöjä saavat siirtoviemärivaihtoehdot VE 3 ja VE 4. Seuraavaksi eniten positiivisia merkintöjä saa vaihtoehto VE 2 eli uuden puhdistamon rakentaminen. Vaihtoehto VE 1 eli nykyisen puhdistamon saneeraus on vaikutusten osalta lähes neutraali, mikä on luonnollista, kun nykyinen toiminta säilytettään nykyisellä paikalla. Taulukko 2. Eri toteutusvaihtoehtojen vaikutusten vertailu Vaikutuksen kohde VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 Vesistöt Maankäyttö Ihmiset Liikenne Haju Luonto ja maisema Pohjavedet Rakentamisen aikaiset vaikutukset Alueellinen yhteistyö Toimintavarmuus Yhteensä

18 19 3. SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI 3.1 Suositukset ja hankkeen eteneminen Tässä esisuunnitelmassa on käsitelty tiivistetysti neljän eri Parikkalan jätevesienkäsittelyvaihtoehdon tekninen toteutettavuus, kustannusvertailu sekä vaikutusvertailu. Kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa (saneeraus ja uusi puhdistamo) säilyttävät jätevedenkäsittelyn Parikkalassa, joko nykyisen puhdistamon alueella tai uudessa sijoituspaikassa. Kahdessa jälkimmäisessä vaihtoehdossa (siirtoviemärit) jätevesienkäsittely poistuu kokonaan Parikkalasta ja jätevedet johdetaan siirtoviemärillä joko Savonlinnaan tai Imatralle käsiteltäväksi. Kustannusvertailun perusteella edullisimmat hankkeet ovat nykyisen puhdistamon saneeraus tai uuden puhdistamon rakentaminen. Näistä vaihtoehdoista vähiten epävarmuustekijöitä on uuden puhdistamon rakentamisessa. Vertailun kalleimmat vaihtoehdot ovat siirtoviemärilinjojen rakentaminen joko Savonlinnaan tai Imatralle. Myös näissä vaihtoehdoissa on vielä paljon epävarmuustekijöitä, koska siirtoviemärilinjat ovat kymmeniä kilometriä pitkiä ja maaston sekä asutuksen vaikutukset linjauksiin voivat vielä lisätä kustannuksia. Myös siirtoviemäreiden osalta merkittävä vaikutus on valtion avustuksilla, joiden saamisesta hankkeelle ei ole vielä mitään varmuutta ja vaikka hankkeille tulisikin avustusta, niin vielä ei ole tiedossa millä aikataululla hankeavustukset olisivat mahdollisia. Vaikutusarvioinnin perusteella siirtoviemärihankkeet lisäävät positiivisia vaikutuksia merkittävästi verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Tämä johtuu siitä, että nykyinen puhdistamotoiminta loppuu ja siihen liittyvä kuorma-autoliikenne, hajuhaitat, meluhaitat yms. vastaavat toiminnasta muodostuvat haitat poistuvat kokonaan. Jätevesien johtaminen suurempiin yksiköin lisää myös jätevesien käsittelyn tehokkuutta ja vapauttaa Parikkalan kunnan resursseja puhdistamon huoltotyöstä muihin vesihuollon töihin. Toki siirtoviemärin ja pumppaamoiden ylläpito säilyy edelleen Parikkalalla yhteistyössä Rautjärven kanssa. Vaikutusarvioinnin perusteella myös uuden puhdistamon rakentaminen lisää positiivisia vaikutuksia alueella tehostuneen käsittelyn ja optimoidun laitoksen myötä, jolloin ympäristöön ja asutukseen kohdistuvat haitat pystytään minimoimaan tehokkaammin kuin saneeraamalla vanhaa laitosta. Rakennettaessa Parikkalaan uusi jätevedenpuhdistamo tai saneerattaessa vanha laitos, on päätös hankkeen toteuttamisesta Parikkalan kunnan. Siirtoviemärihankkeissa Parikkalan kunnan lisäksi päätös siirtoviemärin toteuttamisesta tulee tehdä myös Rautjärvellä sekä Imatralla tai vaihtoehtoisesti Savonlinnassa. Parikkalan ja Savonlinnan päätöksellä pystytään lähtemään viemään Parikkalan ja Savonlinnan välistä siirtoviemärihanketta eteenpäin. Parikkalan ja Imatran välisen siirtoviemärihankkeen toteuttamiseksi hankkeessa tulee olla mukana Parikkalan lisäksi Rautjärvi ja Imatra. Parikkalan ja Rautjärven viemäriverkoston hulevesimääriä tulee pystyä vähentämään merkittävästi lähivuosina, riippumatta siitä mikä jätevesienkäsittelyvaihtoehto toteutetaan. Nykyisillä hulevesimäärillä siirtoviemärin ja puhdistamon rakentaminen tulevat tarpeettoman kalliiksi ja sama investointi kannattaa ennemmin tehdä verkostoon kuin puhdistamon tai siirtoviemärin lisäinvestoinniksi. Etenkin siirtoviemärivaihtoehdoissa on erittäin tärkeää saada minimoitua hulevesimäärät. Tällä on myös vaikutusta hankkeiden toteutusaikatauluihin, koska jätevedenkäsittelyn mitään vaihtoehtoa ei kannata alkaa toteuttamaan, ennen kuin hulevesimääriä verkostossa on saatu leikattua. Tämä voi viedä useamman vuoden. Taulukossa 3 on esitetty alustava etenemispolku joko nykyisen puhdistamon saneeraukselle tai uuden puhdistamon rakentamiselle sekä siirtoviemärin rakentamiselle. Etenemispolku lähtee siitä, että tehdään päätös jätevesienkäsittelyn selvityksen käynnistämisestä yleissuunnitelmatasolla v aikana, jonka jälkeen alkaa yleissuunnitelmavaihe. Yleissuunnitelman perusteella pystytään tekemään päätöksiä valittavasta toteutusvaihtoehdosta.

19 20 Uusi puhdistamo tai saneerattu nykyinen puhdistamo voisivat olla käytössä vuonna 2016, mikäli lupaprosesseissa ei tule merkittäviä viivytyksiä. Mikäli uusi puhdistamo rakennetaan muuhun sijaintipaikkaan kuin nykyisen puhdistamon alueelle, voi aikataulu venyä useammalla vuodella lupaprosessien ja valitusprosessien vuoksi. Siirtoviemärihankkeiden suunnittelu- ja urakka-ajat ovat pidempiä kuin puhdistamohankkeissa, koska linjapituudet ovat useiden kymmenien kilometrien pituisia. Linjan sijoitusten lupaprosesseihin tulee myös varata aikaa parikin vuotta. Aikataulullisesti suurin epävarmuustekijä liittyy siirtoviemäreiden avustuspäätöksiin. Avustuspäätökset voivat viedä isoissa hankkeissa useita vuosia ja optimistisestikin arvioituna urakkaa päästäisin toteuttamaan vuoden 2018 alussa aikaisintaan. Tällöin siirtoviemärilinjat voisivat olla käyttövalmiina vuoden 2020 loppuun mennessä. Aikatauluun vaikuttaa oleellisesti myös verkostosaneerauksen eteneminen ja hulevesimäärän vähentäminen viemäriverkostossa. Taulukko 3. Puhdistamon saneerauksen / uuden puhdistamon rakentamisen sekä siirtoviemärin rakentamisen etenemisaikataulu. Etenemisvaihe Puhdistamo Siirtoviemäri Päätös hankkeen aloittamisesta 09 / / 2013 Yleissuunnitelma valmis 02 / / 2014 Avustusten haku ja käsittely - 09 / Lupaprosessit Rakennussuunnittelu Urakka Käyttöönotto Tämän esiselvityksen perusteella kokonaistaloudellisesti tehokkain ja suositelluin vaihtoehto on uuden jätevedenpuhdistamon rakentaminen Särkisalmen nykyisen puhdistamon tontille (VE 2). Vaihtoehto sisältää kustannusten ja teknisen toteutettavuuden kannalta vähiten epävarmuustekijöitä. Tälle hankkeelle olisi suositeltavaa aloittaa tarkennetun yleissuunnitelman laatiminen. Kokonaistaloudellisesti toiseksi paras vaihtoehto olisi rakentaa siirtoviemäri Punkaharjun verkoston kautta Savonlinnaan (VE 3). Savonlinnassa Ramboll Finland Oy DI Jyri Rautiainen ins. (AMK) Teemu Heikkinen ins. (AMK) Ilari Lignell