Sosiaalisia etuuksia 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalisia etuuksia 2012"

Transkriptio

1 Sosiaalisia etuuksia 2012

2 Sisällysluettelo Yleistä palvelujen hakemisesta... 4 Kansaneläkkeen määrät... 6 Eläkkeen maksupäivät... 6 Ajankohtaista tietoa Yöpymisraha... 7 Terveydenhuollon maksukatto... 7 Matkakatto... 7 Lääkekatto... 8 Alennukset: Finnair, Matkahuolto, VR... 8 Muut alennukset... 9 Etuuksia... 9 Ammatilliset erityisoppilaitokset... 9 Ammatinvalinnanohjaus... 9 Ammatillinen kuntoutus... 9 Apuvälineet Asumistuki Asunnon muutostyöt Auto Tuki auton hankintaan Auton muutostyöt Ajoneuvovero Auton pysäköintilupa Edunvalvoja Eläkkeensaajan asumistuki Eläkettä saavan hoitotuki Erityishoitoraha Henkilökohtainen avustaja Hoitotakuu Hoitotarvikkeet Hoito ulkomailla Hoivatakuu Keliakia-korvaus Korjausavustus Kotipalvelu/Kotihoito Koulumatkat Koulunkäynti Erityisopetus Kuljetuspalvelut Kuntoutus Kuntoutusavustus Kuntoutusohjaus Lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutusraha ja ylläpitokorvaus Kuntoutussuunnitelma Kuntoutustuki Lääkekorvaukset Lääkkeiden viitehintajärjestelmä Matkakustannukset Muistutus Omaehtoinen liikunta Omaishoidon tuki Palkkatuki Palveluasuminen Palvelusuunnitelma Pitkäaikaistyöttömän eläketuki Postin jakelupalvelu Potilasasiamies Potilasvakuutus Päivätoiminta Sairausvakuutus Sairausvakuutuksen päiväraha ja osapäiväraha Sopeutumisvalmennus Suomen Kipu ry

3 Sosiaaliset yritykset Sosiaaliasiamies Takuueläke Terveydenhuollon ja lääkinnällisen kuntoutuksen matkakustannukset Terveydenhuollon maksukatto Toimintaterapia Tukityöllistäminen Työkyvyttömyyseläke Työnteko työkyvyttömyyseläkkeellä Työnteko työttömyyseläkkeellä Työolosuhteiden järjestelytuki Tulkkipalvelut Vammaistuki Alle 16-vuotiaan vammaistuki vuotta täyttäneen vammaistuki Verotus: Invalidivähennys Veronmaksukyvyn aleneminen ja työmatkakulut Vertaistuki Ylimääräiset erityisravintokustannukset Ylimääräiset vaatekustannukset Ylläpitokorvaus Yöpymisraha Hyödyllisiä linkkejä taulukko Ehdotus kiputilojen jakamisesta kolmeen vaikeusasteeseen Kansikuva: Freerangestock.com Hei Kädessäsi olevan Sosiaalisia etuuksia 2012 oppaan on tuottanut Suomen Kipu ry. Kirjaseen on koottu eri tahojen etuu ksia, jotka liittyvät kipukroonikon elämään. Opas on ilmainen ja sitä on mahdollista tiedustella terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisilta. Sitä voi myös tilata yhdistyksen nettisivuilta (ei postikuluja). Tiedolle on tarvetta, paperisia oppaita väli tetäänkin vuoden aikana kymmeniä tuhansia. Tiedon tasapuolisen jakamisen eri puolille maata ja tiedon saamiseen myös niille, joilla ei ole mahdollista käyttää sähköistä versiota, tarvitaan varoja. Otamme kiitollisena vastaan oppaan toimittamiseen tai muuhun toimintaan suunnattuja vapaaehtoismaksuja. Summan voit valita itse. Tukirahoilla pystymme varmistamaan oppaan ilmestymisen tulevana vuonnakin. Ystävällisin terveisin Liisa Mikkonen Suomen Kipu ry:n puheenjohtaja Tilipankki: Säästöpankki Nooa IBAN: FI viitenumero: sos.opas 2040, muuhun yhdistyksen toimintaan 3010 Edustus Suomen Kipu ry on edun valvontaan liittyvissä kysymyksissä yhteistyössä Potilas- ja sosiaaliapu ry:n kanssa. Edunvalvontaan liittyviin kysymyksiin vastaa liiton vetäjä Heikki Päivike, yhdessä muiden asiantutijoiden kanssa. Heikillä on yli 30 vuoden kokemus vapaa ehtoisesta potilastyöstä edunvalvonnan sektorilla. Kysymykset voit lähettää osoitteella Suomen Kipu ry 3

4 Yleistä palvelujen hakemisesta Sosiaalisia etuuksia Kun ihminen sairastuu, ei ensimmäisenä tule mieleen millaisia sosiaalisia etuuksia on olemassa ja mitkä eri lait tulevan kysymykseen. Kun sitten sairaus pitkittyy ja on täytettävä erilaisia hakemuksia ja anomuksia, pitäisikin eri järjestelmistä, laeista ja asetuksesta tietää kaikki. Hakemukset Hakemukset on aina hyvä tehdä kirjallisesti. Hakemuksesta tulee selvästi käydä ilmi, mitä haetaan ja miksi. Mukaan on syytä liittää lääkärinlausunto sekä muut mahdolliset asiantuntijalausunnot, esim. kuntoutusohjaajan tai fysioterapeutin lausunto. Hakemuksen teossa kannattaa käyttää, mikäli mahdollista, asiantuntijoita (sos.asiamies, potilasasiamies, järjestöjen edunvalvojat, jne.) Päätös Hakemukseen tulee aina antaa kirjallinen päätös. Päätöksestä on käytävä ilmi, mihin hakija on oikeutettu tai velvoitettu. Päätöksessä on aina esitettävä myös perustelut sille, miksi tehtyyn ratkaisuun on päädytty. Lisäksi on kerrottava sovelletut lain kohdat ja päätöksen perustana olevat tosiseikat. 4 Suomen Kipu ry Muutoksenhaku Päätöksen mukana on oltava muutoksenhakuosoitus eli tieto siitä, miten ja missä ajassa päätökseen voi hakea muutosta ja mihin muutoksenhaku lähetetään. Muutoksenhakuosoitus on aina oltava kunnan sosiaaliviranomaisten ja Kelan päätösten liitteenä. Terveydenhuollon hoitoratkaisuihin, kuten esimerkiksi kuntoutuspäätöksiin ei voi hakea muutosta valittamalla, vaan palveluihin tyytymätön voi valituksen sijaan tehdä muistutuksen tai kantelun. Terveydenhuollossa potilasasiamiehiltä saa neuvoja ja apua liittyen potilaan asemaan ja oikeuksiin. Viranomaisten on aina neuvottava ja ohjattava asiakasta valitus- ja muistutusasioissa. Kunnat Kuntien tehtävänä on huolehtia sairaanhoidosta, johon kuuluu myös lääkinnällisen kuntoutus. Valveutuneissa kunnissa on olemassa lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen työryhmä. Osa lääkinnällisestä kuntoutuksesta on myös Kelan vastuulla. Kunnilla on myös velvollisuus järjestää vammaispalvelut, joihin kuuluu mm. asunnon muutostyöt, kuljetuspalvelu ja palveluasuminen. Kuntien palveluista parhaiten tietää oman kunnan sosiaalitoimi ja vammaisasioissa eritoten vammaispalveluhenkilö. Kuntien kaikille vammaisille tarkoitetut etuudet Kuntoutusohjaus ja sopeutumisvalmennus Henkilökohtainen avustaja Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet Ylimääräiset erityisravinto- ja vaatekustannukset Muut tarvittavat palvelut Kaikille vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään kunnan niitä varten varaamien määrärahojen rajoissa.

5 Kela Kelan tehtävänä vastaavasti on etumusjärjestelmien, kuten eläketurvan, sairausvakuutuksen, yleisen asumistuen, opintotuen, perhe etuuksien ja kuntoutuksen toimeenpano. Kelan etuuksista saa parhaiten tietoa paikallisesta konttorista, sekä heidän kotisivuiltaan josta löytyy myös hakemuskaavakkeet. Subjektiivinen oikeus eli erityinen järjestämisvelvollisuus Vammaispalvelulaissa kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden (=subjektiivinen oikeus) piiriin kuuluvat vaikeavammaisten kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, tulkkipalvelut, palveluasuminen, asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet sekä päivätoiminta. Nämä palvelut kunnan on aina myönnettävä mikäli vaikeavammaisuuden kriteerit ko. palvelun kohdalla täyttyvät. Erityinen järjestämisvelvollisuus syntyy myös Kelan vaikeavammaisten kuntoutuspalvelujen suhteen, mikäli vammainen henkilö on alle 65-vuotias ja saa Kelan korotettua tai ylintä hoitotukea tai korotettua tai ylintä vammaistukea sekä täyttää muut Kelan vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta koskevat ehdot. Kela järjestää vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lisäksi kuntoutusta myös harkinnanvaraisesti määrärahojensa puitteissa. tarveharkinnan perusteella kunnan määrärahojen puitteissa, esim. autoon kuuluvat tuet. Vaikeavammaisuus Vaikeavammaisuus määritellään aina erikseen suhteessa siihen palveluun, jota haetaan. Esim. kuljetuspalvelujen suhteen vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi vammansa tai sairautensa vuoksi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Palveluasumista myönnettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluontoisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Kelalla on omat vaikeavammaisuuskriteerinsä. Vaikeavammaisille tarkoitetut etuudet Kuljetus- ja saattajapalvelut Palveluasuminen Tulkkipalvelut Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet Määrärahasidonnaiset palvelut eli yleinen järjestämisvelvollisuus Vammaispalvelulaissa palvelut, jotka eivät ole nk. subjektiivisia oikeuksia, kuuluvat yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Näitä palveluja ja tukitoimia kunta myöntää Suomen Kipu ry 5

6 Ajankohtaista tietoa 2012 Kansaneläkkeen määrät alkaen Perhesuhteet Täysi määrä Ansioeläke Ansioeläkeraja Yksinäinen Avo-tai Avioliitossa Rintamalisä Lapsikorotus/lapsi 608,63 /kk 53,70 /kk 1257,96 /kk 539,85 /kk 53,70 /kk 1120,46 /kk 47,55 /kk 21,23 /kk Eläkkeen maksupäivät sukunimen kirjaimen mukaan A-K L-R S-Ö 6 -> 4. päivä -> 14. päivä -> 22.päivä Jos pankit ovat kiinni maksupäivänä, eläke maksetaan edeltävänä pankkien aukiolopäivänä. Eläkettä saavan hoitotuet: perushoitotuki korotettu hoitotuki ylin hoitotuki 59,73 /kk 148,69 /kk 314,41 /kk Lapsen ja aikuisen vammaistuet: perusvammaistuki 89,18 /kk korotettu vammaistuki 208,09 /kk ylin vammaistuki 403,50 /kk keliakiakorvaus 21 e/kk alkaen eläkkeensaajan hoitotuki on nimeltään eläkettä saavan hoitotuki. Lapsen hoitotuki on nimeltään alle 16 vuotiaan vammaistuki ja vammaistuki taas 16 vuotta täyttäneen vammaistuki. Niitä kutsutaan yhteisellä nimellä Kelan vammaisetuudet. Tukia Suomen Kipu ry maksetaan luokissa perus-, korotettu- ja ylin tuki. Keliakiakorvaus on viralliselta nimeltään ruokavaliokorvaus ja sitä maksetaan ensi vuoden alusta omana vammaisetuutenaan, jota ei ole sidottu indeksiin. Vammaisetuuksia maksetaan vuoden 2010 alusta lähtien myös niille, joiden hoitojakso julkisessa hoitolaitoksessa kestää yli kolme kuukautta. Maksettavia etuuksia ovat vammaistuki, eläkettä saavien hoitotuki sekä ruokavaliokorvaus. Lapsilisän maksupäivät Työttämän perusturva ja pienin sairauspäiväraha Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki 31,36 / viitenä päivänä viikossa. Ilman korotuksia peruspäivärahan suuruus on keskimäärin 674 e/kk (21,5 x 31,36 e). Lapsikorotukset Yhdestä lapsesta Kahdesta lapsesta yhteensä 5,06 /pv 7,43 /pv

7 Vähintään kolmesta lapsesta yhteensä 9,58 /pv Pienin sairauspäiväraha 22,96 /pv, ja sitä maksetaan 5 päivältä viikossa. Lisäksi peruspäivärahaan voidaan mak saa korotusosaa tai muutosturvalisää 4,59 /pv. Yöpymisraha enintään 20,18 /vrk Terveydenhuollon maksukatto 636 /kalenterivuosi ja maksukattoa kerryttää: terveyskeskusmaksu 13,80 ; mahdollinen vaihtoehtoinen kolmen kerran maksu 27,50 ; päivystysmaksu 18,90 arkisin klo välillä sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä. Maksu voidaan periä myös vuosimaksun maksaneelta tai henkilöltä, joka on jo maksanut kolme kertamaksua. (HUOM! Käyttämättä ja peruuttamatta jäänyt aika 33,90 ) poliklinikkamaksut, max. 27,50 sairaalavuorokaudet ja muut lyhytaikaisen laitoshuollon maksut sarjahoidot kuten fysioterapia ja muut terapiat, dialyysi- ja sytostaattihoidot päiväkirurgian maksut Maksukaton täytyttyä terveyskeskus- ja päiväkirurgiakäynnit, poliklinikkamaksut sekä fysioterapia ja sarjahoito ovat maksuttomia mutta sairaalahoidosta ja muusta lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään enintään 15,10 alennettu hoitopäivämaksu. Maksukattoa ei kerrytä hammashoito yksityiset lääkäripalkkiot yksityisissä lääkärikeskuksissa tai sairaaloissa tehdyt tutkimukset esim. laboratorio tai röntgen tutkimukset sairaankuljetus lääkärintodistukset Terveyspalvelujen käyttäjän on itse seurattava maksukaton täyttymistä. Helpoiten siitä selviää pyytämällä vuoden ensimmäisellä poliklinikka tai terveyskeskuskäynnillä itselleen nk. seurantakortin. Matkakatto Matkakattoon kuuluvat sekä sairausvakuutus- että kuntoutusmatkat on 157,25 kalenterivuodessa. Omavastuuosuus ennen katon täyttymistä on 9,25 /matka. KELA lähettää asiakkaalle nk. matkakustannusten omavastuu kortin ilmoituksena matkakaton täyttymisestä. Sen jälkeen loppuvuoden sairausvakuutus ja/tai kuntoutusmatkat korvataan kokonaan. Myös alle omavastuuosuuden jäävät matkat kerryttävät kattoa, joten kuitit kannattaa toimittaa viipymättä KELAan. Mikäli asiakas käyttää KELAn korvaamiin matkoihin vakitaksia, jolla on KELAn kanssa nk. valtakirjasopimus, asiakas maksaa matkakaton piiriin kuuluvasta matkasta suoraan kuljettajalle 9,25 /suunta ja kuljettaja veloittaa loput. Matkakustannusten omavastuukortin saavuttua valtakirja sopimuksen tehnyt kuljettaja veloittaa matkan koko hinnan KELAsta. Monilla invataksiyrittäjillä on valtakirjasopimus KELAn kanssa sekä joillakin tavallisilla takseilla, varsinkin pienillä paikkakunnilla. Suurissa kaupungeissa voi olla vaikeaa löytää valtakirjasopimuksen tehnyttä tavallista taksiyrittäjää. Lääkekatto Reseptilääkkeillä, joista maksetaan KELAn sairausvakuutuskorvaus on vuotuinen katto se on 700,92. Katon täytyttyä tulee kuitenkin vielä maksaa 1,50 omavastuuosuus jokaisesta lääkkeestä. Lisäksi on huomioitava, että kattoa eivät kerrytä käsikauppatavara lääkkeet eivätkä myöskään sellaiset lääkkeet, joihin vaaditaan lääkärin resepti (esim. jotkut kipulääkkeet), mutta joihin ei Suomen Kipu ry 7

8 saa lainkaan sairausvakuutuskorvausta. Tässä kannattaa olla tarkkana. On myös mahdollista, että reseptilääke tietyn tehtaan valmisteena kuuluu sairausvakuutuskorvausten piiriin ja kerryttää samalla kattoa, mutta ihan sama lääke jonkun toisen tehtaan tekemänä ei sitä kerrytä. Kts. lisätietoja tämän oppaan kohdasta lääkekorvaukset. Lääkekaton täytymisen jälkeen tulevan lisäkorvauksen voi saada suoraan apteekista, kun esittää KELA- kortin lisäksi KELAn lähettämän erillisen ilmoituksen apteekkia varten. Lisätietoja omasta apteekista. Matkoista saatavat alennukset Finnair myöntää noin 70 % seniorialennuksen eläkeläisille, jotka saavat Kelalta tai työeläkejärjestelmän kautta vanhuus-, työkyvyttömyys-,yksilöllistä varhais-, rintamasotilas, työttömyys- tai varhennettua vanhuuseläkettä sekä invalideille, joilla on vähintään 80 % invaliditeetti. Oikeus Seniorihintaan on todistettava henkilöllisyystodistuksella (vanhuuseläke), eläkepäätöksellä, työeläkelaitosten eläkekortilla tai kuvallisella, Finnairin yritystunnuksella varustetulla Kela-kortilla tai lääkärintodistuksella (invaliditeetti). Seniorihintaisia paikkoja on rajoitetusti. Lisätietoja saa Finnairilta. VR myöntää 50 % eläkeläisalennuksia 65 vuotta täyttäneille sekä henkilöille, joille on myönnetty Kelan tai työeläkejärjestelmän mukainen eläke. Alennus ei koske osa-aikaeläkkeellä olevia. Alennuksen saadakseen on alle 65-vuotiaiden esitettävä joko kuvallinen Kela-kortti, jossa on tunnus VR tai teksti eläkkeensaaja tai Työeläkkeensaajakortti, jossa on teksti VR tai VR:n eläkeläiskortti. Eläkeläisalennus myös 10 matkan sarjalipuista. Tarkempia tietoja VR:n lipputoimistoista. Matkahuolto myöntää 30 % alennuksen yhdensuuntaiselta matkalta, jonka pituus on vähintään 80 km. Alennuksen saa esittämällä kuvallisen Kela-kortin, jossa on Matkahuollon ja/tai VR:n ja/tai Finnairin logo tai merkintä eläkkeensaaja tai Matkahuollon Seniorikortin. Kunnan liikennelaitokset ja liikennöitsijät myöntävät invalidilippuja ja alennuksia erilaisin perustein paikkakunnasta riippuen. Lisätietoja saa oman kunnan liikennelaitoksilta ja liikennöitsijöiltä. KUVA TULEE MINULTA 8 Suomen Kipu ry

9 Etuuksia Ammatilliset erityisoppilaitokset Ammatilliset erityisoppilaitokset ovat erikoistuneet vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja muuten erityistä tukea ja olosuhteita tarvitsevien nuorten ja aikuisten ammatilliseen kuntoutukseen. Oppilaitoksia on eri puolella Suomea. Lisätietoja esim. Opetushallituksen julkaisusta Koulutusopas peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Ammatinvalinnanohjaus Työvoimatoimisto Ammatinvalinnanohjauksessa selvitetään henkilön kiinnostusta ja soveltuvuutta eri ammatteihin. Ohjauksesta hyötyvät erityisesti vammaiset nuoret, jotka suunnittelevat opintojen aloittamista, sekä työelämässä jo olevat, jotka eivät enää kykene jatkamaan omassa ammatissaan. Erilaisilla terveydentilan ja työkunnon tutkimuksilla voidaan selvittää työ- ja koulutusedellytyksiä sekä arvioida ammatillisia mahdollisuuksia. Kokeiluilla arvioidaan koulutuksessa ja työssä suoriutumista sekä, sitä miten vamma tai sairaus vaikuttaa eri työtehtävissä ja ammateissa. Kokeiluja tehdään ammatillisissa oppilaitoksissa, työklinikoissa ja yrityksissä. Ammatillinen kuntoutus Kansaneläkelaitos, Työvoimatoimisto, Tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset, Työeläkelaitokset Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ja ylläpitää kuntoutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia. Tavoitteena on auttaa kuntoutujaa saamaan itselleen sairauden tai vamman kannalta sopiva työ. Ammatillista kuntoutusta ovat mm. perus- jatko- ja uudelleenkoulutus, kuntoutustutkimukset, työ- ja koulutuskokeilut, työhönvalmennus, työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus. Kela kustantaa vaikeavammaisille työhön ja opiskeluun liittyvät sellaiset kalliit ja vaativat apuvälineet, jotka ovat tarpeen työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien parantamiseksi tai säilyttämiseksi. Yrittäjille Kela voi myöntää elinkeinotukea. Tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestelmien kuntoutusmuodot ovat melko saman sisältöisiä kuin Kelan järjestämät kuntoutuspalvelut. Työvoimahallinnon järjestämä ammatillinen kuntoutus sisältää mm. työhönsijoittumiseen liittyvää neuvontaa ja koulutukseen ohjaamista, ammatinvalinnanohjausta, työvoimakoulutusta, työkokeiluja ja työhönvalmennusta. Kelan ja työeläkelaitosten ammatillisen kuntoutuksen perusteeksi on yhdenmukaistettu työttömyyden uhan käsite. Ammatillisen kuntoutuksen järjestäminen työeläkelaitoksen kustannuksella on tarkoituksenmukaista silloin, kun henkilö on työelämässä eikä hänen yhteytensä siihen ole lopullisesti katkennut. Jos henkilön yhteys työelämään on vähäinen, on tarkoituksenmukaista, että Kela vastaa kuntoutuksesta. Työeläkelaitokset eivät enää kustanna kuntoutustutkimuksia eivätkä lääkinnällistä kuntoutusta ammatillisen kuntoutuksen tueksi. Apuvälineet Terveyskeskus, sairaala, Kansaneläkelaitos, Sosiaalitoimisto, Vakuutusyhtiö Terveydenhuollon järjestettäviä apuvälineitä ovat lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat välineet ja laitteet, joita vammainen henkilö tarvitsee selviytyäkseen päivittäisistä toiminnoistaan (esim. keppi, proteesi, pyörätuoli). Perusapuvälineet saa terveyskeskuksesta ja vaativat erikoisapuvälineet (esim. sähköpyörätuoli) keskussairaalasta. Monissa sairaanhoitopiireissä apuvälinetoiminta on keskitetty apuvälinekeskuksiin. Terveydenhuolto kustantaa myös peruskoulua tai lukiota käyvälle vammaiselle oppilaalle lääkinnälliseen kuntoutukseen kuu- Suomen Kipu ry 9

10 luvat henkilökohtaiset, koulussa ja muissa elämäntilanteissa tarvittavat apuvälineet (esim. pyörätuoli). Koulu huolehtii koulu- ja luokkakohtaisista apuvälineistä (esim. pulpetti). Kela järjestää ammatillisena kuntoutuksena vaativat erityistason apuvälineet, jotka ovat sairauden tai vamman vuoksi tarpeen opiskelusta selviytymiseksi. Apuvälineitä voi saada aikaisintaan peruskoulun yläasteella oleva opiskelija, jolle on tehty ammatillisen koulutuksen suunnitelma. Vammaispalvelulain järjestämisvelvollisuuden mukaan liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-aikana tarvittavien muiden kuin lääkinnällisen kuntoutukseen kuuluvien välineiden, koneiden tai laitteiden (harrastusvälineet, kodinkoneet) kustannuksista voidaan korvata puolet. Tapaturma- ja liikennevakuutuksen piiriin kuuluvien henkilöiden apuvälineet korvaa vakuutusyhtiö. Apuvälineiden sopivuuden arviointi ja järjestäminen tapahtuu terveydenhuollon henkilöstön toimesta. Asumistuki Kansaneläkelaitos Kela myöntää pienituloisille asumismenojen alentamiseksi yleistä asumistukea. Pienituloisille eläkeläisille myönnetään eläkkeensaajan asumistukea ja perheettömille opiskelijoille asumislisää. Asunnon muutostyöt Sosiaalitoimisto, Vakuutusyhtiö Vammaispalvelulain perusteella vaikeavammaiselle henkilölle korvataan nk. subjektiivisena oikeutena vamman vuoksi välttämättömät ja kohtuuhintaiset asunnon muutostyöt (esim. kynnysten poisto, kaiteiden tai luiskien rakentaminen) sekä muutostöiden suunnittelukustannukset.lisäksi vammaispalvelu korvaa asuntoon kiinteästi kuuluvat välineet ja laitteet (esim. sähköovi) sekä niiden 10 Suomen Kipu ry asennustyöt. Korvaus ei ole sidoksissa tuloihin tai varallisuuteen. Tapaturma- ja liikennevak. piiriin kuuluvien henkilöiden muutostyöt tulee korvattavaksi vakuutusyhtiöstä. Asiakkaan apuna asunnonmuutostyön asioissa toimii usein Vakuutuskuntoutuksen (VKK) kuntoutussuunnittelija. Auto Autoveronpalautus, Hangon tullikamari, Tullihallitus, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi (entinen Ajoneuvohallintokeskus) Vammaisen henkilön käyttöön tulevan uuden auton hankintaa voidaan tukea myöntämällä autoveronpalautusta. Autoveron palautus voidaan myöntää kokonaan tai osittain henkilölle, jolla on tietyn tasoinen vammasta tai sairaudesta aiheutuva haitta: Henkilölle, jonka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysyvä haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee. Henkilölle, jonka vammasta tai sairaudesta aiheutuva pysyvä haitta-aste on vähintään 60 prosenttia ja jolle auto on työn, toimen tai ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen. Henkilölle, jonka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen puuttumisen tai toiminnan vajavuuden vuoksi alentunut siten, että hänen pysyvä haitta-asteensa on vähintään 40 prosenttia ja jolle auto on työn, toimen tai ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen. Palautuksen edellytyksenä on, että auto ensirekisteröidään Suomessa ja tulee henkilön omaan käyttöön. Autoveron maksimi palautusmäärä vuonna 2012 on käsivaihteises-

11 sa autossa 3770 ja automaattivaihteisessa Vamman tai sairauden vuoksi ajoneuvoon sen valmistumisen jälkeen asennetut varusteet korottavat veronpalautuksen enimmäismääriä. Veronpalautusta on haettava kuuden (6) kuukauden kuluessa rekisteröinnistä tai osamaksulla maksettaessa siitä päivästä, jolloin henkilö on merkitty auton omistajaksi. Veronpalautuksesta voidaan hakea ennakkopäätös, joka on voimassa kuusi (6) kuukautta. Autoveronpalautusta haetaan vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemukseen tarvittavista asiakirjoista saa lisätietoa tullista. Autoveronpalautusta haetaan aina Hangon Eteläiseltä tullipiiriltä. Osoite: Hangon Tulli, Hanko, puh Tuki auton hankintaan Sosiaalitoimisto, Vakuutusyhtiöt Vammaispalvelulain perusteella voidaan tukea käytetyn tai uuden auton hankintaa. Korvausta voi saada puolet autosta aiheutuvista todellisista kustannuksista. Vähennyksenä otetaan huomioon autoveronpalautus sekä vanhasta autosta saatava hyvitys sekä muu mahdollinen tuki. Tukea auton hankintaan voi hakea vaikkei olisi saanut autoveronpalautusta. Tuki ei kuulu nk. subjektiivisten oikeuksien piiriin. Liikenne- ja tapaturmavakuutuslakien mukaan tukea auton hankintaan voi saada vain työssä käyvä vaikeavammainen henkilö. Auton muutostyöt Sosiaalitoimisto, Vakuutusyhtiöt Vammaispalvelulain perusteella korvataan vamman vaatimat välttämättömät muutostyöt vakiomalliseen autoon (mm. ajohallintalaitteet, ohjaustehostin, kääntyvä istuin, pyörätuolin nostolaite). Muutostyöt korvataan täysimääräisesti, kuitenkin määrärahojen puitteissa, koska kysymyksessä ei ole nk. subjektiivinen oikeus. Vammaispalvelulain nojalla voidaan korvata myös puolet kustannuksista, jotka aiheutuvat auton käyttöä helpottavista laitteista (esim. autopuhelin, lisälämmitin). Myös liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöt korvaavat auton muutostöistä aiheutuvia kustannuksia. Ajoneuvovero Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Vammaiset henkilöt voivat saada vapautuksen ajoneuvoverosta mikäli henkilölle on myönnetty autoverolain 50 tai 51 :ssä tarkoitettu vapautus autoverosta. Kun on saanut autoveropalautuspäätöksen ja tästä on merkintä ajoneuvorekisterissä, ei tarvitse erikseen hakea vapautusta. henkilöllä on vammaisten pysäköintilupa. Tällöin tulee erikseen hakea vapautusta ajoneuvoverosta. Auton pysäköintilupa Poliisi Poliisiviranomaiset voivat myöntää vaikeasti vammaiselle henkilölle tai vammaisen henkilön kuljettamista varten pysäköintiluvan. Lupa on voimassa koko maassa ja se on henkilökohtainen. Pysäköintiluvan saaminen edellyttää vähintään haittaluokkaa 11. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan aina lääkärin lausunto. Lisätietoja autoveroon > yksityishenkilöt > autoverotus > autoveronpalautus invalideille muut autoasiat: > Vammainen ja auto Edunvalvoja Maistraatti Henkilö, joka ei itse pysty huolehtimaan taloudellisista asioistaan tai omaisuudestaan voi saada edunvalvojan. Perusteina edunvalvonnan tarpeelle voi olla mm. alaikäisyys, sairaus, pitkäaikainen poissaolo tai joku muu Suomen Kipu ry 11

12 vastaavanlainen syy. Edunvalvontaa voi hakea asianomainen itse, jolloin ratkaisun tekee maistraatti. Mikäli maistraattiin tulee ulkopuolisen henkilön tai viranomaisen ilmoitus edunvalvonnan tarpeesta, ratkaisun tekee käräjäoikeus. Edunvalvonta voi olla määräaikaista, mutta sen tarpeellisuus tulee säännöllisesti viranomaisten taholta arvioitavaksi neljän vuoden välein. Edunvalvonta voidaan käräjäoikeuden päätöksellä purkaa, kun tarve siihen on päättynyt. Edunvalvojana voi toimia kuntien yleiset edunvalvojat tai yksityinen käräjäoikeuden hyväksymä henkilö. Päämies voi itse ehdottaa sopivaksi katsomaansa henkilöä edunvalvojakseen. Edunvalvonnasta voidaan määrätä maksu. Maksun suuruus määräytyy päämiehen varojen perusteella. Edunvalvojan tulee vuosittain laatia maistraatille vuositili päämiehen taloudellisista asioista. Edunvalvontavaltuutuksella voidaan etukäteen sopia mahdollisen toimintakyvyttömyyden varalta asioiden hoitaja, esim. taloudelliset asiat, omaisuuden hoito. Edunvalvontavaltuutus tulee tehdä kirjallisesti. Valtakirjassa tulee mainita valtuuttajan ja valtuutetun nimi sekä valtuutetun suostumus asiaan. Lisäksi tulee merkitä asiat, jotka valtuutus kattaa. Valtakirjan kahden esteettömän todistajan tulee olla paikalla kun valtuuttaja allekirjoittaa tai tunnustaa allekirjoituksen. Tarvittaessa apua valtakirjan laatimiseen voi pyytää mm. oikeusaputoimistosta. Maistraatti vahvistaa valtuutuksen (kun ajankohtainen) ja valvoo valtuutetun toimintaa. 12 Suomen Kipu ry Eläkkeensaajan asumistuki Kansaneläkelaitos Eläkkeensaajan asumistukea voi saada vakituisen vuokra- tai omistusasunnon kustannuksista. Asumistuki on 85 % niistä kohtuullisista asumismenoista, jotka ylittävät perusomavastuuosuuden ja tulojen mukaan määräytyvän lisäomavastuun yhteismäärän. Hakemuksen liitteenä tulee olla selvitys asumiskustannuksista, omista ja puolison tuloista sekä veloista ja velkojen koroista. Asumistuki on verotonta tuloa. Eläkettä saavan hoitotuki Kansaneläkelaitos Eläkettä saavan hoitotukeen on oikeutettu 16 vuotta täyttänyt henkilö, joka saa työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea tai yksilöllistä varhaiseläkettä kansaneläkkeenä tai työeläkkeenä (hoitotukea ei makseta hakijalle, joka saa osatyökyvyttömyyseläkettä, osa-aikaeläkettä tai työttömyyseläkettä) vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä kansaneläkkeenä tai työeläkkeenä täyteen työkyvyttömyyteen perustuvaa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutuksen, sotilasvammalain tai sotilastapaturmalain mukaista jatkuvaa eläkettä tai korvausta maahanmuuttajan erityistukea tai ulkomailta vastaavia etuuksia. Eläkettä saavan hoitotukea maksetaan henkilölle, joka on toisen henkilön avun tarpeessa ja/tai jolle vammasta aiheutuu erityiskustannuksia. Tuen määrä on porrastettu avuntarpeen ja erityiskustannusten perusteella kolmeen luokkaan: perustuki, korotettu tuki ja ylin tuki perushoitotuki 59,73 /kk korotettu hoitotuki 148,69 /kk ylin hoitotuki 314,41 /kk. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto. Tuki on verotonta tuloa.

13 Erityishoitoraha Kansaneläkelaitos Vaikeasti sairaan alle 16-vuotiaan lapsen vanhemmalle maksetaan ansionmenetyksestä erityishoitorahaa silloin, kun hän osallistuu lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa tai sen poliklinikalla tai näihin liittyen hoitaa lasta kotona tai osallistuu kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssille. Mikäli lapsen sairaus ei ole vaikea, voi erityishoitorahaa saada vain alle 7-vuotiaan lapsen sairaala- tai poliklinikkahoidon ajalta. Erityishoitoraha on verollista tuloa ja määräytyy sairauspäivärahan tavoin hakijan työtuloista, mutta on vähintään minimisairaspäivärahan suuruinen (ks. Ajankohtaista tietoa). Sitä maksetaan saman sairauden perusteella enintään 60 arkipäivää lasta kohden. Aika lasketaan erikseen sairaala- ja kotihoidon osalta. Erityishoitorahaa ei yleensä makseta kotihoidosta yli 90 arkipäivältä. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto, D-lausunto. Myös kotona olevat vanhemmat, opiskelijat ja yrittäjät voivat saada erityishoitorahaa. Lisäksi sitä voidaan maksaa myös aviotai avopuolison lapsen sekä otto- tai kasvattilapsen sairauden hoitoon tai kuntoutukseen osallistumisen vuoksi. Henkilökohtainen avustaja Sosiaalitoimi Vaikeavammaisen henkilön henkilökohtaista apua koskevan palvelutarpeen selvittäminen on aloitettava kunnassa viimeistään 7. arkipäivänä yhteydenotosta. Palvelusuunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä. Palveluja sekä tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä viimeistään 3 kuukauden kuluessa hakemuksen tekemisestä. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen em. toiminnoista eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Avun tarvitsijan tulisi katsoa kriittisesti ja todenmukaisesti tilannettaan. Tarpeen laatu ja määrä kannattaa miettiä jo ennen sen hakemista. Omaa tilannettaan helposti aliarvioi kyllähän minä vielä tuohon ja tuohon pystyn. Arviointi kannattaakin tehdä yhdessä henkilön kanssa, joka on läheltä nähvyt voinnin ja tilanteen todellisuuden. Hänet kannattaa pyytää mukaan myös palvelusuunnitelmaa laadittaessa. Invalidiliiton Paavo -avuntarpeen itsearviointimenetelmä on itsearviointiin hyvä apu Laki edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteuttamistapa. Henkilökohtainen apu ei lain mukaan voi olla hoivaa, hoitoa tai valvontaa. Vaikeavammaisella henkilöllä on oikeus henkilökohtaiseen apuun, jos laissa mainitut edellytykset täyttyvät (subjektiivinen oikeus), eikä kunta saa evätä palvelua määrärahan puutteen vuoksi. Oikeus koskee myös välttämätöntä määrällisesti vähäisempää avun tarvetta, joka on toistuva. Henkilökohtaisella avulla pyritään auttamaan vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan. Apu koskee välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella (ei laitoksissa): päivittäisissä toimissa (pukeutumisessa, peseytymisessä, kotiaskareissa, jne.) työssä ja opiskelussa harrastuksissa yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai Suomen Kipu ry 13

14 14 sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Kunnalla on vaihtoehtoisia tapoja järjestää avustajapalvelu. Kunta voi korvata vaikeavammaiselle henkilölle avustajan palkkaamisesta aiheutuneet kustannukset samaan tapaan kuin nykyisin, jolloin avustaja on työsuhteessa avustettavaan. Kunta voi myös antaa vaikeavammaiselle henkilölle palvelusetelin avustajapalvelun hankkimista varten. Lisäksi kunta voi järjestää avustajapalvelun ostopalveluna tai oman palveluntuotantonsa turvin. Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen avustaja on toissijainen sosiaalihuoltolain mukaiseen kotipalveluun nähden. Mikäli henkilökohtaisen avun mahdollisuutta tarjotaan kotipalvelun kautta, pitää muistaa että henkilökohtaisen avustajan palvelut ovat maksuttomia (kotipalvelun kerta- tai kuukausimaksu) ja ne kattavat henkilökohtaiseen apuun ja myös kodinhoitoon liittyvät toimet (kotipalvelun toimet hyvin rajoitettuja, esim. siivous ja ruoanlaitto eivät yleensä kuulu tehtäväkenttään). HUOM! Palvelutarpeen selvittämiseen ei tule ryhtyä tai jo aloitettu selvittäminen on keskeytettävä, jos vammainen henkilö sitä vastustaa. Esimerkiksi tilanteessa, jossa ulkopuolinen henkilö on tehnyt ilmoituksen vammaisen henkilön palvelutarpeesta, selvittämistä ei tule aloittaa vastoin vammaisen henkilön tahtoa. Suomen Kipu ry Hoitotakuu Julkinen terveydenhuolto Hoitotakuu on tarkoitettu turvaamaan terveydenhuollon palveluja ja sen piiriin kuuluvat kaiken ikäiset ihmiset. Ensiapuun ja kiireelliseen hoitoon on päästävä heti. Kiireettömän hoidon kohdalla terveyskeskuksen on arvioitava hoidon tarve kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta. Arvion voi suorittaa terveydenhuollon ammattilainen, muukin kuin lääkäri ja joissakin tapauksissa se voidaan tehdä jo puhelimessa. Niihin tutkimuksiin tai hoitoihin, joita ei voida vastaanotolla tehdä tulee päästä kolmessa kuukaudessa (perusterveydenhuollossa). Sairaalan on arvioitava hoidon tarve kolmen viikon aikana lähetteen saapumisesta ja hoitoon tai toimenpiteeseen tulee päästä kuuden kuukauden kuluessa (erikoissairaanhoidossa). Lasten ja nuorten mielenterveyttä koskevaan tarpeelliseksi todettuun hoitoon on kuitenkin päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa. Myös suun terveydenhuolto kuuluu hoitotakuun piiriin. Hoito on järjestettävä kuuden kuukauden sisällä. Epäselvissä tapauksissa asiakas voi kääntyä potilasasiamiehen puoleen. Hoitotarvikkeet Terveyskeskukset, Vakuutusyhtiö, Kotish. Terveyskeskus antaa tiettyjen pitkäaikaisten sairauksien hoidossa ja seurannassa tarvittavia hoitovälineitä ja -tarvikkeita kotikäyttöön. Tarvikkeet ja välineet luovutetaan maksutta eikä niistä tule periä mitään omavastuuosuuksia, toimituskuluja eikä muitakaan maksuja. Yleensä annetaan kolmen kuukauden tarve kerrallaan. Välineitä ja tarvikkeita voivat saada esim. diabeetikot, avanne-, sääri- ja makuuhaavapotilaat sekä henkilöt, joilla on esim. muuttunut suolen ja rakon toiminta tai keuhkojen vajaatoiminta. Tapaturma- ja liikennevakuutuksen piiriin kuuluvien henkilöiden hoitotarvikekustannukset terveyskeskuksille korvaa vakuutusyhtiö.

15 Hoito ulkomailla Kela, terveydenhuolto Kun Suomen sairausvakuutuksen piiriin kuuluva hakeutuu omatoimisesti lääkäriin tai hammaslääkäriin EU- tai Eta-maihin tai Sveitsiin, hän voi saada lääkärinpalkkiosta sekä tutkimuksen ja hoidon kustannuksista Kela-korvauksen. Kustannukset maksetaan ensin itse ja hoitoon liittyviin kuluihin voi hakea jälkikäteen korvausta Kelasta. Matkakustannuksiin tai lääkkeisiin korvausta ei saa. Hoitoon voi hakea/saada myös ennakkoluvan, mikäli hakijalle ei Suomessa voida antaa asianmukaista sairaanhoitoa lääketieteellisesti perustellun ajan kuluessa. Ennakkolupaa haluavan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä omaan julkisen terveydenhuollon yksikköönsä. Suomessa ennakkoluvan myöntää Kela, joka myös maksaa hoitokustannukset. Hoitoa saaneen ei tarvitse itse niitä ensin maksaa. Kela vuorostaan laskuttaa yleensä sitä julkista terveydenhuollon yksikköä, joka on puoltanut ennakkolupaa ulkomaiseen hoitoon. Matkojen ja oleskelun kustannuksista asiakas hakee Kelalta korvausta jälkikäteen. Tällöin myös lääkekustannuksista maksetaan korvaus. Hoivatakuu Kunta Hoivatakuu on tarkoitettu turvamaan ei kiireellisiä sosiaalitoimen palveluja. Hoivatakuu velvoittaa kuntaa järjestämään 80-vuotta täyttäneille sekä KELAn ylintä hoitotukea saaville henkilöille pääsyn palvelun tarpeen arviointiin viimeistään 7 arkipäivänä yhteydenotosta. Palvelu voi olla esimerkiksi kotitai asumispalvelu, laitoshoidon tarpeen arvioiminen tai omaishoidontuki. Oikeus palvelujen tarpeen arviointiin seitsemän arkipäivän kuluessa koskee myös päihde- ja vammaispalveluja mikäli henkilö saa erityishoitotukea tai on täyttänyt 80 vuotta. Keliakia-korvaus Kansaneläkelaitos Ruokavaliokorvaus, jota maksetaan 16 vuotta täyttäneelle keliakiaa sairastavalle henkilölle. Etuutta haettaessa tulee hakemuksessa olla liitteenä lääkärintodistus, josta käy ilmi, että keliakia on todettu koepalasta. Lääkärinlausuntoa ei tarvita, jos hakija on saanut alle 16 vuotiaan vammaistukea keliakian vuoksi. Korjausavustus Kunnan asuntovirasto Korjausavustusta myönnetään sosiaalisin perustein vanhusväestön ja vammaisten asuinrakennusten tai asuntojen korjaustoimintaan. Avustusta myönnetään enintään 40 prosenttia hyväksytyistä korjaus kustannuksista. Avustusta voi saada asuinrakennuksen tai asunnon omistaja. Avustuksen myöntää kunta, jonka alueella kiinteistö sijaitsee. Avustusta myönnetään vain sosiaalisen tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisen tarpeellisuuden perusteella. Tulo- ja varallisuusharkinta. Kotipalvelu/Kotihoito Sosiaalitoimisto Kotipalvelua/kotihoitoa on mahdollisuus saada alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn perusteella, silloin kun apu on tarpeen tavanomaiseen elämään kuuluvista tehtävistä suoriutumiseksi. Palvelun sisältö kannattaa kysyä ennen ostoa/tilaamista. Hoitotoimet voivat olla hyvin rajattuja. Kotipalvelu/kotihoito on maksullista. Tilapäisestä käynnistä tai tukipalveluista veloitetaan kertamaksu. Jatkuvasta hoidosta tai palvelusta laskutetaan asiakkaan tulojen mukaan. on arviointimenetelmä, josta on hyötyä, kun kartoitetaan avuntarvetta. Suomen Kipu ry 15

16 Koulumatkat Koulutoimi, Kansaneläkelaitos, Sosiaalitoimi Peruskoulun oppilaan koulumatkan ollessa viittä kilometriä pidempi tai jos se on oppilaan ikä, vamma tai muut olosuhteet huomioon ottaen muuten oppilaalle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen oppilaalla on oikeus saada maksuton kuljetus, myös taksilla tai invataksilla. Oppilas voi vaihtoehtoisesti saada myös riittävää avustusta kuljettamiseensa tai saattamiseensa. Lukion ja ammatillisen koulutuksen päätoimisilla opiskelijoilla, jotka käyttävät julkisia kulkuneuvoja, on mahdollisuus saada koulumatkatukea. Tukea voidaan myöntää, kun yhdensuuntainen koulumatka on yli 10 kilometriä. Silloin kun opiskelija ei voi käyttää koulumatkaansa joukkoliikennevälineitä tai koulutuksen järjestäjän järjestämää koulukuljetusta tai näiden käyttö on kohtuuttoman hankalaa, matkakustannusten korvaukset lasketaan opiskelijan kodin ja oppilaitoksen välisen matkan mukaan. Koulumatkatukea haetaan ja se myönnetään Kelasta. Hakemus jätetään oppilaitokseen. Jos opiskelija tarvitsee vaikean vammansa vuoksi opiskelumatkoja taksilla tai invataksilla, siitä huolehtii oman kunnan sosiaalitoimi (ks. Kuljetuspalvelut). Koulunkäynti Koulutoimi/Koulunkäyntiavustaja Vaikeasti vammainen lapsi saa tarvittaessa koulunkäyntiavustajan. Koulunkäyntiavustaja voi olla henkilökohtainen tai useamman lapsen yhteinen. Avustaja auttaa koululaista selviytymään päivittäisissä toiminnoissa ja tehtävissä ja hän voi myös toimia saattajana koulumatkoilla. Koulunkäyntiavustajan tarve arvioidaan lapsen henkilökohtaista opetus- ja kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa, jolloin on syytä tarkasti perustella avustajan tarve (liitteeksi lääkärinlausunto). 16 Suomen Kipu ry Koulutoimi myöntää koulunkäyntiavustajan ja hankkii lapsen tarvitsemat erityisvälineet kouluun, esim. erityispulpetin. Sosiaalitoimisto voi myöntää hakemuksesta vammaispalvelulain mukaisesti henkilökohtaisen avustajan. Vaikka lapsella olisikin koulussa koulunkäyntiavustaja, hän voi saada myös henkilökohtaisen avustajan koulun jälkeiselle vapaa-ajalle ja lomien ajaksi. Erityisopetus Oppilaitokset Erityisopetus tulee kyseeseen silloin, kun oppilaalla on vaikeita keskittymis- tai oppimisvaikeuksia, vaikeuksia omaksua peruskoulun yleisopetuksen edellyttämää tieto- ja taitomäärää tai muu oppimista vaikeuttava syy. Erityisopetusta voidaan antaa yleisopetusluokassa tai osa-aikaisena pienryhmässä. Oppilas voidaan siirtää erityisopetusluokkaan, jos hän ei pysty suoriutumaan peruskoulun yleisopetuksen luokalla erityisjärjestelyinkään. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) on tehtävä kaikille erityisopetusta tarvitseville lapsille. Erityisluokilla opetusta voidaan antaa joko yleisopetuksen oppimääriin tai erityisopetuksen oppimääriin perustuen. HOJKS voidaan tehdä myös ammatillisissa oppilaitoksissa. Tarve todetaan joko oppilaitoksen omien selvitysten perusteella tai opiskelijan, huoltajan tai molempien hakemukseksi ymmärrettävään tahdonilmaisuun perustuvan selvityksen perusteella. Henkilökohtaisen opetuksen järjestäminen ja erityistoimet ovat mahdollisuus, eivät pakko. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan opiskelijan tarpeet ja oppilaitoksen mahdollisuudet huomioiden. 18 ikäinen voi tehdä ratkaisun itsenäisesti, mutta alle 18 vuotiaan opiskelijan huoltajaan otetaan tarvittaessa yhteys. Mikäli opiskelija ei näe tarvetta erityistoimenpiteisiin, voi hän riippumatta iästä kieltäytyä, vaikka tukitoimet olisivatkin ehdottoman tarpeelliset.

17 Suunnitelma voidaan laatia myöhemminkin, mikäli opiskelija itse niin haluaa. Kuljetuspalvelut Kunta Vammaispalvelulain mukaan vaikeavammaisella henkilöllä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän voi vammansa vuoksi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä, on oikeus käyttää kuljetuspalveluja ja tarvittaessa saattajaa. Oikeus koskee työn, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen sekä virkistymisen vuoksi tehtäviä matkoja. Kuljetukset järjestetään kunnan/kaupungin määräämällä tavalla, kuljetuskeskusten kautta, yhteis- tai suorakuljetuksella. Kuljetuspalvelusta peritään maksu sen mukaan kuin kunnassa se on päätetty. Maksu voi olla kiinteä tai perustua julkisen liikenteen taksoitukseen. Saattajapalvelu on ilmaista, eli yhdestä henkilöstä (läheinen, ystävä, ammattihenkilö) ei tarvitse maksaa ylimääräistä maksua. Kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat välttämättömät opiskelu- ja työmatkat (ei rajaa) sekä vähintään 18 muuta niin sanottua vapaa-ajan matkaa kuukaudessa. Nämä matkat voivat ulottua henkilön asuinkunnan tai lähikuntien alueelle tai henkilön toiminnan kannalta tärkeisiin kohteisiin. Matkat liittyvät asioimiseen, virkistykseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen eli käytännössä kaikkiin normaaliin elämään liittyviin tilanteisiin. Kuntoutus Terveyskeskus, Sairaala, Kela, Työeläkelaitokset, Sosiaalitoimisto, VKK, Vakuutusyhtiöt Kuntoutus jaetaan neljään pääryhmään: lääkinnälliseen, ammatilliseen, sosiaaliseen ja kasvatukselliseen kuntoutukseen. Lääkinnällistä kuntoutusta ovat esimerkiksi fysioterapia, puheterapia, psykoterapia, neuropsykologinen kuntoutus ja laitoskuntoutusjaksot. Lääkinnällisessä kuntoutuksessa vastuu jakautuu terveydenhuollon ja Kelan kesken siten, että Kelalla on ensisijainen vastuu vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Ammatillista kuntoutusta ovat esim. työkokeilut ja ammatillinen koulutus. Kelan lisäksi niitä järjestää työeläkelaitokset sekä työ- ja elinkeinotoimistot Sosiaalista kuntoutusta ovat esim. sopeutumisvalmennuskurssit ja kasvatuksellista kuntoutusta erityisopetuksen tukitoimenpiteet. Jos kuntoutustarve aiheutuu liikennevahingosta, työtapaturmasta tai ammattitaudista, kuntoutuksen järjestämisestä vastaa vakuutusyhtiö. Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus on tarkoitettu alle 65-vuotiaalle vaikeavammaiselle, joka saa korotettua tai ylintä vammaistukea tai eläkettä saavan korotettua tai ylintä hoitotukea Harkinnanvarainen kuntoutus on tarkoitettu pääasiassa työikäisille, joilla sairaus tai vamma haittaa työkykyä. Eduskunta myöntää vuosittain määrärahan harkinnanvaraisen kuntoutuksen järjestämiseen. Kelan kuntoutus on yleensä maksutonta. Kuntoutusta varten tarvitaan lääkärinlausunto ja/tai kuntoutussuunnitelma. Työeläkelaitosten kuntoutus on järjestämisvelvollisuuden mukaista ammatillista kuntoutusta. Kuntoutusavustus Kansaneläkelaitos, Työeläkelaitokset Kuntoutusavustus on harkinnanvarainen etuus, jota voidaan maksaa kuntoutusrahakauden päättymisen jälkeen työllistymisen tukemiseksi esimerkiksi ammatillisen koulutuksen ja työkokeilun tai valmennuksen jälkeen. Sitä maksetaan enintään kuudelta kuukaudelta. Oikeus työttömyysturvaan estää kuntoutusavustuksen saamisen. Kuntoutuksen jälkeen omaa yritystä aloittelevan on mahdollista saada kuntoutusavustusta, mikäli hän ei samanaikaisesti saa työhallinnon maksamaa Suomen Kipu ry 17

18 starttirahaa. Avustusta on mahdollista saada myös, jos kuntoutuksen jälkeen on sijoittunut entistä ansiotasoaan huomattavasti heikommin palkattuun työhön. Kuntoutusavustus on määrältään kuntoutusrahan suuruinen ja on veronalaista tuloa. Kuntoutusohjaus Sairaala Kuntoutusohjaajan tehtävänä on tukea asiakasta ja hänen läheisiään sairauden tai vamman aiheuttamassa elämänmuutoksessa sekä ohjata ja neuvoa kuntoutusprosessin käynnistämisessä. Kuntoutusohjaaja tekee tarvittaessa kotikäyntejä ja arvioi yhdessä asiakkaan kanssa hänen arkielämänsä selviytymistä ja palvelujen tarvetta sekä auttaa palvelujen hakemisessa. Lääkinnällinen kuntoutus Terveydenhuolto, Kansaneläkelaitos, Tapaturma- ja liikennevakuutus Kuntoutuksena voidaan myöntää esimerkiksi fysioterapiaa, puheterapiaa, toimintaterapiaa, ratsastusterapiaa, musiikkiterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta, laitoskuntoutusta, sopeutumisvalmennusta ja apuvälineitä. Kelan ja terveydenhuollon kustantaman kuntoutuksen tulee perustua julkisessa terveydenhuollossa (esim. terveyskeskus tai keskussairaala) tehtyyn kuntoutussuunnitelmaan. Yksityislääkärin, vaikka hän olisi ko. vamman tai sairauden ns. asiantuntijalääkäri, tekemä suunnitelma ei yksin käy. Lisäksi vaaditaan julkisen perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon lääkärilausunto. Tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutus on vakuutusasiakkaille ensisijaista muuhun kuntoutukseen nähden. Kela huolehtii alle 65-vuotiaiden vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Muiden osalta kuntoutusvastuu kuuluu terveydenhuollolle. Ks. myös apuvälineet ja hoitotarvikkeet. Kuntoutusraha ja ylläpitokorvaus Kansaneläkelaitos, Työeläkelaitokset Kuntoutusrahan tavoitteena on turvata kuntoutujan toimeentulo kuntoutukseen osallistumisen ajalta. Kuntoutusrahaa maksetaan vuotiaille silloin, kun kuntoutuksen tavoitteena on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai sinne tulo. Kuntoutusrahan maksaminen edellyttää kirjallista päätöstä kuntoutuksesta. Ammatillisen kuntoutuksen varmistamiseksi vuotiaille nuorille, joille on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma, maksetaan kuntoutusrahaa ilman kuntoutuspäätöstä. Näissä tapauksissa vammaisuuden kokonaisvaikeusasteen edellytetään lisäksi vaativan syvennettyä ohjausta ja kuntoutusta. Kuntoutusrahaa maksetaan myös oppisopimuskoulutuksen ajalta. Kelan kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös esimerkiksi julkisen terveydenhuollon järjestämän kuntoutuksen, sopeutumisvalmennuksen ja perhekuntoutuksen ajalta. Kuntoutusraha on veronalaista tuloa. Kelan ylläpitokorvausta voidaan maksaa kuntoutuksesta aiheutuneiden ylimääräisten kustannusten korvaamiseksi. Sitä maksetaan avomuotoisen kuntoutuksen ajalta henkilölle, joka saa minimikuntoutusrahaa. Ylläpitokorvaus on veroton. Kuntoutussuunnitelma Terveyskeskus, Sairaala Kuntoutussuunnitelma laaditaan kirjallisesti kuntoutujan, tarvittaessa omaisen tai läheisen, lääkärin ja usein myös moni ammatillisen työryhmän yhteistyönä. Kuntoutussuunnitelmasta tulee selvitä, miten sairaus, vika tai vamma aiheuttaa huomattavia vaikeuksia tai rasitusta selviytyä kotona, päiväkodissa, koulussa tai työelämässä sekä muissa elämän-perhetilanteissa. Lisäksi suunnitelmassa tulee kuvata, miten kuntoutus perustellusti turvaa tai parantaa em. selviytymistä. Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutussuunnitelma on laadittava hoidosta 18 Suomen Kipu ry

19 vastaavassa julkisen terveydenhuollon yksikössä ja laadittu suunnitelma on voimassa 1-3 vuotta. Kuntoutustuki Kansaneläkelaitos, Työeläkelaitokset Kuntoutustuki myönnetään määräaikaisesti työkyvyttömälle henkilölle, jonka työkyvyn voidaan arvioida palautuvan asianmukaisella hoidolla tai kuntoutuksella. Myöntämisedellytyksenä on, että henkilölle on laadittu hoito- tai kuntoutussuunnitelma, joka sisältää jäljellä olevan työkyvyn selvittämiseen tai ylläpitämiseen liittyvät kuntouttavat toimenpiteet. Kuntoutustuki on määrältään samansuuruinen kuin työkyvyttömyyseläke. Lääkekorvaukset Kansaneläkelaitos, Vakuutusyhtiö Korvattavat lääkkeet jaetaan kolmeen korvausluokkaan, joita ovat peruskorvaus (42 prosenttia lääkkeen hinnasta), alempi erityiskorvaus (72 prosenttia lääkkeen hinnasta) ja ylempi erityiskorvausluokka (100 prosenttia lääkkeen hinnasta). Ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeistä peritään omavastuuosuus 3 /lääke. Peruskorvauksen saa Kelakortilla, mutta joidenkin lääkkeiden (esim. kasvuhormoni, interferoni) kohdalla korvattavuutta on rajoitettu. Niitä tulee silloin hakea erikseen Kelan toimistosta ja liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto B. Tarkempi luettelo rajoitetusti peruskorvattavista lääkkeistä löytyy Kelan sivuilta osoitteesta www. kela. fi (vapaa sanahaku > rajoitetusti peruskorvattavat lääkkeet). Myös oikeus saada lääke erityiskorvattavana on aina erikseen haettava lääkärintodistuksella Kelasta. Oikeuden myöntämisestä tulee maininta Kela-korttiin. Kerralla voi hankkia (saa Kela korvauksen) yleensä enintään kolmen kuukauden lääkkeet. Lisäksi Kela korvaa tietyin edellytyksin kliinisiä ravintovalmisteita sekä perusvoiteita. Vaikka lääkäri kirjoittaa reseptin tai suosituksen käsikauppalääkkeistä, ei niistä yleensä saa korvausta. Korvausta ei myöskään makseta sellaisista lääkkeistä, joissa resepti on pakollinen (esim. monet kipulääkkeet), mutta jotka eivät kuulu mihinkään edellä esitellyistä korvausluokista. Lisätietoja lääkekorvausasioista saa Kelan toimistoista ja apteekeista. Ks. myös Ajankohtaista tietoa > Lääkekatto. Tapaturma- ja liikennevakuutuksen piiriin kuuluvien henkilöiden vahinkotapahtumasta aiheutuvat lääkekustannukset korvaa vakuutusyhtiö. Reseptissä tulisi olla lääkärin merkintä, mikäli kyseessä on vakuutusyhtiön korvauksen piiriin kuuluva lääke. Lääkkeiden viitehintajärjestelmä STM, Kela, apteekit Lääkevalmisteet luokitellaan eri käyttöryhmien mukaisiin viitehintaryhmiin. Ryhmään kuuluvissa lääkevalmisteissa on yhtä paljon vaikuttavaa lääkeainetta, joten ne ovat keskenään biologisesti samanarvoisia. Tästä syystä niitä voidaan turvallisesti vaihtaa keskenään. Järjestelmässä Kela maksaa, ryhmään kuuluvista lääkevalmisteista, korvauksen enintään viitehinnasta. Jos asiakas ei halua vaihtaa viitehintaa ylittävää lääkettään edullisempaan, hän saa Kela-korvauksen viitehinnasta ja maksaa ylittävän osuuden itse. Viitehintaa edullisemmista lääkkeistä korvaus maksetaan lääkkeen myyntihinnasta. Viitehinta on viitehintaryhmän edullisimman valmisteen hinta lisättynä 1,5, kun hinta on alle 40 lisättynä 2, kun hinta on 40 tai yli Esimerkki: Lääke A maksaa 20, lääke B ja lääke C 28. Ryhmän halvin lääke A maksaa 20 ja määrittää viitehinnaksi 20. Täyden kor- Suomen Kipu ry 19

20 vauksen saa 1.50 kalliimmasta lääkkeestä. Asiakas saa siis täyden Kela-korvauksen lääkkeestä B. Lääke C maksaa 28, eikä asiakas halua vaihtaa sitä edullisempaan viitehintaryhmään kuuluvaan lääkkeeseen. Hän saa lääkkeestä korvauksen 21,50 asti, mutta joutuu itse maksamaan ylimenevän osuuden = 6.5. Lääkkeiden peruskorvauksella (42 %) jää lääkkeestä A asiakkaalle maksettavaksi 11.60, lääkkeestä B ja kalleimmasta lääkkeestä C (hintaryhmän suurimman korvauksen jälkeen yli menevä osuus maksetaan itse: ,5 = 18,97 ). Viitehinnan ylittävä osuus ei kerrytä vuotuista omavastuuosuutta. Lääkäri voi kieltää lääkevaihdon lääketieteellisistä tai hoidollisista syistä. Hänen tulee merkitä kielto reseptiin. Tällöin korvaus maksetaan lääkkeen myyntihinnasta (esimerkkitapauksessa lääkkeestä C, jolloin lääke maksaa asiakkaalle ). Viitehintaryhmät perustuvat Lääkelaitoksen neljännesvuosittain vahvistamaan luetteloon keskenään vaihtokelpoisista lääkevalmisteista. Lääkkeiden hintalautakunta määrittää lääkeryhmien viitehinnat lääkeyritysten ilmoittamien hintojen perusteella neljästi vuodessa. Matkakustannukset kts. Ajankohtaista tietoa > maksukatto 20 Suomen Kipu ry Muistutus Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun sosiaalihuollossa tai saamaansa kohteluun tai hoitoon terveydenhuollossa, hän voi tehdä muistutuksen. Muistutus osoitetaan sosiaali- ja/tai terveydenhuollon johtavalle viranhaltijalle. Asiakkaalle toimielimen on vastattava kohtuullisessa ajassa. Tarvittaessa asiakas/potilas voi olla yhteydessä joko kotikuntansa sosiaaliasiamieheen tai potilasasiamieheen. Omaehtoinen liikunta Urheilujärjestöt, Kunnan liikuntavirasto Osoitteesta saa tietoa liikuntavammaisille sopivista harrastusvälineistä, joita voi saada lyhytaikaiseen lainaan maksua vastaan. Invalidiyhdistyksissä on myös tarjolla monenlaisia mahdollisuuksia. Oman kunnan liikuntavirastossa on erityisliikunnanohjaajia, jotka kertovat kunnan palveluista ja neuvovat esim. erityis uimakorttiin tai kuntosalikorttiin liittyvissä asioissa. Omaishoidon tuki Sosiaalitoimisto, STM Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen palvelu. Tuen myöntämisen perusteena on vanhuksen tai vammaisen henkilön hoidon, huolenpidon ja tukemisen tarve. Omaishoidontuella on tarkoitus ehkäistä laitoshoitoon joutumista ja tukea kotona selviytymistä. Tuen saaminen edellyttää, että kunta ja hoitaja tekevät hoitosopimuksen, johon liittyy hoito- ja palvelusuunnitelma. Siinä määritellään hoidettavalle annettujen palvelujen lisäksi myös hoitajalle suunnatut omaishoitoa tukevat palvelut. Hoitajana voi toimia muukin henkilö kuin hoidettavan omainen. Omaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion vähimmäismäärä on 300 /kk, ylärajaa ei ole määritelty. Korkeampi hoitopalkkioluokka on vähintään 600 /kk. Tätä luokkaa sovelletaan silloin, kun hoitaja on lyhyesti es-

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella.

Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella. 2 erityishuollosta annetun lain (519/1977) 1 :ssä tarkoitetulle henkilölle järjestetään hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti tämän lain nojalla siltä osin kuin ne ovat

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite-

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- Tavoitteenamme on edistää vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja vähentää vamman aiheuttamia rajoitteita tai esteitä asiakkaidemme

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

Kela ja lääkekorvaukset

Kela ja lääkekorvaukset Kela ja lääkekorvaukset 1 Korvausjärjestelmä ja lääkkeen korvattavuus 2 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

ALLE 16-VUOTIAITA vammaisia ja pitkäaikaissairaita lapsia ja heidän perheitään koskevista tuista ja palveluista v. 2009

ALLE 16-VUOTIAITA vammaisia ja pitkäaikaissairaita lapsia ja heidän perheitään koskevista tuista ja palveluista v. 2009 Liite 3 TARKISTUSLISTA / palvelusuunnitelma ALLE 16-VUOTIAITA vammaisia ja pitkäaikaissairaita lapsia ja heidän perheitään koskevista tuista ja palveluista v. 2009 Kela Lapsilisä Alle 16-vuotiaan vammaistuki

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen Soveltamisohje Sisällysluettelo Lainsäädäntö ja järjestämisvelvollisuus... 3 Menettely palveluasumista haettaessa... 3 Myöntämisen perusteet... 4 Palveluasumisen

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1

Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1 Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1 Vammaispalvelulaki Henkilökohtainen apu on subjektiivinen oikeus vaikeavammaisille henkilöille Henkilö, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus numeroina 2014

Terveys ja kuntoutus numeroina 2014 Terveys ja kuntoutus numeroina 2014 Voit hakea Kelan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Sisältö Lääkärin- ja hammaslääkärin palkkiot Tutkimus ja hoito Matkakorvaus sairaus- ja kuntoutusmatkoista Lääkekorvaukset

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä PERUSTERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT 2012 Terveydenhuollon maksukatto on 636 (633 ) kalenterivuosi. Maksukattoon lasketaan mukaan terveyskeskuksen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

Yksilövastuinen hoitotyö. opas omahoitajille

Yksilövastuinen hoitotyö. opas omahoitajille Yksilövastuinen hoitotyö opas omahoitajille JOHDANTO... 3 YKSILÖVASTUINEN HOITOTYÖ... 4 OMAHOITAJUUS... 5 TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN... 6 OMAHOITAJAN TEHTÄVÄT... 7 HOITO-JA PALVELUSUUNNITELMA... 9 HOITOTUKI...

Lisätiedot

ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS

ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS Vanhus- ja vammaispalvelut ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS Saapunut..20 Nimi Osoite Henkilötunnus Postinumero- ja toimipaikka Puhelin ja sähköposti Kotikunta Ammatti (myös entinen) Siviilisääty Naimaton Avio-

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Ammatti Postinumero ja -toimipaikka Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Vaikeavammaisten kuljetuspalveluesite 2016

Vaikeavammaisten kuljetuspalveluesite 2016 www.eksote.fi Vaikeavammaisten kuljetuspalveluesite 2016 Asiointi- ja virkistysmatkat Hakeminen Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua voi hakea henkilö, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka

Lisätiedot

KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016

KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016 KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016 KOTI JA PERHE TERVEYS JA KUNTOUTUS OPISKELU JA ASEVELVOLLISUUS TYÖTTÖMYYS ELÄKKEELLE Hakemukset ja liitteet www.kela.fi/asiointi Puhelinpalvelu ma pe klo 8 18 Asevelvollisen

Lisätiedot

Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.

Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1. Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.2016 alkaen 1. TAVOITE JA MÄÄRITTELY Sosiaalihuoltolain (1301/2014 23) mukaista

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Sosiaalikompassi Sosiaaliturvaopas

Sosiaalikompassi Sosiaaliturvaopas Lihastautiliitto ry 2014 Sosiaalikompassi Sosiaaliturvaopas Sosiaalikompassi Sosiaaliturvaopas Yhteiskunnan tarjoamia tukimuotoja ja palveluita pitkäaikaissairaille ja heidän perheilleen ei aina ole helppo

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut Huittisten kaupunki

Ikäihmisten palvelut Huittisten kaupunki 2016 2016 Ikäihmisten palvelut Huittisten kaupunki 1 Sisällys 1. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu eli asiointikuljetus... 2 1.1 Huomioon otettavat tulot ja menot... 3 1.2 Hakumenettely... 4

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 26.02.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.5.2014 1. Laissa ja asetuksessa olevat maksut, joihin sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi indeksitarkistukset 22.1.2014

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE ALKAEN

Hyväksytty johtokunta SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE ALKAEN Hyväksytty johtokunta 12.12.2011 191 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2012 ALKAEN Tämä toimintaohje kumoaa Sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta 1.5.2010 voimaan

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Tietoa. sosiaaliturvasta 2016

Tietoa. sosiaaliturvasta 2016 Tietoa sosiaaliturvasta 2016 1 Sisällysluettelo 3 Sosiaalityö terveydenhuollossa 4 Sairaanhoitokustannusten korvaaminen 7 Toimeentulo 12 Kotona selviytyminen 14 Vammaispalvelut 15 Vähennykset verotuksessa

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2012

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2012 10.1.2012/KK PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2012 HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMINEN Hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joiden avulla turvataan ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella

Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 20.9.2011 98 Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella 1 Sisällysluettelo 1. Järjestämisvelvollisuus

Lisätiedot

Tilanteessani ei ole tapahtunut muutosta edellisen hakemukseni jälkeen vaan samat perustelut palvelujen hakemiselle ovat voimassa

Tilanteessani ei ole tapahtunut muutosta edellisen hakemukseni jälkeen vaan samat perustelut palvelujen hakemiselle ovat voimassa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Perhepalvelut Vammaispalvelut Vaikeavammaisen kuljetuspalveluhakemus Käsittelijä Saapunut Päätös Kotikäynti Matkamäärä Ajalle Hakijan tiedot Etu- ja sukunimi

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2013

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2013 8.5.2013/KK PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2013 HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMINEN Hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joiden avulla turvataan ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

1. YLEISET SÄÄNNÖKSET

1. YLEISET SÄÄNNÖKSET 1. YLEISET SÄÄNNÖKSET 1.1 Vammainen henkilö Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia? 2

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 27.9.2016 Taltionumero 4075 Diaarinumero 1045/3/15 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus ja hallintoriita-asia A Päätös, jota valitus koskee

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa. Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa. Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 5.10.2016 Sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluita Suomessa Miten hoito-oikeus

Lisätiedot

MAINIO OPAS IÄKKÄÄN PALVELUJEN HANKKIMISEEN

MAINIO OPAS IÄKKÄÄN PALVELUJEN HANKKIMISEEN MAINIO OPAS IÄKKÄÄN PALVELUJEN HANKKIMISEEN ELÄKKEENSAAJAN ETUUDET PALVELUJEN HANKINTAAN Eläkkeensaajana sinun kannattaa hyödyntää yhteiskunnan tarjoamat tuet ja vähennykset palvelujen hankinnassa. Tuen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 19.08.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.10.2015 1. VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain mukaisesta vaikeavammaisten

Lisätiedot

>ŝśăɛƚăƶɵůŝŝʃž ƌlj ϮϬϭ6

>ŝśăɛƚăƶɵůŝŝʃž ƌlj ϮϬϭ6 >ŝśăɛƚăƶɵůŝŝʃž ƌlj ϮϬϭ6 Sosiaalikompassi on oppaanasi sosiaaliturvan mutkaisilla teillä Yhteiskunnan tarjoamia tukimuotoja ja palveluita pitkäaikaissairaille henkilöille ja heidän perheilleen ei aina ole

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja

Lisätiedot

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT KESÄKUU 2006 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 2 HAKEMISTO A sivu Apuvälineet 3 F Fysioterapia 3 H Hoitotarvikkeet 3 K Kotihoidon

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Sotilasvammalain mukaiset. Asunnon muutostyöt

Sotilasvammalain mukaiset. Asunnon muutostyöt Sotilasvammalain mukaiset Asunnon muutostyöt sisällysluet telo 1 ESIPUHE 2 ASUNNON MUUTOSTYÖT 3 MITÄ MUUTOSTOITÄ KORVATAAN 4 KORVATTAVAT PERUSKORJAUSTYÖT 5 KUINKA KORVAUSTA HAETAAN? 6 KORVAUSMÄÄRÄT 7 KORVAUSTEN

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus 25.8.2016 Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Sisältö 1. Yleistä hoito-oikeuksista Suomessa 2. Työskentely EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä ja hoitooikeus

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut:

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut: Saapunut: Palvelua tarvitsevan henkilötiedot Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Osoite, katu, paikkakunta, postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Perhesuhteet naimaton naimisissa avoliitossa eronnut

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

TE5 Terveystiedon abikurssi. Terveys ja yhteiskunta

TE5 Terveystiedon abikurssi. Terveys ja yhteiskunta TE5 Terveystiedon abikurssi Terveys ja yhteiskunta Tutkimuksen ABC Terveyden ja sairauksien tutkiminen Terveys yhteyskunnassa Lait ja säädökset Kansanterveyslaki, hoitotakuu, terveydenhoitolaki, laki potilaan

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 1 (6) VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN Perusturvatoimi Vammaispalvelu Kalevankatu 4 08100 Lohja saapunut: 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka:

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu www.eksote.fi Asiointi- ja virkistysmatkat Hakeminen Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua voi hakea henkilö, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaisten maksujen tarkistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaisten maksujen tarkistaminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 1138/02.05.00/2013 402 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaisten maksujen tarkistaminen 1.1.2017 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden ohjeet Lohjan kaupungissa alkaen

Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden ohjeet Lohjan kaupungissa alkaen Lohjan kaupunki Perusturvakeskus Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden ohjeet Lohjan kaupungissa 1.10.2013 alkaen Myöntämisen perusteet Hakijalla tulee olla kuntalain mukainen kotipaikka Lohjan

Lisätiedot

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista.

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista. Taskutilasto 2002 ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ Isät, % vanhempainpäivärahakausista 60 Päiviä/ isä 30 Isät, % kausista 40 20 20 Päiviä/isä 10 1986 1990 1995 2000 KANSANELÄKELAITOKSEN TASKU-

Lisätiedot

Perusturvalautakunta liite nro 1

Perusturvalautakunta liite nro 1 Perusturvalautakunta 16.8.2016 liite nro 1 1/5 ASIAKASMAKSULAIN JA - MUKAISET LAITOSHOIDON JA TERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON ASIAKASMAKSUT 1.1.2017 VOIMASSA OLEVAN AVOHOIDON MAKSUT Maksukatto 691,00 Vuosimaksu

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot