PÄÄTÖS. No YS 358. Idman Oy PL Mäntsälä Liike ja yhteisötunnus: Ympäristönsuojelulaki 61

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Helsinki Dnro UUS 2005 Y Annettu julkipanon jälkeen No YS 358 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisesta koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta, joka koskee klooratuilla liuottimilla pilaantuneen pohjaveden puhdistamista anaerobisella in situ käsittelyllä. ILMOITUKSEN TEKIJÄN NIMI JA OSOITE Idman Oy PL Mäntsälä Liike ja yhteisötunnus: KIINTEISTÖJEN OMISTAJA Idman Oy KIINTEISTÖJEN SIJAINNIT Idman Oy:n teollisuuskiinteistö, Mattilantie 75, Mäntsälä RN:ot ja TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS Ympäristönsuojelulaki 61 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 30 2 momentti Ympäristönsuojelulaki 78 ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojelulain 61 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 24 :n mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta toimitettiin Uudenmaan ympäristökeskukselle. Ilmoitusta täydennettiin ja MAKSU 970 A14 18 AT112 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Puh Faksi kirjaamo.uus@ymparisto.fi Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland Tfn Fax kirjaamo.uus@ymparisto.fi

2 2 TOIMINNAN KUVAUS Kiinteistöllä toimii valaisintehdas. PILAANTUMISEN AIHEUTTANUT TOIMINTA Valaisintehtaalla on käytetty maalaamoprosessissa trikloorieteenihöyrypesua kahdessa paikassa. Pesulinjat sijaitsivat kallioon louhituissa Eiseman ja Jensen kellareissa. Liuottimen suurin vuosittainen käyttömäärä oli noin 40 m 3. Eiseman kellarissa trikloorieteeniä käytettiin arviolta vuodesta luvun alkupuolelle saakka. Jensen kellarissa trikloorieteeniä käytettiin arviolta vuodesta 1972 vuoteen 1985 asti. TEOLLISUUSKIINTEISTÖÖN LIITTYVÄT AIEMMAT LUVAT Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös No YS 721/ , joka koski klooratuilla liuottimilla pilaantuneen pohjaveden puhdistamista ja johtamista. Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoituspäätös No YS 1505/ , joka koski tehdaskiinteistöllä sijaitsevan öljysäiliöalueen pilaantuneen maaperän puhdistamista. Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkkailupäätös No YS 277/ , joka koski alueen pohjaveden laadun tarkkailua. Mäntsälän Veden lupa puhdistettujen vesien johtamisesta Mäntsälän Veden viemäriverkostoon TEOLLISUUSKIINTEISTÖLLÄ VIREILLÄ OLEVAT LUVAT Idman Oy:n vireille tullut hakemus Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen No YS 721/ muuttamista. Hakemus koskee pohjaveden pumppauksen keskeyttämistä. Idman Oy:n vireille tullut ympäristölupahakemus, joka koskee koetoiminnassa kokeiltavana olevan kunnostusmenetelmän jatkamista koetoiminta ajan päätyttyä. YMPÄRISTÖ, LÄHIMMÄT HÄIRIINTYVÄT KOHTEET JA KAAVOITUSTILANNE Koetoimintakohde sijaitsee Mäntsälässä Mattilan kylässä. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 400 metrin etäisyydellä teollisuuskiinteistön lounais luoteispuolella. Kiinteistöt kuuluvat hyväksyttyyn Numminen Onkimaa osayleiskaava alueeseen. Kaavassa kiinteistöt on merkitty yritystoiminnan alueeksi (T).

3 3 KIINTEISTÖJEN MAAPERÄ, PINTA JA POHJAVESIOLOSUHTEET Teollisuuskiinteistö sijaitsee kallioisella pintaosiltaan moreenipeitteisellä alueella. Rakentamisen yhteydessä kallio louhittiin tehdasrakennuksen kohdalta tasoon +78,60. Rakennuksen lattian pinta on tasolla +80,20. Täyttömaakerros rakennuksen alapuolella on hiekkaa ja sen paksuus on 1,6 metriä. Piha alueiden ajotiet ja pysäköintialueet on asfaltoitu. Kalliopinnan päällinen maakerros on moreenia. Kiinteistön lähiympäristössä kallio on paikoin paljastuneena tai lähes maanpinnan tasossa. Tehdasalueen ympäristön maaperän pintamaalajeina on silttiä ja savea, joiden kerrospaksuus on kahdesta metristä lähes 20 metriin. Paksuimmat siltti savikerrokset ovat alueen länsi ja pohjoispuolisilla pelloilla. Hienojen pintamaakerrosten alla on karkeampia vettä paremmin johtavia hiekka, sora ja soramoreenikerrostumia, joiden paksuus on 2 5 metriä. Tutkimusalueen luoteispuolella virtaa Mäntsälänjoki lounaaseen Mustijokeen. Mustijoki on alueen länsipuolella ja se virtaa etelään. Alueen pintavedet virtaavat pääosin pohjoiseen kohti Mäntsälänjokea. Kiinteistöt eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat lounaassa noin kahden kilometrin ja koillisessa noin neljän kilometrin etäisyydellä tutkimusalueesta. Teollisuuskiinteistön ympäristössä on useita talousvesikaivoja. Kaivot sijaitsevat noin 0,8 2,2 kilometrin etäisyydellä teollisuusalueesta. POHJAVEDEN HAITTA AINEPITOISUUDET KELLAREIDEN ALUEELLA Putket kellareissa Eiseman Eiseman kellarissa sijaitsevat kallioperään asennetut putket 3A, 3B, 4A, 4B, 5A, 5B, 6A ja 6B. Putkien syvyystiedot ovat seuraavat: 3A; +76,70 +78,10 3B; +72,10 +78,10 4A; +76,70 +78,10 4B; +72,05 +78,10 5A; +76,98 +78,10 5B; +71,97 +78,10 6A; +77,00 +78,10 6B; +71,83 +78,10 Kellarin lattia taso on +78,10. Veden pinta matalissa A putkissa oli tasolla + 77,48 +77,95. Veden pinta syvissä B putkissa oli tasolla + 77,00 +77,95. Jensen Jensen kellarissa sijaitsevat kallioperään asennetut putket 7A, 7B, 8A ja 8B. Putkien syvyystiedot ovat seuraavat: 7A; +71,93 +77,50

4 4 7B; +76,73 +77,50 8A; +76,78 +77,50 8B; +71,90 +77,50 Kellarin lattia taso on +77,50. Veden pinta matalissa 7B ja 8A putkissa oli tasolla + 77,53 ja +77,30. Veden pinta syvissä 7A ja 8B putkissa oli tasolla + 77,55 ja +77,22. Pohjaveden haitta ainepitoisuudet kellareissa Eiseman Matalien kaivojen (A) otetuissa vesinäytteissä trikloorieteenipitoisuudet olivat 420 µg/l µg/l, tetrakloorieteenipitoisuudet 0,2 µg/l 28 µg/l ja vinyylikloridipitoisuudet 12 µg/l 600 µg/l. Syvien kaivojen (B) otetuissa vesinäytteissä trikloorieteenipitoisuudet olivat 180 µg/l µg/l, tetrakloorieteenipitoisuudet alle tutkimusmenetelmän määritysrajan (0,1 µg/l) 91 µg/l ja vinyylikloridipitoisuudet 5 µg/l 840 µg/l. Matalien kaivojen (A) otetuissa vesinäytteissä trikloorieteenipitoisuudet olivat 590 µg/l µg/l, tetrakloorieteenipitoisuudet alle tutkimusmenetelmän määritysrajan (1 µg/l ja 10 µg/l) 60 µg/l ja vinyylikloridipitoisuudet 340 µg/l 660 µg/l. Syvien kaivojen (B) otetuissa vesinäytteissä trikloorieteenipitoisuudet olivat 120 µg/l µg/l, tetrakloorieteenipitoisuudet alle tutkimusmenetelmän määritysrajan (1 µg/l ja 10 µg/l) 1 µg/l ja vinyylikloridipitoisuudet 19 µg/l µg/l. Jensen Matalien kaivojen (7B ja 8A) otetuissa vesinäytteissä trikloorieteenipitoisuudet olivat 210 µg/l ja µg/l, tetrakloorieteenipitoisuudet alle tutkimusmenetelmän määritysrajan (0,1 µg/l) ja 4 µg/l ja vinyylikloridipitoisuudet 0,9 µg/l ja 30 µg/l. Syvien kaivojen ( 7A ja 8B) otetuissa vesinäytteissä trikloorieteenipitoisuudet olivat molemmissa kaivoissa µg/l, tetrakloorieteenipitoisuudet 12 µg/l ja 1 µg/l ja vinyylikloridipitoisuudet 490 µg/l ja alle tutkimusmenetelmän määritysrajan (0,1 µg/l). Putket kellarien ympärillä Kallioperän pohjaveden tarkkailu Kellarien ympärillä länsipuolella sijaitsevat putket 1A, 1B, 2A ja 2B sekä itäpuolella 9A ja 9B. Putkien syvyystiedot ovat seuraavat: 1A; +77,46 +81,14 1B; +73,28 +81,18 2A; +80,25 +82,39 2B; +75,64 +82,39 9A; +80,56 +82,48 9B; +76,36 +82,52.

5 5 Maanpinnan taso länsipuolisten putkien sijaintialueilla on +81,14 +82,39 ja itäpuoleisten putkien sijaintialueilla +82,48 +82,52. Länsipuolella veden pinta matalissa 1A ja 2A putkissa oli tasolla +78,46 ja +80,88 ja syvissä 1B ja 2B putkissa +78,48 ja +78,89. Itäpuolella veden pinta matalassa 9A putkessa oli tasolla +81,17 ja syvässä 9B putkessa +81,19. Maaperän pohjavesiputket Teollisuuskiinteistön välittömässä läheisyydessä kiinteistön itäpuolella sijaitsee pohjavesiputki HP202, länsipuolella pohjavesiputki HP43 ja lounaispuolella putki HP5. Putkien suodatinosat sijaitsevat seuraavasti: putkessa HP202 tasolla +74,43 +76,43 putkessa HP5 tasolla +72,42 +74,42 putkessa HP43 tasolla +73,93 +75,93. Putkien sijaintialueilla maanpinnan taso on +77,77 (HP202), +78,92 ja +76,63 (HP43). Pohjaveden pinta oli ,60 putkessa HP5 sekä ,48 (HP43) ja +77,27 (HP202). Haitta aineet kellarien ympäristön pohjavesiputkissa Kallioperä Länsipuolen matalassa 2A putkessa trikloorieteeniä oli 9,6 µg/l. Syvässä 2B putkessa trikloorieteeniä oli 20 µg/l ja vinyylikloridia 0,1 µg/l. Maaperä Itäpuolen pohjavesiputkesta HP202 otetussa viimeisimmässä vesinäytteessä ( ) oli trikloorieteeniä 64 µg/l, tetrakloorieteeniä alle tutkimusmenetelmän määritysrajan (1 µg/l), vinyylikloridia 4 µg/l ja 1,2 dikloorieteeniä 23 µg/l. Luoteispuolen pohjavesiputkesta HP5 otetussa vesinäytteessä ( ) oli kloorattuja liuottimia alle tutkimusmenetelmän määritysrajan (1 µg/l). Länsipuolen pohjavesiputkesta HP43 otetussa viimeisimmässä vesinäytteessä ( ) oli trikloorieteeniä µg/l, tetrakloorieteeniä 13 µg/l, vinyylikloridia 1 µg/l, 1,2 dikloorieteeniä 40 µg/l, 1,1,1 trikloorietaania 6 µg/l ja 1,1 dikloorieteeniä 2 µg/l. TOTEUTETTU KUNNOSTUS Eiseman kellarista on pumpattu alkaen kloorattuja liuottimia sisältävää vettä. Veden mukana on mennessä poistettu arviolta 0,5 kg kloorattuja liuottimia. Tehostettu veden pumppaus aloitettiin Pumppausta tehdään Eiseman kellarin kaikista kallioperän putkista.

6 6 ESITETTY RISKINARVIO Kohteen nykyinen tila edellyttää kunnostustoimia, jotta klooratuilla hiilivedyillä pilaantuneen pohjaveden leviäminen yhä laajemmalle voidaan estää. Koetoiminnan vaikutus itsessään on pilaantuneen pohjaveden puhdistuminen, mikä vähentää kohteen merkittäviä nykyisiä ja tulevia ympäristö ja terveysriskejä. KOELUONTEINEN TOIMINTA Hanke Koetoiminnassa kokeillaan klooratuilla liuottimilla pilaantuneen pohjaveden puhdistamista anaerobisella in situ käsittelyllä. Menetelmässä kallioperään imeytetään elektroninluovuttajia sisältävää ravinneliuosta. Tavoitteena on saada kohteessa käyntiin progressiivinen luontainen haitta aineiden hajoaminen päästölähteestä haitta aineiden leviämissuuntiin. Koetoiminta toteutetaan Eiseman kellarissa. Koeluonteisen toiminnan kesto Koeluonteinen toiminta on suunniteltu aloitettavan maaliskuussa 2006 ja se kestää syyskuuhun 2006 saakka. Menetelmä ja kokeen suoritus Koetoimintaa edeltävä pohjaveden käsittely Kohteessa on käynnissä pohjaveden pumppaus ja pumpatun veden käsittely. Pumpattu vesi pumpataan ensin aktiivihiilisuodatinlaitteistoon ja sen jälkeen UV vetyperoksidi käsittelyyn. Käsitelty vesi johdetaan aktiivihiilisuodatuksen jälkeen Mäntsälän Veden jätevesiviemäriin. Koetoimintahanke Koetoimintahanke aloitetaan, kun pohjaveden kloorattujen liuottimien summapitoisuus on laskenut tasolle µg/l µg/l. Summapitoisuudesta % on trikloorieteeniä. Kloorattuja liuottimia sisältävää pohjavettä pumpataan laitteistolle, jossa veteen lisätään elektroninluovuttajia. Tämän jälkeen vesi tai osa siitä imeytetään takaisin maaperään. Pohjavettä ei suodateta eikä puhdisteta ennen imeytysvaihetta. Maa ja kallioperässä elektroninluovuttajia sisältävä vesi aikaansaa aktivoidun dehalogenoivan vyöhykkeen, missä haitta aineiden hajoaminen tapahtuu. Menetelmässä trikloorieteeni hajotetaan hapettomassa tilassa eteeniksi. Trikloorieteeni hajoaa cis dikloorieteeniksi ja edelleen vinyylikloridiksi. Vinyylikloridin hajoamistuote on eteeni. Pumppaus ja imeytyspisteinä toimivat putket valitaan koepumppaustulosten perusteella. Tämän hetkisten tietojen perusteella pumppausputkik

7 7 Työsuojelu si soveltuvat parhaiten putket 5A ja 5B ja imeytysputkiksi 3A, 3B, 4A, 4B, 6A ja 6B. Koepumppaustulosten perusteella pohjavettä pumpataan ja imeytetään arviolta 0,3 m 3 /d. Veteen lisättävän elektroninluovuttajan määrä riippuu imeytyspisteessä todetuista haitta ainepitoisuuksista. Elektroninluovuttajia lisätään maksimissaan muutamia grammoja yhtä imeytettävää vesikuutiometriä kohti. Puhdistuslaitteisto sijoitetaan lukittavaan tilaan. Kohteeseen tehdään työturvallisuussuunnitelma. KOELUONTEISEN TOIMINNAN TARKKAILU JA VALVONTA Käyttötarkkailu Vaikutustarkkailu Laitteiston toimintaa tarkkaillaan päivittäin. Huoltohenkilöstö tarkastaa laitteiston vähintään kahden viikon välein. Lisäksi laitteiston toimintaa valvotaan jatkuvalla automaattisella seurannalla. Laitteiston käyttöpäiväkirjaan kirjataan vesimäärät pumppaus ja imeytyspisteissä ja elektroninluovuttajan määrä. Pääperiaatteena on valita tiheään tarkkailuun erityisesti syviä tarkkailuputkia (2B, 3B, 4B, 5B, 6B, 7B ja 8B). Vesinäytteistä noin kolmannes otetaan matalista tarkkailuputkista (2A, 3A, 4A, 5A, 6A, 7A ja 8A). Tetrakloorieteeni, trikloorieteeni, cis dikloorieteeni ja vinyylikloridipitoisuudet analysoidaan putkien 3A, 3B, 4A, 4B, 5A, 5B, 6A, 6B, 7A, 7B, 8A ja 8B vesinäytteistä. Kerrallaan tarkkailuun valitaan neljä putkea ja näytteet otetaan kerran kuukaudessa. Putkesta 2A tai 2B haittaainepitoisuudet tutkitaan ennen kunnostusta, kunnostuksen aikana ja kunnostuksen jälkeen sekä pohjavesiputkista HP43, HP202 ja HP5 ennen kunnostuksen aloittamista. COD ja arseeni, rauta, mangaani, alumiini, kalsium, kadmium, kromi, kupari, elohopea, nikkeli, lyijy ja sinkkipitoisuudet tutkitaan putkien 3A, 3B, 4A, 4B, 5A, 5B, 6A, 6B, 7A, 7B, 8A ja 8B vesinäytteistä. Kerrallaan tarkkailuun valitaan kaksi putkea. Lisäksi tarkkailussa ovat pohjavesiputket HP43, HP202 ja HP5. Ominaisuudet tutkitaan ennen kunnostusta ja kunnostuksen jälkeen. Happi, ph, redox ja sähkönjohtavuus tutkitaan putkien 3B, 7B, 2B ja HP43 vesinäytteistä. Ominaisuudet tutkitaan ennen kunnostusta ja kunnostuksen jälkeen.

8 8 Pohjaveden pinnan taso mitataan putkista 1 9 A ja B, HP 43, HP202 ja HP5. Mittaukset tehdään ennen kunnostusta, kunnostuksen aikana ja kunnostuksen jälkeen. Näytteenottoa voidaan tarvittaessa muuttaa tai tarkentaa tulevien näytteenottotulosten perusteella. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Menetelmässä ei käytetä ympäristölle haitallisia aineita. Elektroninluovuttaja kuluu pohjavedessä tapahtuvassa biologisessa prosessissa. Jos elektroninluovuttaja ainetta kulkeutuu talousvesikaivoon, on vesi yhä juomakelpoista. VARAUTUMINEN POIKKEAVAAN TILANTEESEEN Trikloorieteenin hajoamistuotteen vinyylikloridin leviäminen pohjavedessä voidaan estää tarvittaessa veden pumppauksella. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Uudenmaan ympäristökeskus on tarkastanut Idman Oy:n ilmoituksen, joka koskee koeluontoista toimintaa Mäntsälässä osoitteessa Mattilantie 75, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: Koetoiminta aika (YSL 64 ) 1. Kohteessa saa harjoittaa ilmoituksessa tarkoitettua koeluonteista toimintaa enintään saakka. Toiminnan toteutus (YSL 64 ) 2. Maaperästä pumpattava kloorattuja liuottimia sisältävä vesi, jota ei käytetä puhdistusprosessiin, on puhdistettava ilmoitusasiakirjoissa esitetyllä menetelmällä ja puhdistettu vesi on viemäröitävä Mäntsälän veden ohjeiden mukaisesti. Tarkkailu (YSL 64, JL 51 ) 3. Vesinäytteet on otettava ja näytteet on analysoitava ilmoitusasiakirjoissa esitetyn ohjelman mukaisesti seuraavasti täydennettynä: Ennen koetoiminnan aloittamista, vähintään kerran toiminnan aikana ja toiminnan päättymisen jälkeen on otettava vesinäytteet vähintään kahdesta Eiseman kellarin syvästä ja matalasta putkesta, yhdestä Jensen kellarin matalasta ja syvästä putkesta, vähintään syvistä 1B, 2B ja 9B putkista, pohjavesiputkista HP5, HP43 ja HP202 sekä kallioporakaivosta PK1, talousvesikaivosta K6 ja lähdekaivosta 8.1. Näytteenoton yhteydessä on mitattava tarkkailupisteiden veden pinnan tasot.

9 9 Vesinäytteistä on tutkittava vähintään happi, redox, ph, sähkönjohtavuus, COD Mn ja sulfaatti, alumiini, kalsium, kalium, mangaanija rautapitoisuudet sekä arseeni, kadmium, kromi, kupari, lyijyja sinkkipitoisuudet että kloorattujen liuottimien sekä etaanin ja eteenin pitoisuudet. Muutoin vesinäytteenotto on toteutettava ilmoitusasiakirjoissa esitetyn mukaisesti. 4. Jos pohjaveden laadussa havaitaan merkittäviä muutoksia, on näytteenottoa tihennettävä ja tarkkailusta on tehtävä muutosohjelma. Ohjelma on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viipymättä, kuitenkin viimeistään yhden viikon kuluessa muutostarpeen ilmaannuttua. Poikkeavat tilanteet (YSL 64, JL 51 ) 5. Jos koetoiminnan aikana havaitaan haitta aineiden leviämistä nykyistä laajemmalle alueelle tai haitta ainepitoisuuksien merkittävää kohoamista tai muuta ympäristöön tai terveyteen kohdistuvaa haitallista vaikutusta, on asiasta välittömästi ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeavan tilanteen torjuntatoimenpiteet, kuten suojapumppaus, on järjestettävä koetoimintailmoitusasiakirjoissa esitetyllä tavalla. Tiedottaminen (YSL 64, JA 10 ) 6. Koetoiminnan aloittamis ja päättymisajankohdat on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle, Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarkkailukiinteistöjen maanomistajille. Ilmoitukset on tehtävä yhtä viikkoa ennen toiminnan aloittamista ja päättymistä. Idman Oy:n on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta ja koeluonteisen toiminnan valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Kirjanpito ja raportointi (YSL 64, JL 51 ) 7. Koetoiminnan aikana on pidettävä kirjaa pumpatun ja imeytetyn veden määristä (m 3 /d), käytetyn ravinneliuoksen määrästä (g/d), tehdyistä huolto ja korjaustoimenpiteistä, näytteenotosta, analyysituloksista ja mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista. 8. Näytteenottotulokset on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viikon kuluessa niiden valmistumisesta. Koetoiminnasta on tehtävä loppuraportti. Raportissa on esitettävä yhteenveto toteutetun tarkkailun analyysituloksista ja mittauksista,

10 10 kuvaus koetoimintajärjestelyistä, tiedot näytteenotto ja analyysimenetelmistä sekä esitys jatkotoimenpiteistä että arvio pohjaveden puhdistumiseen kuluvasta ajasta. Loppuraportti koetoiminnasta on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa toiminnan päättymisestä. Kunnostuksen jatkaminen (YSL 64, 78 ) 9. Jos koetoiminnassa käytetty menetelmä osoittautuu toteuttamiskelpoiseksi kyseisessä kohteessa, on kunnostusta jatkettava Uudenmaan ympäristökeskuksessa vireille tulleesta ympäristölupahakemuksesta annettavien määräysten mukaisesti. Jos tutkimustulokset osoittavat, ettei pohjaveden puhdistaminen ole mahdollista kyseisellä kokeiltavalla menetelmällä, tai jos koe epäonnistuu, tai jos haitta aineet ovat levinneet tai uhkaavat levitä laajemmalle alueelle, on pilaantunut pohjavesi puhdistettava vaihtoehtoisella menetelmällä. Kunnostamisesta on tehtävä ympäristölupahakemus. Hakemus on toimitettava käsiteltäväksi Uudenmaan ympäristökeskukselle viimeistään mennessä. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 30 :n mukaan ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on kokeilla raaka tai polttoainetta, valmistus tai polttomenetelmää tai puhdistuslaitetta taikka hyödyntää tai käsitellä jätettä laitos tai ammattimaisesti tai näihin rinnastettavan seikan selvittämiseksi. Ympäristönsuojelulain 61 :n mukaan edellä ympäristönsuojelulain 30 :n 2 momentissa tarkoitetusta toiminnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneen maaperän ja pohjaveden lupa asioissa toimivaltainen viranomainen on alueellinen ympäristökeskus. Ympäristönsuojelulain 30 :ssä tarkoitetun koeluontoisen toiminnan tulee olla luonteeltaan rajattua ja lyhytaikaista. (Määräys 1.) Ympäristönsuojelulain 64 :n mukaan viranomainen voi ilmoituksen johdosta tehtävässä päätöksessä antaa tarpeellisia määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä, toiminnan tarkkailusta ja tiedottamisesta asukkaille sekä jätelain mukaisten velvollisuuksien täyttämisestä. (Määräykset 1. 9.) Pohjavesitarkkailuun on laajennettu ilmoitusasiakirjoissa esitetystä, jotta koetoiminnan mahdolliset vaikutukset veden laatuun tulevat mahdollisimman kattavasti selvitetyiksi. Putkien veden laadun tarkkailulla selvitetään pohjaveden laatuominaisuuksien mahdolliset muutokset koetoiminnan aikana, ja varmistetaan, ettei teollisuuskiinteistöltä pääse purkautumaan nykyistä enemmän haitta aineita ympäristöön. (Määräys 3.)

11 11 Jos pohjaveden laadussa havaitaan merkittäviä muutoksia, on näytteenottoajankohtien tiheys edellytetty tarkastettavaksi ja tarvittaessa tulee harkita muita toimenpiteitä, kuten koetoiminnan keskeyttämistä. (Määräys 4.) Ilmoitukset toimintaa koskevista muutoksista ja poikkeavista tilanteista sekä aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta ja ympäristö ja terveyshaittojen estämiseksi. (Määräykset 4. 6.) Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan tehdyt koeluontoiseen toimintaan liittyvät toimenpiteet ja tarkkailutulokset. (Määräykset 7. ja 8.) Koeluonteisesti kokeiltavan kunnostusmenetelmän jatkamisesta koetoimintajakson päätyttyä on jätetty ympäristölupahakemus Uudenmaan ympäristökeskukselle. (Määräys 9.) Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Jos koetoiminta epäonnistuu, on kohteen kunnostus edellytetty tehtäväksi vaihtoehtoisin menetelmin ja toiminnalle on haettava ympäristönsuojelulain 35 :n mukaista ympäristölupaa. (Määräys 9.) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 8, 30, 53, 54, 61, 64, 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 51 Jäteasetus (1390/1993) 10 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) PÄÄTÖKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN Päätös Tiedoksi Idman Oy PL Mäntsälä Doranova Oy, Hämeenpuisto 15 A, Tampere Mäntsälän kunnan ympäristölautakunta Mäntsälän kunnan terveydensuojeluviranomainen Mäntsälä Vesi, Heikinkuja 4, Mäntsälä Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

12 12 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Mäntsälän kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Koeluontoisesta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 970. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä kunnanhallituksella ja niillä viranomaisilla, joiden tehtävä on valvoa asiassa yhteistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (Liite 3.). Ylitarkastaja Heli Antson Ylitarkastaja Jaakko Heinolainen LIITTEET Liite 1. Kiinteistöjen sijainti Liite 2. Pohjavesiputkien sijainnit Liite 3. Valitusosoitus