1 HALLINTO, TOIMINTAJÄRJESTELMÄ JA TAVOITTEET...2
|
|
- Helinä Korpela
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTTI LAATUKÄSIKIRJA Versio 1.3 toukokuu 2005 SISÄLLYS 1 HALLINTO, TOIMINTAJÄRJESTELMÄ JA TAVOITTEET OMISTAJAT JA ORGANISAATIO FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TOIMINTA-AJATUS, VISIO, ARVOT JA TAVOITTEET TOIMINTA-AJATUS: VISIO ARVOT FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TOIMINTAJÄRJESTELMÄ STRATEGIAKARTTA LAATUPOLITIIKKA PROSESSIT TIETO- JA OPPIMISKÄSITYS FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN KASVATUKSESTA JA OPETUKSESTA FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TAVOITTEISTA Määrälliset tavoitteet Laadulliset tavoitteet Taloudellisuustavoitteet FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN JOHTO JA HENKILÖSTÖ FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN JOHTAVA REHTORI FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TALOUSPÄÄLLIKKÖ FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN JOHTORYHMÄ FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TULOSALUEIDEN JOHTAJAT OPETUSHENKILÖSTÖ TOIMISTOHENKILÖSTÖ SIIVOOJAT KEITTIÖHENKILÖKUNTA KIINTEISTÖNHOITOHENKILÖSTÖ ASUNTOLANHOITAJA VARASTONHOITAJA KOULUKURAATTORI TERVEYDENHOITAJA FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN LAATUKÄSIKIRJA VASTUU LAATUKÄSIKIRJASTA...15
2 4 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN MENETTELYOHJEET 4.1 OPISKELIJAVALINTA Yhteishaku Hakumenettely yhteisvalinta-ajan ulkopuolella OPETUSTYÖ Opetussuunnitelmat (OPS) Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) Opintojen hyväksiluku Opinto-ohjaus Tapakasvatus Opintojaksojen valinnaisuus arviointi (opiskelija-arviointi) Poissaolot Työssäoppiminen Opintomatkat Opinnäytetyö (päättötyö) Kansainvälistyminen Palvelutoiminta Ohje opiskelijoiden päihdeongelmiin 4.3 TUKIPALVELUT Hallinnon opiskelijarekisterit Opiskelijan opintososiaaliset edut Opiskelijaterveydenhoito Kuraattori Omavalvonta Siivous Kirjastopalvelut Kriisitoiminta 5 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN KOULUTUSALAKOHTAISET TYÖOHJEET 6 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN SISÄINEN-/VERTAIS-/ ULKOINEN AUDITOINTI 7 AUDITOINTI / KEHITYSRAPORTIT 8 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA 9 ERITYISOPETUKSEN KEHITTÄMISSTRATEGIA JA ERITYISOPETUKSEN SUUNNITELMA
3 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTTI 1 HALLINTO, TOIMINTAJÄRJESTELMÄ JA TAVOITTEET 1.1 Omistajat ja organisaatio 2 Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa toimeksiannosta 1) ammatillisista oppilaitoksista annetussa laissa säädettyä opetusta Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä omistaa ja hallitsee 1) ammatillisia oppilaitoksia 2) oppilasasuntoloita Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat: Forssa, Humppila, Jokioinen, Somero, Tammela, Urjala ja Ypäjä. Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa, joista kuntayhtymä pitää luetteloa. Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä toimii valtioneuvoston luvalla sekä opetusministeriön ja lääninhallituksen alaisuudessa. Kuntayhtymän korkein päättävä elin on yhtymävaltuusto, johon jäsenkuntien kunnanvaltuustot valitsevat toimikaudekseen 2-5 jäsentä keskuudestaan yhtymäosuuksien suhteessa. Yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen yhtymähallituksen, johon kuuluu 11 jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen. Jäseniä tulee olla kaikista jäsenkunnista. Yhtymähallituksen kokoonpanon on vastattava poliittisten ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella. Yhtymähallitus valvoo yhtymän etua, edustaa yhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset. Nimenkirjoitusoikeus kuntayhtymän puolesta tehtävissä sopimuksissa ja sitoumuksissa on johtavalla rehtorilla ja hänen estyneenä ollessaan yhtymähallituksen määräämällä muulla viranhaltijalla. 1.2 Forssan ammatti-instituutin toiminta-ajatus, visio, arvot ja tavoitteet Toiminta-ajatus, visio, arvot ja tavoitteet ovat instituutin toiminnan kehittämisen lähtökohtia. Visiolla /tavoitteilla kuvataan sitä, millaisena oppilaitoksemme nähdään tulevaisuudessa ja minkälaisia mahdollisuuksia sillä on kehittää toimintaansa. Arvojen ja niistä johdettujen toimintaperiaatteiden varaan rakentuu koko oppilaitoksen toiminta. Arvojen tulee näkyä oppilaitoksen jokapäiväisessä toiminnassa. 1.3 Toiminta-ajatus: Forssan ammatti-instituutti on monialainen, kehittyvä ja työelämän tarpeisiin vastaava oppilaitos, joka tukee opiskelijoiden yksilöllistä kasvua ammattiin.
4 3 1.4 Visio - monialainen koulutustarjonta - laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä - haluttu opiskelu- ja työpaikka - osaava ja motivoitunut henkilöstö - aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa - opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin - toiminta taloudellista ja tuloksellista 1.5 Arvot Asiakaslähtöisyys Forssan ammatti-instituutissa asiakkaita ovat opiskelijat, työelämän organisaatiot sekä kaikki sisäiset ja ulkoiset palvelujen tuottajat, ostajat ja yhteistyökumppanit, joiden tavoitteena on auttaa ja tukea nuoria heidän ammatillisessa kasvussaan. Asiakasyhteistyön lähtökohtana ovat asiakkaiden erilaiset ja muuttuvat tarpeet. Toimintamme tukee asiakkaan kehitystä ja menestymistä. Asiakaslähtöisyys näkyy välittämisenä, yksilöllisyyden kunnioittamisena sekä joustavuutena. Yksilöllisyys Jokainen opiskelija on erilainen ihmisenä, omana persoonanaan ja hänellä on omat oppimisedellytyksensä. Tämän huomioimme opetuksessa ja kasvun tukemisessa. Näin toimien edistämme opiskelijan ammattitaidon ja persoonallisuuden monipuolista kehittymistä. Oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys Opiskelija oppii koulutuksen edetessä yhä paremmin soveltamaan omaksumiaan tietoja ja taitoja itsenäisesti muuttuvissa tilanteissa. Kannustava ja yhteistoiminnallinen oppimis- ja opetusilmapiiri edistävät tavoitteellista oppimista. Ammattitaitoinen, pätevä ja itseään kehittävä henkilöstö opettaa ja tukee opiskelijan oppimista ja ammattitaidon kehittymistä. Myönteiset ja tulokselliset oppimis-, opetus- ja kasvatuskokemukset luovat edellytyksen ammatti-identiteetin kehittymiselle ja ammattiylpeyden kokemiselle. Yhteiskunnallinen vastuu Yhteiskunnassa ja ammatissa toimivilla on tietyt normit ja säännökset sekä ammattietiikka, jotka opiskelijan tulee ammattitaidon oppimisen lisäksi omaksua menestyäkseen ammatissaan. Kehitämme rohkeasti osaamistamme ja uudistamme toimintatapojamme. Asetamme itsellemme ja toiminnallamme selkeät laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Tunnemme vastuumme erilaisten opiskelijoiden opetuksessa ja tukemisessa ja toimimme sen mukaisesti sekä yksilöinä että osana laajempaa ympäristöämme. Työmme tulokset näkyvät hyvät ammatilliset perusvalmiudet omaavina, työhän tai jatko-opintoihin sijoittuvina, itseään kehittämään pyrkivinä ja ammattiaan arvostavina kansalaisina. Yhteistyö Tuloksellisen oppimis- ja opetusprosessin onnistumisen edellytyksenä on opiskelijoiden, opettajien ja tukihenkilöstön välinen saumaton yhteistyö. Tämän lisäksi toimintamme edellytys on laaja ja monipuolinen ulkopuolisten sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö ja yhteistyökumppanien arvostaminen avoimessa ja luottamuksellisessa ympäristössä.
5 1.6 Forssan ammatti-instituutin toimintajärjestelmä 4 Toiminta-ajatus, arvot, visio Strategia - Strategian päivitys - Vuosisuunnittelu Laatupolitiikka Strategiakartta Toiminnan seuranta - arviointi Arviointisuunnitelma EFQM - itsearviointi - vertaisarviointi - ulkoinen arviointi Tulokset - tuloksista tiedottaminen Kehittämistoimenpiteet - prosessit - osaaminen - tulokset Tavoitteet - määrälliset ja laadulliset Keinot ja resurssit Mittarit Seurantajärjestelmä Vuoropuhelu Perustehtävä - Oppimis- ja opetusprosessit - Tukiprosessit - yhteistyöprosessit - johtamis- ja hallintoprosessit Isommat kehitysprojektit Prosessit - laatukäsikirja - menettelyohjeet - prosessikartta - opetussuunnitelmat Toimintajärjestelmä kattaa johtamisen, suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja jatkuvan parantamisen.
6 5 Forssan ammatti-instituutin toimintajärjestelmä pohjautuu asiakkaiden tarpeisiin ja johdon määrittämiin painopisteisiin. Tavoitteena on järjestää ammatti-instituutin edustamien alojen ammatillinen koulutus niin, että se laadullisesti vastaa yhteiskunnan, työmarkkinoiden ja jäsenkuntien asettamia vaatimuksia. Päämääränä on olla tunnettu ja arvostettu koulutusalojensa osaamisesta ja opetuksesta vastaava, omaa toimintaansa arvioiva ja kehittävä oppilaitos. Forssan ammatti-instituutin toiminnassa painotetaan laadun merkitystä kaikessa toiminnassa. Kysymys on jokapäiväisistä töistä ja toiminnoista, jotka tehdään laadukkaasti kerralla loppuun ja valmiiksi. Kaikki organisaatiotasot sitoutuvat siihen ja jatkuvaan parantamiseen. Jokainen instituutin työntekijä on vastuussa toiminnan tuloksellisuudesta ja taloudellisuudesta. Toiminnassa painotetaan yhä enemmän kaikilla aloilla yhteisiä osaamisvalmiuksia kuten sosiaalisia taitoja, kommunikaatiotaitoja, tietotekniikkaa ja oppimistaitoja. Ammatti-instituutin tärkein voimavara on sen osaava ja sitoutunut henkilöstö. Tärkeää on myös se, että henkilökunnan ja opiskelijoiden käytössä olevat opetustilat ja -laitteistot pidetään ajanmukaisina. Tavoitteena on olla arvostettu ja haluttu opiskelu- ja työpaikka, joka takaa sen, että instituutissa on korkeatasoiset opiskelijat ja opettajat. Yhteistyö paikallisten ja muiden oppilaitosten kanssa mahdollistaa koulutuksen suunnittelun ja opetuksellisen yhteistyön sekä opetus- ja arviointiprosessin kehittämisen. Työelämän ja muiden sidosryhmien merkitys on korostunut työssäoppimisen ja näyttöjen tultua osaksi oppimis-, opetus ja arviointiprosessia. Forssan ammatti-instituutti tarjoaa laadukasta ja monialaista ammatillista koulutusta ja palvelutoimintaa. Koulutus- ja palvelutoiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi takaavat sen, että ammatti-instituuttiin halutaan tulla opiskelemaan ja oppilaitoksessa suoritettuja tutkintoja arvostetaan. Laatujärjestelmässämme huomioidaan kansainvälisen SFS - ISO 9001 ja ISO 9004 standardin vaatimukset soveltuvin osin. Menettely- ja työohjeet on laadittu kohteista, jotka sisältyvät jokapäiväiseen opetus- ja tukitoimintaan. Arvioinnissa sovelletaan eurooppalaisen laatupalkintojärjestelmää (EFQM). Toiminnan arviointi toteutetaan vuosittain laadittavan arviointisuunnitelman mukaisesti.
7 6 1.7 Strategiakartta Keskeiset saavutukset Hyvä työhön ja jatko-opintoihin sijoittuminen Oppimis-,opetus- ja tukiprosessien onnistuminen Vakaa talous ja hyvä sijoittuminen valtakunnallisessa vertailussa Tyytyväiset asiakkaat ja sidosryhmät Turvallinen ja tuloksellinen oppimisilmapiiri Osallistuvat ja tyytyväiset huoltajat Tuloksellinen yritys- ja oppilaitosyhteistyö Yhteistoiminnallinen ja positiivinen työyhteisö Tehokkaat oppimis-, opetus-, tuki- ja hallintoprosessit Hyvä laatukäsikirja ja opetussuuntelmat Tulokselliset oppimis- ja opetusprosessit Tehokkaat tuki- ja yhteistyöprosessit Hyvät oppimisympäristöt ja välineet Tulokselliset johtamis- ja hallintoprosessit Henkilökunnan tyytyväisyys oppiminen ja kehittyminen Pätevä ja osaava henkilökunta Tyytyväinen ja motivoitunut henkilökunta Taludelliset tulokset Hyvä ja tuloksellinen taloushallinto 1.8 Laatupolitiikka Asiakastyytyväisyys, hyvä opiskeluilmapiiri ja opiskelijoista huolehtiminen opiskelijan omasta lähtökohdasta ja oppimisedellytyksistä käsin johtaa Forssan ammatti-instituutin menestymiseen. Laatupolitiikan toteuttamisperiaatteet ovat asiakaslähtöinen toiminta, laatukäsikirjaan dokumentoidut menettelyohjeet ja hyvät opetussuunnitelmat. Jokainen henkilöstöön kuuluva sitoutuu ohjeiden mukaiseen toimintaan. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään systemaattisesti.
8 7 1.9 Prosessit Forssan ammatti-instituutin ydinprosessit ovat tuloksellinen oppimisprosessi ja siihen kiinteästi liittyvä opetusprosessi. Näiden lisäksi oppilaitoksessa on ydinprosesseja tukevia tuki- ja yhteistyöprosesseja. FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTTI YDINPOROSESSIT Oppimis- ja opetusprosessit opetussuunnitelmien laadinta ja päivitys opetuksen ja oppimisen suunnittelu, toteutus ja arviointi opiskelijavalinta opintojen ohjaus oppimis- ja opetusprosessien kehittäminen AVAIN AMMAT- TIIN JATKO- OPIN- TOIHIN YHTEIS- TYÖ- HÖN TUKIPROSESSIT Opiskelijahuolto kirjasto-, viestintä- ja tietopalvelut toimistopalvelut ravitsemishuolto siivouspalvelut ja kiinteistöjen hoito kestävä kehitys YHTEISTYÖPROSESSIT työssäoppiminen ja nuorten näytöt työelämä- ja ulkopuoliset asiakasprosessit ylioppilastutkinto ja muu oppilaitosyhteistyö huoltajayhteistyö arviointi- ja kehittämisyhteistyö kansainvälinen toiminta MAH- DOLLI- SUUDET VAIKKA MIHIN FAI RAKENTAA TULEVAISUUTTA
9 Tieto- ja oppimiskäsitys Ihmiskäsityksemme on kehittynyt lukujen passiivisesta, tiukkaa ohjausta tarvitsevasta aktiiviseen, yksilön omaehtoista toimintaa korostavaan suuntaan. Siten myös oppimiskäsityksemme on muuttunut behavioristisesta oikeilla ärsykkeillä oikeisiin reaktioihin ohjaavasta mallista konstruktiiviseen eli opiskelijan oman aiemman tiedon pohjalle rakentuvaan toiminnalliseen suuntaan. Konstruktivistisen käsityksen mukaan oppiminen ei ole passiivista tiedon vastaanottamista vaan opiskelijan aktiivista toimintaa, jossa hän jatkuvasti rakentaa ja uudelleen rakentaa kuvaansa maailmasta ja omaa toimintaansa siinä. Opetuksessa nouseekin keskeiseksi kysymykseksi se, mitä opiskelija tekee ja miten hän toimii. Opettajalla on edelleen tärkeä rooli myös tiedon esittäjänä, mutta vielä tärkeämmäksi muodostuu se, miten opettaja järjestää oppimistilanteen opiskelijan oppimisprosessia tukevaksi. (Tynjälä 1999b, von Wright, Ruohotie, 1998.) Opiskelun onnistumisen kannalta on oleellisen tärkeää, että opettajan luomassa opiskeluympäristössä viriävät tarkoituksenmukaiset kysymykset, joihin vastuksia haetaan opettajan ohjauksessa opiskelijan oman tekemisen, kokeilun, ymmärtämisen ja ajattelun varassa. (Rauste-von Wright 1997.) Nykyinen oppimiskäsitys korostaa siten opiskelijan aktiivista roolia oman tieto- ja taitorakenteen jäsentäjänä, tiedonhankkijana, käsittelijänä ja arvioijana. Oppiminen merkitsee opiskelijan aikaisempien ajatus- ja toimintamallien uudelleenjärjestämistä ja täydentämistä. Opiskelijan tulee voida yhdistää uusi tieto omaan aiempaan tietoonsa. Ymmärrys syntyy, kun opiskelija aktiivisesti valikoi tietoa ja muodostaa oman käsityksensä asiasta. Omalla toiminnallaan opiskelija muovaa oppimisen lopputulosta. Opiskelija on itse vastuussa oppimisestaan. Syvällinen oppiminen vaatii mahdollisuutta käsitellä oppimiskokemuksia yhdessä kokeneiden opettajien ja työntekijöiden (työssäoppiminen) kanssa. Opiskelija, hänen yksilölliset kokemuksensa ja yksilöllinen opiskelutyylinsä (yksilöllisyys) tulee ottaa huomioon ohjauksessa. Myös tuen ja ohjauksen tarve on yksilöllistä. Yhdessä tekeminen ja yhdessä muiden avulla oppiminen (yhteistyö) on yhä tärkeämpää, kun työ tehdään entistä useammin erilaisissa ryhmissä ja tiimeissä. Yhteistoiminnallinen oppiminen monipuolistaa ja avartaa tehtäviä, kehittää ryhmätyötaitoja ja arviointia Forssan ammatti-instituutin kasvatuksesta ja opetuksesta Yhteiskunnassa ja ammatissa toimivilla on tietyt normit ja säännöt sekä ammattietiikka, mitkä opiskelijan tulee omaksua menestyäkseen ammatissa. Kasvatustehtävällä on tärkeä merkitys koulutuksessa. Opettajat tukevat opiskelijoita kasvamaan yhteiskuntakelpoisiksi ja itsenäisiksi, toiset huomioon ottaviksi ja itseään kehittämään pyrkiviksi, tulevaisuuteen suuntautuviksi, omaa alaansa ja työtään arvostaviksi kansalaisiksi. Toimiminen oppilaitosympäristössä edellyttää yhteisiä käytäntöjä yhteistyön helpottamiseksi. Toiminta edellyttää myös kasvattamista omaan kulttuuriimme liittyviin arvoihin ja tapoihin. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että opiskelija tietää mm. miten käyttäydytään oppitunneilla, sairastumistilanteissa, ruokailussa, miten tervehditään, missä tupakointi on sallittu jne. Kuitenkin jokainen opiskelija on erilainen ihmisenä ja omana persoonanaan. Tämä tulisi huomioida kanssakäymisessä ja opetuksessa. Opiskelijan tunteminen edesauttaa opetuksen suunnittelua ja toteutusta. Samalla voidaan edistää opiskelijan persoonallisuuden monipuolista kehittämistä.
10 9 Kasvatuksessa pyritään pääsemään ulkoisesta ohjauksesta opiskelijan omista lähtökohdista ja hänen omista tavoitteistaan lähtevään sisäiseen kasvuun ja kehittymiseen. Tätä edesauttaa jokaisen opettajan ja muuhun henkilökuntaan kuuluvan oma esimerkki ja käytös, innostuneisuus työssään, kiinnostuneisuus, asiantuntemus sekä selkeät tavoiteasettelut opetuksessa ja muussa toiminnassa. Opiskelijaruokailun tavoitteena on muodostaa opiskelijoille kuva terveellisestä ruokavaliosta, jolla ylläpidetään työtehoa ja terveyttä koko työuran aikana. Lisäksi opiskelijaruokailussa korostamme rauhallisen, sosiaalisen kanssakäymisen merkitystä työpäivän kuluessa. Kasvulle suotuisan ilmapiirin luomisessa on tärkeää positiivisen työskentelyilmapiirin luominen ja molemminpuolisen luottamuksen saavuttaminen. Luottamuksen katsotaan parhaiten syntyvän opettajan ja opiskelijan keskinäisellä tuntemisella sekä avoimella ja kannustavalla ilmapiirillä. Opettajan hyvää ja ajanmukaista ammattitaitoa kasvattajana ja opetuksen asiantuntijana arvostetaan koko yhteiskunnassa. Onnistuminen ja osaamisen elämykset ovat opiskelussa edistymisen ehto. Tämän vuoksi opiskelijalle on annettava rakentavaa palautetta, jotta opiskelija motivoituu ponnistelemaan opiskelunsa eteen. Forssan ammatti-instituutin kasvatus- ja opetustehtävän arvotavoitteet edellyttävät ammattiin valmistuvalta seuraavia asioita: 1.12 Forssan ammatti-instituutin tavoitteista - täsmällisyys - ahkeruus ja tunnollisuus - itsenäisyys ja oma-aloitteisuus - vastuun ottaminen työstä ja työyhteisöstä - ammatissa toimimisen perusvalmiudet - yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot - rehellisyys ja oikeudenmukaisuus - kohteliaisuus ja muiden huomioon ottaminen - halu itsensä kehittämiseen - omasta terveydestä huolehtiminen ja työkyvyn ylläpitäminen Forssan ammatti-instituutilla on seuraavia tavoitteita: Määrälliset tavoitteet Määrällisiä tavoitteita mitataan Forssan ammatti-instituutin opiskelijamäärällä ja opetustunneilla (= lähiopetustunnit). Tavoitteena on säilyttää ammatillinen koulutustarjonta Lounais-Hämeessä mahdollisimman monipuolisena, korkeatasoisena ja määrällisesti nykytasolla. Määrälliset, sitovat tulosaluekohtaiset tavoitteet asetetaan vuosittain. Forssan ammatti-instituutin vahvistettu opiskelijapaikkamäärä toisella asteella on lukien Laadulliset tavoitteet Ammatillisen koulutuksen keskeisimpiä laadullisia tavoitteita ovat koulutuksen tuloksellisuudesta huolehtiminen ja koulutuksen muuntuminen vastaamaan nopeasti muuttuvia työelämän tarpeita. Oppilaitoksen kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni opiskelija sijoittuu koulutustaan vastaavaan työhön tai jatko-opintoihin. Yhteistyö yritysten, oppilaitos-
11 10 ten ja muiden sidosryhmien kanssa on edellytys opetustoiminnan tulokselliselle onnistumiselle Tuloksellisuuden parantamisessa on perustana kaksi keskeistä tavoitetta: 1) oppimisen laadun kehittäminen - koko oppilaitosta käsittävä selkeä ohjeistus mm. laatukäsikirja - laadun systemaattinen arviointi (EFQM) - valinnaisuudet - pätevä ja innostunut henkilöstö - toimivat oppimisympäristöt - hyvät tukipalvelut - kehittämis- ja arviointiyhteistyö alueen oppilaitosten kanssa - työssäoppiminen ja nuorten näytöt - kansainvälistyminen 2) opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin - työelämäyhteydet - yrittäjyys - kaksoistutkinto - oppilaitos- ja muu sidosryhmäyhteistyö - eritysopetuksen keinojen hyödyntäminen - oppisopimusjärjestelmän käyttö koulutuskeinona Taloudellisuustavoitteet Tavoitteena pidetään, että oppilaitosmuodon kustannukset eivät saa kokonaisuutena eivätkä toiminnoittain (opetus, hallinto, kouluruokailu, muu oppilashuolto, siivous, muu kiinteistönhoito ja majoitus) ylittää valtakunnallisia keskiarvolukuja. Tavoitteena on myös sijoittua hyvin valtakunnallisissa vertailuissa. 2 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN JOHTO JA HENKILÖSTÖ 2.1 Forssan ammatti-instituutin johtava rehtori Johtava rehtori toimii tulosalueiden johtajien esimiehenä. Tulosalueiden johtajat muodostavat johtoryhmän, jonka puheenjohtajana toimii johtava rehtori. Sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, johtavan rehtorin ratkaisuvaltaan kuuluu: 1. Päättää tulosalueiden sisäisestä toimintajaosta 2. Päättää kuntayhtymän edustus- ja huomionosoituksia sekä oman auton käyttöä koskevasta käytännöstä 3. Asettaa talousarvioon sisältyviä kehittämisprojekteja varten projektiryhmät ja nimittää projektiryhmälle projektijohtajan, joka on projektiryhmän puheenjohtaja ja toimii suoraan johtavan
12 11 rehtorin alaisuudessa 4. Asettaa koulutusaloja vastaavat neuvottelukunnat määräajaksi, enintään kuitenkin neljäksi vuodeksi. Neuvottelukuntaan kuuluu kuusi (6) jäsentä, ja se nimeää itselleen puheenjohtajan ja sihsihteerin. 2.2 Forssan ammatti-instituutin talouspäällikkö Talouspäällikkö toimii tukipalvelujen tulosalueen esimiehenä, jollei yhtymähallitus toisin määrää. Sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, talouspäällikön ratkaisuvaltaan kuuluu 1. Valmistella kuntayhtymän talousarvio ja -suunnitelma 2. Johtaa kuntayhtymän talous- ja materiaalihallintoa. 2.3 Forssan ammatti-instituutin johtoryhmä Johtoryhmän muodostavat tulosalueiden johtajat. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii johtava rehtori. Tekniikan ja liikenteen sekä ravitsemis- ja talousalan pedagogisena esimiehenä toimiva koulutusalajohtaja koordinoi kaikille yhteisten aineiden opetusta ja on myös johtoryhmän jäsen kuten myös kaikki muutkin koulutusalajohtajat. 2.4 Forssan ammatti-instituutin tulosalueiden johtajat - yleishallinto johtava rehtori - tekniikka ja liikenne koulutusalajohtaja - matkailua, ravitsemis- ja talousala koulutusalajohtaja - kauppa ja hallinto koulutusalajohtaja - terveys- ja sosiaaliala koulutusalajohtaja - kulttuuriala koulutusalajohtaja - luonnonvara-ala koulutusalajohtaja - oppisopimuskoulutus koulutustarkastaja - tukipalvelut talouspäällikkö Seuraavalla sivun kuviossa yksi on kuvattuna Forssan ammatti-instituutin organisaatio alkaen.
13 12 Kuntayhtymän yhtymävaltuusto Tarkastuslautakunta Yhtymähallitus Yhteistoimintaryhmä Johtava rehtori Johtoryhmä Koulutustarkastaja Koulutusalajohtaja Talouspäällikkö Koulutusalajohtaja Koulutusalajohtaja Koulutusalajohtaja Oppisopimuskoulutus Talous ja tukipalvelut Tekniikka ja liikenne Ravitsemis ja talousala Kauppa ja hallinto Sosiaali- ja terveysala 4 osastonjohtajaa Viestintäala Kulttuuriala 2 osastonjohtajaa (Tammelan toimipiste) Luonnonvara-ala (Liesjärven toimipiste) Kuvio 1. Forssan ammatti-instituutin organisaatiokaavio 2.5 Opetushenkilöstö Opettajaksi valitun henkilön velvollisuus on muualla säädetyn lisäksi: 1. pitää päiväkirjaa annettuja ohjeita noudattaen; 2. huolehtia tilaustöiden vastaanottamisesta, niiden teettämisestä ja hinnoittelusta; 3. valvoa ja ohjata opiskelijoiden käyttäytymistä sekä huolehtia hyvien tapojen, järjestyksen ja työrauhan säilymisestä opetustilanteissa, väliajoilla ja muissa instituutin tilaisuuksissa;
14 13 4. huolehtia työsuojelusäännösten mukaisista tehtävistä; 5. osallistua opiskelijaohjaustoimintaan; 6. ohjata ja valvoa opiskelijoiden työssäoppimista; 7. toimia tarvittaessa toisen opettajan sijaisena; 8. suorittaa muut toimialaansa kuuluvat tehtävät. 2.6 Toimistohenkilöstö Kuntayhtymän toimisto huolehtii kuntayhtymän keskitetyistä palveluista sekä toimintojen yhteensovittamisesta, kehittämisestä ja resurssoinnista. Kuntayhtymän toimistoa johtaa johtava rehtori. Toimiston tehtävänä on muun muassa osallistua kuntayhtymän sääntöjen ja ohjeiden valmisteluun, hoitaa opiskelija- ja opetushallintoon kuuluvat toimistotehtävät ja hoitaa yleistä tiedotustoimintaa. Toimiston tehtäviin kuuluu myös hoitaa kaikki rahatoimitehtävät, huolehtia laskentatoimesta ja muista kuntayhtymän talouteen liittyvistä asioista sekä kuntayhtymän posti- ja puhelinliikenteestä. 2.7 Siivoojat Siivoojat huolehtivat heille määrätyistä siivousalueista. Siivoojien esimiehenä toimii siivoustyönohjaaja. Siivoustyönohjaajan esimies on talouspäällikkö. Siivoustyönohjaajan tehtäviin kuuluu myös ammatti-instituutin siivoustoiminnasta vastaaminen ja kehittäminen, perehdyttäminen, siivoustarvikkeiden ja välineiden keskitetty hankinta ja varastojen hoitaminen. 2.8 Keittiöhenkilökunta Keittiöhenkilökunta valmistaa yhdessä opiskelijoiden kanssa päivän ateriat, sekä huolehtii erilaisten tilausaterioiden valmistamisesta. Ammatti-instituutin keittiöhenkilökunnan esimiehenä toimii ruokapalveluesimies. Ruokapalveluesimies vastaa lisäksi ammatti-instituutin ruokahuollosta ja sen kehittämisestä. 2.9 Kiinteistönhoitohenkilöstö Kiinteistönhoidon ammattimiehet vastaavat koulurakennusten ja asuntoloiden kiinteistöhuollosta, piha-alueiden hoidosta ja tekevät erilaisia korjaus- ja kunnossapitotehtäviä. Esimiehenä toimii kiinteistöesimies Asuntolanhoitaja Asuntolanhoitaja huolehtii asuntolassa asuvien opiskelijoiden opiskelurauhasta, viihtyisyydestä ja yleisestä järjestyksestä.
15 2.11 Varastonhoitaja 14 Keskusvarastonhoitaja huolehtii kulutustavaroiden tilauksesta, varastoinnista, jakelusta ja kuljetustoiminnasta. Lisäksi hän osallistuu koneiden ja laitteiden hankintaan sekä pitää tavarakortistoa. Erilaisten tarvikkeiden nouto keskusvarastolta tapahtuu kuittausta vastaan. Oppikirjat hankitaan keskitetysti talouspäällikön kautta osastojen tekemän esityksen pohjalta. Varastonhoitajan esimies on talouspäällikkö Koulukuraattori Koulukuraattorin tehtäviin kuuluu opiskelijoiden henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta ja opiskelijahuollon kehittäminen. Lisäksi hän huolehtii vastuualueensa tiedottamisesta sekä oppilashuollon yhteistyöstä. Lähin esimies on talouspäällikkö 2.13 Terveydenhoitaja Opiskelijaterveydenhuollosta ja työterveyshuollosta vastaa Forssan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä. Terveysaseman osoite on Urheilukentänkatu 2. Vastaanoton sijainti ja vastaanottoajat ovat koulutusalakohtaisia. 3 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN LAATUKÄSIKIRJA Forssan ammatti-instituutin laatukäsikirja kuvaa laatujärjestelmän ja kertoo oppilaitoksen tavan toimia niin, että koulutukselle asetetut tavoitteet saavutetaan ja koulutusta kehitetään jatkuvasti. Laatukäsikirjan tavoitteena on toimintojen yhtenäistäminen eri koulutusaloilla. Forssan ammatti-instituutin laatukäsikirjassa määritellään instituutin toimintaja laatupolitiikka. latukäsikirja sisältää koko instituuttia koskevat yhteiset menettelyohjeet ja koulutusalakohtaiset työohjeet. Kaikille koulutusaloille yhteiset menettelyohjeet mahdollistavat yhtenäisen tavan toimia eri koulutusaloilla. Menettelyohjeista henkilökunta voi tarkistaa menettelyn vaiheet, hyväksymistavat ja vastuut sekä toimia niiden mukaisesti. Lisäksi menettelyohjeista näkyy toimintaan liittyvät asiakirjat ja arkistointitavat. Eri koulutusaloilla on oikeus laatia laatukäsikirjan periaatteiden ja instituutissa toteuttavien menettelyohjeiden kanssa sopusoinnussa olevia koulutusalakohtaisia työohjeita, jotka täydentävät menettelyohjetta ja helpottavat koulutusalan yhtenäistä toimintaa. Koulutusalakohtaisten työohjeiden tulee olla koulutusalan laatukäsikirjassa, mikäli koulutusalalla on laadittu ja sovelletaan menettelyohjeen lisäksi omia koulutusalakohtaisia työohjeita. Kuviossa kaksi on laatujärjestelmän rakenne.
16 15 Laatupolitiikka Menettelyohjeet Koulutusalakohtaiset työohjeet Kuvio 2. Laatujärjestelmän rakenne 3.1 Vastuu laatukäsikirjasta Kuntayhtymän hallitus hyväksyy laatukäsikirjan. Menettelyohjeet ja työohjeet sekä niihin tehtävät muutokset käsittelee johtoryhmä. Instituutin johtava rehtori vastaa ammatti-instituutin laatupolitiikasta ja huolehtii siitä, että johtoryhmä saa jatkuvasti tietoja laatukäsikirjan jatkuvasta kehittämisestä päätöksentekoa varten. Lisäksi johtava rehtori vastaa siitä, että instituutin kaikilla koulutusaloilla toteutetaan yhtenäistä laatupolitiikkaa ja noudatetaan ajan tasalla olevaa laatukäsikirjaa. Koulutusalojen johtajat ovat vastuussa tulosalueensa osalta laatukäsikirjan menettely- ja työohjeiden kehittämisestä ja toteutuksesta sekä sisäisistä auditoinneista. Koulutusalojen johtajat huolehtivat oman koulutusalansa henkilöstön ohjaamisesta ja koulutuksesta myös laatuasioissa. Koulutusalojen johtajat vastaavat siitä, että koulutusalan koko henkilökunnalla on ajan tasalla olevat tiedot laatukäsikirjan sisällöstä ja päivitetyistä menettely- ja työohjeista. Laaturyhmä vastaa laatukäsikirjan menettely- ja työohjeiden päivitysten koordinoinnista ja uusien menettelyohjeiden laadinnan organisoinnista sekä laatukäsikirjan ylläpidosta. Laaturyhmä laatii vuosittain sisäisen auditointisuunnitelman. Laaturyhmällä on päävastuu vertais- ja ulkoisten auditointien organisoinnista ja auditointiraporttien laadinnasta. Lähteet Rauste von Wright, M Opettaja tienhaarassa. Juva: Wsoy Ruohotie, P Motivaatio, tahto ja oppiminen. Oy Edita Ab: Helsinki. Tynjälä, P Oppiminen tiedon rakentamisena. Tampere: Tamme-Paino Oy. von Wright, J Oppimiskäsitysten historiaa ja pedagogisia seurauksia. Opetushallitus. Aikuiset ja koulutus 7.
17 16 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTTI MENETTELYOHJEEET KOODI 1 Opiskelijavalinta 2 Opetustyö 3 Tukipalvelut Versio 1.3 Toukokuu 2005
18 17 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTTI SISÄLLYS 4 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN MENETTELYOHJEET 4.1 OPISKELIJAVALINTA Yhteishaku Hakumenettely yhteisvalinta-ajan ulkopuolella 4.2 OPETUSTYÖ Opetussuunnitelmat (OPS) Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) Opintojen hyväksiluku Opinto-ohjaus Tapakasvatus Opintojaksojen valinnaisuus Arviointi Poissaolot Työssäoppiminen Opintomatkat Päättötyö (opinnäytetyö) Kansainvälistyminen Palvelutoiminta Ohje opiskelijoiden päihdeongelmiin Menettely kurinpitoasiassa 4.3 TUKIPALVELUT Hallinnon opiskelijarekisterit Opiskelijan opintososiaaliset edut Opiskelijaterveydenhuolto Kuraattori Omavalvonta Siivous Kirjastopalvelut Kriisitoiminta
Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa. Vantaa 8.2.2011. Tuula Koivula johtava rehtori
Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa Vantaa 8.2.2011 Tuula Koivula johtava rehtori Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Forssan
TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA ARVOT
OIMIN-JUS, VISIO J RVO OIMIN-JUS Forssan ammatti-instituutti on monialainen, kehittyvä ja työelämän tarpeisiin vastaava oppilaitos, joka tukee opiskelijoiden yksilöllistä kasvua ammattiin. VISIO - monialainen
MITEN HENKILÖSTÖ SAADAAN MUKAAN LAATUTYÖHÖN? Tulevaisuuden haasteet johdon näkökulmasta. Tuula Koivula
MITEN HENKILÖSTÖ SAADAAN MUKAAN LAATUTYÖHÖN? Tulevaisuuden haasteet johdon näkökulmasta Tuula Koivula 30.8.2011 Toiminta-ajatus Forssan ammatti-instituutti on monialainen, kehittyvä ja työelämän tarpeisiin
LAATUKÄSIKIRJA YHTEINEN OSA
LAATUKÄSIKIRJA YHTEINEN OSA Päivitetty 5/2014 SISÄLLYS 1 HALLINTO, TOIMITAJÄRJESTELMÄ JA TAVOITTEET... 1 1.1 Omistajat ja organisaatio... 1 1.2 Forssan ammatti-instituutin toiminta-ajatus, visio, arvot
PEREHDYTTÄMISOHJELMA
1.8.2005 PEREHDYTTÄMISOHJELMA Tämän ohjelman ensisijainen tarkoitus on vastuuttaa ja varmistaa, että uusi työntekijä tulee heti alusta alkaen mahdollisimman hyvin perehdytetyksi työympäristöönsä ja työtehtäviinsä.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva
E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.
Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi
OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa
Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski
1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan
Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma
No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma
Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.
Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.2015 Opetusneuvos, M. Lahdenkauppi Tutkintojärjestelmän kehittämisen
Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
Porvoon ammattiopiston johtosääntö
12.4.2002 Porvoon ammattiopiston johtosääntö Kyjory 12.4.02 Yh YK PORVOON AMMATTIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ 1.LUKU YLEISTÄ 1. Ylläpitäjä Porvoon ammattiopiston omistaja on Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ja
Opetushenkilöstö Punkaharju
Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)
Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä?
Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Laatua laineilla ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 2016 Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon
Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE
Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen
Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet
Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja
TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011
TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
Kestävän kehityksen strategia
Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit
Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
Sipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus koskien Enterin hallintoa ja toimintaa Hallinto ja tukipalvelut
Sipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus koskien Enterin hallintoa ja toimintaa Enter näyttäytyy opiskelijalle yhtenä kokonaisuutena, jossa laadukkaan opiskelun etenemiselle
06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta
06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.
14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä
Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin
YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin
Lasten ja nuorten palvelut
Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle
Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen
Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen uudistumisen tukena #UUSIAMIS on tervetullut
OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE
OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE www.varia.fi SISÄLLYS Mitä oppisopimuskoulutus on?... 2 Oppisopimuskoulutus ja yleinen tutkintorakenne... 4 Oppisopimusprosessi... 5 Oppisopimuksen
Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11
Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota
Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin
Satakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä. RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010
atakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010 Kokemäenjokilaakson kky Pohjois-atakunnan kky Kokemäenjokilaakson mmattiopisto Kokemäki Kokemäenjokilaakson mmattiopisto
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja
Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä Rehtori Veli-Matti Tolppi
Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä 15.10.2008 Rehtori Veli-Matti Tolppi päivitetty 29.3.2011 Yhtymähallituksen käsittely 12.4.2011 Savonia-ammattikorkeakoulun osaamislähtöinen
NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013
NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho
OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen
OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä
Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022
Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 1 muuttuva toimintaympäristö Huomioimme toiminnassamme globalisaation, yhteiskunnalliset muutokset ja nopeasti muuttuvat lähiympäristön tarpeet. Olemme aktiivinen
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
OPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä
OPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä Yksilöllisen ja joustavan oppimisen tukeminen Sami Pirhonen projektipäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA
1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan
AMEO-strategia
AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus
Henkilökohtaistamisen prosessi
Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Henkilökohtaistaminen ennen reformia
Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus
Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen
Luku 6 Oppimisen arviointi
Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää
TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ
TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU... 2 SIVISTYSTOIMEN YLEISET TOIMINTAPERUSTEET... 2 1 Toiminta-ajatus... 2 2 LUKU... 2 ORGANISAATIO... 2 2 Lautakunnat... 2 3 Lautakuntien
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
Arjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus
Arjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Tavoitealueet, IJKK 1. Malli oppilaitosten ja kuntien yhteistyöstä opiskelijahuollon järjestämisessä 2. Oppilaitos hyvinvoivana oppimisympäristönä,
Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen
Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne
Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta
Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys Petri Sotarauta 28.11.2017 2 #AMISREFORMI REFORMI PÄHKINÄNKUORESSA Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva ja
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
Kehityskeskustelulomake
Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi
ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:
ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain
AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov
AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.
Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
Yleisten osien valmistelu
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto
Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,
Työssäoppimisen toteuttaminen
Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa
SAMKin laadunkehittämistyö
SAMKin laadunkehittämistyö Suunnittelija Erja Kuurila, SAMK Kohti nykyistä laadunhallintajärjestelmää Väliaikaiselle amkille luotiin yhteistä laatujärjestelmää Vuonna 1995 haettiin toimilupaa vakinaiselle
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,
Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus
Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien
#uusiamis #10askeltaonnistumiseen Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia
#uusiamis #10taonnistumiseen Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen yrityksille Ammatillisen koulutuksen eri opiskelijaryhmiä Perusasteen päättävät
10 askelta onnistumiseen
Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Mirja Hannula, EK @mirjahannula 9.11.2018 Ammatillisen koulutuksen eri opiskelijaryhmiä Perusasteen päättävät
Valtioneuvoston asetus
16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen
Laatua Siikalatvalla
Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja
Oppimisen ja koulun käynnin tuki
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu Oppimisen ja koulun käynnin tuki Erityisasiantuntemus: autismin kirjo, neuropsykiatriset häiriöt, kieli ja kommunikointi, kuuleminen, näkeminen, liikkuminen
Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016
Lukion opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Käyttöön elokuussa 2016 Opetushallitus julkaisi kansalliset lukion opetussuunnitelman perusteet ja oppiaineiden tuntijaon vuonna 2015. Uudet opetussuunnitelmat
OPETUSSUUNNITELMA YHTEINEN OSA
OPETUSSUUNNITELMA YHTEINEN OSA Päivitetty 1/2010 yhtymähallitus 2.3.2010 2 SISÄLLYS 1 OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA...4 2 TAUSTAA FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTISTA...4 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA...4 3 FORSSAN
Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ
Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 x.xx.2013 xx ja tulee voimaan 1.1.2013 1.1.2014 Muutos KV 10.12.2012 134
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt
Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu
KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS
TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA
Ammatillinen oppilaitos toimintaympäristönä
Ammatillinen oppilaitos toimintaympäristönä 29.05.13 Heidi Laurinen-Nokua Opinto-ohjaaja Omnia ammattiopisto Ammattioppilaitos ennen ja tänään Ei umpikujakoulutusta, vaan tutkinto takaa yhtäläiset jatkoopiskeluoikeudet
TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke
TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen
Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan
Hyvässä ohjauksessa opiskelija:
Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa
Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov
Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen
LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto
LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto Kirjoita Master sivulle 18.3.2013 Kirjoita Master-sivulle Visio 2016 Perho on Euroopan johtavia hotelli- ja ravintola-alan oppilaitoksia Ravintolakoulu Perho on johtava
Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki
Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET
PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja