MIKKELIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2010

Transkriptio

1 MIKKELIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2010 Mikkelin kaupungin julkaisuja 2011

2 ISBN ISSN Tilaukset Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kiiskinmäenkatu 5-7, Mikkeli kaija.ringbom (at) mikkeli.fi tai (015) Painopaikka: Kopijyvä Oy 2

3 TIIVISTELMÄ Mikkelissä ilmanlaatuun vaikuttavista päästöistä on selvästi merkittävin liikenne. Ilmoitusvelvollisista laitoksista merkittävin on Etelä-Savon Energia Oy:n Pursialan voimalaitos. Mikkelissä on mitattu tarkastelujakson aikana hengitettävää pölyä. Näiden mittauksien tuloksista on tässä työssä laskettu ohje- ja raja-arvoihin verrattavat lukuarvot. Hengitettävän pölyn pitoisuuksissa ylittyi Mikkelissä vuonna 2010 tehdyn mittausjakson aikana raja-arvon lukuarvo yhdeksän kertaa (14 kertaa v. 2009). Korkeimmat pitoisuudet mitattiin keväällä. Ilmanlaatuindeksillä arvioituna ilmanlaatu Mikkelissä oli n. 87 % ajasta hyvää. Mikkelissä huhtikuussa 2011 Juha Pulkkinen J. P. Pulkkisen kalibrointi Ky 3

4 MIKKELIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2010 TIIVISTELMÄ 3 1 JOHDANTO 5 2 HIUKKASPÄÄSTÖT ILMAAN MIKKELISSÄ Kokonaispäästöt Pistelähteiden päästöt ilmaan Liikenteen hiukkaspäästöt ilmaan Pintalähteiden hiukkaspäästöt ilmaan 9 3 ILMANLAADUN MITTAUSASEMA Porrassalmenkadun mittausasema 9 4 MIKKELIN ILMANLAADUN MITTAUSAINEISTO Mittausjärjestelmä Mittausten määrä Säätiedot Hengitettävien hiukkasten (PM10) mittaukset Mittausten laadunvarmennus 12 5 SÄÄTIEDOT TARKASTELUJAKSOLLA 12 6 ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT 14 7 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN (PM10 ) PITOISUUDET Ohjearvoihin verrattavat hengitettävän pölyn pitoisuudet Raja-arvoihin verrattavat hengitettävän pölyn pitoisuudet Hengitettävän pölyn pitoisuudet eri kausina vuonna ILMANLAATUINDEKSI Indeksiarvot 21 9 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 23 Liite 1 24 Liite

5 1 JOHDANTO Mikkeli on keskisuuri kaupunki Etelä-Savossa ja se kuuluu ilmanlaadun seuranta-alueissa Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueeseen. Muita ko. alueeseen kuuluvia kaupunkeja ovat Pieksämäki ja Savonlinna. Vuoden 2001 ilmanlaatuasetuksessa ( /711) määritetään, että jatkuvia ilmanlaadunmittauksia tulee tehdä alueilla, joilla ylittyy ylempi arviointikynnys ko. epäpuhtaudesta. Mikkelissä ei ole ilmapäästöjä aiheuttavaa suurteollisuutta. Ilmanlaatuun vaikuttavista päästöistä valtaosa tuleekin liikenteestä. Etelä-Savossa aloitettiin tehdä ilmanlaadun jatkuvatoimisia mittauksia vuoden 2009 alussa. Mittauskomponenttina on hengitettävä pöly (PM10), koska aiemmin tehdyn tutkimuksen (vv ) mukaan sen pitoisuudet saattavat ajoittain kohota Valtioneuvoston antamien ohjearvojen yläpuolelle. Mittaukset päättyivät Mikkelissä tammikuun alussa 2011 ja siirtyivät seuraavaksi kahdeksi vuodeksi Savonlinnaan. Sen jälkeen on tarkoitus mitata vuosi Pieksämäellä. Nykyisten mittausten kustantajina ovat Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen kaupunki sekä Etelä-Savon Energia Oy, Suur-Savon Sähkö Oy ja Savon Voima Oy. Tämä raportti esittelee Porrassalmenkadun varrella sijainneessa mittauskopissa tehtyjen hengitettävän pölyn mittaustuloksia vuodelta 2010 ja on lähinnä dokumentoiva. Tulosten tarkempi tarkastelu tehdään mittausjakson loputtua vuonna

6 2 HIUKKASPÄÄSTÖT ILMAAN MIKKELISSÄ Ilmapäästöjä syntyy pistelähteistä, liikenteestä ja pintalähteistä. Pistelähteitä ovat mm. suurehkot teollisuus- ja energialaitokset, joiden ympäristövaikutukset ovat yleensä niin merkittäviä, että ne joutuvat tekemään ilmoituksen viranomaisille vuosittain päästöistään. Puhutaan ns. ilmoitusvelvollisista laitoksista. Liikenteen päästöjä muodostuu auto-, laiva-, rautatie- ja ilmailuliikenteestä. Pintalähteillä tarkoitetaan pieniä päästölähteitä kuten pienpolttoa, talokohtaista lämmitystä sekä pientä ja keskisuurta teollisuutta. 2.1 Kokonaispäästöt Merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet Mikkelissä ovat Etelä-Savon energian (ESE Oy) Pursialan voimalaitokset ja liikenne Pistelähteiden päästöt ilmaan Mikkelin seudulla hiukkasten pistelähteitä ovat ESE Oy:n laitokset Pursialassa, ja Tikkalassa sekä Versowood Oy:n Otavan saha, Helprint Quebecor Oy, Fortum Lämpö Oy, Lemminkäinen Infra Oy (asfalttiasema) ja Aurajoki Oy:n Mikkelin tehdas. Lemminkäinen 0,3 % Versowood Oy, Otavan saha Aurajoki Oy 20.7 % Mikkelin tehdas Liikenne 0.2 % 35 % Helprint Quebecor Oy 7 % ESE Oy 37 % Kuva 2-1 Mikkelin seudun ilmoitusvelvollisten laitosten ja liikenteen hiukkaspäästöjakauma (%) v

7 Kuvassa 2-2 on esitetty Mikkelin seudun ilmoitusvelvollisten laitosten ja liikenteen hiukkaspäästöjen kehitys vuosina Kuvasta voidaan havaita, että hiukkasten pitoisuudet ovat tippuneet alle 60 tonnia/vuosi tasolle. Liikenteen päästöt ovat myös vähentyneet, mutta sen suhteellinen osuus on kuitenkin kasvanut noin 1/3 osaan kokonaispäästöistä. 100,0 Hiukkas - päästö t/a 80,0 60,0 40,0 20,0 0, Liikenne ESE muut pistel. yhteensä Kuva 2-2 Mikkelin seudun ilmoitusvelvollisten laitosten ja liikenteen hiukkaspäästöt ilmaan vuosina Liikenteen hiukkaspäästöt ilmaan Liikenteen päästöillä on usein ratkaiseva vaikutus ilmanlaatuun, koska päästöt vapautuvat hengityskorkeudelle. Hiukkaspäästöjä mitataan ja pakokaasurajoitukset annetaan yleensä kokonaismassana, joka sisältää kaikenkokoisia hiukkasia. Tämä kokonaismassaa kuvaava luku ja sen perusteella tehdyt vertailut auto- tai moottorityyppien välillä saattavat kuitenkin olla jossain määrin harhaanjohtavia, sillä hiukkasten haittavaikutusten tiedetään olevan suureksi osaksi sidoksissa niiden kokoon. Mitä pienempiä hiukkaset ovat, sitä syvemmälle ne tunkeutuvat hengityselimiin ja sitä vaikeampi elimistön oman "suodatusjärjestelmän" on taistella niitä vastaan. Esimerkiksi hiukkasten massan mukaan mitattuna dieselmoottoriset autot tuottavat keskimäärin 10 kertaa enemmän hiukkaspäästöjä kuin bensiinikäyttöiset, mutta jos vertailu tehdäänkin vain keskimäärin 1 mikronin (µm) läpimittaisten tai sitä pienempien hiukkasten välillä, jotka pääsevät lähes esteettä ihmisen keuhkoihin asti, ovat ne jo paljon tasavertaisempia. Nykyisin yleisesti 7

8 käytössä olevat kokoluokat ovat alle 10 mikronia PM10 ja alle 2,5 mikronia PM2,5. Kaupunki-ilman hiukkaspitoisuudesta pahimpina aikoina, keväisin, on suurin osa lisäksi ns. resuspensiota eli uudelleen kadun pinnasta ilmaan noussutta ainesta, joka usein on peräisin talvisesta hiekoitushiekasta eikä suinkaan pakoputkista. Katujen huolellinen harjaus ja pesu vaikuttavat silloin tehokkaammin kuin pakokaasupäästöjen rajoitukset. (Liisa 2009). Kuvasta 2-3 voi nähdä eräiden tieliikenteen päästöjen kehityksen Suomessa vuosina vuoden 2009 tietojen mukaan. Hiukkasten päästötaso on myös laskussa katalysaattorin ja parempien polttoaineiden ja moottorien tekniikan myötä. Katalysaattorit tulivat pakollisiksi uusiin bensiinikäyttöisiin henkilöautoihin vuonna Tarkemmin yksilöidyt (Liisa 2009) tieliikenteen pakokaasupäästöt Mikkelin seudun eri tyyppisiltä kaduilta on esitetty liitteessä 1. Kuva 2-3 Tieliikenteen päästöjen (tonnia/vuosi) kehitys vuosina Suomessa vuoden 2009 tietojen mukaan (Liisa 2009). 8

9 2.1.3 Pintalähteiden hiukkaspäästöt ilmaan Pintalähteillä tarkoitetaan muita kuin ilmoituslupavelvollisia laitoksia. Nämä ovat pieniä päästölähteitä kuten kiinteistökohtainen lämmitys, ei ilmoitusvelvollinen pieni ja keskisuuri teollisuus, maatalouden ja kotitalouksien kulutustuotteiden käyttö ja työkoneet. Pintalähteiden vaikutus lähiympäristön ilmanlaatuun voi olla ajoittain merkittävää. 3 ILMANLAADUN MITTAUSASEMA Mikkelissä hengitettävien hiukkasten (PM10) jatkuvatoiminen seuranta aloitettiin tammikuussa Tällöin tehtiin ilmanlaadunmittauksia Porrassalmenkadun mittausasemalla. Mittauspisteen paikka on merkitty kartalle liitteeseen Porrassalmenkadun mittausasema Porrassalmenkadun mittausasema (kuva 3-1) sijaitsi kirjastotalon takana olevan sisäpihan ja Porrassalmenkadun välissä 89 metriä merenpinnasta, 3 metriä maanpinnasta pohjoiskoordinaatissa ja itäkoordinaatissa Mittausaseman tyypiksi on luokiteltu liikenneasema ja ympäristön tyyppi on kaupunki. Kuva 3-1 Mikkelin Porrassalmenkadun mittausasema 9

10 Mitattava epäpuhtauskomponentti oli hengitettävä pöly. Mittausasemalla on mitattu myös säätietoina ilman lämpötilaa ja ilmanpainetta. Mittauslaitteistona hengitettävällä pölyllä mittauslaitteena oli TEOM malli 1400 A. Mikkelin suurin pistemäinen päästölähde ESE Oy:n energialaitokset sijaitsevat mittausasemasta noin 1500 metrin päässä etelä-kaakkoon. Mittauskopin ympäristön katujen liikennemäärät ovat: Porrassalmenkatu n kpl/vrk, Raatihuoneenkatu n kpl/vrk ja Vilhonkatu n kpl/vrk. 4 MIKKELIN ILMANLAADUN MITTAUSAINEISTO 4.1 Mittausjärjestelmä Mikkelissä on käytössä jatkuvatoiminen ilmanlaadun mittausjärjestelmä. Termostoituun tilaan sijoitettu analysaattori mittaa ulkoilmanlaatua lähes reaaliaikaisesti. Tulokset tallentuivat mittauskopilla Envidas2000-ohjelmaan minuutin keskiarvoina. Toimiston mittaustietokone siirsi ja tallensi säännöllisesti tunnin välein tiedonkeruuyksikön analysaattoreilta keräämän mittaustiedon modeemin välityksellä. Mitatusta aineistosta laskettiin tuntiarvo, joka siirrettiin Ilmatieteenlaitoksen ylläpitämään ilmanlaatuportaaliin ( ns. raakadatana. Mitattuja tuloksia editoitiin tarvittaessa arkistointiohjelman avulla. Mittaustulosten siirtoon ja editointiin käytettiin Israelilaista Enview2000-ohjelmaa. Tässä raportissa on tulokset redusoitu + 20 C:een vuonna 1996/2001 annettujen ohje- ja raja-arvojen mukaisesti ja raja-arvovertailuissa on tulokset lisäksi laskettu vallitseviin olosuhteisiin. Raportoinnissa tunnuslukujen laskennassa on hyödynnetty excel-ohjelmaa. 4.2 Mittausten määrä Mittausten määrän tulee kattaa vähintään 75 % mittausajasta, jotta mittauksia voisi verrata voimassa oleviin ohje- ja raja-arvoihin (VNP 480/1996 ja 711/2001). Tauluk- 10

11 koon 1 on kerätty mittauskomponenttien mittausten määrät kuukausittain. Mittaukset alkoivat porrassalmen mittauskopilla tammikuun 10. päivä. Mikkelissä mittausten määrä riittää ohje- ja raja-arvojen vertailuun myös vuonna Mittausten aikana on mittausaineisto saatu hyvin talteen, eikä yllättäviä pitkäkestoisia katkoksia ole ollut. Taulukko 1. Mikkelin Porrassalmenkadun mittausaseman eri mittauskomponenttien mittausten ajallinen edustavuus prosentteina vuonna kuukausi PM10 tammikuu 99,9% helmikuu 100% maaliskuu 99,9% huhtikuu 99,9% toukokuu 99,9% kesäkuu 99,9% heinäkuu 99,1% elokuu 100% syyskuu 99,9% lokakuu 100% marraskuu 99,6% joulukuu 100 % koko vuosi 99,8 % 4.3 Säätiedot Sääolosuhteet vaikuttavat ratkaisevasti ulkoilman epäpuhtauspäästöjen leviämiseen ja laimenemiseen ja siten myös kulloinkin vallitseviin pitoisuuksiin. Ulkoilman epäpuhtauksien pitoisuuksiin ja päästöjen leviämiseen ja laimenemiseen ratkaisevasti vaikuttavia säätietoja ei ole mitattu vuonna 2010 Mikkelissä mittauskopin lähistöllä. 11

12 4.4 Hengitettävien hiukkasten (PM10) mittaukset Hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) mitattiin PM 10 - esierottimella varustetulla jatkuvatoimisella TEOM 1400a - analysaattorilla. Sen toiminta perustuu erityiselle värähtelijälle kertyvän hiukkasmassan aiheuttamaan värähtelytaajuuden muutokseen. Menetelmässä näyteilmaa imetään suodattimelle, joka on asetettu onton keraamisen värähtelijän päähän. Suodattimen hiukkasmassan kasvaessa värähtelijän värähtelytaajuus muuttuu. Värähtelytaajuuden muutos on laskennallisesti muutettavissa massan määräksi. Mitä nopeammin värähtelytaajuus muuttuu, sitä suurempi on näyteilman hiukkaspitoisuus. 4.5 Mittausten laadunvarmennus Mittauksissa käytetty TEOM 1400a PM 10 - hiukkasmittauslaitteen K0-vaakavakio tarkistettiin esipunnituilla suodattimilla ja laitteen ilmavirtaukset tarkistettiin massavirtausmittarilla. Työn teki J.P.Pulkkisen kalibrointi Ky/ Juha Pulkkinen kahdesti vuoden 2010 aikana. Hän teki myös tulosten editoinnit. 5 SÄÄTIEDOT TARKASTELUJAKSOLLA Suomessa ilmanlaadun episodit liittyvät talven korkeapainetilanteisiin, jolloin tuuli on heikkoa. Kuivassa pakkassäässä maanpinnan lähelle muodostuu stabiili ilmakerros, ns. inversiokerros. Inversiossa päästöjen kulkeutuminen on hidasta ja sekoittuminen rajoitettua. Alhaisessa lämpötilassa voimalaitosten päästöt ovat suurimmillaan, mikä luonnollisesti vaikuttaa episodin syntymiseen. Maanpintainversiossa maanpintaa lähellä oleva kylmempi ilma jää sitä ylempänä olevan lämpimän ilman alle. Tällöin erityisesti liikenteen päästöt hajaantuvat hyvin huonosti. Sen sijaan energiantuotannon päästöt korkeista savupiipuista saattavat purkautua matalien maanpintainversioiden yläpuolelle, jolloin ne eivät juuri vaikuta pitoisuuksiin lähellä maanpintaa lähialueillaan. Tähän raporttiin on koottu katsaus vuoden säätilasta Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksesta. Taulukossa 2 on nähtävillä keskimääräiset sadannat ja lämpötilat kuu- 12

13 kausittain. Vuonna 2010 oli sää Mikkelissä keskilämpötilaltaan hieman keskimääräistä kylmempi, keskilämpötila oli 2,5 C. Vuosi 2010 alkoi kylmän sään vallitessa. Talvi oli kylmin sitten talven Talvelle oli tyypillistä kylmät pakkasjaksot. Myös lunta oli normaalia enemmän. Keväällä helteet alkoivat jo toukokuussa ja kesän keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi. Erityisen lämmin ajanjakso oli heinäkuussa ja elokuun alussa. Syksyllä alkoi jo marraskuun puolivälissä kylmä ajanjakso joka jatkui vuoden loppuun asti. Vuoden 2010 sademäärät olivat hieman normaalia pienemmät. Mikkelissä se oli 544 millimetriä ja oli siten selvästi ali pitkän ajan keskiarvon Itä-Suomessa. Vuonna 2010 oli normaalia voimakkaampia myrskyjä. Aurinkoisuudeltaan vuosi oli lähellä pitkänajan keskiarvoa. Taulukko 2. Mikkelin keskimääräiset lämpötilat ja sadannat kuukausittain vuonna (Ilmastokatsaus 12/2010, Ilmatieteenlaitos) kk Keski-lpt ( C) Sademäärä (mm) tammi -16,2 23 helmi -11,4 55 maalis -4,5 47 huhti 4,0 25 touko 11,2 61 kesä 13,7 58 heinä 21,7 35 elo 16,2 22 syys 9,9 66 loka 3,4 51 marras -3,9 62 joulu -13,7 41 vuosi-ka 2,

14 6 ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT Valtioneuvosto on antanut päätöksissään 480/96 ja 711/01 ilmanlaatua koskevat ohje-, raja- ja kynnysarvot, jotka astuivat voimaan , sekä Ohjearvoilla pyritään ehkäisemään ensisijaisesti ilman epäpuhtauksien aiheuttamia terveyshaittoja, mutta myös luonnon vaurioitumista ja viihtyvyyshaittoja. Ohjearvot on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeeksi viranomaisille. Niitä sovelletaan mm. kaavoituksessa, muussa rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupien käsittelyssä. Ohjearvoja on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Ilmanlaadun hengitettävän pölyn ohjearvoja (VNp 480/96) Epäpuhtaus Ohjearvo Tilastollinen määrittely (20 C, 1atm) Hengitettävät hiukkaset(pm 10 ) 70 g/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Peruste Terveyshaittojen ehkäiseminen Raja-arvot määrittelevät ne ilman epäpuhtauksien ehdottomat enimmäispitoisuudet, joiden ylittäminen velvoittaa viranomaiset toimenpiteisiin ilman laadun parantamiseksi. Ilmansuojelusta vastaavien viranomaisten tulee käytettävissään olevin keinoin ehkäistä raja-arvojen ylittyminen. Raja-arvoja on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Ilmanlaadun raja-arvoja terveyshaittojen ehkäisemiseksi (VNp 711/01) Epäpuhtaus Raja-arvo Tilastollinen määrittely Hiukkaset (PM 10 ) (vallitseva lämpötila ja ilmanpaine) 50 g/m 3 40 g/m 3 vuodessa sallittu 35 ylitystä (vuorokausiarvo) vuosikeskiarvo 14

15 7 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN (PM10 ) PITOISUUDET Ilmassa on tyypillisesti kahdenlaisia hiukkasia: hienoja ja karkeita. Hienot hiukkaset syntyvät kaasuista tiivistymällä esim. savuhiukkasien jäähtyessä tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hiukkasia synnyttävät prosessit voivat tapahtua jo ennen savupiipun tai pakoputken päätä, jolloin muodostuu hiukkaspäästöjä. Ilman hiukkaspitoisuus voi kohota myös kaasumaisten päästöjen takia, kun päästöissä olevat aineet reagoivat vasta ilmakehässä muodostaen hiukkasia. Hienot hiukkaset taas kasvavat ilmassa toisiinsa törmätessään tai kondensoidessaan kaasuja itseensä. Myös liikenteen aiheuttamat ilmavirrat voivat kohottaa hiukkaspitoisuuksia. Leijuva pöly ärsyttää hengitysteiden ja silmien limakalvoja. Pienet hiukkaset aiheuttavat astmakohtauksien lisääntymistä, keuhkojen toimintakyvyn heikkenemistä ja lisääntyneitä hengitystietulehduksia. Leijuvassa pölyssä voi olla mukana syöpä-vaarallisia ja perimämuutoksia aiheuttavia ainesosia. Korkeiden pienhiukkaspitoisuuksien arvioidaan jopa suoranaisesti lisäävän ihmisten kuolleisuutta Ohjearvoihin verrattavat hengitettävän pölyn pitoisuudet Hengitettävälle pölylle on voimassa ohjearvo, jossa lasketaan kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo. Kuvassa 7-1 näkyy Mikkelin Porrassalmenkadun mittausaseman hengitettävän pölyn ohjearvoon verrattavat vuorokausiarvot vuonna 2010 ( ja 2009 viivoina). Kuvasta voidaan havaita, että ohjearvo ei ylity vuonna Pitoisuudet ovat tammikuussa, maalis- huhtikuussa ja marraskuussa suurimmillaan. Myös kuiva kesäkausi näkyy heinäkuussa kohonneena pitoisuutena. Kesällä heinä-elokuussa näkyivät ajoittain myös Venäjän metsäpalot Mikkelissä asti. 15

16 2.suurin vrk-arvo µg/m Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu kuukausi v2010 v v v v v Kuva 7-1 Hengitettävän pölyn ohjearvoon verrattava kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Mikkelissä Porrassalmenkadun mittausaseman mittauspisteellä vuonna 2010 (sekä ja 2009). Ohjearvo on 70 g/m Raja-arvoihin verrattavat hengitettävän pölyn pitoisuudet Hengitettävälle pölylle on annettu raja-arvo, jossa vuorokausiarvo ei saa ylittää 50 g/m3 vuosittain yli 35 kertaa, sekä vuosikeskiarvo 40 g/m3. Raja-arvo tuli saavuttaa vuoteen 2005 mennessä. Taulukoon 5 on kirjattu Mikkelin Porrassalmenkadun mittausaseman raja-arvoon verrattavat vuorokausiarvojen ylitykset vuonna Taulukosta voidaan havaita, että raja-arvon lukuarvon ylityksiä oli 9 kappaletta, kun ylityksiä saa olla 35 kappaletta. Mikkelissä ei siten tullut varsinaista raja-arvon ylitystä vuonna Raja-arvoon verrattava vuosikeskiarvo oli 13,7 g/m3, joka on 34 % raja-arvosta. 16

17 Taulukko 5. Hengitettävän pölyn (PM 10 ) raja-arvoon verrattavat vuorokausiarvon ylitysten päivämäärät ja pitoisuudet Mikkelin Porrassalmenkadun mittausasemalla vuonna 2010 Raja-arvo 50 g/m3 (laskettuna vallitseviin olosuhteisiin, ylityksiä sallitaan 35 kpl). Päivämäärä Pitoisuus g/m3) Syy kevätpöly kevätpöly kevätpöly kevätpöly kevätpöly kaukokulkeuma kaukokulkeuma katupöly katupöly 7.3. Hengitettävän pölyn pitoisuudet eri kausina vuonna 2010 Hengitettävän pölyn pitoisuus ilmassa vaihtelee paljon. Vaihtelua tapahtuu mm. vuorokauden eri aikoina, eri viikonpäivinä sekä vuodenaikoina. Vuodenaikaisvaihtelu näkyy kuvasta 7-2. Siitä voidaan todeta selkeä keväthuippu. Toriparkin rakentaminen Mikkelissä kohotti myös ajoittain pitoisuuksia keskustassa. 17

18 vrk-arvo µg/m tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 7-2 Hengitettävän pölyn vuorokausiarvot Mikkelissä Porrassalmenkadun mittausaseman mittauspisteellä vuonna 2010 (pitoisuudet laskettu vallitseviin olosuhteisiin) µg/m klo Kuva 7-3 Hengitettävän pölyn pitoisuudet erikellonaikoina Mikkelin Porrassalmenkadun mittausasemalla vuonna Kuvassa 7-3 on esitetty hengitettävän pölyn keskiarvoja eri kellonaikoina. Kuvasta havaitaan, että pitoisuudet ovat korkeimmillaan silloin kun ihmiset liikkuvat. Öisin pitoisuudet tippuvat taustapitoisuustasolle. 18

19 Kuvassa 7-4 on esitetty hengitettävän pölyn keskiarvoja eri viikonpäivinä. Kuvasta havaitaan, että pitoisuudet ovat suurimmillaan arkisin keskellä viikkoa. Kuva 7-4 Hengitettävän pölyn pitoisuudet eri viikonpäivinä Mikkelin Porrassalmen kadun mittausasemalla vuonna µg/m ma ti ke to pe la su viikonpäivä 19

20 8 ILMANLAATUINDEKSI Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Keskustan hiukkasmittaustuloksista laskettu indeksiarvo on päivitetty tunneittain ilmanlaatuportaaliin ( Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan tunneittain pienhiukkasten osin ohjearvoihin verrannollisista tunnusluvuista. Normaalisti indeksi lasketaan usealle eri komponentille, kuten SO2; NO2, TRS, CO, O3, PM10 ja PM2,5, joista jokaiselle epäpuhtaudelle lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeamman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Mikkelissä mitattiin vain PM10, joten indeksi on suoraan verrannollinen hengitettävän pölyn pitoisuuteen. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Taulukko 6. llmanlaatuindeksin luonnehdinnat (YTV) DINTA INDEKSI VÄRI LUONNEH- TERVEYS- VAIKUTUKSET MUUT VAIKUTUKSET 0 50 Vihreä Hyvä Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä Keltainen Tyydyttävä Hyvin epätodennäköisiä Oranssi Välttävä Epätodennäköisiä Punainen Huono Mahdollisia herkillä yksilöillä Violetti Erittäin huono Mahd. herkillä väestöryhmillä Selviä kasvillisuusja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä 20

21 Taulukko 7. Indeksiarvojen määräytyminen INDEKSI-luku PM 10 -tuntipitoisuus Indeksiarvot Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosin vuotta hyvä. Ilmanlaatuindeksin keskiarvo oli 29 (28 vuonna 2009). Ilmanlaatuindeksien jakautuminen vuosien 2009 ja 2010 aikana eri luokkiin näkyy kuvasta 8-1. Siitä voidaan havaita, että 87 % ajasta ilmanlaatu on hyvää Mikkelissä ilmanlaatuindeksillä arvioituna. Indeksi %-osuudet eivät vaihdellet paljoa eri vuosina. Vuoden 2010 ilmanlaatuindeksit mittausasemalla näkyvät kuvasta

22 Ilmanlaadun indeksosuudet %:na Mikkelin keskustassa v ja ,00 80,00 86,6 87,6 % 60,00 40,00 20,00 0,00 0,0 0,1 0,2 0,2 0,8 2,1 Erittäin huono 12,3 10,0 huono välttävä tyydyttävä hyvä v 2010 v2009 Kuva 8-1 Ilmanlaatuindeksin eri luokkien %-osuudet Mikkelin Porrassalmenkadun mittausasemalla vuosina 2009 ja Tunti-indeksit Mikkelissä v Tammi HelmiMaalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marra Joulu Kuva 8-2 Ilmanlaatuindeksit Mikkelin Porrassalmenkadun mittausasemalla vuonna

23 9 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Mikkelissä ilmanlaatuun vaikuttavista päästöistä on selvästi merkittävin liikenne. Pistemäisten lähteiden hiukkaspäästöjen osuus on vakiintunut nykyiselle tasolleen ollen vuonna 2010 n. 65 % kokonaispäästöistä. Hengitettävän pölyn ohjearvo ei ylittynyt Mikkelissä vuonna Vaihteluväli oli kuukausittain tarkasteltavassa toiseksi suurimmassa vuorokausiarvossa % ohjearvosta. Vuorokausi raja-arvon lukuarvo ylittyi vuoden aikana yhdeksän kertaa (14 vuonna 2009). Kaksi ylityksistä johtui Venäjän metsäpaloista kaukokulkeumana tulleista pitoisuuksista. Vuosiraja-arvoon verrattava luku oli 34 % raja-arvosta (38 % vuonna 2009). Pitoisuudet olivat korkeimmillaan keväällä. Mikkelissä mitatuissa hiukkaspitoisuuksissa näkyi ajoittain keskustan toriparkkityömaa. Ilmanlaatuindeksillä arvioituna ilmanlaatu Mikkelissä oli pääosan ajasta hyvää. 23

24 Liite 1 LIISA 2009 TIELIIKENTEEN PAKOKAASUPÄÄSTÖT JA POLTTONESTEENKULUTUS [t/a] Alue: Mikkeli Laskentavuosi: 2009 CO HC NOx Hiukkaset CH4 N2O SO2 CO2 Polttoneste Suorite [Mkm/a] Pääkadut Kokoojakadut Tonttikadut Rakennuskaavatiet Taajaman päätiet Taajaman muut tiet Maaseudun päätiet Maaseudun muut tiet Yhteensä Henkilöautot ei kat Henkilöautot kat Henkilöautot diesel Pakettiautot ei kat Pakettiautot kat Pakettiautot diesel Linja-autot Kuorma-autot ip Kuorma-autot peräv

25 Liite 2 25