Kirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus

Transkriptio

1 Kirkkonummen kunta

2 Kirkkonummen kunta SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 2 SUUNNITTELUN TAVOITE 2 3 MITOITUS Mitoitusperusteet Mitoitusvesimäärät 3 4 VESIJOHTOVERKOSTO Lapinkylän nykyinen pohjavedenottamo Painetasot Siirtovesijohto Veikkola-Lapinkylä Lapinkylän vedenottamon jakelualue Vesijohtoverkosto ja putkikoot Verkoston laitteet 5 5 JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI Viemäröintitapa Viemäriverkosto ja putkikoot Jätevedenpumppaamot 6 6 KUSTANNUSARVIO Lapinkylän osayleiskaava-alue Kauhalan alue Siirtolinja Veikkolaan + asutus linjan varrella Lapinkylän vedenottamon saneeraus 10 LIITEPIIRUSTUKSET Suunnitelmakartta, Lapinkylä ja Kauhala 1: Suunnitelmakartta, Siirtoviemäri Lapinkylä Haapajärvi-Veikkola 1:5000

3 Kirkkonummen kunta YLEISTÄ Tämä vesihuollon yleissuunnitelma koskee Kirkkonummen Lapinkylän, Kauhalan, Haapajärven ja Eerikinkartanon alueita. Tarkempi aluerajaus on esitetty liitekartoissa. Suunnittelualueen vesijohto- ja viemäriverkosto on tarkoitus liittää Kirkkonummen kunnan vesihuoltoverkostoon Veikkolassa. Veikkolasta jätevedet johdetaan edelleen rakennettua siirtoviemäriä pitkin Espooseen. Alueella ei ole nykyisin yhteistä vesihuoltoa, lukuun ottamatta Lapinkylän pohjavedenottamoa, johon on liittynyt noin kymmenen kiinteistöä. Lapinkylän kylä sijaitsee pohjavesialueella. Pohjavesialue kuuluu I luokkaan, eli se on määritelty vedenhankinnalle tärkeäksi pohjavesialueeksi. Pohjavesialueen antoisuudeksi on arvioitu 230 m 3 /d. Yhteisen viemäröinnin järjestäminen on erityisen tärkeää pohjavesien suojelun kannalta. Lisäksi pyritään vähentämään kuormitusta asutuksen ympäröimään Lapinkylänjärveen. Suunnittelualueen koko on noin 1650 ha. Lapinkylän alueelle on laadittu osayleiskaava vuonna Tämä alue on pääosin pientaloaluetta. Suunnittelualue noudattaa osayleiskaavan rajausta. Alueen vesihuolto on tarkoitus toteuttaa vesiosuuskunnan toimesta. Tällöin perustettava vesiosuuskunta huolehtii vesihuoltoverkostojen rakennussuunnittelusta ja rakennuttamisesta. Kauhalan alue voidaan sisällyttää osuuskunnan toimialueeseen. Veikkolasta Haapajärven kautta Lapinkylään kulkevien siirtojohtojen suunnittelusta ja rakennuttamisesta huolehtii Kirkkonummen kunta. Siirtolinjan varrella sijaitsevat kiinteistöt liittyvät suoraan Kirkkonummen kunnan vesihuoltolaitoksen verkostoon. Tämä osayleiskaava-alueen ulkopuolelle jäävä alue suunnittelualueesta on maatalousvaltaista pientaloaluetta. Lisäksi alueella sijaitsee muutamia hevostiloja. Suunnittelualueen korkein kiinteistö sijaitsee noin tasolla +60 (merenpinnasta), Lapinkylänjärven taso on noin +26. Matalimmillaan kiinteistöjä on noin tasolla SUUNNITTELUN TAVOITE Suunnittelun tavoitteena on laatia Lapinkylän, Haapajärven ja osalle Kauhalan alueilta vesihuollon yleissuunnitelma, jonka perusteella voidaan määritellä suunnittelukohteeseen parhaiten soveltuva viemäröintitapa ja selvittää mahdollisuudet käyttää vedenjakelussa Lapinkylän omaa vedenottamoa, sekä arvioida vesihuollon rakentamiskustannuksia. Vedenjakelu tulisi järjestää niin, että suunnittelualueella käytetään pääasiassa Lapinkylän omaa vedenottamoa, mutta veden johtaminen Veikkolan verkostosta tulisi olla myös mahdollista. Suunnitelma toimii lähtötietona suunnitelmaalueen vesihuollon rakentamisesta päättämiselle. Suunnitelmassa on esitetty vesi- ja viemärilinjojen runkojohdot. Viemärilinjaus on suunniteltu mittalinjaksi, vesijohdon sijainti on kartoissa viitteellinen. 3 MITOITUS 3.1 Mitoitusperusteet Vesihuoltoverkoston mitoituksen perustana käytetään suunnittelualueen kiinteistömäärää. Mitoitusvesimääriä laskettaessa, on jokaista kiinteistöä kohti laskettu 3 asukasta. Ominaiskulutuksena on sovittu käytettäväksi arvoa 150 l/as/d.

4 Kirkkonummen kunta Mitoitusvesimäärät Asukasmäärät Suunnittelualueella asuu nykyisin noin 840 asukasta. Tulevaisuudessa asukasmäärä kunnallistekniikan rakentamisen myötä luultavasti kasvaa jonkin verran. Alla olevassa taulukossa on kerrottu asukkaiden jakautuminen alueittain sekä arvioitu tulevaa asukasmäärää alueittain. Kiinteistöjen määrät on laskettu kunnalta saadusta karttaaineistosta. Taulukko 1. Suunnittelualueen asukasmäärä ja arvio tulevasta asukasmäärästä asu- Nykyinen kasmäärä Kiinteistöjen määrä Tuleva asukasmäärä osayleis- Lapinkylän kaava-alue Kauhala Haapajärvi Eerikinkartano Yhteensä Suunnittelualueen asukasmääräksi tulevaisuudessa arvioidaan noin Taulukko 3.1. Vedenkulutusarviot Nykytilanne Tuleva Asukasmäärä suunnittelualue) (koko Asukasmäärä (Lapinkylän osayleiskaavaalue + Kauhala) Keskimääräinen vuorokausikulutus m 3 /d (koko alue) Keskimääräinen vuorokausikulutus m 3 /d (Lapinkylä+Kauhala) Huipputuntikulutus m 3 /h (koko alue) Huipputuntikulutus m 3 /h (Lapinkylä+ Kauhala) ,5 18,8 (5,2 l/s) 30 (8,3 l/s)

5 Kirkkonummen kunta Huipputuntikulutusta arvioitaessa on käytetty vuorokausikäyttökertoimena arvoa k d = 1,8 ja tuntikäyttökertoimena arvoa k h = 2,5. Lapinkylän vedenottamolta ei pystytä toimittamaan vettä koko suunnittelualueelle. Haapajärven ja Eerikinkartanon alueille vesi toimitetaan Veikkolan verkostosta. 4 VESIJOHTOVERKOSTO 4.1 Lapinkylän nykyinen pohjavedenottamo Lapinkylän pohjavesiesiintymän kokonaisantoisuudeksi on arvioitu 230 m 3 /d. Alueella ei ole muita vedenottamoita Lapinkylän vedenottamon lisäksi. Vedenottamolle ei ole haettu ottolupaa, koska ottamolla pumpattava vesimäärä on nykyisellään pieni. Vedenottamon kapasiteetiksi on Vesihydron v.1997 tekemän Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelman mukaan arvioitu noin m 3 /d. Jos Lapinkylän pohjavesiesiintymää aletaan hyödyntämään vedenjakelussa laajemmin, tulee vedenottamon kapasiteetti selvittää. Myös toisen vedenottamon rakentaminen voi olla tarpeen väestömäärän kasvaessa. Vedenottamolta lähtee nykyisin noin 0.9 km pituinen DN 100 DN 63 vesijohto vesipostille. Vesijohtoon on liittynyt noin 10 kiinteistöä. Vedenottamolta lähtevää vettä ei käsitellä mitenkään. Vesi on hapanta, ph 5,5, (ohjearvo 6,5-9), mutta täyttää muuten talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Jos vettä aletaan jakaa koko Lapinkylän alueelle, on vesi alkaloitava ja desinfioitava. Desinfiointitavoiksi käyvät esimerkiksi UV-käsittely tai kloorin syöttö. UV-käsittely on vaivattomampaa eikä siihen liity yliannostuksen riskiä. Investointikustannukset ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat verrattuna klooraukseen. ph:n nosto voidaan hoitaa esimerkiksi lipeällä tai kalkilla. Lipeän käyttöön liittyy vaara yliannostuksesta ja sen käsittelyssä on sen syövyttävyyden takia noudatettava erityistä huolellisuutta. Kalkin käyttö on vaarattomampaa, mutta vaatii enemmän tilaa ja huoltotoimenpiteitä. Yleinen tapa nostaa ph:ta on kalkkikiven käyttö. Siihen ei liity yliannostuksen vaaraa ja se on lähes huoltovapaa. Kalkkikivi vaatii kontaktialtaan ja on sijoitettava katettuun tilaan. 4.2 Painetasot Lapinkylän pohjavedenottamolla maanpinnan taso on +28. Korkeimmat kulutuspisteet sijaitsevat noin tasolla +60. Kiinteistöjen vaatima painetaso on riippuvainen niiden korkeusasemasta ja putkihäviöistä kiinteistön ja vedenottamon välillä. Putkihäviöön vaikuttavat putken halkaisija ja putkessa kulkeva vesimäärä. Putkihäviön arvioinnissa on tässä käytetty arvoa 2m/km. Verkoston minimipainetaso kiinteistöjen kohdalla tulisi olla 2,5 bar eli 25 mvp. Jotta korkeimpiin paikkoihin saataisiin vettä riittävällä paineella, on painetaso pohjavedenottamolta lähtevässä syöttövesiputkessa oltava vähintään +90. Suunnitelmakarttoihin on merkitty alueet jotka sijaitsevat korkeammalla kuin Näillä alueilla sijaitseville kiinteistöille vesijohtoverkon painetaso ei ole riittävä, vaan on harkittava kiinteistökohtaisia paineenkorotusjärjestelyjä. Alueilla sijaitsee Lapinkylän osa-yleiskaava-alueella noin 10 asuttua kiinteistöä ja siirtolinjan varrella Haapajärven eteläpuolella ja kirkon lähistöllä muutama kiinteistö. 4.3 Siirtovesijohto Veikkola-Lapinkylä Vedenjakelun turvaamiseksi kaikissa tilanteissa on tarkoituksenmukaista rakentaa

6 Kirkkonummen kunta siirtovesijohto Veikkolasta Lapinkylään. Vesitornin korkeus Veikkolassa on +95. Matkaa vesitornilta Lapinkylään on noin 7,5 km. Lapinkylän kulutuspisteet sijaitsevat korkeimmillaan noin tasolla +60. Erillistä paineenkorotusta ei siirtolinjalle tarvita. Vesijohto on mitoitettava tarpeeksi väljäksi, jotta putkihäviöt eivät nouse yli 20 mvp ja paineet riittävät Lapinkylässä asti. Alustava vesijohdon koko DN 160. Kylmälän alueen tulevaksi asukasmääräksi on arvioitu noin 2000 asukasta. Tästä saadaan ominaiskulutuksen arvolla 150 l/as/d Kylmälän keskimääräiseksi vuorokausikulutukseksi 300 m 3 /d. Huipputuntikulutus on 50 m 3 /h. Kylmälän alueen vedenjakelua varten on Haapajärven eteläpuolelle Tampajantielle tehty varaus DN 160 vesijohdolle. Veden johtamiseksi Veikkolasta Kylmälään siirtovesijohto on tarpeen kasvattaa DN 200:ksi Tampajantien risteykseen asti. Tämä vaatii kuitenkin vesijohtoverkoston kapasiteetin tarkastelua ja mahdollisesti putkikokojen kasvattamista Veikkolan vesijohtoverkostossa. Suunnitelmissa siirtovesijohto on esitetty DN160:nä koko matkan Veikkolasta Lapinkylään. 4.4 Lapinkylän vedenottamon jakelualue Lapinkylän vedenottamolta ei riitä vettä johdettavaksi Veikkolan verkostoon. Vedenottamon jakelualueeksi on tässä rajattu Lapinkylän osayleiskaava-alue ja Kauhalan alue. Nykyisellä asukasmäärällä tarvittava vesimäärä on 100 m 3 /d. Tulevaisuudessa asukasmäärän kasvaessa vedentarpeen ennustetaan kasvavan 160:en m 3 /d. 4.5 Vesijohtoverkosto ja putkikoot Runkovesijohtoverkostoa on koko alueelle suunniteltu noin 35,5 km. Tästä 21,2 km sijaitsee Lapinkylän osa-yleiskaava-alueella, 5,7 km Kauhalan alueella ja loput siirtolinjalla Veikkolaan tai sen varrella. Osuuskunnan verkosto on suunniteltu rajautuvaksi jäteveden pumppaamo 5:een niin, että pumppaamo on kunnan verkoston puolella. Vesijohtoverkoston putkikoot on määritetty kappaleessa 3.2 laskettujen mitoitusvesimäärien perusteella. Eri alueiden vedenkulutusten osuus kokonaiskulutuksesta on arvioitu karkeasti kiinteistömäärän perusteella. Putkikoko on määritetty siten, että verkostossa painehäviöt pysyvät riittävän alhaalla, eikä tulisi tarvetta rakentaa erillisiä paineenkorotusasemia. Vesijohdon materiaali on PEH ja paineluokka PN 10. Verkostot ja alustavat putkikoot on esitetty suunnitelmakartoissa. Vesijohtoverkosto on suunniteltu noudattamaan jätevesiviemäriverkoston kanssa samoja linjauksia. 4.6 Verkoston laitteet Vesijohtoverkostoon ei ole suunniteltu ilmanpoistokaivoja, vaan on oletettu että ilma poistuu verkostosta tonttiliittymien kautta. Vesijohtoverkostoon rakennetaan sulkuventtiilit verkoston haarautumiskohtiin. 5 JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI 5.1 Viemäröintitapa Lapinkylän taajama-aluetta voidaan pitää tiiviinä pientaloalueena (yli 5 asuntoa/km). Muu osa suunnittelualueesta on pientalovaltaista haja-asutusaluetta. Viemärilinjat on pyritty suunnittelemaan tielinjauksia myötäillen. Linjat joudutaan tällöin rakentamaan joko tien alle tai kiinteistöjen rajalle. Osa suunnitelluista linjoista sijaitsee kiinteistöjen alueilla. Tällöin linjaukset on pyritty suunnittelemaan myötäilemään pellonreunoja ja kiinteistöjen rajalinjoja. Yleissuunnitelma on tehty yhdistellen kiinteistökohtaista paineviemärijärjestelmää ja

7 Kirkkonummen kunta viettoviemäröintiä linjapumppaamoineen. Tiheämmin asutut alueet on pyritty suunnittelemaan viettoviemäröintiä käyttäen, harvemmin asutut ja yksittäiset kiinteistöt liittyvät runkolinjoihin kiinteistökohtaisella paineviemäröinnillä. Siirtoviemäri Lapinkylästä Veikkolaan sisältää sekä paine- että viettoviemäriosuuksia. Viettoviemäriosuudet on pyritty suunnittelemaan niin, että runkolinjan varrella olevat kiinteistöt voivat liittyä niihin joko kiinteistökohtaisilla paineviemäreillä tai viettoviemäreillä. 5.2 Viemäriverkosto ja putkikoot Koko alueelle on suunniteltu yhteensä noin 35,5 km jätevesiviemärilinjaa. Paineviemäriä on noin 16,7 km ja viettoviemäriä noin 23,8 km. Paineviemäriä ja viettoviemäriä on samassa kaivannossa noin 3,9 km matkalla. Runkolinjojen putkikoot on määritetty mitoitusvesimäärien perusteella. Viemäriverkostot ja alustavat putkikoot on esitetty suunnitelmakartoissa. Suunnitelmakartoissa on esitetty runkoviemärit. 5.3 Jätevedenpumppaamot Viemäriverkosto sisältää 7 runkoverkon jätevedenpumppaamoa. 4 pumppaamoista sijaitsee Lapinkylän osayleiskaava-alueella, johon on kaavailtu vesiosuuskuntaa. 3 pumppaamoa sijaitsee siirtolinjalla Lapinkylästä Veikkolaan. Pumppaamoiden 6 ja 7 mitoitusvirtaamissa on huomioitu mahdolliset Kylmälän alueelta tulevat jätevedet. Pumppaamoiden sijainnit, mitoitusvirtaamat ja nostokorkeudet on esitetty suunnitelmakartoilla.

8 Kirkkonummen kunta KUSTANNUSARVIO Kustannusarviot eivät sisällä arvonlisäveroa. Kustannusarvioihin on huomioitu vesihuollon runkolinjat (vesijohto ja jätevesiviemäri). Kustannusarvio ei sisällä tonttiliittymien vaatimaa kaivua tontin alueella. Arvioissa esitetty tonttiliittymä kustannus sisältää vesi- ja viemärijohdon materiaalin ja kaivun runkolinjasta kiinteistön rajalle sekä vesijohdon sulkuventtiilin. Yhteiskustannukset sisältävät rakennussuunnittelun kustannukset. 6.1 Lapinkylän osayleiskaava-alue Kustannusarvio sisältää noin 21,2km vesihuoltolinjaa. vesijohdot (putkimateriaali) Yksikkö Määrä Yks.hinta Yhteensä VJ 160 PEH m VJ 110 PEH m VJ 63 PEH m vj-sulkuventtiili kpl jätevesiviemärit (putkimateriaali) PV 160 PEH m PV 110 PEH m PV 63 PEH m JV 200 M m JV 160 M m jätevesiviemärin tarkastuskaivo kpl maatyöt kaivamalla ja putkien asennus, viettoviemäriosuudet sis. as. alustan maatyöt louhimalla ja putkien asennus, viettoviemäriosuudet sis. as.alustan maatyöt kaivamalla ja putkien asennus, paineviemäriosuudet maatyöt louhimalla ja putkien asennus,paineviemäriosuudet kaivanto-m kaivanto-m kaivanto-m kaivanto-m jätevesipumppaamo kpl yleisen tienalitus tunkkaamalla/poraamalla kpl Yhteiskustannus ~25% Yhteensä tonttiliittymät kpl kiinteistökohtainen jätevesipumppaamo asennettuna kpl Runkolinjan rakennuskustannukset nykyisellä liittyjämäärällä (261 liittymää) Runkolinjan rakennuskustannukset tulevalla liittyjämäärällä (350 liittymää) /liittymä /liittymä

9 Kirkkonummen kunta Kauhalan alue Kauhalan alueen kustannusarvio sisältää noin 5,7 km vesihuoltolinjaa. vesijohdot (putkimateriaali) Yksikkö Määrä Yks.hinta Yhteensä VJ 110 PEH m VJ 63 PEH m vj-sulkuventtiili kpl jätevesiviemärit (putkimateriaali) PV 63 PEH m JV 160 M m jätevesiviemärin tarkastuskaivo kpl maatyöt kaivamalla ja putkien asennus, paineviemäriosuudet maatyöt louhimalla ja putkien asennus, paineviemäriosuudet maatyöt kaivamalla ja putkien asennus, viettoviemäriosuudet sis. as. alustan maatyöt louhimalla ja putkien asennus, viettoviemäriosuudet kaivanto-m kaivanto-m kaivanto-m kaivanto-m Yhteiskustannus ~25% Yhteensä tonttiliittymät kpl kiinteistökohtainen jätevesipumppaamo asennettuna kpl Runkolinjan rakennuskustannukset nykyisellä liittyjämäärällä (38 liittymää) Runkolinjan rakennuskustannukset tulevalla liittyjämäärällä (50 liittymää) /liittymä /liittymä

10 Kirkkonummen kunta Siirtolinja Veikkolaan + asutus linjan varrella Kustannusarvio sisältää noin 8,8 km vesihuoltolinjaa, joista noin 5 km on varsinaista runkolinjaa ja 3,8 haaralinjoja kiinteistöille. Veden johtaminen Veikkolasta Kylmälään vaatii runkovesijohdon koon kasvattamista 160:stä 200:ksi. Tätä ei ole huomioitu kustannusarviossa. Vesijohtokoon kasvattaminen vaatii vesijohtoverkoston kapasiteetin tarkastelua Veikkolan alueella. Lisäkustannus vesijohdon kasvattamisesta DN200:ksi Tampajantien risteykseen on noin 12 /m eli noin vesijohdot (putkimateriaali) Yksikkö Määrä Yks.hinta Yhteensä VJ 160 PEH m VJ 110 PEH m 12 0 VJ 63 PEH m vj-sulkuventtiili kpl jätevesiviemärit (putkimateriaali) PV 200 PEH m PV 160 PEH m PV 63 PEH m JV 200 M m JV 160 M m jätevesiviemärin tarkastuskaivo kpl maatyöt kaivamalla ja putkien asennus, viettoviemäriosuudet sis. as. alustan maatyöt louhimalla ja putkien asennus, viettoviemäriosuudet sis. as.alustan maatyöt kaivamalla ja putkien asennus, paineviemäriosuudet maatyöt louhimalla ja putkien asennus, paineviemäriosuudet kaivantom kaivantom kaivantom kaivantom jätevesipumppaamo (P5, P6 ja P7) kpl yleisen tienalitus tunkkaamalla/poraamalla kpl Yhteiskustannus ~25% Yhteensä tonttiliittymät kpl kiinteistökohtainen jätevesipumppaamo asennettuna kpl

11 Kirkkonummen kunta Lapinkylän vedenottamon saneeraus Lapinkylän vedenottamon veden alkalointi on suositeltavaa toteuttaa kalkkirouhetta käyttäen. Tunnin kontaktiaikaa käyttäen alkalointiyksikön kokoluokka on vähintään 10 m 3. Koska vedenkulutus ajoittuu pääasiassa päiväaikaan, on laitoksella oltava varastoallastilavuutta ainakin 30 m 3. Tarkoitukseen on saatavissa PE-muovirakenteisia laitteistoja. Prosessitila on 2,4 m:n PE-putkesta tehtynä kymmenen metriä pitkä. Prosessitilan jatkeena on pumppaamo- ja ohjauskeskustilat. Prosessitila rakennetaan maahan upotettuna tai maan päälle pengerrettynä. Laitos tarvitsee lisäksi lämmitetyn hoitorakennuksen. Laitos sisältää pumput, putkistot venttiileineen ja (ainakin varauksena) UV-putken veden desinfiointia varten. Laitoksen kustannusarvio on