Freelancereiden työmarkkinatutkimus 2010

Transkriptio

1 Freelancereiden työmarkkinatutkimus 2010 Yksikönjohtaja Sakari Nurmela Työnro: TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 10, Espoo Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen lupaa.

2 Freelancereiden työmarkkinatutkimus 2010 Keskimääräinen vuosiansio euroa Freelancereiden keskimääräinen kokonaislaskutus oli euroa vuonna Keskimääräinen verotettava tulo oli euroa. Palkkatutkimuksissa usein käytetty mediaani l. keskimmäinen luku jäi molempien yhteydessä hieman keskiarvoa alemmaksi. Mediaanikokonaislaskutus asettui euroon ja verotettava mediaanitulo euroon. Tutkimukseen osallistuneiden ilmoittamien tietojen perusteella freelancereiden keskimääräinen vuotuinen kokonaislaskutus on kahdessa vuodessa pienentynyt 700 eurolla. Toisaalta verotettava tulo on nyt 500 euroa suurempi kuin vuonna Taulukko 1a. Freelancereiden kokonaislaskutus ( ) Aritm. keskiarvo Taulukko 1b. Freelancereiden verottajalle ilmoittama tulo ( ) Aritm. keskiarvo Raportin liitteenä olevista taulukoista käy ilmi eri freelancer-ryhmien kokonaislaskutukseen ja verotettavaan tuloon liittyvät tiedot (aritmeettiset keskiarvot sekä luvut fraktiileittain, 50=mediaani). Yhteenvedon omaisesti voidaan kuitenkin todeta mm. se, että naisten (24.900) ilmoittama verotettava tulo oli pienempi kuin miehillä (26.400). Sukupuolten välinen ero oli havaittavissa myös kokonaislaskutuksessa: naisilla se oli ollut , miesten ilmoittaman luvun noustessa euroon. Maakuntakeskuksissa asuvien ansiot olivat keskimääräistä suuremmat, euroa. Pääkaupunkiseudulla asuvat olivat ilmoittaneet verottajalle tuloja , muilla paikkakunnilla asuvat eurolla. Ulkomailla asuvien verotettava tulo oli ollut euroa.

3 2 Yhteensä 68 prosenttia kertoi olevansa YEL -vakuutusvelvollinen. Kun tältä joukolta lisäksi tiedusteltiin, mille työtulolle kyseinen vakuutus on otettu, keskimääräiseksi tulokseksi tuli euroa. Lisäksi tarkasteltiin itsemaksavien ja yrittäjäfreelancereiden antamia tietoja (RTV:läiset pois lukien). Paljastui, että ensin mainituista YEL-vakuutus oli 67 prosentilla ja, että se oli otettu euron työtulolle. Yrittäjistä vakuutusvelvollisia oli 96 prosenttia, ja tämä joukko oli ottanut vakuutuksen keskimäärin euron tulolle. Pääosin lehdistölle työskentelevistä YEL-vakuutusvelvollisia oli 83 ja pääosin radion ja television lukuun toimivista 41 prosenttia. Lehdistön ilmoittama summa oli ja radio/tv-väen euroa. Graafikoilla ja valokuvaajilla suurin kokonaislaskutus, kääntäjien ansiot suurimmat Graafikoiden, graafisten suunnittelijoiden ja AD:eitten kokonaislaskutus nousi keskimäärin euroon. Valokuvaajien keskimääräinen kokonaisansio oli puolestaan ollut euroa. Kääntäjien verottajalle ilmoittamat tulot olivat suuremmat kuin muilla tehtävänimikkeillä, Toimittajien sekä kokonaislaskutus ( ) että verotettava tulo ( ) alittivat jonkin verran koko joukon keskiarvon. Mitä enemmän freelancereilla oli ollut toimeksiantajia, sitä suuremmaksi kokonaislaskutus oli kasvanut. Vuoden 2010 aikana vain yhdelle toimeksiantajalle työtä tehneiden keskimääräinen laskutus oli euroa, mutta esim. useammalle kuin kymmenelle toimeksiantajalle työskennelleiden vastaava luku nousi euroon. Vastaavaa ilmiötä ei ollut havaittavissa verotettavan tulon osalta. Verottajalle suurimmat ansiot ilmoittaneet olivat niitä, joilla oli ollut vain yksi säännöllinen toimeksiantaja. Pääosin televisiolle työskentelevät ilmoittivat laskutuksekseen ja ansioikseen suurempia lukuja kuin sellaiset freelancerit, joiden pääasialliset toimeksiantajat kuuluvat lehdistöön tai radioon. Pääosin televisiolle työtä tehneiden freelancereiden keskimääräinen kokonaislaskutus oli ja ansiot Pääsääntöisesti radiolle työskentelevien vastaavat luvut olivat ja euroa. Pääasiassa sanomalehtityötä tekevien kokonaislaskutus oli euroa ja verottajalle ilmoitettu tulo Toimeksiantonsa pääasiassa aikakauslehdistä hankkineet olivat laskuttaneet :lla ja ilmoittaneet verottajalla tuloksi Pääosin asiakaslehdistölle tai viestintätoimistoille palveluitaan tarjonneiden kokonaislaskutus oli ollut muuta lehdistöä suurempi, euroa. Kyseinen joukko ilmoitti verotettavan tulonsa olleen euroa. Kun nämä kolme ryhmää yhdistää, päästään selville pääosin lehdistölle työskennelleen joukon laskutuksesta ja tuloista. Ensin mainittu ylsi ja jälkimmäinen euroon. Yhtä paljon radiota ja televisiota palvelevien laskutus oli ollut ja verotettava tulo euroa. Yhtä paljon lehdistölle ja sähköiselle medialle työskennelleet olivat laskuttaneet toimeksiantajiaan eurolla, ja ilmoittaneet verottajalle tuloja keskimäärin

4 3 Verkkotoimittamiseen keskittyneiden laskutus oli ollut ja verotettava tulo Pääosin kustannustoimittamista harjoittaneiden vastaavat luvut olivat ja euroa. Työnsä radion ja television tai lehdistön ja sähköisen median välillä jakavia sekä verkkotai kustannustoimittamista harjoittaneita vastaajia oli tutkimuksessa niin vähän, että lukuja voi heidän osaltaan pitää enintään suuntaa-antavina. Yritysmuodossa toimivien kokonaislaskutus suurempi, verottajalle ilmoitettu tulo vaihtelee vähemmän toimintamuodon mukaan Kokonaislaskutus kasvaa siirryttäessä yhtiömäiseen toimintamuotoon. Ryhmään henkilöyhtiö kuuluvilla laskutus oli ja muussa yhtiömuodossa euroa. Toiminimellä työskentelevien laskutus oli hieman suurempi ( ) kuin niillä, joilla on henkilöyhtiö. Taulukko 2a. Kokonaislaskutus ja verotettava tulo toimintamuodon mukaan ( ). Vero- Vero- Verokortilla kortilla kortilla Ennakkoitsenäinen työsuht. yht. perintärek. Kokonaislaskutus Aritmeettinen keskiarvo Mediaani Verotettava tulo Aritmeettinen keskiarvo Mediaani Vero- Toimi- Henkilö- Muu yhtiö- kortti ja nimellä yhtiössä muoto yhtiömuoto Kokonaislaskutus Aritmeettinen keskiarvo Mediaani Verotettava tulo Aritmeettinen keskiarvo Mediaani Luvut perustuvat kaikkien vastanneiden ilmoitukseen. 423 vastaajaa antoi kokonaislaskutustaan ja 392 verotettavaa tuloaan koskevia tietoja. Muussa yhtiömuodossa toimivien verotettava tulo oli euroa. Toiminimellä työskentelevillä se oli hieman korkeampi, Tässä yhteydessä suurimman luvun ilmoittivat verokortilla työsuhteisena työskentelevät, euroa. Verokortilla itsenäisenä toimivien verotettavat tulot olivat olleet euroa. Kun näitä kahta ryhmää tarkastelee yhdessä, keskimääräiseksi verotettavaksi tuloksi muodostuu euroa. Henkilöyhtiössä toimivien ilmoittama tulo oli joukon alhaisin ( ). Ennakkoperintärekisterissä olevilla vastaava summa kohosi :een, verokortilla ja yhtiömuodossa toimivilla euroon. Yrittäjäfreelancerit laskuttivat vuonna 2010 keskimäärin suurempia summia kuin itsemaksavat, ryhmään radio/tv valtakirjaperintään kuuluvat tai osuuskuntamuodossa toimivat.

5 4 Yrittäjien laskutus nousi ja muilla em. (vastaavassa järjestyksessä) , ja euroon. Taulukko 2b. Kokonaislaskutus ja verotettava tulo jäsenmaksulajin mukaan ( ). Radio/tv Itse- valtakirja- Yrittäjä- Osuusmaksava perinnässä freelancer kunta Kokonaislaskutus Aritmeettinen keskiarvo Mediaani Verotettava tulo Aritmeettinen keskiarvo Mediaani Luvut perustuvat kaikkien vastanneiden ilmoitukseen. 423 vastaajaa antoi kokonaislaskutustaan ja 392 verotettavaa tuloaan koskevia tietoja. Ryhmän radio/tv valtakirjaperinnässä kuuluvien verottajalle ilmoittama keskimääräinen tulo oli suurempi ( ) kuin millään kolmesta muusta ryhmästä. Itsemaksavilla se oli , yrittäjäfreelancereilla sekä osuuskunnassa toimivilla euroa. Radio- ja tv -freelancereiden laskutus ja verotettavat tulot suuremmat kuin lehtityötä tekevien Lehdistöfreelancereiden verotettava tulo oli vuonna 2010 hieman pienempi kuin koko joukon keskimääräinen ( ). Sama pätee mediaanituloon, joka oli lehdistöllä ja koko vastaajajoukolla Lehdistön keskimääräinen kokonaislaskutuskin alitti niukasti koko vastaajajoukon keskiarvon ( ), samoin mediaanilaskutus ( , koko joukolla ). Taulukko 3a. Lehdistöfreelancereiden kokonaislaskutus ja verottajalle ilmoitettu tulo ( ). Kokonaislaskutus Aritm. keskiarvo Verotettava tulo Aritm. keskiarvo

6 5 Radio- ja tv-freelancereiden kokonaislaskutus ja verotettava tulo olivat korkeammat kuin lehdistöfreelancereiden. Laskutusta ilmoitettiin kertyneen euron verran. Radio- ja tv-freelancereiden keskimääräinen verotettava tulo oli ollut euroa. Taulukko 3b. Radio/tv-freelancereiden kokonaislaskutus ja verottajalle ilmoitettu tulo ( ). Kokonaislaskutus Aritm. keskiarvo Verotettava tulo Aritm. keskiarvo Keskimääräiset kokonaiskulut vajaat euroa Ilmoitetut kokonaiskulut asettuivat euroon. Kahdessa vuodessa kulut ovat laskeneet noin kahdeksalla prosentilla. Nyt saavutettu tulos on sama kuin vuonna 2007 toteutetussa, vuoden 2006 toimintaa koskeneessa tutkimuksessa. Taulukko 4a. Freelancer -toiminnasta aiheutuneet keskimääräiset kokonaiskulut toimintamuodon mukaan ( ). Vero- Vero- Verokortilla kortilla kortilla Ennakkoitsenäinen työsuht. yht. perintärek. Aritmeettinen keskiarvo Vero- Toimi- Henkilö- Muu yhtiö- kortti ja nimellä yhtiössä muoto yhtiömuoto Aritmeettinen keskiarvo Luvut perustuvat kaikkien vastanneiden ilmoitukseen. 378 vastaajaa antoi kulujaan koskevia tietoja. Taulukkoon 4a on merkitty kokonaiskulut vastaajan toimintamuodon ja mukaan. Yhtiömuodossa toimivien kulut ylittävät moninkertaisesti verokortilla työskentelevien kulut. Ryhmään muu yhtiömuoto (eli osakeyhtiöt ja osuuskunnat) kuuluvien keskimääräiset kulut olivat olleet

7 6 Taulukko 4b. Freelancer -toiminnasta aiheutuneet keskimääräiset kokonaiskulut jäsenmaksulajin mukaan ( )./tv Itse- Itse- Itse- Yrittäjä- Yrittäjä- Yrittäjämaksavat maksavat maksavat freelancerit freelancerit freelancerit lehdistö radio/tv yhteensä lehdistö radio/tv yhteensä Luvut perustuvat kaikkien vastanneiden ilmoitukseen. 378 vastaajaa antoi kulujaan koskevia tietoja. Taulukossa 4b on tarkasteltu jäsenmaksulajeista itsemaksavien ja yrittäjäfreelancereiden ilmoittamia tuloja. Lisäksi on erikseen ilmoitettu molemmista, minkälaiset olivat olleet pääosin lehdistölle ja radiolle/televisiolle työskennelleiden kulut. Pääosa tuloista journalistisesta freelancer-toiminnasta, runsas neljännes tekee myös muita töitä Vastaajien tuloista keskimäärin 69 prosenttia oli kertynyt journalistisesta freelancertoiminnasta. Niiden merkitys on keskimääräistä tärkeämpi alle 35-vuotiaille, joiden tuloista 75 prosenttia kertyi journalistisesta free-työstä. Tässä yhteydessä voi lisäksi mainita samasta syystä myös ryhmään radio-tv-freelancer kuuluvat. Heidän joukossaan freelancertoiminnan osuus verotettavasta tulosta oli ollut 80 prosenttia. Runsas neljäsosa (29 %) oli tehnyt myös muuta ansiotyötä kuin journalistisen alan freelancer-työtä. Verokortilla toimivista noin 30 prosenttia oli tehnyt niin (itsenäiset 31 %, työsuhteiset 28 %). Ennakkoperintärekisterissä olevista muita ansiotöitä oli ollut 22 prosentilla. Sekä verokortilla että yhtiömuodossa toimivista vastaavasti oli tehnyt 52 ja henkilöyhtiöissä toimivista 41 prosenttia. Alityöllistettyjen määrä kasvoi, täystyöllistettyjen väheni Hieman useampi kuin kaksi viidestä (43 %) koki olleensa täystyöllistetty vuonna Kaikkiaan 37 prosenttia olisi voinut työskennellä enemmän, ja sanoi olleensa alityöllistetty. Tällä tavalla ajattelevien osuus on noussut yhdeksällä prosenttiyksiköllä kahdessa vuodessa. Itsensä täystyöllistetyiksi kokeneita oli vastaavasti nyt 11 prosenttiyksikköä vähemmän kuin Noin joka kymmenes (12 %) kertoi painineensa liiallisen työmäärän kanssa ylityöllistettynä. Kahdeksan prosenttia ei osannut ottaa kantaa asiaan. Täystyöllistettyjä on tällä hetkellä käytännössä yhtä paljon kuin kaksi vuotta sitten. Alityöllistyneiltä kysyttiin, kuinka monta prosenttia tavoitetyöajastaan eli siitä työajasta, jonka olisi voinut tai halunnut työskennellä, he itse asiassa tekivät työtä. Ylityöllistyneille esitettiin vastaava kysymys. Ylityöllistyneet olivat tehneet 24 prosenttia enemmän työtä kuin olisivat toivoneet tekevänsä (heidän keskiarvonsa oli 124, kun tavoitetyöaikaa merkittiin 100:lla). Alityöllistyneiden tilanne oli kehnompi, sillä heidän keskiarvonsa oli vain 65 prosenttia 100:sta, jolla kuvattiin tavoitetyöaikaa. Vastaavat aikaisemman, vuoden 2008 tilannetta peilanneen, tutkimuksen luvut olivat 122 ja 62. Vuonna 2006 ne arvioitiin 126:ksi ja 59:ksi.

8 7 Työllistyminen näkyy ansioissa. Alityöllistettynä itseään pitävien verotettava tulo oli ollut keskimäärin euroa. Niillä, jotka omasta mielestään olivat olleet ylityöllistettyjä, vastaava summa kohosi euroon. Täystyöllisiksi itsensä kokeneet olivat ilmoittaneet verottajalle keskimäärin euron tulot. Freelancerit tekevät vuodessa keskimäärin 40 täyttä työviikkoa, keskimääräinen viikkotuntiaika 34 tuntia Freelancerit käyttivät viime vuonna työntekoon keskimäärin 34 tuntia viikossa eli koko lailla saman verran kuin aikaisemminkin. Vuonna 2008 oli nimittäin työskennelty 35 tuntia viikossa. Vuonna 2006 työtä tehtiin keskimäärin 34 ja 2004 pitempään, 36 tuntia viikossa. Verokortilla toimivat itsenäiset ammatinharjoittajat (jotka huolehtivat itse eläkemaksuistaan) olivat tehneet keskimääräistä lyhyempää, 31 -tuntista työviikkoa. Vastaavaan kategoriaan kuuluvien työsuhteisten keskimääräinen viikkotyöaika oli ollut 33 tuntia. Pisin työaika oli ollut niillä, jotka tekevät työtä useammalle kuin 10 toimeksiantajalle (39 tuntia) sekä ryhmään Freelancer muussa yhtiömuodossa kuuluvilla (38 tuntia). Muiden jäsenryhmien tulokset jäävät näiden ääripäiden väliin. Pääkaupunkiseudulla asuvat tekivät alan työtä keskimäärin 32 tuntia, kun maakuntakeskusten (36 tuntia) ja maaseutupaikkakuntien vastaajien (35 tuntia) oli ollut keskimäärin jonkin verran pitempi. Työtä tehtiin vuonna 2008 keskimäärin 40 viikkoa (keskimääräinen kokonaisten työviikkojen määrä) eli saman verran kuin kaksi vuotta aikaisemminkin. Naisten ja miesten sekä eri-ikäisten freelancereiden vastaukset sijoittuvat keskiarvon tuntumaan. Ulkomailla asuvat työskentelivät keskimääräistä hieman enemmän. Toimeksiantajien lukumäärän ja tehtyjen työviikkojen välillä on yhteys. Yhdelle toimeksiantajalle työskennelleiden keskimääräinen kokonaisten työviikkojen lukumäärä oli ollut 38 kpl. Eniten niitä oli sellaisilla, joiden työpanos oli jakaantunut 6-10 toimeksiantajalle tai useammalle, 42 viikkoa. Alkuvuosi 2011 lievän optimismin vallassa Vastaajia pyydettiin arvioimaan vuoden 2011 alkupuoliskon toimeksiantojen lukumäärää ja niistä maksettuja palkkioita suhteessa tilanteeseen vastaavana ajankohtana vuotta aikaisemmin. Kaikkiaan 46 prosenttia totesi toimeksiantojen määrän pysyneen ennallaan. Aiempaa enemmän niitä on ollut 21 prosentilla, kun 27 prosenttia totesi toimeksiantojen lukumäärän vähentyneen edellisvuodesta. Edellisessä tutkimuksessa tilanne näyttäytyi huonompana. Kun vastaajat silloin vertasivat kevään 2009 tilannetta vastaavaan aikaan vuonna 2008, peräti 43 prosenttia kertoi vähentyneistä toimeksiannoista. Vain 15 prosentilla niitä oli ollut enemmän, kun 41 prosentin tilanne oli pysytellyt ennallaan. Seuraavan sivun taulukkoon (taulukko 5a) on merkitty koko joukon lisäksi vähiten ja eniten ansaitsevan kymmenen prosentin arviot tilanteesta.

9 8 Taulukko 5a. Toimeksiantojen määrä alkuvuonna 2011 verrattuna vastaavaan ajankohtaan 2010 (%) Vähiten Eniten ansaitseva ansaitseva Kaikki 10 % 10 % On ollut enemmän Osapuilleen entisellään On ollut vähemmän Vaikka kyse on vain tietynlaisista joukon ääripäistä, jolloin tarkastelu edellyttää maltillisuutta, voidaan ajatella, että taloustilanteen heikkeneminen ei ole johtanut eriarvoisuuden kasvuun. Itse asiassa vähiten ansaitsevien saamat toimeksiannot ovat lisääntyneet verrattuna eniten ansaitseviin. Ryhmät eivät suuresti ero toisistaan sen enempää palkkioiden määrien osalta. Taulukko 5b. Toimeksiannoista maksettavien palkkioiden määrät alkuvuonna 2011 verrattuna vastaavaan ajankohtaan 2010 (%) Vähiten Eniten ansaitseva ansaitseva Kaikki 10 % 10 % Kasvaneet Osapuilleen entiset Pienentyneet Osa noussut, osa pienentynyt Koko joukosta voidaan todeta, että valtaosalla palkkioiden määrä on pysynyt ennallaan. Kaikkiaan kaksi kolmesta totesi tilanteen pysyneen tältä osin entisellään. Ne ovat pienentyneet 12 prosentilla ja yhtä monella ne ovat kasvaneet. Viisi prosenttia totesi tilanteen tältä osin vaihtelevan. Ne, joille oli maksettu pienempiä palkkioita, raportoivat keskimäärin 20 prosentin alennuksesta edelliseen vuoteen. Se joukko, jonka palkkiot olivat kasvaneet, kertoivat muutoksen olleen keskimäärin 12 prosenttia. Työ antaa runsaasti henkistä tyydytystä, enemmistö melko tyytyväinen aineelliseen hyvinvointiinsa ja töiden jatkuvuuteen Freelancereiden enemmistö kertoi olevansa vähintään melko tyytyväinen moniin työtään ja elinolosuhteitaan koskeviin asioihin. Vaikka vain 7 prosenttia on erittäin tyytyväinen aineelliseen hyvinvointiinsa yleensä, siihen melko tyytyväisiä löytyy 46 prosenttia. Henkinen hyvinvointi tyydyttää vielä useampaa: siihen erittäin tyytyväiseksi itsensä luki 21 ja melko tyytyväiseksi 55 prosenttia. Töiden jatkuvuutta koskevat vastaukset olivat samantyyppiset. Kaikkiaan 13 prosentin mielestä tilanteeseen on syytä olla erittäin tyytyväinen, 47 prosentin valitessa tässä yhteydessä vaihtoehdon melko tyytyväinen.

10 9 Tyytyväisyys aineelliseen hyvinvointiin jatkoi laskuaan. Ero (erittäin ja melko tyytyväisten yhteenlaskettujen osuuksien perusteella) edelliseen oli tosin vain kaksi prosenttiyksikköä. Toisaalta kun tilannetta vertaa vuoteen 2006, nyt aineelliseen hyvinvointiinsa tyytyväisiä on 16 prosenttiyksikköä vähemmän. Myös työn jatkuvuutta koskevat käsitykset ovat nyt aiempaa hieman negatiivisemmat. Jälleen ero edelliseen tutkimukseen on vähäinen, mutta vuodesta 2006 töidensä jatkuvuuteen tyytyväisten osuus on vähentynyt 10 prosenttiyksikköä. Tyytyväisyys henkiseen hyvinvointiin on sen sijaan entistä tasoa. Vuosiloma kesti 4,1 ja pisin yhtenäinen lomajakso 3,1 viikkoa Freelancereiden vuosiloma kesti vuonna 2010 keskimäärin 4,1 viikkoa. Pisin yhtäjaksoinen lomajakso oli puolestaan 3,1 viikon mittainen. Tulokset ovat kokonaisuudessaan samantyyppiset kuin aikaisemmissakin tutkimuksissa saavutetut vuotiaat olivat pitäneet lomaa keskimäärin 4,5 viikkoa, vuotiaat käytännössä yhtä pitkään (4,4 viikkoa). Alle 35-vuotiaiden loma oli kestänyt 3,6 viikkoa. Yrittäjäfreelancerit olivat voineet lomailla 4,5 viikkoa, radio ja tv-freet tasan 4 viikkoa, itsemaksavat hieman vähemmän (3,6). Pääkaupunkiseudulla asuvien loma oli ollut keskimäärin 4,5 viikon mittainen. Muista keskimääräistä enemmän lomaa pitäneistä ryhmistä voidaan mainita mm. henkilö- (5 viikkoa) tai muussa yhtiömuodossa (4,7 viikkoa) työtään tekevät. Ryhmään freelancerit verokortilla itsenäinen ammatinharjoittaja kuuluvien pisin yhtenäinen lomajakso oli kestänyt 3,7 viikkoa. Vastaavat työsuhteiset olivat lomailleet pisimmillään keskimäärin 3,6 viikkoa. Ennakkoperintärekisterissä, mutta ilman toiminimeä tai yhtiötä työskentelevien loma oli kestänyt keskimäärin tasan kolme viikkoa. Kontaktien solmiminen, ideoiden markkinointi sekä toiminta palkkioneuvotteluissa tärkeimpiä vahvistettavia osaamisalueita Kontaktien solmiminen ja niiden ylläpitäminen ostajiin nousi keskeisimmäksi tekijäksi kysyttäessä mitä osaamisalueita freelancerit kokivat tärkeäksi vahvistaa, jotta voisivat parantaa tai ylläpitää työllisyyttään asiallisin työehdoin. Kaikkiaan 48 prosenttia piti tätä tärkeimpänä seikkana. Ideoiden markkinointi ja palkkioneuvottelut olivat myös selvästi erottuvia tekijöitä. Kaikkiaan 35 prosenttia tutkimukseen vastanneista piti niitä tärkeinä. Muut asiat valittiin harvemmin. Noin viidesosa piti teknisten välineiden kuten tietokoneen hallintaa, kielitaitoa sekä ostajien tarpeiden ymmärtämistä ovat tärkeinä vahvistettavina osaamisalueina. Keskimääräistä selvästi harvempi mainitsi tässä yhteydessä kamerankäytön ja kuvaamisen (15 %), juttujen ja piirrosten yms. ideoinnin (12 %), ilmaisutaidon (7 %) tai leikkaamisen (4 %). Lisäksi kerrottiin eräistä, enemmän tai vähemmän yksittäisistä asioista. Ne on listattu ohessa:

11 10 ajanhallinta, dramaturgia, enemmän aikaa työlle, olen nyt paljon lapsieni kanssa kotona, keskittymiskyvyn ja henkisen tasapainon löytäminen, kilpailutaito vähenevistä töistä, kirjanpito, kurssit, kuvankäsittely, lehden tekeminen alusta loppuun asti itse, eli tarjousten saaminen viestintätoimistojen ohi, markkinointi, markkinointimateriaali, kuten portfoliot ja brosyyrit, matkarahoitus, multimedian teko, muutto Suomesta, omien palvelusten markkinointi, rahoituksen hankinta, sopimusneuvottelut (avustajasopimus), sosiaalinen media, taittotyö, editointi, tuotekuvausten hallitseminen, työn määrän hallinta (ei liikaa eikä liian vähän), työnteon nopeus, verkko-osaaminen, verkko-osaaminen, verkostoituminen, videokuvaus ja editointi, yleisen palkkiotason nostaminen. Lisäksi tiedusteltiin, mitä kaikkea freelancerit joutuvat tänä päivänä tekemään saadakseen saman ansion kuin ennen. Joka kolmas (32 %) sanoi, että joutuu työskentelemään samassa ajassa enemmän. Käytännössä yhtä moni (31 %) joutuu luovuttamaan tekijänoikeudet ilman eri korvausta. Runsas neljäsosa joutuu työskentelemään sairaana (29 %) tai tinkimään lomistaan (27 %). Joka neljäs kertoi joutuvansa sietämään toimeksiantajan huonoa kohtelua (24 %), joka viides hankkimaan uutta ammattitaitoa (21 %). Kuusitoista prosenttia kertoi joutuneensa tinkimään laadusta, neljätoista prosenttia siitä, että on joutunut versioimaan enemmän eri välineisiin. Vain 25 prosenttia ei ole joutunut tekemään minkäänlaisia myönnytyksiä saadakseen saman ansion kuin aikaisemminkin. Tilanne on kokonaisuudessaan sama kuin kaksi vuotta sitten. Ainoa merkittävä muutos koskee tekijänoikeuksien luovutusta ilman eri korvausta. Se on nyt kymmenen prosenttiyksikköä useamman arkea kuin Tässäkin yhteydessä esitettiin vapaamuotoisesti eräitä, valmiin listan ulkopuolisia ajatuksia, jotka on listattu seuraavassa:

12 11 anelemaan jatkuvasti uusia töitä, joita etenkin kesällä uusintojen takia huomattavasti entistä vähemmän, en saa samoja ansioita, koska töitä on vähemmän, enemmän asiakkaita, hankkimaan uusia asiakkaita, hyväksymään kaikki tarjotut työt, markkinoimaan itseä enemmän, miettimään uusia tapoja tehdä journalistista työtä, neuvottelemaan jatkuvasti palkkioista ja ehdoista, odottelemaan hankkeiden rahoitusta pitkään, pyytelemään jatkuvasti töitä, saada uusia toimeksiantoja, sietämään alipalkkausta, tekemään pitempää päivää, tekemään töitä alhaisen vaatimustason/laadun julkaisuihin, tyytymään huonompaan elintasoon, tyytymään pienempään ansioon, työskentelemään enemmän (ei samassa ajassa), työskentelemään ihan yleisesti enemmän, työskentelemään ylipäänsä enemmän, koska yleinen palkkiotaso on niin huono, uupumus, uusi toimeksiantaja, vaihtamaan journalistisen työn muuhun, pelkällä lehtikuvauksella ei enää pärjää kukaan, se on surullista, koska kuvia tarvitaan ihan yhtä paljon edelleen lehdissä, yrittää nostaa tilattujen töiden hintoja. Enemmistö pitää SJL:ää hyvänä freelancereiden edunvalvojana, kriittisyys kasvanut kahdessa vuodessa Enemmistö antoi Suomen Journalistiliitolle hyvän arvosanan freelancer-jäsenten etujen onnistuneesta ajamisesta. Neljätoista prosenttia arvioi liiton onnistuneen erittäin hyvin. Toiminnassa on onnistuttu melko hyvin 45 prosentin mielestä. Tähän mennessä tyytyväisyys liittoon on vahvistunut varsin tasaisesti tutkimuksesta toiseen. Vuonna 2002 vain 23 prosenttia piti toimintaa erittäin tai melko hyvänä vastaavasti ajatteli jo 40 prosenttia ja 2006 enemmistö, 53 prosenttia. Suurimmillaan tämä joukko oli kaksi vuotta sitten, kun tyytyväisten osuus nousi 66 prosenttiin. Vaikka tyytyväisiä on nyt vähemmän kuin kaksi vuotta sitten, saavutettu tulos on silti koko tutkimusjakson toiseksi myönteisin. Ennakkoperintärekisterissä olevat, ilman toiminimeä tai yhtiötä työskentelevät olivat keskimääräistä tyytyväisempiä liiton toimintaan. Yhtiömuotoiset erottuivat päinvastaisesta syystä. Etenkin ryhmään muussa yhtiömuodossa kuuluvat voi mainita. Heistä noin joka kolmas esitti suoraa kritiikkiä liittoa kohtaan. Miehet eivät olleet aivan yhtä tyytyväisiä kuin naiset. Myös vuotiaat, maakuntakeskuksissa asuvat, 6-10 vuotta freelancereina toimineet sekä useammalle kuin kymmenelle toimeksiantajalle työskentelevät erottuivat joukosta keskimääräistä negatiivisempien näkemystensä vuoksi.

13 12 Varsinaisesti näitäkään ryhmiä ei voi luonnehtia kriittisiksi, koska kussakin ryhmässä tyytyväisten määrä oli selvästi suurempi kuin tyytymättömien. Tyytyväisten osuus kuitenkin oli pienempi kuin koko joukolla keskimäärin. Peräti 69 prosenttia toimeksiantonsa pääasiassa asiakaslehdistä tai viestintätoimistoista saavista ajattelee liiton ajavan hyvin freelancer-jäsentensä etuja. Aikakauslehdille työskentelevistä 58 prosenttia on tätä mieltä. Sanomalehtityötä tekevistä joka toinen (50 %) kertoi olevansa tyytyväinen liittoon. Sähköisessä mediassa radio- ja televisiotyötä tekevien näkemykset erosivat jonkin verran. Toimeksiantonsa pääosin radiolta hankkivien parissa 47 prosenttia piti liiton toimintaa hyvänä. Pääasiassa televisiolle työskentelevistä 62 prosenttia ajatteli samalla tavoin. Valtaosa haluaa jatkaa freelancerina Freelancereiden enemmistö työskentelee jatkossakin mieluiten freelancer-pohjalta. Kysyttäessä sitä, mikä olisi mieluisin työskentelymuoto, 62 prosenttia valitsi näin. Työsuhde kiinnostaa joka neljättä (24 %). Juuri kukaan ei kuitenkaan haluaisi pois journalismin parista. Vain neljä prosenttia havittelee pääsyä työsuhteiseksi jollain toisella alalla. Eläke maistuisi yhdelle sadasta. Vuodesta 2002 freelanceriutta preferoivien osuus on kasvanut jokaisessa tutkimuksessa. Ensimmäistä kertaa näin ajattelevien joukko pienentyi. Samaan aikaan työsuhteiseksi haluavien osuus kasvoi ensimmäisen kerran. Varsinkin yrittäjäfreelancerit, yli 45 -vuotiaat, pitempään freelancereina toimineet sekä useampaa toimeksiantajaa palvelevat pitävät nykyistä toimintamuotoaan hyvänä, eivätkä havittele sen vaihtamista. Keskimääräistä useampi radio- ja tv -freelancer (valtakirjaperinnässä oleva), alle 45- vuotias sekä yhdelle toimeksiantajalle palveluksiaan tarjonnut pitää työsuhdetta omalla kohdallaan houkuttelevana vaihtoehtona. Vastaajien keski-ikä 45 vuotta, freelancereina toimittu keskimäärin 10 vuotta Pääosa vastanneista, 61 prosenttia, tekee toimittajan töitä. Joka kymmenes on valokuvaaja. Jäljelle jäävä joukko koostuu lähinnä kääntäjistä, graafikoista sekä ohjelmateknisessä työssä toimivista. Vastaajista on naisia 62 prosenttia. Heistä toimittajana työskentelee 62 prosenttia, kun miehistä niin tekee 58 prosenttia. Miesten osuus on jonkin verran suurempi ohjelmateknisten ja valokuvaajien parissa. Jälkimmäisistä 59 prosenttia on miehiä. Taulukko 6. Vastaajien ikäjakautuma (%). % n Alle 35 vuotta ja enemmän

14 13 Kyselyyn vastanneet freelancerit ovat keskimäärin 45 -vuotiaita. Tällä tavalla määritelty keski-ikäisyys ei kuitenkaan ole mikään erityinen freelancer-journalistien tunnuspiirre. Kuten oheisesta taulukosta havaitsee, heidän ikäjakautumansa on varsin tasainen siten, että runsas viidennes runsas viidennes - vajaa neljännes koko joukosta on alle 35 -vuotiaita. Taulukko 7. Kokemus Freelancer journalistin työstä (%). % n Enintään 2 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Yli 20 vuotta Tästä johtuu se, että myös freelancereiden kokemus free -töistä vaihtelee aika tavalla. Keskimäärin tässä ammatissa on toimittu noin 11 vuotta. Luonnollisesti jo joukon fyysisen iän laaja jakautuminen aiheuttaa myös melkoista vaihtelua journalistista työtä koskevan kokemuksen jakautumisessa. Alalla on oltu keskimäärin runsaat 17 vuotta. Taulukko 8. Kokemus journalistin työstä (%). % n Enintään 2 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Yli 20 vuotta Enemmistö (58 %) työskentelee lehdistön lukuun. Tämä joukko jakaantuu siten, että selvästi suuremman osan (33 % koko joukosta) toimeksiantajana on pääosin aikakauslehdistö. Pääosin sanomalehdille työtä tekee 14 prosenttia koko joukosta, yhtä moni pääosin asiakaslehdille ja viestintätoimistolle. 24 prosenttia työskentelee pääosin televisiolle ja kolme prosenttia radiolle. Radio ja televisio ovat yhtä tärkeät prosentille, lehdistö ja sähköinen media kahdelle. Neljä prosenttia keskittyy verkkotoimittamiseen, kun kahden prosentin työt ovat pääosin kustannustoimittamista. Enemmistöllä (51 %) oli ollut vuonna 2008 kahdesta viiteen toimeksiantajaa. 11 prosenttia oli työskennellyt vain yhden tahon laskuun. 26 prosentilla oli ollut 6-10 toimeksiantajaa, 12 prosentilla useampia. Taulukko 9. Toimeksiantajien lukumäärä (%). Lehdistö RTV Kaikki % % % Yksi Yli

15 14 Radio- ja tv- freelancerit olivat työskennelleet lukumääräisesti selvästi harvemmille toimeksiantajille kuin lehdistöfreet. Ensin mainituista 43 prosentilla oli ollut vain yksi ja 53 prosentilla kaksi tai useampia toimeksiantajia. Jälkimmäisistä 59 prosenttia oli työskennellyt enintään viiden tahon lukuun. Yksi toimeksiantaja oli ollut kuitenkin vain 35 prosentilla. Melkein puolet (47 %) kyselyyn osallistuneista freelancereista asuu pääkaupunkiseudulla. 28 prosenttia on kotoisin maakuntakeskuksesta, 21 prosenttia muulta paikkakunnalta Suomessa. Neljä prosenttia vastaajista asuu ulkomailla. Freelancer verokortilla tyypillisin toimintamuoto 40 prosenttia sijoittaa itsensä ryhmään freelancer verokortilla. Näistä puolet on itsenäisiä ammatinharjoittajia (huolehtivat itse eläkemaksuistaan), puolet työsuhteisia (työnantaja maksaa eläkemaksut). Joka kolmas (34 %) käyttää toiminimeä. Neljä prosenttia toimii henkilöyhtiön (Ay, Ky) suojissa ja 11 prosenttia muussa yhtiömuodossa (Oy, osuuskunta). Neljä sadasta kuuluu ryhmään freelancer ennakkoperintärekisterissä, mutta ilman toiminimeä tai yhtiötä. Yhtä moni kertoi työskentelevänsä sekä verokortilla että yhtiömuodossa. Tyypillisimmät jäsenmaksulajit ovat itsemaksava (33 %) tai yrittäjä -freelancer (48 %). Osuuskunta -freelancereiden osuus oli yksi prosentti. Radio-/TV -freelancereita puolestaan oli valtakirjaperinnässä 15 prosenttia. Kahdella vastaajalla sadasta oli jäsenmaksuvapautus työttömyyden tai jonkin muun syyn johdosta. Asiakaslehdet (45 %) ovat tärkeimmät toimeksiantajat. AY-, järjestö- ja ammattilehdet ovat myös tärkeitä. Kun joukkoon vielä lisätään viestintätoimistot, Sanoma Magazines Finland ja Yhtyneet kuvalehdet, ovat useamman kuin joka neljännen toimeksiantajat tulleet mainituiksi. Talentumilla on kirjallinen toimeksiantosopimus 60 prosentin sille työtä tekevän freelancerin kanssa. Suurimmista viestimistä Ilta-Sanomilla sopimus on 50:n, Helsingin Sanomilla 43:n ja Kauppalehdellä 40 prosentin kanssa. Useimpien toimeksiantajiksi osoittautuneet tahot ovat tehneet kirjallisen toimeksiantosopimuksen enimmillään noin kymmenesosan kanssa niistä, joilta ostaa palveluita. Tutkimuksen toteuttamisesta ja tarkoituksesta Tutkimuksessa selvitettiin faktatietoja journalistisessa freelancer -työssä toimivien työstä, palkkioiden suuruudesta sekä työajoista ja -määristä. Lisäksi freelancerit pääsivät arvioimaan eräitä omaan työhönsä ja elinolosuhteisiinsa liittyviä seikkoja ja kertomaan mielipiteensä Suomen Journalistiliiton kyvystä toimia freelancer -jäsentensä tavoitteiden mukaisesti. SJL on koonnut tietoja jäsentensä palkkauksesta kahden vuoden välein toteutetuilla työmarkkinatutkimuksilla. Tutkimus kohdistettiin nyt viidennen kerran ainoastaan järjestön freelancerjäseniin.

16 15 Tutkimuksella kerättävillä tiedoilla on tärkeä rooli freelancereiden edunvalvonnassa: sen avulla pyritään saamaan mahdollisimman tarkkaa tietoa freelancereiden ansioista ja niissä tapahtuneista muutoksista sekä mm. työn sivukuluista, työajoista, lomista ja toimintamuodoista. Lisäksi freelancereiden jäsenmaksut määräytyvät tämän tutkimuksen perusteella. Tutkimuksen suunnittelu on tapahtunut yhteistyössä liiton freelancer-osastojen kanssa ja käytännön toteutuksesta on jokaisella kerralla vastannut TNS Gallup Oy (joka aiemmin tunnettiin nimellä Suomen Gallup Oy). Kutsu Internet -tutkimukseen lähetettiin huhtikuussa 2011 sähköpostitse kaikille sellaisille Suomen Journalistiliiton freelancer -jäsenille, joilla on liiton rekisterissä sähköpostiosoite. Muille jäsenille postitettiin kirje, jossa annettiin ohjeet tutkimukseen osallistumisesta Internetissä. Lähetys ajoitettiin tarkoituksella siten, että mahdollisimman moni pystyisi hyödyntämään veroilmoituksessa ilmoittamiaan rahamäärätietoja. Tämän arveltiin sekä helpottavan tutkimukseen vastaamista että tuottavan tarkempia tietoja, kun ilmoitettavat luvut eivät olisi pelkästään muistinvaraisia. Näin on toimittu aikaisemminkin. Tutkimuksen tulokset perustuvat 451 henkilön vastauksiin. Heistä 423 kertoi kokonaislaskutukseensa ja 392 verotettavaan tuloonsa liittyviä tietoja.

17 LIITEKUVAT 16

18 TYÖLLISTYMINEN VUOSINA (%) % 10% 20% 30% 40% 50% Alityöllistetty Täystyöllistetty Ylityöllistetty Ei osaa sanoa 12% 10% 1 9% 7% % 2 30% 34% 32% 43% 46% 47% 54% 52%

19 LOMIEN KESTO VUOSINA (viikkoa) Vuosiloma Pisin yhtenäinen lomajakso 3,7 3,1 3,5 3,3 3,2 3,1 4,1 4,2 4,2 4,

20 TYYTYVÄISYYS ERÄISIIN TYÖTÄ JA ELINOLOSUHTEITA KOSKEVIIN ASIOIHIN (%) Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Ei osaa sanoa Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Henkinen hyvinvointi yleensä 2 55% 17% 6% Töiden jatkuvuus 13% 47% 3% 23% 15% Aineellinen hyvinvointi (ansiotaso, palkkiot) yleensä 7% 46% 29% 17%