Sosiaalisia etuuksia 2012

Transkriptio

1 Sosiaalisia etuuksia 2012

2 Sisällysluettelo Yleistä palvelujen hakemisesta... 4 Kansaneläkkeen määrät... 6 Eläkkeen maksupäivät... 6 Ajankohtaista tietoa Yöpymisraha... 7 Terveydenhuollon maksukatto... 7 Matkakatto... 7 Lääkekatto... 8 Alennukset: Finnair, Matkahuolto, VR... 8 Muut alennukset... 9 Etuuksia... 9 Ammatilliset erityisoppilaitokset... 9 Ammatinvalinnanohjaus... 9 Ammatillinen kuntoutus... 9 Apuvälineet Asumistuki Asunnon muutostyöt Auto Tuki auton hankintaan Auton muutostyöt Ajoneuvovero Auton pysäköintilupa Edunvalvoja Eläkkeensaajan asumistuki Eläkettä saavan hoitotuki Erityishoitoraha Henkilökohtainen avustaja Hoitotakuu Hoitotarvikkeet Hoito ulkomailla Hoivatakuu Keliakia-korvaus Korjausavustus Kotipalvelu/Kotihoito Koulumatkat Koulunkäynti Erityisopetus Kuljetuspalvelut Kuntoutus Kuntoutusavustus Kuntoutusohjaus Lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutusraha ja ylläpitokorvaus Kuntoutussuunnitelma Kuntoutustuki Lääkekorvaukset Lääkkeiden viitehintajärjestelmä Matkakustannukset Muistutus Omaehtoinen liikunta Omaishoidon tuki Palkkatuki Palveluasuminen Palvelusuunnitelma Pitkäaikaistyöttömän eläketuki Postin jakelupalvelu Potilasasiamies Potilasvakuutus Päivätoiminta Sairausvakuutus Sairausvakuutuksen päiväraha ja osapäiväraha Sopeutumisvalmennus Suomen Kipu ry

3 Sosiaaliset yritykset Sosiaaliasiamies Takuueläke Terveydenhuollon ja lääkinnällisen kuntoutuksen matkakustannukset Terveydenhuollon maksukatto Toimintaterapia Tukityöllistäminen Työkyvyttömyyseläke Työnteko työkyvyttömyyseläkkeellä Työnteko työttömyyseläkkeellä Työolosuhteiden järjestelytuki Tulkkipalvelut Vammaistuki Alle 16-vuotiaan vammaistuki vuotta täyttäneen vammaistuki Verotus: Invalidivähennys Veronmaksukyvyn aleneminen ja työmatkakulut Vertaistuki Ylimääräiset erityisravintokustannukset Ylimääräiset vaatekustannukset Ylläpitokorvaus Yöpymisraha Hyödyllisiä linkkejä taulukko Ehdotus kiputilojen jakamisesta kolmeen vaikeusasteeseen Kansikuva: Freerangestock.com Hei Kädessäsi olevan Sosiaalisia etuuksia 2012 oppaan on tuottanut Suomen Kipu ry. Kirjaseen on koottu eri tahojen etuu ksia, jotka liittyvät kipukroonikon elämään. Opas on ilmainen ja sitä on mahdollista tiedustella terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisilta. Sitä voi myös tilata yhdistyksen nettisivuilta (ei postikuluja). Tiedolle on tarvetta, paperisia oppaita väli tetäänkin vuoden aikana kymmeniä tuhansia. Tiedon tasapuolisen jakamisen eri puolille maata ja tiedon saamiseen myös niille, joilla ei ole mahdollista käyttää sähköistä versiota, tarvitaan varoja. Otamme kiitollisena vastaan oppaan toimittamiseen tai muuhun toimintaan suunnattuja vapaaehtoismaksuja. Summan voit valita itse. Tukirahoilla pystymme varmistamaan oppaan ilmestymisen tulevana vuonnakin. Ystävällisin terveisin Liisa Mikkonen Suomen Kipu ry:n puheenjohtaja Tilipankki: Säästöpankki Nooa IBAN: FI viitenumero: sos.opas 2040, muuhun yhdistyksen toimintaan 3010 Edustus Suomen Kipu ry on edun valvontaan liittyvissä kysymyksissä yhteistyössä Potilas- ja sosiaaliapu ry:n kanssa. Edunvalvontaan liittyviin kysymyksiin vastaa liiton vetäjä Heikki Päivike, yhdessä muiden asiantutijoiden kanssa. Heikillä on yli 30 vuoden kokemus vapaa ehtoisesta potilastyöstä edunvalvonnan sektorilla. Kysymykset voit lähettää osoitteella Suomen Kipu ry 3

4 Yleistä palvelujen hakemisesta Sosiaalisia etuuksia Kun ihminen sairastuu, ei ensimmäisenä tule mieleen millaisia sosiaalisia etuuksia on olemassa ja mitkä eri lait tulevan kysymykseen. Kun sitten sairaus pitkittyy ja on täytettävä erilaisia hakemuksia ja anomuksia, pitäisikin eri järjestelmistä, laeista ja asetuksesta tietää kaikki. Hakemukset Hakemukset on aina hyvä tehdä kirjallisesti. Hakemuksesta tulee selvästi käydä ilmi, mitä haetaan ja miksi. Mukaan on syytä liittää lääkärinlausunto sekä muut mahdolliset asiantuntijalausunnot, esim. kuntoutusohjaajan tai fysioterapeutin lausunto. Hakemuksen teossa kannattaa käyttää, mikäli mahdollista, asiantuntijoita (sos.asiamies, potilasasiamies, järjestöjen edunvalvojat, jne.) Päätös Hakemukseen tulee aina antaa kirjallinen päätös. Päätöksestä on käytävä ilmi, mihin hakija on oikeutettu tai velvoitettu. Päätöksessä on aina esitettävä myös perustelut sille, miksi tehtyyn ratkaisuun on päädytty. Lisäksi on kerrottava sovelletut lain kohdat ja päätöksen perustana olevat tosiseikat. 4 Suomen Kipu ry Muutoksenhaku Päätöksen mukana on oltava muutoksenhakuosoitus eli tieto siitä, miten ja missä ajassa päätökseen voi hakea muutosta ja mihin muutoksenhaku lähetetään. Muutoksenhakuosoitus on aina oltava kunnan sosiaaliviranomaisten ja Kelan päätösten liitteenä. Terveydenhuollon hoitoratkaisuihin, kuten esimerkiksi kuntoutuspäätöksiin ei voi hakea muutosta valittamalla, vaan palveluihin tyytymätön voi valituksen sijaan tehdä muistutuksen tai kantelun. Terveydenhuollossa potilasasiamiehiltä saa neuvoja ja apua liittyen potilaan asemaan ja oikeuksiin. Viranomaisten on aina neuvottava ja ohjattava asiakasta valitus- ja muistutusasioissa. Kunnat Kuntien tehtävänä on huolehtia sairaanhoidosta, johon kuuluu myös lääkinnällisen kuntoutus. Valveutuneissa kunnissa on olemassa lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen työryhmä. Osa lääkinnällisestä kuntoutuksesta on myös Kelan vastuulla. Kunnilla on myös velvollisuus järjestää vammaispalvelut, joihin kuuluu mm. asunnon muutostyöt, kuljetuspalvelu ja palveluasuminen. Kuntien palveluista parhaiten tietää oman kunnan sosiaalitoimi ja vammaisasioissa eritoten vammaispalveluhenkilö. Kuntien kaikille vammaisille tarkoitetut etuudet Kuntoutusohjaus ja sopeutumisvalmennus Henkilökohtainen avustaja Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet Ylimääräiset erityisravinto- ja vaatekustannukset Muut tarvittavat palvelut Kaikille vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään kunnan niitä varten varaamien määrärahojen rajoissa.

5 Kela Kelan tehtävänä vastaavasti on etumusjärjestelmien, kuten eläketurvan, sairausvakuutuksen, yleisen asumistuen, opintotuen, perhe etuuksien ja kuntoutuksen toimeenpano. Kelan etuuksista saa parhaiten tietoa paikallisesta konttorista, sekä heidän kotisivuiltaan josta löytyy myös hakemuskaavakkeet. Subjektiivinen oikeus eli erityinen järjestämisvelvollisuus Vammaispalvelulaissa kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden (=subjektiivinen oikeus) piiriin kuuluvat vaikeavammaisten kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, tulkkipalvelut, palveluasuminen, asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet sekä päivätoiminta. Nämä palvelut kunnan on aina myönnettävä mikäli vaikeavammaisuuden kriteerit ko. palvelun kohdalla täyttyvät. Erityinen järjestämisvelvollisuus syntyy myös Kelan vaikeavammaisten kuntoutuspalvelujen suhteen, mikäli vammainen henkilö on alle 65-vuotias ja saa Kelan korotettua tai ylintä hoitotukea tai korotettua tai ylintä vammaistukea sekä täyttää muut Kelan vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta koskevat ehdot. Kela järjestää vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lisäksi kuntoutusta myös harkinnanvaraisesti määrärahojensa puitteissa. tarveharkinnan perusteella kunnan määrärahojen puitteissa, esim. autoon kuuluvat tuet. Vaikeavammaisuus Vaikeavammaisuus määritellään aina erikseen suhteessa siihen palveluun, jota haetaan. Esim. kuljetuspalvelujen suhteen vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi vammansa tai sairautensa vuoksi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Palveluasumista myönnettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluontoisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Kelalla on omat vaikeavammaisuuskriteerinsä. Vaikeavammaisille tarkoitetut etuudet Kuljetus- ja saattajapalvelut Palveluasuminen Tulkkipalvelut Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet Määrärahasidonnaiset palvelut eli yleinen järjestämisvelvollisuus Vammaispalvelulaissa palvelut, jotka eivät ole nk. subjektiivisia oikeuksia, kuuluvat yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Näitä palveluja ja tukitoimia kunta myöntää Suomen Kipu ry 5

6 Ajankohtaista tietoa 2012 Kansaneläkkeen määrät alkaen Perhesuhteet Täysi määrä Ansioeläke Ansioeläkeraja Yksinäinen Avo-tai Avioliitossa Rintamalisä Lapsikorotus/lapsi 608,63 /kk 53,70 /kk 1257,96 /kk 539,85 /kk 53,70 /kk 1120,46 /kk 47,55 /kk 21,23 /kk Eläkkeen maksupäivät sukunimen kirjaimen mukaan A-K L-R S-Ö 6 -> 4. päivä -> 14. päivä -> 22.päivä Jos pankit ovat kiinni maksupäivänä, eläke maksetaan edeltävänä pankkien aukiolopäivänä. Eläkettä saavan hoitotuet: perushoitotuki korotettu hoitotuki ylin hoitotuki 59,73 /kk 148,69 /kk 314,41 /kk Lapsen ja aikuisen vammaistuet: perusvammaistuki 89,18 /kk korotettu vammaistuki 208,09 /kk ylin vammaistuki 403,50 /kk keliakiakorvaus 21 e/kk alkaen eläkkeensaajan hoitotuki on nimeltään eläkettä saavan hoitotuki. Lapsen hoitotuki on nimeltään alle 16 vuotiaan vammaistuki ja vammaistuki taas 16 vuotta täyttäneen vammaistuki. Niitä kutsutaan yhteisellä nimellä Kelan vammaisetuudet. Tukia Suomen Kipu ry maksetaan luokissa perus-, korotettu- ja ylin tuki. Keliakiakorvaus on viralliselta nimeltään ruokavaliokorvaus ja sitä maksetaan ensi vuoden alusta omana vammaisetuutenaan, jota ei ole sidottu indeksiin. Vammaisetuuksia maksetaan vuoden 2010 alusta lähtien myös niille, joiden hoitojakso julkisessa hoitolaitoksessa kestää yli kolme kuukautta. Maksettavia etuuksia ovat vammaistuki, eläkettä saavien hoitotuki sekä ruokavaliokorvaus. Lapsilisän maksupäivät Työttämän perusturva ja pienin sairauspäiväraha Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki 31,36 / viitenä päivänä viikossa. Ilman korotuksia peruspäivärahan suuruus on keskimäärin 674 e/kk (21,5 x 31,36 e). Lapsikorotukset Yhdestä lapsesta Kahdesta lapsesta yhteensä 5,06 /pv 7,43 /pv

7 Vähintään kolmesta lapsesta yhteensä 9,58 /pv Pienin sairauspäiväraha 22,96 /pv, ja sitä maksetaan 5 päivältä viikossa. Lisäksi peruspäivärahaan voidaan mak saa korotusosaa tai muutosturvalisää 4,59 /pv. Yöpymisraha enintään 20,18 /vrk Terveydenhuollon maksukatto 636 /kalenterivuosi ja maksukattoa kerryttää: terveyskeskusmaksu 13,80 ; mahdollinen vaihtoehtoinen kolmen kerran maksu 27,50 ; päivystysmaksu 18,90 arkisin klo välillä sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä. Maksu voidaan periä myös vuosimaksun maksaneelta tai henkilöltä, joka on jo maksanut kolme kertamaksua. (HUOM! Käyttämättä ja peruuttamatta jäänyt aika 33,90 ) poliklinikkamaksut, max. 27,50 sairaalavuorokaudet ja muut lyhytaikaisen laitoshuollon maksut sarjahoidot kuten fysioterapia ja muut terapiat, dialyysi- ja sytostaattihoidot päiväkirurgian maksut Maksukaton täytyttyä terveyskeskus- ja päiväkirurgiakäynnit, poliklinikkamaksut sekä fysioterapia ja sarjahoito ovat maksuttomia mutta sairaalahoidosta ja muusta lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään enintään 15,10 alennettu hoitopäivämaksu. Maksukattoa ei kerrytä hammashoito yksityiset lääkäripalkkiot yksityisissä lääkärikeskuksissa tai sairaaloissa tehdyt tutkimukset esim. laboratorio tai röntgen tutkimukset sairaankuljetus lääkärintodistukset Terveyspalvelujen käyttäjän on itse seurattava maksukaton täyttymistä. Helpoiten siitä selviää pyytämällä vuoden ensimmäisellä poliklinikka tai terveyskeskuskäynnillä itselleen nk. seurantakortin. Matkakatto Matkakattoon kuuluvat sekä sairausvakuutus- että kuntoutusmatkat on 157,25 kalenterivuodessa. Omavastuuosuus ennen katon täyttymistä on 9,25 /matka. KELA lähettää asiakkaalle nk. matkakustannusten omavastuu kortin ilmoituksena matkakaton täyttymisestä. Sen jälkeen loppuvuoden sairausvakuutus ja/tai kuntoutusmatkat korvataan kokonaan. Myös alle omavastuuosuuden jäävät matkat kerryttävät kattoa, joten kuitit kannattaa toimittaa viipymättä KELAan. Mikäli asiakas käyttää KELAn korvaamiin matkoihin vakitaksia, jolla on KELAn kanssa nk. valtakirjasopimus, asiakas maksaa matkakaton piiriin kuuluvasta matkasta suoraan kuljettajalle 9,25 /suunta ja kuljettaja veloittaa loput. Matkakustannusten omavastuukortin saavuttua valtakirja sopimuksen tehnyt kuljettaja veloittaa matkan koko hinnan KELAsta. Monilla invataksiyrittäjillä on valtakirjasopimus KELAn kanssa sekä joillakin tavallisilla takseilla, varsinkin pienillä paikkakunnilla. Suurissa kaupungeissa voi olla vaikeaa löytää valtakirjasopimuksen tehnyttä tavallista taksiyrittäjää. Lääkekatto Reseptilääkkeillä, joista maksetaan KELAn sairausvakuutuskorvaus on vuotuinen katto se on 700,92. Katon täytyttyä tulee kuitenkin vielä maksaa 1,50 omavastuuosuus jokaisesta lääkkeestä. Lisäksi on huomioitava, että kattoa eivät kerrytä käsikauppatavara lääkkeet eivätkä myöskään sellaiset lääkkeet, joihin vaaditaan lääkärin resepti (esim. jotkut kipulääkkeet), mutta joihin ei Suomen Kipu ry 7

8 saa lainkaan sairausvakuutuskorvausta. Tässä kannattaa olla tarkkana. On myös mahdollista, että reseptilääke tietyn tehtaan valmisteena kuuluu sairausvakuutuskorvausten piiriin ja kerryttää samalla kattoa, mutta ihan sama lääke jonkun toisen tehtaan tekemänä ei sitä kerrytä. Kts. lisätietoja tämän oppaan kohdasta lääkekorvaukset. Lääkekaton täytymisen jälkeen tulevan lisäkorvauksen voi saada suoraan apteekista, kun esittää KELA- kortin lisäksi KELAn lähettämän erillisen ilmoituksen apteekkia varten. Lisätietoja omasta apteekista. Matkoista saatavat alennukset Finnair myöntää noin 70 % seniorialennuksen eläkeläisille, jotka saavat Kelalta tai työeläkejärjestelmän kautta vanhuus-, työkyvyttömyys-,yksilöllistä varhais-, rintamasotilas, työttömyys- tai varhennettua vanhuuseläkettä sekä invalideille, joilla on vähintään 80 % invaliditeetti. Oikeus Seniorihintaan on todistettava henkilöllisyystodistuksella (vanhuuseläke), eläkepäätöksellä, työeläkelaitosten eläkekortilla tai kuvallisella, Finnairin yritystunnuksella varustetulla Kela-kortilla tai lääkärintodistuksella (invaliditeetti). Seniorihintaisia paikkoja on rajoitetusti. Lisätietoja saa Finnairilta. VR myöntää 50 % eläkeläisalennuksia 65 vuotta täyttäneille sekä henkilöille, joille on myönnetty Kelan tai työeläkejärjestelmän mukainen eläke. Alennus ei koske osa-aikaeläkkeellä olevia. Alennuksen saadakseen on alle 65-vuotiaiden esitettävä joko kuvallinen Kela-kortti, jossa on tunnus VR tai teksti eläkkeensaaja tai Työeläkkeensaajakortti, jossa on teksti VR tai VR:n eläkeläiskortti. Eläkeläisalennus myös 10 matkan sarjalipuista. Tarkempia tietoja VR:n lipputoimistoista. Matkahuolto myöntää 30 % alennuksen yhdensuuntaiselta matkalta, jonka pituus on vähintään 80 km. Alennuksen saa esittämällä kuvallisen Kela-kortin, jossa on Matkahuollon ja/tai VR:n ja/tai Finnairin logo tai merkintä eläkkeensaaja tai Matkahuollon Seniorikortin. Kunnan liikennelaitokset ja liikennöitsijät myöntävät invalidilippuja ja alennuksia erilaisin perustein paikkakunnasta riippuen. Lisätietoja saa oman kunnan liikennelaitoksilta ja liikennöitsijöiltä. KUVA TULEE MINULTA 8 Suomen Kipu ry

9 Etuuksia Ammatilliset erityisoppilaitokset Ammatilliset erityisoppilaitokset ovat erikoistuneet vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja muuten erityistä tukea ja olosuhteita tarvitsevien nuorten ja aikuisten ammatilliseen kuntoutukseen. Oppilaitoksia on eri puolella Suomea. Lisätietoja esim. Opetushallituksen julkaisusta Koulutusopas peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Ammatinvalinnanohjaus Työvoimatoimisto Ammatinvalinnanohjauksessa selvitetään henkilön kiinnostusta ja soveltuvuutta eri ammatteihin. Ohjauksesta hyötyvät erityisesti vammaiset nuoret, jotka suunnittelevat opintojen aloittamista, sekä työelämässä jo olevat, jotka eivät enää kykene jatkamaan omassa ammatissaan. Erilaisilla terveydentilan ja työkunnon tutkimuksilla voidaan selvittää työ- ja koulutusedellytyksiä sekä arvioida ammatillisia mahdollisuuksia. Kokeiluilla arvioidaan koulutuksessa ja työssä suoriutumista sekä, sitä miten vamma tai sairaus vaikuttaa eri työtehtävissä ja ammateissa. Kokeiluja tehdään ammatillisissa oppilaitoksissa, työklinikoissa ja yrityksissä. Ammatillinen kuntoutus Kansaneläkelaitos, Työvoimatoimisto, Tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset, Työeläkelaitokset Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ja ylläpitää kuntoutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia. Tavoitteena on auttaa kuntoutujaa saamaan itselleen sairauden tai vamman kannalta sopiva työ. Ammatillista kuntoutusta ovat mm. perus- jatko- ja uudelleenkoulutus, kuntoutustutkimukset, työ- ja koulutuskokeilut, työhönvalmennus, työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus. Kela kustantaa vaikeavammaisille työhön ja opiskeluun liittyvät sellaiset kalliit ja vaativat apuvälineet, jotka ovat tarpeen työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien parantamiseksi tai säilyttämiseksi. Yrittäjille Kela voi myöntää elinkeinotukea. Tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestelmien kuntoutusmuodot ovat melko saman sisältöisiä kuin Kelan järjestämät kuntoutuspalvelut. Työvoimahallinnon järjestämä ammatillinen kuntoutus sisältää mm. työhönsijoittumiseen liittyvää neuvontaa ja koulutukseen ohjaamista, ammatinvalinnanohjausta, työvoimakoulutusta, työkokeiluja ja työhönvalmennusta. Kelan ja työeläkelaitosten ammatillisen kuntoutuksen perusteeksi on yhdenmukaistettu työttömyyden uhan käsite. Ammatillisen kuntoutuksen järjestäminen työeläkelaitoksen kustannuksella on tarkoituksenmukaista silloin, kun henkilö on työelämässä eikä hänen yhteytensä siihen ole lopullisesti katkennut. Jos henkilön yhteys työelämään on vähäinen, on tarkoituksenmukaista, että Kela vastaa kuntoutuksesta. Työeläkelaitokset eivät enää kustanna kuntoutustutkimuksia eivätkä lääkinnällistä kuntoutusta ammatillisen kuntoutuksen tueksi. Apuvälineet Terveyskeskus, sairaala, Kansaneläkelaitos, Sosiaalitoimisto, Vakuutusyhtiö Terveydenhuollon järjestettäviä apuvälineitä ovat lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat välineet ja laitteet, joita vammainen henkilö tarvitsee selviytyäkseen päivittäisistä toiminnoistaan (esim. keppi, proteesi, pyörätuoli). Perusapuvälineet saa terveyskeskuksesta ja vaativat erikoisapuvälineet (esim. sähköpyörätuoli) keskussairaalasta. Monissa sairaanhoitopiireissä apuvälinetoiminta on keskitetty apuvälinekeskuksiin. Terveydenhuolto kustantaa myös peruskoulua tai lukiota käyvälle vammaiselle oppilaalle lääkinnälliseen kuntoutukseen kuu- Suomen Kipu ry 9

10 luvat henkilökohtaiset, koulussa ja muissa elämäntilanteissa tarvittavat apuvälineet (esim. pyörätuoli). Koulu huolehtii koulu- ja luokkakohtaisista apuvälineistä (esim. pulpetti). Kela järjestää ammatillisena kuntoutuksena vaativat erityistason apuvälineet, jotka ovat sairauden tai vamman vuoksi tarpeen opiskelusta selviytymiseksi. Apuvälineitä voi saada aikaisintaan peruskoulun yläasteella oleva opiskelija, jolle on tehty ammatillisen koulutuksen suunnitelma. Vammaispalvelulain järjestämisvelvollisuuden mukaan liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-aikana tarvittavien muiden kuin lääkinnällisen kuntoutukseen kuuluvien välineiden, koneiden tai laitteiden (harrastusvälineet, kodinkoneet) kustannuksista voidaan korvata puolet. Tapaturma- ja liikennevakuutuksen piiriin kuuluvien henkilöiden apuvälineet korvaa vakuutusyhtiö. Apuvälineiden sopivuuden arviointi ja järjestäminen tapahtuu terveydenhuollon henkilöstön toimesta. Asumistuki Kansaneläkelaitos Kela myöntää pienituloisille asumismenojen alentamiseksi yleistä asumistukea. Pienituloisille eläkeläisille myönnetään eläkkeensaajan asumistukea ja perheettömille opiskelijoille asumislisää. Asunnon muutostyöt Sosiaalitoimisto, Vakuutusyhtiö Vammaispalvelulain perusteella vaikeavammaiselle henkilölle korvataan nk. subjektiivisena oikeutena vamman vuoksi välttämättömät ja kohtuuhintaiset asunnon muutostyöt (esim. kynnysten poisto, kaiteiden tai luiskien rakentaminen) sekä muutostöiden suunnittelukustannukset.lisäksi vammaispalvelu korvaa asuntoon kiinteästi kuuluvat välineet ja laitteet (esim. sähköovi) sekä niiden 10 Suomen Kipu ry asennustyöt. Korvaus ei ole sidoksissa tuloihin tai varallisuuteen. Tapaturma- ja liikennevak. piiriin kuuluvien henkilöiden muutostyöt tulee korvattavaksi vakuutusyhtiöstä. Asiakkaan apuna asunnonmuutostyön asioissa toimii usein Vakuutuskuntoutuksen (VKK) kuntoutussuunnittelija. Auto Autoveronpalautus, Hangon tullikamari, Tullihallitus, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi (entinen Ajoneuvohallintokeskus) Vammaisen henkilön käyttöön tulevan uuden auton hankintaa voidaan tukea myöntämällä autoveronpalautusta. Autoveron palautus voidaan myöntää kokonaan tai osittain henkilölle, jolla on tietyn tasoinen vammasta tai sairaudesta aiheutuva haitta: Henkilölle, jonka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysyvä haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee. Henkilölle, jonka vammasta tai sairaudesta aiheutuva pysyvä haitta-aste on vähintään 60 prosenttia ja jolle auto on työn, toimen tai ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen. Henkilölle, jonka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen puuttumisen tai toiminnan vajavuuden vuoksi alentunut siten, että hänen pysyvä haitta-asteensa on vähintään 40 prosenttia ja jolle auto on työn, toimen tai ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen. Palautuksen edellytyksenä on, että auto ensirekisteröidään Suomessa ja tulee henkilön omaan käyttöön. Autoveron maksimi palautusmäärä vuonna 2012 on käsivaihteises-

11 sa autossa 3770 ja automaattivaihteisessa Vamman tai sairauden vuoksi ajoneuvoon sen valmistumisen jälkeen asennetut varusteet korottavat veronpalautuksen enimmäismääriä. Veronpalautusta on haettava kuuden (6) kuukauden kuluessa rekisteröinnistä tai osamaksulla maksettaessa siitä päivästä, jolloin henkilö on merkitty auton omistajaksi. Veronpalautuksesta voidaan hakea ennakkopäätös, joka on voimassa kuusi (6) kuukautta. Autoveronpalautusta haetaan vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemukseen tarvittavista asiakirjoista saa lisätietoa tullista. Autoveronpalautusta haetaan aina Hangon Eteläiseltä tullipiiriltä. Osoite: Hangon Tulli, Hanko, puh Tuki auton hankintaan Sosiaalitoimisto, Vakuutusyhtiöt Vammaispalvelulain perusteella voidaan tukea käytetyn tai uuden auton hankintaa. Korvausta voi saada puolet autosta aiheutuvista todellisista kustannuksista. Vähennyksenä otetaan huomioon autoveronpalautus sekä vanhasta autosta saatava hyvitys sekä muu mahdollinen tuki. Tukea auton hankintaan voi hakea vaikkei olisi saanut autoveronpalautusta. Tuki ei kuulu nk. subjektiivisten oikeuksien piiriin. Liikenne- ja tapaturmavakuutuslakien mukaan tukea auton hankintaan voi saada vain työssä käyvä vaikeavammainen henkilö. Auton muutostyöt Sosiaalitoimisto, Vakuutusyhtiöt Vammaispalvelulain perusteella korvataan vamman vaatimat välttämättömät muutostyöt vakiomalliseen autoon (mm. ajohallintalaitteet, ohjaustehostin, kääntyvä istuin, pyörätuolin nostolaite). Muutostyöt korvataan täysimääräisesti, kuitenkin määrärahojen puitteissa, koska kysymyksessä ei ole nk. subjektiivinen oikeus. Vammaispalvelulain nojalla voidaan korvata myös puolet kustannuksista, jotka aiheutuvat auton käyttöä helpottavista laitteista (esim. autopuhelin, lisälämmitin). Myös liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöt korvaavat auton muutostöistä aiheutuvia kustannuksia. Ajoneuvovero Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Vammaiset henkilöt voivat saada vapautuksen ajoneuvoverosta mikäli henkilölle on myönnetty autoverolain 50 tai 51 :ssä tarkoitettu vapautus autoverosta. Kun on saanut autoveropalautuspäätöksen ja tästä on merkintä ajoneuvorekisterissä, ei tarvitse erikseen hakea vapautusta. henkilöllä on vammaisten pysäköintilupa. Tällöin tulee erikseen hakea vapautusta ajoneuvoverosta. Auton pysäköintilupa Poliisi Poliisiviranomaiset voivat myöntää vaikeasti vammaiselle henkilölle tai vammaisen henkilön kuljettamista varten pysäköintiluvan. Lupa on voimassa koko maassa ja se on henkilökohtainen. Pysäköintiluvan saaminen edellyttää vähintään haittaluokkaa 11. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan aina lääkärin lausunto. Lisätietoja autoveroon > yksityishenkilöt > autoverotus > autoveronpalautus invalideille muut autoasiat: > Vammainen ja auto Edunvalvoja Maistraatti Henkilö, joka ei itse pysty huolehtimaan taloudellisista asioistaan tai omaisuudestaan voi saada edunvalvojan. Perusteina edunvalvonnan tarpeelle voi olla mm. alaikäisyys, sairaus, pitkäaikainen poissaolo tai joku muu Suomen Kipu ry 11

12 vastaavanlainen syy. Edunvalvontaa voi hakea asianomainen itse, jolloin ratkaisun tekee maistraatti. Mikäli maistraattiin tulee ulkopuolisen henkilön tai viranomaisen ilmoitus edunvalvonnan tarpeesta, ratkaisun tekee käräjäoikeus. Edunvalvonta voi olla määräaikaista, mutta sen tarpeellisuus tulee säännöllisesti viranomaisten taholta arvioitavaksi neljän vuoden välein. Edunvalvonta voidaan käräjäoikeuden päätöksellä purkaa, kun tarve siihen on päättynyt. Edunvalvojana voi toimia kuntien yleiset edunvalvojat tai yksityinen käräjäoikeuden hyväksymä henkilö. Päämies voi itse ehdottaa sopivaksi katsomaansa henkilöä edunvalvojakseen. Edunvalvonnasta voidaan määrätä maksu. Maksun suuruus määräytyy päämiehen varojen perusteella. Edunvalvojan tulee vuosittain laatia maistraatille vuositili päämiehen taloudellisista asioista. Edunvalvontavaltuutuksella voidaan etukäteen sopia mahdollisen toimintakyvyttömyyden varalta asioiden hoitaja, esim. taloudelliset asiat, omaisuuden hoito. Edunvalvontavaltuutus tulee tehdä kirjallisesti. Valtakirjassa tulee mainita valtuuttajan ja valtuutetun nimi sekä valtuutetun suostumus asiaan. Lisäksi tulee merkitä asiat, jotka valtuutus kattaa. Valtakirjan kahden esteettömän todistajan tulee olla paikalla kun valtuuttaja allekirjoittaa tai tunnustaa allekirjoituksen. Tarvittaessa apua valtakirjan laatimiseen voi pyytää mm. oikeusaputoimistosta. Maistraatti vahvistaa valtuutuksen (kun ajankohtainen) ja valvoo valtuutetun toimintaa. 12 Suomen Kipu ry Eläkkeensaajan asumistuki Kansaneläkelaitos Eläkkeensaajan asumistukea voi saada vakituisen vuokra- tai omistusasunnon kustannuksista. Asumistuki on 85 % niistä kohtuullisista asumismenoista, jotka ylittävät perusomavastuuosuuden ja tulojen mukaan määräytyvän lisäomavastuun yhteismäärän. Hakemuksen liitteenä tulee olla selvitys asumiskustannuksista, omista ja puolison tuloista sekä veloista ja velkojen koroista. Asumistuki on verotonta tuloa. Eläkettä saavan hoitotuki Kansaneläkelaitos Eläkettä saavan hoitotukeen on oikeutettu 16 vuotta täyttänyt henkilö, joka saa työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea tai yksilöllistä varhaiseläkettä kansaneläkkeenä tai työeläkkeenä (hoitotukea ei makseta hakijalle, joka saa osatyökyvyttömyyseläkettä, osa-aikaeläkettä tai työttömyyseläkettä) vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä kansaneläkkeenä tai työeläkkeenä täyteen työkyvyttömyyteen perustuvaa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutuksen, sotilasvammalain tai sotilastapaturmalain mukaista jatkuvaa eläkettä tai korvausta maahanmuuttajan erityistukea tai ulkomailta vastaavia etuuksia. Eläkettä saavan hoitotukea maksetaan henkilölle, joka on toisen henkilön avun tarpeessa ja/tai jolle vammasta aiheutuu erityiskustannuksia. Tuen määrä on porrastettu avuntarpeen ja erityiskustannusten perusteella kolmeen luokkaan: perustuki, korotettu tuki ja ylin tuki perushoitotuki 59,73 /kk korotettu hoitotuki 148,69 /kk ylin hoitotuki 314,41 /kk. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto. Tuki on verotonta tuloa.

13 Erityishoitoraha Kansaneläkelaitos Vaikeasti sairaan alle 16-vuotiaan lapsen vanhemmalle maksetaan ansionmenetyksestä erityishoitorahaa silloin, kun hän osallistuu lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa tai sen poliklinikalla tai näihin liittyen hoitaa lasta kotona tai osallistuu kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssille. Mikäli lapsen sairaus ei ole vaikea, voi erityishoitorahaa saada vain alle 7-vuotiaan lapsen sairaala- tai poliklinikkahoidon ajalta. Erityishoitoraha on verollista tuloa ja määräytyy sairauspäivärahan tavoin hakijan työtuloista, mutta on vähintään minimisairaspäivärahan suuruinen (ks. Ajankohtaista tietoa). Sitä maksetaan saman sairauden perusteella enintään 60 arkipäivää lasta kohden. Aika lasketaan erikseen sairaala- ja kotihoidon osalta. Erityishoitorahaa ei yleensä makseta kotihoidosta yli 90 arkipäivältä. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto, D-lausunto. Myös kotona olevat vanhemmat, opiskelijat ja yrittäjät voivat saada erityishoitorahaa. Lisäksi sitä voidaan maksaa myös aviotai avopuolison lapsen sekä otto- tai kasvattilapsen sairauden hoitoon tai kuntoutukseen osallistumisen vuoksi. Henkilökohtainen avustaja Sosiaalitoimi Vaikeavammaisen henkilön henkilökohtaista apua koskevan palvelutarpeen selvittäminen on aloitettava kunnassa viimeistään 7. arkipäivänä yhteydenotosta. Palvelusuunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä. Palveluja sekä tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä viimeistään 3 kuukauden kuluessa hakemuksen tekemisestä. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen em. toiminnoista eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Avun tarvitsijan tulisi katsoa kriittisesti ja todenmukaisesti tilannettaan. Tarpeen laatu ja määrä kannattaa miettiä jo ennen sen hakemista. Omaa tilannettaan helposti aliarvioi kyllähän minä vielä tuohon ja tuohon pystyn. Arviointi kannattaakin tehdä yhdessä henkilön kanssa, joka on läheltä nähvyt voinnin ja tilanteen todellisuuden. Hänet kannattaa pyytää mukaan myös palvelusuunnitelmaa laadittaessa. Invalidiliiton Paavo -avuntarpeen itsearviointimenetelmä on itsearviointiin hyvä apu Laki edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteuttamistapa. Henkilökohtainen apu ei lain mukaan voi olla hoivaa, hoitoa tai valvontaa. Vaikeavammaisella henkilöllä on oikeus henkilökohtaiseen apuun, jos laissa mainitut edellytykset täyttyvät (subjektiivinen oikeus), eikä kunta saa evätä palvelua määrärahan puutteen vuoksi. Oikeus koskee myös välttämätöntä määrällisesti vähäisempää avun tarvetta, joka on toistuva. Henkilökohtaisella avulla pyritään auttamaan vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan. Apu koskee välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella (ei laitoksissa): päivittäisissä toimissa (pukeutumisessa, peseytymisessä, kotiaskareissa, jne.) työssä ja opiskelussa harrastuksissa yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai Suomen Kipu ry 13

14 14 sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Kunnalla on vaihtoehtoisia tapoja järjestää avustajapalvelu. Kunta voi korvata vaikeavammaiselle henkilölle avustajan palkkaamisesta aiheutuneet kustannukset samaan tapaan kuin nykyisin, jolloin avustaja on työsuhteessa avustettavaan. Kunta voi myös antaa vaikeavammaiselle henkilölle palvelusetelin avustajapalvelun hankkimista varten. Lisäksi kunta voi järjestää avustajapalvelun ostopalveluna tai oman palveluntuotantonsa turvin. Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen avustaja on toissijainen sosiaalihuoltolain mukaiseen kotipalveluun nähden. Mikäli henkilökohtaisen avun mahdollisuutta tarjotaan kotipalvelun kautta, pitää muistaa että henkilökohtaisen avustajan palvelut ovat maksuttomia (kotipalvelun kerta- tai kuukausimaksu) ja ne kattavat henkilökohtaiseen apuun ja myös kodinhoitoon liittyvät toimet (kotipalvelun toimet hyvin rajoitettuja, esim. siivous ja ruoanlaitto eivät yleensä kuulu tehtäväkenttään). HUOM! Palvelutarpeen selvittämiseen ei tule ryhtyä tai jo aloitettu selvittäminen on keskeytettävä, jos vammainen henkilö sitä vastustaa. Esimerkiksi tilanteessa, jossa ulkopuolinen henkilö on tehnyt ilmoituksen vammaisen henkilön palvelutarpeesta, selvittämistä ei tule aloittaa vastoin vammaisen henkilön tahtoa. Suomen Kipu ry Hoitotakuu Julkinen terveydenhuolto Hoitotakuu on tarkoitettu turvaamaan terveydenhuollon palveluja ja sen piiriin kuuluvat kaiken ikäiset ihmiset. Ensiapuun ja kiireelliseen hoitoon on päästävä heti. Kiireettömän hoidon kohdalla terveyskeskuksen on arvioitava hoidon tarve kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta. Arvion voi suorittaa terveydenhuollon ammattilainen, muukin kuin lääkäri ja joissakin tapauksissa se voidaan tehdä jo puhelimessa. Niihin tutkimuksiin tai hoitoihin, joita ei voida vastaanotolla tehdä tulee päästä kolmessa kuukaudessa (perusterveydenhuollossa). Sairaalan on arvioitava hoidon tarve kolmen viikon aikana lähetteen saapumisesta ja hoitoon tai toimenpiteeseen tulee päästä kuuden kuukauden kuluessa (erikoissairaanhoidossa). Lasten ja nuorten mielenterveyttä koskevaan tarpeelliseksi todettuun hoitoon on kuitenkin päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa. Myös suun terveydenhuolto kuuluu hoitotakuun piiriin. Hoito on järjestettävä kuuden kuukauden sisällä. Epäselvissä tapauksissa asiakas voi kääntyä potilasasiamiehen puoleen. Hoitotarvikkeet Terveyskeskukset, Vakuutusyhtiö, Kotish. Terveyskeskus antaa tiettyjen pitkäaikaisten sairauksien hoidossa ja seurannassa tarvittavia hoitovälineitä ja -tarvikkeita kotikäyttöön. Tarvikkeet ja välineet luovutetaan maksutta eikä niistä tule periä mitään omavastuuosuuksia, toimituskuluja eikä muitakaan maksuja. Yleensä annetaan kolmen kuukauden tarve kerrallaan. Välineitä ja tarvikkeita voivat saada esim. diabeetikot, avanne-, sääri- ja makuuhaavapotilaat sekä henkilöt, joilla on esim. muuttunut suolen ja rakon toiminta tai keuhkojen vajaatoiminta. Tapaturma- ja liikennevakuutuksen piiriin kuuluvien henkilöiden hoitotarvikekustannukset terveyskeskuksille korvaa vakuutusyhtiö.

15 Hoito ulkomailla Kela, terveydenhuolto Kun Suomen sairausvakuutuksen piiriin kuuluva hakeutuu omatoimisesti lääkäriin tai hammaslääkäriin EU- tai Eta-maihin tai Sveitsiin, hän voi saada lääkärinpalkkiosta sekä tutkimuksen ja hoidon kustannuksista Kela-korvauksen. Kustannukset maksetaan ensin itse ja hoitoon liittyviin kuluihin voi hakea jälkikäteen korvausta Kelasta. Matkakustannuksiin tai lääkkeisiin korvausta ei saa. Hoitoon voi hakea/saada myös ennakkoluvan, mikäli hakijalle ei Suomessa voida antaa asianmukaista sairaanhoitoa lääketieteellisesti perustellun ajan kuluessa. Ennakkolupaa haluavan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä omaan julkisen terveydenhuollon yksikköönsä. Suomessa ennakkoluvan myöntää Kela, joka myös maksaa hoitokustannukset. Hoitoa saaneen ei tarvitse itse niitä ensin maksaa. Kela vuorostaan laskuttaa yleensä sitä julkista terveydenhuollon yksikköä, joka on puoltanut ennakkolupaa ulkomaiseen hoitoon. Matkojen ja oleskelun kustannuksista asiakas hakee Kelalta korvausta jälkikäteen. Tällöin myös lääkekustannuksista maksetaan korvaus. Hoivatakuu Kunta Hoivatakuu on tarkoitettu turvamaan ei kiireellisiä sosiaalitoimen palveluja. Hoivatakuu velvoittaa kuntaa järjestämään 80-vuotta täyttäneille sekä KELAn ylintä hoitotukea saaville henkilöille pääsyn palvelun tarpeen arviointiin viimeistään 7 arkipäivänä yhteydenotosta. Palvelu voi olla esimerkiksi kotitai asumispalvelu, laitoshoidon tarpeen arvioiminen tai omaishoidontuki. Oikeus palvelujen tarpeen arviointiin seitsemän arkipäivän kuluessa koskee myös päihde- ja vammaispalveluja mikäli henkilö saa erityishoitotukea tai on täyttänyt 80 vuotta. Keliakia-korvaus Kansaneläkelaitos Ruokavaliokorvaus, jota maksetaan 16 vuotta täyttäneelle keliakiaa sairastavalle henkilölle. Etuutta haettaessa tulee hakemuksessa olla liitteenä lääkärintodistus, josta käy ilmi, että keliakia on todettu koepalasta. Lääkärinlausuntoa ei tarvita, jos hakija on saanut alle 16 vuotiaan vammaistukea keliakian vuoksi. Korjausavustus Kunnan asuntovirasto Korjausavustusta myönnetään sosiaalisin perustein vanhusväestön ja vammaisten asuinrakennusten tai asuntojen korjaustoimintaan. Avustusta myönnetään enintään 40 prosenttia hyväksytyistä korjaus kustannuksista. Avustusta voi saada asuinrakennuksen tai asunnon omistaja. Avustuksen myöntää kunta, jonka alueella kiinteistö sijaitsee. Avustusta myönnetään vain sosiaalisen tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisen tarpeellisuuden perusteella. Tulo- ja varallisuusharkinta. Kotipalvelu/Kotihoito Sosiaalitoimisto Kotipalvelua/kotihoitoa on mahdollisuus saada alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn perusteella, silloin kun apu on tarpeen tavanomaiseen elämään kuuluvista tehtävistä suoriutumiseksi. Palvelun sisältö kannattaa kysyä ennen ostoa/tilaamista. Hoitotoimet voivat olla hyvin rajattuja. Kotipalvelu/kotihoito on maksullista. Tilapäisestä käynnistä tai tukipalveluista veloitetaan kertamaksu. Jatkuvasta hoidosta tai palvelusta laskutetaan asiakkaan tulojen mukaan. on arviointimenetelmä, josta on hyötyä, kun kartoitetaan avuntarvetta. Suomen Kipu ry 15

16 Koulumatkat Koulutoimi, Kansaneläkelaitos, Sosiaalitoimi Peruskoulun oppilaan koulumatkan ollessa viittä kilometriä pidempi tai jos se on oppilaan ikä, vamma tai muut olosuhteet huomioon ottaen muuten oppilaalle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen oppilaalla on oikeus saada maksuton kuljetus, myös taksilla tai invataksilla. Oppilas voi vaihtoehtoisesti saada myös riittävää avustusta kuljettamiseensa tai saattamiseensa. Lukion ja ammatillisen koulutuksen päätoimisilla opiskelijoilla, jotka käyttävät julkisia kulkuneuvoja, on mahdollisuus saada koulumatkatukea. Tukea voidaan myöntää, kun yhdensuuntainen koulumatka on yli 10 kilometriä. Silloin kun opiskelija ei voi käyttää koulumatkaansa joukkoliikennevälineitä tai koulutuksen järjestäjän järjestämää koulukuljetusta tai näiden käyttö on kohtuuttoman hankalaa, matkakustannusten korvaukset lasketaan opiskelijan kodin ja oppilaitoksen välisen matkan mukaan. Koulumatkatukea haetaan ja se myönnetään Kelasta. Hakemus jätetään oppilaitokseen. Jos opiskelija tarvitsee vaikean vammansa vuoksi opiskelumatkoja taksilla tai invataksilla, siitä huolehtii oman kunnan sosiaalitoimi (ks. Kuljetuspalvelut). Koulunkäynti Koulutoimi/Koulunkäyntiavustaja Vaikeasti vammainen lapsi saa tarvittaessa koulunkäyntiavustajan. Koulunkäyntiavustaja voi olla henkilökohtainen tai useamman lapsen yhteinen. Avustaja auttaa koululaista selviytymään päivittäisissä toiminnoissa ja tehtävissä ja hän voi myös toimia saattajana koulumatkoilla. Koulunkäyntiavustajan tarve arvioidaan lapsen henkilökohtaista opetus- ja kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa, jolloin on syytä tarkasti perustella avustajan tarve (liitteeksi lääkärinlausunto). 16 Suomen Kipu ry Koulutoimi myöntää koulunkäyntiavustajan ja hankkii lapsen tarvitsemat erityisvälineet kouluun, esim. erityispulpetin. Sosiaalitoimisto voi myöntää hakemuksesta vammaispalvelulain mukaisesti henkilökohtaisen avustajan. Vaikka lapsella olisikin koulussa koulunkäyntiavustaja, hän voi saada myös henkilökohtaisen avustajan koulun jälkeiselle vapaa-ajalle ja lomien ajaksi. Erityisopetus Oppilaitokset Erityisopetus tulee kyseeseen silloin, kun oppilaalla on vaikeita keskittymis- tai oppimisvaikeuksia, vaikeuksia omaksua peruskoulun yleisopetuksen edellyttämää tieto- ja taitomäärää tai muu oppimista vaikeuttava syy. Erityisopetusta voidaan antaa yleisopetusluokassa tai osa-aikaisena pienryhmässä. Oppilas voidaan siirtää erityisopetusluokkaan, jos hän ei pysty suoriutumaan peruskoulun yleisopetuksen luokalla erityisjärjestelyinkään. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) on tehtävä kaikille erityisopetusta tarvitseville lapsille. Erityisluokilla opetusta voidaan antaa joko yleisopetuksen oppimääriin tai erityisopetuksen oppimääriin perustuen. HOJKS voidaan tehdä myös ammatillisissa oppilaitoksissa. Tarve todetaan joko oppilaitoksen omien selvitysten perusteella tai opiskelijan, huoltajan tai molempien hakemukseksi ymmärrettävään tahdonilmaisuun perustuvan selvityksen perusteella. Henkilökohtaisen opetuksen järjestäminen ja erityistoimet ovat mahdollisuus, eivät pakko. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan opiskelijan tarpeet ja oppilaitoksen mahdollisuudet huomioiden. 18 ikäinen voi tehdä ratkaisun itsenäisesti, mutta alle 18 vuotiaan opiskelijan huoltajaan otetaan tarvittaessa yhteys. Mikäli opiskelija ei näe tarvetta erityistoimenpiteisiin, voi hän riippumatta iästä kieltäytyä, vaikka tukitoimet olisivatkin ehdottoman tarpeelliset.

17 Suunnitelma voidaan laatia myöhemminkin, mikäli opiskelija itse niin haluaa. Kuljetuspalvelut Kunta Vammaispalvelulain mukaan vaikeavammaisella henkilöllä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän voi vammansa vuoksi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä, on oikeus käyttää kuljetuspalveluja ja tarvittaessa saattajaa. Oikeus koskee työn, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen sekä virkistymisen vuoksi tehtäviä matkoja. Kuljetukset järjestetään kunnan/kaupungin määräämällä tavalla, kuljetuskeskusten kautta, yhteis- tai suorakuljetuksella. Kuljetuspalvelusta peritään maksu sen mukaan kuin kunnassa se on päätetty. Maksu voi olla kiinteä tai perustua julkisen liikenteen taksoitukseen. Saattajapalvelu on ilmaista, eli yhdestä henkilöstä (läheinen, ystävä, ammattihenkilö) ei tarvitse maksaa ylimääräistä maksua. Kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat välttämättömät opiskelu- ja työmatkat (ei rajaa) sekä vähintään 18 muuta niin sanottua vapaa-ajan matkaa kuukaudessa. Nämä matkat voivat ulottua henkilön asuinkunnan tai lähikuntien alueelle tai henkilön toiminnan kannalta tärkeisiin kohteisiin. Matkat liittyvät asioimiseen, virkistykseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen eli käytännössä kaikkiin normaaliin elämään liittyviin tilanteisiin. Kuntoutus Terveyskeskus, Sairaala, Kela, Työeläkelaitokset, Sosiaalitoimisto, VKK, Vakuutusyhtiöt Kuntoutus jaetaan neljään pääryhmään: lääkinnälliseen, ammatilliseen, sosiaaliseen ja kasvatukselliseen kuntoutukseen. Lääkinnällistä kuntoutusta ovat esimerkiksi fysioterapia, puheterapia, psykoterapia, neuropsykologinen kuntoutus ja laitoskuntoutusjaksot. Lääkinnällisessä kuntoutuksessa vastuu jakautuu terveydenhuollon ja Kelan kesken siten, että Kelalla on ensisijainen vastuu vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Ammatillista kuntoutusta ovat esim. työkokeilut ja ammatillinen koulutus. Kelan lisäksi niitä järjestää työeläkelaitokset sekä työ- ja elinkeinotoimistot Sosiaalista kuntoutusta ovat esim. sopeutumisvalmennuskurssit ja kasvatuksellista kuntoutusta erityisopetuksen tukitoimenpiteet. Jos kuntoutustarve aiheutuu liikennevahingosta, työtapaturmasta tai ammattitaudista, kuntoutuksen järjestämisestä vastaa vakuutusyhtiö. Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus on tarkoitettu alle 65-vuotiaalle vaikeavammaiselle, joka saa korotettua tai ylintä vammaistukea tai eläkettä saavan korotettua tai ylintä hoitotukea Harkinnanvarainen kuntoutus on tarkoitettu pääasiassa työikäisille, joilla sairaus tai vamma haittaa työkykyä. Eduskunta myöntää vuosittain määrärahan harkinnanvaraisen kuntoutuksen järjestämiseen. Kelan kuntoutus on yleensä maksutonta. Kuntoutusta varten tarvitaan lääkärinlausunto ja/tai kuntoutussuunnitelma. Työeläkelaitosten kuntoutus on järjestämisvelvollisuuden mukaista ammatillista kuntoutusta. Kuntoutusavustus Kansaneläkelaitos, Työeläkelaitokset Kuntoutusavustus on harkinnanvarainen etuus, jota voidaan maksaa kuntoutusrahakauden päättymisen jälkeen työllistymisen tukemiseksi esimerkiksi ammatillisen koulutuksen ja työkokeilun tai valmennuksen jälkeen. Sitä maksetaan enintään kuudelta kuukaudelta. Oikeus työttömyysturvaan estää kuntoutusavustuksen saamisen. Kuntoutuksen jälkeen omaa yritystä aloittelevan on mahdollista saada kuntoutusavustusta, mikäli hän ei samanaikaisesti saa työhallinnon maksamaa Suomen Kipu ry 17

18 starttirahaa. Avustusta on mahdollista saada myös, jos kuntoutuksen jälkeen on sijoittunut entistä ansiotasoaan huomattavasti heikommin palkattuun työhön. Kuntoutusavustus on määrältään kuntoutusrahan suuruinen ja on veronalaista tuloa. Kuntoutusohjaus Sairaala Kuntoutusohjaajan tehtävänä on tukea asiakasta ja hänen läheisiään sairauden tai vamman aiheuttamassa elämänmuutoksessa sekä ohjata ja neuvoa kuntoutusprosessin käynnistämisessä. Kuntoutusohjaaja tekee tarvittaessa kotikäyntejä ja arvioi yhdessä asiakkaan kanssa hänen arkielämänsä selviytymistä ja palvelujen tarvetta sekä auttaa palvelujen hakemisessa. Lääkinnällinen kuntoutus Terveydenhuolto, Kansaneläkelaitos, Tapaturma- ja liikennevakuutus Kuntoutuksena voidaan myöntää esimerkiksi fysioterapiaa, puheterapiaa, toimintaterapiaa, ratsastusterapiaa, musiikkiterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta, laitoskuntoutusta, sopeutumisvalmennusta ja apuvälineitä. Kelan ja terveydenhuollon kustantaman kuntoutuksen tulee perustua julkisessa terveydenhuollossa (esim. terveyskeskus tai keskussairaala) tehtyyn kuntoutussuunnitelmaan. Yksityislääkärin, vaikka hän olisi ko. vamman tai sairauden ns. asiantuntijalääkäri, tekemä suunnitelma ei yksin käy. Lisäksi vaaditaan julkisen perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon lääkärilausunto. Tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutus on vakuutusasiakkaille ensisijaista muuhun kuntoutukseen nähden. Kela huolehtii alle 65-vuotiaiden vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Muiden osalta kuntoutusvastuu kuuluu terveydenhuollolle. Ks. myös apuvälineet ja hoitotarvikkeet. Kuntoutusraha ja ylläpitokorvaus Kansaneläkelaitos, Työeläkelaitokset Kuntoutusrahan tavoitteena on turvata kuntoutujan toimeentulo kuntoutukseen osallistumisen ajalta. Kuntoutusrahaa maksetaan vuotiaille silloin, kun kuntoutuksen tavoitteena on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai sinne tulo. Kuntoutusrahan maksaminen edellyttää kirjallista päätöstä kuntoutuksesta. Ammatillisen kuntoutuksen varmistamiseksi vuotiaille nuorille, joille on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma, maksetaan kuntoutusrahaa ilman kuntoutuspäätöstä. Näissä tapauksissa vammaisuuden kokonaisvaikeusasteen edellytetään lisäksi vaativan syvennettyä ohjausta ja kuntoutusta. Kuntoutusrahaa maksetaan myös oppisopimuskoulutuksen ajalta. Kelan kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös esimerkiksi julkisen terveydenhuollon järjestämän kuntoutuksen, sopeutumisvalmennuksen ja perhekuntoutuksen ajalta. Kuntoutusraha on veronalaista tuloa. Kelan ylläpitokorvausta voidaan maksaa kuntoutuksesta aiheutuneiden ylimääräisten kustannusten korvaamiseksi. Sitä maksetaan avomuotoisen kuntoutuksen ajalta henkilölle, joka saa minimikuntoutusrahaa. Ylläpitokorvaus on veroton. Kuntoutussuunnitelma Terveyskeskus, Sairaala Kuntoutussuunnitelma laaditaan kirjallisesti kuntoutujan, tarvittaessa omaisen tai läheisen, lääkärin ja usein myös moni ammatillisen työryhmän yhteistyönä. Kuntoutussuunnitelmasta tulee selvitä, miten sairaus, vika tai vamma aiheuttaa huomattavia vaikeuksia tai rasitusta selviytyä kotona, päiväkodissa, koulussa tai työelämässä sekä muissa elämän-perhetilanteissa. Lisäksi suunnitelmassa tulee kuvata, miten kuntoutus perustellusti turvaa tai parantaa em. selviytymistä. Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutussuunnitelma on laadittava hoidosta 18 Suomen Kipu ry

19 vastaavassa julkisen terveydenhuollon yksikössä ja laadittu suunnitelma on voimassa 1-3 vuotta. Kuntoutustuki Kansaneläkelaitos, Työeläkelaitokset Kuntoutustuki myönnetään määräaikaisesti työkyvyttömälle henkilölle, jonka työkyvyn voidaan arvioida palautuvan asianmukaisella hoidolla tai kuntoutuksella. Myöntämisedellytyksenä on, että henkilölle on laadittu hoito- tai kuntoutussuunnitelma, joka sisältää jäljellä olevan työkyvyn selvittämiseen tai ylläpitämiseen liittyvät kuntouttavat toimenpiteet. Kuntoutustuki on määrältään samansuuruinen kuin työkyvyttömyyseläke. Lääkekorvaukset Kansaneläkelaitos, Vakuutusyhtiö Korvattavat lääkkeet jaetaan kolmeen korvausluokkaan, joita ovat peruskorvaus (42 prosenttia lääkkeen hinnasta), alempi erityiskorvaus (72 prosenttia lääkkeen hinnasta) ja ylempi erityiskorvausluokka (100 prosenttia lääkkeen hinnasta). Ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeistä peritään omavastuuosuus 3 /lääke. Peruskorvauksen saa Kelakortilla, mutta joidenkin lääkkeiden (esim. kasvuhormoni, interferoni) kohdalla korvattavuutta on rajoitettu. Niitä tulee silloin hakea erikseen Kelan toimistosta ja liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto B. Tarkempi luettelo rajoitetusti peruskorvattavista lääkkeistä löytyy Kelan sivuilta osoitteesta www. kela. fi (vapaa sanahaku > rajoitetusti peruskorvattavat lääkkeet). Myös oikeus saada lääke erityiskorvattavana on aina erikseen haettava lääkärintodistuksella Kelasta. Oikeuden myöntämisestä tulee maininta Kela-korttiin. Kerralla voi hankkia (saa Kela korvauksen) yleensä enintään kolmen kuukauden lääkkeet. Lisäksi Kela korvaa tietyin edellytyksin kliinisiä ravintovalmisteita sekä perusvoiteita. Vaikka lääkäri kirjoittaa reseptin tai suosituksen käsikauppalääkkeistä, ei niistä yleensä saa korvausta. Korvausta ei myöskään makseta sellaisista lääkkeistä, joissa resepti on pakollinen (esim. monet kipulääkkeet), mutta jotka eivät kuulu mihinkään edellä esitellyistä korvausluokista. Lisätietoja lääkekorvausasioista saa Kelan toimistoista ja apteekeista. Ks. myös Ajankohtaista tietoa > Lääkekatto. Tapaturma- ja liikennevakuutuksen piiriin kuuluvien henkilöiden vahinkotapahtumasta aiheutuvat lääkekustannukset korvaa vakuutusyhtiö. Reseptissä tulisi olla lääkärin merkintä, mikäli kyseessä on vakuutusyhtiön korvauksen piiriin kuuluva lääke. Lääkkeiden viitehintajärjestelmä STM, Kela, apteekit Lääkevalmisteet luokitellaan eri käyttöryhmien mukaisiin viitehintaryhmiin. Ryhmään kuuluvissa lääkevalmisteissa on yhtä paljon vaikuttavaa lääkeainetta, joten ne ovat keskenään biologisesti samanarvoisia. Tästä syystä niitä voidaan turvallisesti vaihtaa keskenään. Järjestelmässä Kela maksaa, ryhmään kuuluvista lääkevalmisteista, korvauksen enintään viitehinnasta. Jos asiakas ei halua vaihtaa viitehintaa ylittävää lääkettään edullisempaan, hän saa Kela-korvauksen viitehinnasta ja maksaa ylittävän osuuden itse. Viitehintaa edullisemmista lääkkeistä korvaus maksetaan lääkkeen myyntihinnasta. Viitehinta on viitehintaryhmän edullisimman valmisteen hinta lisättynä 1,5, kun hinta on alle 40 lisättynä 2, kun hinta on 40 tai yli Esimerkki: Lääke A maksaa 20, lääke B ja lääke C 28. Ryhmän halvin lääke A maksaa 20 ja määrittää viitehinnaksi 20. Täyden kor- Suomen Kipu ry 19

20 vauksen saa 1.50 kalliimmasta lääkkeestä. Asiakas saa siis täyden Kela-korvauksen lääkkeestä B. Lääke C maksaa 28, eikä asiakas halua vaihtaa sitä edullisempaan viitehintaryhmään kuuluvaan lääkkeeseen. Hän saa lääkkeestä korvauksen 21,50 asti, mutta joutuu itse maksamaan ylimenevän osuuden = 6.5. Lääkkeiden peruskorvauksella (42 %) jää lääkkeestä A asiakkaalle maksettavaksi 11.60, lääkkeestä B ja kalleimmasta lääkkeestä C (hintaryhmän suurimman korvauksen jälkeen yli menevä osuus maksetaan itse: ,5 = 18,97 ). Viitehinnan ylittävä osuus ei kerrytä vuotuista omavastuuosuutta. Lääkäri voi kieltää lääkevaihdon lääketieteellisistä tai hoidollisista syistä. Hänen tulee merkitä kielto reseptiin. Tällöin korvaus maksetaan lääkkeen myyntihinnasta (esimerkkitapauksessa lääkkeestä C, jolloin lääke maksaa asiakkaalle ). Viitehintaryhmät perustuvat Lääkelaitoksen neljännesvuosittain vahvistamaan luetteloon keskenään vaihtokelpoisista lääkevalmisteista. Lääkkeiden hintalautakunta määrittää lääkeryhmien viitehinnat lääkeyritysten ilmoittamien hintojen perusteella neljästi vuodessa. Matkakustannukset kts. Ajankohtaista tietoa > maksukatto 20 Suomen Kipu ry Muistutus Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun sosiaalihuollossa tai saamaansa kohteluun tai hoitoon terveydenhuollossa, hän voi tehdä muistutuksen. Muistutus osoitetaan sosiaali- ja/tai terveydenhuollon johtavalle viranhaltijalle. Asiakkaalle toimielimen on vastattava kohtuullisessa ajassa. Tarvittaessa asiakas/potilas voi olla yhteydessä joko kotikuntansa sosiaaliasiamieheen tai potilasasiamieheen. Omaehtoinen liikunta Urheilujärjestöt, Kunnan liikuntavirasto Osoitteesta saa tietoa liikuntavammaisille sopivista harrastusvälineistä, joita voi saada lyhytaikaiseen lainaan maksua vastaan. Invalidiyhdistyksissä on myös tarjolla monenlaisia mahdollisuuksia. Oman kunnan liikuntavirastossa on erityisliikunnanohjaajia, jotka kertovat kunnan palveluista ja neuvovat esim. erityis uimakorttiin tai kuntosalikorttiin liittyvissä asioissa. Omaishoidon tuki Sosiaalitoimisto, STM Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen palvelu. Tuen myöntämisen perusteena on vanhuksen tai vammaisen henkilön hoidon, huolenpidon ja tukemisen tarve. Omaishoidontuella on tarkoitus ehkäistä laitoshoitoon joutumista ja tukea kotona selviytymistä. Tuen saaminen edellyttää, että kunta ja hoitaja tekevät hoitosopimuksen, johon liittyy hoito- ja palvelusuunnitelma. Siinä määritellään hoidettavalle annettujen palvelujen lisäksi myös hoitajalle suunnatut omaishoitoa tukevat palvelut. Hoitajana voi toimia muukin henkilö kuin hoidettavan omainen. Omaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion vähimmäismäärä on 300 /kk, ylärajaa ei ole määritelty. Korkeampi hoitopalkkioluokka on vähintään 600 /kk. Tätä luokkaa sovelletaan silloin, kun hoitaja on lyhyesti es-