Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 41 Kokoustiedot Aika maanantai klo 8:05-10:40 Paikka kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Teemu Lahtinen, puheenjohtaja :t, saapui klo käsittelyn aikana Tiina Ahlfors Maria Guzenina Saara Hyrkkö Jaana Jalonen Stig Kankkonen Mia Laiho Ville Lehtola Jouni J. Särkijärvi, puheenjohtaja :t Muut saapuvilla olleet Ari Konttas kaupunginhallituksen puheenjohtaja, saapui klo käsittelyn aikana Tiina Elo kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Markku Sistonen kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja, poistui klo käsittelyn aikana Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja, poistui klo käsittelyn jälkeen Sampo Suihko sivistystoimen johtaja Olavi Louko teknisen toimen johtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Reijo Tuori rahoitusjohtaja Maria Jyrkkä konserniohjauksen kehittämisjohtaja Mari Immonen kaupunginsihteeri Olli Isotalo kehittämisjohtaja Sinikka Ahtiainen suunnittelupäällikkö, poistui klo Aki Linden HUS:n toimitusjohtaja, poistui klo 9.12 Leena Luhtanen HUS:n hallituksen jäsen, poistui klo 9.12 Marika Niemi HUS:n hallituksen jäsen, poistui klo 9.12 Riitta-Liisa Kammonen kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 41 Allekirjoitukset Jouni J. Särkijärvi puheenjohtaja :t Teemu Lahtinen puheenjohtaja :t Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Saara Hyrkkö Jaana Jalonen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 41 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 22 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 23 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 24 Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat 6 selostukset 25 1 Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Oy:n osakkeen osto 7 (Kh-asia) 26 Kaupungin edustajan nimeäminen ja toimiohjeiden 9 antaminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 27 2 Lausunnon antaminen Helsingin seudun liikennekuntayhtymälle 13 erikoisryhmien alennus- ja vapaalipuista sekä oikeudesta matkustaa ilman lippua uudessa vyöhykemallissa (pöydälle ) 28 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) 28 yhtymäkokous 2015, kokousedustajan nimeäminen ja toimiohjeen antaminen 29 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) 32 yhtymäkokous , kokousedustajan määrääminen ja toimiohjeen antaminen Otahalli Oy:n muuttaminen keskinäiseksi kiinteistöosakeyhtiöksi 36

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen n puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen n jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Saara Hyrkkö ja Jaana Jalonen.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / 41 5/ / Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso merkitsee tiedoksi saadun selostuksen. Päätös Selostus : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kokouksessa kuullaan seuraava selostus: - HUS:n taloussuunnitelman valmistelutilanne (toimitusjohtaja Aki Linden). Tiedoksi

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / / / Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Oy:n osakkeen osto (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ehdottaa, että kaupunginhallitus 1 ostaa yhden Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Oy:n osakkeen hintaan euroa ja päättää että osakkeen hinta maksetaan v talousarviossa kohdassa 961 osakkeet ja osuudet/yleishallinto varatusta määrärahasta, 2 hyväksyy liitteenä olevan osakassopimuksen ja oikeuttaa rahoitusjohtajan päättämään siihen mahdollisesti tarvittavista vähäisistä muutoksista ja kaupan tarkemmista ehdoista sekä allekirjoittamaan kauppakirjan ja toteuttamaan osakkeen oston. 3 lisäksi kaupunginhallituksen päättää, että Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Oy:n osalta toimiohjeet antaa ja edustajat nimeää kaupunginjohtaja. Päätös Liite Selostus : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Osakassopimus (salainen JulkL 24 ) Vantaan kaupunki on perustanut yhtiön hoitamaan tulkkipalvelujen välittämistä ja siirtänyt tulkkaustoiminnot organisaatiostaan Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Oy -nimisen osakeyhtiön tehtäväksi siten, että yhtiö on vastannut liiketoiminnasta lukien. Aiemmin tätä palvelua on hoidettu Vantaan kaupungin peruskaupunkiorganisaatioon kuuluneen toiminnan kautta. Espoon tulkkipalveluista noin kolmannes on ostettu Vantaalta.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 41 Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Oy:n osakkaita ovat Vantaan kaupunki osaketta, Helsingin kaupunki 1 osake, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 osake. Nyt Vantaan kaupunki tarjoaa Espoon kaupungille osakkuutta yhtiössä, yksi osake maksaa euroa. Tällä järjestelyllä Espoon kaupunki voisi käyttää Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Oy:ta inhouse-yhtiönä. Osakkuus ei kuitenkaan sitouta mihinkään tiettyyn hankintamäärään. Tiedoksi - Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Oy

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / / / Kaupungin edustajan nimeäminen ja toimiohjeiden antaminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh Kirsti Askolin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko 1 määrää Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen Espoon kaupungin edustajaksi sivistystoimen johtaja Sampo Suihkon ja hänen henkilökohtaiseksi varaedustajakseen vs. hallintopäällikkö Tiina Pesosen 2 antaa yhtiökokousedustajalle seuraavat toimiohjeet: - yhtiön tilinpäätös vuodelta 2014 vahvistetaan - tilikauden voitto määrältään ,09 euroa kirjataan voitto/tappio - tilille - hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle myönnetään vastuuvapaus tilikaudelta hallituksen jäseniksi nimetään Aulis Pitkälä ja Kalevi Ekman - muilta osin päättää hallituksen esityksen mukaisesti. Päätös Oheismateriaali Selostus : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Metropolia yhtiökokouskutsu Yhtiökokous Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n varsinainen yhtiökokous pidetään perjantaina klo alkaen Helsingissä.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / 41 Yhtiön toimiala Yhtiön toimialana on yhtiöjärjestyksen mukaan ammattikorkeakoululaissa määriteltyjen tehtävien hoitaminen. Yhtiö voi harjoittaa liiketoimintaa, joka tukee ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamista. Toimintaansa varten yhtiö voi omistaa ja hallita osakkeita, osuuksia ja kiinteistöjä sekä käydä niillä kauppaa ja vuokrata niitä. Lisäksi yhtiö voi ottaa vastaan avustuksia ja lahjoituksia. Yhtiön tarkoitus on muu kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Mahdollinen voitto on käytettävä yhtiön oman toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen. Omistajat Omistajina ovat Helsingin kaupunki 42 %, Espoon kaupunki 27 %, Vantaan kaupunki 26 %, Kirkkonummen kunta 4 % ja Kauniaisten kaupunki 1 %. Yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat 1. Tilinpäätös tilikaudelta 2014 ja tilikauden tuloksen käsittely Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n taloudellinen tilanne ja maksuvalmiudet olivat hyvät vuoden 2014 lopussa. Liikevaihto oli 109,7 milj. euroa (vuonna ,6 milj. euroa laskua 6,3 %) ja toimintakulut 107,2 milj. euroa (laskua 8,3 %). Henkilöstökulut olivat 71,7 milj. euroa (laskua 9,4 %). Tilikauden tulos oli ,09 euroa voitollinen. Toimintavuoden investoinnit olivat yhteensä 5 milj. euroa. Yhtiön kahden kuukauden tavoitteeksi asettama maksuvalmius ylittyi. Kassan riittävyys oli 110 päivää. Metropolia tiivistää korkeakoulun toimipisteverkoston nykyisestä kahdestakymmenestä neljään. Tulevat neljä kampusta sijoittuvat Arabianrantaan ja Myllypuroon Helsingissä, Leppävaaraan Espoossa ja Myyrmäkeen Vantaalla. Tavoitteena on synergiaetujen nykyistä parempi hyödyntäminen, monialaisen osaamisen edistäminen, yhteisöllisen toimintakulttuurin synnyttäminen sekä tilatehokkuuden parantaminen. Tilastrategia hyväksyttiin Omistajat päättivät Leppävaaran ja Myyrmäen kampukset omistavan EVTEK -kuntayhtymän purkamisesta niin, että Leppävaaran kampus siirtyy Espoon ja Myyrmäen kampus Vantaan hallintaan. Metropolia Ammattikorkeakoulun palveluksessa oli päätoimista henkilökuntaa yhteensä henkilöä, josta opetushenkilökuntaa oli 688 (64 %) ja opetusta tukevaa henkilökuntaa 340 (32 %) ja hallintohenkilöstöä 48 (4 %). Määräaikaisen henkilöstön osuus oli 13 %.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 41 Tilikauden tulosta, ,09 euroa, hallitus esittää yhtiökokoukselle siirrettäväksi edellisten tilikausien voitto/tappio- tilille. Metropolia Ammattikorkeakoulu ei voi yhtiöjärjestyksensä mukaan jakaa osinkoa. Tilintarkastajan lausuntona todetaan, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. 2. Hallituksen jäsenten lukumäärästä päättäminen sekä jäsenten ja puheenjohtajan valinta Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään seitsemän ja enintään yhdeksän varsinaista jäsentä. Hallituksessa on kaksi jäsentä ammattikorkeakouluyhteisöstä, joista toinen kuuluu henkilöstöön ja toinen opiskelijoihin. Osakassopimuksen mukaan Helsingin kaupunki nimeää kolme (3), Espoon kaupunki kaksi (2) ja Vantaan kaupunki kaksi (2) hallituksen jäsentä. Tehdessään ehdotuksia hallituksen jäseniksi tulee ottaa huomioon se, että hallituksessa tulee olla edustettuna innovaatiotoiminnan ja liikkeenjohdon asiantuntemus. Nykyisen hallituksen jäseninä ovat olleet: Henri Kuitunen / pj, Aulis Pitkälä / varapj, Martti Lipponen / varapj, Yrjö Neuvo, Ritva Viljanen, Elina Lehto- Häggroth ja Tuula Saxholm sekä Jarmo Varteva (henkilökunnan edustaja) ja Iris Flinkkilä (opiskelijakunnan edustaja). Espoosta esitetään nimettäväksi pääjohtaja Aulis Pitkälä ja Aalto-yliopiston professori Kalevi Ekman. 3. Hallituksen puheenjohtajiston ja jäsenten palkkiot Esitys tuodaan yhtiökokoukseen. 4. Tilintarkastajien valinta Päättyneen tilikauden tilintarkastuksen on suorittanut KPMG Oy Ab, KHT JHTT Leif-Erik Forsberg. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Mikäli varsinaiseksi tilintarkastajaksi valitaan hyväksytty tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita. Metropolia kilpailutti hallinnon ja talouden tarkastuspalvelut vuonna Ensimmäinen sopimuskausi oli tilikausi Tarkastuspalvelut ostettiin

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / 41 KPMG Oy Ab:ltä. Mahdolliset optiot tehdään vuodeksi kerrallaan (tilikaudet 2014, 2015, 2016). Esitys tilintarkastajista tuodaan kokoukseen. Tiedoksi

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / / / Lausunnon antaminen Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymälle erikoisryhmien alennus- ja vapaalipuista sekä oikeudesta matkustaa ilman lippua uudessa vyöhykemallissa (pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Sinikka Ahtiainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko antaa Helsingin Seudun liikennekuntayhtymälle erityisryhmien alennus- ja vapaalipuista sekä oikeudesta matkustaa ilman lippua uudessa vyöhykemallissa seuraavan lausunnon: 1 Espoo pitää erityisryhmien alennus- ja vapaalippujen myöntämiskäytäntöjen- ja perusteiden tarkistamista perusteltuna. 2 Sekä HSL:n uuden lippu- ja informaatiojärjestelmän maksutavat ja -laitteet että Espoossa parhaillaan rakennettava metroon ja kaupunkiradan juniin tukeutuva joukkoliikenteen infrastruktuuri tähtäävät kaikille käyttäjäryhmille esteettömään matkustamiseen. Vuoden 2017 tilanteessa, kun uusi taksaja lippujärjestelmä otetaan käyttöön, Espoon joukkoliikenteessä käytettävä kalusto ja maksulaitteet ovat pääosin esteettömiä. Näin ollen erityisryhmillä ei enää ole fyysistä estettä lipun hankkimiselle ja leimaamiselle muiden matkustajaryhmien tapaan. 3 HSL:n esittämä erityisryhmiä koskeva lipun ostoa koskeva uusi toimintatapa on yhtenäinen ja selkeä ja esitykseen sisältyvät muutokset on hyvin perusteltuja. Espoo pitää sokeiden, pyörätuolin käyttäjien ja pientä lasta vaunuissa tai rattaissa kuljettavan henkilön maksuttoman matkustamisen rajoittamista HSL:n esittämällä tavalla perusteltuna silloin kun tarjolla on esteetön toimintaympäristö, jossa on vaihtoehtoisia tapoja lipun ostoon. 4 HSL on laatinut Espoon lähilinjastoa koskevan suunnitelman. Erityisryhmien kannalta tieto lähilinjojen liikennöinnistä on erittäin tärkeä. HSL:n tulee laatia 2016 liikennöinnin aloittaville Espoon lähilinjoille markkinointisuunnitelma ja tehostaa aloitusvaiheessa niitä koskevaa tiedottamista ja markkinointia niin, että tieto uusista lähilinjoista erityisesti Matinkylä-Olari alueella ja Espoon keskuksen alueella tavoittaa

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / 41 potentiaaliset käyttäjät eli erityisesti ikäihmiset ja nyt käsiteltäviin erityisryhmiin kuuluvat joukkoliikenteen käyttäjät. Markkinoinnissa tulee huomioida, että Vanhan Espoon uusien reittipohjaisten lähilinjojen liikennöinti alkaa jo syksyllä Uuden taksa- ja lippujärjestelmän lanseerauksen yhteydessä HSL:n tulee huolehtia tehokkaasti siitä, että erityisryhmiä ja esteettömyyttä koskevaa joukkoliikenteen informaatiota kehitetään niin, että tiedon puute uudesta lippujärjestelmästä ja sen laitteiden käytöstä tai tarjolla olevista esteettömistä joukkoliikennepalveluista ja pysäkeistä ei jatkossa muodostu erityisryhmille joukkoliikenteen käytön esteeksi. 6 HSL Taksa - ja lippujärjestelmäuudistuksen valmisteluun liittyen HSL on jo tehnyt monia päätöksiä, joiden myötä matkustaminen muuttuu useilla matkoilla nykyistä edullisemmaksi. Tällöin myös lasten-, opiskelijoiden ja seniorien lippujen keskimääräiset hinnat muuttuvat Espoossa nykyistä edullisemmiksi. Erityisesti uusi seniorilippu tarjoaa nykyisiä alennuslippuja edullisemman vaihtoehdon monille invalideille ja eläkeläisille. 7 HSL:n arvion mukaan uudesta taksa- ja lippujärjestelmästä HSL:lle aiheutuvasta 30,8 milj. euron lipputulon menetyksestä valtaosa, lähes 90 % kohdistuu opiskelijalippuihin. Selvityksestä ei kuitenkaan suoraan ilmene mikä vaikutus nyt esitetyillä erityisryhmien alennus- ja vapaalippuja koskevilla muutoksilla on Espoolle kohdistuviin HSL- lipputuloihin tai joukkoliikenteen kustannuksiin. 8 HSL:n laatimassa ehdotuksessa ongelmallisen ryhmän muodostavat nuoret ja työikäiset kansaneläkkeen ja takuueläkkeen saajat. HSL:n tulee selvittää, millä tavoin heidät voitaisiin sisällyttää vanhuksille suunnatun alennushintaisen päivälipun piiriin. Pienituloisten eläkeläisten liikkuminen on usein joukkoliikenteen varassa. Eläkkeeseen suhteutettuna joukkoliikenteen eläkeläisalennusten menetys merkitsee heille merkittävää elinkustannusten kasvua. Toimeentulotukikaan ei korvaa kasvavia joukkoliikennekustannuksia niille, jotka ovat jo ennestään toimeentulotuen asiakkaita, sillä kohtuulliset joukkoliikennemaksut sisältyvät toimeentulotuen perusosaan. 9 Espoo on delegoinut joukkoliikenteen järjestämisen HSL:n tehtäväksi. Espoo ei ole varautunut joukkoliikenteen käyttöön kohdistuvien esimerkiksi kansan- tai tukieläkeläisten alennuksen myöntämisen edellyttämien tehtävien siirtämiseen osaksi Espoon kaupungin toimintaa. 10 Lisäksi Espoo esittää, että HSL yhteistyössä Espoon kaupungin, Länsimetron ja espoolaisten vapaaehtoisjärjestöjen kanssa tutkii mahdollisuutta joukkoliikenteen kaveripalvelun perustamiseksi

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 41 Länsimetron ja taksa- ja lippujärjestelmän käynnistysvaiheen ajaksi. Muutosvaiheessa, vuosina Espoon ikäihmisiä ja muita arkoja tai epävarmoja joukkoliikenteen käyttäjiä on syytä auttaa metron ja sen vaihtoyhteyksien, uuden taksa- ja lippujärjestelmän lippujen ja maksulaitteiden käytössä sekä rohkaista omatoimiseen liikkumiseen joukkoliikenteessä. Samantapainen palvelu oli Espoossa käytössä luvun alussa Leppävaaran palvelulinjoilla, kun kaupunkirata ja sen liityntäliikenne otettiin käyttöön. Käsittely Hyrkkö Ahlforsin kannattamana teki seuraavat muutos- ja lisäysehdotukset: Muutosehdotus päätösehdotuksen kohtaan 1: Espoo pitää hyvänä sitä, että lippujärjestelmää tarkastellaan ja arvioidaan huolellisesti, jotta se olisi mahdollisimman selkeä, yhdessä asetettuja ja joukkoliikennelain mukaisia tavoitteita palveleva sekä yhdenvertaisuutta tukeva. Muutosehdotus päätösehdotuksen kohtaan 2: Sekä HSL:n uuden lippu- ja informaatiojärjestelmän maksutapojen ja - laitteiden että Espoossa parhaillaan rakennettava metroon ja kaupunkiradan juniin tukeutuvan joukkoliikenteen infrastruktuurin tulee tähdätä kaikille käyttäjäryhmille esteettömään matkustamiseen. Joukkoliikenteen esteettömyys on lipunostoa laajempi kysymys, johon liittyy esimerkiksi aikataulutietojen saatavuus, pysäkkien löytäminen, asiakaspalvelu, kuulutukset, kaiteet ja kynnykset. Muutosehdotus päätösehdotuksen kohtaan 3: Espoo pitääkin tärkeänä, että liikuntarajoitteisille ja näkövammaisille tarjotaan jatkossa alennus- ja vapaalippuja kuten nykyisinkin. Lisäysehdotus päätösehdotuksen kohtaan 3: Espoon mielestä pyörätuolien ja lastenvaunujen käyttäjille suunnatut edut on pidettävä ennallaan. Myös rollaattorien ja muiden apuvälineiden käyttö on huomioitava. Muutosehdotus päätösehdotuksen kohtaan 6: Poistetaan kohta 6 ja muutetaan muiden kohtien numerointia vastaavasti. Muutosehdotus päätösehdotuksen kohtaan 7: Espoo arvioi, että muutoksilla tai niiden toteutumatta jäämisellä ei ole suurta vaikutusta kunnan kokonaistalouden näkökulmasta. HSL:n omien laskelmien mukaan erityisryhmien (pl. opiskelijat) lisäsubvention osuus kuntien tuesta joukkoliikenteen lippuihin on n. 1,39 % eli yhteensä noin 3,2 miljoonaa euroa.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / 41 Lisäysehdotus päätösehdotuksen kohtaan 7: Espoo ei pidä perusteltuna sitä, että osa alennus- tai vapaalipuista siirtyisi kuntien sosiaalitoimien hankittavaksi. Ei ole järkevää luoda tilannetta, jossa kuntien välisiin käytäntöihin voi syntyä eroja. Espoo katsoo, että HSL on olemassa myös siitä syystä, että sosiaalisin ja terveydellisin perustein myönnettävät alennus- ja vapaalippukäytännöt ovat yhtenäiset kuntien välillä. HSL:n tulee liikennepoliittisten perusteiden lisäksi huomioida myös sosiaaliset ja terveydelliset perusteet sekä oma roolinsa kuntien järkevän yhteistoiminnan alustana. Lisäysehdotus uudeksi kohdaksi 11: Vaikka HSL ei erikseen pyytänyt lausuntoa opiskelija-alennukseen asetetusta yläikärajasta, Espoo toteaa, että yläikärajasta tulisi luopua ja toivoo, että HSL:n hallitus ottaa asian uudelleen harkittavaksi. Päätös asettaa opiskelijat keskenään eriarvoiseen asemaan, eikä sille ole liikennepoliittisia perusteita. Lehtola Särkijärven kannattamana teki seuraavan muutosesityksen päätösehdotuksen kohtaan 3: "Korvaa kohdan 3: 3 HSL:n esittämä erityisryhmiä koskeva lipun ostoa koskeva uusi toimintatapa on yhtenäinen ja selkeä ja esitykseen sisältyvät muutokset on hyvin perusteltuja. Espoo pitää pientä lasta vaunuissa tai rattaissa kuljettavan henkilön maksuttoman matkustamisen rajoittamista HSL:n esittämällä tavalla perusteltuna silloin kun tarjolla on esteetön toimintaympäristö, jossa on vaihtoehtoisia tapoja lipun ostoon. Sokeiden vapaalippuoikeus tulee säilyttää. Vammaisille tulee tarjota samanlainen päiväalennus kuin eläkeläisille." Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja ehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n 5 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen Hyrkön kohtaan 1 tehdyn muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n 6 äänellä 3 vastaan hyväksyneen Hyrkön kohtaan 2 tehdyn muutoksen. Puheenjohtaja totesi, että kohtaan 3 sekä Hyrkkö että Lehtola ovat tehneet muutosehdotuksen ja ehdotti, että ensin äänestetään näiden ehdotusten välillä ja voittanut asetetaan sen jälkeen vastakkain esittelijän ehdotuksen kanssa.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / 41 hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n 6 äänellä 3 vastaan hyväksyneen Hyrkön muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n yksimielisesti hyväksyneen Hyrkön muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n 4 äänellä 4 vastaan 1 äänestäessä tyhjää puheenjohtajan äänen ratkaistessa hyväksyneen Hyrkön lisäysehdotuksen kohtaan 3. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n 4 äänellä 4 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää puheenjohtajan äänen ratkaistessa hyväksyneen Hyrkön muutosehdotuksen kohtaan 6. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n 5 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen Hyrkön muutosehdotuksen kohtaan 7. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n 8 äänellä 1 vastaan hyväksyneen Hyrkön lisäysehdotuksen kohtaan 7. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n 6 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen Hyrkön uutta kohtaa 11 koskevan lisäysehdotuksen. Äänestyslistat ovat pöytäkirjan liitteenä. Päätös : antaa Helsingin Seudun liikennekuntayhtymälle erityisryhmien alennus- ja vapaalipuista sekä oikeudesta matkustaa ilman lippua uudessa vyöhykemallissa seuraavan lausunnon: 1 Espoo pitää erityisryhmien alennus- ja vapaalippujen myöntämiskäytäntöjen- ja perusteiden tarkistamista perusteltuna. 2 Sekä HSL:n uuden lippu- ja informaatiojärjestelmän maksutapojen ja -laitteiden että Espoossa parhaillaan rakennettava metroon ja kaupunkiradan juniin tukeutuvan joukkoliikenteen infrastruktuurin tulee tähdätä kaikille käyttäjäryhmille esteettömään matkustamiseen. Joukkoliikenteen esteettömyys on lipunostoa laajempi kysymys, johon liittyy esimerkiksi aikataulutietojen saatavuus, pysäkkien löytäminen, asiakaspalvelu, kuulutukset, kaiteet ja kynnykset. 3 Espoo pitääkin tärkeänä, että liikuntarajoitteisille ja näkövammaisille tarjotaan jatkossa alennus- ja vapaalippuja kuten nykyisinkin.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / 41 Espoon mielestä pyörätuolien ja lastenvaunujen käyttäjille suunnatut edut on pidettävä ennallaan. Myös rollaattorien ja muiden apuvälineiden käyttö on huomioitava. 4 HSL on laatinut Espoon lähilinjastoa koskevan suunnitelman. Erityisryhmien kannalta tieto lähilinjojen liikennöinnistä on erittäin tärkeä. HSL:n tulee laatia 2016 liikennöinnin aloittaville Espoon lähilinjoille markkinointisuunnitelma ja tehostaa aloitusvaiheessa niitä koskevaa tiedottamista ja markkinointia niin, että tieto uusista lähilinjoista erityisesti Matinkylä-Olari alueella ja Espoon keskuksen alueella tavoittaa potentiaaliset käyttäjät eli erityisesti ikäihmiset ja nyt käsiteltäviin erityisryhmiin kuuluvat joukkoliikenteen käyttäjät. Markkinoinnissa tulee huomioida, että Vanhan Espoon uusien reittipohjaisten lähilinjojen liikennöinti alkaa jo syksyllä Uuden taksa- ja lippujärjestelmän lanseerauksen yhteydessä HSL:n tulee huolehtia tehokkaasti siitä, että erityisryhmiä ja esteettömyyttä koskevaa joukkoliikenteen informaatiota kehitetään niin, että tiedon puute uudesta lippujärjestelmästä ja sen laitteiden käytöstä tai tarjolla olevista esteettömistä joukkoliikennepalveluista ja pysäkeistä ei jatkossa muodostu erityisryhmille joukkoliikenteen käytön esteeksi. 6 HSL:n arvion mukaan uudesta taksa- ja lippujärjestelmästä HSL:lle aiheutuvasta 30,8 milj.euron lipputulon menetyksestä valtaosa, lähes 90 % kohdistuu opiskelijalippuihin. Selvityksestä ei kuitenkaan suoraan ilmene mikä vaikutus nyt esitetyillä erityisryhmien alennus- ja vapaalippuja koskevilla muutoksilla on Espoolle kohdistuviin HSL- lipputuloihin tai joukkoliikenteen kustannuksiin. Espoo ei pidä perusteltuna sitä, että osa alennus- tai vapaalipuista siirtyisi kuntien sosiaalitoimien hankittavaksi. Ei ole järkevää luoda tilannetta, jossa kuntien välisiin käytäntöihin voi syntyä eroja. Espoo katsoo, että HSL on olemassa myös siitä syystä, että sosiaalisin ja terveydellisin perustein myönnettävät alennus- ja vapaalippukäytännöt ovat yhtenäiset kuntien välillä. HSL:n tulee liikennepoliittisten perusteiden lisäksi huomioida myös sosiaaliset ja terveydelliset perusteet sekä oma roolinsa kuntien järkevän yhteistoiminnan alustana. 7 HSL:n laatimassa ehdotuksessa ongelmallisen ryhmän muodostavat nuoret ja työikäiset kansaneläkkeen ja takuueläkkeen saajat. HSL:n tulee selvittää, millä tavoin heidät voitaisiin sisällyttää vanhuksille suunnatun alennushintaisen päivälipun piiriin. Pienituloisten eläkeläisten liikkuminen on usein joukkoliikenteen varassa. Eläkkeeseen suhteutettuna joukkoliikenteen eläkeläisalennusten menetys merkitsee heille merkittävää elinkustannusten kasvua. Toimeentulotukikaan ei korvaa kasvavia joukkoliikennekustannuksia niille, jotka ovat jo ennestään toimeentulotuen

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / 41 asiakkaita, sillä kohtuulliset joukkoliikennemaksut sisältyvät toimeentulotuen perusosaan. 8 Espoo on delegoinut joukkoliikenteen järjestämisen HSL:n tehtäväksi. Espoo ei ole varautunut joukkoliikenteen käyttöön kohdistuvien esimerkiksi kansan- tai tukieläkeläisten alennuksen myöntämisen edellyttämien tehtävien siirtämiseen osaksi Espoon kaupungin toimintaa. 9 Lisäksi Espoo esittää, että HSL yhteistyössä Espoon kaupungin, Länsimetron ja espoolaisten vapaaehtoisjärjestöjen kanssa tutkii mahdollisuutta joukkoliikenteen kaveripalvelun perustamiseksi Länsimetron ja taksa- ja lippujärjestelmän käynnistysvaiheen ajaksi. Muutosvaiheessa, vuosina Espoon ikäihmisiä ja muita arkoja tai epävarmoja joukkoliikenteen käyttäjiä on syytä auttaa metron ja sen vaihtoyhteyksien, uuden taksa- ja lippujärjestelmän lippujen ja maksulaitteiden käytössä sekä rohkaista omatoimiseen liikkumiseen joukkoliikenteessä. Saman tapainen palvelu oli Espoossa käytössä luvun alussa Leppävaaran palvelulinjoilla, kun kaupunkirata ja sen liityntäliikenne otettiin käyttöön. Liite Oheismateriaali Selostus 2 Äänestyslista 27 - Lausuntopyyntö HSL Yhteenveto asiakasryhmistä, muutosesityksistä sekä alustavat myöntämisperusteet vuonna Sosiaali- ja terveystoimen kannanotto Vammaisneuvoston kannanotto Helsingin seudun matkakorttijärjestelmä uusitaan ja seudulle toteutetaan ajantasainen matkustajainformaatiojärjestelmä vuoden 2016 loppuun mennessä. Samassa yhteydessä uudistetaan myös HSL alueen taksa- ja lippujärjestelmä, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna Tähän mennessä on jo tehty seudulliset päätökset mm. vyöhykemalliin siirtymisestä, vyöhykejaosta ja kaarten rajoista, vyöhykkeiden keskinäisistä hintasuhteista, keskeisistä asiakasryhmistä, (aikuiset, lapset (6-17v.), opiskelijat (18-29v.) ja seniorit (70 v. täyttäneiden arvolippu päiväliikenteessä). HSL:n hallitus on ottanut uutta taksa- ja lippujärjestelmää koskevissa päätöksissään huomioon kuntien aikaisemmat lausunnot, joten näistä asioista ei enää pyydetä kuntien lausuntoa. Nyt Taksa- ja lippujärjestelmää koskeva hanke on edennyt vaiheeseen, jossa tarkastellaan erityisryhmille myönnettäviä lisä-alennuksia, vapaalippuja ja oikeutta matkustaa ilman lippua uudessa vyöhykemallissa. HSL:n hallitus on päättänyt lähettää HSL:n virkamiesten valmisteleman esityksen jäsenkuntiin lausunnolle. HSL pyytää Espoolta

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / 41 lausuntoa viimeistään mennessä. HSL:n hallitus ottaa asiaa kantaa vasta, kun kuntien lausunnot on saatu. Tulevaa taksa- ja lippujärjestelmää on valmisteltu vaiheittain vuodesta 2006 alkaen rinnakkain samaan aikaan käynnistyneen Lippu- ja informaatiojärjestelmän uudistamishankeen (LIJ2014) kanssa. Teknisen järjestelmän uudistamistarve tarjosi mahdollisuuden uudistaa samalla myös taksa- ja lippujärjestelmässä noudatettavia periaatteita sekä varautua järjestelmän alueelliseen laajentamiseen. 1. HSL:n asettamat keskeiset tavoitteet Taksa- ja lippujärjestelmäuudistuksen myötä HSL pyrkii erityisryhmien osalta eroon 1980-luvulla luodusta monimutkaisesta yksilöperusteisesta alennuskäytännöstä kohti käyttäjäryhmäkohtaista ikäperusteista hinnoittelua. HSL:n myymien lippujen hinnat sekä alennus- ja vapaalippujen myöntämisperusteet ovat uudessa järjestelmässä samanlaiset koko seudulla. HSL haluaa jatkossa korostaa joukkoliikenteen hinnoittelussa sekä alennusten- ja vapaalippujen myöntämisessä ensisijaisesti liikennepoliittisia linjauksia ja liikenneturvallisuutta koskevia perusteita. Tavoitteena on, että joukkoliikennejärjestelmä tarjoaa houkuttelevan, turvallisen ja kestävän vaihtoehdon kaikkien seudun asukkaiden, myös lasten, opiskelijoiden ja ikäihmisten matkustamiseen. HSL haluaa yksinkertaistaa ja selkeyttää uuden taksa- ja lippujärjestelmän alennus- ja vapaalippujen perusteita ja niihin liittyviä käytäntöjä nykyisestä: nykyiset moninaiset alennus- ja vapaaliput monimutkaistavat matkalippujärjestelmää. Uuteen vyöhykemalliin siirryttäessä ja alueen laajetessa nykykäytännön ongelmat moninkertaistuisivat, sillä jokaiselle kaarelle ja kaariyhdistelmälle tarvittaisiin omat lipputuotteet kaikille asiakasryhmille. Samalla HSL pyrkii joukkoliikennesektorin ja sosiaalitoimen työnjaon selkiyttämiseen niin, että jatkossa Kela ja kuntien sosiaali- ja terveystoimi myöntää sosiaalisin perustein esim. pienituloisille alle 70 v. eläkeläisille, yli 30 v. opiskelijoille ja pitkäaikaistyöttömille myönnettävät matkustusta koskevat avustukset osana toimeentulotukea. Osana lippujärjestelmäuudistusta HSL on jo aiemmin päättänyt ottaa käyttöön seniorilipun: Jatkossa kaikille yli 70-vuotiaille HSL -alueen asukkaille myydään klo 9-14 välillä arvolippuja 50 % alennuksella. Viime vuosina joukkoliikenteen esteettömyyteen sekä lipun ostamisen ja maksamisen helppouteen on kiinnitetty erityistä huomiota joukkoliikenteen kalustoa ja toimintaympäristöä sekä uutta maksujärjestelmää ja -laitteita kehitettäessä Näin ollen joukkoliikennevälineiden ja maksuvälineiden esteellisyys tai matkan maksamisen vaikeus eivät enää vuoden 2017

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / 41 tilanteessa, kun uusi järjestelmä otetaan käyttöön, ole samanlainen este matkan maksamiselle tai lipun leimaamiselle, kuin oli 1980-luvulla nykyisiä alennuskäytäntöjä luotaessa. HSL strategisena tavoitteena on kohtuuhintaisen ja helppokäyttöisen joukkoliikenteen järjestäminen kaikille käyttäjäryhmille. Tällä hetkellä HSL:n lipputulot kattavat noin 50 % kustannuksista, joten käytännössä kaikki HSL -alueen asukkaiden matkakorteilla ostamat lipputuotteet ovat yhteiskunnan voimakkaasti subventoimia. Erityisryhmien alennus- ja vapaalippuihin oikeutetut matkustajat, lapset ja opiskelijat saavat lisäalennusta aikuisten lippujen jo subventoiduista hinnoista. Uuden taksa- ja lippujärjestelmän myötä matkustaminen muuttuu monilla matkoilla nykyistä edullisemmaksi. HSL:n tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen käyttöä. Koska lähtökohtana on tasapainoinen kokonaisratkaisu, järjestelmän tulee olla myös kuntatalouden näkökulmasta kestävä. Näillä perusteilla HSL on päättänyt yksinkertaistaa erityisryhmien alennusja vapaalippukäytäntöjä ja asettanut erityisryhmienkin alennukset ja vapaaliput sekä niiden myöntämisperusteet uudelleenarvioitaviksi. 2. HSL:n virkamiesesitys HSL on laatinut virkamiestyönä esityksen erityisryhmien alennus- ja vapaalippulipuista sekä oikeudesta matkustaa ilman lippua Helsingin seudun uudessa vyöhykemallissa. Oheismateriaalina on HSL:n virkamiesesitystä kuvaileva Liite 2. Yhteenveto uuden järjestelmän asiakasryhmistä, muutosesityksistä ja alustavat myöntämisperusteet sekä päivätty ote HSL hallituksen pöytäkirjasta. HSL:n esityksen yksityiskohtiin on mahdollista tutustua tarkemmin internetissä Nämä käyttäjäryhmät hyötyvät HSL lippu-uudistuksesta Uuden taksa- ja lippujärjestelmän myötä kaikki HSL-alueella asuvat 17- vuotiaat saavat oikeuden matkustaa lastenlipun hinnalla. Kaikilla 70 vuotta täyttäneet HSL-alueella asuvat seniorit saavat 50 % alennuksen päiväliikenteessä klo 9-14 ostetuista arvolipuista kaikkina viikonpäivinä. AB-vyöhykkeellä kaikki Leppävaaran, Tapiolan ja Matinkylän suuralueilla asuvat, myös työttömät, varusmiehet ja pienituloiset matkustajaryhmät, joilla ei ole oikeutta alennuslippuihin, voivat jatkossa tehdä kaikki seutumatkansa edullisilla AB- tai BC-lipuilla. 2.2 Nämä käyttäjäryhmät menettävät oikeuden HSL:n alennuslippuihin

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / 41 Yli 30-vuotiaat opiskelijat eivät jatkossa kuulu opiskelijalipun piiriin. HSL myy opiskelijalippuja (alennus - 50%) vain vuotiaille opiskelijoille. Muutoksen takia matkakustannukset kasvavat lähinnä Espoonlahden, Vanhan Espoon ja Pohjois-Espoon alueella asuvilla yli 30-vuotiailla opiskelijoilla, jotka joissakin tapauksissa voivat saada KELAn myöntämää toimeentulotukea. Kelan myöntämä kansaneläke ja takuueläke eivät jatkossa ole alennusperuste HSL lippujärjestelmässä. Muutoksesta johtuen erityisesti C-vyöhykkeellä, Espoonlahden, Vanhan Espoon ja Pohjois-Espoon suuralueilla, asuvien vuotiaiden kansan- ja tukieläkeläisten matkakustannukset pääsääntöisesti kasvavat, joskin seutumatkan hinta Helsingin ja Vantaan BC-lipulla matkustettaessa voi muuttua nykyistä edullisemmiksi. Kustannusten kasvu on merkittävästi pienempi Leppävaaran, Tapiolan ja Matinkylän suuralueilla asuville, jotka jatkossa voivat tehdä kaikki kuntarajan ylittävät seutumatkansa edullisilla AB- tai BC -lipuilla. Liikuntakykyä heikentävään pysyvään vammaan perustuva alennusoikeus poistuu käytöstä kaikissa esteettömissä liikennevälineissä (metro, juna, raitiovaunu ja Suomenlinnan lautta sekä runkolinjan bussit), joissa lipun leimaaminen on pyörätuolia käyttävälle mahdollista. Sen sijaan matkustaminen on näille ryhmille edelleenkin ilmaista niissä busseissa, joissa kertalipun osto ja matkakortin leimaaminen on mahdollista vain etuovelta. Mikäli henkilöllä on kantakortissaan oikeus saattajaan, saattajan matka on ilmainen. Toimeentulotukeen oikeutetut vähävaraiset eläkeläiset ja vammaiset voivat jatkossa hakea avustusta matkakustannuksiinsa KELAn kautta, jonka myönnettäväksi toimeentulotuki vuoden 2017 alussa siirtyy. 2.3 Nämä käyttäjäryhmät menettävät osittain tai kokonaan oikeuden vapaalippuun Sokeiden vapaalippuoikeus poistuu käytöstä kaikissa liikennevälineissä, koska kaikki uuden lippujärjestelmän kosketusnäyttöön perustuvat leimauslaitteet ja kortin lukulaitteet on varustettu näkövammaisten arvolippujen ostoa ja kortin leimaamista helpottavilla kohoviivoilla ja - pisteillä. Jos henkilön kantakortissa on oikeus saattajaan -merkintä, saattajan matka on nykyiseen tapaan maksuton. Pyörätuolia käyttävän matkustajan matka on maksullinen kaikissa esteettömissä liikennevälineissä. Busseissa, joissa matka pitää maksaa etuovella kuljettajalle, matka on maksuton. Mikäli henkilön kantakortissa on oikeus saattajaan -merkintä, saattajan matka on nykyiseen tapaan aina maksuton. Pientä lasta lastenvaunuissa kuljettavan henkilön matka on maksullinen kaikissa esteettömissä liikennevälineissä. Matka on maksuton vain niissä busseissa, joissa lippu on leimattava etuovella. Perusteena maksuttomuudelle on kuljetettavan lapsen turvallisuuden varmistaminen.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / HSL on pyytänyt lausuntoa erityisesti näistä asioista Kunnilta pyydetään lausuntoja mennessä. Lausuntopyynnössä HSL kysyy kuntien kantaa seuraaviin kysymyksiin: - Voidaanko eräiden ryhmien alennus- ja vapaalipuista luopua sekä tarkastaa oikeutta matkustaa ilman lippua toimitusjohtajan esityksen mukaisesti. Miten kunta haluaa tarkistaa HSL:n ehdotusta? - Haluaako Espoo säilyttää poistettavaksi esitettyjä alennus- ja vapaalippujen piiriin uusia ryhmiä tai lisätä oikeuttaa matkustaa ilman lippua? - Haluaako Espoo lisätä alennus- ja vapaalippujen piiriin uusia käyttäjäryhmiä tai lisätä oikeuksia matkustaa ilman lippua? HSL pyytää yksilöimään muutostarpeet mahdollisimman tarkasti - HSL pyytää arvioimaan muutosten mahdollisia vaikutuksia kunnan kokonaistalouden näkökulmasta. Onko Espoon kaupunki valmis hankkimaan jollekin ryhmälle alennus- tai vapaalippuja erikseen jollekin ryhmälle esimerkiksi sosiaalitoimen rahoittamana ostopalveluna osana omaa toimintaansa, jos ao. ryhmän alennus- tai vapaaliput eivät sisälly HSL:n tulevaan taksa- ja lippujärjestelmään? 4. Sosiaali- ja terveystoimen ja vammaisneuvoston kannanotot Lausunnon valmisteluun liittyen pyydetyt Sosiaali- ja terveystoimen sekä vammaisneuvoston kannanotot ovat oheismateriaalina. Kannanotossaan sosiaali- ja terveystoimi ilmoittaa suhtautuvansa pääsääntöisesti myönteisesti HSL:n esittämiin muutoksiin erityisryhmille tarkoitetuissa alennuksissa ja vapaalippujen myöntämisperusteissa. Lisäksi Espoon sosiaali- ja terveystoimi korostaa, että julkista joukkoliikennettä koskevien kehittämistoimien tulee olla kiinteä osa henkilöliikenteen kokonaisvaltaista kehittämistä terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) esittämien linjausten mukaisesti. Matkalippujärjestelmän kehittäminen tulee nähdä osana tätä kokonaisuutta. Kaikkein vaikeimmin toimintarajoitteisten henkilöiden osalta olisi tarvetta tarkentaa HSL:n tulevien vuosien liikennepoliittisia kehittämisperiaatteita THL:n linjausten mukaisesti yhteistyössä erityisryhmien kuljetuspalveluista vastaavien tahojen kanssa. Sosiaalitoimen kuljetuspalvelut tulee nähdä joukkoliikennettä täydentävänä, ei poissulkevana palveluna. Sosiaalitoimen vammais- ja sosiaalihuoltolain perusteella myöntämät kuljetuspalvelut eivät pysty kattamaan kaikkea liikkumisen tarvetta. Siksi Espoon vammaispalvelujen asiakkaiden liikkumisen tarve on merkittävä myös muilla liikkumisvälineillä.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / 41 Vammaisneuvosto puolestaan toteaa kannanotossaan, että alennus- ja vapaalippukäytännöt tulee säilyttää nykyisellään, koska järjestelmän esteettömyys on vain osittaista ja että kaikilla saattajaan tarvitsevien henkilöiden saattajilla on oltava oikeus maksuttomaan matkaan. Päätöshistoria Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko antaa Helsingin Seudun liikennekuntayhtymälle erityisryhmien alennus- ja vapaalipuista sekä oikeudesta matkustaa ilman lippua uudessa vyöhykemallissa seuraavan lausunnon: antaa Helsingin Seudun liikennekuntayhtymälle erityisryhmien alennus- ja vapaalipuista sekä oikeudesta matkustaa ilman lippua uudessa vyöhykemallissa seuraavan lausunnon: 1 Espoo pitää erityisryhmien alennus- ja vapaalippujen myöntämiskäytäntöjen- ja perusteiden tarkistamista perusteltuna. 2 Sekä HSL:n uuden lippu- ja informaatiojärjestelmän maksutavat ja -laitteet että Espoossa parhaillaan rakennettava metroon ja kaupunkiradan juniin tukeutuva joukkoliikenteen infrastruktuuri tähtäävät kaikille käyttäjäryhmille esteettömään matkustamiseen. Vuoden 2017 tilanteessa, kun uusi taksaja lippujärjestelmä otetaan käyttöön, Espoon joukkoliikenteessä käytettävä kalusto ja maksulaitteet ovat pääosin esteettömiä. Näin ollen erityisryhmillä ei enää ole fyysistä estettä lipun hankkimiselle ja leimaamiselle muiden matkustajaryhmien tapaan. 3 HSL:n esittämä erityisryhmiä koskeva lipun ostoa koskeva uusi toimintatapa on yhtenäinen ja selkeä ja esitykseen sisältyvät muutokset on hyvin perusteltuja. Espoo pitää sokeiden, pyörätuolin käyttäjien ja pientä lasta vaunuissa tai rattaissa kuljettavan henkilön maksuttoman matkustamisen rajoittamista HSL:n esittämällä tavalla perusteltuna silloin kun tarjolla on esteetön toimintaympäristö, jossa on vaihtoehtoisia tapoja lipun ostoon. 4 HSL on laatinut Espoon lähilinjastoa koskevan suunnitelman. Erityisryhmien kannalta tieto lähilinjojen liikennöinnistä on erittäin tärkeä. HSL:n tulee laatia 2016 liikennöinnin aloittaville Espoon lähilinjoille markkinointisuunnitelma ja tehostaa aloitusvaiheessa niitä koskevaa tiedottamista ja markkinointia niin, että tieto uusista lähilinjoista erityisesti Matinkylä-Olari alueella ja Espoon keskuksen alueella tavoittaa potentiaaliset käyttäjät eli erityisesti ikäihmiset ja nyt käsiteltäviin

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / 41 erityisryhmiin kuuluvat joukkoliikenteen käyttäjät. Markkinoinnissa tulee huomioida, että Vanhan Espoon uusien reittipohjaisten lähilinjojen liikennöinti alkaa jo syksyllä Uuden taksa- ja lippujärjestelmän lanseerauksen yhteydessä HSL:n tulee huolehtia tehokkaasti siitä, että erityisryhmiä ja esteettömyyttä koskevaa joukkoliikenteen informaatiota kehitetään niin, että tiedon puute uudesta lippujärjestelmästä ja sen laitteiden käytöstä tai tarjolla olevista esteettömistä joukkoliikennepalveluista ja pysäkeistä ei jatkossa muodostu erityisryhmille joukkoliikenteen käytön esteeksi. 6 HSL Taksa - ja lippujärjestelmäuudistuksen valmisteluun liittyen HSL on jo tehnyt monia päätöksiä, joiden myötä matkustaminen muuttuu useilla matkoilla nykyistä edullisemmaksi. Tällöin myös lasten-, opiskelijoiden ja seniorien lippujen keskimääräiset hinnat muuttuvat Espoossa nykyistä edullisemmiksi. Erityisesti uusi seniorilippu tarjoaa nykyisiä alennuslippuja edullisemman vaihtoehdon monille invalideille ja eläkeläisille. 7 HSL:n arvion mukaan uudesta taksa- ja lippujärjestelmästä HSL:lle aiheutuvasta 30,8 milj. euron lipputulon menetyksestä valtaosa, lähes 90 % kohdistuu opiskelijalippuihin. Selvityksestä ei kuitenkaan suoraan ilmene mikä vaikutus nyt esitetyillä erityisryhmien alennus- ja vapaalippuja koskevilla muutoksilla on Espoolle kohdistuviin HSL- lipputuloihin tai joukkoliikenteen kustannuksiin. 8 HSL:n laatimassa ehdotuksessa ongelmallisen ryhmän muodostavat nuoret ja työikäiset kansaneläkkeen ja takuueläkkeen saajat. HSL:n tulee selvittää, millä tavoin heidät voitaisiin sisällyttää vanhuksille suunnatun alennushintaisen päivälipun piiriin. Pienituloisten eläkeläisten liikkuminen on usein joukkoliikenteen varassa. Eläkkeeseen suhteutettuna joukkoliikenteen eläkeläisalennusten menetys merkitsee heille merkittävää elinkustannusten kasvua. Toimeentulotukikaan ei korvaa kasvavia joukkoliikennekustannuksia niille, jotka ovat jo ennestään toimeentulotuen asiakkaita, sillä kohtuulliset joukkoliikennemaksut sisältyvät toimeentulotuen perusosaan. 9 Espoo on delegoinut joukkoliikenteen järjestämisen HSL:n tehtäväksi. Espoo ei ole varautunut joukkoliikenteen käyttöön kohdistuvien esimerkiksi kansan- tai tukieläkeläisten alennuksen myöntämisen edellyttämien tehtävien siirtämiseen osaksi Espoon kaupungin toimintaa. 10 Lisäksi Espoo esittää, että HSL yhteistyössä Espoon kaupungin, Länsimetron ja espoolaisten vapaaehtoisjärjestöjen kanssa tutkii mahdollisuutta joukkoliikenteen kaveripalvelun perustamiseksi Länsimetron ja taksa- ja lippujärjestelmän käynnistysvaiheen ajaksi.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 26 / 41 Muutosvaiheessa, vuosina Espoon ikäihmisiä ja muita arkoja tai epävarmoja joukkoliikenteen käyttäjiä on syytä auttaa metron ja sen vaihtoyhteyksien, uuden taksa- ja lippujärjestelmän lippujen ja maksulaitteiden käytössä sekä rohkaista omatoimiseen liikkumiseen joukkoliikenteessä. Samantapainen palvelu oli Espoossa käytössä luvun alussa Leppävaaran palvelulinjoilla, kun kaupunkirata ja sen liityntäliikenne otettiin käyttöön. Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Hyrkkö teki seuraavat muutos- ja lisäysehdotukset: Muutosehdotus kohtaan 1: Espoo pitää hyvänä sitä, että lippujärjestelmää tarkastellaan ja arvioidaan huolellisesti, jotta se olisi mahdollisimman selkeä, yhdessä asetettuja ja joukkoliikennelain mukaisia tavoitteita palveleva sekä yhdenvertaisuutta tukeva. Muutosehdotus kohtaan 2: Sekä HSL:n uuden lippu- ja informaatiojärjestelmän maksutapojen ja - laitteiden että Espoossa parhaillaan rakennettava metroon ja kaupunkiradan juniin tukeutuvan joukkoliikenteen infrastruktuurin tulee tähdätä kaikille käyttäjäryhmille esteettömään matkustamiseen. Joukkoliikenteen esteettömyys on lipunostoa laajempi kysymys, johon liittyy esimerkiksi aikataulutietojen saatavuus, pysäkkien löytäminen, asiakaspalvelu, kuulutukset, kaiteet ja kynnykset. Muutosehdotus kohtaan 3: Espoo pitääkin tärkeänä, että liikuntarajoitteisille, näkövammaisille ja vanhuksille tarjotaan jatkossa alennus- ja vapaalippuja kuten nykyisinkin. Espoon mielestä pyörätuolien ja lastenvaunujen käyttäjille suunnatut edut on pidettävä ennallaan. Myös rollaattorien ja muiden apuvälineiden käyttö on huomioitava. Muutosehdotus kohtaan 6: Poistetaan kohta 6 ja muutetaan muiden kohtien numerointia vastaavasti. Muutosehdotus kohtaan 7: Espoo arvioi, että muutoksilla tai niiden toteutumatta jäämisellä ei ole suurta vaikutusta kunnan kokonaistalouden näkökulmasta. HSL:n omien laskelmien mukaan erityisryhmien (pl. opiskelijat) lisäsubvention osuus kuntien tuesta joukkoliikenteen lippuihin on n. 1,39 % eli yhteensä noin 3,2 miljoonaa euroa. Lisäysehdotus kohtaan 7:

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 27 / 41 Espoo ei pidä perusteltuna sitä, että osa alennus- tai vapaalipuista siirtyisi kuntien sosiaalitoimien hankittavaksi. Ei ole järkevää luoda tilannetta, jossa kuntien välisiin käytäntöihin voi syntyä eroja. Espoo katsoo, että HSL on olemassa myös siitä syystä, että sosiaalisin ja terveydellisin perustein myönnettävät alennus- ja vapaalippukäytännöt ovat yhtenäiset kuntien välillä. HSL:n tulee liikennepoliittisten perusteiden lisäksi huomioida myös sosiaaliset ja terveydelliset perusteet sekä oma roolinsa kuntien järkevän yhteistoiminnan alustana. Lisäysehdotus uudeksi kohdaksi 11: Vaikka HSL ei erikseen pyytänyt lausuntoa opiskelija-alennukseen asetetusta yläikärajasta, Espoo toteaa, että yläikärajasta tulisi luopua ja toivoo, että HSL:n hallitus ottaa asian uudelleen harkittavaksi. Päätös asettaa opiskelijat keskenään eriarvoiseen asemaan, eikä sille ole liikennepoliittisia perusteita. Laiho kannatti puheenjohtajan pöydällepanoehdotusta. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n 6 äänellä 3 ääntä vastaan hyväksyneen puheenjohtajan pöydällepanoehdotuksen. Päätös Tiedoksi : Asia jätettiin pöydälle. - Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 28 / / / Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) yhtymäkokous 2015, kokousedustajan nimeäminen ja toimiohjeen antaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko : 1 nimeää Espoon kaupungin edustajaksi HSL:n vuoden 2015 yhtymäkokoukseen kehittämisjohtaja Olli Isotalon tai hänen määräämänsä 2 antaa yhtymäkokousedustajalle toimiohjeeksi kokouksessa 2.1 kannattaa tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämisestä 2.2 kannattaa hallituksen esitystä koron maksamisesta kuntakohtaiselle ylijäämälle ja koron perimisestä kuntakohtaisesta alijäämästä 2.3 kannattaa muita hallituksen esityslistan ja lisäesityslistan mukaisia esityksiä 3 kehottaa edustajaa esittämään, että 3.1 yhtymäkokous kehottaa HSL:n hallitusta ottamaan toiminnassaan ja vuoden 2016 talousarvion valmistelussaan huomioon pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmän hyväksymät omistajaohjauksen tavoitteet tälle valtuustokaudelle: - lipputuottojen kasvun oltava suhteellisesti vähintään kokonaiskustannusten kasvua vastaava - kuntaosuuksilla katetaan kokonaiskustannuksista enintään 50 % - joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa koko HSL:n alueella - tuottavuuden nousu vähintään 1,5 % / vuosi - peruspääomalle ei edellytetä maksettavan korvausta vuosina 2015 ja 2016, päätetään vuosittain

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 29 / 41 - pidemmän aikavälin tariffipoliittisten linjausten laatiminen yhteistyössä kaupunkien kanssa vuoden 2015 loppuun mennessä HSL-alueen mahdollinen laajentuminen huomioon ottaen 3.2 yhtymäkokous kehottaa HSL:n hallitusta raportoimaan yhtymäkokoukselle omistajaohjauksen tavoitteiden toteutumisesta. Käsittely Hyrkkö teki seuraavan lisäysehdotuksen päätösehdotuksen kohtaan 3.1: Lisäksi yhtymäkokous kehottaa HSL:n hallitusta ottamaan toiminnassaan huomioon seuraavan: HSL:lle tälle valtuustokaudelle asetettu omistajaohjauksen tavoite, että kuntaosuuksilla katetaan kokonaiskustannuksista enintään 50 %, tarkoittaa että vähintään 50 % on katettava lipunmyyntituloilla. Kun osa infrakustannuksista on mukana kokonaiskustannuksissa, aiheuttavat kalliit infrainvestoinnit (länsimetro ja kehärata) suuren korotuspaineen lipunhintoihin. Vuonna 2017 hintojen korotustarve on arviolta 13 %. Jotta lipunhinnat voidaan pitää kohtuullisina, on kokonaiskustannusten rahoitusperiaate tarpeen uudistaa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Hyrkön ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Oheismateriaali Selostus : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. - Kokouskutsu - Ääniluettelo - Tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2014 (ei julkinen JulkL 24 ) - Henkilöstöraportti Lisälista Kevätyhtymäkokous HSL:n kevätyhtymäkokous pidetään klo HSL:n tiloissa osoitteessa Opastinsilta 6 A, Helsinki. Kokouksessa käsitellään HSL:n perussopimuksen mukaan kevätyhtymäkokoukselle kuuluvat asiat. HSL:n perussopimuksen mukaan kevätyhtymäkokouksessa päätetään 1.1 tilinpäätöksen, joka käsittää tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja toimintakertomuksen vahvistamisesta;