SJL:n työmarkkinatutkimus 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SJL:n työmarkkinatutkimus 2014"

Transkriptio

1 SJL:n työmarkkinatutkimus 2014 Yksikönjohtaja Sakari Nurmela Työnro: TNS Gallup Oy, Miestentie 9 C, Espoo Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen lupaa.

2

3 Sisällys sivu 1 Johdanto Liiton jäsenten ansiot huhtikuussa Lehdistön palkat Yleisradion palkat Ansioiden muuttuminen Ansioiden rakenne Ylitöiden tekeminen ja työsuhteen osa-aikaisuus... 15

4 1 Johdanto Tässä raportissa kerrotaan keskeiset tulokset Suomen Journalistiliiton työmarkkinatutkimuksesta. Siinä selvitettiin faktatietoja suomalaisten journalistien ansioista huhtikuussa Kysely lähetettiin liiton jäsenrekisterin tietojen perusteella kaikkiaan henkilölle. Määrä oli käytännössä sama kuin edellisessä työmarkkinatutkimuksessa Freelancer - jäsenet eivät olleet mukana, koska heidän palkkioitaan selvitettiin erikseen keväällä Kaikkiaan 877 jäsentä osallistui tähän tutkimukseen. Vastausprosentiksi muodostuu siten 38,3, joka on käytännössä sama kuin edellisessä 2012 toteutetussa, mutta hieman vähäisempi kuin sitä edeltäneissä kuudessa (2012, 2008, 2006, 2004, 2001 ja 1999) työmarkkinatutkimuksessa. Tälläkin kerralla vastaajille tarjottiin kahta vaihtoehtoista vastaamistapaa (ensimmäisen kerran näin tehtiin 2004). Tutkimusmateriaali lähetettiin kaikille kohdehenkilöille postitse. Tutkimussaatteessa kerrottiin, että vastata voi perinteiseen tapaan l. lähettämällä täyttämänsä paperilomakkeen TNS Gallup Oy:hyn tallennusta ja analyysiä varten. Lisäksi kerrottiin mahdollisuudesta osallistua tutkimukseen internetin ylitse. Journalistiliiton internetsivuille asennettiin sähköiseen lomakkeeseen johtava linkki. Kullekin kohdehenkilölle oli määritelty tutkimussaatteessa henkilökohtainen tunnus ja salasana, joiden avulla internetvastaaminen onnistui. Kaikkiaan 273 henkilöä l. 31 prosenttia käytti tarjottua tilaisuutta hyväkseen. Enemmistö (69 %) preferoi silti edelleen perinteistä vastaamistapaa. Tutkimusasetelma pidettiin samanlaisena kuin se oli ollut edellisessä (2012) tutkimuksessa. Sisältö oli yhdenmukainen lukuun ottamatta eräitä ajanmukaistuksia työpaikkaa ja työtehtävää koskevissa kysymyksissä. Tiedot kerättiin ns. ositettuna otantana. Lehdistöstä joka viides ja Yleisradiosta joka neljäs sai kutsun osallistua tutkimukseen. Jokainen kustannusalan ja RTV:n (pl. YLE) palveluksessa oleva SJL:n jäsen sai kyselylomakkeen. Jäsenistö ja osite 2014 Osite Otoksen muodostuminen Havaintojen painotus Populaatio Otantasuhde Lähetetty Vastauksia Vastaus-% Havaitut lkm. % Painotetut lkm. % Lehdistö , , Yleisradio , , Kustannusala , RTV pl. Yle , Yhteensä , Oheisessa taulukossa on verrattu kyselyyn vastanneita (otos) koko jäsenistön kohdejoukkoon. Jatkossa esitettävät tulokset ovat painotettuja eli ne on oikaistu kuvaamaan tilannetta koko jäsenistössä.

5 2 Menettelytapa on järkevä, sillä ositteet ovat varsin erikokoisia. Usein käytetty tasaväliotanta olisi tässä yhteydessä helposti johtanut siihen, että pienempien ryhmien osalta olisi jouduttu tyytymään vastausmääriin, jotka antavat liiaksi tilaa sattuman vaikutukselle. Nyt tätä riskiä voitiin hallita. Kustantamoissa ja kustannusyrityksissä työskenteleviltä saatiin erityisen paljon vastauksia (53 %). Toisen ääripään muodostavat yksityisten radioiden palveluksessa olevat. Heistä vain kolmasosa (32 %) osallistui kyselyyn. Lehdistöstä useampi kuin kaksi viidestä vastasi. Yleisradion palveluksessa olevien aktiivisuus alitti koko joukon keskiarvon. Valtaenemmistöllä toistaiseksi voimassa olevat työsuhde Useampi kuin neljä viidestä on pysyvässä työssä l. heillä on toistaiseksi solmittu työsuhde. Vajaa kymmenesosa kertoi tekevänsä määräaikaista työtä. Koko jäsenistö työssäolon mukaan Työpaikka MTV Media Muu ja yksityinen Kustannusyritys Muut alan Kaikki Työtilanne Lehdistö Yleisradio Nelonen radio ja tv yritykset yhteensä Toistaiseksi voimassa oleva* Määräaikainen työsuhde Tarvittaessa töihin tuleva Freelancer Työtön tai lomautettu Perhevapaalla tai sairauslomalla * Muu * *ns. vakinainen työsuhde Ne ovat keskimääräistä yleisempiä ryhmään muut alan yritykset kuuluvilla. Kyseisestä joukosta 73 prosentilla oli kyselyajankohtana toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Palkan käsitteestä Palkkatason lisäksi tutkimuksessa selvitetään palkan rakenne. Kysymyslomakkeessa tiedusteltiin huhtikuun 2014 kuukausipalkkaa. Ajankohta oli sama kuin edellisessä tutkimuksessa. Huhtikuun valitsemista puoltaa se, että silloin voidaan verrattain hyvin selvittää tavanomaisena pidettyä tilannetta. Ajankohdan pitäminen kerta toisensa jälkeen entisellään tarjoaa hyvän mahdollisuuden verrata eri vuosina saatuja tuloksia. Kun kuukausipalkkaan lisätään muuttuvat lisät sekä luontoisetujen verotusarvot, saadaan ennakonpidätyksen alainen palkka. Sitä kutsutaan tässä raportissa myös kokonaisansioksi. Käsiteltävät suureet ja esitystapa Tarkasteltavasta muuttujasta on yleensä laskettu seuraavat vastaavantyyppisissä tutkimuksissa tavanomaisesti käytetyt tilastolliset tunnusluvut: aritmeettinen keskiarvo ja ns. fraktiilipisteiden F10, F25, F50, F75 ja F90 arvot. Esimerkiksi F10 ilmoittaa summan, jota pienempää palkkaa ansaitsee 10 ja suurempaa 90 prosenttia tarkasteltavasta ryhmästä. F50 on kuvaa mediaanituloa eli keskimmäistä palkkaa.

6 3 2 Liiton jäsenten ansiot huhtikuussa 2014 Ennakonpidätyksen alainen palkka keskimäärin Liiton jäsenistön keskimääräinen kokonaisansio oli euroa. Vastaava mediaaniansio oli hieman pienempi (3.541 ). Koko joukon keskimääräiseksi kuukausipalkaksi muodostui ja mediaanipalkaksi Lehdistön palveluksessa työskentelevien keskimääräinen ennakonpidätyksen alainen palkka oli koko joukon keskiarvoa suurempi, euroa. MTV Median ja Nelosen työntekijöillä summa oli suurempi, euroa. Yleisradiossa työskentelevien kokonaisansio ylsi vastaavana ajankohtana euroon. Lehdistön sisällä oli vaihtelua: sanomalehtien ja uutistoimistojen palveluksessa olevien keskimääräinen kokonaisansio oli ja aikakauslehdissä työskentelevien euroa. Muissa yksityisissä radioissa ja televisioissa (3.108 ) ja kustannusyrityksissä (3.188 ) työskentelevien keskiansio jäi joukon pienimmäksi. Muissa alan yrityksissä työskentelevien vastaava summa oli euroa. Kokonaisansio työpaikan tyypin mukaan Kaikki yhteensä Lehdistö, josta Sanomalehdet ja uutistoimistot 2426 (33) Aikakauslehdet 1335 (18) Yleisradio MTV Media ja Nelonen Muu yksityinen radio ja televisio Kustannusyritys Muu alan yritys Peruskuukausipalkka työpaikan tyypin mukaan Kaikki yhteensä Lehdistö, josta Sanomalehdet ja uutistoimistot 2426 (33) Aikakauslehdet 1335 (18) Yleisradio MTV Media ja Nelonen Muu yksityinen radio ja televisio Kustannusyritys Muu alan yritys Fraktiilipiste F90 kertoo, että yksityisen MTV Median ja Nelosen palveluksessa työskentelevä suurituloisin kymmenesosa ansaitsee vähintään euroa. Lehdistössä vastaava luku ei ollut yhtä suuri, Yleisradion työntekijöiden ylin fraktiiliansio oli selvästi pienempi, euroa kuin lehdistön palveluksessa olevien, mutta alin (F10) melkein sama. Tämä kertoo siitä, että Yleisradiossa ansiot jakaantuvat työntekijöiden kesken tasaisemmin kuin lehdistössä.

7 4 Miehillä suuremmat ansiot kuin naisilla Miesten keskimääräinen kokonaisansio oli tutkimusajankohtana euroa. Naisten vastaava summa oli noin kahdeksan prosenttiyksikköä alempi, euroa. Naisen euro on siten noin 92 senttiä. Mediaanipalkkojen välinen suhteellinen ero on prosenttiyksikköä pienempi. Kun ikää tarkastellaan kymmenvuotiskohorteittain, korkeimmat ansiot muodostuivat vuotiaille. Huhtikuussa 2014 heidän keskimääräiset kokonaisansionsa olivat euroa, 60-vuotiaiden ja vanhempien melkein yhtä suuret (ero 55 ). Muiden ikäryhmien ansiot olivat pienemmät. Alle 30-vuotiaat olivat ansainneet keskimäärin euroa. Kokonaisansio eräissä jäsenryhmissä Kaikki yhteensä Naiset Miehet Alle 30 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat ja vanhemmat Helsingin seutu Maakunnan pääkaupunki Muu kaupunki tai kunta Journalistisen alan tutkinto Medianomi, muu alan tutkinto Muu korkeakoulututkinto Muu opisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto Keskeneräiset korkeakouluopinnot Ylioppilastutkinto Muu koulutus Pääkaupunkiseudulla työskentelevien journalistien tulot olivat olleet suuremmat kuin muualla Suomessa asuvien. Ansioiden ero Suur-Helsingissä ja maakuntien pääkaupungeissa vaikuttavien välillä on hieman pienempi kuin jälkimmäisten ja muilla paikkakunnilla työskentelevien. Ryhmään keskeneräiset korkeakouluopinnot kuuluvien kokonaisansio oli euroa, journalistisen alan tutkinnon 1 suorittaneiden hieman pienempi, 3842 euroa. Muun alan tutkinnon (esim. medianomi) suorittaneiden keskimääräiset kokonaisansiot (3.314 ) jäivät koulutuksen mukaisessa tarkastelussa joukon pienimmiksi. Muun kuin journalistisen alan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokonaisansio oli ollut ja muun opisto- tai ammattikorkeakoulutasoisen tutkinnon suorittaneiden euroa. Jos vastaajalla oli ylioppilastutkinto, hänen keskimääräinen kokonaisansionsa oli ollut euroa, muuta koulutusta saaneiden euroa. Työssään talouteen, politiikkaan ja työmarkkina-aiheisiin keskittyvien kokonaisansiot (4.575 ) olivat suuremmat kuin muita journalistisissa aihealueita käsittelevillä. Muista aihepiireistä urheilu (4.080 ) tuotti seuraavaksi suurimman kokonaisansion. 1 Tällä tarkoitetaan alan tutkintoa Tampereen tai Jyväskylän yliopistosta, Social- och kommunalhögsskolanista, Sanoma Oy:n toimittajakoulusta, Taideteollisesta korkeakoulusta tai Lahden muotoiluinstituutista.

8 5 Kustannusala ja sillä yleinen kirjallisuus tuotti tekijöilleen vähemmän ansioita (3.093 ) kuin mikään muu journalistinen alue. Talouteen, politiikkaan ja työmarkkinoihin keskittyvien ylin 10 prosenttia ansaitsi euroa. Vastaavan urheiluaiheita käsittelevän ryhmä ansiotaso jäi euroon. Kokonaisansio journalistisen aihealueen mukaan Kokonaisansio työpaikan ja tehtävän mukaan Kaikki yhteensä Uutiset ja ajankohtainen Muu moniaiheinen yleisjournalismi Talous, politiikka, työmarkkinat Ulkomaanasiat Kulttuuri Viihde Urheilu Lifestyle Kustannusala/oppimateriaalit Kustannusala/yleinen kirjallisuus Muu aihealue Mahdoton määritellä Tehtävä mainitsematta Kaikki yhteensä Valtakunnallinen päivälehti Maakunnallinen sanomalehti Paikallis-/kaupunkilehti Iltapäivälehti Yleisaikakauslehti Erikoisaikakauslehti Asiakaslehti Järjestölehti tai ammattilehti Uutis- tai kuvatoimisto Yle/Uutis- ja ajankohtaistoiminta Yle/Luovat sisällöt Yle/Alueet Yle/Tuotanto Yle/Svenska Yle/Muut MTV Media Nelonen Yksityinen radio/tv Tuotantoyhtiö Kustannusyritys Verkkojulkaisu Muu Päällikkötoimittaja Toimitussihteeri, taittosihteeri, tuottaja, uutispäällikkö, osastoesimies Toimittaja, kustannnustoimittaja,verkkot Ohjaaja Valokuvaaja, kuvatoimittaja Kuvankäsittelijä (lehdistö) Visualisoija, graafikko TV-kuvaaja, kameramies, kuvaaja Äänitehtävät Muu ohjelmatuotanto Monimediatoimittaja Kääntäjä Tuotantokoordinaattori Suunnittelija, tutkija, kouluttaja Informaatikko tai muu arkistohenkilö Toimituksen sihteeri Muu

9 6 Edellisen sivun alempaan taulukkoon on merkitty erilaisten työnantajien palveluksessa ja erityyppisissä työtehtävissä vaikuttavien tiedot. Lehdistön osalta tilanne on sellainen, että iltapäivälehdet, valtakunnalliset päivälehdet ja yleisaikakauslehdet nostavat koko ryhmän keskiarvoa. Paikallis- ja kaupunkilehdissä työskentelevien ansiot aiheuttavat päinvastaisen reaktion. Yleisradion eri toimintojen palveluksessa olevien ansiot eroavat suhteellisen vähän toisistaan. Nelosen ja etenkin MTV Median työntekijöiden ansaitsemat kokonaissummat ovat korkeammat kuin muiden yksityisen radion ja television parissa työskentelevien. Eri tehtävissä työskentelevistä voidaan todeta, että jäsenistön lukumäärältään suurin ammattiryhmä toimittajat (ml. kustannus- ja verkkotoimittajat) sijoittuu ansioineen hieman koko joukon keskiarvon alapuolelle. Toimittajien (sis. kustannus- ja verkkotoimittajat) huhtikuussa ansaitsema summa oli eli 121 euroa alle yleisen keskiarvoansion. Kokonaisansio työehtosopimuksen soveltamisalan mukaan Kaikki yhteensä Lehdistön työehtosopimus Yleisradion työehtosopimus MTV Median työehtosopimus Tuotantoyhtiöitä koskeva työehtosopimus Kustannustoimittajia koskeva työehtosopimus Henkilökohtainen sopimus Muu alan työehtosopimus Muu Ei tiedä Jätti mainitsematta Niillä, joiden palkka määräytyy MTV Median työehtosopimuksen mukaisesti, kokonaisansio nousi tutkimusajankohtana euroon Heidän tulonsa olivat suuremmat kuin sopimuspalkkaa saavien (3.976 ). Lehdistön työehtosopimuksen piirissä olevien kokonaisansio oli suhteellisen lähellä koko joukon keskiarvoa, ylittäen sen 37 eurolla. Yleisradion työehtosopimuksen piirissä olevien kokonaisansio taas alitti jonkin verran koko joukon keskiarvon. Kustannustoimittajia koskevat työehtosopimukset puolestaan tuottivat joukon pienimmät keskimääräiset kokonaisansiot (tieto tosin perustuu kouralliseen vastauksia). MTV Median työehtosopimuksen piirissä olevien ylin kvartiilipalkka (F90) kohosi euroon eli sopimuspalkkalaisten vastaavan summan (5.300 ) ylitse. Yleisradion osalta vastaava summa oli pienempi, euroon. Miesten ansiot korkeammat kaikissa ikä- ja koulutusryhmissä Sukupuolten kokonaisansioiden eroja tarkasteltiin myös hieman tarkemmin. Huomioon otettiin erikseen myös iän, koulutuksen sekä tehtävän vaikutus. Useimmissa tapauksissa miesten ansaitsema summa osoittautui suuremmaksi kuin naisten. Miesten ilmoittamat kokonaisansiot olivat suuremmat kaikissa ikäryhmissä. Ero oli enimmillään vuotiaiden (467 ) ja pienimmillään vuotiaiden keskuudessa (61 ).

10 7 Naisten ja miesten kokonaisansio iän mukaan Kaikki Alle Keskimääräinen kokonaisansio KAIKKI Naiset Miehet Miesten keskimääräiset kokonaisansiot olivat naisten ansioita suuremmat kaikissa koulutusryhmissä. Journalistisen alan tutkinnon suorittaneiden joukossa ero oli miesten hyväksi 188 euroa, muun alan tutkinnon suorittaneiden parissa hieman vähemmän (62 ). Naisten ja miesten kokonaisansio koulutuksen mukaan Kaikki Journalistisen alan tutkinto Muu alan tutkinto Muu korkeakoulututkinto Muu opisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto Muu koulutus Keskimääräinen kokonaisansio KAIKKI Naiset Miehet Suurimmillaan ero oli ryhmien muu korkeakoulututkinto (573 ) ja muu koulutus (500 ) kuuluvien parissa. Ryhmässä keskeneräiset korkeakoulututkinnot naisten ansiot ylsivät 93 prosenttiin vastaavan koulutuksen saaneiden miesten ansaitsemasta summasta (ero 278 ). Muun opisto- tai ammattikorkeakoulutasoisen tutkinnon suorittaneissa naisten ansiot olivat keskimäärin 311 euroa pienemmät kuin miesten. Eri tehtävissä toimivien naisten ja miesten kokonaisansio Kaikki Keskeneräiset korkeakouluopinnot Ylioppilastutkinto Päällikkötoimittajsihteeri Toimitus- yms. Ohjaaja Toimittaja, kustannus-/ verkkotoimittaja Valokuvaaja Kuvankäsittelijä Visualisoija, graafikko Keskimääräinen kokonaisansio KAIKKI Naiset Miehet TV-kuvaaja, kameramies, kuvaaja Äänitehtävät Muu ohjelmatuotanto Monimediatoimit-taja Kääntäjä Suunnittelija, tutkija, kouluttaja Tuotantokoordinaattori Informaatikko, arkistohenkilö Toimituksen sihteeri Muu KAIKKI Naiset Miehet Oheiseen taulukkoon on merkitty eri tehtävissä toimivien keskimääräiset kokonaisansiot sukupuolen mukaan. Taulukkoa lukiessa on syytä muistaa, että eri tehtävissä toimivien lukumäärät poikkeavat melko paljon toisistaan. Osa luvuista perustuu varsin pieniin havaintomääriin. Lukumäärältään suurten tehtäväryhmien osalta voidaan kuitenkin panna merkille mm. sen, että toimittajien parissa sukupuolten välinen ero on selvästi suurempi kuin kyselyyn vastanneiden toimitussihteereiden, toimituspäälliköiden ja osastoesimiesten.

11 8 3 Lehdistön palkat Lehdistön kokonaisansio Lehdistöön kuuluvien liiton jäsenten keskimääräinen kokonaisansio oli huhtikuussa euroa. Vastaava mediaanipalkka oli hieman pienempi, Miesten keskimääräinen kokonaisansio ylsi ja naisten euroon. Kun tarkastellaan iän vaikutusta ansioihin, havaitaan vuotiaiden ansaitsevan enemmän (4.029 ) kuin muihin tutkittuihin ikäryhmiin kuuluvien. Alle 30-vuotiaiden ansiot olivat pienemmät kuin muilla ikäluokilla, euroa. Suur-Helsingissä työskentelevien (4.017 ) kokonaisansiot olivat suuremmat kuin muualla Suomessa asuvien. Maakuntien pääkaupunkiin sijoittuvilla (3.559 ) ne puolestaan olivat paremmat kuin pienemmissä kaupungeissa tai maaseutukunnissa asuvilla. Nämä ansaitsivat huhtikuussa 2014 keskimäärin euroa. Lehdistön 2 kokonaisansio eräissä jäsenryhmissä Lehdistö yhteensä Naiset Miehet Alle 30 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat ja vanhemmat Helsingin seutu Maakunnan pääkaupunki Muu kaupunki tai kunta Journalistisen alan tutkinto Muu alan tutkinto Muu korkeakoulututkinto Muu opisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto Keskeneräiset korkeakouluopinnot Ylioppilastutkinto Muu koulutus Keskeneräiset korkeakouluopinnot tuottivat suuremmat ansiot (4.330 ) kuin muuntyyppinen koulutus. Journalistisen alan (3.948 ) ja ylioppilastutkinnon (3.876 ) suorittaneiden tulot olivat kuitenkin kyseisenä ajankohtana melkein yhtä suuret. Muun korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja muun alan tutkinnon suorittaneiden ansiot olivat koulutusryhmien pienemmät. 2 Lehdistöön luetaan tässä yhteydessä seuraavat: valtakunnallinen päivälehti, maakunnallinen sanomalehti, paikallis-/kaupunkilehti, iltapäivälehti, yleisaikakauslehti, erikoisaikakauslehti, asiakaslehti, järjestölehti tai ammattilehti, uutis- tai kuvatoimisto.

12 9 Lehdistön kokonaisansio journalistisen aihealueen mukaan Lehdistö yhteensä Uutiset ja ajankohtainen Muu moniaiheinen yleisjournalismi Talous, politiikka, työmarkkinat Ulkomaanasiat Kulttuuri Viihde Urheilu Lifestyle Kustannusala, yleinen kirjallisuus 12 * Muu aihealue Mahdoton määritellä Tehtävä mainitsematta Myös lehdistössä talousasioita, politiikkaa tai työmarkkinakysymyksiä käsittelevien kokonaisansiot olivat paremmat kuin muihin aihealueisiin keskittyvillä. Myös viihde- ja urheiluasiat tuottivat lehdistössä keskimääräistä suuremman ansiotason. Asteikon toisen pään muodostavat työssään kustannusalaan (yleinen kirjallisuus) sekä uutisiin ja ajankohtaisaiheisiin keskittyvien ansiot. Lehdistön kokonaisansio tehtävän mukaan Lehdistö yhteensä Päällikkötoimittaja Toimitussihteeri, taittosihteeri, tuottaja, uutispäällikkö, osastoesimies, tuotepäällikkö Toimittaja, kustannustoimittaja, verkkotoimittaja Valokuvaaja, kuvatoimittaja Kuvankäsittelijä (lehdistö) Visualisoija, graafikko Informaatikko tai muu arkistohenkilö Toimituksen sihteeri Muu Toimittajat ovat lehdistön ylivoimaisesti suurin jäsenryhmä, melkein puolet koko joukosta. Heidän ansionsa alittavat koko joukon keskiarvon (3.528 ). Päällikkötoimittajien, toimitussihteerien ja muiden vastuuasemissa työskentelevien ansiot nostavat lehdistön keskiarvoa. Valokuvaajien ansaitsemat summat olivat jonkin verran pienemmät kuin toimittajien. Toimituksen sihteereiden ja kuvankäsittelijöiden ansiot taas kuuluivat joukon pienimpiin. Lehdistön kokonaisansio työtilanteen mukaan Lehdistö yhteensä Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde Määräaikainen työsuhde Tarvittaessa töihin tuleva Freelancer 12 * Työtön tai lomautettu 12 * Perhevapaalla tai sairauslomalla Muu 14 * Ei mainittu

13 10 Toistaiseksi työssä olevien ansiotaso oli ollut suurempi kuin määräaikaisten tai esim. tarvittaessa töihin tulevien. Ns. vakinaisessa työssä olevat ansaitsivat keskimäärin 3813 euroa, kun määräaikaisessa työsuhteessa olevat ilmoittivat saaneensa keskimäärin Lehdistön palkkaryhmien välillä eroja Tutkimuksessa hankittiin tietoa lehdistön palkkausjärjestelmän toteutumisesta. Asiaan saatiin tutkimuksen kannalta tarvittava tieto 75 prosentilta ryhmään lehdistö kuuluvilta. Lehdistön kokonaisansio palkkaryhmän mukaan (työehtosopimuksen perusteella) Lehdistö yhteensä Lehdistön työehtosopimus yhteensä I II a II b III a III b Palkkaryhmä mainitsematta Huhtikuussa tämän ryhmän kokonaisansiot olivat olleet euroa. Ryhmään IIa kuuluvien ennakonpidätyksen alainen palkka oli silloin euroa. Ryhmiin IIIa (4.137 ) ja IIIb (4.429 ) kuuluvien ansiotaso oli ollut keskimääräistä korkeampi. Yksityiskohtana todettakoon, että näiden suurituloisimpien kymmenyksien ansiot ylittivät koko lehdistön vastaavan summan. Lehdistön kokonaisansio ja peruskuukausipalkka (työehtosopimuksen mukaan) Palkkausjärj. keskimäärin I IIa IIb IIIa IIIb Jätti mainitsematta Keskimääräinen kokonaisansio KAIKKI Naiset Miehet Keskimääräinen peruskuukausipalkka KAIKKI Naiset Miehet Yllä olevaan taulukkoon on merkitty työehtosopimuksen mukaan määräytyvät kokonaisansiot ja peruskuukausipalkka sukupuolen mukaan. 4 Yleisradion palkat Yleisradion kokonaisansio Yleisradion keskimääräinen kokonaisansio oli huhtikuussa euroa. Vastaavan ajan mediaanipalkka oli Miesten keskimääräinen kokonaisansio oli tutkimusajankohtana ja naisten euroa. 60 vuotta täyttäneiden keskiansio osoittautui suuremmaksi (3.741 ) kuin muiden ikäkohorttien vuotiaiden kokonaisansio oli melkein yhtä suuri, euroa.

14 11 Yleisradion kokonaisansio eräissä jäsenryhmissä Yleisradio yhteensä Naiset Miehet Alle 30 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat ja vanhemmat Helsingin seutu Maakunnan pääkaupunki Muu kaupunki tai kunta Journalistisen alan tutkinto Muu alan tutkinto Muu korkeakoulututkinto Muu opisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto Keskeneräiset korkeakouluopinnot Ylioppilastutkinto Muu koulutus Maakunnan pääkaupungissa asuvien ansiot olivat euroa, Helsingin seudulla työskentelevien melkein yhtä suuret (3.602 ). Muissa kunnissa asuvien kokonaisansiot olivat euroa. Alan korkeakoulututkinto tuotti tutkimusajankohtana euron kokonaisansion. Myös journalistisen alan tutkinto sekä muu alan tutkinto indikoivat Yleisradiossa keskimääräistä suurempaa ansiotasoa. Ylioppilaiden ansiot olivat pienemmät kuin muilla koulutusryhmillä. Erot erityyppistä koulutusta saaneiden ansioissa olivat kuitenkin selvästi vähäisemmät kuin lehdistöllä. Yleisradion kokonaisansio journalistisen aihealueen mukaan Yleisradio yhteensä Uutiset ja ajankohtainen Muu moniaiheinen yleisjournalismi Talous, politiikka, työmarkkinat Ulkomaanasiat Kulttuuri Viihde Urheilu Lifestyle Muu aihealue Mahdoton määritellä Tehtävä mainitsematta Yleisradiossakin keskittyminen talouteen, politiikkaan sekä työmarkkina-aiheisiin näkyy ansiotasossa. Näitä aihepiirejä käsittelevien keskimääräinen kokonaisansio (4.283 ) oli ollut suurempi kuin muilla Yleisradiossa työskentelevillä. Keskittyminen urheiluun oli Yleisradiossakin nostanut ansiotason keskimääräisen yläpuolelle (4.160 ).

15 12 Myös moniaineinen yleisjournalismi sekä työskentely uutisten ja ajankohtaisaiheiden parissa oli tuottanut Yleisradiossa keskimääräistä suuremmat ansiot, samoin viihde ja lifestyle. Kulttuuri- ja ulkomaanasiat sekä muut aihealueet ovat puolestaan tarjonneet Yleisradiossa tekijöilleen keskimääräistä pienemmät kokonaisansiot. Yleisradion kokonaisansio tehtävän mukaan Yleisradio yhteensä Päällikkötoimittaja 3 * Toimitussihteeri, taittosihteeri, tuottaja, uutispäällikkö, osastoesimies, tuotepäällikkö Toimittaja, kustannustoimittaja, verkkotoimittaja Ohjaaja Valokuvaaja, kuvatoimittaja Visualisoija, graafikko TV-kuvaaja, kameramies, kuvaaja Äänitehtävät Muu ohjelmatekninen Monimediatoimittaja Kääntäjä Tuotantokoordinaattori Suunnittelija, tutkija, kouluttaja Informaatikko tai muu arkistohenkilö Muu Keskimääräinen Yleisradion toimittaja oli ansainnut 3.611, toimitussihteeri (ym.) euroa. Kummankin ryhmän ilmoittamat keskimääräiset summat olivat jonkin verran suuremmat kuin vastaavassa asemassa työskentelevillä lehdistössä. Yleisradion kokonaisansio työtilanteen mukaan Yleisradio yhteensä Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde Määräaikainen työsuhde Tarvittaessa töihin tuleva Freelancer Työtön tai lomautettu Perhevapaalla tai sairauslomalla Muu Ei mainittu Myös Yleisradiossa toistaiseksi työssä olevien ansiot olivat suuremmat kuin määräaikaisten ja tarvittaessa töihin tulevien. Ns. vakinaisessa työssä olevat olivat ansainneet tutkimusajankohtana keskimäärin euroa. Määräaikaisessa työsuhteessa olevien vastaava ansio oli Ansioiden muuttuminen Ansiot yli puolitoistakertaistuneet 19 vuodessa Kyselytutkimusten käyttö ansiokehityksen selvittämisessä on jossain määrin ongelmallista. Otostutkimuksille tyypillisten virhemarginaalien vuoksi muutoksen arviointiin sisältyy aina omat epävarmuustekijänsä.

16 13 Koska tutkimukset joudutaan tekemään erillisinä otoksina, virhemarginaalit laajenevat. Lisäksi luvut esitetään usein likiarvioina. Niinpä eri ajankohtien välisiä prosenttimuutoksia ei voida kovin tarkasti arvioida kyselyjen avulla. Maltilliset vertailut ovat kuitenkin mahdollisia. Vaikuttaa siltä, että jäsenistön keskimääräinen ennakonpidätyksen alainen palkka (kokonaisansio) olisi noussut edellisestä tutkimuksesta kolmisen kolme prosenttia. Kuukausipalkan osalta kehitys on ollut vastaavana aikana käytännössä lähes sama. Ansioiden muuttuminen KOKONAISANSIO Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV MTV Media ja Nelonen Yksityinen radio Muu yksityinen radio ja televisio Kustannusyritys Muu alan yritys KUUKAUSIPALKKA Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV MTV Media ja Nelonen Yksityinen radio Muu yksityinen radio ja televisio Kustannusyritys Muu alan yritys Lehdistön keskimääräiset kokonaisansiot ovat kasvaneet saman verran kuin koko joukolla keskimäärin, Yleisradion palveluksessa olevien selvästi enemmän. Vuodesta 1993 liiton jäsenten kokonaisansio on noussut 65 prosenttia (viimeisen yhdeksän vuoden aikana noin 25 prosenttia). Kuukausipalkka on kasvanut vastaavana aikana käytännössä saman verran. Lehdistön kokonaisansiot ovat vastaavana aikana nousseet 68 ja kuukausipalkka 67 prosentilla. Yleisradiossa vastaavat luvut ovat 73 ja 68 prosenttia. 6 Ansioiden rakenne Käytännössä joka neljäs (26 %) ilmoitti saaneensa vuoden 2013 aikana tulospalkkioita. Keskimääräistä useampi Yleisradiossa työskentelevä kertoi niistä. Lehdistöön kuuluvat raportoivat niistä toiseksi useimmin. Tulospalkkioiden suhteellinen osuus vuosiansioista lienee kuitenkin suhteellisen vähäinen. Niiden parissa, jotka mainitsivat tulospalkkioiden vaikutuksen omaan palkkaansa, kyseisen erän merkitys oli ollut kolme prosenttia. Tulospalkkioilla oli ollut suurin suhteellinen merkitys kustannusyritysten palveluksessa oleville. Niiden osuus oli ollut heille 10 prosenttia vuosiansioista. Lukuihin on syytä suhtautua varauksin, sillä läheskään kaikki tulospalkkioita saaneet eivät ilmoittaneet niiden vaikutusta kokonaisansioihinsa. Ilmiö on ansiotutkimuksissa yleinen ja pätee erityisesti erilaisia palkanosia koskeviin lukuihin.

17 14 Tulospalkkiot vuonna 2013 työpaikan tyypin mukaan Asia konkretisoitui myös kysymyksissä, joissa tarkasteltiin niin kiinteitä 3 kuin muuttuviakin palkanosia sekä luontoisetuja. On ilmeistä, että useat olivat jättäneet vastaamatta näihin kysymyksiin. Siksi tuloksiin on enemmän kuin aiheellista suhtautua ainoastaan suuntaa-antavina. Kiinteät palkanosat Voidaan kuitenkin todeta, että yleisin kiinteä palkanosa oli kiinteä kokonaispalkkauslisä, jonka 14 prosenttia kertoi saaneensa. Keskimäärin sitä oli saatu 296 euroa/kk. Tosin vielä useammat (16 %) totesivat saaneensa jonkin määrittelemättömän, annetun listan ulkopuolisen kiinteän lisän. Muuttuvat palkanosat Työpaikka Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV Media/ Nelonen Muu yksityinen radio ja tv sittain. Kustannusyritys Muut alan yritykset % % % % % % % Maksettiin Ei maksettu Tulospalkkoiden osuus vuosiansioista 2011 Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV Media/ Nelonen Yksityinen radio ja tv Kustannusyritys Muut alan yritykset % % % % % % % Osuus vuosiansioista KAIKKI AKTIIVITAPAUKSET Keskiarvo Keski- kpl. % kpl. % arvo Mediaani Kiinteä sunnuntaityökorvaus Kiinteä päällekkäistyökorvaus * 28 * Kiinteä näyttöpäätekorvaus * 15 * Kiinteä vuorolisä Kiinteä kokonaispalkkauslisä Kiinteä teknisen työn lisä * 6 * Muu kiinteä lisä tai korvaus Yhteensä KAIKKI AKTIIVITAPAUKSET Keskiarvo Keski- kpl. % kpl. % arvo Mediaani Sunnuntaityökorvaus Päällekkäistyökorvaus Ilta- ja yötyökorvaus Varallaolokorvaus , Hälytystyökorvaus * 31 * Korvattu matka-aika Lisätyökorvaus Ylityökorvaus Luottamusmies- tai työsuojeluvaltuutetun korvaus Muu korvaus Joka neljäs sai huhtikuussa 2014 ilta- tai yötyökorvausta, keskimäärin 160 euroa. 18 prosenttia oli saanut sunnuntaityökorvausta (285 ), seitsemän prosenttia ylityökorvauksia (keskimäärin 319 euroa). 3 Kiinteä palkanosa on kuukausittain aina samansuuruinen, muuttuva palkanosa vaihtelee kuukau-

18 15 Luontoisedut KAIKKI AKTIIVITAPAUKSET Keskiarvo Keski- kpl. % kpl. % arvo Mediaani Asunto * Ravinto Auto Puhelin Muu Puhelin oli yleisin luontoisetu. Se on runsaalla kolmasosalla. Muut edut olivat sitä selvästi harvinaisempia. 7 Ylitöiden tekeminen ja työsuhteen osa-aikaisuus Keskimääräinen viikkotyöaika vajaat 36 tuntia Tutkimuksessa tiedusteltiin viikoittaista, sovittua säännöllistä työaikaa. Varsin yleisesti se asettui lähelle 36 tuntia. Yleisradion palveluksessa työskentelevät ilmoittivat pisimmän työajan (36,7). Lehdistön keskimääräinen työaika oli ollut 35,5 tuntia. MTV Median ja Nelosen 35,1 tuntia. Kustannusyritysten keskimääräinen säännöllinen työaika oli ollut 35,4 ja muiden alan yritysten 35,6 tuntia. Ryhmään muu yksityinen radio ja tv kuuluvilla työaika oli ollut tasan 36 tuntia. Heidän lisä- tai ylityötuntimääränsä oli joukon suurin, 14,9 tuntia. Keskimääräinen ylityörasite oli koko jäsenistössä ollut melkein yhdeksän tuntia. MTV Median ja Nelosen työntekijät kertoivat tehneensä lähes 10 ja Yleisradion palveluksessa olevat kahdeksan ja puoli tuntia lisä- tai ylitöitä. Työaika erityyppisissä työpaikoissa Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV Media/ Nelonen Muu yksityinen radio ja tv Kustannusyritys Muut alan yritykset h h h h h h h Säännöllinen työaika 35,9 35,5 36,7 35,1 36,0 35,4 35,6 Lisä- tai ylityötunnit huhtikuussa ,9 8,8 8,5 9,9 14,9 10,1 8,3 Kymmenesosan ylityöt oli korvattu yksinomaan rahana. Tyypillistä on, että korvaus oli saatu joko pelkästään vapaa-aikana (45 %) tai molempina, vapaa-aikana ja rahana (36 %). MTV Median ja Nelosen palveluksessa olevat olivat päässeet nauttimaan ylitöistä annettavasta rahakorvauksesta selvästi useammin kuin muut. Lehdistössä painopiste oli ollut enemmän vapaa-ajassa. Yleisradiossa työskentelevien tilanne muistutti koko alaa yleensä, vaikka siellä keskimääräistä jonkin verran useampi kertoikin, että ylitöitä oli korvattu rahana. Keskimäärin 52 ylitöistä oli korvattu rahana. Yleisradio (57 %) ja muu yksityinen radio ja tv (68 %) ovat paikkoja, jossa rahakorvauksen osuus oli ollut keskimääräistä suurempi. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että monet jättivät kokonaan vastaamatta kysymykseen.

19 16 Ylitöiden korvaaminen erityyppisissä työpaikoissa Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV Media/ Nelonen Muu yksityinen radio ja tv MTV Median ja Nelosen (90 %) sekä kustannusyritysten osa-aikaisilla (73 %) luku oli joukon suurin. Lehdistössä (62 %) ja Yleisradiossa (67 %) työskentelevien ilmoittamat luvut olivat lähellä koko joukon keskiarvoa. Yleisradiossa työskentelevien luku jäi joukon pienimmäksi. Kustannusyritys Muut alan yritykset % % % % % % % Yksinomaan rahana Yksinomaan vapaa-aikana Sekä rahana että vapaana Ei korvata lainkaan Ylitöistä rahana korvattava osuus (44 % ilmoitti osuuden) Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV Media/ Nelonen Muu yksityinen radio ja tv Kustannusyritys Muut alan yritykset % % % % % % % Ylitöistä rahana korvattava osuus (% niistä, joille korvataan rahana tai vapaa-aikana) prosentilla vastanneista on kiinteä säännöllinen työaika. Kaikkiaan 27 prosenttia saa määrätä työaikansa varsin vapaasti. Joka neljäs on vuorotyössä. Se on yleistä erityisesti MTV Median ja Nelosen palveluksessa oleville. Kiinteä säännöllinen työaika taas on tyypillinen varsinkin kustannusyrityksissä. Muissa alan yrityksissä työskentelevistä suurempi osa kuin joko jäsenistöstä keskimäärin voi vaikuttaa omaan työaikaansa. Säännöllisen työajan määräytyminen erityyppisissä työpaikoissa Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV Media/ Nelonen Muu yksityinen radio ja tv Kustannusyritys Muut alan yritykset % % % % % % % Kiinteä säännöllinen työaika Vuorotyö Saa määrätä työaikansa varsin vapaasti Tarvittaessa töihin tuleva Tutkimuksessa tiedusteltiin myös osa-aikaisuuteen liittyviä asioita. Ensin kysyttiin, onko vastaaja osa-aikatyössä, esim. lyhennetyllä työviikolla, osa-aikaeläkkeellä tai journalistisen työn ohessa myös muun alan työssä. Ne, jotka ilmoittivat olevansa. saivat vastattavakseen myös toisen kysymyksen, jossa pyydettiin arvioimaan työsuhteen osa-aikaisuusastetta kokoaikaisesta työstä. Melkein joka kymmenes (9 %) ilmoitti tekevänsä osa-aikatyötä. Keskimääräinen osaaikaisuusaste oli 61 prosenttia.

20 17 Osa-aikaisuus journalistisessa työssä Työpaikka Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV Media ja Nelonen Muu yksityinen radio ja tv Kustannusyritys Muut alan yritykset % % % % % % % Osa-aikatyössä olevat Työsuhteen osa-aikaisuus kokoaikaisesta työsuhteesta (91 % ilmoitti osuuden) MTV Media ja Nelonen Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio Muu yksityinen radio ja tv Kustannusyritys Muut alan yritykset % % % % % % % Osuus kokoaikaisesta työstä

SJL:n työmarkkinatutkimus 2012

SJL:n työmarkkinatutkimus 2012 SJL:n työmarkkinatutkimus 2012 Yksikönjohtaja Sakari Nurmela Työnro: 220102255 TNS Gallup Oy, Miestentie 9 C, 02100 Espoo Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei

Lisätiedot

SJL:n työmarkkinatutkimus 2010

SJL:n työmarkkinatutkimus 2010 SJL:n työmarkkinatutkimus 2010 Yksikönjohtaja Sakari Nurmela Työnro: 77635 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 10, 02100 Espoo Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei

Lisätiedot

SJL:n työmarkkinatutkimus 2016

SJL:n työmarkkinatutkimus 2016 SJL:n työmarkkinatutkimus 2016 Johtaja, Public Affairs Sakari Nurmela Työnro: 220107006 TNS Gallup Oy, Miestentie 9 C, 02150 Espoo Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön.

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot. 28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Freelancereiden työmarkkinatutkimus 2016

Freelancereiden työmarkkinatutkimus 2016 eiden työmarkkinatutkimus 1 Tutkimusjohtaja Sakari Nurmela Työnro: 1 TNS Gallup Oy, Miestentie 9 C, 1 Espoo Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata,

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset vastauspolut työmarkkina-aseman mukaan (palkkatyössä olevat,

Lisätiedot

JOURNALISTISEN TYÖN SIIRTYMÄT

JOURNALISTISEN TYÖN SIIRTYMÄT JOURNALISTISEN TYÖN SIIRTYMÄT 2014-2016 S E L V I T Y S 24.4.2017 tytti.oras@journalistiliitto.fi TYÖEHTOJEN MÄÄRÄYTYMINEN Yleissitova TES Valtakunnallinen, työnantajat ja työntekijät edustavasti järjestäytyneet

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,

Lisätiedot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot Jälkipainos kielletään. Sivistystyönantajat ry Eteläranta 10, FI-00130 Helsinki, Finland Tel. +358 9 1728 5700 www.sivistystyonantajat.fi Yliopistojen Tilastojulkaisu 2014 yleinen työehtosopimus Yliopistot

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 27 2011 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Helsingissä keskitulot 30 000 euroa Pääomatulot laskivat viidenneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 200 euroa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2016 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 2 TUNTIPALKKATILASTO 4. neljännekseltä 2010 EK 2011 Sisältö 5 Tiivistelmä 6 Palkat nousivat

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002 Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus Jalkapalloilijan keskipalkka (luontoisetuineen) 23 691 21 73 5 1 15 2 25 Euroa Palkkatutkimus Pelaajayhdistys tekee vuosittain tutkimuksen jalkapalloilijoiden palkkauksesta.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

IT-ura -tutkimus 2009

IT-ura -tutkimus 2009 IT-ura -tutkimus 2009 A. Palkkaus 1. Yhteenveto IT-ammattilaisten peruspalkat ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla, mutta kokonaisansiot ovat nousseet vuodessa 5%. Keskimääräinen peruspalkka on nyt 3

Lisätiedot

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Yksityisen sektorin kuukausipalkat

Yksityisen sektorin kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Yksityisen sektorin kuukausipalkat Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio oli 3 428 euroa lokakuussa 2012 Tilastokeskuksen mukaan yksityisen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Yksityisen sektorin kuukausipalkat

Yksityisen sektorin kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2012 Yksityisen sektorin kuukausipalkat Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio oli 3 328 euroa lokakuussa 2011 Tilastokeskuksen mukaan yksityisen

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina

Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 14.9.2017 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2017: Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina Kysymysmuotoilu: Seuraatko kuntasi toimintaa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Taloustutkimus Oy Helmikuu 2013 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4 3. LAL:n jäsenkunnan toiminta

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat teollisuuden työntekijöillä vajaan prosentin 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2012

Poolian palkkatutkimus 2012 Poolian palkkatutkimus 2012 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2004 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 14.4.2005 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2004 Yleistä: Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 79% 6 4 2 21% nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 3% 27-36 37-46 47-56 25% 28% 29% 57-62 16% 63 vuotta tai yli 2 4 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi postinumeroalue

Lisätiedot

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 Palvelualojen palkkatutkimuksen 2002 on tehnyt Palvelualojen ammattiliiton toimeksiannosta Tuomas Santasalo Ky. Tutkimukseen otettiin

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014 Taloustutkimus Oy Maaliskuu 2015 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät 2015 Palkka- ym. sopimusehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. Työaika Työaika määräytyy työaikalain mukaan. Säännöllinen

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset elinluovutuksesta 2015

Kansalaisten käsitykset elinluovutuksesta 2015 Kansalaisten käsitykset elinluovutuksesta 20 Yksikönjohtaja Sakari Nurmela Työnro: 220002 TNS Gallup Oy, Miestentie 9 C, 0200 Espoo Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 71,5 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus)

OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus) LIITE 5.1 OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus) 1 OSA-AIKATYÖNTEKIJÄ Osa-aikatyöntekijällä tarkoitetaan henkilöä, johon sovelletaan merityöaikalakia (296/76) ja jonka säännöllinen

Lisätiedot