SJL:n työmarkkinatutkimus 2014

Transkriptio

1 SJL:n työmarkkinatutkimus 2014 Yksikönjohtaja Sakari Nurmela Työnro: TNS Gallup Oy, Miestentie 9 C, Espoo Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen lupaa.

2

3 Sisällys sivu 1 Johdanto Liiton jäsenten ansiot huhtikuussa Lehdistön palkat Yleisradion palkat Ansioiden muuttuminen Ansioiden rakenne Ylitöiden tekeminen ja työsuhteen osa-aikaisuus... 15

4 1 Johdanto Tässä raportissa kerrotaan keskeiset tulokset Suomen Journalistiliiton työmarkkinatutkimuksesta. Siinä selvitettiin faktatietoja suomalaisten journalistien ansioista huhtikuussa Kysely lähetettiin liiton jäsenrekisterin tietojen perusteella kaikkiaan henkilölle. Määrä oli käytännössä sama kuin edellisessä työmarkkinatutkimuksessa Freelancer - jäsenet eivät olleet mukana, koska heidän palkkioitaan selvitettiin erikseen keväällä Kaikkiaan 877 jäsentä osallistui tähän tutkimukseen. Vastausprosentiksi muodostuu siten 38,3, joka on käytännössä sama kuin edellisessä 2012 toteutetussa, mutta hieman vähäisempi kuin sitä edeltäneissä kuudessa (2012, 2008, 2006, 2004, 2001 ja 1999) työmarkkinatutkimuksessa. Tälläkin kerralla vastaajille tarjottiin kahta vaihtoehtoista vastaamistapaa (ensimmäisen kerran näin tehtiin 2004). Tutkimusmateriaali lähetettiin kaikille kohdehenkilöille postitse. Tutkimussaatteessa kerrottiin, että vastata voi perinteiseen tapaan l. lähettämällä täyttämänsä paperilomakkeen TNS Gallup Oy:hyn tallennusta ja analyysiä varten. Lisäksi kerrottiin mahdollisuudesta osallistua tutkimukseen internetin ylitse. Journalistiliiton internetsivuille asennettiin sähköiseen lomakkeeseen johtava linkki. Kullekin kohdehenkilölle oli määritelty tutkimussaatteessa henkilökohtainen tunnus ja salasana, joiden avulla internetvastaaminen onnistui. Kaikkiaan 273 henkilöä l. 31 prosenttia käytti tarjottua tilaisuutta hyväkseen. Enemmistö (69 %) preferoi silti edelleen perinteistä vastaamistapaa. Tutkimusasetelma pidettiin samanlaisena kuin se oli ollut edellisessä (2012) tutkimuksessa. Sisältö oli yhdenmukainen lukuun ottamatta eräitä ajanmukaistuksia työpaikkaa ja työtehtävää koskevissa kysymyksissä. Tiedot kerättiin ns. ositettuna otantana. Lehdistöstä joka viides ja Yleisradiosta joka neljäs sai kutsun osallistua tutkimukseen. Jokainen kustannusalan ja RTV:n (pl. YLE) palveluksessa oleva SJL:n jäsen sai kyselylomakkeen. Jäsenistö ja osite 2014 Osite Otoksen muodostuminen Havaintojen painotus Populaatio Otantasuhde Lähetetty Vastauksia Vastaus-% Havaitut lkm. % Painotetut lkm. % Lehdistö , , Yleisradio , , Kustannusala , RTV pl. Yle , Yhteensä , Oheisessa taulukossa on verrattu kyselyyn vastanneita (otos) koko jäsenistön kohdejoukkoon. Jatkossa esitettävät tulokset ovat painotettuja eli ne on oikaistu kuvaamaan tilannetta koko jäsenistössä.

5 2 Menettelytapa on järkevä, sillä ositteet ovat varsin erikokoisia. Usein käytetty tasaväliotanta olisi tässä yhteydessä helposti johtanut siihen, että pienempien ryhmien osalta olisi jouduttu tyytymään vastausmääriin, jotka antavat liiaksi tilaa sattuman vaikutukselle. Nyt tätä riskiä voitiin hallita. Kustantamoissa ja kustannusyrityksissä työskenteleviltä saatiin erityisen paljon vastauksia (53 %). Toisen ääripään muodostavat yksityisten radioiden palveluksessa olevat. Heistä vain kolmasosa (32 %) osallistui kyselyyn. Lehdistöstä useampi kuin kaksi viidestä vastasi. Yleisradion palveluksessa olevien aktiivisuus alitti koko joukon keskiarvon. Valtaenemmistöllä toistaiseksi voimassa olevat työsuhde Useampi kuin neljä viidestä on pysyvässä työssä l. heillä on toistaiseksi solmittu työsuhde. Vajaa kymmenesosa kertoi tekevänsä määräaikaista työtä. Koko jäsenistö työssäolon mukaan Työpaikka MTV Media Muu ja yksityinen Kustannusyritys Muut alan Kaikki Työtilanne Lehdistö Yleisradio Nelonen radio ja tv yritykset yhteensä Toistaiseksi voimassa oleva* Määräaikainen työsuhde Tarvittaessa töihin tuleva Freelancer Työtön tai lomautettu Perhevapaalla tai sairauslomalla * Muu * *ns. vakinainen työsuhde Ne ovat keskimääräistä yleisempiä ryhmään muut alan yritykset kuuluvilla. Kyseisestä joukosta 73 prosentilla oli kyselyajankohtana toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Palkan käsitteestä Palkkatason lisäksi tutkimuksessa selvitetään palkan rakenne. Kysymyslomakkeessa tiedusteltiin huhtikuun 2014 kuukausipalkkaa. Ajankohta oli sama kuin edellisessä tutkimuksessa. Huhtikuun valitsemista puoltaa se, että silloin voidaan verrattain hyvin selvittää tavanomaisena pidettyä tilannetta. Ajankohdan pitäminen kerta toisensa jälkeen entisellään tarjoaa hyvän mahdollisuuden verrata eri vuosina saatuja tuloksia. Kun kuukausipalkkaan lisätään muuttuvat lisät sekä luontoisetujen verotusarvot, saadaan ennakonpidätyksen alainen palkka. Sitä kutsutaan tässä raportissa myös kokonaisansioksi. Käsiteltävät suureet ja esitystapa Tarkasteltavasta muuttujasta on yleensä laskettu seuraavat vastaavantyyppisissä tutkimuksissa tavanomaisesti käytetyt tilastolliset tunnusluvut: aritmeettinen keskiarvo ja ns. fraktiilipisteiden F10, F25, F50, F75 ja F90 arvot. Esimerkiksi F10 ilmoittaa summan, jota pienempää palkkaa ansaitsee 10 ja suurempaa 90 prosenttia tarkasteltavasta ryhmästä. F50 on kuvaa mediaanituloa eli keskimmäistä palkkaa.

6 3 2 Liiton jäsenten ansiot huhtikuussa 2014 Ennakonpidätyksen alainen palkka keskimäärin Liiton jäsenistön keskimääräinen kokonaisansio oli euroa. Vastaava mediaaniansio oli hieman pienempi (3.541 ). Koko joukon keskimääräiseksi kuukausipalkaksi muodostui ja mediaanipalkaksi Lehdistön palveluksessa työskentelevien keskimääräinen ennakonpidätyksen alainen palkka oli koko joukon keskiarvoa suurempi, euroa. MTV Median ja Nelosen työntekijöillä summa oli suurempi, euroa. Yleisradiossa työskentelevien kokonaisansio ylsi vastaavana ajankohtana euroon. Lehdistön sisällä oli vaihtelua: sanomalehtien ja uutistoimistojen palveluksessa olevien keskimääräinen kokonaisansio oli ja aikakauslehdissä työskentelevien euroa. Muissa yksityisissä radioissa ja televisioissa (3.108 ) ja kustannusyrityksissä (3.188 ) työskentelevien keskiansio jäi joukon pienimmäksi. Muissa alan yrityksissä työskentelevien vastaava summa oli euroa. Kokonaisansio työpaikan tyypin mukaan Kaikki yhteensä Lehdistö, josta Sanomalehdet ja uutistoimistot 2426 (33) Aikakauslehdet 1335 (18) Yleisradio MTV Media ja Nelonen Muu yksityinen radio ja televisio Kustannusyritys Muu alan yritys Peruskuukausipalkka työpaikan tyypin mukaan Kaikki yhteensä Lehdistö, josta Sanomalehdet ja uutistoimistot 2426 (33) Aikakauslehdet 1335 (18) Yleisradio MTV Media ja Nelonen Muu yksityinen radio ja televisio Kustannusyritys Muu alan yritys Fraktiilipiste F90 kertoo, että yksityisen MTV Median ja Nelosen palveluksessa työskentelevä suurituloisin kymmenesosa ansaitsee vähintään euroa. Lehdistössä vastaava luku ei ollut yhtä suuri, Yleisradion työntekijöiden ylin fraktiiliansio oli selvästi pienempi, euroa kuin lehdistön palveluksessa olevien, mutta alin (F10) melkein sama. Tämä kertoo siitä, että Yleisradiossa ansiot jakaantuvat työntekijöiden kesken tasaisemmin kuin lehdistössä.

7 4 Miehillä suuremmat ansiot kuin naisilla Miesten keskimääräinen kokonaisansio oli tutkimusajankohtana euroa. Naisten vastaava summa oli noin kahdeksan prosenttiyksikköä alempi, euroa. Naisen euro on siten noin 92 senttiä. Mediaanipalkkojen välinen suhteellinen ero on prosenttiyksikköä pienempi. Kun ikää tarkastellaan kymmenvuotiskohorteittain, korkeimmat ansiot muodostuivat vuotiaille. Huhtikuussa 2014 heidän keskimääräiset kokonaisansionsa olivat euroa, 60-vuotiaiden ja vanhempien melkein yhtä suuret (ero 55 ). Muiden ikäryhmien ansiot olivat pienemmät. Alle 30-vuotiaat olivat ansainneet keskimäärin euroa. Kokonaisansio eräissä jäsenryhmissä Kaikki yhteensä Naiset Miehet Alle 30 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat ja vanhemmat Helsingin seutu Maakunnan pääkaupunki Muu kaupunki tai kunta Journalistisen alan tutkinto Medianomi, muu alan tutkinto Muu korkeakoulututkinto Muu opisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto Keskeneräiset korkeakouluopinnot Ylioppilastutkinto Muu koulutus Pääkaupunkiseudulla työskentelevien journalistien tulot olivat olleet suuremmat kuin muualla Suomessa asuvien. Ansioiden ero Suur-Helsingissä ja maakuntien pääkaupungeissa vaikuttavien välillä on hieman pienempi kuin jälkimmäisten ja muilla paikkakunnilla työskentelevien. Ryhmään keskeneräiset korkeakouluopinnot kuuluvien kokonaisansio oli euroa, journalistisen alan tutkinnon 1 suorittaneiden hieman pienempi, 3842 euroa. Muun alan tutkinnon (esim. medianomi) suorittaneiden keskimääräiset kokonaisansiot (3.314 ) jäivät koulutuksen mukaisessa tarkastelussa joukon pienimmiksi. Muun kuin journalistisen alan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokonaisansio oli ollut ja muun opisto- tai ammattikorkeakoulutasoisen tutkinnon suorittaneiden euroa. Jos vastaajalla oli ylioppilastutkinto, hänen keskimääräinen kokonaisansionsa oli ollut euroa, muuta koulutusta saaneiden euroa. Työssään talouteen, politiikkaan ja työmarkkina-aiheisiin keskittyvien kokonaisansiot (4.575 ) olivat suuremmat kuin muita journalistisissa aihealueita käsittelevillä. Muista aihepiireistä urheilu (4.080 ) tuotti seuraavaksi suurimman kokonaisansion. 1 Tällä tarkoitetaan alan tutkintoa Tampereen tai Jyväskylän yliopistosta, Social- och kommunalhögsskolanista, Sanoma Oy:n toimittajakoulusta, Taideteollisesta korkeakoulusta tai Lahden muotoiluinstituutista.

8 5 Kustannusala ja sillä yleinen kirjallisuus tuotti tekijöilleen vähemmän ansioita (3.093 ) kuin mikään muu journalistinen alue. Talouteen, politiikkaan ja työmarkkinoihin keskittyvien ylin 10 prosenttia ansaitsi euroa. Vastaavan urheiluaiheita käsittelevän ryhmä ansiotaso jäi euroon. Kokonaisansio journalistisen aihealueen mukaan Kokonaisansio työpaikan ja tehtävän mukaan Kaikki yhteensä Uutiset ja ajankohtainen Muu moniaiheinen yleisjournalismi Talous, politiikka, työmarkkinat Ulkomaanasiat Kulttuuri Viihde Urheilu Lifestyle Kustannusala/oppimateriaalit Kustannusala/yleinen kirjallisuus Muu aihealue Mahdoton määritellä Tehtävä mainitsematta Kaikki yhteensä Valtakunnallinen päivälehti Maakunnallinen sanomalehti Paikallis-/kaupunkilehti Iltapäivälehti Yleisaikakauslehti Erikoisaikakauslehti Asiakaslehti Järjestölehti tai ammattilehti Uutis- tai kuvatoimisto Yle/Uutis- ja ajankohtaistoiminta Yle/Luovat sisällöt Yle/Alueet Yle/Tuotanto Yle/Svenska Yle/Muut MTV Media Nelonen Yksityinen radio/tv Tuotantoyhtiö Kustannusyritys Verkkojulkaisu Muu Päällikkötoimittaja Toimitussihteeri, taittosihteeri, tuottaja, uutispäällikkö, osastoesimies Toimittaja, kustannnustoimittaja,verkkot Ohjaaja Valokuvaaja, kuvatoimittaja Kuvankäsittelijä (lehdistö) Visualisoija, graafikko TV-kuvaaja, kameramies, kuvaaja Äänitehtävät Muu ohjelmatuotanto Monimediatoimittaja Kääntäjä Tuotantokoordinaattori Suunnittelija, tutkija, kouluttaja Informaatikko tai muu arkistohenkilö Toimituksen sihteeri Muu

9 6 Edellisen sivun alempaan taulukkoon on merkitty erilaisten työnantajien palveluksessa ja erityyppisissä työtehtävissä vaikuttavien tiedot. Lehdistön osalta tilanne on sellainen, että iltapäivälehdet, valtakunnalliset päivälehdet ja yleisaikakauslehdet nostavat koko ryhmän keskiarvoa. Paikallis- ja kaupunkilehdissä työskentelevien ansiot aiheuttavat päinvastaisen reaktion. Yleisradion eri toimintojen palveluksessa olevien ansiot eroavat suhteellisen vähän toisistaan. Nelosen ja etenkin MTV Median työntekijöiden ansaitsemat kokonaissummat ovat korkeammat kuin muiden yksityisen radion ja television parissa työskentelevien. Eri tehtävissä työskentelevistä voidaan todeta, että jäsenistön lukumäärältään suurin ammattiryhmä toimittajat (ml. kustannus- ja verkkotoimittajat) sijoittuu ansioineen hieman koko joukon keskiarvon alapuolelle. Toimittajien (sis. kustannus- ja verkkotoimittajat) huhtikuussa ansaitsema summa oli eli 121 euroa alle yleisen keskiarvoansion. Kokonaisansio työehtosopimuksen soveltamisalan mukaan Kaikki yhteensä Lehdistön työehtosopimus Yleisradion työehtosopimus MTV Median työehtosopimus Tuotantoyhtiöitä koskeva työehtosopimus Kustannustoimittajia koskeva työehtosopimus Henkilökohtainen sopimus Muu alan työehtosopimus Muu Ei tiedä Jätti mainitsematta Niillä, joiden palkka määräytyy MTV Median työehtosopimuksen mukaisesti, kokonaisansio nousi tutkimusajankohtana euroon Heidän tulonsa olivat suuremmat kuin sopimuspalkkaa saavien (3.976 ). Lehdistön työehtosopimuksen piirissä olevien kokonaisansio oli suhteellisen lähellä koko joukon keskiarvoa, ylittäen sen 37 eurolla. Yleisradion työehtosopimuksen piirissä olevien kokonaisansio taas alitti jonkin verran koko joukon keskiarvon. Kustannustoimittajia koskevat työehtosopimukset puolestaan tuottivat joukon pienimmät keskimääräiset kokonaisansiot (tieto tosin perustuu kouralliseen vastauksia). MTV Median työehtosopimuksen piirissä olevien ylin kvartiilipalkka (F90) kohosi euroon eli sopimuspalkkalaisten vastaavan summan (5.300 ) ylitse. Yleisradion osalta vastaava summa oli pienempi, euroon. Miesten ansiot korkeammat kaikissa ikä- ja koulutusryhmissä Sukupuolten kokonaisansioiden eroja tarkasteltiin myös hieman tarkemmin. Huomioon otettiin erikseen myös iän, koulutuksen sekä tehtävän vaikutus. Useimmissa tapauksissa miesten ansaitsema summa osoittautui suuremmaksi kuin naisten. Miesten ilmoittamat kokonaisansiot olivat suuremmat kaikissa ikäryhmissä. Ero oli enimmillään vuotiaiden (467 ) ja pienimmillään vuotiaiden keskuudessa (61 ).

10 7 Naisten ja miesten kokonaisansio iän mukaan Kaikki Alle Keskimääräinen kokonaisansio KAIKKI Naiset Miehet Miesten keskimääräiset kokonaisansiot olivat naisten ansioita suuremmat kaikissa koulutusryhmissä. Journalistisen alan tutkinnon suorittaneiden joukossa ero oli miesten hyväksi 188 euroa, muun alan tutkinnon suorittaneiden parissa hieman vähemmän (62 ). Naisten ja miesten kokonaisansio koulutuksen mukaan Kaikki Journalistisen alan tutkinto Muu alan tutkinto Muu korkeakoulututkinto Muu opisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto Muu koulutus Keskimääräinen kokonaisansio KAIKKI Naiset Miehet Suurimmillaan ero oli ryhmien muu korkeakoulututkinto (573 ) ja muu koulutus (500 ) kuuluvien parissa. Ryhmässä keskeneräiset korkeakoulututkinnot naisten ansiot ylsivät 93 prosenttiin vastaavan koulutuksen saaneiden miesten ansaitsemasta summasta (ero 278 ). Muun opisto- tai ammattikorkeakoulutasoisen tutkinnon suorittaneissa naisten ansiot olivat keskimäärin 311 euroa pienemmät kuin miesten. Eri tehtävissä toimivien naisten ja miesten kokonaisansio Kaikki Keskeneräiset korkeakouluopinnot Ylioppilastutkinto Päällikkötoimittajsihteeri Toimitus- yms. Ohjaaja Toimittaja, kustannus-/ verkkotoimittaja Valokuvaaja Kuvankäsittelijä Visualisoija, graafikko Keskimääräinen kokonaisansio KAIKKI Naiset Miehet TV-kuvaaja, kameramies, kuvaaja Äänitehtävät Muu ohjelmatuotanto Monimediatoimit-taja Kääntäjä Suunnittelija, tutkija, kouluttaja Tuotantokoordinaattori Informaatikko, arkistohenkilö Toimituksen sihteeri Muu KAIKKI Naiset Miehet Oheiseen taulukkoon on merkitty eri tehtävissä toimivien keskimääräiset kokonaisansiot sukupuolen mukaan. Taulukkoa lukiessa on syytä muistaa, että eri tehtävissä toimivien lukumäärät poikkeavat melko paljon toisistaan. Osa luvuista perustuu varsin pieniin havaintomääriin. Lukumäärältään suurten tehtäväryhmien osalta voidaan kuitenkin panna merkille mm. sen, että toimittajien parissa sukupuolten välinen ero on selvästi suurempi kuin kyselyyn vastanneiden toimitussihteereiden, toimituspäälliköiden ja osastoesimiesten.

11 8 3 Lehdistön palkat Lehdistön kokonaisansio Lehdistöön kuuluvien liiton jäsenten keskimääräinen kokonaisansio oli huhtikuussa euroa. Vastaava mediaanipalkka oli hieman pienempi, Miesten keskimääräinen kokonaisansio ylsi ja naisten euroon. Kun tarkastellaan iän vaikutusta ansioihin, havaitaan vuotiaiden ansaitsevan enemmän (4.029 ) kuin muihin tutkittuihin ikäryhmiin kuuluvien. Alle 30-vuotiaiden ansiot olivat pienemmät kuin muilla ikäluokilla, euroa. Suur-Helsingissä työskentelevien (4.017 ) kokonaisansiot olivat suuremmat kuin muualla Suomessa asuvien. Maakuntien pääkaupunkiin sijoittuvilla (3.559 ) ne puolestaan olivat paremmat kuin pienemmissä kaupungeissa tai maaseutukunnissa asuvilla. Nämä ansaitsivat huhtikuussa 2014 keskimäärin euroa. Lehdistön 2 kokonaisansio eräissä jäsenryhmissä Lehdistö yhteensä Naiset Miehet Alle 30 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat ja vanhemmat Helsingin seutu Maakunnan pääkaupunki Muu kaupunki tai kunta Journalistisen alan tutkinto Muu alan tutkinto Muu korkeakoulututkinto Muu opisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto Keskeneräiset korkeakouluopinnot Ylioppilastutkinto Muu koulutus Keskeneräiset korkeakouluopinnot tuottivat suuremmat ansiot (4.330 ) kuin muuntyyppinen koulutus. Journalistisen alan (3.948 ) ja ylioppilastutkinnon (3.876 ) suorittaneiden tulot olivat kuitenkin kyseisenä ajankohtana melkein yhtä suuret. Muun korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja muun alan tutkinnon suorittaneiden ansiot olivat koulutusryhmien pienemmät. 2 Lehdistöön luetaan tässä yhteydessä seuraavat: valtakunnallinen päivälehti, maakunnallinen sanomalehti, paikallis-/kaupunkilehti, iltapäivälehti, yleisaikakauslehti, erikoisaikakauslehti, asiakaslehti, järjestölehti tai ammattilehti, uutis- tai kuvatoimisto.

12 9 Lehdistön kokonaisansio journalistisen aihealueen mukaan Lehdistö yhteensä Uutiset ja ajankohtainen Muu moniaiheinen yleisjournalismi Talous, politiikka, työmarkkinat Ulkomaanasiat Kulttuuri Viihde Urheilu Lifestyle Kustannusala, yleinen kirjallisuus 12 * Muu aihealue Mahdoton määritellä Tehtävä mainitsematta Myös lehdistössä talousasioita, politiikkaa tai työmarkkinakysymyksiä käsittelevien kokonaisansiot olivat paremmat kuin muihin aihealueisiin keskittyvillä. Myös viihde- ja urheiluasiat tuottivat lehdistössä keskimääräistä suuremman ansiotason. Asteikon toisen pään muodostavat työssään kustannusalaan (yleinen kirjallisuus) sekä uutisiin ja ajankohtaisaiheisiin keskittyvien ansiot. Lehdistön kokonaisansio tehtävän mukaan Lehdistö yhteensä Päällikkötoimittaja Toimitussihteeri, taittosihteeri, tuottaja, uutispäällikkö, osastoesimies, tuotepäällikkö Toimittaja, kustannustoimittaja, verkkotoimittaja Valokuvaaja, kuvatoimittaja Kuvankäsittelijä (lehdistö) Visualisoija, graafikko Informaatikko tai muu arkistohenkilö Toimituksen sihteeri Muu Toimittajat ovat lehdistön ylivoimaisesti suurin jäsenryhmä, melkein puolet koko joukosta. Heidän ansionsa alittavat koko joukon keskiarvon (3.528 ). Päällikkötoimittajien, toimitussihteerien ja muiden vastuuasemissa työskentelevien ansiot nostavat lehdistön keskiarvoa. Valokuvaajien ansaitsemat summat olivat jonkin verran pienemmät kuin toimittajien. Toimituksen sihteereiden ja kuvankäsittelijöiden ansiot taas kuuluivat joukon pienimpiin. Lehdistön kokonaisansio työtilanteen mukaan Lehdistö yhteensä Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde Määräaikainen työsuhde Tarvittaessa töihin tuleva Freelancer 12 * Työtön tai lomautettu 12 * Perhevapaalla tai sairauslomalla Muu 14 * Ei mainittu

13 10 Toistaiseksi työssä olevien ansiotaso oli ollut suurempi kuin määräaikaisten tai esim. tarvittaessa töihin tulevien. Ns. vakinaisessa työssä olevat ansaitsivat keskimäärin 3813 euroa, kun määräaikaisessa työsuhteessa olevat ilmoittivat saaneensa keskimäärin Lehdistön palkkaryhmien välillä eroja Tutkimuksessa hankittiin tietoa lehdistön palkkausjärjestelmän toteutumisesta. Asiaan saatiin tutkimuksen kannalta tarvittava tieto 75 prosentilta ryhmään lehdistö kuuluvilta. Lehdistön kokonaisansio palkkaryhmän mukaan (työehtosopimuksen perusteella) Lehdistö yhteensä Lehdistön työehtosopimus yhteensä I II a II b III a III b Palkkaryhmä mainitsematta Huhtikuussa tämän ryhmän kokonaisansiot olivat olleet euroa. Ryhmään IIa kuuluvien ennakonpidätyksen alainen palkka oli silloin euroa. Ryhmiin IIIa (4.137 ) ja IIIb (4.429 ) kuuluvien ansiotaso oli ollut keskimääräistä korkeampi. Yksityiskohtana todettakoon, että näiden suurituloisimpien kymmenyksien ansiot ylittivät koko lehdistön vastaavan summan. Lehdistön kokonaisansio ja peruskuukausipalkka (työehtosopimuksen mukaan) Palkkausjärj. keskimäärin I IIa IIb IIIa IIIb Jätti mainitsematta Keskimääräinen kokonaisansio KAIKKI Naiset Miehet Keskimääräinen peruskuukausipalkka KAIKKI Naiset Miehet Yllä olevaan taulukkoon on merkitty työehtosopimuksen mukaan määräytyvät kokonaisansiot ja peruskuukausipalkka sukupuolen mukaan. 4 Yleisradion palkat Yleisradion kokonaisansio Yleisradion keskimääräinen kokonaisansio oli huhtikuussa euroa. Vastaavan ajan mediaanipalkka oli Miesten keskimääräinen kokonaisansio oli tutkimusajankohtana ja naisten euroa. 60 vuotta täyttäneiden keskiansio osoittautui suuremmaksi (3.741 ) kuin muiden ikäkohorttien vuotiaiden kokonaisansio oli melkein yhtä suuri, euroa.

14 11 Yleisradion kokonaisansio eräissä jäsenryhmissä Yleisradio yhteensä Naiset Miehet Alle 30 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat ja vanhemmat Helsingin seutu Maakunnan pääkaupunki Muu kaupunki tai kunta Journalistisen alan tutkinto Muu alan tutkinto Muu korkeakoulututkinto Muu opisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto Keskeneräiset korkeakouluopinnot Ylioppilastutkinto Muu koulutus Maakunnan pääkaupungissa asuvien ansiot olivat euroa, Helsingin seudulla työskentelevien melkein yhtä suuret (3.602 ). Muissa kunnissa asuvien kokonaisansiot olivat euroa. Alan korkeakoulututkinto tuotti tutkimusajankohtana euron kokonaisansion. Myös journalistisen alan tutkinto sekä muu alan tutkinto indikoivat Yleisradiossa keskimääräistä suurempaa ansiotasoa. Ylioppilaiden ansiot olivat pienemmät kuin muilla koulutusryhmillä. Erot erityyppistä koulutusta saaneiden ansioissa olivat kuitenkin selvästi vähäisemmät kuin lehdistöllä. Yleisradion kokonaisansio journalistisen aihealueen mukaan Yleisradio yhteensä Uutiset ja ajankohtainen Muu moniaiheinen yleisjournalismi Talous, politiikka, työmarkkinat Ulkomaanasiat Kulttuuri Viihde Urheilu Lifestyle Muu aihealue Mahdoton määritellä Tehtävä mainitsematta Yleisradiossakin keskittyminen talouteen, politiikkaan sekä työmarkkina-aiheisiin näkyy ansiotasossa. Näitä aihepiirejä käsittelevien keskimääräinen kokonaisansio (4.283 ) oli ollut suurempi kuin muilla Yleisradiossa työskentelevillä. Keskittyminen urheiluun oli Yleisradiossakin nostanut ansiotason keskimääräisen yläpuolelle (4.160 ).

15 12 Myös moniaineinen yleisjournalismi sekä työskentely uutisten ja ajankohtaisaiheiden parissa oli tuottanut Yleisradiossa keskimääräistä suuremmat ansiot, samoin viihde ja lifestyle. Kulttuuri- ja ulkomaanasiat sekä muut aihealueet ovat puolestaan tarjonneet Yleisradiossa tekijöilleen keskimääräistä pienemmät kokonaisansiot. Yleisradion kokonaisansio tehtävän mukaan Yleisradio yhteensä Päällikkötoimittaja 3 * Toimitussihteeri, taittosihteeri, tuottaja, uutispäällikkö, osastoesimies, tuotepäällikkö Toimittaja, kustannustoimittaja, verkkotoimittaja Ohjaaja Valokuvaaja, kuvatoimittaja Visualisoija, graafikko TV-kuvaaja, kameramies, kuvaaja Äänitehtävät Muu ohjelmatekninen Monimediatoimittaja Kääntäjä Tuotantokoordinaattori Suunnittelija, tutkija, kouluttaja Informaatikko tai muu arkistohenkilö Muu Keskimääräinen Yleisradion toimittaja oli ansainnut 3.611, toimitussihteeri (ym.) euroa. Kummankin ryhmän ilmoittamat keskimääräiset summat olivat jonkin verran suuremmat kuin vastaavassa asemassa työskentelevillä lehdistössä. Yleisradion kokonaisansio työtilanteen mukaan Yleisradio yhteensä Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde Määräaikainen työsuhde Tarvittaessa töihin tuleva Freelancer Työtön tai lomautettu Perhevapaalla tai sairauslomalla Muu Ei mainittu Myös Yleisradiossa toistaiseksi työssä olevien ansiot olivat suuremmat kuin määräaikaisten ja tarvittaessa töihin tulevien. Ns. vakinaisessa työssä olevat olivat ansainneet tutkimusajankohtana keskimäärin euroa. Määräaikaisessa työsuhteessa olevien vastaava ansio oli Ansioiden muuttuminen Ansiot yli puolitoistakertaistuneet 19 vuodessa Kyselytutkimusten käyttö ansiokehityksen selvittämisessä on jossain määrin ongelmallista. Otostutkimuksille tyypillisten virhemarginaalien vuoksi muutoksen arviointiin sisältyy aina omat epävarmuustekijänsä.

16 13 Koska tutkimukset joudutaan tekemään erillisinä otoksina, virhemarginaalit laajenevat. Lisäksi luvut esitetään usein likiarvioina. Niinpä eri ajankohtien välisiä prosenttimuutoksia ei voida kovin tarkasti arvioida kyselyjen avulla. Maltilliset vertailut ovat kuitenkin mahdollisia. Vaikuttaa siltä, että jäsenistön keskimääräinen ennakonpidätyksen alainen palkka (kokonaisansio) olisi noussut edellisestä tutkimuksesta kolmisen kolme prosenttia. Kuukausipalkan osalta kehitys on ollut vastaavana aikana käytännössä lähes sama. Ansioiden muuttuminen KOKONAISANSIO Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV MTV Media ja Nelonen Yksityinen radio Muu yksityinen radio ja televisio Kustannusyritys Muu alan yritys KUUKAUSIPALKKA Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV MTV Media ja Nelonen Yksityinen radio Muu yksityinen radio ja televisio Kustannusyritys Muu alan yritys Lehdistön keskimääräiset kokonaisansiot ovat kasvaneet saman verran kuin koko joukolla keskimäärin, Yleisradion palveluksessa olevien selvästi enemmän. Vuodesta 1993 liiton jäsenten kokonaisansio on noussut 65 prosenttia (viimeisen yhdeksän vuoden aikana noin 25 prosenttia). Kuukausipalkka on kasvanut vastaavana aikana käytännössä saman verran. Lehdistön kokonaisansiot ovat vastaavana aikana nousseet 68 ja kuukausipalkka 67 prosentilla. Yleisradiossa vastaavat luvut ovat 73 ja 68 prosenttia. 6 Ansioiden rakenne Käytännössä joka neljäs (26 %) ilmoitti saaneensa vuoden 2013 aikana tulospalkkioita. Keskimääräistä useampi Yleisradiossa työskentelevä kertoi niistä. Lehdistöön kuuluvat raportoivat niistä toiseksi useimmin. Tulospalkkioiden suhteellinen osuus vuosiansioista lienee kuitenkin suhteellisen vähäinen. Niiden parissa, jotka mainitsivat tulospalkkioiden vaikutuksen omaan palkkaansa, kyseisen erän merkitys oli ollut kolme prosenttia. Tulospalkkioilla oli ollut suurin suhteellinen merkitys kustannusyritysten palveluksessa oleville. Niiden osuus oli ollut heille 10 prosenttia vuosiansioista. Lukuihin on syytä suhtautua varauksin, sillä läheskään kaikki tulospalkkioita saaneet eivät ilmoittaneet niiden vaikutusta kokonaisansioihinsa. Ilmiö on ansiotutkimuksissa yleinen ja pätee erityisesti erilaisia palkanosia koskeviin lukuihin.

17 14 Tulospalkkiot vuonna 2013 työpaikan tyypin mukaan Asia konkretisoitui myös kysymyksissä, joissa tarkasteltiin niin kiinteitä 3 kuin muuttuviakin palkanosia sekä luontoisetuja. On ilmeistä, että useat olivat jättäneet vastaamatta näihin kysymyksiin. Siksi tuloksiin on enemmän kuin aiheellista suhtautua ainoastaan suuntaa-antavina. Kiinteät palkanosat Voidaan kuitenkin todeta, että yleisin kiinteä palkanosa oli kiinteä kokonaispalkkauslisä, jonka 14 prosenttia kertoi saaneensa. Keskimäärin sitä oli saatu 296 euroa/kk. Tosin vielä useammat (16 %) totesivat saaneensa jonkin määrittelemättömän, annetun listan ulkopuolisen kiinteän lisän. Muuttuvat palkanosat Työpaikka Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV Media/ Nelonen Muu yksityinen radio ja tv sittain. Kustannusyritys Muut alan yritykset % % % % % % % Maksettiin Ei maksettu Tulospalkkoiden osuus vuosiansioista 2011 Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV Media/ Nelonen Yksityinen radio ja tv Kustannusyritys Muut alan yritykset % % % % % % % Osuus vuosiansioista KAIKKI AKTIIVITAPAUKSET Keskiarvo Keski- kpl. % kpl. % arvo Mediaani Kiinteä sunnuntaityökorvaus Kiinteä päällekkäistyökorvaus * 28 * Kiinteä näyttöpäätekorvaus * 15 * Kiinteä vuorolisä Kiinteä kokonaispalkkauslisä Kiinteä teknisen työn lisä * 6 * Muu kiinteä lisä tai korvaus Yhteensä KAIKKI AKTIIVITAPAUKSET Keskiarvo Keski- kpl. % kpl. % arvo Mediaani Sunnuntaityökorvaus Päällekkäistyökorvaus Ilta- ja yötyökorvaus Varallaolokorvaus , Hälytystyökorvaus * 31 * Korvattu matka-aika Lisätyökorvaus Ylityökorvaus Luottamusmies- tai työsuojeluvaltuutetun korvaus Muu korvaus Joka neljäs sai huhtikuussa 2014 ilta- tai yötyökorvausta, keskimäärin 160 euroa. 18 prosenttia oli saanut sunnuntaityökorvausta (285 ), seitsemän prosenttia ylityökorvauksia (keskimäärin 319 euroa). 3 Kiinteä palkanosa on kuukausittain aina samansuuruinen, muuttuva palkanosa vaihtelee kuukau-

18 15 Luontoisedut KAIKKI AKTIIVITAPAUKSET Keskiarvo Keski- kpl. % kpl. % arvo Mediaani Asunto * Ravinto Auto Puhelin Muu Puhelin oli yleisin luontoisetu. Se on runsaalla kolmasosalla. Muut edut olivat sitä selvästi harvinaisempia. 7 Ylitöiden tekeminen ja työsuhteen osa-aikaisuus Keskimääräinen viikkotyöaika vajaat 36 tuntia Tutkimuksessa tiedusteltiin viikoittaista, sovittua säännöllistä työaikaa. Varsin yleisesti se asettui lähelle 36 tuntia. Yleisradion palveluksessa työskentelevät ilmoittivat pisimmän työajan (36,7). Lehdistön keskimääräinen työaika oli ollut 35,5 tuntia. MTV Median ja Nelosen 35,1 tuntia. Kustannusyritysten keskimääräinen säännöllinen työaika oli ollut 35,4 ja muiden alan yritysten 35,6 tuntia. Ryhmään muu yksityinen radio ja tv kuuluvilla työaika oli ollut tasan 36 tuntia. Heidän lisä- tai ylityötuntimääränsä oli joukon suurin, 14,9 tuntia. Keskimääräinen ylityörasite oli koko jäsenistössä ollut melkein yhdeksän tuntia. MTV Median ja Nelosen työntekijät kertoivat tehneensä lähes 10 ja Yleisradion palveluksessa olevat kahdeksan ja puoli tuntia lisä- tai ylitöitä. Työaika erityyppisissä työpaikoissa Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV Media/ Nelonen Muu yksityinen radio ja tv Kustannusyritys Muut alan yritykset h h h h h h h Säännöllinen työaika 35,9 35,5 36,7 35,1 36,0 35,4 35,6 Lisä- tai ylityötunnit huhtikuussa ,9 8,8 8,5 9,9 14,9 10,1 8,3 Kymmenesosan ylityöt oli korvattu yksinomaan rahana. Tyypillistä on, että korvaus oli saatu joko pelkästään vapaa-aikana (45 %) tai molempina, vapaa-aikana ja rahana (36 %). MTV Median ja Nelosen palveluksessa olevat olivat päässeet nauttimaan ylitöistä annettavasta rahakorvauksesta selvästi useammin kuin muut. Lehdistössä painopiste oli ollut enemmän vapaa-ajassa. Yleisradiossa työskentelevien tilanne muistutti koko alaa yleensä, vaikka siellä keskimääräistä jonkin verran useampi kertoikin, että ylitöitä oli korvattu rahana. Keskimäärin 52 ylitöistä oli korvattu rahana. Yleisradio (57 %) ja muu yksityinen radio ja tv (68 %) ovat paikkoja, jossa rahakorvauksen osuus oli ollut keskimääräistä suurempi. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että monet jättivät kokonaan vastaamatta kysymykseen.

19 16 Ylitöiden korvaaminen erityyppisissä työpaikoissa Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV Media/ Nelonen Muu yksityinen radio ja tv MTV Median ja Nelosen (90 %) sekä kustannusyritysten osa-aikaisilla (73 %) luku oli joukon suurin. Lehdistössä (62 %) ja Yleisradiossa (67 %) työskentelevien ilmoittamat luvut olivat lähellä koko joukon keskiarvoa. Yleisradiossa työskentelevien luku jäi joukon pienimmäksi. Kustannusyritys Muut alan yritykset % % % % % % % Yksinomaan rahana Yksinomaan vapaa-aikana Sekä rahana että vapaana Ei korvata lainkaan Ylitöistä rahana korvattava osuus (44 % ilmoitti osuuden) Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV Media/ Nelonen Muu yksityinen radio ja tv Kustannusyritys Muut alan yritykset % % % % % % % Ylitöistä rahana korvattava osuus (% niistä, joille korvataan rahana tai vapaa-aikana) prosentilla vastanneista on kiinteä säännöllinen työaika. Kaikkiaan 27 prosenttia saa määrätä työaikansa varsin vapaasti. Joka neljäs on vuorotyössä. Se on yleistä erityisesti MTV Median ja Nelosen palveluksessa oleville. Kiinteä säännöllinen työaika taas on tyypillinen varsinkin kustannusyrityksissä. Muissa alan yrityksissä työskentelevistä suurempi osa kuin joko jäsenistöstä keskimäärin voi vaikuttaa omaan työaikaansa. Säännöllisen työajan määräytyminen erityyppisissä työpaikoissa Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV Media/ Nelonen Muu yksityinen radio ja tv Kustannusyritys Muut alan yritykset % % % % % % % Kiinteä säännöllinen työaika Vuorotyö Saa määrätä työaikansa varsin vapaasti Tarvittaessa töihin tuleva Tutkimuksessa tiedusteltiin myös osa-aikaisuuteen liittyviä asioita. Ensin kysyttiin, onko vastaaja osa-aikatyössä, esim. lyhennetyllä työviikolla, osa-aikaeläkkeellä tai journalistisen työn ohessa myös muun alan työssä. Ne, jotka ilmoittivat olevansa. saivat vastattavakseen myös toisen kysymyksen, jossa pyydettiin arvioimaan työsuhteen osa-aikaisuusastetta kokoaikaisesta työstä. Melkein joka kymmenes (9 %) ilmoitti tekevänsä osa-aikatyötä. Keskimääräinen osaaikaisuusaste oli 61 prosenttia.

20 17 Osa-aikaisuus journalistisessa työssä Työpaikka Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV Media ja Nelonen Muu yksityinen radio ja tv Kustannusyritys Muut alan yritykset % % % % % % % Osa-aikatyössä olevat Työsuhteen osa-aikaisuus kokoaikaisesta työsuhteesta (91 % ilmoitti osuuden) MTV Media ja Nelonen Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio Muu yksityinen radio ja tv Kustannusyritys Muut alan yritykset % % % % % % % Osuus kokoaikaisesta työstä