TYKSistä Tyksiin. Alueellisen erikoissairaanhoidon. näkymät. Laskutus ja kirjaaminen uudistuvat LUE LISÄÄ SIVULTA»9

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift TYKSistä Tyksiin LUE LISÄÄ SIVULTA»3 Alueellisen erikoissairaanhoidon näkymät LUE LISÄÄ SIVULTA»6 Laskutus ja kirjaaminen uudistuvat LUE LISÄÄ SIVULTA»9

2 2 Hospitaali 2013 SISÄLTÖ KUUKAUDEN KIRJOITUS Tyksin organisaatiouudistus mitä hyötyä?...2 MÅNADENS SKRIVELSE Åucs nya organisation - var finns nyttan?....2 TYKSistä Tyksiin ja muuta asiaa oikeinkirjoituksesta...3 Hoitosuositus suomeksi....3 KUUKAUDEN KIRJOITUS I MÅNADENS SKRIVELSE Jukka Sipilä Toimialuejohtaja, Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit Ledare för verksamhetsområdet, Operativ verksamhet och cancersjukdomar Tyksin organisaatiouudistus mitä hyötyä? Tehtiin porukal 2012 ja tehrään Muuton suunnittelu on kellosepäntarkkaa työtä....4 Uusi vuosi uusi organisaatio...4 Valtuusto päätti kautensa juhlavasti....4 Sähköturvallisuutta varmistetaan lakisääteisin mittauksin....6 Alueellisen erikoissairaanhoidon näkymät...6 Työhyvinvointiohjelma julkaistiin työhyvinvointiviikolla....7 Vuoden oppimisympäristö 2012: angiologian osasto Tyytyväisiä teat-pioneereja...8 Laskutus ja kirjaaminen uudistuvat tänä vuonna...9 Hoitotyön kirjaaminen yhtenäistyy - Psykiatrian tulosalueella uusi malli jo käytössä....9 Vuoden Positiivinen Armi Vuori...10 Tyksin organisaatio muuttui Henkilökunnan mielessä on varmaankin ollut epäilyksiä sen suhteen, onko muutoksesta hyötyä tärkeimmän toimintamme, potilashoidon kannalta. Toimialueella 6, Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit, voidaan nähdä ainakin kolme asiakokonaisuutta, joiden myötä toimintamme tehostuu. 1. Totek Leikkaustoiminnan johdon keskittäminen yhdelle toimijalle eli uudelle Totek-palvelualueelle tarjoaa aiempaa selvästi paremmat mahdollisuudet leikkaussalien ja henkilöstön käyttöön tehokkaammin. Saliaika voidaan osoittaa sinne missä potilaat siitä eniten hyötyvät. Leikkaussalien käyttöastetta voidaan parantaa ja näin jonojakin lyhentää. 2. Plastiikka- ja yleiskirurgian vastuualue Aiemmin plastiikka- ja yleiskirurgia oli osa kirurgian klinikkaa, ja toiminta oli hajaantunut. Esimerkiksi leikkauksia suoritettiin ennen niin Raisiossa kuin lastenklinikan, naistenklinikan ja korvaklinikan leikkaussaleissa sekä myös osastolla 250. Tämä aiheutti luonnollisesti henkilökunnan siirtymistä paikasta toiseen ja tehottomuutta. Huhtikuussa 2013 plastiikkakirurgian vuodeosasto muuttaa A-sairaalaan, ja myös leikkaustoiminta keskitetään A-sairaalan leikkausosastolle. Tämän ansiosta potilashoitoa voi- daan tehostaa. Tämä on tärkeä asia mm rintasyöpä- ja kilpirauhassyöpäpotilaiden hoidon kannalta. Suunnitelmissa on myös nykyaikaisen päiki- ja leiko-yksikön toiminnan käynnistäminen A-sairaalan nykyisen tehoosaston tiloissa. Leiko-potilas ei enää mene aamulla leikkaukseen tullessaan osastolle, vaan odottaa leikkaussalin yhteydessä olevassa tilassa vuoroaan ja kävelee sitten suoraan leikkauspöydälle. 3. Resurssien siirtäminen tarpeiden muuttuessa. Uuteen organisaation on sisäänrakennettu ajattelutapa, jossa käytettävissä olevia tila- ja henkilöresursseja voidaan siirtää sinne, missä niistä saadaan paras potilashyöty. Aiemmin tämä on ollut liki mahdotonta. Esimerkkinä on että toimialue 6:lta on siirretty yksi erikoislääkärivakanssi toimialueelle 2 eli Sydänkeskukseen, koska sairaalassamme kardiologia on alimiehitetty. Lisäksi on siirretty hoitajaresurssia toimialueen 6 sisällä syöpätaudeille liian pitkien sädehoitojonojen saamiseksi hallintaan. Parhaillaan neuvotellaan myös Lasten ja nuorten klinikan toimialueen sekä Korvaklinikan vastuualueen PÄIKI- yksiköiden yhdistämisestä, jotta voitaisiin leikata ns. kahdessa vuorossa. Näin saadaan hoidettua nykyistä enemmän potilaita, kun yksikkö on päivittäin pidempään auki. Opiskelijat harjoittelemassa hallintoa ja johtamista...10 Vuoden sairaanhoitaja iloinen tittelistään Åucs nya organisation - var finns nyttan? Tuore kasvo Loimaan aluesairaalan urologi Outi Ylönen...11 Distriktets akutvård ger sig ut på fältet...12 Ammattina kenttäjohtaja...13 MULTASORMELLA ON ASIAA Puutarhurien talvipuuhat...13 Sarvesta härkää Hyvin suunniteltu?...14 Kaarinan lastenpsykiatrian poliklinikka kodinomaisissa tiloissa...16 Kansi: Sairaanhoitopiirin oma kenttäjohtajatoiminta starttasi vuoden alusta viiden kenttäjohtajan ja viiden ensihoitajan voimin. Kuvassa ensihoitaja Sami Stenman (vas.) ja kenttäjohtajat Mikko Virtanen (kesk.) sekä Petri Salminen (oik.). (Kuva: Marjo Peltoniemi.) Åucs organisation ändrades fr.o.m Bland personalen har man säkert haft misstankar om ändringen gynnar vår viktigaste verksamhet, patientvård. Beträffande verksamhetsområde 6, Operativ verksamhet och cancersjukdomar, kan man se åtminstone tre helheter som effektiverar vår verksamhet. 1. Perioperativa tjänster, intensivvård och smärtbehandling När man centraliserar ledningen av kirurgin till en aktör d.v.s. till det nya serviceområdet Perioperativa tjänster, intensivvård och smärtbehandling, kan man klart bättre än tidigare effektivt använda operationssalar och personal. Saltiden kan riktas dit var patienter behöver den mest. På så sätt kan man öka beläggningsgraden för operationssalar och även minska vårdköer. 2. Ansvarsområdet Plastik- och allmänkirurgi Tidigare var plastik- och allmänkirurgin en del av kirurgiska kliniken och verksamheten var splittrad. Tidigare utförde man exempelvis operationer såväl i Reso som i operationssalar på barnkliniken, kvinnokliniken och öronkliniken samt på avdelning 250. Detta orsakade såklart ineffektivitet och personalen var tvungen att flytta sig fram och tillbaka. I april 2013 flyttar plastikkirurgins vårdavdelning till A- sjukhuset och även operationsverksamheten centraliseras till A-sjukhusets operationsavdelning. Tack vare detta kan man effektivera patientvården. Detta är viktigt med tanke på t.ex. patienter med bröstcancer eller sköldkörtelcancer. Man har också planerat att i A-sjukhusets nuvarande intensivvårdavdelningens utrymmen starta modern dagkirurgisk enhet dit patienten kommer till operation hemifrån. En patient som kommer till operation hemifrån går inte till avdelningen på morgonen för att vänta på operation, utan patienten väntar i väntrummet i anknytning till operationssalen och går sedan direkt till operationsbordet. 3. Man kan flytta resurser efter förändrade behov. I den nya organisationen har man inbyggt tanken att utrymmes- och personresurer kan flyttas dit var de mest gynnar patienter. Tidigare har detta varit nästan omöjligt. Exempelvis från verksamhetsområde 6 flyttade man en specialistläkartjänst till verksamhetsområde 2 d.v.s. till Hjärtcentret eftersom kardiologin på vårt sjukhus är underbemannad. Därtill har man flyttat skötarresurs inom verksamhetsområde 6 till cancersjukdomarna för att få i kontroll för de långa köerna till strålbehandling. För tillfället förhandlar man om sammanslagning av dagkirurgiska enheter på verksamhetsområdet Barn- och ungdomskliniken samt ansvarsområdet Öron-, näs- och halskliniken så att man skulle kunna operera i två skift. På så sätt kan man operera flera patienter då enheten dagligen är öppen längre. HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 7. vuosikerta. Julkaisija: Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri. Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh , esa.halsinaho@tyks.fi. Toimituspäällikkö Markku Näveri, puh , markku.naveri@tyks.fi. Toimituskunta (suluissa varajäsenet): Esa Halsinaho, Mirja Hovirinta (Sari Rannikko), Eija Järvelä, Marjut Kahilainen, Leena Kähäri (Helena Haapalehto- Gaebler), Anneli Lautaro (Johanna Siiriäinen), Markku Näveri, Marja-Leena Veijola (Marjo Wittfooth). Toimittajat: Marjo Peltoniemi, Pekka Remes, Tuula Vainikainen, Mathias Luther (Inter Folia Press) Taitto: Letterhead Paino: I-print Oy, Seinäjoki. Painos noin kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet: Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit. Osoitteenmuutokset: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat esimiehelleen, muut lehden saajat osoitteeseen tiedotus@tyks.fi tai puh Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, Turku. Ilmestyminen: 8 kertaa vuonna ISSN Seuraava lehti ilmestyy 25.3., aineistopäivä 4.3. Mediatiedot: julkaisut/lehdet2013

3 2013 Hospitaali 3 Hoitosuositus suomeksi TYKSistä Tyksiin ja muuta asiaa oikeinkirjoituksesta Teksti» esa HALSINAHO Olemme muuttaneet vanhaa ohjetta Turun yliopistollisen keskussairaalan nimen kirjoittamisesta lyhennetyssä muodossa. Uuden ohjeen mukaan lyhennys kirjoitetaan ns. leipätekstissä erisnimen tapaan muodossa Tyks. Lyhennetty nimi myös taipuu erisnimen tapaan, esimerkiksi Tyksin, Tyksiin, Tyksistä, Tyksille jne. Aikaisemmin lyhenne ohjeistettiin kirjoittamaan suuraakkosilla TYKS. Sairaanhoitopiirin johtaja on vahvistanut Tyksin ja sen sairaalayksiköiden nimien kirjoitustavat päätöksellään Tyksin laajennettu johtoryhmä puolsi kirjoitusohjeen muutosta. Sairaaloiden nimet kirjoitetaan perusmuodossaan Tyks Kantasairaala, Tyks Kirurginen sairaala, Tyks Paimion sairaala, Tyks Raision sairaala ja Tyks Vakka-Suomen sairaala. Jälkimmäinen kuuluu hallinnollisesti nykyisin Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueeseen, eikä siis enää Tyksiin nimestään huolimatta. Tekstissä nimet taivutetaan siten, että myös Tyks-lyhenne taipuu. Esimerkiksi Tyksin Kantasairaalassa, Tyksin Kirurgiseen sairaalaan, Tyksin Paimion sairaalasta jne.. Nimet voidaan kirjoittaa myös ilman Tyks-sanaa, kun esimerkiksi halutaan välttää toistoa ja asiayhteydestä käy ilmi, että on kyse Tyksin sairaalayksiköistä, esimerkiksi Kantasairaalassa, Kirurgiseen sairaalaan, Vakka-Suomen sairaalasta jne. Pitkässä tekstissä siis nimi voidaan kirjoittaa ensimmäisen kerran kokonaan ja sen jälkeen ilman Tyks-alkua. Myös ruotsinkieliseen lyhennenimeen sovelletaan samaa periaatetta ja se kirjoitetaan muodossa Åucs. Tampereen yliopistosairaala päätti vuonna 2011 kirjoittaa lyhennetyn nimensä erisnimen tapaan muodossa Tays ja maan suurin sairaala on jo pitkään käyttänyt lyhennemuotoa Hyks. Myös Kielitoimisto on vahvistanut tämän kirjoitustavan vakiintuneeksi ja sen mukaan voidaan kirjoittaa myös vaikkapa Kys ja Oys. HUSin lyhenteessä on Kielitoimiston mukaan käytettävä isoja alkukirjaimia, koska sen kaksi ensimmäistä kirjainta pitävät sisällään erisnimet. Vastaavasti lyhennämme VSSHP. Uusi ohjeemme löytyy myös internetistä: Tyksin lyhenne esiintyy vanhassa muodossaan lukuisissa paikoissa www-sivuilla ja Santrassa. Niitä korjaillaan sitä mukaan kun ehditään. Omien liikelaitostemme nimien kirjoitustavoissa näkee edelleen vaihtelua. Kieliopin mukaan ne kirjoitetaan Tykslab, Tyks-Sapa-liikelaitos (lyhyemmin Tyks- Sapa), Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos (lyhyemmin EPLL) sekä Turunmaan sairaalan liikelaitos, Åbolands sjukhus affärsverk. ATEKista Totekiin Vanhojen tuttujen klinikoiden ja osastojen nimien muutos vuoden vaihduttua ei ehkä ole vieläkään ihan selvää meille kaikille. Vaikka nimet jo tiedämmekin, niin miten niitä pitää käyttää puheessa ja kirjoitetussa tekstissä? Asian selventämiseksi on Santraan laadittu taulukkomuotoisia nimistöjä ja ohjeita uusien toimialueiden, palvelualueiden, vastuualueiden ja palveluyksiköiden sekä niiden osastojen nimityksistä. Esimerkiksi toimialueista ohjeistetaan kirjoittamaan Tules ja Totek (eikä TULES ja TOTEK). Työntekijä voi kertoa lyhyesti työskentelevänsä Tuleksella (vrt. Muhoksella). Tai seikkaperäisemmin toimivansa tuki- ja liikuntaelinsairauksia hoitavalla Tules-toimialueella. Jokin leikkaussali kuuluu nykyisin Totekille tai selittävämmin toimenpide-, tehoja kivunhoitopalveluita tuottavalle Totekpalvelualueelle. Syöpäklinikka ei ole enää operatiiviseen tulosryhmään kuuluva tulosyksikkö, vaan Operatiivisen toiminnan ja syöpätautien toimialueeseen kuuluva vastuualue samoin kuin Korvaklinikka, Silmäklinikka, Suu- ja leukasairauksien klinikka sekä Plastiikka- ja yleiskirurgian klinikka. Toimi-, palvelu- ja vastuualueiden nimet voidaan selvyyden vuoksi kirjoittaa erisnimien tapaan isolla alkukirjaimella (mutta vain ensimmäinen sana), vaikka se ei ihan kielioppisääntöjen mukaista olekaan. Organisaatioyksikön nimi voidaan kirjoittaa luettelomaisesti, esimerkiksi toimialue 1: Tules toimialue 5: Medisiininen palvelualue 1: Asiantuntijapalvelut. Tai esimerkiksi vastuualue: Tekonivelkirurgia vastuualue: Sydämen vajaatoiminnan hoito. Toimi- ja palvelualuetermit voidaan sisällyttää myös nimeen, esimerkiksi Sydänkeskus-toimialue, Neuron toimialue tai Medisiininen toimialue. Näitä taivutetaan kielioppisääntöjen mukaan. Ns. leipätekstissä on luontevaa käyttää mahdollisuuksien mukaan genetiivimuotoja, esimerkiksi mieluummin Keuhkosairauksien vastuualueella kuin Keuhkosairaudet-vastuualueella. Joskus yhdyssana on kuitenkin parempi, esimerkiksi Tulestoimialueella (eikä Tuleksen toimialueella). Kielitoimisto suosittaa ervaa pienellä Erva-lyhenteestä on nyt tullut aiempaa ajankohtaisempi, kun Vaasan sairaanhoitopiiri liitettiin valtioneuvoston päätöksellä Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueeseen. Kielitoimisto on ottanut kantaa lyhenteen kirjoitustapaan ja sen mukaan erityisvastuualueen lyhenne on erva. Se taipuu sanana, esimerkiksi ervaan, ervassa, ervasta. Käsitteessä erva-alue on Kielitoimiston mukaan tarpeetonta toistoa: siihen alue sisältyy ajatuksena kahdesti. Vältä siis sen käyttämistä. Lyhenteen kirjoittaminen ERVA ei ole väärin, mutta pienillä kirjaimilla kirjoittamista Kielitoimisto perustelee sillä, että siitä on tullut itsenäinen sana kuten Kela, Tekes, Nato, Tays ja nyt myös Tyks. Koska erityisvastuualue ei ole erisnimi, sitä ei kirjoiteta isolla alkukirjaimella lauseen keskellä. Kun lyhenne yhdistetään Tyksiin, yhdistelmä taipuu Tyksin ervaan, Tyksin ervassa, Tyksin ervasta. Kielitoimiston mukaan on hyvän hallintotavan mukaista, että erityisvastuualue kirjoitetaan kokonaan ainakin otsikoissa ja päätöksentekoon liittyvissä listateksteissä. Jos kuitenkin käytät lyhennettä, muista asiakirjan alussa kirjoittaa erityisvastuualue kokonaan ja käyttää lyhennettä vasta sen jälkeen (joko suluissa ensin tai muuten selittäen). Sairaalatiedottajien kesken on käyty tästä sähkökirjeenvaihtoa, jotta käytäntö olisi mahdollisimman yhtenäinen valtakunnallisesti. Ervan kirjoitusohje on myös Santrassa: Santra > Lisää > Ohjeet > Viestintäohjeita. Paperisesta e-reseptiin Sähköisten lääkemääräysten käyttöönotto on tuonut kielenkäyttöön uuden termin, e-reseptin. Sekä Kielitoimisto että Kelan terminologinen sanasto ohjeistavat sen kirjoittamistavaksi e-resepti. Tekstissä ei pidä käyttää muotoa eresepti; tätä kirjoitustapaa voi kuitenkin käyttää tuotemerkin tapaan, kuten Kela tekee esimerkiksi markkinoinnissa ja internetsivuillaan. E-reseptistä on puhuttu johdonmukaisesti myös VSSHP:n tiedotusaineistoissa. Kelan sanaston mukaan sähköinen lääkemääräys ja sähköinen resepti ovat suositeltavimmat muodot ja parempia kuin e-resepti. Kelan kielenhuoltajalta saamani tiedon mukaan heidän suunnitelmansa on, että kun sähköinen resepti leviää vähitellen koko maahan, ruvetaan taas puhumaan pelkästään reseptistä, jolla silloin tarkoitetaan nimenomaan sähköistä lääkemääräystä. Ja että tarvittaessa voidaan puhua erikseen paperireseptistä. Santrassa lisää vastauksia kielikysymyksiin Tästä kirjoituksesta saattaa herätä lisää kysymyksiä. Esittäkää kielenhuoltoon liittyviä kysymyksiä Santran keskustelupalstalla, vastaamme niihin mielellämme. Silloin ne tulevat samalla kaikkien tietoon (päinvastoin kuin sähköpostilla). Joanna Briggs -instituutin hoitosuositus Sairaanhoitajavetoiset vastaanotot aikuisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden vähentämisessä on suomennettu. Australialainen Joanna Briggs -instituutti on kehittämis- ja tutkimusorganisaatio, joka julkaisee yhteen tai useampaan järjestelmälliseen katsaukseen sekä muuhun kriittisesti arvioituun tutkimustietoon perustuvia hoitosuosituksia. JBI-suositukset on kohdennettu erityisesti terveydenhuollon ammattilaisille kliinisen työn tueksi ja ne tarjoavat parasta mahdollista tutkimusnäyttöä hoitotoimenpiteiden perusteiksi. JBIsuositukset julkaistaan englanniksi ja käännetään suomeksi. Joulukuussa 2012 julkaistiin suomenkielisenä suositus Sairaanhoitajavetoiset vastaanotot aikuisten sydänja verisuonisairauksien riskitekijöiden vähentämisessä. Se ja muut käännetyt suositukset on luettavissa Internetissä osoitteessa: Seuraava VSSHP:n henkilökunnan kääntämä suositus liittyy ikääntyneille tehtäviin hoitotyön interventioihin päivystyksessä. Jatkossa suosituksia käännetään VSSHP:n henkilökunnan toimesta yksi vuodessa. Jos kiinnostuit asiasta ja haluat tulla mukaan käännöstyöhön, ota yhteyttä Riitta Danielsson-Ojalaan (etunimi.sukunimi@utu.fi). Tehtiin porukal 2012 ja tehrään 2013 Henkilöstöpoliittinen toimintaohjelma vuosille on elänyt ensimmäisen vuotensa. Se oli työntäyteinen ja lopputulos suhteellisen onnistunut. Aikaansaannoksia olivat mm. johtamiskoulutusmallin ja työhyvinvointiohjelman laatiminen sekä kielilisän kehittäminen. Vuodelle 2012 suunniteltujen toimenpiteiden toteutumisesta raportoidaan tarkemmin Henkilöstökertomuksessa, jahka se kesään mennessä ilmestyy. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä hyväksyi joulukuussa toteutussuunnitelman vuodelle Tavoitteena on esimerkiksi laatia yhteinen yleisperehdytysrunko koko VSSHP:lle, kehittää aloitetoimintaa sekä lisätä henkilökohtaisten lisien osuutta palkkasummasta. Toteutussuunnitelmasta vuodelle 2013 löytyy tarkempaa tietoa Santrasta kohdasta Henkilöstöasiat/Muut asiat/tehrään porukal. Santrassa on myös toteutussuunnitelma kokonaisuudessaan vuosille , siitä näkee viime vuoden saavutukset ja tulevien vuosien tavoitteet. Marjut Kahilainen henkilöstöasiantuntija

4 4 Hospitaali 2013 Uusi vuosi uusi organisaatio Teksti» esa HALSINAHO Muuton suunnittelu on kellosepäntarkkaa työtä Teksti ja kuva» Pekka Remes Vuoden vaihtuminen uudisti Tyksin organisaation varsin perusteellisesti. Tulosryhmät ja tulosalueet jäivät historiaan ja tilalle tuli kahdeksan toimialuetta ja kaksi palvelualuetta. Tyksin toimialueet jakautuvat edelleen yhteensä 46 vastuualueeseen ja palvelualueet vastaavasti yhteensä 16 palveluyksikköön. Nämä on lueteltu internetsivulla hallinto/organisaatio. Tyksin uuden organisaation nimikkeistön ruotsin- ja englanninkieliset versiot ovat olleet alkuvuodesta viimeisteltävinä ja tämän lehden ilmestyessä luultavasti myös julkaistuina Santrassa. Tyksillä on myös oma johtoryhmänsä, jonka kokoonpano ja tehtävät löytyvät sivulta Aiempien Huollon tulosalueen ja Teknisen huollon tulosalueen sijasta meillä on nyt yksi Teknisten ja huoltopalveluiden tulosalue. Se jakaantuu Teknisiin palveluihin, Kiinteistöpalveluin ja Huoltopalveluihin. Tyks Vakka-Suomen sairaala ei kuulu enää hallinnollisesti Tyksiin, vaan Alueellisen erikoissairaanhoidon (ALE) tulosalueeseen, jolle sairaanhoitopiirin valtuusto valitsee uuden yhteisen johtokunnan maaliskuun lopussa. Uutena osakeyhtiönämme on aloittanut Länsirannikon Työterveyshuolto Oy Västkustens Arbetshälsa Ab. Tyksin organisaatiouudistuksesta löytyy lisää tietoa intranetistämme, ks. Santra > Yksiköt > TYKS Tyksin aikuisten teho-osaston muutto A-sairaalasta T-sairaalaan on muutakin kuin tavaroiden siirtoa paikasta toiseen. Kun osaston potilaista kaksi kolmasosaa tulee päivystyksenä, pitää varautua siihen, että kaikkia potilaita ei pystykään siirtämään varsinaisena muuttopäivänä, joka on 2. huhtikuuta. Käytännössä Tyksissä toimiikin kaksi aikuisten teho-osastoa limittäin yhtä aikaa huhtikuun alussa. Toinen on T-sairaalassa ja toinen jatkaa A-sairaalassa tarvittavan ajan. Tavoitteena on, että tämä limittäinen aika on mahdollisimman lyhyt, kertoo osastonhoitaja Tapio Korhonen. Osastolla muuttoa suunnittelee ja toteuttaa kaksi työryhmää, jotka ovat A-sairaalassa toimiva muuttoryhmä ja T-sairaalassa toimiva varusteluryhmä. Muuttoryhmä inventoi ne tarvikkeet ja laitteet, jotka siirtyvät T-sairaalaan. Varusteluryhmä valmistelee T-sairaalassa osaston varustelua. Ajatuksena on, että A-sairaalassa varastotavara kulutetaan mahdollisimman loppuun, kun samaan aikaan T-sairaalan varastot täyttyvät. Muutto vaatii ketjun toimivuutta Jotta muutto onnistuisi, pitää monien asioiden loksahtaa kohdilleen. Apulaisosastonhoitaja Anu Laine luettelee palapelin osia: ATK-järjestelmien pitää toimia. Uusien tilojen pitää olla teknisesti valmiita, jotta ne voidaan siivota ennen muuttoa. Muutto puolestaan vaatii toimivaa logistiikkaa. Jos yksikin palanen on myöhässä, myöhästyy koko ketjun toiminta. On hyvä huomata, että samaan aikaan muuttoa tekevät myös päivystys ja leikkausosasto. Meillä on aika monta muuttoa takana, ja kokemus kertoo, että kaikki tiivistyy kalkkiviivoilla, Korhonen sanoo. Ja tosta se lähtee. Tyksin aikuisten teho-osaston osastonhoitaja Tapio Korhonen ja apulaisosastonhoitaja Anu Laine ovat suunnitelleet osaston muuttoa kevään ajan. Muuttopäivä A-sairaalasta T-sairaalaan on 2. huhtikuuta. Muutto- ja varusteluryhmät keskittyvät päätoimisesti muuttoon kevään aikana. Kahdeksan hengen varusteluryhmä aloittaa helmikuun puolivälissä, kuuden hengen muuttoryhmä maaliskuussa. Tuolloin osaston työt täytyy pystyä priorisoimaan resurssien mukaan. Kaikesta muusta tingitään, mutta ei potilastyöstä, Korhonen tiivistää. Osastolla on lomakielto pääsiäisen tienoilla. Samoin talon ulkopuolisia koulutuksia vähennetään. Muuton suunnittelu ei onnistu ilman yhteistyötä. Korhonen ja Laine kiittävät hankintapäällikkö Stig Gerkeä, hallintovirkailija Maarit Söderholmia sekä suunnittelijoita Marja Forsblomia ja Anne Ojalaa ja ennen kaikkea muuttokoordinaattori Annika Lindblomia sekä sairaalaylihoitaja Tuija Lehteä ja kuljetuspäällikkö Jari Airolaa. Suuri kiitos kuuluu myös osaston omalle henkilökunnalle, joka on jaksanut esimerkillisesti tehdä työtään tässä muutoksen myllerryksessä. Muutto on monessa mielessä erään aikakauden loppu. T-sairaalassa on uudet toimitilat, mutta myös uusi organisaatiomalli, uusi logistiikka ja uusi toimintamuoto eli tehovalvonnan yksikkö. Muuton myötä osaston on mahdollista tarkastella omaa toimintaansa ja tehdä tarvittavia korjauksia. Teemme muuttoa hyvillä mielin. Olemme toimineet 13 vuotta ahtaissa ja ergonomisesti huonoissa tiloissa, joissa ei ole ikkunaseiniä oikeastaan missään. Hienoa päästä uusiin tiloihin, sanoo apulaisosastonhoitaja Laine. Valtuusto Teksti JA KUVA» esa HALSINAHO VSSHP:n kuntayhtymävaltuusto piti päättyvän toimikautensa johdosta juhlatilaisuuden 24.tammikuuta. Kotoisasti Tyksin U-sairaalan ruokasalissa pidetyssä tilaisuudessa kuultiin juhlavia puheita ja kaunista kuorolaulua. Liian vakavuuden tilaisuudesta poistivat juontajana toiminut Markku Heikkilä ja tilaisuudessa piipahtanut Förin äijä, joiden yhdennäköisyyttä monet hämmästelivät. Tyksin keittiöväki piti huolta, ettei paikalta tarvinnut poistua tyhjin vatsoin. Oman keittiön herkut vetivät vertoja tasokkaiden ravintoloiden antimille ja varmasti paljon kohtuullisempaan hintaan. Illan musiikillisen osuuden tarjosi Puolalanmäen lukion musiikkiluokkien Chorus Iucundus kuoro johtajanaan Timo Lehtovaara. Valtuuston 1. varapuheenjohtaja Eero Kuisma kuvasi kulunutta nelivuotiskautta erittäin vaativaksi. Hänen mukaansa sairaanhoitopiirin luottamushenkilö- ja virkamiesväki osoitti merkittävää rohkeutta viedessään laajamittaisen T-sairaalahankkeen läpi. Kolmessa vaiheessa rakennettu T-sairaala on ennennäkemätön voimainponnis-

5 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Jäsenkunnat ja Turun yliopisto 2013 Hospitaali 5 Tarkastuslautakunta Vähemmistökielen lautakunta Sairaanhoitopiirin valtuusto Sairaanhoitopiirin hallitus Sairaanhoitopiirin johtaja Medbit Oy Länsirannikon Työterveyshuolto Oy Hallintokeskuksen tulosalue Sairaanhoitopiirin johtaja Johtokuntien alaiset tulosalueet Tyks-Sapa-liikelaitos Toimitusjohtaja Hallintokeskus Tarkastusyksikkö Erityisvastuualueen eettinen toimikunta Erityisvastuualueen tutkimustoimikunta Kliininen neurofysiologia Patologia Tykslab Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus Varsinais-Suomen lääkehuolto Varsinais-Suomen välinehuolto Teknisten ja huoltopalveluiden tulosalue Tulosalueen johtaja Tekniset palvelut Kiinteistöpalvelut Huoltopalvelut Turun yliopistollinen keskussairaala Sairaalajohtaja Toimialueet 1. Tules 2. Sydänkeskus 3. Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka 4. Neuro 5. Medisiininen 6. Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit 7. Naistenklinikka 8. Lasten ja nuorten klinikka Palvelualueet 1. Asiantuntijapalvelut 2. Totek Tyks yhteiset Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Toimitusjohtaja Ensihoito Päivystys Hallinto Psykiatrian tulosalue Toimialajohtaja Lastenpsykiatria Nuorisopsykiatria Aikuispsykiatria Loimaan aluesairaala Alueellinen erikoissairaanhoito Tulosalueen johtaja Salon aluesairaala Tyks Vakka-Suomen sairaala Turunmaan sairaalan liikelaitos Toimitusjohtaja päätti kautensa juhlavasti tus Suomen olosuhteissa, Kuisma sanoi. Toisaalta hän kantoi huolta piirin velkaantumisesta ja taseen muuttumisesta alijäämäiseksi. Henkilökunnan lomautuksilla ei talouden ongelmia kuitenkaan hänen mielestään ratkaista. Valtuuston puheenjohtaja Pentti Huovinen pohti myös heikkoa taloustilannetta, mutta näki sen takaa myös valon pilkahduksia. Henkilöstömme on suoriutunut erinomaisesti erikoissairaanhoidon toteuttamisessa. Tarjoamamme erikoissairaanhoito on hyvällä tasolla, henkilöstömme on osaavaa ja potilaat luottavat heidän ammattitaitoonsa. Niin kuin tärkeintä onkin, tästä ovat hyötyneet piirimme asukkaat eli he, joiden puolesta me teemme päätöksiä, Huovinen totesi. Myös hallituksen puheenjohtaja Virpa Puisto kiitti henkilökuntaa hyvästä ja ammatillisesta suoriutumisesta vaalikauden aikaisista vaativista haasteista. Valtakunnallisiin muutospaineisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisessa suhtaudumme vakavasti, mutta emme hötkyile. Kiireellisintä on saada uusi upea T-sairaala palvelemaan alueemme asukkaita, huolehtia henkilökunnan työoloista ja hyvinvoinnista sekä tervehdyttää taloutemme vaarantamatta hoidon laatua. Toivon, että yhteisenä mottona voisi olla SOTE tulee ajallaan, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri toimii ajassa, Puisto sanoi. Sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen nosti puheessaan esille mm. valmistella olevan käyttäytymiskoodin. Käyttäytymisellä on hänen mielestään merkitystä monestakin syystä. Ennakoitavilla toimintatavoilla, suvaitsevaisuudella ja kaikki huomioonottavalla käytöksellä on merkitsevä rooli tulevaisuuden työntekijöitä houkuteltaessa. Uusi sukupolvi hakee työpaikkoja, jotka ovat ennakoitavia, ja joissa työntekijät kaikkine erilaisuuksineen voidaan ottaa huomioon, Lehtonen perusteli. Valtuuston 2. varapuheenjohtaja Petri Aaltonen kertoi, että Forssan seutu on kiinnostunut yhteistyöstä Loimaan seudun kuntien kanssa ja samalla harkitsee siirtymistä Hämeestä Varsinais-Suomen maakuntaan ja sairaanhoitopiiriin. Aluesairaaloilla pitää tulevaisuudessakin olla oma roolinsa Varsinais-Suomen sairaanhoidon kentässä. Aluesairaalat ovat yksi seutukuntien kehityksen ja kilpailukyvyn edellytys, Aaltonen totesi ja toivoi päättäjiltä tukea jatkossakin myös maakunnan reuna-alueiden näkemyksille. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta jaksaa toimikautensa päättävän valtuuston puheenjohtajisto Eero Kuisma (vas.), Pentti Huovinen ja Petri Aaltonen uskoa sairaanhoitopiirin tulevaisuuteen.

6 6 Hospitaali 2013 Sähköturvallisuutta varmistetaan lakisääteisin mittauksin Teksti ja kuva» Markku Näveri Kun sähkölaitehuollon ammattimies Jukka Keskitalo ja kollegansa Ville Alonen ilmestyvät Tyksin osastolle asennustesterinsä kanssa, kyse on turvallisuudesta, sekä potilaiden että henkilökunnan. Keskitalon suorittamat sähkölaitteiden tarkastusmittaukset ovat lakisääteisiä (sähköturvallisuuslain pykälät 5, 20, 21), ja niillä pyritään varmistamaan tilojen ja laitteiden turvallisuus. Mittauksin varmistetaan suojalaitteiden ja maadoitusten sekä sähkönjakelua varmentavien laitteiden toiminta. Näin myös turvataan sähkönjakelun keskeytymättömyys. Mittaukset suoritetaan sähkölaitteistojen huoltoja kunnossapito-ohjelman mukaisesti, ja jokaisesta mittauksesta laaditaan raportti, joka tallennetaan kunnossapito-ohjelmaan. Myös mittauksissa havaitut puutteet luonnollisesti korjataan. Olipa verkossa mikä hoito- tai tutkimuslaite tahansa tai vaikkapa vain kahvinkeitin, sähköverkon ja pistorasian on oltava kunnossa eikä esimerkiksi sähköiskun vaaraa saa viankaan ilmetessä olla, Jukka Keskitalo taustoittaa. Toiminta tässä laajuudessa on vielä uutta. Tarkastukset käynnistyivät viime vuonna, ja työtä riittää, sillä tarkastettavia huoneita on paljon ja sähkökeskuksia vielä enemmän, pitkälti toista tuhatta. Eikä työ tule koskaan valmiiksi, sillä kun kierroksen on saanut täyteen, on alettava alusta. Lisäksi on kohteita, jotka tarkastetaan vuosittain. Muun muassa kaikki ns. G2-luokitellut tilat kuten leikkaussalit, heräämöt ja tehostetun hoidon huoneet vaativat vuosittaiset ylläpidon mittaus- ja tarkastustoimenpiteet. Jukka Keskitalo ja testeri, jolla hän selvittää sähkölaitteiden kunnon. Ajan saatossa vikoja voi ilmetä. Varsinkin vanha rakennuskanta tuottaa huollettavaa, Keskitalo kertoo. Vakavia epäkohtia ei tähänastisissa tarkastuksissa ole kuitenkaan löytynyt. Yhteistyötä Jukka Keskitalo ottaa aina etukäteen yhteyttä osastonhoitajaan sopiakseen tarkastusajankohdasta. Toiveena on, että osastonhoitajat informoivat henkilökuntaansa asiasta, jottei sähkömiesten tulo herättäisi turhaa hämmästystä. Osastojen ja teknisen huollon yhteistyö on tarpeen, sillä tarkastusmittaajat käyvät kaikissa potilashuoneissa, myös eristyshuoneissa. Mittausten aikana voi esiintyä lyhyitä sähkökatkoksia. Haittaa niistä ei ole, sillä esimerkiksi valot voivat sammua sekunniksi pariksi, Keskitalo sanoo. Mittaukset siis edistävät sähköturvallisuuden maksimointia, minimoivat ennakoimattomia vikoja ja parantavat laitteiston luotettavuutta, mutta osastot ovat osanneet korjata myös lisähyötyä ammattimiesten vierailuista. Toisinaan on käynyt niin, että meitä on pyydetty mittausten yhteydessä korjaamaan joitain pieniä laitevikoja, kun nyt kerran on sähkömies paikalla, Jukka Keskitalo myhäilee. Alueellisen erikoissairaanhoidon näkymät Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Alueellisen erikoissairaanhoidon ma. tulosaluejohtaja Matti Helkiö toivoo, että VSSHP:n uudessa strategiassa hyödynnettäisiin aluesairaaloiden laaja verkko ja alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalue hyvällä tavalla eli taattaisiin mahdollisimman monelle varsinaissuomalaiselle sairaanhoito lähipalveluna. Aluesairaaloiden toiminnan laatu on hyvää, mutta sitä on tarkoitus edelleen kehittää, mikä tarkoittaa myös sitä, että toimintaa osataan arvioida oikein. Paras säästämismahdollisuus kunnille on, että ei tehdä vääriä asioita, tulosaluejohtaja Matti Helkiö sanoo. Tämän vuoden alussa perustettuun Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueeseen kuuluvat Salon aluesairaala, Loimaan aluesairaala ja Tyks Vakka-Suomen sairaala. Turunmaan sairaala on oma liikelaitoksensa. Tulosalueelle nimetään kolmen sairaalan yhteinen johtokunta maaliskuun lopussa. Luottamushenkilöt johtokuntaan tulevat kunnista, jotka ovat sairaaloiden toimialueella. Odotan mielenkiinnolla millaiseksi johtokuntatyöskentely muodostuu ja tulevatko aluesairaalat kenties paremmin kuulluiksi yhteisen johtokunnan avulla. Asiat varmasti helpottuvat, kun ne käsitellään yhdessä johtokunnassa, Matti Helkiö uumoilee. Toimintatavat tuottavammiksi Aiemmin Salon aluesairaalassa anestesiaylilääkärinä ja johtavana lääkärinä noin kymmenen vuotta toimineen Helkiön nykyiseen määräaikaisen tulosaluejohtajan toimenkuvaan kuuluu aluesairaaloiden yhteinen johtaminen sekä niiden edustaminen sairaanhoitopiiriin päin. Monet asiat kulkevat tulosaluejohtajan kautta. Viesti kulkee molempiin suuntiin: toiseen suuntaan tehdään enemmän raportointia ja toiseen toimeksiantoa. Rooliin kuuluu myös johtokunnan kanssa työskenteleminen ja sen esittelijänä toimiminen. Omassa toimessaan Helkiö haluaa kehittää toimintatavat talouden kannalta mahdollisimman tuottaviksi. Toimialajohtajan roolissa talous on iso haaste, sillä kustannuksia pitäisi pystyä vähentämään siten, että hyvä palvelutaso ja hoitotakuu toteutuisivat siitä huolimatta. Tämä on vaikeaa saavuttaa henkilötyöpanosta vähentämättä. Arvostettuja lähipalveluja Merkittävä etu aluesairaaloilla verrattuna isoihin sairaaloihin on Helkiön mukaan se, että aluesairaaloissa yhteys perusterveydenhuoltoon on läheisempi. Toimijoita on vähemmän ja he tuntevat toisensa paremmin. Aluesairaalat toimivat hyvin ja tuottavat omilla paikkakunnillaan arvostettuja lähipalveluja, jotka tulisi säilyttää. Viime vuonna talous aluesairaaloissa pysyi hyvin kurissa, joten vanhoja rasitteita ei ole taakkana. Elämme kuitenkin taloudellisesti yleistä epävarmuuden aikaa. Julkisessa keskustelussa liittyen valtakunnalliseen sairaanhoidon rakenneuudistukseen on puhuttu jopa sairaanhoitopiirien hajottamisesta. Tällä voisi olla vaikutusta myös aluesairaaloiden toimintaan, mutta katsotaan nyt rauhassa mitä tuleman pitää. Päivystysten kehittämistä Terveydenhuoltolakiin tuleva uusi asetus vaikuttaa Helkiön mukaan päivystyksen järjestämiseen sisältäen kriteerejä siitä, mitkä asiat tulee olla kunnossa. Lopullinen asetus julkistetaan keväällä. Tähän liittyen aluesairaaloissa pohdituttaa, mistä saadaan ihmiset päivystämään ja tuleeko päivystykseen laajaakin uudistusta. Aluesairaaloissa kärsitään jonkin verran lääkäripulasta. Esimerkiksi Saloon ja Loimaalle kaivattaisiin tällä hetkellä ortopedeja ja Loimaalle myös anestesialääkäriä. Kaikkia virkoja ei ole pystytty aluesairaaloissa täyttämään, mikä heijastuu toimintaan lähinnä siten, että osa seudun asukkaista joutuu hakemaan palvelua Turusta. Yhteispäivystyksiä on ollut aluesairaaloissa jo vuosia, vaikka mallit eivät ole aivan samanlaisia kuin Tyksin Kantasairaalassa. Esimerkiksi Salossa yhteispäivystystä hoitavat nyt sekä sairaala että terveyskeskus, mutta systeemiä on tarkoitus kehittää. Seuraamme mielenkiinnolla miten Tyksin yhteispäivystys lähtee toimimaan uusissa tiloissa ja mitä hyviä käytäntöjä sieltä voitaisiin omaksua. SAS hanke Salossa on etenemässä SAS eli tilojen uudistamis- ja kehittämishanke. Toivomme, että saisimme ensi vuoden budjettiin toteutusrahat, jotta sairaalan vuodeosastot saataisiin peruskorjattua ja vuodepaikat modernisoitua. Tavoitteena on, että päästäisiin monen hengen huoneista yhden hengen huoneisiin, jolloin myös esim. potilasturvallisuus ja tietosuoja paranevat. Tällä hetkellä näyttää siltä, että resurssien puitteissa pystytään toteuttamaan vain osa alkuperäisestä hankkeesta.

7 2013 Hospitaali 7 Työhyvinvointiohjelma julkaistiin työhyvinvointiviikolla VSSHP:n työhyvinvointiohjelma vuosille julkaistiin työhyvinvointiviikolla, jota vietettiin sairaanhoitopiirissä viikolla 5. Ohjelma esiteltiin koulutustilaisuudessa, jossa työhyvinvoinnin keskeisimmät tukitoimijat eli henkilöstöhallinto, työsuojelu ja työterveyshuolto esittelivät työhyvinvoinnin menetelmiä ja työkaluja. Työhyvinvointiohjelma on jaettu jokaiseen yksikköön. Siitä ilmestyi myös yleiskirje 3/2013, jossa esimiehiä ohjeistetaan käsittelemään uusi ohjelma oman yksikön viikkopalaverissa. Viestiä työhyvinvointiohjelmasta on siis viety ahkerasti eteenpäin. Seuraavassa on tiivistelmä ohjelman sisällöstä. Työhyvinvointiohjelma rakentuu tukemaan sairaanhoitopiirin strategiaa ja Tehrään porukal -henkilöstöpoliittista toimintaohjelmaa määrittäen ja syventäen työhyvinvoinnin osa-aluetta. Sen tavoitteena on luoda sh-piiriin yhteistä käsitystä työhyvinvoinnista, hyvästä työstä ja hyvästä työpaikasta. Ohjelma kokoaa yksiin kansiin käytössä olevat työhyvinvoinnin työkalut ja toimintamallit, määrittää työhyvinvoinnin toimijat ja heidän roolinsa, ottaa kantaa työhyvinvoinnin mittareihin sekä avaa työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden välistä yhteyttä. Tarkoitettu kaikille Työhyvinvointi ei synny itsestään, vaan työyhteisöt ja työryhmät synnyttävät itse omaa työhyvinvointiaan. Meistä jokainen vaikuttaa merkittävästi omaan ja toistemme työhyvinvointiin. Työhyvinvointiohjelma on tarkoitettu jokaiselle sairaanhoitopiirin työntekijälle. Toivottavasti se herättää pohtimaan omaa roolia ja kannustaa tekemään pieniä muutoksia työn arjessa. Niillä voi olla suuria vaikutuksia omaan ja koko työyhteisön työhyvinvointiin. tetta. Puun vihreä kerros kuvaa toimivaa työyhteisöä, jolloin hyvien toimintatapojen ylläpito on jatkuvaa. Uhkaavat tekijät pysyvät hallinnassa vihreällä alueella. Asiat, jotka saattaisivat paisua suhteettoman suuriksi haitoiksi, pystytään korjaamaan sitä mukaa kun niitä ilmenee. Keltainen eli varhaisen tuen kerros on toiseksi tärkein. Jos jostain syystä tilannetta ei ole onnistuttu pitämään toimivan työympäristön alueella, on tärkeää reagoida ja saada asia korjattua mahdollisimman varhain. Keltaisella alueella kuvatut toimenpiteet mahdollistavat tilanteen palauttamisen vihreälle tasolle. Siirtyminen työhyvinvoinnin puun ylimmälle, punaiselle alueelle tarkoittaa tilannetta, jossa varhainen tukeminen Alueellinen työhyvinvointia tukeva toiminta Turun alue, Salo, Loimaa, Uusikaupunki Työsuojelutoimenpiteet riskienarviointi työhygieeniset mittaukset työtapaturmasta ilmoittaminen turvallisuuteen liittyvät toimintaohjeet ei ole ollut riittävää. Tällä, kuten muillakin alueilla, on tärkeintä esimiehen johtamistyö sekä hyvä ja vilpitön tarkoitus. Sinnikkyyttäkin tarvitaan välillä. Huolellinen seuranta on oleellista prosessien saattamiseksi loppuun. Esimiehille on jaettu juliste työhyvinvointiohjelmassa kuvatusta työhyvinvoin- Työhyvinvointiviikon anti oli hyvin monipuolista. Joka päivälle oli oma teema aina muutoksesta työniloon. Teemoihin liittyviä luentoja oli runsaasti, ammattijärjestöt esittäytyivät, samoin henkilökuntaneuvosto kuntojaostoineen. Kiinnostusta herätti erityisesti Terveystori, jossa oli tarjolla tietoa mm. terveellisestä ruokavaliosta, tupakoinnista, alkoholista, seksistä, kunnon ylläpidosta ja työnohjauksesta. Johtajiakin päästiin tenttaamaan maanantaina. Työhyvinvointiviikon tilaisuuksiin (luennot, kyselytunti, kuntosaliohjaus) osallistui yhteensä 369 henkilöä. Lisäksi Tyksin U-ruokasalin ja Salon aluesairaalan tapahtumatoreilla kävijöitä oli paljon. Työkykyä tukeva kuntoutus Yksiköiden työhyvinvointia tukevat toimenpiteet työhyvinvointikysely yksiköiden työhyvinvointisuunnitelma ja kehittämistoiminta kehityskeskustelut Työterveyshuollon toimenpiteet terveystarkastukset työpaikkaselvitykset osatyökykyisten seuranta sairauskäynnit työyhteisötyö Päihdepuuttuminen Sairauspoissaolokäytännöt yleiskirje 8/ , 60, 90 sääntö Esimiesperehdytys ja esimieskoulutukset Uudelleensijoittaminen Työkuormituksen selvittäminen JOHTAMINEN Säännölliset sairaanhoitopiiritasoiset suunnitelmat työterveyshuollon suunnitelma edustuksellisen työsuojeluyhteistyön toimintasuunnitelma työhyvinvoinnin koordinaatiotyöryhmän toimintasuunnitelma tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Hyvää kohtelua Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä TYÖYHTEISÖTAIDOT TYÖPAIKAN HENKI Aktiivinen tuki Työhyvinvoinnin puu Työhyvinvoinnin puu on jaettu kolmeen osaan, jotka heijastavat organisaation, työyhteisön ja yksilön työhyvinvoinnin tilaa sekä mahdollisen riskitilanteen vaikeusasnin puusta kiinnitettäväksi työhuoneen seinälle. Tavoitteena on, että juliste muistuttaa eri toimintamalleista erilaisissa työhyvinvoinnin riskitilanteissa. Yksiköiden keinot Työhyvinvointi on kuvattu työhyvinvointiohjelmassa professori Marja-Liisa Mankan mallin mukaan. Mallissa yksilö on keskiössä ja häntä ympäröivät organisaatio, työyhteisö, johtaminen ja työ. Yksilön asenteet vaikuttavat näihin kaikkiin. Työhyvinvointiohjelmaan on kirjattu konkreettisia keinoja näiden eri osa-alueiden työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työnilon saavuttamiseen. Yksi merkittävä työyksikön keino on riittävä suunnittelu ja seuranta. Yksiköt ohjeistetaan työhyvinvointiohjelman laatimiseen helmikuun alussa julkaistulla yleiskirjeellä, jonka aiheena on henkilökunnan työhyvinvointia tukeva toiminta yksiköissä. Ohjeistus on hiukan muuttunut aiemmista vuosista. Tänä vuonna yhdistetään aiemmin tehty työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma yksikön työhyvinvointisuunnitelmaan. Ajatus on, että yksiköissä laaditaan työhyvinvointisuunnitelma, jota seurataan ja arvioidaan vuosittain. Joka toinen vuosi arvioinnin apuna ovat sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksen tulokset. Esimiesarviointi ja kehittämistoimenpiteet Työkyvyn arviointi Koulutus KORJAAVA TILANNE VARHAINEN TUKEMINEN TOIMIVA TYÖYMPÄRISTÖ Ohjaukselliset menetelmät työnohjaus ja prosessikonsultaatio mentorointi kriisituki Mittarit Esimiesten on hyvä tutustua työhyvinvointiohjelman lopussa kuvattuihin työhyvinvoinnin mittareihin. Ne ja työhyvinvoinnin eri osa-alueet on kuvattu samaan kuvaan, josta näkyy hyvin kaikki ne arviointitavat, joista saamme tietoa työhyvinvoinnista. Työhyvinvointitutkimuksen lisäksi näitä ovat mm. kehityskeskustelut, työpaikkaselvitykset ja sairauspoissaololuvut. Tunnuslukujen hyödyllisyys riippuu siitä, kuinka niitä osataan tulkita ja ryhtyä niiden pohjalta tarvittaviin toimenpiteisiin. Seurattavaksi valittujen tunnuslukujen on oltava tärkeitä yksikön ja organisaation tavoitteiden kannalta. Samanaikaisesti ei pidä seurata liian montaa tunnuslukua, koska silloin niiden ohjaavuuden vaikutus hämärtyy. Lisäksi henkilöstöllä pitäisi olla tiedossa, miten he voivat vaikuttaa mitattaviin kohteisiin omalla toiminnallaan, jolloin motivaatio mittaamiseen kasvaa. Työhyvinvoinnin kehittäminen ja työnilo perustuvat johtamiseen, osaamiseen, työn hallintaan sekä osallisuuteen. Työhyvinvointi nostattaa innostusta ja yhteisöllisyyttä sekä antaa puhtia matkalla kohti yhteisesti määriteltyjä ja ymmärrettyjä tavoitteita. Saija Jokinen työhyvinvointisuunnittelija

8 8 Hospitaali 2013 Vuoden oppimisympäristö 2012: angiologian osasto 946 Vuoden oppimisympäristö -tunnustus myönnetään sairaanhoitopiirissämme vuosittain. Huomionosoituksen tavoitteena on tuoda esille laadukasta terveysalan opiskelijaohjausta ja antaa tunnustusta yksiköille ja ohjaajille heidän työstään opiskelijoiden ohjaajina, kannustajina ja ammatillisen identiteetin kehittäjinä sekä oppimisen arvioijina. Vuonna 2012 sairaanhoitopiirissä suoritti ohjattua harjoittelua tai työssäoppimista noin 2000 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa. Opiskelijapalautteen mukaan yksiköt ovat onnistuneet ohjaustehtävässään loistavasti. Laadukkaan ohjauksen edellytyksenä on ohjauksellisten lähtökohtien toteutuminen sekä taitavat opiskelijaohjaajat. Palautteen perusteella lähtökohdat kuten ohjaajien ohjaustaidot, ohjaushalukkuus sekä oppimisympäristön ilmapiiri ovat erinomaisia. Sairaanhoitopiiri tarjoaa opiskelijoille opiskelijamyönteisiä ja kiinnostavia oppimisympäristöjä. Opiskelijapalautteiden perusteella voidaan edelleen kehittää työssäoppimista ja ohjattua harjoittelua vastaamaan opiskelijoiden oppimistarpeita ja -tavoitteita sekä toisaalta tukea yksiköiden ennakoivaa rekrytointia. Tavoitteellisella ja vastuullisella ohjauksella sekä opiskelijan oppimista kehittävällä arvioinnilla turvallisessa ja avoimessa oppimisympäristössä mahdollistetaan positiivisen oppimiskokemuksen syntyminen opiskelijalle ja ohjaajalle. Palautetta kerättiin sähköisesti CLES+ T-mittarilla ja vastaajia oli Kaikille osastoille, joilla vähintään viisi opiskelijaa oli vastannut oppimisympäristön laatua mittaavaan kyselyyn, laskettiin tunnusluku kuvaamaan oppimisympäristön laatua. Tunnustuksen saaneen angiologian osaston tunnusluku oli 9,74 asteikolla Ansaitut kakkukahvit. (Kuva Markku Näveri) Palautetta angiologian osastolle: Harjoittelupaikassa kaikki työntekijät tuntuivat ohjaavan mielellään ja jokainen käyttäytyi myönteisesti minua kohtaan, kertaakaan jakson aikana ei tullut ikävä tai ylimääräinen olo. Paljon annettiin tehdä ja tuntui että minuun luotettiin. Paljon myös opin jakson aikana. Oppimistilanteita oli paljon ja minun annettiin osallistua niihin. Opiskelija on yksi meistä Kun kuulin palkitsemisesta, olin tosi iloinen, koska kaikki angion hoitajat ovat osallistuneet opiskelijoiden ohjaamiseen ja tämä tunnustus on yhdessä ansaittu, kertoo tyytyväinen osastonhoitaja Anne Ojala. Osastollamme on myös kaksi erittäin motivoitunutta opiskelijaohjauksesta vastaavaa hoitajaa, Katariina Leino ja Suvi Simelius-Nieminen, jotka huolehtivat siitä, että opiskelijan harjoittelujakso etenee tavoitteiden mukaisesti ja opiskelija saa säännöllisesti palautetta. Ollessaan opiskelijan kanssa yhteydessä ennen harjoittelujaksoa osastonhoitaja sanoo voivansa toivottaa tämän tervetulleeksi rauhallisin mielin kertomalla, että osastolla on opiskelijamyönteinen ilmapiiri ja opiskelija voi kokea olevansa harjoittelujakson aikana yksi meistä. Meillä hoitajien kesken vallitseva hyvä yhteishenki välittyy varmasti myös opiskelijalle, mikä osaltaan helpottaa hänen sopeutumistaan tähän oppimisympäristöön. Tiina Tarr opetuskoordinaattori, TtM Tyytyväisiä teat-pioneereja Teksti ja kuva» Markku Näveri Ravitsemispäällikkö Sanna Lainela, työnjohtaja Kari Mantela, ammattimies Hannu Miikkulainen, ravitsemistyönjohtaja Kati Mäkinen ja työnjohtaja Niina Nolvi istahtivat kertaamaan kokemuksiaan vastikään päättyneestä teat-koulutuksesta. Mutta mikäpä moinen teat oikein on? Teat-koulutetut ovat tyytyväisiä koulutuksen antiin. Edessä Niina Nolvi, takana vas. Hannu Miikkulainen, Kati Mäkinen, Sanna Lainela ja Kari Mantela. Lisäksi opintiellä olivat Jari Airola, Tapani Härkönen, Kati Kankare, Leila Mäntylä, Pasi Pörsti, Riku Sallinen, Harri Simiö ja Juha Toivonen. Teat on tekniikan erikoisammattitutkinto, joka on tarkoitettu niille, joilla on käytännön kokemusta työnjohtamisesta tai sitä tukevista asiantuntijatehtävistä tai jotka ovat siirtymässä työnjohto- tai asiantuntijatehtäviin omassa organisaatiossaan. Tavoitteena on siis tutkinnon suorittaminen ja osaamisen lisääminen seuraavilla osa-alueilla: työnjohtaminen sekä prosessin johtaminen ja henkilöstöjohtaminen. Ensimmäinen on kaikille yhteinen, kaksi muuta valinnaisia. Tutkinto on näyttötutkinto, eli ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa, jotka liittyvät arjen johtamistilanteisiin ja kehittämisprojektin toteuttamiseen. Koulutus kestää 1,5 2 vuotta ja sisältää noin 16 lähiopetuspäivää. Koulutuksessa oli mukana lopulta 13 sairaanhoitopiirin työnjohtajaa tai vastaavaa. He saivat todistuksen viime joulukuussa, osalta puuttuu vielä tutkintosuoritus. Ammattitutkinnon suoritti osallistujista siinä vaiheessa viisi. Halukkaita löytyi, kun työnantaja aikanaan koulutuksesta kertoi, muistelee Niina Nolvi. Erityisesti koulutusta suositeltiin niille uusille työnjohtajille, joilta ammattitutkinto puuttui. Tämä oli mainio mahdollisuus sekä opiskella lisää että täydentää vanhoja opintojaan, sanovat amk-tutkinnon jo omanneet Sanna Lainela ja Kati Mäkinen. Tukea ja yhteistyötä Mukaan tarttui paljon positiivista: ensinnäkin hyvän lähtökohdan tarjosi se, että osallistujat olivat saman työnantajan leivissä ja koulutuksen sisältö oli lähellä kunkin päivätyötä. Suurin hyöty on ollut, että olemme oppineet tuntemaan toisemme ja toistemme vastuualueet. Nyt voimme tehdä kitkattomammin yhteistyötä. Saamme huollon työnjohdolle yhtenäisen toimintalinjan, Niina Nolvi sanoo muiden nyökytellessä vahvistavasti. Taustalla on kurssilaisten mukaan sekin, että työnjohtajat ovat monesti yksinäisiä puurtajia, joilla on paljon henkilökuntaa. Nyt saamme tukea toisiltamme, voimme puhua avoimesti vaikeistakin asioista, jakaa ilot ja surut. Myös opintojen käytännön läheisyydestä heruu kiitosta. Jokaisen projektityön aihe oli omalta alueelta. Näin hyödyimme siitä omassa työnteossamme, Kari Mantela kertoo. Teat-koulutettavat olivat alansa pioneereja VSSHP:ssä. Sisältöä on räätälöity ja tunteja järjestelty ryhmän tarpeiden mukaan. Näitä oli kouluttajien kanssa suunnittelemassa kuljetuspäällikkö Jari Airola. Räätälöinnistä hyödyn korjaavat seuraavat koulutettavat.

9 Laskutus ja kirjaaminen uudistuvat tänä vuonna Teksti» Marjo Peltoniemi Laskutusta ja kirjaamista ei ole haluttu tietohallintoylilääkäri Pirkko Kortekankaan ja suunnittelija Anna Salorannan mukaan uusia itseisarvona vain pelkän uudistuksen takia. Muutoksilla halutaan tukea organisaatiomuutosta ja uutta strategiaa eli ne ovat askeleita kohti hoitamisen uutta potilaslähtöistä asennetta. Pirkko Kortekangas VSSHP:n hallinnosta valmistelee kirjausuudistusta ja Anna Saloranta Laskus-projektia eli laskutuksen uudistusta. Laskutuksen uudistamisella pyritään entistä suurempaan läpinäkyvyyteen, jonka avulla voidaan näyttää tarkkaan, mistä kustannukset syntyvät. Koko sairaanhoitopiirin yhteinen laskutusohjelmisto on myös uusittu ja sillä on tarkoitus toteuttaa jo tämän vuoden laskutus. Olemme siirtymässä kohti kansallista terveysarkistoa, johon on liityttävä viimeistään syyskuussa Sen toteuttaminen ei ole mahdollista kertarysäyksellä, joten menemme pienin askelin talous- ja tietohallinnossamme kohti entistä tarkemmin määriteltyjä kansallisia vaatimuksia. Ohjelmistot on pyrkimys myös yhdenmukaistaa kaikkialla terveydenhuollossa mahdollisuuksien mukaan, Pirkko Kortekangas kertoo. Ei vain verhojen värin vaihtoa Organisaatiota on muutettu, jotta potilaan hoitotilanne ja ongelmanratkaisu sujuisivat Hoitotyön kirjaaminen yhtenäistyy - Psykiatrian tulosalueella uusi malli jo käytössä Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Hoitotyön kirjaaminen terveydenhuollossa on tarkoitus yhtenäistää koko Suomessa. Kirjaamiseen perehtynyt VSSHP:n psykiatrian tulosalueen nuorisopsykiatrian osaston apulaisosastonhoitaja Mikko Nieminen on ollut projektityönään kouluttamassa hoitotyön systemaattista kirjaamista psykiatrian tulosalueelle uuden kansallisesti määritellyn mallin mukaan. Aloitimme Gisela Lostedtin kanssa kirjaamisprojektissa vuoden 2010 loppupuolella. Saimme ensin itse koulutuksen uuteen kirjaamisjärjestelmään ja lähdimme sitten pilotoimaan sitä tulosalueemme eri yksiköille sopimamme työnjaon mukaan. Yksiköille nimettiin kirjaamisvastaavat, jotka olivat avainhenkilöitä koulutuksessa. Koulutusta yksiköille Projekti kesti vuoden 2010 lopusta vuoden 2012 loppuun, minä aikana hoitotyön systemaattinen kirjaaminen otettiin psykiatrian tulosalueella käyttöön. Samalla Nieminen järjesteli tulosalueen tietohallintoa omien sanojensa mukaan hieman uuteen uskoon. Sain VSSHP:lle tehdyn projektin yhdistettyä sairaanhoitajan YAMK-tutkinnon suorittamiseen ollen kaksi vuotta virkavapaalla nuorisopsykiatrian osaston apulaisosastonhoitajan työstä, johon minut nimitettiin projektin jo alettua. Suuntautumiseni oli hoitotyön kehittämisen ja entistä paremmin eikä todennäköinen hoitotilanne pilkkoutuisi moniin osiin, kun potilas hoidetaan yhdellä toimialueella. Kirjaamisuudistus on askel siihen suuntaan, että organisaatiotamme pyritään johtamaan potilaskohtaisen tarpeen kautta. Meillä on kuitenkin takana vuosikymmenien perinne johtaa organisaatioiden kautta, Kortekangas muistuttaa. Uuden organisaation nimikkeistön vaihto tuntuu hämmentävän ihmisiä. T-Pro-hanke eli strategian muutos ei valmistellut verhojen värin vaihtamista, jota edustaisi pelkkä yksiköiden nimien vaihtaminen, vaan ideana on, että meille tulisi sellainen organisaatio, joka kykenee toteuttamaan potilaslähtöisen hoidon. Nimiä on vaihdettu ihan syystä, koska asiat ovat muuttuneet. Toimintamallien muuttuminen konkretisoituu potilasta hoitavan elämässä esimerkiksi juuri potilashoidon kirjaamisessa, hän kuvailee. Nykyiseen nuorisopsykiatrian osaston apulaisosastonhoitajan työhön Mikko Niemisellä kuuluu muun muassa esimiestehtävät ja henkilöstöhallinto sekä hoitotyön kehittämistä, mutta hän jatkaa myös kirjaamisen parissa työskentelyä käyttäen sopimuksen mukaan noin 20 % työajastaan kirjaamisasioihin. johtamisen koulutusohjelma. Aiemmin toimin viisi vuotta nuorisopsykiatrian osastolla sairaanhoitajana, joten pystyin lähestymään kirjaamisasiaa käytännön hoitotyön näkökulmasta. Kohti kansallista kirjaamisjärjestelmää Käännekohta terveydenhuollon kirjaamisessa VSSHP:ssä tapahtui vuonna 2003 ja psykiatrialla 2005, kun siirryttiin kirjallisista raporttikansioista sähköiseen järjestelmään ja otsikkotasoiseen kirjaamiseen. Sähköisen raportoinnin käytännöt vaihtelivatkin sitten yksikkökohtaisesti toimintakulttuureista riippuen aina vuoteen 2010 saakka. Useat erilaiset terveydenhuollossa käytössä olevat potilaskertomusjärjestelmät vaikeuttavat potilastiedon hallitsemista Läpinäkyvyyttä toimintaan Kirjaus-, laskutus- ja tilastouudistusta ei voi Kortekankaan mukaan erottaa toisistaan, kun halutaan saavuttaa läpinäkyvyyttä ja toimivuutta. Kansalliseen terveysarkistoon siirtyminen ei ole pieni kosmeettinen muutos, vaan meidän pitää käydä läpi koko tietorakenteemme perusteellisesti. Myös e-resepti tuli käyttöön osana kansallista terveysarkistoa, joten isoin könttä erilaisten terveydenhuoltouudistusten takia välttämättömiä muutoksia osuu juuri nyt tähän kauteen, vaikka muutoksia tulee myös tulevina vuosina, Kortekangas summaa. Pitää antaa kiitosta, että lähityönjohtajat ovat selvinneet muutoksista hyvin. Käyttäjällä on nyt vaikeaa, kun totutut asiat pitää opetella uudestaan, eikä sitä helpota, että olemme parhaillaan vaihdostilanteessa. Käyttäjän tulee olla tarkkana, että toimii uuden mallin mukaan, Kortekangas lisää. Koulutusta ja oppaita Koulutus uusiin kirjaamis- ja laskutusjärjestelmiin aloitettiin käyttäjille viime syksynä. Koulutuksessa huomioidaan kirjaamisen sisältö ja ohjelmaosaaminen sekä se, miten tehdyt taloussuunnitelmat toteutuvat. Lähinnä kyse on yksittäisten kysymysten läpikäymisestä paikan päällä pyydettäessä, sillä luentosalityyppisiä koulutuksia ei ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista järjestää, kun asiat ovat vasta saamassa viimeistä muotoaan ja kentällä on kiire. Me, Medbitin väki ja taloushallinnon puolelta controllerit kierrämme ja autamme parhaamme mukaan. Intranetissä, Santrassa kaikkien saatavilla oleva suoritekirja kertoo hallinnollisen kirjaamisen koko taloa koskevat pelisäännöt. Potilasasiakirjaopas kertoo puolestaan sisältökirjaamisesta ja hinnasto kertoo toimialuekohtaisesti miten asiat laskutetaan kunnalta. Aiemmin näitä kolmea opusta seuraamalla ei ole kuitenkaan nähnyt selkeästi mitä ja käyttöä. Tästä syystä Suomessa on kehitteillä mahdollisesti vuosina käyttöön otettava kansallinen terveysarkisto (KanTa). Yhteiseen kansalliseen kirjaamismalliin siirtyminen aloitettiin tähän liittyen vuonna Hospitaali 9 on tehty ja laskutettu ja mistä, mutta uudistuksen jälkeen sellainen pitäisi pystyä tekemään, tietohallintoylilääkäri tähdentää. Vuosia käynnissä olleen tilastouudistuksen on määrä valmistuttuaan tehdä tilastoista entistä luotettavampia alkaen lähdetiedoista, jotta voidaan olla varmoja, että tilastot esimerkiksi käynneistä ovat totta ja käyttäjä on osannut kirjata käynnin juuri sellaisena kuin se on. Mikä käytännössä kirjaamisessa muuttuu? Käyttäjän vastuulla on kirjata oikein seuraavat tiedot: potilaan henkilötunnus, potilaan kotikunta, hoidon toteuttaja eli oma yksikkö, hoidosta vastaava taho eli toimialue, hoitokokonaisuus, kuntalaskutettavuus sekä käyntityyppi ja tarvittaessa sen tarkenne. Uudistuksella vähennetään turhaa kirjaamista ja valintoja asioista, joita tiedostojärjestelmät voivat päätellä itse. Poliklinikoiden käyntiluokat ja hoitopäiväluokat tullaan yhtenäistämään, niin että koko sairaanhoitopiiri käyttää samaa valikoimaa. Hoidon sisältö ja potilaskohtaisten kustannusten koostuminen selkeytyy, kun peruskäynnin ja hoitopäivän ohessa toteutettavat hoidot haetaan laskutukseen automaattisesti. Potilasta hoitava kirjaa hoidon ja tutkimukset ja laskutusjärjestelmä huolehtii laskutuksessa huomioitavien tietojen poimimisesta. Mitä ja miten kirjataan? Uudessa mallissa hoitotyön tuottama data on rakenteistettu pohjautuen FinCCluokitukseen, joka käsittää suomalaisen hoitotyön tarve- ja toimintoluokitukset. Järjestelmästä löytyy satoja otsikoita eri erikoisaloille. Luokitukset ovat Niemisen mukaan ajankuvia, joita kehitetään koko ajan. Käytännössä koneelle kirjataan tarveluokituksiin eri otsikoiden alle vapain tekstein hoidon tarve ja hoidon suunnittelu sekä potilaskohtainen tavoite. Psykiatriassa otsikoista löytyy esimerkiksi masentuneisuus ja unihäiriöt. Toimintoluokituksiin kirjataan sieltä löytyvien otsikoiden alle toteutetut toimenpiteet eli hoitotyön auttamismenetelmät, joita on potilaan hyväksi tehty ja esimerkiksi psykiatriassa keskustelun sisältöjä. Sen lisäksi hoidon tuloksia ja voinnin seurantaa kuvataan omalla otsikkotasolla Hoidon tulos/ arvionti -kohdassa. Hoitotyö lähtökohtana Ongelma, jonka Nieminen on halunnut korjata omalla kehittämistyöllään, on ollut ns. renki ja isäntä -asetelma: raportointijärjestelmiä on kehitetty tietotekniikka edellä sen sijaan, että mietittäisiin miten kirjaaminen palvelee potilaan hoitotyötä parhaalla mahdollisella tavalla. Työntekijällä on halu tehdä työnsä hyvin. Johdon tehtävä on poistaa hallinnolliset esteet sen päämäärän tieltä ja integroida puolestaan tarvittava kuten talous, strategia ja tietojärjestelmät osaksi työntekijän arkityötä, jotta motivaatio säilyy. Tietotekniikan pitää tukea myös laadunvalvontaa. Tiedonkulun haaste Meillä on erikseen hoitotyötä tekevä porukka, it-palvelut tarjoava Medbit Oy ja vielä ohjelmistoa kehittävä yritys, CGI. Lisäksi psykiatrian tulosalueen yksiköt sijaitsevat eri puolilla Varsinais-Suomea, joten tiedonkulku ja tietohallinnon läpi saaminen on haastavaa. Sairaanhoitopiirin yleisten ohjeiden kääntäminen psykiatriaan sopiviksi on ollut Niemisen mukaan haaste niin ikään, vaikka suuria irtiottoja ei tehdäkään.» jatkuu seuraavalla sivulla...

10 10 Hospitaali 2013» jatkoa edelliseltä sivulta Olemme käyneet tulosalueellamme läpi alueellisissa ryhmissä uusia kirjaamisohjeistuksia ja miten niitä yksikkötasolla sovelletaan. Henkilöstölle tarvitaan muitakin informaatiokanavia kuin massasähköposteja sekä vaikutusmahdollisuuksia ja rakensimmekin informaatioverkostoa itse projektin loppupuolella. Omaksuttu hyvin käyttöön Projektin jälkipuolella tutkittiin miten kirjaamisen uusi tietojärjestelmä on omaksuttu käyttöön eri yksiköissä ja millaisella tasolla sitä käytetään. Tyydyttävällä tasolla koko psykiatria meni, eli järjestelmä on omaksuttu kokonaisuudessaan hyvin. Aikuispsykiatria pärjäsi parhaiten. Lasten- ja nuorisopsykiatrialla tehdään paljon perhe- ja verkostotyötä, mikä tuo haastetta kirjaamiseen. Jatkossa hoitotyön kirjaamista auditoidaan 2 3 vuoden välein laadun tarkkailun nimissä, Nieminen summaa. Projektin loppuraportti on julkaistu Santrassa Yksiköt > Psykiatrian tulosalue Esitelmiä ja muistioita-kohdassa. Armi Vuori Teksti» Markku Näveri Armi Vuori ei perusta mötöasenteesta. Kuva: Marjo Peltoniemi. Vuoden Positiivinen Sairaanhoitopiirin Positiivinen henkilö 2013 valittiin Santrassa tammikuussa järjestetyssä äänestyksessä. Äänestää voi jokainen työntekijä. Ehdokkaita ei asetettu ennakkoon, vaan jokainen sai äänestää mielestään parasta henkilöä vaikkapa itseään, kuten suojelupäällikkö Henrik Jalo sanoi Sh-auditoriossa 30. tammikuuta järjestetyssä tilaisuudessa, jossa äänestyksen tulos kerrottiin. Ääniä sai kaikkiaan yli 50 henkilöä, mutta yksi oli ylitse muiden: Loimaan aluesairaalan johtava lääkäri Armi Vuori. Tässä Armia äänestäneiden perusteluja valinnalleen: Positiivinen elämän asenne ja kannustava suhtautuminen alaisiin. Antaa mielellään positiivista palautetta, kun sen aika on. On toiminut aktiivisesti työpaikkamme säilymisen puolesta. Ei koskaan huonoa päivää. On yksi meistä ja positiivisuudellaan auttaa muitakin jaksamaan. Sinnikkäästi pitänyt puolta muutosten tuulten puhaltaessa. Arvostaa henkilökuntaa, on helposti lähestyttävä ja tasapuolinen. Aina hyväntuulinen, osaa aina vastata hankaliinkin kysymyksiin, pelkästään äänen kuuleminen saa aikaan paremman olon. Aina kuunteleva, kärsivällinen, ystävällinen ja ennen kaikkea humaani sekä potilaille että työkavereille. Päivystys piti Vuoren Armin pois palkitsemistilaisuudesta, mutta jälkikäteen hänelle ojennettiin hopeakehyksinen ja kultakirjaiminen kunniakirja. Valinnasta kuultuaan Armi väittää menneensä melkein sanattomaksi. Täytyy vain todeta, että olen kovin positiivisesti (!) yllättynyt, suorastaan hämmästynyt. Tunnen niin paljon mahdottoman positiivisia ihmisiä, että tämä on oikeasti iso yllätys. Positiivisuudessa parasta on se, että on kovin harvoin hankala olotila, ja useat hankalat asiat hoituvat paremmin, kun ei ota mötöasennetta vaan pyrkii rakentaviin ratkaisuihin. Aika uskomatonta tämä valinta on ja arvostan sitä erittäin paljon. Opiskelijat harjoittelemassa hallintoa ja johtamista Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen opiskelijat suorittavat osana johtamisen ja hallinnon opintoja harjoittelujakson sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri saa vuosittain useita pitkälle koulutettuja harjoittelijoita. Osalla heistä on jo myös esimieskokemusta ja/tai monipuolinen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työkokemus. Harjoittelujaksoon sisältyy johtamiseen ja hallintoon perehtymisen ja oman johtajana kehittymisen lisäksi kehittämishanke. Hankkeiden aiheet ovat yleensä osa VSSHP:n hoitotyön johdon keskeisiä yhteisiä kehittämishankkeita. Harjoittelua suorittavat opiskelijat ovat oppimassa johtajiksi mutta samalla myös arvokas voimavara VSSHP:lle. Opiskelijan työpanoksen lisäksi hoitotieteen laitoksen harjoittelusta vastaavat opettajat osallistuvat kehittämishankkeiden ohjaamiseen. Piirissä opiskelijan hankkeita ohjaavat ansiokkaasti yliopistokoulutuksen saaneet hoitotyön johtajat tai asiantuntijat. Piirissä oli seitsemän aktiivista harjoittelijaa vuonna Hankkeiden aiheet liittyivät mm piirin organisaatiomuutoksiin, hoitotyön kirjaamiseen, hoitoisuusluokitukseen ja terveyden edistämiseen. TtM, aoh Sini Heinon aiheena oli Tyksin AVH- ja verisuonikirurgian osastojen yhdistämisprosessi. Tyks muutosprosessiin liittyen osastojen sairaansijat vähenevät ja toiminnallisista sekä taloudellisista syistä muodostetaan yhdysosastoja. Tästä syystä osastojen 714 (AVH) ja 219 (verisuonikirurgia) piti yhdistyä. Projektin tavoitteena oli määritellä, miten työtä yhdysosastolla tehdään ja mitä koulutusta henkilökunta tarvitsee yhdistymiseen liittyen. Projekti loppui yhdistymisprosessin keskeytymiseen. Hankkeella saatiin arvokasta tietoa yhdistymisprosessiin liittyvistä tekijöistä. Liikuntaa ja päiväsairaalatoimintaa TtM-opiskelija Lotta Kauhasen hanke oli nimeltään Liikunnalla terveyttä. Tavoitteena oli lisätä VSSHP:n päivitetyn terveyden edistämisen suunnitelman tun- nettuutta ja lisätä liikuntaosaamista tulevan sydäntoimialueen henkilökunnan keskuudessa. Projektin menetelmänä käytettiin koulutusta sekä koulutusmateriaaleja. Koulutustilaisuuksia järjestettiin yhteensä kahdeksan. Niissä käsiteltiin terveyden edistämisen suunnitelmaa, sen tavoitteita ja perusteluja sekä liikuntaosaamiseen liittyviä asioita kuten liikunnan terveysvaikutuksia, liikkumattomuuden haittavaikutuksia, sydänpotilaiden liikuntaa sekä liikuntainterventioita. Tilaisuuksiin osallistui 97 kohdeosastojen työntekijää. Projektin ja koulutustilaisuuksien onnistumista arvioitiin henkilökunnan täyttämien itsearviointija palautelomakkeiden avulla. Projektin tavoitteet saavutettiin hyvin ja palaute koulutuksesta oli positiivista. TtM-opiskelija Eija Leppiniemen hankkeena oli päiväsairaalatoiminnan kartoitus Medisiinisellä toimialueella. Se tehtiin sähköisellä kyselylomakkeella. Vastuualueet ilmaisivat tarpeensa keskittää polikliinista päiväsairaalaluonteista toimintaa vaativien potilaiden hoito samaan yksikköön. Saadut tulokset olivat varsin yhdenmukaisia kansallisesti jo toiminnassa olevien päiväsairaalayksiköiden toiminnan kanssa. Polikliinisen toiminnan siirtäminen vuodeosastoilta päiväsairaalayksikköön keventää vuodeosastojen kuormittavuutta ja rauhoittaa osastojen toimintaympäristöä. Sisäisesti ulkoistettu toiminta lisää tehokkuutta: hoidot pystytään toteuttamaan pienemmillä tila- ja henkilökuntaresursseilla. Erityistyöntekijöiden palvelukuvaukset TtM-opiskelija Kirsi Markkolan kehittämishankkeen aihe oli Asiantuntijapalveluiden erityistyöntekijöiden (fysioterapeutit, kuntoutusohjaajat, psykologit, puheterapeutit, ravitsemusterapeutit, sosiaalityöntekijät ja toimintaterapeutit) palvelukuvaukset Lastenklinikan toimialueella Tyksin uudistuvassa organisaatiossa. Palvelukuvausten, niihin liittyvien erityistyöntekijöiden palveluiden sisällön määrittäminen ja palvelumalleihin sisältyvien palveluprosessien kuvaukset toimivat pohjana asiantuntijapalveluiden ja lasten ja nuorten toimialueen välisissä sopimusneuvotteluissa. Palvelukuvausten laatimisprosessi toimi myös erityistyöntekijöiden toiminnan tukena muutoksessa. TtM-opiskelija Laura-Maria Murtola teki kehittämishankkeensa rakenteisen kirjaamisen hyödyntämisestä hoitotyön johtamisen päätöksenteon tukena VSSHP:ssa. Hän kartoitti hoitotyön johtajien tarpeita ja odotuksia FinCC-luokituskokonaisuuden avulla tallennettujen raporttitietojen hyödyntämiseen hoitotyön johtamisen päätöksenteon tueksi. Tavoitteena oli määrittää mitä FinCC-luokituskokonaisuuden tuottamia raporttitietoja hoitotyön johtaja tarvitsee päätöksenteossaan sekä millaista työkalua hän kaipaa raporttitietojen hallintaan. Projektityö kuuluu VSSHP:n laajempaan hankkeeseen jossa tarkastellaan FinCC-luokituskokonaisuuden käyttöä ja hyödyntämistä. Aineisto kerättiin haastattelemalla viittä hoitotyön johtajaa. Hoitoisuustiedon hyödyntäminen tärkeää TtM-opiskelija Jouni Nyroos selvitti hoitoisuustiedon hyödyntämistä radiografisen hoitotyön johtamisen ja henkilöstöresurssien allokoinnin välineenä Tyksin ja VSKK:n samaa kuvantamisen hoitoisuusluokitusta käyttävissä yksiköissä. Kartoitus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella. Tuloksien mukaan osastonhoitajat pitävät hoitoisuustiedon hyödyntämistä tärkeänä. Osastonhoitajat raportoivat hoitoisuustietoja ja hyödynsivät niitä resurssien riittävyyden arvioinnissa, suunnitellessaan pidemmän aikavälin resursointia, kuvatessaan vastuualueen toimintaa toimintakertomuksessa ja arvioidessa osaston hoitotyön vaativuutta. Hoitoisuustietojen hyödyntämisessä ja osaamisessa koettiin puutteita. Osastonhoitajien välinen vertaistuki, hoitoisuustiedon hyödyntämisestä tehtävä toiminnankuvaus sekä raportointi- ja kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistäminen auttaisivat hoitoisuustiedon käytössä ja hyödyntämisessä. Salon päivystysosaston suunnitelma TtM-opiskelija Marja-Terttu Toivonen selvitti päivystysosastotoiminnan taustaa ja perusteluja suunnittelutyön avuksi Salon aluesairaalassa. Hän teki kirjallisen selvityksen päivystysosastoihin liittyvään kansalliseen ja kansainväliseen kirjallisuuteen sekä muuhun lähdemateriaaliin pohjautuen päivystysosaston hyödyistä ja haitoista. Työssä arvioitiin mm. toimintatapoja, hoitotyön laatua, vaikuttavuutta ja potilaslähtöisyyttä. Tavoitteena oli kerätä tietoa, jonka avulla voidaan arvioida päivystysosaston tarvetta Salon aluesairaalaan. Projektin tuotoksena tehtiin kirjallinen selvitys, joka sisältää aiheeseen liittyvää teoriatietoa sekä Lean-mallin mukaisen ehdotuksen päivystysosaston suunnittelusta Salon aluesairaalaan. VSSHP:ssa ollaan hyvin tyytyväisiä opiskelijoiden kehittämishankkeilla saatuihin tuloksiin. Soveltuvien kehittämishankkeiden raportit julkaistaan piirin julkaisusarjassa A. Tällä hetkellä vuoden 2013 harjoittelijat valitsevat aiheitaan ja VSSHP on esittänyt jo useita mielenkiintoisia hankkeita opiskelijoille harkittavaksi. Mahdollisille uusille hoitotieteen opintoja harkitseville tiedoksi että hoitotieteen laitoksen maisteriopintojen hakuaika on Lisätietoa: terveystieteiden-valintaperusteet-2013.pdf Helena Luotolinna-Lybeck TtT, tryh, VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos, kliininen opettaja, TY hoitotiede

11 2013 Hospitaali 11 Vuoden sairaanhoitaja iloinen tittelistään Teksti ja kuva» Markku Näveri Kun Heli Kallio oli opiskeluaikanaan 1990-luvun alussa silloisella yleiskirurgisella osastolla suihkuttelemassa palovammapotilasta, hän huomasi, että haavojen hoidossa oli sitä jotakin. Vakinaiseksi sairaanhoitajaksi hänet pestattiin kirurgian klinikalle vuonna Haavanhoito siis kiinnosti ja Heli alkoi kerätä järjestelmällisesti alalta tietoa. Osastolla tapasi sirkkelisormi- ja ruohonleikkurivarvaspotilaita, arvokasta kokemusta karttui myös plastiikkakirurgiasta. Tämä johti siihen, että hänet nimettiin traumaosasto 214:n haavanhoitovastaavaksi vuonna Omakohtaista kokemusta karttui, kun kiehuva kaalisoppa kaatui reisille. Heli oli viisi vuorokautta potilaana omalla osastollaan. Vuonna 2007 Kallion Helistä tuli Varsinais-Suomen ensimmäinen auktorisoitu haavahoitaja. Nimikkeen myöntää Suomen Haavanhoitoyhdistys, ja sen saamiseen vaaditaan mm. 20 opintoviikkoa korkeakoulutasoisia haavanhoito-opintoja. Nykyisin auktorisoituja haavahoitajia on VSSHP:ssä Helin lisäksi Tyksissä yksi, samoin yksi Turun terveydenhuollossa. Vuonna 2009 Suomen Sairaanhoitajaliitto myönsi Helille sairaanhoitajan kliinisen erityispätevyyden haavanhoitotyössä ensimmäisenä Varsinais-Suomessa. Heli toimi haavahoitajana pitkään sairaanhoitajan työnsä ohessa, mutta vuodesta 2008 hän on ollut päätoiminen haavahoitaja. Säännöllinen päivätyö ja vapaat viikonloput jättävät aikaa muullekin elämälle kuin työlle, mutta joskus sitä miettii, kuinka ehtii hoidella asioitaan, kun arkipäivisin ei ole koskaan vapaata aikaa. Työtään Heli ei vaihtaisi, sillä hän pitää siitä ja haluaa työskennellä juuri haavanhoidon parissa. Hän onkin osastolleen ja esimiehilleen kiitollinen, että tällainen mahdollisuus järjestyi. Viikosta kolmena päivänä hän työskentelee traumaosastolla hoitaen myös muiden osastojen haavakonsultaatioita ja kahtena päivänä kirurgian poliklinikan haavapoliklinikalla. Kysytty kouluttaja Jaettu tieto on paras tieto. Näin tuumailee innokas kouluttaja. Heli on ahkera luennoitsija ja käy jakamassa tietoa oppilaitoksissa, vanhainkodeissa, erilaisilla koulutuspäivillä ja sairaaloiden osastotunneilla. Tyksin alueelliset haavanhoidon koulutuspäivät ovat suuressa suosiossa. Se jos mikä ilahduttaa, sillä haavanhoito ei kuitenkaan ole mikään mediaseksikäs ala. Tiedonjano on kasvanut valtavasti. Myös kroonisen haavan hoitoketju on otettu vastaan hienosti. Varsinkin hoitajat käyttävät sitä vilkkaasti, mutta lääkäreiden osalta on parantamisen varaa. Sieltä löytyvät mm. ohjeet erilaisten haavatyyppien lähetekäytännöistä sekä ohjeet erilaisten haavojen hoidosta. Niitä hyödyntämällä saavutettaisiin merkittäviä taloudellisia säästöjä, Heli muistuttaa. Taisi olla Varsinais-Suomen sairaanhoitajat ry:lle aika helppo päätös valita Kallion Heli Vuoden sairaanhoitajaksi ansioistaan haavanhoidon ja haavaverkoston kehittäjänä sekä kouluttajana. Perusteluissa todetaan mm: Heli Kallio työskentelee päivittäisessä arjessaan välittömässä hoitotyössä lähellä potilasta, asiakasta. Vuoden sairaanhoitaja Heli Kallio kunniakirjoineen ja mukeineen. Hänelle potilas on sydämen asia ja kaiken lähtökohta. Lisäksi valintaesityksestä välittyi hänen vahva asiantuntijuutensa, näkyvä ja jatkuva toiminnan kehittäminen sekä hänen intohimoinen suhtautumisensa työhön. Valinnastaan Vuoden sairaanhoitaja on iloinen: Onhan se tosi hienoa. Lämmittää suuresti ja antaa uutta puhtia työhön, kun huomaa, ettei tätä ole turhaan tehnyt. Tällaista tunnustusta osaan arvostaa. Loimaan aluesairaalan urologi Outi Ylönen Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Tuore kasvo -sarjaamme valikoitui tällä kertaa viime vuoden joulukuussa Loimaan aluesairaalassa urologina aloittanut Outi Ylönen. Ylönen erikoistui urologiaan Turussa Tyksin Kantasairaalassa valmistuen vuoden 2011 elokuussa. Hän löysi paikkansa Loimaan aluesairaalasta edellisen urologin jäädessä eläkkeelle. Alkuun kuuluu luonnollisesti paljon opettelua ja tutustumista, mutta olen viihtynyt hyvin, ja uudet työkaverit vaikuttavat tosi mukavilta, Outi hymyilee. Mitä urologi tekee? Urologi hoitaa ja tutkii virtsaelinten sairauksia. Enemmistö potilaista on miehiä, joilla hoidetaan muun muassa suurentuneen eturauhasen aiheuttamia vaivoja ja eturauhassyöpää. Ammattikunta profiloituu usein pelkästään miesten eturauhasvaivoihin erikoistuneeksi Urologit hoitavat ja tutkivat sekä miesten että naisten virtsaelinten sairauksia, joihin kuuluvat esimerkiksi virtsaelinten syövät ja munuaissyöpä sekä erilaiset hyvänlaatuiset virtsaelinsairaudet, Ylönen muistuttaa. Alansa ainoa Loimaalla Outin työviikkoja rytmittävät poliklinikka- ja leikkauspäivät. Poliklinikkapäiviä ovat maanantai ja perjantai; leikkaussalipäiviä puolestaan tiistai, keskiviikko ja torstai. Normaalin päivätyön lisäksi toimenkuvaan kuuluu joitakin takapäivystysvuoroja, mikä tarkoittaa, että sairaalassa on etupäivystäjä, mutta takapäivystäjän tulee olla puhelimitse tavoitettavissa. Suurin muutos verrattuna Tyksin Kantasairaalassa työskentelyyn on Ylösen mukaan se, että hän on työpaikallaan nyt ainoa urologi. Maskulainen Outi Ylönen viihtyy uudessa virassaan Loimaan aluesairaalan urologina. Tuore kasvo Aina voi toki tarvittaessa konsultoida Kantasairaalan urologeja. Kaikkia keskussairaalan tarjoamia tutkimus- tai hoitomahdollisuuksia ei aluesairaalassa luonnollisestikaan ole käytettävissä. Ammatissa kehittyminen toiveena Outi käy töissä Maskusta. Vaikka työmatkaa kertyykin tunnin verran suuntaansa, hän on iloinen, että löysi oman alansa töitä kohtuullisen välimatkan päästä. Työ on kuitenkin aika monipuolista ja polipäivätkin ovat usein toimenpidepainotteisia. Toivon, että voimme kehittää ja ylläpitää yhteistyötä Kantasairaalan kanssa. Voisi olla hyvä jopa työskennellä Tyksin Kantasairaalassa muutamia viikkoja vuodessa oman ammattitaidon kannalta. Toiveenani on kehittyä omassa ammatissani edelleen.

12 12 Hospitaali 2013 Distriktets akutvård ger sig ut på fältet Text och bilder» Mathias Luther Efter ett par års planering har sjukvårdsdistrikten övertagit ambulansverksamheten. Det ger medborgarna mera likvärdig service och ambulanspersonalen möjlighet att lära sig göra jobbet ännu bättre. Ansvaret för ambulansverksamheten har till i år legat hos kommunerna som oftast köpt tjänsterna av en företagare eller av det regionala räddningsverket om de inte haft egna ambulanser. Det har lett till ett lapptäcke av olika arrangemang och ingen har haft helhetsledningen. En av de största nyheterna är att det nu finns en chef. Varje sjukvårdsdistrikt måste enligt förordningen om prehospital sjukvård (340/2011) senast i början av nästa år ha fältchefer i jobb dygnet runt. I Åbo har man räknat att det behövs fem personer att sköta den funktionen dygnet runt, säger Timo Iirola som är t f överläkare för den prehospitala akutvården. Fältechefen arbetar i par med en förstavårdare antingen i lägescentralen i Åbo eller på fältet. Vi hade först tänkt oss att fältchefen bara sitter vid skrivbordet men vi beslöt istället pröva med att de är på fältet också. När vi har fått lite erfarenhet av det här ser vi om det fungerar. Då fältchefen ger sig ut har han eller hon en ledningsbil utrustad med datasystemet som ger en överblick över var alla distriktets ambulanser finns. Men fältchefen kan också delta direkt i vården. Det är ju frågan om utbildade och erfarna förstavårdare, påpekar Iirola. Från räddningsverket En bakgrund till lösningen är att det nya systemet inte skall bli dyrare än det tidigare. Fältchefsystemet på sjukvårdsdistriktet ersätter det regionala räddningsverkets system med medikalförmän. Några av fältcheferna har hittills varit just medikalförmän på räddningsverket. Petri Salminen, 37, är en av dem. Han är sjukskötare som har varit vikarierande medikalförman på Egentliga Finlands räddningsverk. För jobbets som fältchef har han också gått en fortbildning på 30 studiepoäng, delvis på distans. I praktiken tog fältcheferna i Åbo över från räddningsverket den 7 januari. Det här är mera ansvarsfullt än det tidigare jobbet, mycket att lära bygga upp och mycket att lära sig, säger han. En fördel med det nya systemet som integrerar ambulansverksamheten är att de som sköter första vården har bättre möjligheter att följa med och lära sig av hur vården i sjukhuset fortsätter, också om det inte är deras uppgift att direkt delta i den. Ambulansverksamheten skall skötas med bättre översikt över hela distriktet, säger t f överläkaren Timo Iirola. De får veta hur det går för patienten, vad det egentligen var som var fel, säger Iirola. En annan effekt är att det också blir lättare för personal på sjukhuset på Affärsverket för jour och förstavård att genom arbetsrotation delta i ambulansverksamhet. Några intresserade har redan frågat, säger Iirola. Chefen på fältet I början av nästa år skall man introducera regionala fältchefer också för Nystad, Loimaa och Salo. De kommer i ännu högre grad att jobba på fältet. Där blir fältchefsbilen i praktiken en lite extrautrustad ambulans och den ersätter en vanlig ambulans. Man hushållar med de resurser som finns. Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt har 34 ambulanser för akutvård, egna och privata. Fältchefen har både i tabellform och på en stor kartdisplay uppgiften om Fältchefen Petri Salminen har sitt arbetsbord i ledningsrummet i T-sjukhusets nya del men är redo att rycka ut som förstärkning vid mera krävande ambulansuppdrag. var varje ambulans befinner sig och vad den håller på med. Fältchefen skall också hålla kontakt med sina kolleger i angränsande distrikt. Ambulanserna skickas ut av nödcentralen men fältchefen kan påverka utryckningsstyrkan, oftast genom att skicka förstärkningar. Till högriskuppdrag kan fältchefen och hans/hennes par alltså också själv åka ut. I Åbo är fältchefens bil i inte utrustad för patienttransport. Här bedöms det som viktigare att ledningsbilen kan åka från det ena uppdraget till det andra. Av ambulansuppdragen gäller tre fjärdedelar Åbo och några andra stadscentra en yta som är mindre än en procent av landskapet. Allt på skärm Fältledningsplatsen finns i T-sjukhusets nya del. Rummet är faktiskt inte större än att det inrymmer just ett datorbord och ett par stolar. Längs ena väggen har man pallat upp den stora skärmen för kartan. Men i rummet invid finns de koordinerar de icke-brådskande ambulanstransporterna och hit flyttar telefonrådgivningen för sjukvården. Intill finns också ingången till den blivande samjouren och akutmottagningen. Sjukvårdsdistriktet har övertagit kommunernas avtal med tio privata ambulansföretag som tillhandahåller 17 bilar. Ambulanserna i Nagu och Tövsala hade varit kommunala och dem övertog distriktet direkt, med personal och allt. Men från början av 2014 upphandlas de privata ambulanstjänsterna på nytt. Före det finns det en mängd praktiska saker att ordna överraskande många, säger Iirola. Redan en sådan sak som att förse ambulanserna med mediciner och förbandsmaterial. Det har ju hälsocentralerna skött tidigare. Nu måste det beslutas vem som skaffar medicinerna, hur man får dem till ambulanserna. Och mycket annat. Kostar mera? Hittills har pengarna för ambulansverksamheten kommit från många håll: kommunerna har gett en basfinansiering för beredskapen, Fpa har gett en ersättning per uppdrag och patient, och patienterna slutligen har betalat en självriskavgift. Ingen har riktigt vetat vad alltsammans kostar. Nu försöker man hålla verksamheten som förr det här första året så det åtminstone inte blir dyrare, säger Iirola. Av distriktets beslutsmaterial framgår att kostnaderna för ambulansverksamheten skenat iväg de senaste åren. I hela distriktet har kostnaderna stigit med 30 procent sedan 2008, i Åbo, Reso och Salo med 50 procent. Med ledning av det beräknas kostnaderna för verksamhet på den gamla nivån kosta 8,6 miljoner år 2014, och fullmäktige är redo att lägga på en miljon då för att minska på de lokala skillnaderna i servicenivå. Hur mycket som slutligen blir över för den förbättringen klarnar först med upphandlingens resultat. Hankalat termit Kaikista sairaanhoidon sanastoista akuuttisairaanhoitoa koskeva on ehkä hankalinta kääntää suomesta ruotsiksi koska Suomen terminologia ei vastaa Ruotsissa käytössä olevaa. Se johtuu osaksi siitä että organisaatioita on rakennettu eri tavalla eikä niissä ole aivan identtisiä funktioita ja ammattinimikkeitä. Lääkintäesimies: Suomessa käytössä medikalförman, mutta Ruotsissa missä ensihoito on jo aiemmin kokonaan sairaanhoidon vastuulla (eikä pelastuslaitoksen) lähinnä sjukvårdsledare. Kenttäjohtaja: Suomalaisen terveydenhoitoasetuksen mukaan fältchef, mutta Ruotsissa termi viittaa metsänhoidosta vastaavaan lääninhallituksen virkamieheen. Ruotsin vastaava siis sama sjukvårdsledare. Ensivaste: Asetuksen mukaan första insats, mutta esim Pohjanmaan pelastuslaitoksen mukaan första delvård. Ensihoito: Första vård, mikä Ruotsissa kattaa niin ammattilaisten kuin maallikkojen antaman ensiavun eli suurin piirtein sama kuin akutvård. Ensihoitolääketiede: Molemmissa maissa prehospital akutmedicin. Ensihoitaja: Suomessa förstavårdare, mutta Ruotsissa ambulanssjukvårdare En av displayerna i ledningsrummet visar ambulansernas tillgänglighet som en tabell som också inkluderar läkarhelikoptern FinnHEMS (tidigare Mediheli).

13 2013 Hospitaali 13 Ammattina kenttäjohtaja Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin syntyi uusi ammattinimike , kun Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ensihoidon kenttäjohtajat aloittivat työnsä. Kenttäjohtajat Mikko Virtanen ja Petri Salminen kertovat toimenkuvastaan. Yksi ympärivuorokautinen kenttäjohtajan rooli edellyttää viiden henkilön työpanosta. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen on rekrytoitu vuoden alusta viisi kenttäjohtajaa ja heille ensihoitajat työpareiksi. Operatiivisessa toiminnassa kenttäjohtajat työskentelevät ensihoidon ylilääkärin ja päivystävän ensihoitolääkärin alaisuudessa. Kenttäjohtajilla on kaksi päätehtävää: he valvovat ja johtavat koko sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelua T-sairaalan uudisosassa sijaitsevassa ensihoidon tilannekeskuksessa ja tarpeen mukaan he osallistuvat ensihoitotilanteiden johtamiseen ja potilaiden hoitoon myös sairaalan ulkopuolella. Saloon, Uuteenkaupunkiin ja Loimaalle kaavaillaan myös alueellisia kenttäjohtajia, mutta aikataulu näiden virkojen suhteen ei ole vielä selvillä. Mitä T-sairaalan tilannekeskuksessa tehdään? Tilannekeskuksessa päivystävä kenttäjohtaja seuraa koko ajan alueen tilannekuvaa. Hän siis johtaa ja valvoo ensihoitotehtäviin hälytettävien ambulanssien riittävyyttä vuorokauden kaikkina aikoina koko sairaanhoitopiirin alueella ja tekee yksiköiden siirtoja tarpeen mukaan. Kenttäjohtajalla on operatiivinen käskyvalta kaikkiin yksiköihin, oli kyseessä sitten pelastuslaitoksen tai yksityisen palveluntuottajan yksikkö. Alueen valmius pyritään pitämään sellaisena, ettei siihen tule ambulanssityhjiöitä. Toimistossa päivystävä henkilö pystyy myös hoitamaan monenlaisia tukitoimintoja, Petri Salminen sanoo. Juoksevia asioita toimistolla Ajojärjestelijät työskentelevät samoissa tiloissa kenttäjohtajan kanssa, joten heidän kanssaan pystytään selvittämään kiireettömiä ajoja. Lisäksi kenttäjohtaja tukee hätäkeskusta tai muita viranomaisia ensihoitoon liittyvissä asioissa, Mikko Virtanen kertoo. Kenttäjohtajat Petri Salminen (vas.) ja Mikko Virtanen voivat seurata tilannekeskuksesta koko alueen ensihoitotilannetta siihen tarkoitetun järjestelmän avulla. Takana olevasta isosta ruudusta näkee ambulanssien sijainnit. Olemme jakaneet vastuualueita tiimimme kesken. Toimistolla riittää paljon juoksevia asioita. Juuri nyt selvitellään esimerkiksi Virve-puhelinten (viranomaisradioverkko) kuuluvuuksia, joissa on katveita T-sairaalassa. Kenttäjohtajat kouluttavat myös talon omaa väkeä, muita ensihoitajia sekä järjestävät jälkipuintia ja henkistä huoltoa. Kaikilla kenttäjohtajilla ja kenttäjohtoyksikön ensihoitajilla on koulutusvalmiudet, Petri Salminen lisää. Kenttäjohtajat liikkuvassa yksikössä Liikkuvassa yksikössä eli ns. mobiiliyksikössä kenttäjohtajat osallistuvat kokeneina hoitotason ensihoitajina vaativimpien ensihoitotehtävien hoitoon eli ovat mukana tapahtumapaikalla. Turun mobiiliyksikkö ei kuljeta potilasta vaan menee tavallisten yksiköiden avuksi. Kenttäjohtajan mobiiliyksikkö on tarkoitettu vaativien hätätilapotilaiden hoitoon ja ambulanssissa on normaalia enemmän valmiuksia. Monipotilas- ja moniviranomaistehtävissä kenttäjohtaja toimii lääkinnällisen pelastustoimen johtajana. Hän ei saa kuitenkaan osallistua hoitotoimintaan kentällä siten, että kädet olisivat sidottuna, jotta hän pystyy johtamaan kokonaisuutta. Tehtäviin kuuluu myös valvoa annettavan hoidon laatua ja ohjeistaa ambulanssiyksiköitä tarpeen mukaan. Tavoitteenamme on muodostaa Suomen paras ensihoitokeskus. Meillä on uudet tilat, hyvä tiimi ja johdon tuki, joten siihen on kaikki edellytykset. Vastaavaa ensihoitokeskusta ja laajaa yhteispäivystystä ei ole muualla. Meille on nyt annettu tilaisuus kehittää uutta järjestelmää, josta potilas hyötyy mahdollisimman paljon. Yritämme olla kärsivällisiä siinä työssä, ja toivomme että muutkin olisivat, Mikko Virtanen ja Petri Salminen sanovat. Pitkän linjan konkareita Olen saanut juureni pelastuslaitokselta ja toiminut 15 vuotta ensihoidon parissa. Ennen pelastuslaitosta toimin yksityisellä palveluntarjoajalla. Tähän saakka olen aina ollut kenttätyössä, en koskaan sairaalan sisällä, Virtanen kertoo. Minulla on melkein samanlainen historia. Olen toiminut sekä pelastuslaitoksella että yksityisellä. Olen ollut sairaankuljettajana ja sairaanhoitajana sekä lääkintäesimiehenä, mistä virasta siirryin tänne, Salminen säestää. Koulutustaustakin on molemmilla samantyyppinen: Mikko Virtasella ensin lähihoitajan tutkinto, sitten ensihoitajan AMK-tutkinto, minkä jälkeen ensihoidon johtamisen erikoistumisopinnot ja Salmisella sairaanhoitajan AMK-tutkinto ensihoidon erikoistumisopinnoilla. Molemmilla on myös kokemusta simulaatiokouluttamisesta. Monella tiimistämme on juuret pelastuslaitoksella, mikä antaa hyvää kokemusta ja näkemystä miten kuvio toimii, mutta nyt kehitetään täysin uutta, Virtanen tiivistää. MULTASORMELLA ON ASIAA Puutarhurien talvipuuhat Tämä kirjoitus ajoittuu aikaan, jolloin kasvien kanssa ei paljoa pysty tekemään. Toki puita voisi jo nyt leikata. Maaliskuussa talvi alkaa hellittää otettaan ja työnteko on miellyttävämpää, aurinkokin alkaa ainakin päivisin helliä ulkotyöläistä. Kesällä moni pysähtyi ihailemaan kukkapenkkejä ja -laatikoita. Moni myös kysyi, mitä te puutarhurit talvisin oikein teette. Tosiasiassahan kesäisinkin suurin osa työstämme on siivousta. Ajatelkaapa paljonko roskisten tyhjennyskierrokselle tulee Tyksissä mittaa. Moottoritie jakaa alueen kahteen osaan, eikä talojen läpi kulkeminen roskapussien kanssa onnistu. Talvella työn painopiste on ihmisten turvallisuudessa, auraus ja sannoitus tietenkin pääasiat, mutta käsityötäkin on paljon, rappusia, ovien edustoja, parvekkeita jne. Talvella ns. työnjohto siirtyy korkeimpaan käteen, yläilmoistahan tuo kaunis valkoinen ongelmajäte satelee. Yleensä vielä usein väärään aikaan, ajattelee auramies. Ammattilaisen mielestä lumisateen pitäisi alkaa illalla ja loppua yöllä, jotta paikat saisi kuntoon ennen muitten työläisten töihin tuloa. Nyt on jo kolmas runsasluminen, pitkä ja kylmä talvi, Suomen osalta ilmastonmuutos taitaa olla toistaiseksi peruutettu. Vaikka lumi teettää paljon työtä ja kuluja, antaa se myös paljon hyvää. Puut muuttuvat lumipeitteisinä taideteoksiksi. Traktori on ollut tarpeellinen vehjas tämänkin talven lumilla. Puikoissa Pauli Piri. Myös valoisuuteen lumi vaikuttaa paljon, kaamosaikaa ei Etelä-Suomessa tänä vuonna juuri huomannut. Kasveille lumi on paras talviturkki. Kutsuin edellä lunta ongelmajätteeksi. Siksi se muodostuu täyteen rakennetussa kaupunkiympäristössä. Ei ole tilaa varastoida lunta ja antaa auringon keväällä sulattaa sen. Se on aurattava esim. parkkipaikoille, joista muutenkin on pulaa, ja ajettava kuorma-autoilla pois. Suolauksen seurauksena valkoisuuskin häviää ja kaikkialla on ruskeaa mömmöä. Lumestahan se liukkauskin tulee, ja sannoitussepeliä tarvitaan. Vaarallisimmillaan lumi on korkeuksissa. Joka vuosi Suomessa taitaa joku kuolla, kun jääksi muuttunut lumi putoaa alas katolta. Tyksissäkin näitä vaaranpaikkoja löytyy. Onneksi on taidettu selvitä peltivaurioilla. Kiitos arkkitehdin, henkilökunnan parkkitalon yläreunassa pari metriä katon alapuolella kiertää valkoinen peltikotelo. Se on pelkkä koriste, ilman mitään hyötytarkoitusta. Valitettavasti se kerää lunta, joka voi pudota joko moottoritielle tai parkkitalon sisäänmenoon. Työtilauskin tuon lumen poistamisesta tuli, vaan tekemättä jäi. Olisi pitänyt maata mahallaan katolla ja pudotella lapiolla lumi alas. Voitte uskoa, että yritämme parhaamme. Taannoin O-P kiitti blogissaan hyvästä sannoituksesta. Sekin kannustaa tekemään tuota joskus turhauttavaltakin tuntuvaa työtä. Pienenä vinkkinä voisi mainita korkokenkien olevan huonot talvijalkineet. Niitä näkyy ainakin Tyksissä melko usein, eikä kävely jäisellä pihalla ole ihan rennon näköistä. Kun pihaolosuhteet ovat hyvät, teemme kesällä tarvittaville moottorikäyttöisille laitteille ne huollot, jotka itse pystymme. Nautitaan talvesta, kun ei muutakaan voida. Terveisin Hannu

14 14 Hospitaali 2013 Sarvesta härkää Hyvin suunniteltu? Jari Lehdonkivi» KTN:n pääluottamusmies Monet odottavat pääsyä uuteen T2-rakennukseen. Pienoista epäilyä käytäväkeskusteluissa kuuluu, mitenkä se muutto sujuu. Hyvinhän se tietysti sujuu, jos on hyvin suunniteltu. Onko hyvin suunniteltu, sen näkee sitten. Päivämäärällä klo tuo rakennus luovutettiin sairaanhoitopiirille, samalla siirtyi myös mahdollisten vikatilanteiden hallinta Tyksin tekniikalle. Jos kaikki toimii hyvin, ei tule nurinoita. Vaan mitenkä jos jokin vesiliitos pettää tai moottori ylikuumenee. Paljon on antureita ja ilmaisimia, joiden avulla saadaan viasta tieto eteenpäin virka-aikana asiaan kuuluvalle työhuoneelle ja muulloin käyttöpäivystäjälle. Vaan kuinka hyvin oli perehdytetty missä on mikäkin laite, mikä on laitteen tehtävä ja mistä se pysäytetään, jos vaikka savut pääsevät karkuun laitteesta tai vettä valuu lattialle? Siinä mentiin joulun ja uuden vuoden pyhät toivoen ettei mitään satu. Joulupäivänä voi olla vaikea saada toimittajan asiantuntemusta paikalle, jos edes tietää toimittajaa. Niin, se perehdytys on ollut tutustumisen tasoa: tuolta tulee putki ja se menee tuonne. Yllärikoulutusta, ilmoitus työhuoneelle, puolen tunnin päästä on koulutus. Ne jotka ovat voineet jättää työnsä kesken, lähtevät kiireellä koulutukseen. Kohteessa on ollut toimittajan asentaja, joka ei ole ollut tietoinen, että hänen pitäisi kouluttaa. Kokeneet ja alansa tuntevat selviävät kyllä haasteista, mutta voisi niitä helpottaa. Ehkä vielä laatua tulee koulutukseenkin. Itse rakennushan on hieno, onko toimiva ja tilat kohdillaan, sen aika näyttää. Tosin otsikolla 2 km turhia hyllyjä on varustelupuolelta kuulunut huhuja suunnittelun ontumisesta: hyllyjä korkealla ja niihin sorjan neidon pitäisi nostaa painavia laatikoita. Ja ei tuo ole ainut outous jos kuuntelee mitä muuttajat puhuvat tutustuessaan uusiin tiloihinsa. Saisi varmasti aikaan hyvän kirjan: Älä tee näitä virheitä. Noin isoa rakennusta ei tehdä joka vuosikymmen. Sanat otetaan oppia ensi kerraksi sopivat huonosti. Vuoden vaihteessa saimme uuden arvausleikin, missä tilaaja luuraa. Osastonumerointi oli se minkä avulla ennen löydettiin perille. Esimerkki tilauksessa olevista tiedoista, kokeile löydätkö mihin pitäisi mennä! Kusko: TO5B osasto: YSIS (puhelinnumeron avulla kohde löytyi). Hienoa olisi kun tarvitsisi osata vain yhdet koodit ja kaikilla vieläpä samat. Tuolla meidän korkeimmalla rakennuksellakin on useampi nimitys. Virallisesti opasteissa on Rakennus 3 ja sen osat 1, 2 ja 3. Ulko-ovien yläpuolella on isot kyltit jotka osoittavat rakennuksen numeron ja oven kirjaimen. Puhekielessä: U-sairaala ja kerrosnumero, keskellä, kaupungin puolella vai lasten päädyssä. Kuten U-ruokasali on vain nimi, sehän ei ole U-sairaalassa vaan talousrakennuksessa, Rakennus 2, kerros 4. Nyt on uusissa kustannuspaikoissa rakennus 3 jaettu kirjaimilla osiin. Kaiken ehkä aikanaan oppii. Mutta lienee muutos jotakin maksanutkin, ainakin muunnostaulukoiden määrästä päätellen ja puheet tunneista kauanko on mennyt niiden tekemiseen, tietysti moni vääntänyt omansa, omiin tarkoituksiinsa. Päälle vielä ATK-ohjelmat jotka eivät taivu mihin vaan. Puheita olen myös kuullut väärään paikkaan menneistä lähetyksistä ja potilaista. Laitetaanko puhelinnumerot myös uusiksi, vaikkapa aakkosjärjestyksessä jaetaan, kyllähän nekin oppii. Olihan pääsääntöisesti osaston kanslian puhelinnumero valittu osaston numeron perusteella. Rakennus 3:n sisäilma on arka aihe, erilaisia muunnoksia ongelmista liikkuu puheissa ja yleisön kirjoituksissa. Kuten tuo asbestilöydös, TS:n sivuilta luin että on löydetty sisäilmasta asbestia, siitähän on otettu vasta näyte ja löydös oli ilmanvaihtokanavasta tehty pyyhkäisy, senkin pitoisuus oli pieni. Tämän ilmestyessä on toivottavasti totuus saatu selvitetyksi. Kuten synnärin sisäilma. Kyselin rakennusammattilaisilta sisäilmasta. Siellä on erittäin tehokkaat ilmanpuhdistimet ja ilman pitäisi olla puhtaampaa kuin missään normaaleissa tiloissa. Näytteet tukevat asiaa. Onko ilman kuivuus sitten syynä, mutta henkilökunta oireilee. On syy mikä tahansa, se pitää selvittää. TYKSin henkilökuntaneuvosto JÄRJESTÄÄ TEATTERI-ILLAN Liput: 10 U-kanttiinista kaksi lippua/työntekijä alkaen Turun Kaupunginteatteri klo 19. koko näytös varattu TYKS HENKILÖKUNTANEUVOSTO 35v täyttä toimintaa Liput 15 U-kanttiinista alkaen kaksi lippua/työntekijä HKN risteilytti Teksti Tyksin henkilökuntaneuvosto risteilytti sairaanhoitopiiriläisiä tammikuun perinteisellä piknikillä. 195 osallistujaa siirtyivät vanhasta kohti uutta. Menomatkalla kuultiin vanhalla Isabella-laivalla Luolamiehen pojan lyhennelmä näyttelijä Valtteri Roihan esittämänä, ja sairaanhoitopiirin johtaja O-P Lehtonen avasi erikoissairaanhoidon tulevaisuuden näkymiä. Paluu Turkuun tapahtui upouudella Gracealuksella. Ja taas kerran kaikilla oli niin mukavaa. kuva: Susanna Nurmi» Mirja Hovirinta JHL 114 JÄRJESTÄÄ Piknik- koulutusristeilyn Turku Maarianhamina Turku Lauantaina klo 8.45 Lippujen jako terminaalin toisessa kerroksessa kello 8.10 Paikkoja on varattu 90. Matkan hinta 15 /henk. Paluumatka Viking Gracella. Paluu Turkuun Sitovat ilmoittautumiset Päivi Huhtalalle paivi.huhtala@tyks.fi tai , Ilmoittautumisen yhteydessä kerro syntymävuotesi. Maksu matkasta suoritetaan vasta sen jälkeen, kun olet saanut vahvistuksen Päivi Huhtalalta, että mahdut matkalle mukaan. Matka tulee olla maksettuna mennessä; Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän henkilökunta JHL ry 114 tilille FI > maksutositteessa tulee näkyä lähtijän nimi. Matkaan sisältyy: Menomatkalla meriaamiainen, kokouskahvi ja hedelmät sekä paluumatkalla buffet-päivällinen.

15 Helmikuu Liikunnallinen jaosto kokoontuu ma 18.2., klo Kupittaan urheiluhallissa. Soudetaan, juostaan tai ollaan salilla. Kauniin sään yllättäessä voidaan verestää luistelutaitoja Kupittaan luistelumadolla. Tarvittaessa tarkista ohjelma ennakkoon Riitalta, p tai Lukupiiri kokoontuu ke klo 13 kahvila Elvinan kabinetissa, Yliopistonkatu 15. Tätä tapaamista varten luettavaa kirjaa voi tiedustella Maija-Liisa Harjulta, Maaliskuu Hengellinen piiri kokoontuu ti ja klo Tyksin A-pääsisäänkäynnin luona olevassa Hiljaisessa huoneessa. Jatkamme Raamattuun perehtymistä luettavan raamatunkohdan pohjalta. Hengellinen piiri kokoontuu maaliskuussa myös Käden taitojen jaosto kokoontuu ti 5.3. klo 13 Tiedustelut ohjelmasta ja tapaamispaikasta Tuija Taipale, p Liikunnallinen jaosto kokoontuu ja klo Kupittaan urheiluhallissa soutamaan tai salille. Kauniilla säällä varaudutaan ulkoliikuntaan. Tutustuminen T2-sairaalaan pe klo 13 on Tyksin senioreilla mahdollisuus päästä tutustumaan T2- sairaalaan. Tilaisuuteen on ilmoittauduttava viimeistään ma sihteeri Taru Luukkala-Viitaselle, tai p Tapaaminen on T1-sairaalan aulassa kahvion vieressä. Hämeentie 11. Lukupiiri kokoontuu ke klo 13 kahvila Elvinan kabinetissa, Yliopistonkatu 15. Taidekappelissa hartaus ti klo 12 Hiljaisella viikolla kokoonnutaan Hirvensalon Taidekappelissa pidettävään hartaustilaisuuteen, jossa puhuu rovasti Marja-Leena Meller-Mattila. Seiskarinkatu 35, Turku YHTEISTYÖ MPK:N KANSSA Lounais-Suomen maanpuolustuspiiri järjestää koulutusta kansalaisten arjen turvallisuuden parantamiseksi. Siihen liittyy Uudenkaupungin koululaisten, opettajien ja muiden tahojen suunniteltu ensiapukoulutus. Tähän kuuluu taitojen testaus viikon ajan alkaen Sen arviointiin haluaa MPK meiltä ensiaputaidon omaavia senioreita. Yhdistyksemme osalta hallitus nimesi tapahtuman yhteyshenkilöksi Ritva Mäkelä-Lammin. Asiasta kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä Ritvaan mahdollisimman pian ja viimeistään helmikuun loppuun mennessä sähköpostilla gmail.com tai p Leo Mikkola puheenjohtaja puh Taru Luukkala-Viitanen sihteeri puh Uusia viran- ja toimenhaltijoita TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Asiantuntijapalvelut Jaatinen Nina, fysioterapeutti Salo Salla, psykologi Utriainen Katja, psykologi Medisiininen toimialue Haltia Maria, sairaanhoitaja Heino Sanni, sairaanhoitaja Luostarinen Emmiliina, sairaanhoitaja Pakarinen Marika, erikoistuva lääkäri Rintala Maarit, sairaanhoitaja Naisteklinikka Paatero-Hanni Noora, erikoistuva lääkäri Pelander Mira, sairaanhoitaja, varahenkilö Tammi Laura, lähihoitaja Ulen Riitta, toimistosihteeri Neuron toimialue Huovinen Eeva-Liisa, sairaanhoitaja Lehti Antti, sairaanhoitaja Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit Bujupi Mia, sairaanhoitaja Eskola Satu, sairaanhoitaja/kuulontutkija Hietanen Sanna, sairaanhoitaja, varahenkilö Salonen Katja, osastonsihteeri Ylösmäki Eveliina, sairaanhoitaja Totek-palvelualue Böckerman Merituuli, sairaanhoitaja Ervast Minna, kliinisen hoitotyön asiantuntija Glad Jani, sairaanhoitaja Grönlund Juha, erikoislääkäri Haveri Tarja-Leena, sairaanhoitaja Jumisko Nina, sairaanhoitaja Korpela Juho, sairaanhoitaja Laine Jenny, sairaanhoitaja Laine Sara, sairaanhoitaja Lehtonen Susanna, sairaanhoitaja Leini Jenni, sairaanhoitaja, varahenkilö Liukkonen Janne, sairaanhoitaja, varahenkilö Nummi Satu, sairaanhoitaja Poskiparta Jenni, sairaanhoitaja Sairanen Heidi, sairaanhoitaja Sirkiä Tuula, apulaisosastonhoitaja Tikka Henna, sairaanhoitaja Timsina Upendra, lääkintävahtimestari Tules-toimialue Halkivaha Minna, sairaanhoitaja Handolin Johanna, sairaanhoitaja, varahenkilö.1.1. Jumisko Nina, sairaanhoitaja Lauas Elina, osastonhoitaja Pehkonen Heidi, sairaanhoitaja Päivärinta Kirsi, sairaanhoitaja Ridanpää Maiju, sairaanhoitaja Taponen Laura, sairaanhoitaja TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALA Sisätaudit Kari Liisa, apulaisylilääkäri HUOLLON PALVELUIDEN TULOSALUE Kuljetukset ja ulkotyöt Nurminen Janne, huoltomies PSYKIATRIAN TULOSALUE Aikuispsykiatrian tulosyksikkö Ahorinta Mervi, sairaanhoitaja Ekström Björn, sairaanhoitaja Honkala Milla, sairaanhoitaja Hietala Jarmo, ylilääkäri sivuv Niemi Minski, sairaanhoitaja Saari Eija, sairaanhoitaja Simola Matti, ylilääkäri Lastenpsykiatrian tulosyksikkö Aso-Laiho Susanne, sairaanhoitaja Haapala Anna-Maija, sairaanhoitaja Kapanen Noora, sairaanhoitaja Pihlstedt Tiina, osastonsihteeri Virusmäki Tuomas, toimintaterapeutti Nuorisopsykiatrian tulosyksikkö Aaltonen Tanja, psykologi Hovi Karoliina, sairaanhoitaja Huovinen Anne, osastonsihteeri Kontto Tiina, psykologi Lankinen Anu, psykologi Nordberg Kaisa, sairaanhoitaja Pyökäri Nina, erikoistuva lääkäri Salonen Antti, sairaanhoitaja Ylönen Minttumaria, psykologi ENSIHOIDON JA PÄIVYSTYKSEN LIIKELAITOS Eeva Kimmo, sairaanhoitaja Hirvioja Jouni, lääkäri Kakko Ari, sairaanhoitaja Juha Mäkisen muotokuvan paljastusjuhla Teksti ja kuva» Markku Näveri Tyksin naistenklinikan ylilääkärin, synnytysja naistentautiopin professori Juha Mäkisen viime joulukuisen 60-vuotispäivän kunniaksi hänet ikuistettiin muotokuvaan, jonka on maalannut taiteilija Jarkko Roth. Muotokuvan paljastusjuhla oli 14. joulukuuta. Juhlapuheissa Juha Mäkistä luonnehdittiin käytännönläheiseksi, toimeen tarttuvaksi ja uusille ajatuksille avoimeksi henkilöksi, joka osaa organisoimistaidon sekä työssä että sen ulkopuolella. Tämä on heijastunut hänen toimintaansa niin kliinikkona, tutkijana kuin opettajana. Gynekologinen kirurgia eri muodoissaan on aina ollut lähellä Mäkisen sydäntä. Hän teki Suomen ensimmäisen kohdunpoistoleikkauksen tähystystekniikalla vuonna 1992, ja häntä voidaankin pitää yhtenä uranuurtajana maassamme laparoskooppisen gynekologisen kirurgian käyttöönotossa, opetuksessa ja hoitotulosten seurannassa. Muotokuvan äärellä Juha ja Marjatta Mäkinen sekä airuet Anne Murtojärvi (vas.) ja Carita Edgren. Tieteellisessä työssään hän on keskittynyt pääosin gynekologiseen kirurgiaan. Myös opettamisen Mäkinen on kokenut omakseen. Aloittaessaan apulaisopettajana 1988 hän integroi kandidaattiopetukseen varsin pidetyn terveyskeskusjakson, josta hän on huolehtinut jo yli 20 vuoden ajan. Perinteisen opetuksen lisäksi Juha Mäkinen on kiinnostunut myös uusien opetusmuotojen kehittämisestä ja ollut jäsenenä verkko- ja etäopetuksen toimikunnassa yli 10 vuotta. Vapaa-aikanaan Mäkinen mm. hiihtää, soittelee kitaraa ja pelaa golfia. Muotokuvan luovutti Turun yliopiston lääketieteelliselle tiedekunnalle ylilääkäri Seija Grénman, ja sen otti vastaan tiedekunnan dekaani Tapani Rönnemaa. Tyksin tervehdyksen tilaisuuteen toi johtajaylilääkäri Turkka Tunturi. Naistenklinikan kuoro vastasi juhlan taiteellisesta annista helkytellen juhlakalun mieleisiä lauluja Hospitaali 15 Kolunen Aino, lähihoitaja Liimatainen Toni, sairaanhoitaja Marttila Aaron, sairaanhoitaja Nieminen Tomi, kenttäjohtaja Nikunoja Laura-Maria, lähihoitaja Perttuli Petra, lähihoitaja Ristimäki Teijo, kenttäjohtaja Päivärinta Olli-Pekka, lähihoitaja Saarinen Susanna, sairaanhoitaja Salminen Petri, kenttäjohtaja Siljanto Markus, sairaanhoitaja Stenman Sami, sairaanhoitaja Uurasmaa Jani, lähihoitaja Vaitiniemi Jussi, kenttäjohtaja Virtanen Mikko, kenttäjohtaja TYKS-SAPA-LIIKELAITOS Kliinisen neurofysiologian palvelualue Puhakka Antti, erikoislääkäri Tykslab Heinonen Heli, erikoissuunnittelija Joukas Hannele, osastonhoitaja Karila Jenni, laboratoriohoitaja Niemelä Seija, laboratoriohoitaja Paukamainen Minka, laboratoriohoitaja Åkerblom Elina, laboratoriohoitaja Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus Hammar Anna-Maija, apulaisosastonhoitaja Korin Heidi, kliinisen hoitotyön asiantuntija Laiho Riitta, osastonhoitaja Lähteenmäki Kirsi, apulaisosastonhoitaja Paasio Merja, osastonhoitaja Pekanheimo Susanna, erikoislääkäri Simolin Anne, apulaisosastonhoitaja Varsinais-Suomen lääkehuolto Pesola Ulla, johtava farmaseutti VSSHP:N HALLINTOKESKUS Hallintotoimisto Öhman Aino, kielenkääntäjä Henkilöstötoimisto Kellosalo Jutta, toimistosihteeri Perusterveydenhuolto Kosklin Ritva, ylihoitaja Työterveyshuolto Suomala Tiina, työterveyspsykologi Väitelleitä 18. tammikuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Teppo Stenholmin väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Kaksoisfotoniviritteiseen fluoresenssiin perustuva menetelmä metisilliinille resistentin Staphylococcus aureuksen seulonnassa. Stenholm toimii erikoistuvana lääkärinä Tyksin Medisiinisellä toimialueella. Väitös kuuluu sisätautiopin alaan. 25. tammikuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Hanna Vihervaaran väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Endoskooppiset sappitietoimenpiteet: tutkimuksia kanyloinnista ja protetisoinnista. Vihervaara toimii osastonlääkärinä Salon aluesairaalassa. Väitös kuuluu kirurgian alaan. JHL:n yhdistys 114:n jäsen, oletko menossa Turun Kädentaitomessuille / Taide- ja Antiikkimessuille Turun messukeskukseen Samalla pääsylipulla pääset molempiin, kun ilmoitat nimesi/messut tekstiviestillä tai marja-leena.veijola@ elisanet.fi mennessä, niin yhdistys maksaa pääsymaksusi. Sisäänpääsy messuille onnistuu Turun Messukeskuksen oikeanpuoleisen kassan kautta omalla nimelläsi.

16 16 Hospitaali 2013 Kaarinan lastenpsykiatrian poliklinikka kodinomaisissa tiloissa Kaarinan lastenpsykiatrian poliklinikan työryhmä: Takarivi vasemmalta: sh Heini Wetterstein, psykologi Terhi Punna, sh Hanna Sirkiä (ma. sijainen), erikoislääkäri Laura Kortekangas (80 % työaika), osastonsihteeri Tiina Pihlstedt, osastonhoitaja Jukka Kauhala ja apulaisosastonhoitaja Minna Näreharju (1 pv/vko). Eturivi vasemmalta: Toimintaterapeutti Krista Rokka (1 pv/vko) ja sh Pirjo Lehtinen. Kuvasta puuttuvat apulaisylilääkäri Anne-Elina Auranen (osaaikainen) sekä erikoistuva lääkäri Jonna Maunu (2 pv/vko). Teksti ja kuvat» Marjo Peltoniemi Työskentely-ympäristö on erilainen kuin perustoimistoissa; kliininen kylmyys puuttuu ja tilalla on oma rauha. Kun sade ropisee kattoon, tunnelma on suorastaan mökkimäinen. Jokainen on myös saanut sisustaa oman työhuoneensa persoonallisen viihtyisiksi, Kaarinan lastenpsykiatrian poliklinikan väki kertoo. Marraskuun lopussa 2011 Kaarinan lastenpsykiatrian poliklinikka muutti nuorisopsykiatrian kanssa yhteisistä toimistotiloista Oskarinaukiolta omakotitalomaiseen kiinteistöön Sekkikadulle, kun vanhat tilat kävivät ahtaiksi työryhmien henkilökuntamäärän kasvettua. Poliklinikalla järjestettiin avoimet ovet -tapahtuma, jossa oli ideana esitellä tiimiä, tiloja ja toimintaa. Vieraiksi oli kutsuttu yhteistyökumppaneita esimerkiksi neuvolasta, päivähoidosta, koulusta, sosiaalitoimesta sekä naapurustoa. Tavoitteena on, että olisimme helposti lähestyttävä hoitotaho erikoissairaanhoitoa tarvitseville lapsille ja heidän perheilleen. Meihin voi ottaa yhteyttä ja konsultoida lapsen asiasta myös ilman, että lapsesta tulee välttämättä asiakkaamme. Klinikkalaiset haluavat lisätä tietoisuutta toiminnastaan mielellään muillakin VSSHP:n erikoisaloilla. Jos esimerkiksi vanhempi on sairas, voi olla tarpeen miettiä, tarvitseeko lapsi erityistukea. Mökkimäinen miljöö Noin 200-neliöisen rakennuksen alakerrassa on kolme työhuonetta, sihteerin toimisto, toimintaterapiatila, odotusaula sekä keittiö ja yläkerrassa neljän ihmisen työhuoneet. Henkilökunta kertoo viihtyvänsä viehättävässä miljöössä hyvin, joskin ongelmiakin on ollut muun muassa juomakelvottoman veden, talossa vilistävien hiirien ja pihan talvihiekoituksen kanssa. Pienistä hankaluuksista on kuitenkin selvitty eikä vähiten positiivisen yhteishengen avulla. Lapset ja lasten vanhemmat ovat kokeneet palautteen mukaan uudet tilat kodikkaiksi. Ainoastaan perille löytäminen ensivisiitillä voi olla vaikeaa. VSSHP:n omistama talo sijaitsee omakotitaloalueella, vaikkakin keskeisellä paikalla lähellä Kaarinan keskustaa. Ratkaisu on kuitenkin näillä näkymin väliaikainen, sillä tulevaisuudessa on tavoitteena, että lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatrian poliklinikat voisivat jälleen toimia saman katon alla, kunhan soveltuvat tilat löydetään. Apua 0 12-vuotiaille lapsille Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueeseen kuuluva Kaarinan lastenpsykiatrian poliklinikka tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja 0 12-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen Kaarinan alueella. Tutkimusjakson jälkeen potilaille suunnitellaan yksilöllisesti tarvittavat hoito- ja tukimuodot. Poliklinikka perustettiin vuonna Alusta saakka mukana ollut sairaanhoitaja Pirjo Lehtinen kertoo työryhmän olleen silloin kolmehenkinen. Nykyisin tiimiin kuuluu kymmenkunta ammattilaista. Poliklinikalle tullaan lääkärin lähetteellä. Lähetteiden syitä ovat esimerkiksi lasten käytöshäiriöt, levottomuus, tarkkaavaisuusongelmat, aggressiivisuus, pakkooireet, puhumattomuus, pelkotilat sekä ahdistuneisuus. Poliklinikalla hoidetaan myös muun muassa traumapohjaista oireilua, masennusta, jota voi yllättäen esiintyä jopa vauvallakin, vaikeita psyykkisiä kehityshäiriöitä, psykoottisuutta ja itsetuhoisuutta sekä vaikeita perhetilanteita, joihin liittyy lapsen psyykkistä oireilua. Erikoissairaanhoidossa keskitytään vaikeisiin tilanteisiin ja apua pyritään tarjoamaan mahdollisimman nopeasti. Akuutit, sairaalahoitoa vaativat tilanteet pyritään hoitamaan lastenpsykiatrian osastolla. Yleisimmin lasten asioista huolestutaan juuri ennen koulun aloittamista tai koulun ensiluokilla. 1 3-vuotiaita näkyy meillä aika vähän, mihin liittyen toivoisimmekin erityistä tarkkanäköisyyttä ja yhteistyötä kanssamme tarvittaessa esimerkiksi neuvolahenkilökunnan kanssa, erikoislääkäri Laura Kortekangas toteaa. Omassa työssämme pyrimme aina huomioimaan koko perheen kaikkine jäsenineen. Ajoittain käykin niin että suurin huoli syntyy potilaaksi tulleen lapsen sisaruksesta tai vanhemmasta, jolloin pyrimme auttamaan myös häntä, Kortekangas jatkaa. Perhe-, verkosto- ja yksilötason työskentelyä Hoidossa huomioidaan perhe, otetaan mukaan verkostot kuten päiväkoti, koulu ja tarkastellaan myös lasta yksilönä. Hoitojaksot voivat kestää puolesta vuodesta vuosiin. Työ on pitkäjänteistä; nopeita muutoksia tapahtuu harvoin. Usein näkyvin muutos on, että kaaoksessa oleviin asioihin voidaan löytää ymmärrys. Tämän jälkeen on mahdollista alkaa selkiyttää tilannetta yhdessä perheen kanssa, Laura Kortekangas ja psykologi Terhi Punna kertovat. Meille tulevilla lapsilla on vaikeistakin ongelmista huolimatta myös voimavaroja ja toimivaakin puolta, toteaa Punna. Perheet ovat hyvin erilaisia, joten kahta samanlaista päivää työssä ei ole. On hienoa työskennellä osana innostunutta työryhmää, jonka jäsenet tuovat erilaisia näkökulmia asioihin, hän jatkaa. Vaikeat tilanteet voivat, ja niiden kuuluukin, herättää Kortekankaan mukaan tunteita erilaisista työntekijän taustoistakin riippuen. Ammattilaisen tulee olla tietoinen tunteistaan ja osata käyttää niitä asiakkaan edun nimissä. Omat rajat on tärkeä pitää. Työntekijät saavat myös työnohjausta. Perheterapiaa toteutetaan yksin tai parityönä. Työntekijät järjestävät paljon myös kotikäyntejä ja hoitoverkkotapaamisia esim. sosiaalitoimen, koulun ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Jos lapsen vanhemmalla on psykiatrinen kontakti, voidaan tehdä yhteistyötä vanhempaa hoitavan tahon kanssa. Lääkkeitä käytetään osana hoitoa joskus myös lapsilla. Poliklinikalla tehdään myös toimintaterapia-arvioita ja toteutetaan kuntouttavia jaksoja. Yhteistyötä tehdään lisäksi lastenpsykiatrian tulosyksikön erityistyöryhmien kuten pikkulapsipsykiatrian ja lastenneuropsykiatrian kanssa.