Freelancereiden työmarkkinatutkimus 2016

Transkriptio

1 eiden työmarkkinatutkimus 1 Tutkimusjohtaja Sakari Nurmela Työnro: 1 TNS Gallup Oy, Miestentie 9 C, 1 Espoo Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen lupaa.

2 eiden työmarkkinatutkimus 1 Keskimääräinen vuosiansio nousi 4. euroon eiden keskimääräinen kokonaislaskutus oli. euroa vuonna 1. Keskimääräinen verotettava tulo oli 4. euroa. Palkkatutkimuksissa usein käytetty mediaani l. keskimmäinen luku jäi molemmissa tapauksissa keskiarvoa hieman pienemmäksi. Mediaanikokonaislaskutus asettui 9. ja verotettava mediaanitulo 1. euroon. Tutkimukseen osallistuneiden ilmoittamien tietojen perusteella freelancereiden keskimääräinen vuotuinen kokonaislaskutus on kahdessa vuodessa vähentynyt 4 eurolla. Verotettava tulo on samaan aikaan kasvanut euroa. Taulukko 1a. eiden kokonaislaskutus - 1 ( ) Aritm. ka Luvut perustuvat kaikkien vastanneiden ilmoitukseen. 4 vastaajaa antoi laskutustaan koskevia tietoja. Taulukko 1b. eiden verottajalle ilmoittama tulo - 1 ( ) Aritm. ka Luvut perustuvat kaikkien vastanneiden ilmoitukseen. 4 vastaajaa antoi laskutustaan koskevia tietoja. Raportin liitteenä olevista taulukoista käy ilmi eri freelancer-ryhmien kokonaislaskutukseen ja verotettavaan tuloon liittyvät tiedot (aritmeettiset keskiarvot sekä luvut fraktiileittain, =mediaani). Yhteenvedon omaisesti voidaan kuitenkin todeta mm., että naisten (.) ilmoittama verotettava tulo on pienempi kuin miesten (.). Sukupuolten välisen eron havaitsee myös kokonaislaskutuksesta: naisilla se oli ollut 1.9, kun miehet ilmoittivat keskimäärin. euron suuruisesta laskutuksesta.

3 Pääkaupunkiseutulaisten ansiot olivat keskimääräistä suuremmat,. euroa. Maakuntakeskuksissa asuvat olivat ilmoittaneet verottajalle tuloja.:lla, muilla paikkakunnilla asuvat 1. eurolla. Yritysmuodossa toimivien kokonaislaskutus keskimääräistä suurempi, verottajalle ilmoitettu tulo vaihtelee vähemmän toimintamuodon mukaan Kokonaislaskutus kasvaa siirryttäessä yhtiömäiseen toimintamuotoon. Ryhmään osakeyhtiö kuuluvilla laskutus oli 4. euroa. Toiminimellä työskennelleet ilmoittivat laskutuksekseen. euroa. Taulukko. Kokonaislaskutus ja verotettava tulo toimintamuodon mukaan ( ). Vero- Vero- Verokortilla kortilla kortilla itsenäinen työsuht. yht. Kokonaislaskutus Aritmeettinen keskiarvo Mediaani Verotettava tulo Aritmeettinen keskiarvo Mediaani Toimi- Osake- Osuusnimellä yhtiössä kunnassa Kokonaislaskutus Aritmeettinen keskiarvo Mediaani Verotettava tulo Aritmeettinen keskiarvo Mediaani Luvut perustuvat kaikkien vastanneiden ilmoitukseen. 4 vastaajaa laskutustaan koskevia tietoja. Verokortilla työskentelevien laskutus oli ollut pienempi, yhteensä 1. euroa. Verokortilla työsuhteisena toimineet ilmoittivat laskutuksekseen. euroa. Verokortilla itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivat kertoivat pienemmästä summasta, (9. ). Verotettava tulo erosi näiden ryhmien välillä vähemmän. Esim. osakeyhtiössä työskentelevien ilmoittama summa oli 4. ja toiminimellä operoivien. euroa. Verokortilla työskentelevien summat olivat suuremmat (yhteensä.1 euroa). Radio- ja tv -freelancereiden laskutus ja verotettavat tulot suuremmat kuin lehtityötä tekevien Lehdistöfreelancereiden verotettava tulo. oli vuonna 1 hieman pienempi kuin koko joukolla keskimäärin ( 4.). Sama pätee mediaanituloon, joka oli lehdistöllä. ja koko vastaajajoukolla 1.. Lehdistön keskimääräinen kokonaislaskutuskin. alitti koko vastaajajoukon keskiarvon (.). Myös lehdistön mediaanilaskutus. oli pienempi kuin koko joukolla keskimäärin ( 9.).

4 Taulukko a. Lehdistöfreelancereiden kokonaislaskutus ja verottajalle ilmoitettu tulo - 1 ( ). Kokonaislaskutus Aritm. ka Verotettava tulo Aritm. ka Radio- ja tv-freelancereiden kokonaislaskutus ja verotettava tulo olivat korkeammat kuin lehdistöfreelancereilla. Laskutusta ilmoitettiin kertyneen.4 euron verran. Radio- ja tvfreelancereiden keskimääräinen verotettava tulo oli ollut.4 euroa. Taulukko b. Radio/tv-freelancereiden kokonaislaskutus ja verottajalle ilmoitettu tulo - 14 ( ). Kokonaislaskutus Aritm. ka Verotettava tulo Aritm. ka Sähköiselle medialle työskentelevien laskutus suurempaa kuin sanomalehtityössä olevilla Valokuvaajien kokonaislaskutus nousi viime vuonna keskimääräistä suuremmaksi eli 4. euroon. Myös heidän verottajalle ilmoittamansa tulot ylittivät keskimääräisen, ollen.1 euroa.

5 4 Kääntäjien kokonaislaskutus oli ollut 41. euroa, verottajalle ilmoitetut tulot.. Toimittajien verotettava tulo oli pienempi kuin koko vastaajajoukolla yleensä ottaen (.). Sama pätee heidän kokonaislaskutukseensa ( 1.1). Lehdistölle ja verkkojulkaisuille toimittajan työtä tekevien kokonaislaskutus oli ollut 1.4 euroa, sähköiselle medialle työskentelevillä pienempi,. euroa. Ensin mainittujen verottajalle ilmoittama tulo oli ollut.9, jälkimmäisten 4. euroa. Yleisradiolle tai muulle sähköiselle medialle työskentelevät ilmoittivat laskutuksekseen suurempia lukuja kuin sellaiset freelancerit, joiden pääasialliset toimeksiantajat kuuluvat lehdistöön. Yleisradiolta toimeksiantonsa saavien kokonaislaskutus nousi 9. euroon, ansioiden oltua 4.1. muulle sähköiselle medialle toimivien vastaavat luvut olivat. ja.4 euroa. Pääasiassa sanomalehtityötä tekevät olivat laskuttaneet kokonaisuudessaan.1 euron verran ja ilmoittaneet verottajalle tulokseen.. Toimeksiantonsa pääasiassa aikakauslehdistä hankkineiden laskutus oli ollut. ja verottajalle ilmoitetut tulot 4. euroa. asiakaslehdistölle tai viestintätoimistoille palveluitaan tarjonneiden kokonaislaskutus oli ollut muuta lehdistöä hieman suurempi,. euroa. Kyseinen joukko kertoi verotettavan tulonsa olleen. euroa. Kun nämä kolme ryhmää yhdistää, pääsee selville pääosin lehdistölle työskennelleen joukon keskimääräisestä laskutuksesta ja tuloista. Ensin mainittu oli. ja jälkimmäinen.9 euroa. Mitä enemmän freelancereilla oli ollut toimeksiantajia, sitä suuremmaksi kokonaislaskutus oli noussut. Vuoden 1 aikana vain yhdelle toimeksiantajalle työtä tehneiden laskutus oli ollut keskimääräistä pienempi 1. euroa, kun esim. useammalle kuin kymmenelle toimeksiantajalle työskennelleiden vastaava summa oli noussut 4. euroon. Näiden ryhmien verottajalle ilmoittamat tulot erosivat huomattavasti vähemmän. Yhdelle toimeksiantajalle työskennelleillä ne olivat.1 ja yli 1 toimeksiantajan palveluksessa olleilla.4 euroa. Keskimääräiset kokonaiskulut tasan 1. euroa Ilmoitetut kokonaiskulut asettuivat 1. euroon. Kahdessa vuodessa kulut ovat nousseet noin neljä prosenttia. Taulukkoon 4 on merkitty kokonaiskulut vastaajan toimintamuodon mukaan. Yhtiömuodossa toimivilla ne ovat moninkertaiset muihin verrattuna. Osakeyhtiössä toimivien kulut olivat olleet 1. euroa, henkilöyhtiössä vielä korkeammat eli 1. euroa. Verokortilla toimivien kulut olivat pienemmät, yhteensä.9 euroa.

6 Taulukko 4. -toiminnasta aiheutuneet keskimääräiset kokonaiskulut toimintamuodon mukaan ( ). Vero- Vero- Verokortilla kortilla kortilla itsenäinen työsuht. yht. Aritmeettinen keskiarvo Toimi- Osake- Osuusnimellä yhtiössä kunnassa Aritmeettinen keskiarvo Luvut perustuvat kaikkien vastanneiden ilmoitukseen. vastaajaa antoi kulujaan koskevia tietoja. Naiset (.9) ilmoittivat pienempiä kuluja kuin miehet ( 1.). Eri-ikäisten ja maan eri osissa asuvien kuluissa ei sen sijaan ollut suuria eroja. Ylelle työskentelevät (.), käännösyrityksissä toimivat ( 1.) sekä laskutusyhtiön kautta operoivat ( ) ovat esimerkkejä niistä freelancereistä, joiden kulut olivat olleet keskimääräistä pienemmät. Valokuvaajat (.9), ohjelmatekniset (.) sekä useamman kuin kymmenen toimeksiantajan lukuun työskentelevät (.) puolestaan ilmoittivat keskimääräistä suuremmista kuluista. Pääosa tuloista journalistisesta freelancer-toiminnasta, kaksi viidestä tekee myös muita töitä Vastaajien tuloista keskimäärin prosenttia oli kertynyt journalistisesta freelancer-toiminnasta. Niiden merkitys on keskimääräistä suurempi ryhmään pääosin Yleisradio kuuluville. Heidän joukossaan freelancer-toiminnan osuus verotettavasta tulosta oli ollut prosenttia. sanomalehdistöltä toimeksiantonsa saavien vastaava luku oli prosenttia. Alle -vuotiaiden tuloista ne kattoivat prosenttia. Tutkimukseen osallistuneiden naisten tuloista journalistinen freelancer-toiminta muodosti prosentin osuuden. Miesten vastaava luku oli prosenttia. Yhteensä 9 prosenttia oli tehnyt myös muuta ansiotyötä kuin journalistisen alan freelancertyötä. Kaksi vuotta sitten vastaava joukko oli kooltaan prosenttia. Keskimääräistä useammin muuta ansiotyötä olivat tehneet mm. pienillä paikkakunnilla asuvat (4 %), henkilöyhtiössä toimivat (4 %) sekä valokuvaajat ( %). 9 prosenttia verokortilla toimivista työsuhteisista kertoi tehneensä muutakin kuin journalistista ansiotyötä. Käytännössä yhtä suuri osa verokortilla itsenäisenä ammatinharjoittajina toimivista (4 %) kertoi samasta.

7 it työskentelevät viikossa keskimäärin tuntia it käyttivät viime vuonna työntekoon keskimäärin tuntia viikossa eli saman verran kuin kaksi ja neljä vuotta sitten. Vastaava luku oli 1 4 ja tuntia. Vuonna työtä tehtiin keskimäärin 4 tuntia viikossa. 4 työmäärä oli tuntia. Verokortilla toimivat itsenäiset ammatinharjoittajat (jotka huolehtivat itse eläkemaksuistaan) olivat tehneet 9-tuntista työviikkoa. Vastaavaan kategoriaan kuuluvien työsuhteisten keskimääräinen viikkotyöaika oli ollut 4 tuntia. it toiminimellä ryhmään kuuluvat olivat tehneet tunnin työviikkoja. Toimeksiantajien määrä oli vaikuttanut työaikaan. Pisin se oli ollut niillä, jotka tekevät työtä useammalle kuin 1 toimeksiantajalle ( tuntia). Yhden toimeksiantajan lukuun työskentelevien keskimääräinen työviikko oli kestänyt 1 tuntia. Pääkaupunkiseudulla asuvat tekivät keskimäärin tuntia alan työtä vuonna 1. Maakuntakeskusten (1 tuntia) ja maaseutupaikkakuntien vastaajien ( tuntia) työaika oli ollut käytännössä samanmittainen. Vuosiloma kesti 4,9 ja pisin yhtenäinen lomajakso, viikkoa eiden vuosiloma oli kestänyt vuonna 1 keskimäärin 4,9 viikkoa. Pisin yhtäjaksoinen lomajakso oli puolestaan ollut, viikon mittainen. 44 -vuotiaat olivat pitäneet lomaa keskimäärin,4 viikkoa, -vuotiaat ja iäkkäämmät yhtä pitkään vuotiaiden loman kokonaispituus oli ollut,9 ja alle -vuotiaiden 4,4 viikkoa. Kun tilannetta tarkastelee toimintamuodon mukaan, havaitsee ennakkoperintärekisterissä olevien loman kestäneen, viikkoa. Verokortilla toimivista itsenäisten ammatinharjoittajien (4,9 viikkoa) loma oli kokonaisuudessaan kestänyt hieman kauemmin kuin työsuhteisten (4,4 viikkoa). Pääkaupunkiseudulla asuvien loma oli ollut keskimäärin, viikon mittainen, muualla Suomessa asuvien hieman lyhyempi. Usealle toimeksiantajalle työskentelevät olivat lomailleet kauemmin kuin etenkin ne, joilla oli ollut yksi toimeksiantaja. Jälkimmäisten vuosiloman kesto oli ollut,9 viikkoa. Mikäli toimeksiantajia oli ollut vähintään -1, loman kokonaiskesto oli ollut noin viisi ja puoli viikkoa. Jälkimmäisten pisin yhtenäinen lomajaksokin oli pitempi kuin ensin mainittujen. Vaihteluväli oli useammalle kuin 1 toimeksiantajalle työskentelevien, viikosta yhdelle toimeksiantajalle töitä tekevien,4 viikkoon. Pääkaupunkiseudulla asuvat kertoivat,1 viikon yhtenäisestä lomajaksosta. Muualla asuvilla se oli ollut lyhyempi: maakuntakeskuksissa, ja muilla paikkakunnilla, viikkoa. Alkuvuosi 1 ei tuonut suuria muutoksia Vastaajia pyydettiin arvioimaan vuoden 1 alkupuoliskon toimeksiantojen lukumäärää ja niistä maksettuja palkkioita suhteessa tilanteeseen vastaavana ajankohtana vuotta aikaisemmin.

8 Kaikkiaan 4 prosenttia totesi toimeksiantojen määrän pysyneen ennallaan. Aiempaa enemmän niitä on ollut 9 prosentilla. 4 prosenttia totesi toimeksiantojen lukumäärän vähentyneen edellisvuodesta. Kun vastaajat aiemmassa tutkimuksessa vertasivat kevään 1 tilannetta vastaavaan aikaan vuonna 14, prosenttia kertoi vähentyneistä toimeksiannoista. Silloin niitä oli ollut enemmän 1 prosentilla, kun 44 prosentilla tilanne oli pysytellyt ennallaan. Palkkioiden määrä on pysynyt valtaosalla muuttumattomana. Kaikkiaan 9 prosenttia totesi, että tilanne on osapuilleen entinen. Viidellä prosentilla toimeksiannoista maksettavien palkkioiden määrät ovat kasvaneet ja seitsemällä pienentyneet. 14 prosenttia totesi tilanteen tältä osin vaihtelevan. Kaksi vuotta sitten prosenttia raportoi pienentyneistä palkkioista ja kolme prosenttia siitä, että tilanne vaihtelee. Neljän prosentin palkkioiden määrät olivat silloin kasvaneet. Taulukko a. Toimeksiantojen määrä alkuvuonna 1 verrattuna vastaavaan ajankohtaan 1 (%) Vähiten Eniten ansaitseva ansaitseva Kaikki 1 % 1 % On ollut enemmän... 9 (1/1/1) (1/1/9) 9 (/ /1) Osapuilleen entisellään... 4 (44/4/4) (/1/) (44//4) On ollut vähemmän... 4 (/4 / ) 4 (9/4/1) (9//) Taulukko b. Toimeksiannoista maksettavien palkkioiden määrät alkuvuonna 1 verrattuna vastaavaan ajankohtaan 1 (%) Vähiten Eniten ansaitseva ansaitseva Kaikki 1 % 1 % Kasvaneet... ( 4 / 9 /1) 11 ( / /1) ( / /1) Osapuilleen entiset... 9 (1//) (/9/4) 1 (/9/) Pienentyneet... (/1/1) (//1) 14 (1//) Osa noussut, osa pienentynyt ( / / ) 1 (4//--) 14 ( 4 / / ) Yllä oleviin taulukoihin (taulukot a ja b) on merkitty koko joukon lisäksi vähiten ja eniten ansaitsevan kymmenen prosentin arviot tilanteesta (suluissa vastaavat arviot 1, ja 11). Vähiten ansaitsevista keskimääräistä useammalla on ollut vähemmän toimeksiantoja. Toisaalta osalla heistä toimeksiannosta maksettavien palkkioiden määrä on hieman kasvanut. Työ antaa runsaasti henkistä tyydytystä, enemmistö melko tyytyväinen aineelliseen hyvinvointiinsa ja töiden jatkuvuuteen eiden enemmistö kertoi olevansa vähintään melko tyytyväinen työtään ja elinolosuhteitaan koskeviin asioihin.

9 Etenkin henkinen hyvinvointi tyydyttää monia. Kolme neljästä ( %) on siihen vähintään melko tyytyväinen tällä hetkellä. Töiden jatkuvuus ja aineellinen hyvinvointi tyydyttävät harvempia. Hieman useampi kuin joka toinen ( %) on niihin tyytyväinen. Mielipiteet henkisestä hyvinvoinnista ovat entisenlaiset. Kolme neljäsosaa tutkimuksiin osallistuneista on jo pitkään ollut siihen vähintään melko tyytyväinen. Tyytyväisyys aineelliseen hyvinvointiin ja töiden jatkuvuuteen väheni tutkimus tutkimukselta huomattavasti vuonna mitatuista huippuluvuista. Nyt tilanne muuttui, sillä tyytyväisten osuus hieman kasvoi edellisestä mittauksesta. Joka kolmannen sopimus perustuu toimeksiantajan ehtoihin, enemmistöllä neuvotteluvaraa Joka kolmannen mahdollisuudet neuvotella sopimusehdoista ovat heikot tai olemattomat. Kaikkiaan prosenttia totesi oman sopimuksensa perustuvan toimeksiantajan ehtoihin, jotka ovat joustamattomat. prosentilla sopimus perustuu toimeksiantajan ehtoihin, joista on mahdollista neuvotella juttu- tai keikkakohtaisesti. Vain seitsemän freelancer-journalistia sadasta pystyy laatimaan sopimusehtonsa itse. Viidesosa palkansaajakassan jäsen Yhteensä 4 prosenttia kertoi olevansa YEL -vakuutusvelvollinen. Heistä valtaosa (koko joukosta 1 %) oli ottanut vakuutuksen. Lisäksi asiaa tarkasteltiin mm. pääasiallisen toimintamuodon mukaan. Ryhmään freelancer ennakkoperintärekisterissä, mutta ilman toiminimeä tai yhtiötä kuuluvista prosenttia kertoi ottaneensa vakuutuksen. 9 prosenttia toiminimellä operoivista kertoi samasta. lehdistölle työskentelevistä YEL -vakuutusvelvollisia oli ja pääosin radion ja television lukuun toimivista prosenttia. Joka viides ( %) kertoi kuuluvansa palkansaajakassaan (esim. Finka), 1 prosenttia yrittäjäin työttömyyskassaan. Tyytyväisyys SJL:ään kohtaan kasvanut, useampi kuin joka toinen pitää liittoa vähintään melko hyvänä freelancereiden edunvalvojana Yhteensä prosenttia antoi Suomen Journalistiliitolle vähintään melko hyvän arvosanan freelancerjäsentensä etujen ajamisesta. 1 prosenttia arvioi liiton onnistuneen erittäin hyvin. 1 prosentin mielestä toiminnassa on onnistuttu melko hyvin. Tyytyväisyys liittoon koheni nyt ensimmäisen kerran 1-luvulla. Kolmessa edellisessä tutkimuksessa se oli joka kerta heikentynyt tasaisesti.

10 9 Kaksi vuotta sitten tyytyväisiä löytyi 4 prosenttia. Silloinkin liitolle positiivista palautetta antaneita oli enemmän kuin, jolloin vain prosenttia koki liiton kykenevän toimimaan melko hyvin freelancer-jäsentensä tavoitteiden suuntaisesti. Tyytyväisiä löytyy tällä hetkellä yli kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin vuonna. Valtaosa haluaa jatkaa freelancerina eiden enemmistö, prosenttia, työskentelisi jatkossakin mieluiten freelancerpohjalta. Työsuhde kiinnostaa vajaata viidesosaa (1 %). Tässä suhteessa freelancerit ovat kuten ennenkin: em. prosenttiosuudet ovat lähes samat kuin kaksi vuotta sitten. Juuri kukaan ei haluaisi pois journalismin parista. Vain kuusi prosenttia havittelee pääsystä työsuhteiseksi jollain toisella alalla. Eläke maistuisi yhdelle sadasta. Varsinkin ennakkoperintärekisterissä ja toiminimellä työskentelevät freelancerit pitävät nykyistä toimintamuotoaan hyvänä, eivätkä havittele sen vaihtamista. Mitä useammalle toimeksiantajalle työskentelee, sitä todennäköisemmin haluaa jatkaa freelancerina. Keskimääräistä useampi alle -vuotias - vuotta freelancer työtä tehnyt sekä harvemmalle kuin viidelle toimeksiantajalle työskentelevä olisi mieluiten työsuhteinen journalistisella alalla. Silti suurin osa näistäkin ryhmistä haluaa olla freelancer. Vastaajien keski-ikä 4 vuotta, freelancereina toimittu keskimäärin 1 vuotta Pääosa vastanneista, prosenttia, tekee toimittajan töitä. Joka kymmenes on valokuvaaja. Jäljelle jäävä joukko koostuu lähinnä kääntäjistä, graafikoista sekä ohjelmateknisessä työssä toimivista. Vastaajista on naisia prosenttia. Heistä toimittajana työskentelee prosenttia, kun miehistä 1 prosenttia toimii vastaavasti. Taulukko. Vastaajien ikäjakautuma (%). % n Alle vuotta ja enemmän... 4 Kyselyyn vastanneet freelancerit ovat keskimäärin 4 -vuotiaita. Kuten oheisesta taulukosta havaitsee, freelancereita on kaikissa ikäluokissa. Alle -vuotiaita joukosta on selvä vähemmistö. Journalistista free-kokemusta joukolta löytyy keskimäärin vuotta. Hajonta on kuitenkin suurta. Todellisuudessa freelancereiden kokemus free -töistä vaihtelee aika tavalla. Useampi kuin joka neljäs on ollut freelancer vajaat viisi vuotta. Toisaalta joka kolmas on tehnyt kyseisiä töitä yli 1 vuotta.

11 1 Taulukko. Kokemus journalistin työstä (%). % n Enintään vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Yli vuotta... 4 Luonnollisesti jo joukon fyysisen iän jakautuminen aiheuttaa myös melkoista vaihtelua journalistista työtä koskevan kokemuksen jakautumisessa. Journalistisella alalla on oltu keskimäärin vuotta. Taulukko. Kokemus journalistin työstä (%). % n Enintään vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Yli vuotta... Enemmistö ( %) työskentelee lehdistön lukuun. Tämä joukko jakaantuu siten, että selvästi suuremman osan ( % koko joukosta) toimeksiantajana on pääosin aikakauslehdistö. sanomalehdille työtä tekee 1 prosenttia koko joukosta, prosenttia asiakaslehdille ja viestintätoimistolle. 1 prosenttia työskentelee pääosin Yleisradiolle, viisi prosenttia muulle sähköiselle medialle. Radio ja televisio ovat yhtä tärkeä työnantaja prosentille, lehdistö ja Yleisradio yhtä monelle. Kolme prosenttia keskittyy verkkotoimittamiseen. Neljän prosentin työt ovat pääosin kustannustoimittamista. Enemmistöllä ( %) oli ollut vuonna 1 kahdesta viiteen toimeksiantajaa. prosenttia oli työskennellyt vain yhden tahon laskuun. prosentilla oli ollut -1 toimeksiantajaa, joka kymmenennellä (1 %) useampia. Taulukko 9. Toimeksiantajien lukumäärä (%). Lehdistö RTV Kaikki % % % Yksi Yli Radio- ja tv- freelancerit olivat työskennelleet lukumääräisesti selvästi harvemmille toimeksiantajille kuin lehdistöfreet. Ensin mainituista 44 prosentilla oli ollut vain yksi ja yhtä monella kaksi tai useampia toimeksiantajia. Jälkimmäisistä prosenttia oli työskennellyt enintään viiden tahon lukuun.

12 11 Puolet ( %) kyselyyn osallistuneista freelancereista asuu pääkaupunkiseudulla. 4 prosenttia on kotoisin maakuntakeskuksesta, prosenttia muulta paikkakunnalta. verokortilla tyypillisin toimintamuoto Runsas kolmannes sijoittaa itsensä ryhmään freelancer verokortilla. Näistä 1 prosenttia on itsenäisiä ammatinharjoittajia (huolehtivat itse eläkemaksuistaan), 9 prosenttia työsuhteisia (työnantaja maksaa eläkemaksut). Kaikkiaan 4 prosenttia käyttää toiminimeä. Prosentti toimii henkilöyhtiön (Ay, Ky) suojissa ja 9 prosenttia osayhtiössä. Osuuskunnassa on kuusi prosenttia (heistä 4 % liiton Mediakunnassa, 4 % muussa osuuskunnassa). Kaksi prosenttia toimii laskutusyhtiön kautta, prosentti sekä verokortilla että yhtiömuodossa. Tutkimuksen toteuttamisesta ja tarkoituksesta Tutkimuksessa selvitettiin faktatietoja journalistisessa freelancer -työssä toimivien työoloista, palkkioiden suuruudesta sekä työajoista ja -määristä. Lisäksi freelancerit pääsivät arvioimaan eräitä omaan työhönsä ja elinolosuhteisiinsa liittyviä seikkoja ja kertomaan mielipiteensä Suomen Journalistiliiton kyvystä toimia freelancer - jäsentensä tavoitteiden mukaisesti. SJL on koonnut tietoja jäsentensä palkkauksesta kahden vuoden välein toteutetuilla työmarkkinatutkimuksilla. Tutkimus kohdistettiin nyt kahdeksannen kerran ainoastaan järjestön freelancerjäseniin. Tutkimuksella kerättävillä tiedoilla on tärkeä rooli freelancereiden edunvalvonnassa: sen avulla pyritään saamaan mahdollisimman tarkkaa tietoa freelancereiden ansioista ja niissä tapahtuneista muutoksista sekä mm. työn sivukuluista, työajoista, lomista ja toimintamuodoista. Lisäksi freelancereiden jäsenmaksut määräytyvät tämän tutkimuksen perusteella. Tutkimuksen suunnittelu on tapahtunut yhteistyössä liiton freelancer-osastojen kanssa ja käytännön toteutuksesta on jokaisella kerralla vastannut Kantar TNS Oy (joka aiemmin tunnettiin nimillä TNS Gallup Oy sekä Suomen Gallup Oy). Kutsu Internet -tutkimukseen lähetettiin huhtikuussa 1 sähköpostitse kaikille sellaisille Suomen Journalistiliiton freelancer -jäsenille, joilla on liiton rekisterissä sähköpostiosoite. Lähetys ajoitettiin tarkoituksella siten, että mahdollisimman moni pystyisi hyödyntämään veroilmoituksessa ilmoittamiaan rahamäärätietoja. Tämän arveltiin sekä helpottavan tutkimukseen vastaamista että tuottavan tarkempia tietoja, kun ilmoitettavat luvut eivät olisi pelkästään muistinvaraisia. Näin on toimittu aikaisemminkin. Tutkimuksen tulokset perustuvat 1 henkilön vastauksiin. Heistä 4 kertoi kokonaislaskutukseensa ja kuluihinsa liittyviä tietoja.

13 LIITEKUVAT 1

14 JOURNALISTISEN FREELANCER-TOIMINNAN OSUUS VEROTETTAVASTA TULOSTA VUONNA 1 (%) % % 4% % % 1% Nainen Mies Alle Pääkaupunkiseutu Maakuntakeskus Muu paikkakunta Max vuotta freenä - vuotta -1 vuotta 11-1 vuotta 1- vuotta yli vuotta Yksi toimeksiantaja 1 Yli verokortilla - itsenäinen verokortilla - työsuhteinen ennakkoperintärekisterissä toiminimellä henkilöyhtiössä (AY, Ky) 1

15 14 KESKIMÄÄRÄINEN VIIKKOTUNTIMÄÄRÄ 1 (h) 1 4 Nainen Mies Alle Pääkaupunkiseutu Maakuntakeskus Muu paikkakunta 1 Max vuotta freenä - vuotta -1 vuotta 11-1 vuotta 1- vuotta yli vuotta 1 4 Yksi toimeksiantaja 1 Yli 1 1 verokortilla - itsenäinen verokortilla - työsuhteinen ennakkoperintärekisterissä toiminimellä henkilöyhtiössä (AY, Ky) 9 4 4

16 1 LOMIEN KESTO VUOSINA - 1 (viikkoa) 1 4 Vuosiloma Pisin yhtenäinen lomajakso,9 4, 4,1 4, 4, 4,1,,,,1,1,,,,1 4,

17 1 VUOSILOMAN KESTO 1 (viikkoa) 1 4 4,9 Nainen Mies 4,, Alle ,9 4,4,4,4 Pääkaupunkiseutu Maakuntakeskus Muu paikkakunta 4,4 4,, Max vuotta freenä - vuotta -1 vuotta 11-1 vuotta 1- vuotta yli vuotta 4, 4,, 4,4 4,4,4 Yksi toimeksiantaja 1 Yli 1,9 4,,, verokortilla - itsenäinen verokortilla - työsuhteinen ennakkoperintärekisterissä toiminimellä henkilöyhtiössä (AY, Ky) 4,9 4,4, 4, 4,

18 1 PISIN YHTENÄINEN LOMAJAKSO 1 (viikkoa) 1 4, Nainen Mies,, Alle ,4,1,4, Pääkaupunkiseutu Maakuntakeskus Muu paikkakunta,,,1 Max vuotta freenä - vuotta -1 vuotta 11-1 vuotta 1- vuotta yli vuotta,,,9,,, Yksi toimeksiantaja 1 Yli 1,4,,, verokortilla - itsenäinen verokortilla - työsuhteinen ennakkoperintärekisterissä toiminimellä henkilöyhtiössä (AY, Ky),1,,,,4

19 1 TOIMEKSIANTOJEN MÄÄRÄ VERRATTUNA VASTAAVAAN AJANKOHTAAN VIIME VUONNA (%) % 1% % % 4% % Toimeksiantoja on ollut tänä vuonna enemmän Toimeksiantojen määrä on pysynyt osapuilleen ennallaan Toimeksiantoja on ollut tänä vuonna vähemmän Aloittanut freelancerina vuoden 1 aikana 1 Ei osaa sanoa TOIMEKSIANNOISTA MAKSETTUJEN PALKKIOIDEN MÄÄRÄ VERRATTUNA VIIME VUONNA VASTAAVAAN AJANKOHTAAN SAATUIHIN (%) % % 4% % % Palkkioiden määrät ovat pääasiassa/useimmiten kasvaneet Palkkioiden määrät ovat pysyneet osapuilleen ennallaan 9 Palkkioiden määrät ovat pääasiassa/useimmiten pienentyneet Osa palkkioista on noussut ja osa laskenut 14 Ei osaa sanoa

20 TYYTYVÄISYYS ERÄISIIN TYÖTÄ JA ELINOLOSUHTEITA KOSKEVIIN ASIOIHIN (%) Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Ei osaa sanoa Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön % % 4 % % % 1 % Henkinen hyvinvointi yleensä Aineellinen hyvinvointi (ansiotaso, palkkiot) yleensä 1 14 Töiden jatkuvuus 1 4 TYYTYVÄISYYS ERÄISIIN TYÖTÄ JA ELINOLOSUHTEITA KOSKEVIIN ASIOIHIN - 1. ERITTÄIN TYYTYVÄINEN+MELKO TYYTYVÄINEN -OSUUDET (%) % % 4% % % 1% Henkinen hyvinvointi yleensä Töiden jatkuvuus Aineellinen hyvinvointi yleensä

21 TYYTYVÄISYYS ERÄISIIN TYÖTÄ JA ELINOLOSUHTEITA KOSKEVIIN ASIOIHIN: henkinen hyvinvointi yleensä (%) Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Ei osaa sanoa Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön % % 4 % % % 1 % Nainen Mies Alle Pääkaupunkiseutu Maakuntakeskus Muu paikkakunta Max vuotta freenä - vuotta -1 vuotta 11-1 vuotta 1- vuotta yli vuotta Yksi toimeksiantaja 1 Yli verokortilla - itsenäinen verokortilla - työsuhteinen ennakkoperintärekisterissä toiminimellä henkilöyhtiössä (AY, Ky)

22 1 TYYTYVÄISYYS ERÄISIIN TYÖTÄ JA ELINOLOSUHTEITA KOSKEVIIN ASIOIHIN: aineellinen hyvinvointi yleensä (%) Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Ei osaa sanoa Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön % % 4 % % % 1 % 1 14 Nainen Mies Alle Pääkaupunkiseutu Maakuntakeskus Muu paikkakunta Max vuotta freenä - vuotta -1 vuotta 11-1 vuotta 1- vuotta yli vuotta Yksi toimeksiantaja 1 Yli verokortilla - itsenäinen verokortilla - työsuhteinen ennakkoperintärekisterissä toiminimellä henkilöyhtiössä (AY, Ky)

23 TYYTYVÄISYYS ERÄISIIN TYÖTÄ JA ELINOLOSUHTEITA KOSKEVIIN ASIOIHIN: töiden jatkuvuus (%) Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Ei osaa sanoa Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön % % 4 % % % 1 % 1 4 Nainen Mies Alle Pääkaupunkiseutu Maakuntakeskus Muu paikkakunta Max vuotta freenä - vuotta -1 vuotta 11-1 vuotta 1- vuotta yli vuotta Yksi toimeksiantaja 1 Yli verokortilla - itsenäinen verokortilla - työsuhteinen ennakkoperintärekisterissä toiminimellä henkilöyhtiössä (AY, Ky)

24 KUINKA HYVIN PYSTYY NEUVOTTELEMAAN SOPIMUSEHDOISTA (%) Sopimus perustuu toimeksiantajan ehtoihin, joista voidaan neuvotella juttu- tai keikkakohtaisesti Sopimus perustuu toimeksiantajan ehtoihin, jotka ovat joustamattomat % % 4% % Laatii sopimusehdot itse Ei osaa sanoa 4 YEL-VAKUUTUSVELVOLLISUUS JA VAKUUTUKSEN OTTAMINEN (%) % % 4% % On vakuutusvelvollinen ja ottanut vakuutuksen 1 On vakuutusvelvollinen, ei ole ottanut vakuutusta Ei ole vakuutusvelvollinen 4 TYÖTTÖMYYSKASSAAN KUULUMINEN (%) % % 4% % Kuuluu palkansaajakassaan (esim. Finkaan) Kuuluu yrittäjäin työttömyyskassaan 1 Ei kuulu

25 4 KÄSITYKSET SJL:N KYVYSTÄ TOIMIA FREELANCER -JÄSENTENSÄ TAVOITTEIDEN SUUNTAISESTI (%) Erittäin hyvin Melko hyvin Ei hyvin eikä huonosti Ei osaa sanoa Melko huonosti Erittäin huonosti % % 4 % % % 1 %

26 KÄSITYKSET SJL:N KYVYSTÄ TOIMIA FREELANCER -JÄSENTENSÄ ETUJEN SUUNTAISESTI (%) Erittäin hyvin Melko hyvin Ei hyvin eikä huonosti Ei osaa sanoa Melko huonosti Erittäin huonosti % % 4 % % % 1 % Nainen Mies Alle Pääkaupunkiseutu Maakuntakeskus Muu paikkakunta Max vuotta freenä - vuotta -1 vuotta 11-1 vuotta 1- vuotta yli vuotta Yksi toimeksiantaja 1 Yli verokortilla - itsenäinen verokortilla - työsuhteinen ennakkoperintärekisterissä toiminimellä henkilöyhtiössä (AY, Ky)

27 MIELUISIN TYÖSKENTELYMUOTO (%) Työsuhteinen Työsuhteinen muulla alalla Eläkkeellä Ei osaa sanoa % % 4 % % % 1 % 1 Nainen Mies Alle Pääkaupunkiseutu Maakuntakeskus Muu paikkakunta Max vuotta freenä - vuotta -1 vuotta 11-1 vuotta 1- vuotta yli vuotta Yksi toimeksiantaja 1 Yli verokortilla - itsenäinen verokortilla - työsuhteinen ennakkoperintärekisterissä toiminimellä henkilöyhtiössä (AY, Ky)

28 Kokonaislaskutus 1 Sukupuoli Ikä Asuinpaikkakunnan tyyppi Naiset Miehet Alle Pääkaupunkiseutu Maakuntakeskus Keskiarvo n=4 n=14 n=4 n= n= n=4 n= n=1 n=4 n=49 Verotettava tulo 1 Muu paikkakunta Pääkaupunkiseutu Maakuntakeskus Muu paikkakunta Naiset Miehet Alle Keskiarvo n=1 n=1 n= n= n= n= n= n= n=4 n=4

29 Kokonaislaskutus 1 Toimiala sanomalehdistö aikakauslehdistö asiakaslehdistö tai viestintätoimistot lehdistö (yht.) verkkotoim. kustannustoim. käännösyritykset Yle muu sähköinen media Yhtä paljon Yle ja muu sähk. media Keskiarvo n=4 n= n= n=41 n= n= n=9 n= n= n=1 n= n= Jokin muu Verotettava tulo 1 sanomalehdistö aikakauslehdistö asiakaslehdistö tai viestintätoimistot lehdistö (yht.) verkkotoim. kustannustoim. käännösyritykset Yle muu sähköinen media Yhtä paljon Yle ja muu sähk. media Keskiarvo n=1 n= n= n= n=111 n=4 n= n=1 n=1 n= n=4 n=1 Jokin muu

30 Kokonaislaskutus 1 Toimintamuoto verokortilla (työsuh verokortilla ja yhtiö verokortilla (itsenäinen) teinen) verokortilla (yht.) toiminimellä osakeyhtiössä osuuskunnassa henkilöyhtiössä Laskutusyhtiön kautta muodossa Muu Keskiarvo n=4 n=4 n= n= n= n=1 n=1 n= n= n= n= Verotettava tulo 1 verokortilla (työsuh verokortilla ja yhtiö verokortilla (itsenäinen) teinen) verokortilla (yht.) toiminimellä osakeyhtiössä osuuskunnassa henkilöyhtiössä Laskutusyhtiön kautta muodossa Muu Keskiarvo n=1 n=9 n=4 n= n=4 n=1 n= n= n= n=1 n=

31 Kokonaislaskutus 1 Pääasiallinen tehtävänimike Säännöllisten toimeksiantajien lukumäärä 1 Toimittaja (lehdistö, verkkojulkaisut) Toimittaja (sähköinen media) Toimittaja (yht.) Valokuvaaja Ohjelmatekninen Graafikko/ graafinen suunnittelija /AD Kääntäjä, suomentaja Kustannustoimittaja Muu 1 1 Yli 1 Keskiarvo n=4 n=114 n=14 n=1 n=1 n= n= n=1 n=4 n= n= n=1 n=1 n= Verotettava tulo 1 Toimittaja (lehdistö, verkkojulkaisut) Toimittaja (sähköinen media) Toimittaja (yht.) Valokuvaaja Ohjelmatekninen Graafikko/ graafinen suunnittelija /AD Kääntäjä, suomentaja Kustannustoimittaja Muu 1 1 Yli 1 Keskiarvo n=1 n=9 n=11 n=1 n= n= n= n=1 n=4 n=11 n= n= n=4 n=

32 Kokonaislaskutus 1 (RTV) n= n=1 n=4 n=14 Verotettava tulo 1 (RTV) Pääasiallinen tehtävänimike (RTV) Toimittaja Ohjelmatekninen Kääntäjä/ suomentaja Keskiarvo Ohjelmatekninen Kääntäjä/ (RTV) Toimittaja suomentaja Keskiarvo n= n= n=4 n=11

33 Kokonaislaskutus 1 (RTV poislukien) Toimintamuoto (pl. RTV) Itsenäinen ammatinharjoittaja Toiminimellä Yhtiömuodossa Osuuskuntafreelancer Keskiarvo n=1 n=44 n= n=1 n= Verotettava tulo 1 (RTV poislukien) (pl. RTV) Itsenäinen ammatinharjoittaja Toiminimellä Yhtiömuodossa Osuuskuntafreelancer Keskiarvo n=141 n= n=4 n=1 n=

34 Kulut 1 Pääkaupunkiseutkeskukakunta Maakunta Muu paik Naiset Miehet Alle Kulut 1 asiakaslehdistö tai viestintätoi muu sähköinen sanomalehdistö aikakauslehdistmistot lehdistö (yht.) verkkotoim. kustannustoim. käännösyritykset Yle media Yhtä paljon Yle ja muu sähk. media Jokin muu Kulut 1 verokortilla (työsuh verokortilla ja yhtiö verokortilla (itsenäinen) teinen) verokortilla (yht.) toiminimellä osakeyhtiössä osuuskunnassa henkilöyhtiössä Laskutusyhtiön kautta muodossa Muu Kulut 1 Toimittaja (lehdistö, verkkojulkaisut) Toimittaja (sähköinen media) Toimittaja (yht.) Valokuvaaja Ohjelmatekninen Graafikko/ graafinen suunnittelija /AD Kääntäjä, suomentaja Kustannustoimittaja 1 toimeksiantaja toimeksiantajaa 1 toimeksiantajaa Yli 1 toimeksiantajaa