Freelancereiden työmarkkinatutkimus 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Freelancereiden työmarkkinatutkimus 2010"

Transkriptio

1 Freelancereiden työmarkkinatutkimus 2010 Yksikönjohtaja Sakari Nurmela Työnro: TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 10, Espoo Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen lupaa.

2 Freelancereiden työmarkkinatutkimus 2010 Keskimääräinen vuosiansio euroa Freelancereiden keskimääräinen kokonaislaskutus oli euroa vuonna Keskimääräinen verotettava tulo oli euroa. Palkkatutkimuksissa usein käytetty mediaani l. keskimmäinen luku jäi molempien yhteydessä hieman keskiarvoa alemmaksi. Mediaanikokonaislaskutus asettui euroon ja verotettava mediaanitulo euroon. Tutkimukseen osallistuneiden ilmoittamien tietojen perusteella freelancereiden keskimääräinen vuotuinen kokonaislaskutus on kahdessa vuodessa pienentynyt 700 eurolla. Toisaalta verotettava tulo on nyt 500 euroa suurempi kuin vuonna Taulukko 1a. Freelancereiden kokonaislaskutus ( ) Aritm. keskiarvo Taulukko 1b. Freelancereiden verottajalle ilmoittama tulo ( ) Aritm. keskiarvo Raportin liitteenä olevista taulukoista käy ilmi eri freelancer-ryhmien kokonaislaskutukseen ja verotettavaan tuloon liittyvät tiedot (aritmeettiset keskiarvot sekä luvut fraktiileittain, 50=mediaani). Yhteenvedon omaisesti voidaan kuitenkin todeta mm. se, että naisten (24.900) ilmoittama verotettava tulo oli pienempi kuin miehillä (26.400). Sukupuolten välinen ero oli havaittavissa myös kokonaislaskutuksessa: naisilla se oli ollut , miesten ilmoittaman luvun noustessa euroon. Maakuntakeskuksissa asuvien ansiot olivat keskimääräistä suuremmat, euroa. Pääkaupunkiseudulla asuvat olivat ilmoittaneet verottajalle tuloja , muilla paikkakunnilla asuvat eurolla. Ulkomailla asuvien verotettava tulo oli ollut euroa.

3 2 Yhteensä 68 prosenttia kertoi olevansa YEL -vakuutusvelvollinen. Kun tältä joukolta lisäksi tiedusteltiin, mille työtulolle kyseinen vakuutus on otettu, keskimääräiseksi tulokseksi tuli euroa. Lisäksi tarkasteltiin itsemaksavien ja yrittäjäfreelancereiden antamia tietoja (RTV:läiset pois lukien). Paljastui, että ensin mainituista YEL-vakuutus oli 67 prosentilla ja, että se oli otettu euron työtulolle. Yrittäjistä vakuutusvelvollisia oli 96 prosenttia, ja tämä joukko oli ottanut vakuutuksen keskimäärin euron tulolle. Pääosin lehdistölle työskentelevistä YEL-vakuutusvelvollisia oli 83 ja pääosin radion ja television lukuun toimivista 41 prosenttia. Lehdistön ilmoittama summa oli ja radio/tv-väen euroa. Graafikoilla ja valokuvaajilla suurin kokonaislaskutus, kääntäjien ansiot suurimmat Graafikoiden, graafisten suunnittelijoiden ja AD:eitten kokonaislaskutus nousi keskimäärin euroon. Valokuvaajien keskimääräinen kokonaisansio oli puolestaan ollut euroa. Kääntäjien verottajalle ilmoittamat tulot olivat suuremmat kuin muilla tehtävänimikkeillä, Toimittajien sekä kokonaislaskutus ( ) että verotettava tulo ( ) alittivat jonkin verran koko joukon keskiarvon. Mitä enemmän freelancereilla oli ollut toimeksiantajia, sitä suuremmaksi kokonaislaskutus oli kasvanut. Vuoden 2010 aikana vain yhdelle toimeksiantajalle työtä tehneiden keskimääräinen laskutus oli euroa, mutta esim. useammalle kuin kymmenelle toimeksiantajalle työskennelleiden vastaava luku nousi euroon. Vastaavaa ilmiötä ei ollut havaittavissa verotettavan tulon osalta. Verottajalle suurimmat ansiot ilmoittaneet olivat niitä, joilla oli ollut vain yksi säännöllinen toimeksiantaja. Pääosin televisiolle työskentelevät ilmoittivat laskutuksekseen ja ansioikseen suurempia lukuja kuin sellaiset freelancerit, joiden pääasialliset toimeksiantajat kuuluvat lehdistöön tai radioon. Pääosin televisiolle työtä tehneiden freelancereiden keskimääräinen kokonaislaskutus oli ja ansiot Pääsääntöisesti radiolle työskentelevien vastaavat luvut olivat ja euroa. Pääasiassa sanomalehtityötä tekevien kokonaislaskutus oli euroa ja verottajalle ilmoitettu tulo Toimeksiantonsa pääasiassa aikakauslehdistä hankkineet olivat laskuttaneet :lla ja ilmoittaneet verottajalla tuloksi Pääosin asiakaslehdistölle tai viestintätoimistoille palveluitaan tarjonneiden kokonaislaskutus oli ollut muuta lehdistöä suurempi, euroa. Kyseinen joukko ilmoitti verotettavan tulonsa olleen euroa. Kun nämä kolme ryhmää yhdistää, päästään selville pääosin lehdistölle työskennelleen joukon laskutuksesta ja tuloista. Ensin mainittu ylsi ja jälkimmäinen euroon. Yhtä paljon radiota ja televisiota palvelevien laskutus oli ollut ja verotettava tulo euroa. Yhtä paljon lehdistölle ja sähköiselle medialle työskennelleet olivat laskuttaneet toimeksiantajiaan eurolla, ja ilmoittaneet verottajalle tuloja keskimäärin

4 3 Verkkotoimittamiseen keskittyneiden laskutus oli ollut ja verotettava tulo Pääosin kustannustoimittamista harjoittaneiden vastaavat luvut olivat ja euroa. Työnsä radion ja television tai lehdistön ja sähköisen median välillä jakavia sekä verkkotai kustannustoimittamista harjoittaneita vastaajia oli tutkimuksessa niin vähän, että lukuja voi heidän osaltaan pitää enintään suuntaa-antavina. Yritysmuodossa toimivien kokonaislaskutus suurempi, verottajalle ilmoitettu tulo vaihtelee vähemmän toimintamuodon mukaan Kokonaislaskutus kasvaa siirryttäessä yhtiömäiseen toimintamuotoon. Ryhmään henkilöyhtiö kuuluvilla laskutus oli ja muussa yhtiömuodossa euroa. Toiminimellä työskentelevien laskutus oli hieman suurempi ( ) kuin niillä, joilla on henkilöyhtiö. Taulukko 2a. Kokonaislaskutus ja verotettava tulo toimintamuodon mukaan ( ). Vero- Vero- Verokortilla kortilla kortilla Ennakkoitsenäinen työsuht. yht. perintärek. Kokonaislaskutus Aritmeettinen keskiarvo Mediaani Verotettava tulo Aritmeettinen keskiarvo Mediaani Vero- Toimi- Henkilö- Muu yhtiö- kortti ja nimellä yhtiössä muoto yhtiömuoto Kokonaislaskutus Aritmeettinen keskiarvo Mediaani Verotettava tulo Aritmeettinen keskiarvo Mediaani Luvut perustuvat kaikkien vastanneiden ilmoitukseen. 423 vastaajaa antoi kokonaislaskutustaan ja 392 verotettavaa tuloaan koskevia tietoja. Muussa yhtiömuodossa toimivien verotettava tulo oli euroa. Toiminimellä työskentelevillä se oli hieman korkeampi, Tässä yhteydessä suurimman luvun ilmoittivat verokortilla työsuhteisena työskentelevät, euroa. Verokortilla itsenäisenä toimivien verotettavat tulot olivat olleet euroa. Kun näitä kahta ryhmää tarkastelee yhdessä, keskimääräiseksi verotettavaksi tuloksi muodostuu euroa. Henkilöyhtiössä toimivien ilmoittama tulo oli joukon alhaisin ( ). Ennakkoperintärekisterissä olevilla vastaava summa kohosi :een, verokortilla ja yhtiömuodossa toimivilla euroon. Yrittäjäfreelancerit laskuttivat vuonna 2010 keskimäärin suurempia summia kuin itsemaksavat, ryhmään radio/tv valtakirjaperintään kuuluvat tai osuuskuntamuodossa toimivat.

5 4 Yrittäjien laskutus nousi ja muilla em. (vastaavassa järjestyksessä) , ja euroon. Taulukko 2b. Kokonaislaskutus ja verotettava tulo jäsenmaksulajin mukaan ( ). Radio/tv Itse- valtakirja- Yrittäjä- Osuusmaksava perinnässä freelancer kunta Kokonaislaskutus Aritmeettinen keskiarvo Mediaani Verotettava tulo Aritmeettinen keskiarvo Mediaani Luvut perustuvat kaikkien vastanneiden ilmoitukseen. 423 vastaajaa antoi kokonaislaskutustaan ja 392 verotettavaa tuloaan koskevia tietoja. Ryhmän radio/tv valtakirjaperinnässä kuuluvien verottajalle ilmoittama keskimääräinen tulo oli suurempi ( ) kuin millään kolmesta muusta ryhmästä. Itsemaksavilla se oli , yrittäjäfreelancereilla sekä osuuskunnassa toimivilla euroa. Radio- ja tv -freelancereiden laskutus ja verotettavat tulot suuremmat kuin lehtityötä tekevien Lehdistöfreelancereiden verotettava tulo oli vuonna 2010 hieman pienempi kuin koko joukon keskimääräinen ( ). Sama pätee mediaanituloon, joka oli lehdistöllä ja koko vastaajajoukolla Lehdistön keskimääräinen kokonaislaskutuskin alitti niukasti koko vastaajajoukon keskiarvon ( ), samoin mediaanilaskutus ( , koko joukolla ). Taulukko 3a. Lehdistöfreelancereiden kokonaislaskutus ja verottajalle ilmoitettu tulo ( ). Kokonaislaskutus Aritm. keskiarvo Verotettava tulo Aritm. keskiarvo

6 5 Radio- ja tv-freelancereiden kokonaislaskutus ja verotettava tulo olivat korkeammat kuin lehdistöfreelancereiden. Laskutusta ilmoitettiin kertyneen euron verran. Radio- ja tv-freelancereiden keskimääräinen verotettava tulo oli ollut euroa. Taulukko 3b. Radio/tv-freelancereiden kokonaislaskutus ja verottajalle ilmoitettu tulo ( ). Kokonaislaskutus Aritm. keskiarvo Verotettava tulo Aritm. keskiarvo Keskimääräiset kokonaiskulut vajaat euroa Ilmoitetut kokonaiskulut asettuivat euroon. Kahdessa vuodessa kulut ovat laskeneet noin kahdeksalla prosentilla. Nyt saavutettu tulos on sama kuin vuonna 2007 toteutetussa, vuoden 2006 toimintaa koskeneessa tutkimuksessa. Taulukko 4a. Freelancer -toiminnasta aiheutuneet keskimääräiset kokonaiskulut toimintamuodon mukaan ( ). Vero- Vero- Verokortilla kortilla kortilla Ennakkoitsenäinen työsuht. yht. perintärek. Aritmeettinen keskiarvo Vero- Toimi- Henkilö- Muu yhtiö- kortti ja nimellä yhtiössä muoto yhtiömuoto Aritmeettinen keskiarvo Luvut perustuvat kaikkien vastanneiden ilmoitukseen. 378 vastaajaa antoi kulujaan koskevia tietoja. Taulukkoon 4a on merkitty kokonaiskulut vastaajan toimintamuodon ja mukaan. Yhtiömuodossa toimivien kulut ylittävät moninkertaisesti verokortilla työskentelevien kulut. Ryhmään muu yhtiömuoto (eli osakeyhtiöt ja osuuskunnat) kuuluvien keskimääräiset kulut olivat olleet

7 6 Taulukko 4b. Freelancer -toiminnasta aiheutuneet keskimääräiset kokonaiskulut jäsenmaksulajin mukaan ( )./tv Itse- Itse- Itse- Yrittäjä- Yrittäjä- Yrittäjämaksavat maksavat maksavat freelancerit freelancerit freelancerit lehdistö radio/tv yhteensä lehdistö radio/tv yhteensä Luvut perustuvat kaikkien vastanneiden ilmoitukseen. 378 vastaajaa antoi kulujaan koskevia tietoja. Taulukossa 4b on tarkasteltu jäsenmaksulajeista itsemaksavien ja yrittäjäfreelancereiden ilmoittamia tuloja. Lisäksi on erikseen ilmoitettu molemmista, minkälaiset olivat olleet pääosin lehdistölle ja radiolle/televisiolle työskennelleiden kulut. Pääosa tuloista journalistisesta freelancer-toiminnasta, runsas neljännes tekee myös muita töitä Vastaajien tuloista keskimäärin 69 prosenttia oli kertynyt journalistisesta freelancertoiminnasta. Niiden merkitys on keskimääräistä tärkeämpi alle 35-vuotiaille, joiden tuloista 75 prosenttia kertyi journalistisesta free-työstä. Tässä yhteydessä voi lisäksi mainita samasta syystä myös ryhmään radio-tv-freelancer kuuluvat. Heidän joukossaan freelancertoiminnan osuus verotettavasta tulosta oli ollut 80 prosenttia. Runsas neljäsosa (29 %) oli tehnyt myös muuta ansiotyötä kuin journalistisen alan freelancer-työtä. Verokortilla toimivista noin 30 prosenttia oli tehnyt niin (itsenäiset 31 %, työsuhteiset 28 %). Ennakkoperintärekisterissä olevista muita ansiotöitä oli ollut 22 prosentilla. Sekä verokortilla että yhtiömuodossa toimivista vastaavasti oli tehnyt 52 ja henkilöyhtiöissä toimivista 41 prosenttia. Alityöllistettyjen määrä kasvoi, täystyöllistettyjen väheni Hieman useampi kuin kaksi viidestä (43 %) koki olleensa täystyöllistetty vuonna Kaikkiaan 37 prosenttia olisi voinut työskennellä enemmän, ja sanoi olleensa alityöllistetty. Tällä tavalla ajattelevien osuus on noussut yhdeksällä prosenttiyksiköllä kahdessa vuodessa. Itsensä täystyöllistetyiksi kokeneita oli vastaavasti nyt 11 prosenttiyksikköä vähemmän kuin Noin joka kymmenes (12 %) kertoi painineensa liiallisen työmäärän kanssa ylityöllistettynä. Kahdeksan prosenttia ei osannut ottaa kantaa asiaan. Täystyöllistettyjä on tällä hetkellä käytännössä yhtä paljon kuin kaksi vuotta sitten. Alityöllistyneiltä kysyttiin, kuinka monta prosenttia tavoitetyöajastaan eli siitä työajasta, jonka olisi voinut tai halunnut työskennellä, he itse asiassa tekivät työtä. Ylityöllistyneille esitettiin vastaava kysymys. Ylityöllistyneet olivat tehneet 24 prosenttia enemmän työtä kuin olisivat toivoneet tekevänsä (heidän keskiarvonsa oli 124, kun tavoitetyöaikaa merkittiin 100:lla). Alityöllistyneiden tilanne oli kehnompi, sillä heidän keskiarvonsa oli vain 65 prosenttia 100:sta, jolla kuvattiin tavoitetyöaikaa. Vastaavat aikaisemman, vuoden 2008 tilannetta peilanneen, tutkimuksen luvut olivat 122 ja 62. Vuonna 2006 ne arvioitiin 126:ksi ja 59:ksi.

8 7 Työllistyminen näkyy ansioissa. Alityöllistettynä itseään pitävien verotettava tulo oli ollut keskimäärin euroa. Niillä, jotka omasta mielestään olivat olleet ylityöllistettyjä, vastaava summa kohosi euroon. Täystyöllisiksi itsensä kokeneet olivat ilmoittaneet verottajalle keskimäärin euron tulot. Freelancerit tekevät vuodessa keskimäärin 40 täyttä työviikkoa, keskimääräinen viikkotuntiaika 34 tuntia Freelancerit käyttivät viime vuonna työntekoon keskimäärin 34 tuntia viikossa eli koko lailla saman verran kuin aikaisemminkin. Vuonna 2008 oli nimittäin työskennelty 35 tuntia viikossa. Vuonna 2006 työtä tehtiin keskimäärin 34 ja 2004 pitempään, 36 tuntia viikossa. Verokortilla toimivat itsenäiset ammatinharjoittajat (jotka huolehtivat itse eläkemaksuistaan) olivat tehneet keskimääräistä lyhyempää, 31 -tuntista työviikkoa. Vastaavaan kategoriaan kuuluvien työsuhteisten keskimääräinen viikkotyöaika oli ollut 33 tuntia. Pisin työaika oli ollut niillä, jotka tekevät työtä useammalle kuin 10 toimeksiantajalle (39 tuntia) sekä ryhmään Freelancer muussa yhtiömuodossa kuuluvilla (38 tuntia). Muiden jäsenryhmien tulokset jäävät näiden ääripäiden väliin. Pääkaupunkiseudulla asuvat tekivät alan työtä keskimäärin 32 tuntia, kun maakuntakeskusten (36 tuntia) ja maaseutupaikkakuntien vastaajien (35 tuntia) oli ollut keskimäärin jonkin verran pitempi. Työtä tehtiin vuonna 2008 keskimäärin 40 viikkoa (keskimääräinen kokonaisten työviikkojen määrä) eli saman verran kuin kaksi vuotta aikaisemminkin. Naisten ja miesten sekä eri-ikäisten freelancereiden vastaukset sijoittuvat keskiarvon tuntumaan. Ulkomailla asuvat työskentelivät keskimääräistä hieman enemmän. Toimeksiantajien lukumäärän ja tehtyjen työviikkojen välillä on yhteys. Yhdelle toimeksiantajalle työskennelleiden keskimääräinen kokonaisten työviikkojen lukumäärä oli ollut 38 kpl. Eniten niitä oli sellaisilla, joiden työpanos oli jakaantunut 6-10 toimeksiantajalle tai useammalle, 42 viikkoa. Alkuvuosi 2011 lievän optimismin vallassa Vastaajia pyydettiin arvioimaan vuoden 2011 alkupuoliskon toimeksiantojen lukumäärää ja niistä maksettuja palkkioita suhteessa tilanteeseen vastaavana ajankohtana vuotta aikaisemmin. Kaikkiaan 46 prosenttia totesi toimeksiantojen määrän pysyneen ennallaan. Aiempaa enemmän niitä on ollut 21 prosentilla, kun 27 prosenttia totesi toimeksiantojen lukumäärän vähentyneen edellisvuodesta. Edellisessä tutkimuksessa tilanne näyttäytyi huonompana. Kun vastaajat silloin vertasivat kevään 2009 tilannetta vastaavaan aikaan vuonna 2008, peräti 43 prosenttia kertoi vähentyneistä toimeksiannoista. Vain 15 prosentilla niitä oli ollut enemmän, kun 41 prosentin tilanne oli pysytellyt ennallaan. Seuraavan sivun taulukkoon (taulukko 5a) on merkitty koko joukon lisäksi vähiten ja eniten ansaitsevan kymmenen prosentin arviot tilanteesta.

9 8 Taulukko 5a. Toimeksiantojen määrä alkuvuonna 2011 verrattuna vastaavaan ajankohtaan 2010 (%) Vähiten Eniten ansaitseva ansaitseva Kaikki 10 % 10 % On ollut enemmän Osapuilleen entisellään On ollut vähemmän Vaikka kyse on vain tietynlaisista joukon ääripäistä, jolloin tarkastelu edellyttää maltillisuutta, voidaan ajatella, että taloustilanteen heikkeneminen ei ole johtanut eriarvoisuuden kasvuun. Itse asiassa vähiten ansaitsevien saamat toimeksiannot ovat lisääntyneet verrattuna eniten ansaitseviin. Ryhmät eivät suuresti ero toisistaan sen enempää palkkioiden määrien osalta. Taulukko 5b. Toimeksiannoista maksettavien palkkioiden määrät alkuvuonna 2011 verrattuna vastaavaan ajankohtaan 2010 (%) Vähiten Eniten ansaitseva ansaitseva Kaikki 10 % 10 % Kasvaneet Osapuilleen entiset Pienentyneet Osa noussut, osa pienentynyt Koko joukosta voidaan todeta, että valtaosalla palkkioiden määrä on pysynyt ennallaan. Kaikkiaan kaksi kolmesta totesi tilanteen pysyneen tältä osin entisellään. Ne ovat pienentyneet 12 prosentilla ja yhtä monella ne ovat kasvaneet. Viisi prosenttia totesi tilanteen tältä osin vaihtelevan. Ne, joille oli maksettu pienempiä palkkioita, raportoivat keskimäärin 20 prosentin alennuksesta edelliseen vuoteen. Se joukko, jonka palkkiot olivat kasvaneet, kertoivat muutoksen olleen keskimäärin 12 prosenttia. Työ antaa runsaasti henkistä tyydytystä, enemmistö melko tyytyväinen aineelliseen hyvinvointiinsa ja töiden jatkuvuuteen Freelancereiden enemmistö kertoi olevansa vähintään melko tyytyväinen moniin työtään ja elinolosuhteitaan koskeviin asioihin. Vaikka vain 7 prosenttia on erittäin tyytyväinen aineelliseen hyvinvointiinsa yleensä, siihen melko tyytyväisiä löytyy 46 prosenttia. Henkinen hyvinvointi tyydyttää vielä useampaa: siihen erittäin tyytyväiseksi itsensä luki 21 ja melko tyytyväiseksi 55 prosenttia. Töiden jatkuvuutta koskevat vastaukset olivat samantyyppiset. Kaikkiaan 13 prosentin mielestä tilanteeseen on syytä olla erittäin tyytyväinen, 47 prosentin valitessa tässä yhteydessä vaihtoehdon melko tyytyväinen.

10 9 Tyytyväisyys aineelliseen hyvinvointiin jatkoi laskuaan. Ero (erittäin ja melko tyytyväisten yhteenlaskettujen osuuksien perusteella) edelliseen oli tosin vain kaksi prosenttiyksikköä. Toisaalta kun tilannetta vertaa vuoteen 2006, nyt aineelliseen hyvinvointiinsa tyytyväisiä on 16 prosenttiyksikköä vähemmän. Myös työn jatkuvuutta koskevat käsitykset ovat nyt aiempaa hieman negatiivisemmat. Jälleen ero edelliseen tutkimukseen on vähäinen, mutta vuodesta 2006 töidensä jatkuvuuteen tyytyväisten osuus on vähentynyt 10 prosenttiyksikköä. Tyytyväisyys henkiseen hyvinvointiin on sen sijaan entistä tasoa. Vuosiloma kesti 4,1 ja pisin yhtenäinen lomajakso 3,1 viikkoa Freelancereiden vuosiloma kesti vuonna 2010 keskimäärin 4,1 viikkoa. Pisin yhtäjaksoinen lomajakso oli puolestaan 3,1 viikon mittainen. Tulokset ovat kokonaisuudessaan samantyyppiset kuin aikaisemmissakin tutkimuksissa saavutetut vuotiaat olivat pitäneet lomaa keskimäärin 4,5 viikkoa, vuotiaat käytännössä yhtä pitkään (4,4 viikkoa). Alle 35-vuotiaiden loma oli kestänyt 3,6 viikkoa. Yrittäjäfreelancerit olivat voineet lomailla 4,5 viikkoa, radio ja tv-freet tasan 4 viikkoa, itsemaksavat hieman vähemmän (3,6). Pääkaupunkiseudulla asuvien loma oli ollut keskimäärin 4,5 viikon mittainen. Muista keskimääräistä enemmän lomaa pitäneistä ryhmistä voidaan mainita mm. henkilö- (5 viikkoa) tai muussa yhtiömuodossa (4,7 viikkoa) työtään tekevät. Ryhmään freelancerit verokortilla itsenäinen ammatinharjoittaja kuuluvien pisin yhtenäinen lomajakso oli kestänyt 3,7 viikkoa. Vastaavat työsuhteiset olivat lomailleet pisimmillään keskimäärin 3,6 viikkoa. Ennakkoperintärekisterissä, mutta ilman toiminimeä tai yhtiötä työskentelevien loma oli kestänyt keskimäärin tasan kolme viikkoa. Kontaktien solmiminen, ideoiden markkinointi sekä toiminta palkkioneuvotteluissa tärkeimpiä vahvistettavia osaamisalueita Kontaktien solmiminen ja niiden ylläpitäminen ostajiin nousi keskeisimmäksi tekijäksi kysyttäessä mitä osaamisalueita freelancerit kokivat tärkeäksi vahvistaa, jotta voisivat parantaa tai ylläpitää työllisyyttään asiallisin työehdoin. Kaikkiaan 48 prosenttia piti tätä tärkeimpänä seikkana. Ideoiden markkinointi ja palkkioneuvottelut olivat myös selvästi erottuvia tekijöitä. Kaikkiaan 35 prosenttia tutkimukseen vastanneista piti niitä tärkeinä. Muut asiat valittiin harvemmin. Noin viidesosa piti teknisten välineiden kuten tietokoneen hallintaa, kielitaitoa sekä ostajien tarpeiden ymmärtämistä ovat tärkeinä vahvistettavina osaamisalueina. Keskimääräistä selvästi harvempi mainitsi tässä yhteydessä kamerankäytön ja kuvaamisen (15 %), juttujen ja piirrosten yms. ideoinnin (12 %), ilmaisutaidon (7 %) tai leikkaamisen (4 %). Lisäksi kerrottiin eräistä, enemmän tai vähemmän yksittäisistä asioista. Ne on listattu ohessa:

11 10 ajanhallinta, dramaturgia, enemmän aikaa työlle, olen nyt paljon lapsieni kanssa kotona, keskittymiskyvyn ja henkisen tasapainon löytäminen, kilpailutaito vähenevistä töistä, kirjanpito, kurssit, kuvankäsittely, lehden tekeminen alusta loppuun asti itse, eli tarjousten saaminen viestintätoimistojen ohi, markkinointi, markkinointimateriaali, kuten portfoliot ja brosyyrit, matkarahoitus, multimedian teko, muutto Suomesta, omien palvelusten markkinointi, rahoituksen hankinta, sopimusneuvottelut (avustajasopimus), sosiaalinen media, taittotyö, editointi, tuotekuvausten hallitseminen, työn määrän hallinta (ei liikaa eikä liian vähän), työnteon nopeus, verkko-osaaminen, verkko-osaaminen, verkostoituminen, videokuvaus ja editointi, yleisen palkkiotason nostaminen. Lisäksi tiedusteltiin, mitä kaikkea freelancerit joutuvat tänä päivänä tekemään saadakseen saman ansion kuin ennen. Joka kolmas (32 %) sanoi, että joutuu työskentelemään samassa ajassa enemmän. Käytännössä yhtä moni (31 %) joutuu luovuttamaan tekijänoikeudet ilman eri korvausta. Runsas neljäsosa joutuu työskentelemään sairaana (29 %) tai tinkimään lomistaan (27 %). Joka neljäs kertoi joutuvansa sietämään toimeksiantajan huonoa kohtelua (24 %), joka viides hankkimaan uutta ammattitaitoa (21 %). Kuusitoista prosenttia kertoi joutuneensa tinkimään laadusta, neljätoista prosenttia siitä, että on joutunut versioimaan enemmän eri välineisiin. Vain 25 prosenttia ei ole joutunut tekemään minkäänlaisia myönnytyksiä saadakseen saman ansion kuin aikaisemminkin. Tilanne on kokonaisuudessaan sama kuin kaksi vuotta sitten. Ainoa merkittävä muutos koskee tekijänoikeuksien luovutusta ilman eri korvausta. Se on nyt kymmenen prosenttiyksikköä useamman arkea kuin Tässäkin yhteydessä esitettiin vapaamuotoisesti eräitä, valmiin listan ulkopuolisia ajatuksia, jotka on listattu seuraavassa:

12 11 anelemaan jatkuvasti uusia töitä, joita etenkin kesällä uusintojen takia huomattavasti entistä vähemmän, en saa samoja ansioita, koska töitä on vähemmän, enemmän asiakkaita, hankkimaan uusia asiakkaita, hyväksymään kaikki tarjotut työt, markkinoimaan itseä enemmän, miettimään uusia tapoja tehdä journalistista työtä, neuvottelemaan jatkuvasti palkkioista ja ehdoista, odottelemaan hankkeiden rahoitusta pitkään, pyytelemään jatkuvasti töitä, saada uusia toimeksiantoja, sietämään alipalkkausta, tekemään pitempää päivää, tekemään töitä alhaisen vaatimustason/laadun julkaisuihin, tyytymään huonompaan elintasoon, tyytymään pienempään ansioon, työskentelemään enemmän (ei samassa ajassa), työskentelemään ihan yleisesti enemmän, työskentelemään ylipäänsä enemmän, koska yleinen palkkiotaso on niin huono, uupumus, uusi toimeksiantaja, vaihtamaan journalistisen työn muuhun, pelkällä lehtikuvauksella ei enää pärjää kukaan, se on surullista, koska kuvia tarvitaan ihan yhtä paljon edelleen lehdissä, yrittää nostaa tilattujen töiden hintoja. Enemmistö pitää SJL:ää hyvänä freelancereiden edunvalvojana, kriittisyys kasvanut kahdessa vuodessa Enemmistö antoi Suomen Journalistiliitolle hyvän arvosanan freelancer-jäsenten etujen onnistuneesta ajamisesta. Neljätoista prosenttia arvioi liiton onnistuneen erittäin hyvin. Toiminnassa on onnistuttu melko hyvin 45 prosentin mielestä. Tähän mennessä tyytyväisyys liittoon on vahvistunut varsin tasaisesti tutkimuksesta toiseen. Vuonna 2002 vain 23 prosenttia piti toimintaa erittäin tai melko hyvänä vastaavasti ajatteli jo 40 prosenttia ja 2006 enemmistö, 53 prosenttia. Suurimmillaan tämä joukko oli kaksi vuotta sitten, kun tyytyväisten osuus nousi 66 prosenttiin. Vaikka tyytyväisiä on nyt vähemmän kuin kaksi vuotta sitten, saavutettu tulos on silti koko tutkimusjakson toiseksi myönteisin. Ennakkoperintärekisterissä olevat, ilman toiminimeä tai yhtiötä työskentelevät olivat keskimääräistä tyytyväisempiä liiton toimintaan. Yhtiömuotoiset erottuivat päinvastaisesta syystä. Etenkin ryhmään muussa yhtiömuodossa kuuluvat voi mainita. Heistä noin joka kolmas esitti suoraa kritiikkiä liittoa kohtaan. Miehet eivät olleet aivan yhtä tyytyväisiä kuin naiset. Myös vuotiaat, maakuntakeskuksissa asuvat, 6-10 vuotta freelancereina toimineet sekä useammalle kuin kymmenelle toimeksiantajalle työskentelevät erottuivat joukosta keskimääräistä negatiivisempien näkemystensä vuoksi.

13 12 Varsinaisesti näitäkään ryhmiä ei voi luonnehtia kriittisiksi, koska kussakin ryhmässä tyytyväisten määrä oli selvästi suurempi kuin tyytymättömien. Tyytyväisten osuus kuitenkin oli pienempi kuin koko joukolla keskimäärin. Peräti 69 prosenttia toimeksiantonsa pääasiassa asiakaslehdistä tai viestintätoimistoista saavista ajattelee liiton ajavan hyvin freelancer-jäsentensä etuja. Aikakauslehdille työskentelevistä 58 prosenttia on tätä mieltä. Sanomalehtityötä tekevistä joka toinen (50 %) kertoi olevansa tyytyväinen liittoon. Sähköisessä mediassa radio- ja televisiotyötä tekevien näkemykset erosivat jonkin verran. Toimeksiantonsa pääosin radiolta hankkivien parissa 47 prosenttia piti liiton toimintaa hyvänä. Pääasiassa televisiolle työskentelevistä 62 prosenttia ajatteli samalla tavoin. Valtaosa haluaa jatkaa freelancerina Freelancereiden enemmistö työskentelee jatkossakin mieluiten freelancer-pohjalta. Kysyttäessä sitä, mikä olisi mieluisin työskentelymuoto, 62 prosenttia valitsi näin. Työsuhde kiinnostaa joka neljättä (24 %). Juuri kukaan ei kuitenkaan haluaisi pois journalismin parista. Vain neljä prosenttia havittelee pääsyä työsuhteiseksi jollain toisella alalla. Eläke maistuisi yhdelle sadasta. Vuodesta 2002 freelanceriutta preferoivien osuus on kasvanut jokaisessa tutkimuksessa. Ensimmäistä kertaa näin ajattelevien joukko pienentyi. Samaan aikaan työsuhteiseksi haluavien osuus kasvoi ensimmäisen kerran. Varsinkin yrittäjäfreelancerit, yli 45 -vuotiaat, pitempään freelancereina toimineet sekä useampaa toimeksiantajaa palvelevat pitävät nykyistä toimintamuotoaan hyvänä, eivätkä havittele sen vaihtamista. Keskimääräistä useampi radio- ja tv -freelancer (valtakirjaperinnässä oleva), alle 45- vuotias sekä yhdelle toimeksiantajalle palveluksiaan tarjonnut pitää työsuhdetta omalla kohdallaan houkuttelevana vaihtoehtona. Vastaajien keski-ikä 45 vuotta, freelancereina toimittu keskimäärin 10 vuotta Pääosa vastanneista, 61 prosenttia, tekee toimittajan töitä. Joka kymmenes on valokuvaaja. Jäljelle jäävä joukko koostuu lähinnä kääntäjistä, graafikoista sekä ohjelmateknisessä työssä toimivista. Vastaajista on naisia 62 prosenttia. Heistä toimittajana työskentelee 62 prosenttia, kun miehistä niin tekee 58 prosenttia. Miesten osuus on jonkin verran suurempi ohjelmateknisten ja valokuvaajien parissa. Jälkimmäisistä 59 prosenttia on miehiä. Taulukko 6. Vastaajien ikäjakautuma (%). % n Alle 35 vuotta ja enemmän

14 13 Kyselyyn vastanneet freelancerit ovat keskimäärin 45 -vuotiaita. Tällä tavalla määritelty keski-ikäisyys ei kuitenkaan ole mikään erityinen freelancer-journalistien tunnuspiirre. Kuten oheisesta taulukosta havaitsee, heidän ikäjakautumansa on varsin tasainen siten, että runsas viidennes runsas viidennes - vajaa neljännes koko joukosta on alle 35 -vuotiaita. Taulukko 7. Kokemus Freelancer journalistin työstä (%). % n Enintään 2 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Yli 20 vuotta Tästä johtuu se, että myös freelancereiden kokemus free -töistä vaihtelee aika tavalla. Keskimäärin tässä ammatissa on toimittu noin 11 vuotta. Luonnollisesti jo joukon fyysisen iän laaja jakautuminen aiheuttaa myös melkoista vaihtelua journalistista työtä koskevan kokemuksen jakautumisessa. Alalla on oltu keskimäärin runsaat 17 vuotta. Taulukko 8. Kokemus journalistin työstä (%). % n Enintään 2 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Yli 20 vuotta Enemmistö (58 %) työskentelee lehdistön lukuun. Tämä joukko jakaantuu siten, että selvästi suuremman osan (33 % koko joukosta) toimeksiantajana on pääosin aikakauslehdistö. Pääosin sanomalehdille työtä tekee 14 prosenttia koko joukosta, yhtä moni pääosin asiakaslehdille ja viestintätoimistolle. 24 prosenttia työskentelee pääosin televisiolle ja kolme prosenttia radiolle. Radio ja televisio ovat yhtä tärkeät prosentille, lehdistö ja sähköinen media kahdelle. Neljä prosenttia keskittyy verkkotoimittamiseen, kun kahden prosentin työt ovat pääosin kustannustoimittamista. Enemmistöllä (51 %) oli ollut vuonna 2008 kahdesta viiteen toimeksiantajaa. 11 prosenttia oli työskennellyt vain yhden tahon laskuun. 26 prosentilla oli ollut 6-10 toimeksiantajaa, 12 prosentilla useampia. Taulukko 9. Toimeksiantajien lukumäärä (%). Lehdistö RTV Kaikki % % % Yksi Yli

15 14 Radio- ja tv- freelancerit olivat työskennelleet lukumääräisesti selvästi harvemmille toimeksiantajille kuin lehdistöfreet. Ensin mainituista 43 prosentilla oli ollut vain yksi ja 53 prosentilla kaksi tai useampia toimeksiantajia. Jälkimmäisistä 59 prosenttia oli työskennellyt enintään viiden tahon lukuun. Yksi toimeksiantaja oli ollut kuitenkin vain 35 prosentilla. Melkein puolet (47 %) kyselyyn osallistuneista freelancereista asuu pääkaupunkiseudulla. 28 prosenttia on kotoisin maakuntakeskuksesta, 21 prosenttia muulta paikkakunnalta Suomessa. Neljä prosenttia vastaajista asuu ulkomailla. Freelancer verokortilla tyypillisin toimintamuoto 40 prosenttia sijoittaa itsensä ryhmään freelancer verokortilla. Näistä puolet on itsenäisiä ammatinharjoittajia (huolehtivat itse eläkemaksuistaan), puolet työsuhteisia (työnantaja maksaa eläkemaksut). Joka kolmas (34 %) käyttää toiminimeä. Neljä prosenttia toimii henkilöyhtiön (Ay, Ky) suojissa ja 11 prosenttia muussa yhtiömuodossa (Oy, osuuskunta). Neljä sadasta kuuluu ryhmään freelancer ennakkoperintärekisterissä, mutta ilman toiminimeä tai yhtiötä. Yhtä moni kertoi työskentelevänsä sekä verokortilla että yhtiömuodossa. Tyypillisimmät jäsenmaksulajit ovat itsemaksava (33 %) tai yrittäjä -freelancer (48 %). Osuuskunta -freelancereiden osuus oli yksi prosentti. Radio-/TV -freelancereita puolestaan oli valtakirjaperinnässä 15 prosenttia. Kahdella vastaajalla sadasta oli jäsenmaksuvapautus työttömyyden tai jonkin muun syyn johdosta. Asiakaslehdet (45 %) ovat tärkeimmät toimeksiantajat. AY-, järjestö- ja ammattilehdet ovat myös tärkeitä. Kun joukkoon vielä lisätään viestintätoimistot, Sanoma Magazines Finland ja Yhtyneet kuvalehdet, ovat useamman kuin joka neljännen toimeksiantajat tulleet mainituiksi. Talentumilla on kirjallinen toimeksiantosopimus 60 prosentin sille työtä tekevän freelancerin kanssa. Suurimmista viestimistä Ilta-Sanomilla sopimus on 50:n, Helsingin Sanomilla 43:n ja Kauppalehdellä 40 prosentin kanssa. Useimpien toimeksiantajiksi osoittautuneet tahot ovat tehneet kirjallisen toimeksiantosopimuksen enimmillään noin kymmenesosan kanssa niistä, joilta ostaa palveluita. Tutkimuksen toteuttamisesta ja tarkoituksesta Tutkimuksessa selvitettiin faktatietoja journalistisessa freelancer -työssä toimivien työstä, palkkioiden suuruudesta sekä työajoista ja -määristä. Lisäksi freelancerit pääsivät arvioimaan eräitä omaan työhönsä ja elinolosuhteisiinsa liittyviä seikkoja ja kertomaan mielipiteensä Suomen Journalistiliiton kyvystä toimia freelancer -jäsentensä tavoitteiden mukaisesti. SJL on koonnut tietoja jäsentensä palkkauksesta kahden vuoden välein toteutetuilla työmarkkinatutkimuksilla. Tutkimus kohdistettiin nyt viidennen kerran ainoastaan järjestön freelancerjäseniin.

16 15 Tutkimuksella kerättävillä tiedoilla on tärkeä rooli freelancereiden edunvalvonnassa: sen avulla pyritään saamaan mahdollisimman tarkkaa tietoa freelancereiden ansioista ja niissä tapahtuneista muutoksista sekä mm. työn sivukuluista, työajoista, lomista ja toimintamuodoista. Lisäksi freelancereiden jäsenmaksut määräytyvät tämän tutkimuksen perusteella. Tutkimuksen suunnittelu on tapahtunut yhteistyössä liiton freelancer-osastojen kanssa ja käytännön toteutuksesta on jokaisella kerralla vastannut TNS Gallup Oy (joka aiemmin tunnettiin nimellä Suomen Gallup Oy). Kutsu Internet -tutkimukseen lähetettiin huhtikuussa 2011 sähköpostitse kaikille sellaisille Suomen Journalistiliiton freelancer -jäsenille, joilla on liiton rekisterissä sähköpostiosoite. Muille jäsenille postitettiin kirje, jossa annettiin ohjeet tutkimukseen osallistumisesta Internetissä. Lähetys ajoitettiin tarkoituksella siten, että mahdollisimman moni pystyisi hyödyntämään veroilmoituksessa ilmoittamiaan rahamäärätietoja. Tämän arveltiin sekä helpottavan tutkimukseen vastaamista että tuottavan tarkempia tietoja, kun ilmoitettavat luvut eivät olisi pelkästään muistinvaraisia. Näin on toimittu aikaisemminkin. Tutkimuksen tulokset perustuvat 451 henkilön vastauksiin. Heistä 423 kertoi kokonaislaskutukseensa ja 392 verotettavaan tuloonsa liittyviä tietoja.

17 LIITEKUVAT 16

18 TYÖLLISTYMINEN VUOSINA (%) % 10% 20% 30% 40% 50% Alityöllistetty Täystyöllistetty Ylityöllistetty Ei osaa sanoa 12% 10% 1 9% 7% % 2 30% 34% 32% 43% 46% 47% 54% 52%

19 LOMIEN KESTO VUOSINA (viikkoa) Vuosiloma Pisin yhtenäinen lomajakso 3,7 3,1 3,5 3,3 3,2 3,1 4,1 4,2 4,2 4,

20 TYYTYVÄISYYS ERÄISIIN TYÖTÄ JA ELINOLOSUHTEITA KOSKEVIIN ASIOIHIN (%) Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Ei osaa sanoa Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Henkinen hyvinvointi yleensä 2 55% 17% 6% Töiden jatkuvuus 13% 47% 3% 23% 15% Aineellinen hyvinvointi (ansiotaso, palkkiot) yleensä 7% 46% 29% 17%

Freelancereiden työmarkkinatutkimus 2012

Freelancereiden työmarkkinatutkimus 2012 Freelancereiden työmarkkinatutkimus 2012 Yksikönjohtaja Sakari Nurmela Työnro: 220103580 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 10, 02100 Espoo Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön.

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 13.9.2012, Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Turun yliopisto

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset elinluovutuksesta 2015

Kansalaisten käsitykset elinluovutuksesta 2015 Kansalaisten käsitykset elinluovutuksesta 20 Yksikönjohtaja Sakari Nurmela Työnro: 220002 TNS Gallup Oy, Miestentie 9 C, 0200 Espoo Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön.

Lisätiedot

21.3.2013 Tampereen yliopisto

21.3.2013 Tampereen yliopisto Yleistä Miten free-työstä sovitaan Vastuukysymyksistä Mitä free-työstä laskutetaan ALV ja sosiaaliturva 21.3.2013 Tampereen yliopisto terhi.tarvainen@journalistiliitto.fi Omilla välineillä ja omissa tiloissa

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013 Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013 3 19.11.2013 28.11.2013 1. Johdanto Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten mielipiteitä kotimaisesta

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta JULKAISTAVISSA.. KLO. JÄLKEEN Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta Median keskinäisessä mittelössä uutisoinnin luotettavuudessa kärkeen asettuvat Ylen TV uutiset ( % arvioi

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

2 Operaattorin vaihtoaikeet ja perusteet

2 Operaattorin vaihtoaikeet ja perusteet 1 Johdanto Tässä raportissa esitetään tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin heinäkuussa 00 voimaan tulevan viestintämarkkinalain (9/00) vaikutuksia. Eräs lain mukanaan tuomista muutoksista on se,

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Profiilitutkimus 2011

Profiilitutkimus 2011 Profiilitutkimus 2011 Rantapallo SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman TNS

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Kansallinen Mediatutkimus KMT TIEDOTUSVÄLINEILLE Tilaaja: Levikintarkastus Oy JULKAISTAVISSA Toteuttaja: TNS Gallup Oy 4.3.2008 klo 00.05 Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Suomalaiset lukevat

Lisätiedot

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista Syyskuu 2015 TNS Tutkimuksen toteuttaminen TNS Gallup Oy kartoitti Greenpeacin toimeksiannosta tällä kyselyllä helsinkiläisten

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Julkisuusraportti+ 24579 Kesäkuu 2010 Oy Cision Finland Ab

Julkisuusraportti+ 24579 Kesäkuu 2010 Oy Cision Finland Ab Julkisuusraportti+ 24579 Kesäkuu 2010 Oy Cision Finland Ab Pursimiehenkatu 29-31 A 00150 Helsinki tel: +358 (0)20 786 0400 fax: +358 (0)20 786 0333 email: info.fi@cision.com www.cision.com Sivu 2(8) 24579

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 Osaamistarpeet toimitustyössä Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 1 Johdanto Suomen Journalistiliiton ja Viestinnän Keskusliiton koulutustyöryhmä tekivät touko lokakuun aikana 2011 kolme samansisältöistä

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Jäsenmaksuohjesääntö 2014

Jäsenmaksuohjesääntö 2014 Jäsenmaksuohjesääntö 2014 1. Jäsenmaksu Suomen Journalistiliiton jäsenen tulee liiton sääntöjen mukaan maksaa jäsenmaksua, ellei hän ole oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen. Jäsenmaksun suuruudesta päättää

Lisätiedot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 24 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 11.1.2012 20.1.2012 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Asianajajatutkimus 2012. Turku ja Satakunta

Asianajajatutkimus 2012. Turku ja Satakunta Asianajajatutkimus 2012 Turku ja Satakunta Taustatietoa Asianajajatutkimukseen vastasi Turun ja Satakunnan osastoista 68 asianajajaa. Noin 30 prosenttia alueen asianajajista Kaikkiaan Asianajajatutkimukseen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Julkisuusraportti+ 24579 Maaliskuu 2011 Oy Cision Finland Ab

Julkisuusraportti+ 24579 Maaliskuu 2011 Oy Cision Finland Ab Julkisuusraportti+ 24579 Maaliskuu 2011 Oy Cision Finland Ab Pursimiehenkatu 29-31 A 00150 Helsinki tel: +358 (0)20 786 0400 fax: +358 (0)20 786 0333 email: info.fi@cision.com www.cision.com Sivu 2(8)

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Oy Observer Finland Ab tel: fax: email:

Oy Observer Finland Ab tel: fax: email: Julkisuusraportti Oy Observer Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 email: info@observer.fi www.observer.fi Sivu 2(8) Suomen Kiinteistöliitto Marjukka

Lisätiedot

Silmälasien käyttötutkimus 2011. Optisen alan tiedotuskeskus Syksy 2011

Silmälasien käyttötutkimus 2011. Optisen alan tiedotuskeskus Syksy 2011 Silmälasien käyttötutkimus 0 Optisen alan tiedotuskeskus Syksy 0 Miten tutkimus tehtiin Tämä tutkimus on tehty Optisen alan tiedostuskeskuksen toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä osana Omnibus-monitilaajatutkimusta.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA Rakennusliitto teetti TNS Gallupilla selvityksen koskien suomalaisten käsityksiä eläkeiästä ja eläkkeistä. Selvitys tehtiin GallupKanava-tutkimusjärjestelmän

Lisätiedot

N 3563. Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Promenade Research Oy

N 3563. Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Promenade Research Oy Taloyhtiön hallitustyö N 3563 Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Promenade Research Oy Vastaajat Sukupuoli Asema Rooli Asema Muu 4 % Nainen Puheenjoht 35 % aja 31 % Mies Hallituksen 65 % jäsen 65

Lisätiedot

Asianajajatutkimus 2012. Helsingin Asianajajayhdistys

Asianajajatutkimus 2012. Helsingin Asianajajayhdistys Asianajajatutkimus 2012 Helsingin Asianajajayhdistys Taustatietoa Asianajajatutkimukseen vastasi Helsingin Asianajajayhdistyksestä 340 asianajajaa. Noin 30 prosenttia alueen asianajajista Kaikkiaan Asianajajatutkimukseen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

SUOMEN JOURNALISTI- LIITON FREELANCER- STRATEGIA 2012

SUOMEN JOURNALISTI- LIITON FREELANCER- STRATEGIA 2012 SUOMEN JOURNALISTI- LIITON FREELANCER- STRATEGIA 2012 Freelancereiden rooli liitossa kasvaa Journalistisesta työstä entistä suuremman osan tekevät tänä päivänä freelancerit. Valtaosa päätoimisista freelance-

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Kuntaliiton asiakaskysely 2012

Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Tuloksia vuoden 2012 kyselystä ja vertailutietoa vuoden 2011 kyselyn tuloksista Marraskuu 2011 tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom KUNTALIITON ASIAKASKYSELY 2012 KENELLE?

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

Jäsenmaksuohjesääntö 2015

Jäsenmaksuohjesääntö 2015 Jäsenmaksuohjesääntö 2015 1. Jäsenmaksu Suomen Journalistiliiton jäsenen tulee liiton sääntöjen mukaan maksaa jäsenmaksua, ellei hän ole oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen. Jäsenmaksun suuruudesta päättää

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 2 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 5 2. YRITTÄJIEN LOMAT... 7 3. KESÄTYÖNTEKIJÄT... 10 Suomen Yrittäjät: KESÄTYÖNTEKIJÄT

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tilastokatsaus 14:2014

Tilastokatsaus 14:2014 Vantaa 3.12.2014 Tietopalvelu B17:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2013 1 Vuonna 2013 Vantaalla oli kaikkiaan 172 980 tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio-

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta

Lisätiedot

Asianajajatutkimus 2012. Häme, Päijät-Häme ja Keski-Suomi

Asianajajatutkimus 2012. Häme, Päijät-Häme ja Keski-Suomi Asianajajatutkimus 2012 Häme, Päijät-Häme ja Keski-Suomi Taustatietoa Asianajajatutkimukseen vastasi Hämeen, Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen osastoista 72 asianajajaa. Noin 30 prosenttia alueen asianajajista

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 20 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 2.12.2009 12.1.2010 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Näkökulma freetyöhön. 12.3.2014 Viestintätoimisto Hermes 1

Näkökulma freetyöhön. 12.3.2014 Viestintätoimisto Hermes 1 Näkökulma freetyöhön Tiina Komi Viestintätoimisto Hermes Ky tiina.komi@kolumbus.fi Puh. 040 5634768 Tervetuloa kotisivuilleni: www.kolumbus.fi/tiina.komi 12.3.2014 Viestintätoimisto Hermes 1 Esityksen

Lisätiedot

SJL:n työmarkkinatutkimus 2014

SJL:n työmarkkinatutkimus 2014 SJL:n työmarkkinatutkimus 2014 Yksikönjohtaja Sakari Nurmela Työnro: 220104650 TNS Gallup Oy, Miestentie 9 C, 02100 Espoo Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen

Lisätiedot