Freelancereiden työmarkkinatutkimus 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Freelancereiden työmarkkinatutkimus 2010"

Transkriptio

1 Freelancereiden työmarkkinatutkimus 2010 Yksikönjohtaja Sakari Nurmela Työnro: TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 10, Espoo Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen lupaa.

2 Freelancereiden työmarkkinatutkimus 2010 Keskimääräinen vuosiansio euroa Freelancereiden keskimääräinen kokonaislaskutus oli euroa vuonna Keskimääräinen verotettava tulo oli euroa. Palkkatutkimuksissa usein käytetty mediaani l. keskimmäinen luku jäi molempien yhteydessä hieman keskiarvoa alemmaksi. Mediaanikokonaislaskutus asettui euroon ja verotettava mediaanitulo euroon. Tutkimukseen osallistuneiden ilmoittamien tietojen perusteella freelancereiden keskimääräinen vuotuinen kokonaislaskutus on kahdessa vuodessa pienentynyt 700 eurolla. Toisaalta verotettava tulo on nyt 500 euroa suurempi kuin vuonna Taulukko 1a. Freelancereiden kokonaislaskutus ( ) Aritm. keskiarvo Taulukko 1b. Freelancereiden verottajalle ilmoittama tulo ( ) Aritm. keskiarvo Raportin liitteenä olevista taulukoista käy ilmi eri freelancer-ryhmien kokonaislaskutukseen ja verotettavaan tuloon liittyvät tiedot (aritmeettiset keskiarvot sekä luvut fraktiileittain, 50=mediaani). Yhteenvedon omaisesti voidaan kuitenkin todeta mm. se, että naisten (24.900) ilmoittama verotettava tulo oli pienempi kuin miehillä (26.400). Sukupuolten välinen ero oli havaittavissa myös kokonaislaskutuksessa: naisilla se oli ollut , miesten ilmoittaman luvun noustessa euroon. Maakuntakeskuksissa asuvien ansiot olivat keskimääräistä suuremmat, euroa. Pääkaupunkiseudulla asuvat olivat ilmoittaneet verottajalle tuloja , muilla paikkakunnilla asuvat eurolla. Ulkomailla asuvien verotettava tulo oli ollut euroa.

3 2 Yhteensä 68 prosenttia kertoi olevansa YEL -vakuutusvelvollinen. Kun tältä joukolta lisäksi tiedusteltiin, mille työtulolle kyseinen vakuutus on otettu, keskimääräiseksi tulokseksi tuli euroa. Lisäksi tarkasteltiin itsemaksavien ja yrittäjäfreelancereiden antamia tietoja (RTV:läiset pois lukien). Paljastui, että ensin mainituista YEL-vakuutus oli 67 prosentilla ja, että se oli otettu euron työtulolle. Yrittäjistä vakuutusvelvollisia oli 96 prosenttia, ja tämä joukko oli ottanut vakuutuksen keskimäärin euron tulolle. Pääosin lehdistölle työskentelevistä YEL-vakuutusvelvollisia oli 83 ja pääosin radion ja television lukuun toimivista 41 prosenttia. Lehdistön ilmoittama summa oli ja radio/tv-väen euroa. Graafikoilla ja valokuvaajilla suurin kokonaislaskutus, kääntäjien ansiot suurimmat Graafikoiden, graafisten suunnittelijoiden ja AD:eitten kokonaislaskutus nousi keskimäärin euroon. Valokuvaajien keskimääräinen kokonaisansio oli puolestaan ollut euroa. Kääntäjien verottajalle ilmoittamat tulot olivat suuremmat kuin muilla tehtävänimikkeillä, Toimittajien sekä kokonaislaskutus ( ) että verotettava tulo ( ) alittivat jonkin verran koko joukon keskiarvon. Mitä enemmän freelancereilla oli ollut toimeksiantajia, sitä suuremmaksi kokonaislaskutus oli kasvanut. Vuoden 2010 aikana vain yhdelle toimeksiantajalle työtä tehneiden keskimääräinen laskutus oli euroa, mutta esim. useammalle kuin kymmenelle toimeksiantajalle työskennelleiden vastaava luku nousi euroon. Vastaavaa ilmiötä ei ollut havaittavissa verotettavan tulon osalta. Verottajalle suurimmat ansiot ilmoittaneet olivat niitä, joilla oli ollut vain yksi säännöllinen toimeksiantaja. Pääosin televisiolle työskentelevät ilmoittivat laskutuksekseen ja ansioikseen suurempia lukuja kuin sellaiset freelancerit, joiden pääasialliset toimeksiantajat kuuluvat lehdistöön tai radioon. Pääosin televisiolle työtä tehneiden freelancereiden keskimääräinen kokonaislaskutus oli ja ansiot Pääsääntöisesti radiolle työskentelevien vastaavat luvut olivat ja euroa. Pääasiassa sanomalehtityötä tekevien kokonaislaskutus oli euroa ja verottajalle ilmoitettu tulo Toimeksiantonsa pääasiassa aikakauslehdistä hankkineet olivat laskuttaneet :lla ja ilmoittaneet verottajalla tuloksi Pääosin asiakaslehdistölle tai viestintätoimistoille palveluitaan tarjonneiden kokonaislaskutus oli ollut muuta lehdistöä suurempi, euroa. Kyseinen joukko ilmoitti verotettavan tulonsa olleen euroa. Kun nämä kolme ryhmää yhdistää, päästään selville pääosin lehdistölle työskennelleen joukon laskutuksesta ja tuloista. Ensin mainittu ylsi ja jälkimmäinen euroon. Yhtä paljon radiota ja televisiota palvelevien laskutus oli ollut ja verotettava tulo euroa. Yhtä paljon lehdistölle ja sähköiselle medialle työskennelleet olivat laskuttaneet toimeksiantajiaan eurolla, ja ilmoittaneet verottajalle tuloja keskimäärin

4 3 Verkkotoimittamiseen keskittyneiden laskutus oli ollut ja verotettava tulo Pääosin kustannustoimittamista harjoittaneiden vastaavat luvut olivat ja euroa. Työnsä radion ja television tai lehdistön ja sähköisen median välillä jakavia sekä verkkotai kustannustoimittamista harjoittaneita vastaajia oli tutkimuksessa niin vähän, että lukuja voi heidän osaltaan pitää enintään suuntaa-antavina. Yritysmuodossa toimivien kokonaislaskutus suurempi, verottajalle ilmoitettu tulo vaihtelee vähemmän toimintamuodon mukaan Kokonaislaskutus kasvaa siirryttäessä yhtiömäiseen toimintamuotoon. Ryhmään henkilöyhtiö kuuluvilla laskutus oli ja muussa yhtiömuodossa euroa. Toiminimellä työskentelevien laskutus oli hieman suurempi ( ) kuin niillä, joilla on henkilöyhtiö. Taulukko 2a. Kokonaislaskutus ja verotettava tulo toimintamuodon mukaan ( ). Vero- Vero- Verokortilla kortilla kortilla Ennakkoitsenäinen työsuht. yht. perintärek. Kokonaislaskutus Aritmeettinen keskiarvo Mediaani Verotettava tulo Aritmeettinen keskiarvo Mediaani Vero- Toimi- Henkilö- Muu yhtiö- kortti ja nimellä yhtiössä muoto yhtiömuoto Kokonaislaskutus Aritmeettinen keskiarvo Mediaani Verotettava tulo Aritmeettinen keskiarvo Mediaani Luvut perustuvat kaikkien vastanneiden ilmoitukseen. 423 vastaajaa antoi kokonaislaskutustaan ja 392 verotettavaa tuloaan koskevia tietoja. Muussa yhtiömuodossa toimivien verotettava tulo oli euroa. Toiminimellä työskentelevillä se oli hieman korkeampi, Tässä yhteydessä suurimman luvun ilmoittivat verokortilla työsuhteisena työskentelevät, euroa. Verokortilla itsenäisenä toimivien verotettavat tulot olivat olleet euroa. Kun näitä kahta ryhmää tarkastelee yhdessä, keskimääräiseksi verotettavaksi tuloksi muodostuu euroa. Henkilöyhtiössä toimivien ilmoittama tulo oli joukon alhaisin ( ). Ennakkoperintärekisterissä olevilla vastaava summa kohosi :een, verokortilla ja yhtiömuodossa toimivilla euroon. Yrittäjäfreelancerit laskuttivat vuonna 2010 keskimäärin suurempia summia kuin itsemaksavat, ryhmään radio/tv valtakirjaperintään kuuluvat tai osuuskuntamuodossa toimivat.

5 4 Yrittäjien laskutus nousi ja muilla em. (vastaavassa järjestyksessä) , ja euroon. Taulukko 2b. Kokonaislaskutus ja verotettava tulo jäsenmaksulajin mukaan ( ). Radio/tv Itse- valtakirja- Yrittäjä- Osuusmaksava perinnässä freelancer kunta Kokonaislaskutus Aritmeettinen keskiarvo Mediaani Verotettava tulo Aritmeettinen keskiarvo Mediaani Luvut perustuvat kaikkien vastanneiden ilmoitukseen. 423 vastaajaa antoi kokonaislaskutustaan ja 392 verotettavaa tuloaan koskevia tietoja. Ryhmän radio/tv valtakirjaperinnässä kuuluvien verottajalle ilmoittama keskimääräinen tulo oli suurempi ( ) kuin millään kolmesta muusta ryhmästä. Itsemaksavilla se oli , yrittäjäfreelancereilla sekä osuuskunnassa toimivilla euroa. Radio- ja tv -freelancereiden laskutus ja verotettavat tulot suuremmat kuin lehtityötä tekevien Lehdistöfreelancereiden verotettava tulo oli vuonna 2010 hieman pienempi kuin koko joukon keskimääräinen ( ). Sama pätee mediaanituloon, joka oli lehdistöllä ja koko vastaajajoukolla Lehdistön keskimääräinen kokonaislaskutuskin alitti niukasti koko vastaajajoukon keskiarvon ( ), samoin mediaanilaskutus ( , koko joukolla ). Taulukko 3a. Lehdistöfreelancereiden kokonaislaskutus ja verottajalle ilmoitettu tulo ( ). Kokonaislaskutus Aritm. keskiarvo Verotettava tulo Aritm. keskiarvo

6 5 Radio- ja tv-freelancereiden kokonaislaskutus ja verotettava tulo olivat korkeammat kuin lehdistöfreelancereiden. Laskutusta ilmoitettiin kertyneen euron verran. Radio- ja tv-freelancereiden keskimääräinen verotettava tulo oli ollut euroa. Taulukko 3b. Radio/tv-freelancereiden kokonaislaskutus ja verottajalle ilmoitettu tulo ( ). Kokonaislaskutus Aritm. keskiarvo Verotettava tulo Aritm. keskiarvo Keskimääräiset kokonaiskulut vajaat euroa Ilmoitetut kokonaiskulut asettuivat euroon. Kahdessa vuodessa kulut ovat laskeneet noin kahdeksalla prosentilla. Nyt saavutettu tulos on sama kuin vuonna 2007 toteutetussa, vuoden 2006 toimintaa koskeneessa tutkimuksessa. Taulukko 4a. Freelancer -toiminnasta aiheutuneet keskimääräiset kokonaiskulut toimintamuodon mukaan ( ). Vero- Vero- Verokortilla kortilla kortilla Ennakkoitsenäinen työsuht. yht. perintärek. Aritmeettinen keskiarvo Vero- Toimi- Henkilö- Muu yhtiö- kortti ja nimellä yhtiössä muoto yhtiömuoto Aritmeettinen keskiarvo Luvut perustuvat kaikkien vastanneiden ilmoitukseen. 378 vastaajaa antoi kulujaan koskevia tietoja. Taulukkoon 4a on merkitty kokonaiskulut vastaajan toimintamuodon ja mukaan. Yhtiömuodossa toimivien kulut ylittävät moninkertaisesti verokortilla työskentelevien kulut. Ryhmään muu yhtiömuoto (eli osakeyhtiöt ja osuuskunnat) kuuluvien keskimääräiset kulut olivat olleet

7 6 Taulukko 4b. Freelancer -toiminnasta aiheutuneet keskimääräiset kokonaiskulut jäsenmaksulajin mukaan ( )./tv Itse- Itse- Itse- Yrittäjä- Yrittäjä- Yrittäjämaksavat maksavat maksavat freelancerit freelancerit freelancerit lehdistö radio/tv yhteensä lehdistö radio/tv yhteensä Luvut perustuvat kaikkien vastanneiden ilmoitukseen. 378 vastaajaa antoi kulujaan koskevia tietoja. Taulukossa 4b on tarkasteltu jäsenmaksulajeista itsemaksavien ja yrittäjäfreelancereiden ilmoittamia tuloja. Lisäksi on erikseen ilmoitettu molemmista, minkälaiset olivat olleet pääosin lehdistölle ja radiolle/televisiolle työskennelleiden kulut. Pääosa tuloista journalistisesta freelancer-toiminnasta, runsas neljännes tekee myös muita töitä Vastaajien tuloista keskimäärin 69 prosenttia oli kertynyt journalistisesta freelancertoiminnasta. Niiden merkitys on keskimääräistä tärkeämpi alle 35-vuotiaille, joiden tuloista 75 prosenttia kertyi journalistisesta free-työstä. Tässä yhteydessä voi lisäksi mainita samasta syystä myös ryhmään radio-tv-freelancer kuuluvat. Heidän joukossaan freelancertoiminnan osuus verotettavasta tulosta oli ollut 80 prosenttia. Runsas neljäsosa (29 %) oli tehnyt myös muuta ansiotyötä kuin journalistisen alan freelancer-työtä. Verokortilla toimivista noin 30 prosenttia oli tehnyt niin (itsenäiset 31 %, työsuhteiset 28 %). Ennakkoperintärekisterissä olevista muita ansiotöitä oli ollut 22 prosentilla. Sekä verokortilla että yhtiömuodossa toimivista vastaavasti oli tehnyt 52 ja henkilöyhtiöissä toimivista 41 prosenttia. Alityöllistettyjen määrä kasvoi, täystyöllistettyjen väheni Hieman useampi kuin kaksi viidestä (43 %) koki olleensa täystyöllistetty vuonna Kaikkiaan 37 prosenttia olisi voinut työskennellä enemmän, ja sanoi olleensa alityöllistetty. Tällä tavalla ajattelevien osuus on noussut yhdeksällä prosenttiyksiköllä kahdessa vuodessa. Itsensä täystyöllistetyiksi kokeneita oli vastaavasti nyt 11 prosenttiyksikköä vähemmän kuin Noin joka kymmenes (12 %) kertoi painineensa liiallisen työmäärän kanssa ylityöllistettynä. Kahdeksan prosenttia ei osannut ottaa kantaa asiaan. Täystyöllistettyjä on tällä hetkellä käytännössä yhtä paljon kuin kaksi vuotta sitten. Alityöllistyneiltä kysyttiin, kuinka monta prosenttia tavoitetyöajastaan eli siitä työajasta, jonka olisi voinut tai halunnut työskennellä, he itse asiassa tekivät työtä. Ylityöllistyneille esitettiin vastaava kysymys. Ylityöllistyneet olivat tehneet 24 prosenttia enemmän työtä kuin olisivat toivoneet tekevänsä (heidän keskiarvonsa oli 124, kun tavoitetyöaikaa merkittiin 100:lla). Alityöllistyneiden tilanne oli kehnompi, sillä heidän keskiarvonsa oli vain 65 prosenttia 100:sta, jolla kuvattiin tavoitetyöaikaa. Vastaavat aikaisemman, vuoden 2008 tilannetta peilanneen, tutkimuksen luvut olivat 122 ja 62. Vuonna 2006 ne arvioitiin 126:ksi ja 59:ksi.

8 7 Työllistyminen näkyy ansioissa. Alityöllistettynä itseään pitävien verotettava tulo oli ollut keskimäärin euroa. Niillä, jotka omasta mielestään olivat olleet ylityöllistettyjä, vastaava summa kohosi euroon. Täystyöllisiksi itsensä kokeneet olivat ilmoittaneet verottajalle keskimäärin euron tulot. Freelancerit tekevät vuodessa keskimäärin 40 täyttä työviikkoa, keskimääräinen viikkotuntiaika 34 tuntia Freelancerit käyttivät viime vuonna työntekoon keskimäärin 34 tuntia viikossa eli koko lailla saman verran kuin aikaisemminkin. Vuonna 2008 oli nimittäin työskennelty 35 tuntia viikossa. Vuonna 2006 työtä tehtiin keskimäärin 34 ja 2004 pitempään, 36 tuntia viikossa. Verokortilla toimivat itsenäiset ammatinharjoittajat (jotka huolehtivat itse eläkemaksuistaan) olivat tehneet keskimääräistä lyhyempää, 31 -tuntista työviikkoa. Vastaavaan kategoriaan kuuluvien työsuhteisten keskimääräinen viikkotyöaika oli ollut 33 tuntia. Pisin työaika oli ollut niillä, jotka tekevät työtä useammalle kuin 10 toimeksiantajalle (39 tuntia) sekä ryhmään Freelancer muussa yhtiömuodossa kuuluvilla (38 tuntia). Muiden jäsenryhmien tulokset jäävät näiden ääripäiden väliin. Pääkaupunkiseudulla asuvat tekivät alan työtä keskimäärin 32 tuntia, kun maakuntakeskusten (36 tuntia) ja maaseutupaikkakuntien vastaajien (35 tuntia) oli ollut keskimäärin jonkin verran pitempi. Työtä tehtiin vuonna 2008 keskimäärin 40 viikkoa (keskimääräinen kokonaisten työviikkojen määrä) eli saman verran kuin kaksi vuotta aikaisemminkin. Naisten ja miesten sekä eri-ikäisten freelancereiden vastaukset sijoittuvat keskiarvon tuntumaan. Ulkomailla asuvat työskentelivät keskimääräistä hieman enemmän. Toimeksiantajien lukumäärän ja tehtyjen työviikkojen välillä on yhteys. Yhdelle toimeksiantajalle työskennelleiden keskimääräinen kokonaisten työviikkojen lukumäärä oli ollut 38 kpl. Eniten niitä oli sellaisilla, joiden työpanos oli jakaantunut 6-10 toimeksiantajalle tai useammalle, 42 viikkoa. Alkuvuosi 2011 lievän optimismin vallassa Vastaajia pyydettiin arvioimaan vuoden 2011 alkupuoliskon toimeksiantojen lukumäärää ja niistä maksettuja palkkioita suhteessa tilanteeseen vastaavana ajankohtana vuotta aikaisemmin. Kaikkiaan 46 prosenttia totesi toimeksiantojen määrän pysyneen ennallaan. Aiempaa enemmän niitä on ollut 21 prosentilla, kun 27 prosenttia totesi toimeksiantojen lukumäärän vähentyneen edellisvuodesta. Edellisessä tutkimuksessa tilanne näyttäytyi huonompana. Kun vastaajat silloin vertasivat kevään 2009 tilannetta vastaavaan aikaan vuonna 2008, peräti 43 prosenttia kertoi vähentyneistä toimeksiannoista. Vain 15 prosentilla niitä oli ollut enemmän, kun 41 prosentin tilanne oli pysytellyt ennallaan. Seuraavan sivun taulukkoon (taulukko 5a) on merkitty koko joukon lisäksi vähiten ja eniten ansaitsevan kymmenen prosentin arviot tilanteesta.

9 8 Taulukko 5a. Toimeksiantojen määrä alkuvuonna 2011 verrattuna vastaavaan ajankohtaan 2010 (%) Vähiten Eniten ansaitseva ansaitseva Kaikki 10 % 10 % On ollut enemmän Osapuilleen entisellään On ollut vähemmän Vaikka kyse on vain tietynlaisista joukon ääripäistä, jolloin tarkastelu edellyttää maltillisuutta, voidaan ajatella, että taloustilanteen heikkeneminen ei ole johtanut eriarvoisuuden kasvuun. Itse asiassa vähiten ansaitsevien saamat toimeksiannot ovat lisääntyneet verrattuna eniten ansaitseviin. Ryhmät eivät suuresti ero toisistaan sen enempää palkkioiden määrien osalta. Taulukko 5b. Toimeksiannoista maksettavien palkkioiden määrät alkuvuonna 2011 verrattuna vastaavaan ajankohtaan 2010 (%) Vähiten Eniten ansaitseva ansaitseva Kaikki 10 % 10 % Kasvaneet Osapuilleen entiset Pienentyneet Osa noussut, osa pienentynyt Koko joukosta voidaan todeta, että valtaosalla palkkioiden määrä on pysynyt ennallaan. Kaikkiaan kaksi kolmesta totesi tilanteen pysyneen tältä osin entisellään. Ne ovat pienentyneet 12 prosentilla ja yhtä monella ne ovat kasvaneet. Viisi prosenttia totesi tilanteen tältä osin vaihtelevan. Ne, joille oli maksettu pienempiä palkkioita, raportoivat keskimäärin 20 prosentin alennuksesta edelliseen vuoteen. Se joukko, jonka palkkiot olivat kasvaneet, kertoivat muutoksen olleen keskimäärin 12 prosenttia. Työ antaa runsaasti henkistä tyydytystä, enemmistö melko tyytyväinen aineelliseen hyvinvointiinsa ja töiden jatkuvuuteen Freelancereiden enemmistö kertoi olevansa vähintään melko tyytyväinen moniin työtään ja elinolosuhteitaan koskeviin asioihin. Vaikka vain 7 prosenttia on erittäin tyytyväinen aineelliseen hyvinvointiinsa yleensä, siihen melko tyytyväisiä löytyy 46 prosenttia. Henkinen hyvinvointi tyydyttää vielä useampaa: siihen erittäin tyytyväiseksi itsensä luki 21 ja melko tyytyväiseksi 55 prosenttia. Töiden jatkuvuutta koskevat vastaukset olivat samantyyppiset. Kaikkiaan 13 prosentin mielestä tilanteeseen on syytä olla erittäin tyytyväinen, 47 prosentin valitessa tässä yhteydessä vaihtoehdon melko tyytyväinen.

10 9 Tyytyväisyys aineelliseen hyvinvointiin jatkoi laskuaan. Ero (erittäin ja melko tyytyväisten yhteenlaskettujen osuuksien perusteella) edelliseen oli tosin vain kaksi prosenttiyksikköä. Toisaalta kun tilannetta vertaa vuoteen 2006, nyt aineelliseen hyvinvointiinsa tyytyväisiä on 16 prosenttiyksikköä vähemmän. Myös työn jatkuvuutta koskevat käsitykset ovat nyt aiempaa hieman negatiivisemmat. Jälleen ero edelliseen tutkimukseen on vähäinen, mutta vuodesta 2006 töidensä jatkuvuuteen tyytyväisten osuus on vähentynyt 10 prosenttiyksikköä. Tyytyväisyys henkiseen hyvinvointiin on sen sijaan entistä tasoa. Vuosiloma kesti 4,1 ja pisin yhtenäinen lomajakso 3,1 viikkoa Freelancereiden vuosiloma kesti vuonna 2010 keskimäärin 4,1 viikkoa. Pisin yhtäjaksoinen lomajakso oli puolestaan 3,1 viikon mittainen. Tulokset ovat kokonaisuudessaan samantyyppiset kuin aikaisemmissakin tutkimuksissa saavutetut vuotiaat olivat pitäneet lomaa keskimäärin 4,5 viikkoa, vuotiaat käytännössä yhtä pitkään (4,4 viikkoa). Alle 35-vuotiaiden loma oli kestänyt 3,6 viikkoa. Yrittäjäfreelancerit olivat voineet lomailla 4,5 viikkoa, radio ja tv-freet tasan 4 viikkoa, itsemaksavat hieman vähemmän (3,6). Pääkaupunkiseudulla asuvien loma oli ollut keskimäärin 4,5 viikon mittainen. Muista keskimääräistä enemmän lomaa pitäneistä ryhmistä voidaan mainita mm. henkilö- (5 viikkoa) tai muussa yhtiömuodossa (4,7 viikkoa) työtään tekevät. Ryhmään freelancerit verokortilla itsenäinen ammatinharjoittaja kuuluvien pisin yhtenäinen lomajakso oli kestänyt 3,7 viikkoa. Vastaavat työsuhteiset olivat lomailleet pisimmillään keskimäärin 3,6 viikkoa. Ennakkoperintärekisterissä, mutta ilman toiminimeä tai yhtiötä työskentelevien loma oli kestänyt keskimäärin tasan kolme viikkoa. Kontaktien solmiminen, ideoiden markkinointi sekä toiminta palkkioneuvotteluissa tärkeimpiä vahvistettavia osaamisalueita Kontaktien solmiminen ja niiden ylläpitäminen ostajiin nousi keskeisimmäksi tekijäksi kysyttäessä mitä osaamisalueita freelancerit kokivat tärkeäksi vahvistaa, jotta voisivat parantaa tai ylläpitää työllisyyttään asiallisin työehdoin. Kaikkiaan 48 prosenttia piti tätä tärkeimpänä seikkana. Ideoiden markkinointi ja palkkioneuvottelut olivat myös selvästi erottuvia tekijöitä. Kaikkiaan 35 prosenttia tutkimukseen vastanneista piti niitä tärkeinä. Muut asiat valittiin harvemmin. Noin viidesosa piti teknisten välineiden kuten tietokoneen hallintaa, kielitaitoa sekä ostajien tarpeiden ymmärtämistä ovat tärkeinä vahvistettavina osaamisalueina. Keskimääräistä selvästi harvempi mainitsi tässä yhteydessä kamerankäytön ja kuvaamisen (15 %), juttujen ja piirrosten yms. ideoinnin (12 %), ilmaisutaidon (7 %) tai leikkaamisen (4 %). Lisäksi kerrottiin eräistä, enemmän tai vähemmän yksittäisistä asioista. Ne on listattu ohessa:

11 10 ajanhallinta, dramaturgia, enemmän aikaa työlle, olen nyt paljon lapsieni kanssa kotona, keskittymiskyvyn ja henkisen tasapainon löytäminen, kilpailutaito vähenevistä töistä, kirjanpito, kurssit, kuvankäsittely, lehden tekeminen alusta loppuun asti itse, eli tarjousten saaminen viestintätoimistojen ohi, markkinointi, markkinointimateriaali, kuten portfoliot ja brosyyrit, matkarahoitus, multimedian teko, muutto Suomesta, omien palvelusten markkinointi, rahoituksen hankinta, sopimusneuvottelut (avustajasopimus), sosiaalinen media, taittotyö, editointi, tuotekuvausten hallitseminen, työn määrän hallinta (ei liikaa eikä liian vähän), työnteon nopeus, verkko-osaaminen, verkko-osaaminen, verkostoituminen, videokuvaus ja editointi, yleisen palkkiotason nostaminen. Lisäksi tiedusteltiin, mitä kaikkea freelancerit joutuvat tänä päivänä tekemään saadakseen saman ansion kuin ennen. Joka kolmas (32 %) sanoi, että joutuu työskentelemään samassa ajassa enemmän. Käytännössä yhtä moni (31 %) joutuu luovuttamaan tekijänoikeudet ilman eri korvausta. Runsas neljäsosa joutuu työskentelemään sairaana (29 %) tai tinkimään lomistaan (27 %). Joka neljäs kertoi joutuvansa sietämään toimeksiantajan huonoa kohtelua (24 %), joka viides hankkimaan uutta ammattitaitoa (21 %). Kuusitoista prosenttia kertoi joutuneensa tinkimään laadusta, neljätoista prosenttia siitä, että on joutunut versioimaan enemmän eri välineisiin. Vain 25 prosenttia ei ole joutunut tekemään minkäänlaisia myönnytyksiä saadakseen saman ansion kuin aikaisemminkin. Tilanne on kokonaisuudessaan sama kuin kaksi vuotta sitten. Ainoa merkittävä muutos koskee tekijänoikeuksien luovutusta ilman eri korvausta. Se on nyt kymmenen prosenttiyksikköä useamman arkea kuin Tässäkin yhteydessä esitettiin vapaamuotoisesti eräitä, valmiin listan ulkopuolisia ajatuksia, jotka on listattu seuraavassa:

12 11 anelemaan jatkuvasti uusia töitä, joita etenkin kesällä uusintojen takia huomattavasti entistä vähemmän, en saa samoja ansioita, koska töitä on vähemmän, enemmän asiakkaita, hankkimaan uusia asiakkaita, hyväksymään kaikki tarjotut työt, markkinoimaan itseä enemmän, miettimään uusia tapoja tehdä journalistista työtä, neuvottelemaan jatkuvasti palkkioista ja ehdoista, odottelemaan hankkeiden rahoitusta pitkään, pyytelemään jatkuvasti töitä, saada uusia toimeksiantoja, sietämään alipalkkausta, tekemään pitempää päivää, tekemään töitä alhaisen vaatimustason/laadun julkaisuihin, tyytymään huonompaan elintasoon, tyytymään pienempään ansioon, työskentelemään enemmän (ei samassa ajassa), työskentelemään ihan yleisesti enemmän, työskentelemään ylipäänsä enemmän, koska yleinen palkkiotaso on niin huono, uupumus, uusi toimeksiantaja, vaihtamaan journalistisen työn muuhun, pelkällä lehtikuvauksella ei enää pärjää kukaan, se on surullista, koska kuvia tarvitaan ihan yhtä paljon edelleen lehdissä, yrittää nostaa tilattujen töiden hintoja. Enemmistö pitää SJL:ää hyvänä freelancereiden edunvalvojana, kriittisyys kasvanut kahdessa vuodessa Enemmistö antoi Suomen Journalistiliitolle hyvän arvosanan freelancer-jäsenten etujen onnistuneesta ajamisesta. Neljätoista prosenttia arvioi liiton onnistuneen erittäin hyvin. Toiminnassa on onnistuttu melko hyvin 45 prosentin mielestä. Tähän mennessä tyytyväisyys liittoon on vahvistunut varsin tasaisesti tutkimuksesta toiseen. Vuonna 2002 vain 23 prosenttia piti toimintaa erittäin tai melko hyvänä vastaavasti ajatteli jo 40 prosenttia ja 2006 enemmistö, 53 prosenttia. Suurimmillaan tämä joukko oli kaksi vuotta sitten, kun tyytyväisten osuus nousi 66 prosenttiin. Vaikka tyytyväisiä on nyt vähemmän kuin kaksi vuotta sitten, saavutettu tulos on silti koko tutkimusjakson toiseksi myönteisin. Ennakkoperintärekisterissä olevat, ilman toiminimeä tai yhtiötä työskentelevät olivat keskimääräistä tyytyväisempiä liiton toimintaan. Yhtiömuotoiset erottuivat päinvastaisesta syystä. Etenkin ryhmään muussa yhtiömuodossa kuuluvat voi mainita. Heistä noin joka kolmas esitti suoraa kritiikkiä liittoa kohtaan. Miehet eivät olleet aivan yhtä tyytyväisiä kuin naiset. Myös vuotiaat, maakuntakeskuksissa asuvat, 6-10 vuotta freelancereina toimineet sekä useammalle kuin kymmenelle toimeksiantajalle työskentelevät erottuivat joukosta keskimääräistä negatiivisempien näkemystensä vuoksi.

13 12 Varsinaisesti näitäkään ryhmiä ei voi luonnehtia kriittisiksi, koska kussakin ryhmässä tyytyväisten määrä oli selvästi suurempi kuin tyytymättömien. Tyytyväisten osuus kuitenkin oli pienempi kuin koko joukolla keskimäärin. Peräti 69 prosenttia toimeksiantonsa pääasiassa asiakaslehdistä tai viestintätoimistoista saavista ajattelee liiton ajavan hyvin freelancer-jäsentensä etuja. Aikakauslehdille työskentelevistä 58 prosenttia on tätä mieltä. Sanomalehtityötä tekevistä joka toinen (50 %) kertoi olevansa tyytyväinen liittoon. Sähköisessä mediassa radio- ja televisiotyötä tekevien näkemykset erosivat jonkin verran. Toimeksiantonsa pääosin radiolta hankkivien parissa 47 prosenttia piti liiton toimintaa hyvänä. Pääasiassa televisiolle työskentelevistä 62 prosenttia ajatteli samalla tavoin. Valtaosa haluaa jatkaa freelancerina Freelancereiden enemmistö työskentelee jatkossakin mieluiten freelancer-pohjalta. Kysyttäessä sitä, mikä olisi mieluisin työskentelymuoto, 62 prosenttia valitsi näin. Työsuhde kiinnostaa joka neljättä (24 %). Juuri kukaan ei kuitenkaan haluaisi pois journalismin parista. Vain neljä prosenttia havittelee pääsyä työsuhteiseksi jollain toisella alalla. Eläke maistuisi yhdelle sadasta. Vuodesta 2002 freelanceriutta preferoivien osuus on kasvanut jokaisessa tutkimuksessa. Ensimmäistä kertaa näin ajattelevien joukko pienentyi. Samaan aikaan työsuhteiseksi haluavien osuus kasvoi ensimmäisen kerran. Varsinkin yrittäjäfreelancerit, yli 45 -vuotiaat, pitempään freelancereina toimineet sekä useampaa toimeksiantajaa palvelevat pitävät nykyistä toimintamuotoaan hyvänä, eivätkä havittele sen vaihtamista. Keskimääräistä useampi radio- ja tv -freelancer (valtakirjaperinnässä oleva), alle 45- vuotias sekä yhdelle toimeksiantajalle palveluksiaan tarjonnut pitää työsuhdetta omalla kohdallaan houkuttelevana vaihtoehtona. Vastaajien keski-ikä 45 vuotta, freelancereina toimittu keskimäärin 10 vuotta Pääosa vastanneista, 61 prosenttia, tekee toimittajan töitä. Joka kymmenes on valokuvaaja. Jäljelle jäävä joukko koostuu lähinnä kääntäjistä, graafikoista sekä ohjelmateknisessä työssä toimivista. Vastaajista on naisia 62 prosenttia. Heistä toimittajana työskentelee 62 prosenttia, kun miehistä niin tekee 58 prosenttia. Miesten osuus on jonkin verran suurempi ohjelmateknisten ja valokuvaajien parissa. Jälkimmäisistä 59 prosenttia on miehiä. Taulukko 6. Vastaajien ikäjakautuma (%). % n Alle 35 vuotta ja enemmän

14 13 Kyselyyn vastanneet freelancerit ovat keskimäärin 45 -vuotiaita. Tällä tavalla määritelty keski-ikäisyys ei kuitenkaan ole mikään erityinen freelancer-journalistien tunnuspiirre. Kuten oheisesta taulukosta havaitsee, heidän ikäjakautumansa on varsin tasainen siten, että runsas viidennes runsas viidennes - vajaa neljännes koko joukosta on alle 35 -vuotiaita. Taulukko 7. Kokemus Freelancer journalistin työstä (%). % n Enintään 2 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Yli 20 vuotta Tästä johtuu se, että myös freelancereiden kokemus free -töistä vaihtelee aika tavalla. Keskimäärin tässä ammatissa on toimittu noin 11 vuotta. Luonnollisesti jo joukon fyysisen iän laaja jakautuminen aiheuttaa myös melkoista vaihtelua journalistista työtä koskevan kokemuksen jakautumisessa. Alalla on oltu keskimäärin runsaat 17 vuotta. Taulukko 8. Kokemus journalistin työstä (%). % n Enintään 2 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Yli 20 vuotta Enemmistö (58 %) työskentelee lehdistön lukuun. Tämä joukko jakaantuu siten, että selvästi suuremman osan (33 % koko joukosta) toimeksiantajana on pääosin aikakauslehdistö. Pääosin sanomalehdille työtä tekee 14 prosenttia koko joukosta, yhtä moni pääosin asiakaslehdille ja viestintätoimistolle. 24 prosenttia työskentelee pääosin televisiolle ja kolme prosenttia radiolle. Radio ja televisio ovat yhtä tärkeät prosentille, lehdistö ja sähköinen media kahdelle. Neljä prosenttia keskittyy verkkotoimittamiseen, kun kahden prosentin työt ovat pääosin kustannustoimittamista. Enemmistöllä (51 %) oli ollut vuonna 2008 kahdesta viiteen toimeksiantajaa. 11 prosenttia oli työskennellyt vain yhden tahon laskuun. 26 prosentilla oli ollut 6-10 toimeksiantajaa, 12 prosentilla useampia. Taulukko 9. Toimeksiantajien lukumäärä (%). Lehdistö RTV Kaikki % % % Yksi Yli

15 14 Radio- ja tv- freelancerit olivat työskennelleet lukumääräisesti selvästi harvemmille toimeksiantajille kuin lehdistöfreet. Ensin mainituista 43 prosentilla oli ollut vain yksi ja 53 prosentilla kaksi tai useampia toimeksiantajia. Jälkimmäisistä 59 prosenttia oli työskennellyt enintään viiden tahon lukuun. Yksi toimeksiantaja oli ollut kuitenkin vain 35 prosentilla. Melkein puolet (47 %) kyselyyn osallistuneista freelancereista asuu pääkaupunkiseudulla. 28 prosenttia on kotoisin maakuntakeskuksesta, 21 prosenttia muulta paikkakunnalta Suomessa. Neljä prosenttia vastaajista asuu ulkomailla. Freelancer verokortilla tyypillisin toimintamuoto 40 prosenttia sijoittaa itsensä ryhmään freelancer verokortilla. Näistä puolet on itsenäisiä ammatinharjoittajia (huolehtivat itse eläkemaksuistaan), puolet työsuhteisia (työnantaja maksaa eläkemaksut). Joka kolmas (34 %) käyttää toiminimeä. Neljä prosenttia toimii henkilöyhtiön (Ay, Ky) suojissa ja 11 prosenttia muussa yhtiömuodossa (Oy, osuuskunta). Neljä sadasta kuuluu ryhmään freelancer ennakkoperintärekisterissä, mutta ilman toiminimeä tai yhtiötä. Yhtä moni kertoi työskentelevänsä sekä verokortilla että yhtiömuodossa. Tyypillisimmät jäsenmaksulajit ovat itsemaksava (33 %) tai yrittäjä -freelancer (48 %). Osuuskunta -freelancereiden osuus oli yksi prosentti. Radio-/TV -freelancereita puolestaan oli valtakirjaperinnässä 15 prosenttia. Kahdella vastaajalla sadasta oli jäsenmaksuvapautus työttömyyden tai jonkin muun syyn johdosta. Asiakaslehdet (45 %) ovat tärkeimmät toimeksiantajat. AY-, järjestö- ja ammattilehdet ovat myös tärkeitä. Kun joukkoon vielä lisätään viestintätoimistot, Sanoma Magazines Finland ja Yhtyneet kuvalehdet, ovat useamman kuin joka neljännen toimeksiantajat tulleet mainituiksi. Talentumilla on kirjallinen toimeksiantosopimus 60 prosentin sille työtä tekevän freelancerin kanssa. Suurimmista viestimistä Ilta-Sanomilla sopimus on 50:n, Helsingin Sanomilla 43:n ja Kauppalehdellä 40 prosentin kanssa. Useimpien toimeksiantajiksi osoittautuneet tahot ovat tehneet kirjallisen toimeksiantosopimuksen enimmillään noin kymmenesosan kanssa niistä, joilta ostaa palveluita. Tutkimuksen toteuttamisesta ja tarkoituksesta Tutkimuksessa selvitettiin faktatietoja journalistisessa freelancer -työssä toimivien työstä, palkkioiden suuruudesta sekä työajoista ja -määristä. Lisäksi freelancerit pääsivät arvioimaan eräitä omaan työhönsä ja elinolosuhteisiinsa liittyviä seikkoja ja kertomaan mielipiteensä Suomen Journalistiliiton kyvystä toimia freelancer -jäsentensä tavoitteiden mukaisesti. SJL on koonnut tietoja jäsentensä palkkauksesta kahden vuoden välein toteutetuilla työmarkkinatutkimuksilla. Tutkimus kohdistettiin nyt viidennen kerran ainoastaan järjestön freelancerjäseniin.

16 15 Tutkimuksella kerättävillä tiedoilla on tärkeä rooli freelancereiden edunvalvonnassa: sen avulla pyritään saamaan mahdollisimman tarkkaa tietoa freelancereiden ansioista ja niissä tapahtuneista muutoksista sekä mm. työn sivukuluista, työajoista, lomista ja toimintamuodoista. Lisäksi freelancereiden jäsenmaksut määräytyvät tämän tutkimuksen perusteella. Tutkimuksen suunnittelu on tapahtunut yhteistyössä liiton freelancer-osastojen kanssa ja käytännön toteutuksesta on jokaisella kerralla vastannut TNS Gallup Oy (joka aiemmin tunnettiin nimellä Suomen Gallup Oy). Kutsu Internet -tutkimukseen lähetettiin huhtikuussa 2011 sähköpostitse kaikille sellaisille Suomen Journalistiliiton freelancer -jäsenille, joilla on liiton rekisterissä sähköpostiosoite. Muille jäsenille postitettiin kirje, jossa annettiin ohjeet tutkimukseen osallistumisesta Internetissä. Lähetys ajoitettiin tarkoituksella siten, että mahdollisimman moni pystyisi hyödyntämään veroilmoituksessa ilmoittamiaan rahamäärätietoja. Tämän arveltiin sekä helpottavan tutkimukseen vastaamista että tuottavan tarkempia tietoja, kun ilmoitettavat luvut eivät olisi pelkästään muistinvaraisia. Näin on toimittu aikaisemminkin. Tutkimuksen tulokset perustuvat 451 henkilön vastauksiin. Heistä 423 kertoi kokonaislaskutukseensa ja 392 verotettavaan tuloonsa liittyviä tietoja.

17 LIITEKUVAT 16

18 TYÖLLISTYMINEN VUOSINA (%) % 10% 20% 30% 40% 50% Alityöllistetty Täystyöllistetty Ylityöllistetty Ei osaa sanoa 12% 10% 1 9% 7% % 2 30% 34% 32% 43% 46% 47% 54% 52%

19 LOMIEN KESTO VUOSINA (viikkoa) Vuosiloma Pisin yhtenäinen lomajakso 3,7 3,1 3,5 3,3 3,2 3,1 4,1 4,2 4,2 4,

20 TYYTYVÄISYYS ERÄISIIN TYÖTÄ JA ELINOLOSUHTEITA KOSKEVIIN ASIOIHIN (%) Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Ei osaa sanoa Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Henkinen hyvinvointi yleensä 2 55% 17% 6% Töiden jatkuvuus 13% 47% 3% 23% 15% Aineellinen hyvinvointi (ansiotaso, palkkiot) yleensä 7% 46% 29% 17%

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely

Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely 1 Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely Vakkamedian uutistoimintaa vajaan kymmenen vuoden ajan hoitanut Matti Jalava suunnittelee toiminnan lopettamista tämän vuoden aikana. Lauantaina 26.2.2005 Vakkamedian

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Jäsenten käsityksiä hyvästä hallinnosta

Jäsenten käsityksiä hyvästä hallinnosta Jäsenten käsityksiä hyvästä hallinnosta Osaraportti, työelämätutkimus 01 Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tämä on Akavan Erityisalat AE ry:n työelämätutkimus 01:n osaraportti, jossa kerrotaan järjestön

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2008

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2008 Kauppojen aukioloaikatutkimus Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 008 Tutkija: Pauli Minkkinen Työnro: 7556 TNS Gallup, Itätuulenkuja 10, 0100 Espoo, puh. (09) 61 0 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Kansallinen Mediatutkimus KMT TIEDOTUSVÄLINEILLE Tilaaja: Levikintarkastus Oy JULKAISTAVISSA Toteuttaja: TNS Gallup Oy 4.3.2008 klo 00.05 Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Suomalaiset lukevat

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner- Suomessa toimiville

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Julkisuusraportti+ 24579 Kesäkuu 2010 Oy Cision Finland Ab

Julkisuusraportti+ 24579 Kesäkuu 2010 Oy Cision Finland Ab Julkisuusraportti+ 24579 Kesäkuu 2010 Oy Cision Finland Ab Pursimiehenkatu 29-31 A 00150 Helsinki tel: +358 (0)20 786 0400 fax: +358 (0)20 786 0333 email: info.fi@cision.com www.cision.com Sivu 2(8) 24579

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen STUL Ry. Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt STUL Ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto kerättiin

Lisätiedot

N 3563. Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Promenade Research Oy

N 3563. Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Promenade Research Oy Taloyhtiön hallitustyö N 3563 Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Promenade Research Oy Vastaajat Sukupuoli Asema Rooli Asema Muu 4 % Nainen Puheenjoht 35 % aja 31 % Mies Hallituksen 65 % jäsen 65

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Julkisuusraportti+ 24579 Maaliskuu 2011 Oy Cision Finland Ab

Julkisuusraportti+ 24579 Maaliskuu 2011 Oy Cision Finland Ab Julkisuusraportti+ 24579 Maaliskuu 2011 Oy Cision Finland Ab Pursimiehenkatu 29-31 A 00150 Helsinki tel: +358 (0)20 786 0400 fax: +358 (0)20 786 0333 email: info.fi@cision.com www.cision.com Sivu 2(8)

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain:

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Alueittain tarkasteltuna liikevaihto kasvoi vuoden 2016 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kymmenellä ELY-alueella.

Lisätiedot

Jäsenmaksuohjesääntö 2014

Jäsenmaksuohjesääntö 2014 Jäsenmaksuohjesääntö 2014 1. Jäsenmaksu Suomen Journalistiliiton jäsenen tulee liiton sääntöjen mukaan maksaa jäsenmaksua, ellei hän ole oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen. Jäsenmaksun suuruudesta päättää

Lisätiedot

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014 Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 0/204 TNS 204 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin on koonnut ekonomisti Petri Malinen Suomen

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys lokakuussa 2013 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Kesäkuu 2009

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Kesäkuu 2009 Julkisuusraportti Suomen Kiinteistöliitto Kesäkuu 2009 Oy Cision Finland Ab Pursimiehenkatu 29-31 A 00150 Helsinki tel: +358 (0)20 786 0400 fax: +358 (0)20 786 0333 email: info.fi@cision.com www.cision.com

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002 Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus Jalkapalloilijan keskipalkka (luontoisetuineen) 23 691 21 73 5 1 15 2 25 Euroa Palkkatutkimus Pelaajayhdistys tekee vuosittain tutkimuksen jalkapalloilijoiden palkkauksesta.

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin

Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin 1 TAUSTATIEDOTE Julkaisuvapaa 10.10.2006, klo 11.00 10.10.2006 Ei hullumpi-barometri 2006: Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin Kuntoutujien mielestä mielenterveyspalvelut vähintään

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Tammikuu 2009

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Tammikuu 2009 Julkisuusraportti Suomen Kiinteistöliitto Tammikuu 2009 Oy Cision Finland Ab Pursimiehenkatu 29-31 A 00150 Helsinki tel: +358 (0)20 786 0400 fax: +358 (0)20 786 0333 email: info.fi@cision.com www.cision.com

Lisätiedot

KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011

KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011 KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011 ISBN 978-951-805-534-4 (pdf) 10/2012 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen toiminnan resurssit

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Osallistuminen ja vaikuttaminen Yleisiä näkemyksiä, päätöksenteko ja osallistuminen Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenrannan vastausprosentti 39,8% (N=478) Kuntalaiskysely on osa

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Yksityisen sektorin tilastotietoja. Työmarkkinatutkimuksen 2016 tuloksia

Yksityisen sektorin tilastotietoja. Työmarkkinatutkimuksen 2016 tuloksia Yksityisen sektorin tilastotietoja Työmarkkinatutkimuksen 2016 tuloksia Työmarkkinatutkimus 2016 Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä huhtikuussa 2016. Tutkimuksen kohdejoukkona alle 70-vuotiaat lääkärit,

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot