TUTKIMUKSET AINEISTON KASITTELY TUTKIMUSKOHTEET

Transkriptio

1

2 OKME/P. Rantanen, U. Vihreapuu/KET TUTKIMUSRAPORTTI 2 (12) 020/ /UMV, PCR/1988 GEOLOGISET KENTTATYOT VARKAUDEN LENTOALUEELLA 1987, NICU TUTKIMUKSET AINEISTON KASITTELY TUTKIMUSKOHTEET YHTEENVETO Karjasaari Kollinjoki Hopeavuori Jarvikyla Kolmisoppi Tuhkakankaat Kuokkala Mulantaus Hayrila Mustikkamaki Katisenlahti Palviainen Kuvansi Lintulanniemi Salosuo Timola Osmajoki 1 II1 Aluslammit 1 II Kotkatlahti Murkinavuori Aittosuo Tervahaudankangas Sydanmaa Ierikansalmi LIITTEET 1 Aeromagneettinen kartta, tutkimuskohderajauksia 1 :

3 OKME/P. Rantanen, U. Vihreapuu/KET TUTKIMUSRAPORTTI 3 (12) 020/ /UMV, PCR/ YLEISTA 2 TUTKIMUKSET Varkauden lentoalueella jatkettiin geologisia kenttätutkimuksia vuoden 1987 aikana Haukiveden länsipuolella, karttalehtien alueilla. Alueella työskentelivät kartoittajina kesäapulaiset Patrik Rantanen (RJ) ja Jyrki Liimatainen. Lohkareetsintää teki Eino Ruottinen. Tutkimuksia johti FM Jorma Eeronheimo. Matalalentotulosten ja aiempien geologisten havaintojen perusteella valituissa kohteissa tehtiin kallioperakartoitusta ja lohkareetsintää. Työn tarkoituksena oli selvittää kohteiden malminetsinnällista merkitystä. Kartoitus tehtiin 1 : mittakaavassa. Tavoitteena oli havainnoida kaikki alueella olevat paljastumat. Samalla tehtiin havainnot GB:ista ja sitä mafisemrnista lohkareista. Kartoitushavaintoja tehtiin kaikkiaan 234 ja lohkarehavaintoja AINEISTON KASITTELY Kartoitushavainnoista on piirretty 1 : mittakaavassa paljastuma, tektoniset ja kivilajielementit. Kartoitusnäytteistä analysoitiin 7, joista on tehtavana myös Niohjelman mäaritykset. Lohkareista analysoitiin 35 näytettä. Analyysitulokset ja niitä koskevat näytetiedot on taltioitu LOHPALtiedostoon. Niohjelman osalta näytteet ovat käsittelyvaiheessa. 4.1 Karjasaaret A 4.2 Kollinjoki A Maasto on vaikeakulkuista ja tiheää lehtometsää. Ei paljastumia, lohkareistossa on runsaasti TR:ja, eriasteisia KGNmigmatiitteja sekä SVGN:ja. Ei syytä jatkotoimiin. Revidointikartoitusta ja lohkareetsintää hyvin johtavan vyöhykkeen kupeessa. Rakenteellisesti tämä vyöhyke kuvastaa NNWSSEsuuntaista antiformirakennetta suuren paikallisen antiformin wkyljellä.

4 OKME/P. Rantanen, U. Vihreäpuu/KET TUTKIMUSRAPORTTI 4 (12) 020/ /UMV, PCR/1988 Kollinjoen lohkareaiheen lohkareita tavataan n. 300 m leveana ja 1 km pitkana viuhkana. Karkilohkareet ovat Kukkoluodon niityllä, joten lohkareviuhka menee kokonaisuudessaan tarkistusalueen anomalioiden ohi, sijoittuen hyvin johtavan SVGNKGNvyöhykkeen Ekylkeen. Viuhkassa on MPRD:a, MOLPYR > MPYR:a ja PYGB:a (L245 EER/1987, RA1 PYGB). Lisäksi havaittiin muutamia malmiluokan lohkareita, joissa on runsaasti FEK + CUK, välimassa muodostuu AFsälöista (L238 EER/1987). Ylivoimaisesti runsaammin esiintyvän kivilajin muodostaa MOLPYR, jossa on joko tasaisena FEKpirotetta tai karkeampia laiskaremaisia FEKrakeita. MO5PYR:ien 'suskis' vaihtelee x 10 SIyksikön välillä. MPRD:ieg vastaavasti alle ja MPYR:in alle 500 x 10 SIyksikköä. Lohkareiden perusteella muodostuma on differentoitunut ja suhteellisen laajaalainen. Lohkareviuhkasta analysoitiin kaikkiaan 12 näytettä, joista saatujen tulosten perusteella lohkareet eivät ole Nikriittisi!. Korkein Nipitoisuus oli 0,82 %, Cu 0,09 % ja SF = 1,12 %. Kartoitushavaintojen perusteella NNWSSE suuntainen johdevyöhyke seka tarkistusalueen anomaliat ovat SVGN:in aiheuttamia. SVGN:ssa on kerrosmyötaista FEK (FEM) + SK pirotetta seka komformeja GRFKGNvalikerroksia. 4.3 Hopeavuori A, C Anomalia jäi selvittamattä. Alueen kalliopera on paksun ablaatomoreenin peittämä. Anomalian SEpuolelta on yksi lohkarehavainto PLpitoisesta HBL:sta, jossa satunnaisia FEK rakeita (L117JTL/1987). HBL:in "suskis" n. 800 x 10~ S1. Ei aihetta jatkotoimenpiteisiin. 4.4 Jarvikyla B r Tarkistusalueen magneettinen häiriö on pienialainen pullistuma muutoin hyvin johtavassa SVGNjaksossa (vrt. magneettinen ja sähköinen anomaliakartta). Anomalian aiheuttaja ei ainakaan selity alueelta tavattujen emaksisten kivilajien perusteel a, 4 sillä näitten suskis jaa yleisesti alle 50 x 10 SI. Alueen kalliopera koostuu miltei yksinomaan raitaisesta SVGN:sta, jonka yhteydessä esiintyy pienialaisia SVGBosueita (385JTL/323487). Nama GB:t ovat kiisuttomia. Lohkareiden perusteella SVGN:in reunaosiin liittyy pienialaisia emaksisia pahkoja, jotka makroskooppisen tarkastelun pohjalta olisi jaoteltavissa kahteen eri ryhmään: a) vihreää ja b) mustaa amfibolia

5 OKME/P. Rantanen, U. Vihreapuu/KET TUTKIMUSRAPORTTI 5 (12) 020/ /UMV, PCR/ Kolmisoppi B sisältävät GBHBL:it. Vihreaa AF:a sisaltavat GB:t ja HBL:t ovat FEK + CUK pitoisia. Jarvikylan lohkareiden (L EERl1987) lähtökohta näyttäisi olevan Päivärinteen tilan välitön ympäristö erityisesti tilan Npuoleinen avoalue. Anomaliaalue on huuhtoutuneen ablaatiomoreenin peittämää kangasmaastoa. Paljastumia on niukasti. 132PCR/1987 on GRApitoinen SVGN. SVGN on luultavasti myös anomalian aiheuttaja. Ei kiinnostavia lohkareita. Ei aihetta jatkotutkimuksiin. A 4.6 Tuhkakankaat B Maastoltaan edellisen kaltainen. Ainoa paljastuma on anomalian SEpuolella, osin SVpitoinen KGN. Alueelta tavatut lohkareet näyttäisivät olevan peraisin kauempaa NWpuoliselta anomalialta. Anomalian aiheuttaja tuntematon, jatkotutkimukset vaikuttavat kuitenkin tarpeettomilta. 4.7 Kuokkala B 4.8 Mulantaus B Heikkotasoinen anomalia paljastumattomalla ablaatiomoreenialueella. SEpuoliselta alueelta tavatut lohkareet viittaisivat kuitenkin pieneen emaksiseen muodostumaan, jonka ultraemaksisin osa olisi HBL MPYR. Lohkareiden koostumus vaihtelee BTSVGB:ista (L17PCR; L1434JTL; L2545; 25762EER/1987). PYpitoisten gabrojen (L256, 263EER) kautta HBL:hin (L2523; 264EER). Osa lohkareista on koostumuksellisesti varsin lähellä MPYR:ja (L252, 256, 263 ja 264EER), joiden "suskik~et" ovat vastaavasti 250, 250, 1100 ja 2000 x 10 SI. MPYR, L18PCR/1987, on anomaliaalueen ulkopuolella ja lienee peräisin NWSEsuuntaisen anomaliajakson alueelta. Koska alueelta ei tavattu kiisuuntuneita tai muutoin Nikriittisia lohkareita, jatkotutkimukset vaikuttavat tarpeettomilta. Pieni anomalia on huonosti paljastuneella rantaalueella. Ainoa paljastuma on tarkistusalueen E puolella, TRGN:ä. Lohkareetsintä oli tuloksetonta kivettömällä vesijattömaalla. Aeromagneettisen kartan perusteella anomalia voisi johtua Kolmisopen alueelta Esuuntaan jatkuvasta katkonaisesta SVGNvyöhykkeestä. Ei aihetta jatkotutkimuksiin.

6 OKME/P. Rantanen, U. Vihreapuu/KET TUTKIMUSRAPORTTI 6 (12) 020/ /UMV, PCR/ Hayrilä B Anomaliaalue on paijastumattomalla suoalueella. Alueella suoritetettiin tulokseton revidointikartoitus seka lohkareetsintä. Alueen SEpSass3 kallioperä koostuu heikosti suuntautuneesta TR:sta ja KVDR:sta. Tarkistusalueen ulkopuolelta löytyi pari pyöristynyttä MOLPYRlohkaretta. Lohkareet ovat kiisuttomia mu5ta vahvasti magnetoituneita, suskis n x 10 SI (L138JTL/1987). Laajennetuista etsinnöista huolimatta lohkareille ei löytynyt seuralaisia. Ei aihetta jatkotutkimuksiin Mustikkamaki B, D 4.11 Katisenlahti C, D 4.12 Palviainen D Mustikkamaki I:n tarkistusalue sijaitsee kaatopaikkaalueella. Anomalia lienee kaatopaikalla lojuvan romun aiheuttama. Mustikkamaki II tarkistusalueelta ei löytynyt paljastumia. Lohkareistossa on runsaasti SVGN ja AFBlohkareita, joissa on satunnaisia FEKrakeita seka epatasainen FEMpirote. Alueen heikkotasoinen anomalia selittynee edellä mainituilla kivilajeilla. Tutkimusalue on edellisen toistoa. Kaikki alueelta tehdyt lohkarehavainnot sijoittuvat anomalian SEpuolelle selvittämättä kuitenkaan sen aiheuttajaa. Lohkareista mainittakoon L16PCR, lähes kiisuton, lievästi amfibolisoitunut NO seka L134JTL ruostetaplainen MOLPYR, jossa on porfyroblastisten SVkiteiden sulkeumina FEM. Ainoastaan M0LPYR:in "suskis' vastaa anomalian tasoa, n x ~o~si. Alueen tarkempi selvitys vaatisi moreenigeokemiaa. Anomalia sijaitsee suurimmaksi osaksi vanhalla soistuneella jarvipohjalla. Alue on paljastumatonta ja lohkareköyhaa. Tarkistusalueelta tavattiin harvakseltaan emaksisia kivilajeja lohkareina. L15PCR/1987 on kookas ja paikalleen hajonnut BTSVGB, jossa on epatasainen FEK ja SKPR. Satunnainen GRApitoisuus antaa olettaa GB:n olevan hybridimaista alkuperää. Mahdolliset jatkotutkimukset: geokemia Kuvans'i D Kallioperäkartoitus ja lohkareetsintä ei tuonut selvyyttä anomalian aiheuttajasta. Alueen kalliopera paikoin SVpitoista KGN:a (391392JTL/1987).

7 OKME/P. Rantanen, U. VihreäpuuIKET TUTKIMUSRAPORTTI 7 (12) /UMV, PCRl Lintulanniemi D Anomaliaalueelta on uutena havaintona n. 50 m pitkä, vallitsevan liuskeisuuden suuntainen hetorogeeninen ja suuntautunut BRMGT. Erikoisuutena tassa vyöhykkeessä on GB:mainen aines, joka näyttäisi breksioivan vanhempaa HBL:ia. HBLmurskaleet ovat kulmikkaita ja pienialaisia n. 30 x 15 cm ja yleensä suuntautuneet pituusakselinsa mukaan. YmpYröivB GBaines voisi myös olla jonkinasteisen assimilaation tai mobilisaation tulosta. Kivilajit ovat kiisuttomia ja runsaasti biotiittiutuneita (127PCRl1987 ja JTL11987). BRMGT:ia leikkaa terävästi nuoremoi GRaines. BRMGT:in jatkuvuus liuskeisuuden suunnassa on hyvin epäsäännöllinen ja pirstoutunut. Lohkareistossa ei tavattu murskaleista poikkeavia emäksisia kivilajeja. Anomalia ei selity BRMGT:lla vaan on luultavasti ympäröivän FEMpitoisen GR GRDR: in aiheuttama Salosuo B Salosuon tarkistusalueella suoritettiin revidointikartoitusta ja tarkkaa lohkareetsintää. Kartoitusja lohkarehavaintojen perusteella alueeseen liittyy kapea, katkeileva tai yhtenäisempi emäksinen muodostuma. Kivilajit vaihtelevat HBL:sta SVGB:oon (MGB) ja ne sisältävät satunnaisia FE 4 + CUK rakeita. Kivilajien "suskis" (> 30 x 10 SI), ei riita anomalian aiheuttajaksi. Muodostuman Wpuoli on BRMGTrakenteinen (vrt. hav. 1, 13 ja 14PCRl1987 sekä L204EERl1987). Kivilajeja luonnehtii voimakas deformaatio ja uudelleenkiteytyminen, mutta yleistä on silti plagioklaasikiteiden porfyyrien asu (1PCRl1987). Tämän ja muidenkin havaintojen valossa on todennäköistä että edellä mainittu emäksinen muodostuma olisi jatketta tai läheistä sukua Osmajoen tarkastusalueelta tavatulle PLPFT:lle (38PCRl1987). Jonkin asteista kumuloitumista on tapahtunut tassa alkuperältään ehkä subvulkaanisessa kiviaineksessa, sillä 1PCR:n BRMGT:sta löytyi muutama MNOLmurskale, joissa on poikiliittisten PLkiteiden sulkeurnina pieniä OPYrakeita. Toinen kiinnostava piirre on sivukiven, deformaatiopiikin jälkeinen mylonisoituminen (2PCRI 1987). Myloniitti (phylloniitti) on n. 10 m leveä NSsuuntainen vyöhyke. Sulfidipitoisten liuosten seurauksena on rakopinnoille kiteytynyt CUK, FEK + SK sekä KRB. Analyysitulosten perusteella myloniitti ei ole Auanomaalinen, eikä siitä tavattu muitakaan arvometalleja.

8 OKMEIP. Rantanen, U. Vihrea~uuIKET TUTKIMUSRAPORTTI 8 (12) 020/ /UMV, PCRI Timola B Tarkistusalueen muodostaa kolme pienialaista häiriön pullistumaa NWsuuntaisen anomalian kupeessa. Häiriöiden aiheuttajat jäivät täyttä selvyyttä vaille. Alueen kalliopera koostuu TRGN:sta seka KGN:n eriasteisista migmatiiteista, joissa esiintyy usein ohuita AFBvalikerroksia. 308AJTL/1987:ssa esiintyy SCHOrakenteinen KGN, jonka lomassa on pienialaisia GBmurskaleita. Gabrot ovat kiisuttomia eikä niitten "suskis" vastaa häiriöiden tasoa. Lohkareistossa tavattiin harvakseltaan emaksisia syvakivia. Kivilajien koostumus vaihtelee GB:sta HBL:iin ja GB:ssa esiintyy paikoin vähäistä FEK PR:tta (Lj02JTLl1987). Erikoisuutena lohkareistossa oli 0,5 m kokoinen sarmikäs mineralisoitunut HVULK. FEK + CUKpirote on asultaan raitainen (L208EERl1987). Lohkare on analysoitavana Osmajoki B Osmajoki 1 Varsinaiselta anomaliaalueelta ei löytynyt paljastumia. Luoteessa sitä reunustaa BRMGTrakenteinen AFB, jonka lomassa esiintyy karkeutuneita MGBosueita (61PCR/1987). 331JTL11987:ssa on SCHOmigmatiitti, jossa on satunnaisia HBLmurskaleita. Häiriön syy jäi kuitenkin selvittämättä, sillä edellä mainittujen kivilajien "suskis" on pieni. Alueelta ei tavattu malmiviitteita. Osmaioki II Tämä pienialainen pyöreahkö häiriö sattuu suoalueelle. Anomalian Epuolta reunustaa SCHOrakenteinen TRGN, jossa on joitakin AFBMGBmurskaleita. Anomalian Npuolelta havaittiin MDB (329JTL/1987), jonka korkeampia ekvivalentteja on lohkareina n. 30 m leveällä ja 300 m pitkällä kaistaleella anomalian Spuolella (L209210; 212EERl1987). Nämä MPYGB:t ovat kiisuttomia ja niiden "suskis" vaihtelee. Teman perusteella häiriötä reunustaa kapea juonimainen GBmuodostuma, joka ei kuitenkaan fysikaalisilta ominaisuuksiltaan riita selvittamäsn anomalian muotoa ja ulottuvuutta. Ei aihetta jatkotoimenpiteisiin.

9 OKME/P. Rantanen, U. VihreäpuuIKET TUTKIMUSRAPORTTI 9 (12) /UMVt PCR/1988 Osmaioki II Aluslammit B Laajaalainen anomalia, joka asettuu tarkistusalueen SEpuoliskolle, muodostaen Smuotoisen anomaliarykelman. Hairiökokonaisuuden Wtaipeessa revidoitiin ennestään tunnettu GBmuodostuma. Emaksinen kiviaines on heterogeenista MGB:a, jota luonnehtii etevä suuntaus, primaarirakenteiden harvinaisuus, SV:een porfyroblastisuus seka metasomaattisesti kasvaneet PLhajarakeet. Kyseessä voisi olla AFB:in osittainen uudelleenkiteytyminen, silla MGB:n yhteyteen liittyy GRApitoisia AFB:ja, joissa on satunnaista FEMpirotetta. GB ei vaikuta Nikriittiselta. Havainnot puoltavat sitä, että Smuotoinen anomalia olisi suurimmaksi osaksi MGBAFB:in ja KGN:n lomassa esiintyvien GRFGNvalikerrosten aiheuttama (318JTLl1987). MGB:sta on havainnot 4152PCRl1987. Lohkareistossa esiintyy yleisesti myös ofiittisrakenteisia GB:ja seka muutamia kookkaita TR:in breksioimia HBL:ja (L3PCR/1987; L217218EERl1987). Lohkareiden hajanaisuuden takia lahtöpaikoista voi vain esittää arvailuja. Lohkareiston perusteella voidaan silti olettaa, että alueella on juonimainen GBmuodostuma (ia), jonka yhteydessä esiintyy massamaisia HBL:sia osueita. Mahdollisten muodostumien paikantaminen on vaike 3 a, silla em. kivilajien "suskis" on < 20 x 10 SI. Malmiviitteiden puuttumisen takia ei alueen jatkotutkimuksiin ole syytä. Aluslammit 1 Alueelle on tyypillistä MGBmurskaleiden satunnainen esiintyminen migmatiiteissa. MGB on usein amfiboliittimaista. Osin migmatiitit ovat SCHOmaisia. Aikaisemmassa kartoituksessa SWpuolelta havaitut GB"murskaleet" eivät olennaisesti poikkea alueen muista murskaleista. Alueelta ei tavattu emaksisiä lohkareita. Ei ole aihetta jatkotoimenpiteisiin. Aluslammit II Alueen heikkqtasoinen magneettinen häiriö aiheutuu n. 40 x 40 m alalla paljastuneesta HBL:sta. Epaassa HBL rajoittuu kiisuttomaan ja liuskettuneeseen BTSVGB:oon. Lähestyttäessä sivukiveä kiven rakenne muuttuu selvästi BRMGT:ksi (7273PCRl1987). HBL on heikosti magnetoitunut ja 5 s'saltaä satunnaisia FEKrakeita, suskis > 100 x 10 SI. Paljastumassa 63PCRl1987 on n. 10 x 10 m alainen BTSVGBmurskale RMGTrakenteisessa KGN:ssa. GB on kiisuton ja TRaineksen breksioima. Aihe on loppuuntutkittu.

10 OKME/P. Rantanen, U. VihreapuuIKET TUTKIMUSRAPORTTI 10 (12) /UMV, PCR/ Kotkatlahti A 4.20 Murkinavuori A 4.21 Aittosuo B 4.22 Tervahaudankangas B Anomalian syy jäi selvittamatta. Tarkistusalue on pajastumatonta ja lohkareköyhaa harjumaastoa. Kalliopera on homogeenista ja heikosti suuntautunutta TR:ia (79PCR/1987). Ei havaintoja emäksisistä lohkareista. Mainittakoon Hietalan tilan pelloilla esiintyvät ruostealueet. Alueet, joiden suurin halkaisija on n. 10 m, ovat havaittavissa n. NWSEsuuntaisena jonona. Tama vyöhyke kuvastanee NWsuuntaista murrosvyöhykettä, jonka ruostetaplaisyys olisi konvektoi Van ja mineraalipitoisen pohjaveden aiheuttama. Mahdolliset jatkotoimet moreenigeokemia. Anomaliaalueella ei ollut paljastumia. S ja SEpuoleiset laajat paljastumaalueet olivat paaosaltaan TRGN:a, mutta niissä esiintyy yleisesti SVGNja AFBsulkeumia ja osueita. Anomalian pohjoispuolelta löytyi pari HBLlohkaretta (L8PCR/1987), jotka sijaintinsa puolesta eivät luultavasti ole anomaliasta. SEpuoleiselta alueelta ei tavattu emaksisia/ultraemäksisi2 lohkareita. Anomalian syy jäi siten selvittam2ttä. Ei vaikuta kuitenkaan kiinnostavalta. Havaintoalueen SWreunasta alkaa KVDRalue. Anomalia sijaitsee lähellä KVDR:n ja ympär8ivän KGN:n kontaktia. KVDR on yleisesti magnetoitunut5(348, 350JTLI 1987), "suskis" n x 10 SI. Tämä aiheutunee vähäisestä FEMpitoisuudesta. Paljastumassa 349JTL/1987 on n. 1 metrin levyinen voimakkaasti ruosteinen FEKpirotteinen valikerros, joka jatkuessaan liuskeisuuden suunnassa voisi ulottua anomaliaalueelle ja aiheuttaa sen. Liuskeisuus näyttäisi kiertävän KVDRintruusiota. Alueelta löytyi yksi breksioitunut, kiisuton HBLlohkare, joka on luultavasti Pienen Koirasaaren suunnalta peräisin. Ei aihetta jatkotoimenpiteisiin. Tarkistusalueen häiriö on pienialainen "pullistuma" muutoin hyvin johtavassa EW suuntaisessa vyöhykkeessa. Alueella on runsaasti paljastumia. Anomalian aiheuttanee heikosti magnetoitunut (FEMpitoinen) ja suuntautunut KVDR, "suskis" n. 500 SIyksikköä.

11 OKMEIP. Rantanen, U. Vihreäpuu/KET TUTKIMUSRAPORTTI 11 (12) /UMVt PCRI1988 Paikoin nebuliittisessa kiviaineksessa on pitkanomaisia AFBsulkeumia. Tarkistus lueen Npäässä on SCHOrakenteinen KGN (n. 5 x 5 m 9 alalla muutamia kiisuttomia PYGBmurskaleita, 82PCR/1987). Kartoitusalueen Npuolen hyvin johtava vyöhyke koostuu PYpitoisesta BTPLGN:stä, jonka rapautumispinnalla on5runsasta FEHpigmenttiä. (suskis noin x 10 SI.). Paikoin hyvinkin granuliittimaisessa kiviaineksessa on haamumaisia AFBjäänteitä. Lohkareistossa on yksittäisiä SVGB:ja ja HBL:ja, ei kiisuja. Näillä eväillä ei ole syytä ryhtyä jatkotoimiin Sydänmaa Ierikansalmi Tarkistusalue sijaitsee kokonaisuudessaan edelläkuvatussa PYGNvyöhykkeessä. Rakenteellisesti alue sijoittuu EW suuntaisen antiformirakenteen S kylkeen. Häiriön muoto kuvastanee voimakasta budinoitumista ja tätä tapahtumaa nuorempaa NESW suuntaista päällekkäispoimutusta. Tarkistusalueen Ekärjestä tehtiin uusi havinto AFGB:sta, 99PCR/1987. GB:a reunustaa itäpäässä ohut HBLosue. Molemmat kivilajit ovat magnetoitumattomia, GB:ssa on satunnaisia FEKrakeita. Paljastumamittakaavassa GB rajoittuu 10 x 10 m alalle. Kartoitus ja lohkarehavainto jen alueen Nosiin liittyy enemmänkin samanlaisia pienialaisia GBHBL "pahkuja" tai murskaleita (vrt. 96, 100PCR, 370JTL seka L22526EERl1987). Ei jatkotoimenpiteitä. Tarkistusalue muodostaa edelläkuvatun Sydänmaan anomalian tapaisen pullistuman. Alue sijoittuu suurimmaksi osaksi vesistöön, mikä osaltaan vaikeuttaa anomalian selvitysta. Alueelta revidoitiin jo ennestään tunnettu emaksinen muodosturna. Paäkivilajiltaan HBL:n reunaosat ovat liuskettunutta SVGBia. HBL on lievästi magnetoitunut (suskis < 150 x 10 SI). Kivessä on satunnaisi FEKrakeita. Muodostuma on rajattu n. 70 x 20 m 9 alalle.

12 OKME/P. Rantanen, U. Vihreapuu/KET TUTKIMUSRAPORTTI 12 (12) 020/ /UMV, PCR/1988 Pienen Koirasaaren Nrannalla tavattiin kohtalaisesti, n. 1 km leveällä kaistaleella BRMGTlohkareita. BRMGT:n murskaleet vaihtelevat kivilajiltaan raidallisesta PLköyhästä MPYGB:sta FEM:in pigmentoimaan MPYRHBL:iin. Kivilajien asu vaihtelee amfibolisoitumisasteen mukaan. Kivissa on satunnaisia FEKrakeita tai tasaista FEKpirotesumua (~9PCR/1987). Poikkeuksena L113JTL/1987, jossa on isoja uudelleenkiteytyneita FEKlaisgia. "Suskis" jaa kaikissa näytteissä alle 200 x 10 SI. Tarkasteltaessa tämän viuhkan ulottuvuutta (samantyyppisiä lohkareita Tervahaudankankaalla/ lehti, vrt. L9PCR/1987), on lähtöpaikkana täytynyt olla suurehko emaksinen muodostuma. Sopivia heikkotasoisia magneettisia häiriöitä löytyy viuhkan NWpuolelta Koiraselan vesistössa Honkasaarten N puolelta. Toisaalta viuhka voisi kuvastaa lehden SEnurkan, ns. Jussinniemen GBmuodostuman jatkeita. Analyysitulosten perusteella lohkareet eivät kuitenkaan ole Nikriittisia eikä jatkotutkimuksiin ole aihetta. 5 YHTEENVETO Varkauden lentoalueen lansiosassa tehtiin geologista kartoitusta ja lohkareetsintää matalalentoanomalioiden selvittämiseksi. Töiden painopiste oli lehden lansiosassa, Valvatusjarvelta pohjoiseen suuntautuvalla anomaliavyöhykkeella seka lehden luoteisosassa olevien anomaliakohteiden selvityksissä. Tutkimuksia tehtiin kaikkiaan 24:ssa kohteessa. Työn tuloksena alueelta paikannettiin muutamia pienialaisia mafisia muodostumia ja Nivyöhykkeelle tyypillisiä SCHOmigmatiittialueita. Lisäksi lohkareetsinnässä havainnoitiin runsaasti mafisia tai ultramafisia lohkareita, joista osassa on heikkoa, jopa kohtalaista kiisupitoisuutta. Naytteista tehtyjen analyysisien perusteel ml a Ni ja Cupitoisuudet ovat kuitenkin pieniä ja SF pitoisuus alhainen. Tutkimuksissa ei siten tullut esille sellaista kohdetta, jossa olisi välitönta lisatutkimustarvetta.

13

14

15