PÄÄTÖS. Helsinki No YS 704

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Helsinki Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2009-Y No YS 704 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaista koeluontoista toimintaa koskevasta ilmoituksesta, joka koskee MTBE:llä pilaantuneen maaperän ja orsiveden puhdistamista aerobisella biokunnostuksella. ILMOITUKSEN TEKIJÄN NIMI JA OSOITE Neste Oil Oyj Keilaranta Neste Oil KIINTEISTÖN SIJAINTI Laurinkatu Lohja RN:o KIINTEISTÖN OMISTAJA Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sairaalantie Lohja ASIAN VIREILLETULO Neste Oil Oyj toimitti Uudenmaan ympäristökeskukselle ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisen ilmoituksen koeluonteisesta toiminnasta. Ilmoitusta täydennettiin TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 28, 30 :n 2 momentti ja 61. Ympäristönsuojelulaki 12. luku. MAKSU A AT112 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland

2 2 (13) PILAANTUMISEN AIHEUTTANUT TOIMINTA JA AIEMMAT KUNNOSTUSTOIMEPI- TEET Kiinteistöllä sijaitsee asuinkerrostalo. Kerrostalokiinteistön maaperä ja orsivesi ovat pilaantuneet kerrostaloa viistosti vastapäätä Laurinkadun toisella puolella sijainneen polttoaineiden jakeluaseman toiminnasta. Jakeluasemalla tapahtui polttoainevuotoja vuosina 1977 ja 1993, jolloin myös kerrostalon kellarissa todettiin hajuhaittoja. Jakeluasema lopetti toimintansa ja sen kiinteistö kunnostettiin massanvaihdolla vuonna Kunnostuksen yhteydessä katualueelle jäi edelleen pilaantunutta maa-ainesta. Jakeluaseman toiminta-aikana kiinteistön maaperää oli kunnostettu huokosilmatekniikalla vuosina ja massanvaihdolla vuosina 1994 ja Kerrostalokiinteistöllä on seurattu säännöllisesti orsiveden öljyhiilivetypitoisuuksia vuodesta 1998 lähtien. Ensimmäisiä orsivesi- ja salaojavesitutkimuksia tehtiin kiinteistöllä vuonna 1994, jolloin kellarin salaojakaivoon rakennettiin ilmastuslaitteisto. Vuosina kerrostalon alapuolista maaperää ja katualuetta sekä alueen orsivettä kunnostettiin air sparging -menetelmällä. Lisäksi kiinteistöllä pumpataan ja puhdistetaan edelleen orsivettä ja jatketaan orsivesitarkkailua (pumppauksesta ja tarkkailusta tarkemmin sivulla 4). YMPÄRISTÖ JA LÄHIMMÄT HÄIRIINTYVÄT KOHTEET Kiinteistö sijaitsee Lohjalla kaupungin keskustan tuntumassa osoitteessa Laurinkatu 24 (Liite 1.). Kiinteistön ympäristössä on asuinrakennuksia. Lähin naapuritalo sijaitsee noin kolmen metrin etäisyydellä kerrostalon pihalla olevasta orsivesiputkesta L207. Noin 400 metriä kiinteistöstä länteen on Lohjanjärvi. AIKAISEMMAT PÄÄTÖKSET JA VIRANOMAISASIAKIRJAT - Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 544/ saastuneen alueen puhdistamisesta osoitteessa Laurinkatu Päätöksessä oli myös Laurinkatu 24:n kiinteistöä koskevia määräyksiä. - Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös No YS 261/ pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi air spargin -menetelmällä sekä pumpatun ja puhdistetun orsiveden viemäriin johtamiseksi Laurinkatu 24:n kiinteistöllä ja Laurinkadun katualueella. - Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 1522/ ympäristölupaan No YS 261/ liittyvän pohjavesitarkkailusuunnitelman johdosta. - Uudenmaan ympäristökeskuksen neuvottelumuistio No YS 659/

3 3 (13) KOETOIMINTAAN LIITTYVÄT TUTKIMUS- JA SUUNNITELMA-ASIAKIRJAT - Neste Markkinointi Oy. Ympäristöarviointi, Neste Lohja Laurinkatu, Laurinkatu 24, Lohja. Golder Associates Oy Neste Markkinointi Oy. Neste Lohja Laurinkatu, Pohjaveden tarkkailutuloksia alkuvuodelta Golder Associates Oy Neste Oil Oyj. Koetoimintailmoitus, Lohja Laurinkatu 24. Doranova Oy KIINTEISTÖN MAAPERÄ-, POHJA- JA PINTAVESIOLOSUHTEET Maanpinta kerrostalon yläpihalla on noin tasolla + 48 metriä ja alapihalla noin + 46 metriä. Kiinteistö sijaitsee hiekasta koostuvan harjureunamuodostuman luoteisreunalla. Maalajiksi alueella on todettu pääasiassa hiekka. Rakennuksen läheisyydessä on täyttökerroksia. Alapihalla on noin 7-8 metrin syvyydellä maanpinnasta tiivis siltti- ja savikerros. Kiinteistö sijaitsee Lohjanharjun I-luokan pohjavesialueella ( ). Kiinteistöllä on todettu orsivesivyöhyke yläpihalla noin neljä metriä ja alapihalla noin kolme metriä maanpinnan alapuolella. Varsinainen pohjavesi on tiiviin siltti- ja savikerrostuman alla. Pohjaveden painetaso rakennuksen lähellä on noin 0,3 metriä ylempänä kuin orsiveden. Orsi- ja pohjaveden arvioitu virtaussuunta alueella on länteen. Porlan vedenottamo sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä kiinteistöstä. Kiinteistö ei sijaitse vedenottamon suoja-alueella. Kiinteistöä lähin vesistö on Lohjanjärvi, joka sijaitsee noin 400 metriä kiinteistöstä länteen. MAAPERÄN JA POHJAVEDEN HAITTA-AINEPITOISUUDET ( , ) Maaperä Kiinteistöllä tehtiin air spargin -kunnostuksen lopettamisen jälkeen marraskuussa 2008 ympäristölupapäätöksessä edellytetyt maaperätutkimukset. Tutkimukset keskitettiin alueille, joilla oli todettu edellisissä tutkimuksissa vuonna 2004 kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Kuudesta tutkimuspisteestä (S401 - S406) otettiin yhteensä 30 maanäytettä, joista 18 mitattiin öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus PetroFlag-kenttätestillä. Jokaisesta tutkimuspisteestä yhdestä näytteestä analysoitiin laboratoriossa öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (C 22 - C 39 ), bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), MTBE:n, TAME:n, bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin ja ksyleenin pitoisuudet. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Kerrostalon sisäänkäynnin läheisyydessä näytepisteessä S402 todettiin syvyydellä 4 metriä kevyen polttoöljyn pitoisuus 401 mg/kg, bensiinijakeiden pitoisuus mg/kg, etyylibentseenin pitoisuus 38 mg/kg ja ksyleenipitoisuus 180 mg/kg.

4 4 (13) Laurinkadun katualueella näytepisteessä S406 todettiin syvyydellä 4 metriä bentseenipitoisuus 0,2 mg/kg ja ksyleenipitoisuus 24 mg/kg. Muissa näytepisteissä tutkittujen haitta-aineiden pitoisuudet alittivat pääosin laboratorion analyysimenetelmien määritysrajat. Pohjavesi Salaojakaivoista L2, L3 ja L302 otetaan näytteet kerran kuukaudessa. Salaojakaivon L3 tuuletusta ja huokoskaasun bensiinihiilivetypitoisuuksien mittaamista sekä orsiveden pumppausta on jatkettu myös air sparging -kunnostuksen päätyttyä. Orsivesiputkista L204, L207, L208, L211, L213 ja L212 otetaan vesinäytteet kolmen kuukauden välein, putkista L214, L215 ja L216 sekä kaivosta L4 kuuden kuukauden välein ja putkista L120 ja L2000 kerran vuodessa. Tarkkailupisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 3. Alla olevassa taulukossa on esitetty viimeisimmät näytetulokset tarkkailupisteissä. Näytteistä on analysoitu TVOC-pitoisuudet (C 5 - C 10 ) sekä MTBE:n, TAME:n, bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin ja ksyleenin pitoisuudet. Taulukossa pitoisuudet on esitetty yksikössä µg/l. Merkki < tarkoittaa, että pitoisuus on alle laboratorion analyysimenetelmän määritysrajan. Tark.piste pvm MTBE TAME Bents. Tolueeni Et.bents. Ksyl. TVOC L < 5,1 2, L < < < < < < < L < < < < < < < L < < < < < < L ,3 < < < < 0,3 L < < L < < < < < < L < < < < < < L < < < < < < < L < < < < < < < L < < < < < < < L < < < < < < < L ,3 < < < 13, < < < < < < 29 L < < < < 3, < < < < < < < L < 7,1 1 < 63, < < < < < < 24 Salaojakaivossa L3 pitoisuudet ovat kohonneet huomattavasti, mikäli pumppaus ei ole ollut käynnissä.

5 5 (13) KOELUONTEINEN TOIMINTA ( ) Kokeen tarkoitus ja kesto Kokeen periaate Kokeen toteutus Koetoiminnan tarkoituksena on selvittää MTBE:n in situ -biohajoamista pohjoisissa pohjavesiolosuhteissa. Biokunnostus toteutetaan ravinnesyötön ja ilmastuksen avulla. Toiminnan tavoitteena ei ole lopullisesti kunnostaa alueen orsi- ja pohjavettä tai pohjustaa ympäristölupaa, vaan tuottaa empiiristä tutkimustietoa menetelmän teoriataustoista ja toimintaperiaatteista. Tutkimuksella voidaan kuitenkin saavuttaa orsiveden merkittävää puhdistumista kohteessa. Kokeessa ilmastus on tärkeää, koska laboratoriotulosten perusteella MTBE:n hajottajabakteerin affiniteetti hapen suhteen on heikompi kuin öljyhiilivetyjä hajottavien bakteerien. Näin ollen niiden kasvu rajoittuu, mikäli alueella on myös öljyhiilivetyjä ja hapen määrä on rajallinen, koska öljyhiilivetyjä hajottavat bakteerit kasvavat ensisijaisesti ja käyttävät hapen tehokkaammin hyväksi. On huomattavaa, että ensisijaisesti organismit pyrkivät suurella todennäköisyydellä käyttämään ravinnokseen polttoaineen öljyhiilivetyjä ja BTEX-yhdisteitä ja vasta näiden määrien pienennyttyä MTBE:tä. Koeluontoista toimintaa jatketaan asti. Vaikka koetoiminnan aikana saataisiin tuloksia täysin puhdistuneesta orsivedestä, suoritetaan se loppuun kokeen lyhyen keston vuoksi. Koetoiminnan aikana orsivettä pumpataan ja pumpattuun veteen lisätään ravinteita, jonka jälkeen se johdetaan takaisin maaperään. Maaperä itse toimii tällöin bioreaktorina. Lisäksi orsiveteen johdetaan pieni määrä ilmaa. Ravinteet toimivat maaperässä substraatteina mikro-organismeille ja veteen ilmasta liuennut happi elektroniakseptorina mikrobien prosessoimalle biohajoamisprosessille. Alueella käynnissä oleva orsiveden pumppaus ja tarkkailu jatkuvat entisellään koetoiminnan ajan. Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT) Alueella on tehty aikaisemmin muita puhdistustoimenpiteitä, mutta täyttä puhdistustulosta ei ole saavutettu. Biohajotus on usein tehokkain kunnostusmenetelmä taloudelliset ja ympäristönäkökohdat huomioiden. Arvio ympäristön kannalta parhaasta käytännöstä (BEP) Ravinteiden syöttö orsiveteen ja ilmastus ovat ympäristön kannalta varsin vaarattomia kunnostusmenetelmiä hallitusti toteutettuina. Alueelle asennetaan liitteessä 4. esitetyn mukainen pohjaveden pumppaus-, ravinteidensyöttö- ja ilmastusputkien järjestelmä. Järjestelmä sisältää nosto- ja imeytyspumpun orsivedelle, annostelupumpun ravinteille ja

6 6 (13) pienen kompressorin orsiveden ilmastukseen. Yksikkö sijoitetaan rakennuksen eteen olemassa olevaan huokoskaasunkäsittelyyn ja orsiveden ilmastukseen käytettyyn rengaskaivoon (K4, K5 tai K6, joka päätetään asennusvaiheessa). Kaivo sijaitsee maan alla ja on suojattu teräskannella ilkivallan estämiseksi. Kaikki putkistoasennukset toteutetaan maanalaisina yhtä linjaa käyttäen ja kaivanto merkitään huomionauhalla. Imeytysputkina käytetään PEH-muovisia pohjavesiputkia ja ilmastuksessa ohuempia PEX-muovisia ilmastusputkia. Pumppaus- ja syöttöpisteiden sijainnit on valittu siten, että vanhoja kaivoja ja havaintoputkia voidaan käyttää hyväksi. Näiden lisäksi asennetaan uudet nosto- ja syöttöputket. Alueella tiedetään olevan orsivedessä MTBE:tä ja tutkimustietoa on pitkältä aikaväliltä. Lisäksi orsiveden virtaussuunta alueella on tiedossa. Ravinteiden syöttö Syötettävät ravinteet ovat lannoitetason typpi (N) kaliumnitraattina sekä fosfaatti (P) monoammoniumfosfaattina (MAP). Käytettävät määrät riippuvat orsiveden jo sisältämistä ravinnepitoisuuksista. Karkeasti arvioituna puolen vuoden aikana tullaan syöttämään yksi 20 litran ravinnesäiliö, joka sisältää 2,19 kg kaliumnitraattia ja 0,37 kg monoammoniumfosfaattia. Syöttömäärä voi myös olla pienempi, sillä syöttöä säädetään jokaisen näytteenoton jälkeen tulosten perusteella. Syötön säätö tapahtuu manuaalisesti annostelupumpun säätimellä. Ilmastus Koetoiminnassa käytettävän kompressorin teho on 4,6 m 3 /h, joka jakautuu neljälle ilmastusputkelle. Syötettävä ilmamäärä on vielä hieman kompressorin nimellistehoa pienempi johtuen orsiveden muodostamasta vastapaineesta. Ilmastusputket on valmistettu PEX-putkista, joihin on porattu reikiä siten, että ilmaa pääsee jokaisesta kohdasta yhtä paljon ulos (reikien väli tihenee ylöspäin tultaessa). Syöttö tapahtuu ainoastaan orsivesikerrokseen. Orsiveden pumppaus Toiminnan aikainen tarkkailu Kiinteistöllä käynnissä olevasta suojapumppauksesta saadun tiedon perusteella pumppauspisteen antoisuus on noin 5 m 3 /d. Tulvimismahdollisuutta alueella ei ole, vaikka antoisuudet/vesimenekki olisivat arvioitua pienempiä, koska syöttöputket tulpataan ja peitetään maalla. Tämän lisäksi putkille suoritetaan vesimenekkikoe ennen toiminnan aloitusta, jolla varmistetaan, etteivät syöttömäärät ole liian suuria. Toiminta ei myöskään vaikuta orsiveden pinnantasoon, koska maasta pumpattava vesi syötetään sinne heti takaisin. Jos ongelmia kuitenkin esiintyy, toiminta lopetetaan välittömästi ja alueella jatketaan suojapumppausta nykyisellä tavalla. Koetoiminnan aikana tarkkaillaan nostettavaa orsivettä sekä kolmen tarkkailuputken (L3, L4, L211) orsivettä. Tarkkailupisteet sijaitsevat orsiveden virtaussuunnassa alapuolella injektointipisteisiin nähden. Näyt-

7 7 (13) teet otetaan viikoilla 0, 6, 12,18 ja 24 toiminnan aloittamisesta. Myös toiminnan alussa tarkkailuväliä pidetään riittävänä, koska biologien hajotus tapahtuu hitaasti ja tarvitsee aikaa alkaakseen. Orsiveden virtaussuunnassa seuraava mahdollinen tarkkailupiste olisi rakennuksen alapihan puolella sijaitseva kaivo L2. Suunnitellun syöttöpisteen ja kaivon L2 orsiveden pinnankorkeuksien ero on noin yksi metri ja on hyvin epätodennäköistä, että vaikutukset näkyvät niin kaukana kuuden kuukauden toimintajakson aikana. Jos kauimmassa suunnitellussa tarkkailupisteessä L3 havaitaan nousseita ravinnepitoisuuksia, laajennetaan tarkkailu myös kaivoon L2. Jokaisella näytteenottokierroksella mitataan kenttämittauksena orsiveden happipitoisuus, redox-potentiaali, ph ja lämpötila. Samalla otetaan vesinäytteet, joista analysoidaan MTBE, TBA (todennäköinen MTBE:n hajoamisen välituote), öljyjakeet ja BTEX-yhdisteet. Ravinnepitoisuudet (nitraatti, ammoniumtyppi ja fosfaatti) mitataan vähintään viikoilla 0 ja 6, joiden jälkeen mittaustarve arvioidaan tulosten perusteella. Tarkkailusuunnitelma on esitetty myös liitteessä 5. Lisäksi orsivedestä määritetään ennen koetoiminnan aloittamista metallipitoisuudet (As, Cd, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Zn, Fe ja Mn). Näytteistä tutkitaan myös hiili-isotooppijakaumaa ja tehdään makromolekulaarisia analyysejä. Analyysien määrä riippuu haitta-aineiden hajoamistahdista ja analyysiajankohdat määritetään muiden analyysien perusteella. Monitorointikaivoista tutkimukset tehdään viikolla 0 ja todennäköisesti viikoilla 12 ja 24. Isotooppijakauma-analyysissä mitataan hiili-isotooppien C12/C13-suhdetta MTBE:ssä. MTBE:n hajottajabakteeri hajottaa tehokkaammin kevyempää C12 isotooppia, mistä johtuen jäljelle jäävä MTBE:n pitoisuus rikastuu C12/C13-suhteessa. C12/C13-suhde tulee muuttumaan prosessin aikana ja sitä tarkastelemalla voidaan todistaa puhdistuksen tapahtuvan mikrobiologisesti. Samalla suljetaan pois laimenemisen vaikutus. Molekyylianalyysissä eristetään DNA:ta orsivedestä. DNA:sta tunnistetaan tiettyjä pääentsyymejä tai pääorganismeja, jotka kykenevät aiheuttamaan MTBE:n biohajoamisen. Näytteenotot suorittaa SYKE:n sertifioima näytteenottaja SFS-ISO standardin suosituksia noudattaen. Kenttämittausmenetelmät ovat yleisesti käytössä olevia ja hyväksyttyjä, mittausten luotettavuutta ja laatua seurataan jatkuvasti, kalibroinnit ja huollot tehdään säännöllisesti ja tulokset kirjataan käyttöpäiväkirjaan. Kunnostuksessa noudatetaan Doranova Oy:n laatujärjestelmää, jonka mukaisesti työmaalle tehdään oma laatuasiakirja. Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet Koetoiminta on luonteeltaan vaaratonta ja häiriötekijöitä voi koitua lähinnä ilkivallasta, sähkökatkoksista ja laitteiston virheellisestä toiminnasta. Ilkivalta ja laitteiston hajoaminen johtavat heikentyneeseen ravinteiden syöttöön tai ilmastukseen, joka vaikuttaa puhdistustoimintaan

8 8 (13) heikentävästi. Ravinteiden annostelu tarkastetaan laitteiston käynnistyksen yhteydessä. Ravinteiden yliannostelu on epätodennäköistä, sillä annostelupumppujen ainoa mahdollinen vika on niiden hajoaminen, jolloin ravinteiden syöttö loppuu. Mikäli ravinteiden yliannostusta kuitenkin tapahtuisi, havaittaisiin se näytteenoton ja laitteiston tarkastuskäynnin yhteydessä. Ympäristölle vahinkoa aiheuttava yliannostus ei ole mahdollinen, koska käytettävät ravinnemäärät kunnostuksen aikana ovat kokonaisuudessaan pieniä. Tilanne on vastaava, mikäli MTBE:n hajoaminen ei jostain syystä alkaisi. Myöskään metallien saostumista ei pidetä kovin todennäköisenä, mutta jos näin kävisi, voidaan sakkaantuneet metallit liuottaa pienellä määrällä orgaanista happoa. Mahdollinen sakkaantuminen havaitaan tarkastus- ja näytteenottokäyntien yhteydessä. Ilmastuskompressori toimii normaalisti täydellä teholla ja sen hajotessa MTBE:n hajotus hidastuu, mutta varaa ympäristölle se ei aiheuta. Jos kompressori hajoaa, se korvataan seuraavan tarkastuskäynnin yhteydessä uudella vastaavalla kompressorilla. Kunnostus ei aiheuta päästöjä vesistöön tai viemäriin, koska ravinteiden syöttömäärät ovat pieniä. MTBE:n hajoamistuotteena voi syntyä pieniä määriä hiilidioksidia. Määrät ovat niin pieniä, etteivät ne aiheuta merkittäviä vaikutuksia ilmaan. Pumppaus- ja syöttöputkien asennus aiheuttaa hieman melua ja tärinää. Asennukset tehdään klo 8-16, jolloin häiriötä ei pidetä merkittävänä. Kairausten aikana kevyenliikenteen väylällä liikkuminen voi ajoittain estyä. Kunnostuksen aikana suurin melulähde on kompressori, jonka aiheuttama melu pyritään välttämään eristämällä asennuskaivo mahdollisuuksien mukaan. Itse kunnostusprosessi on suljettu, eikä siinä muodostu jätteitä. Asennustöiden yhteydessä kuitenkin syntyy pieni määrä jätettä, kuten syöttö- ja ilmastusputkien ylijäämä. Jätteet pyritään kierrättämään mahdollisuuksien mukaan tai toimittamaan luvanvaraiseen käsittelykeskukseen. Raportointi Koetoiminnan päätyttyä laaditaan raportti tuloksista ja kunnostusmenetelmän tehokkuudesta. KIINTEISTÖN OMISTAJAN KUULEMINEN Kiinteistön omistaja, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, toimitti Uudenmaan ympäristökeskukselle suostumuksen esitetyn koeluonteisen toiminnan toteuttamiseksi.

9 9 (13) YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Koetoiminta-aika (YSL 64 ) Uudenmaan ympäristökeskus on tarkastanut Neste Oil Oyj:n ilmoituksen, joka koskee koeluonteista toimintaa Lohjalla osoitteessa Laurinkatu 24 sijaitsevalla kiinteistöllä (RN:o ), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1. Kohteessa saa harjoittaa ilmoituksessa tarkoitettua koeluonteista toimintaa enintään saakka. Orsiveden esitutkimukset (YSL 64, JL 51 ) 2. Ennen koeluonteisen toiminnan aloittamista on otettava vähintään kaivoista L4 ja L3 sekä orsivesiputkesta L211 vesinäytteet, joista on mitattava vähintään happipitoisuus ja lämpötila sekä analysoitava laboratoriossa vähintään ph, sameus, sähkönjohtavuus, redoxpotentiaali, MTBE:n, TBA:n, öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (C 22 - C 39 ), bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin ja ksyleenin pitoisuudet sekä As-, Cd-, Cr-, Cu-, Hg-, Ni-, Pb-, Zn-, Fe-, Mn-, nitraatti-, nitriitti-, ammoniumtyppi- ja fosfaattipitoisuudet. Koeluontoisen toiminnan toteutus (YSL 64, JL 51 ) 3.1. Koeluonteinen toiminta on toteutettava siten, ettei toiminnasta aiheudu orsi-/pohjaveden lisäpilaantumista, haitta-aineiden leviämistä laajemmalle tai muuta ympäristö- tai terveysriskiä. Tarkkailu 3.2. Kolmen ja kuuden viikon kuluttua koetoiminnan aloituksesta sekä tämän jälkeen vähintään kerran kuudessa viikossa on otettava vesinäytteet koeluonteisessa toiminnassa pumpattavasta orsivedestä, kaivoista L4 ja L3 sekä orsivesiputkesta L211. Näytteistä on tehtävä liitteessä esitetyt mittaukset ja analyysit. Lisäksi kaikista näytteistä on analysoitava laboratoriossa nitraatti-, ammoniumtyppi- ja fosfaattipitoisuudet. Näytetulosten perusteella on tarvittaessa näytteenottotiheyttä muutettava, lisättävä tarkkailuun uusia näytepisteitä tai lisättävä analysoitavien yhdisteiden ja orsiveden muiden laatuparametrien määrää. Muutoksista on toimitettava esitys hyväksyttäväksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle. Näytteenottotulosten toimittaminen 3.3. Kaikki näytteenottotulokset on toimitettava jatkotoimenpideharkintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueen maanomistajalle viikon kuluessa niiden valmistumisesta. Tulosten yhteyteen on liitettävä lyhyt kuvaus koeluonteisen toiminnan etenemisestä.

10 10 (13) Koeluontoista toimintaa koskevat muutokset (YSL 64, JL 51 ) 4. Mikäli koeluonteisen toiminnan aikana ilmenee odottamattomia muutoksia, kuten haitta-aine- tai ravinnepitoisuuksien nousua orsi-/pohjavedessä, tarve lopettaa kaivosta L3 orsiveden pumppaus tai ongelmia koetoimintaan liittyvien pumppaus- ja imeytysputkien toiminnassa, on asiasta ilmoitettava välittömästi mahdollisia toimenpiteitä varten Uudenmaan ympäristökeskukselle, Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueen maanomistajalle. Tiedottaminen (YSL 64, JA 10 ) 5. Neste Oil Oyj:n on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja koeluonteisen toiminnan valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä koeluonteisen toiminnan aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle, Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueen maanomistajalle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös koeluonteisen toiminnan lopettamisajankohta. Kirjanpito ja raportointi (YSL 64, 78, JL 51 ) 6.1. Koeluonteisen toiminnan aikana on pidettävä kirjaa alueella tehdyistä toimenpiteistä, näytteenotosta, analyysituloksista ja mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista Koeluonteisesta toiminnasta on laadittava loppuraportti, jossa on esitettävä tiedot koeluontoisen toiminnan toteuttamisesta, yhteenveto kirjanpidosta, kuvaus mittaus-, näytteenotto- ja analyysimenetelmistä, yhteenveto mittaus- ja analyysituloksista, arvio haittaaineiden hajoamisnopeudesta (esim. mg/kg/d) sekä mittaustuloksiin perustuva arvio menetelmän tehokkuudesta ja soveltuvuudesta alueen orsiveden puhdistamiseen. Loppuraportti koeluonteisesta toiminnasta on toimitettava mennessä tarkastettavaksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueen maanomistajalle. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 30 :n mukaan ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on kokeilla raaka- tai polttoainetta, valmistus- tai polttomenetelmää tai puhdistuslaitetta taikka hyödyntää tai käsitellä jätettä laitos- tai ammattimaisesti tai näihin rinnastettavan seikan selvittämiseksi. Ympäristönsuojelulain 61 :n mukaan edellä ympäristönsuojelulain 30 :n 2 momentissa tarkoitetusta toiminnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan ympäristölupa tarvitaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan. Ympäristönsuojelulain 12. luvussa on

11 11 (13) asetettu määräykset pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että selvitys ravinteiden syötön ja ilmastuksen merkityksestä maaperässä ja orsivedessä todetun MTBE:n biohajoamiseen, voidaan käsitellä ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisena koeluonteista toimintaa koskevana ilmoituksena. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaiseen ilmoituskäsittelyyn vaaditaan vakiintunut kunnostusmenetelmä, eikä kunnostuksen käsittely ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisena ympäristölupana katsottu olevan tässä vaiheessa aiheellista, koska menetelmästä ei ole aiempaa tutkimustietoa Suomen olosuhteista. Ympäristönsuojelulain 30 :ssä tarkoitetun koeluonteisen toiminnan tulee olla luonteeltaan rajattua ja lyhytaikaista. (Määräys 1.) Ympäristönsuojelulain 64 :n mukaan viranomainen voi ilmoituksen johdosta tehtävässä päätöksessä antaa tarpeellisia määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä, toiminnan tarkkailusta ja tiedottamisesta asukkaille sekä jätelain mukaisten velvollisuuksien täyttämisestä. (Määräykset ) Päätöksessä on edellytetty orsiveden haitta-ainepitoisuuksien sekä muiden laatuparametrien selvittämistä ennen koeluonteisen toiminnan aloittamista, koska kiinteistö sijaitsee tiheästi asutulla kaupunkialueella ja lähellä kunnallisteknisiä rakenteita, joiden käytöllä ja toiminnalla on saattanut olla vaikutusta orsiveden laatuun. Lähtötietojen perusteella voidaan säädellä ravinteiden syöttöä ja ilmastusta sekä varautua paremmin mahdollisesti esiintyviin häiriötilanteisiin koetoiminnan aikana. (Määräys 2.) Koeluonteisen toiminnan toteutuksessa on noudatettava erityistä varovaisuutta, jotta toiminnasta ei aiheudu haittaa orsi-/pohjavedelle tai muuta ympäristö- tai terveysriskiä. (Määräys 3.1.) Orsiveden haitta-aine- ja ravinnepitoisuuksien sekä laatuparametrien tarkastamisella varmistetaan, että mahdolliset muutokset orsi-/pohjaveden laadussa havaitaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mikäli orsi-/pohjaveden laadussa havaitaan merkittäviä muutoksia, tulee näytteenottoajankohtien tiheys tarkistettavaksi ja tarvittaessa muiden toimenpiteiden, kuten koeluonteisen toiminnan keskeytyksen, tarve harkittavaksi. (Määräys 3.2.) Määräys 3.3. on annettu viranomaisvalvonnan kannalta. Ilmoitukset toimintaa koskevista muutoksista, aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Koeluonteisen toiminnan keskeytys ja tarkkailua koskevien määräysten tarkistaminen tulee harkittavaksi, jos esimerkiksi näytteenottotulokset osoittavat sen olevan tarpeen. (Määräykset 3.2., 4. ja 5.) Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan tehdyt koeluonteiseen toimintaan liittyvät toimenpiteet ja tarkkailutulokset. (Määräykset 6.1. ja 6.2.)

12 12 (13) Koeluonteisesta toiminnasta saatujen tulosten perusteella voidaan laatia Uudenmaan ympäristölupapäätöksen No YS 261/ määräyksessä edellytetty selvitys alueen jatkokunnostustarpeesta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 53, 54, 61, 64, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 51 Jäteasetus (1390/1993) 10 Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) PÄÄTÖKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN Päätös Neste Oil Oyj Keilaranta Neste Oil Maksun määräytyminen Tiedoksi Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Koeluontoisesta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on Lohjan kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, HUS-Tilakeskus, Teuvo Koivisto, Sairaalantie 8, Lohja Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Liitteet Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Lohjan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Liite 1. Kiinteistön sijainti Liite 2. Maaperän tutkimuspisteiden sijainnit Liite 3. Orsi- ja pohjaveden tarkkailupisteiden sijainnit Liite 4. Koetoimintajärjestelyt kiinteistöllä Liite 5. Näytteenottosuunnitelma Liite 6. Valitusosoitus

13 13 (13) Muutoksenhaku Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä (Liite 6.). Yli-insinööri Heli Antson Ylitarkastaja Hanna Valkeapää

14