Palveluopas nuorelle Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö

Transkriptio

1 Palveluopas nuorelle Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö

2 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä hakemisesta 1. Alle 20-vuotiaan nuoren kuntoutusraha 2. Ammatillinen kuntoutus 3. Ammatilliset erityisoppilaitokset 4. Ammatinvalinnanohjaus 5. Apuvälineet 6. Asunnon muutostyöt 7. Auto Ajoneuvovero Autoveron huojennus Auton apuvälineet ja muutostyöt Tuki auton hankintaan Vammaisen henkilön pysäköintilupa 8. Harrastusvälineet 9. Henkilökohtainen apu 10. Hoitotakuu 11. Hoitotarvikkeet 12. Kotipalvelu/kotihoito 13. Koulumatkat 14. Kuljetuspalvelut 15. Kuntoutusmatkat 16. Kuntoutusohjaus 17. Kuntoutusraha 18. Kuntoutussuunnitelma 19. Lyhytaikais- ja tilapäishoito 20. Lääkekorvaukset 21. Omaishoidon tuki 22. Palkkatuki 23. Palveluasuminen 24. Palvelusuunnitelma 25. Potilasasiamies 26. Sopeutumisvalmennus 27. Sosiaaliasiamies 28. Terveydenhuollon maksukatto 29. Tulkkipalvelut 30. Vakuutuskorvaukset 31. Veronmaksukyvyn alentumisvähennys 32. Yleinen toimeentulotuki 33. Yli 16-v. vammaistuki 34. Ylimääräiset vaatekustannukset 35. Yöpymisraha Linkkilista?

3 Yleistä hakemisesta Hakemukset Hakemukset on hyvä tehdä kirjallisesti. Hakemuksessa tulee lukea selkeästi, mitä palvelua tai tukea haetaan ja missä laajuudessa sitä haetaan. Hakemus kannattaa perustella mahdollisimman tarkasti etenkin silloin, jos kyseessä on harkinnanvarainen palvelu. Itselle täysin selvät asiat kannattaa myös kirjoittaa hakemukseen, koska asiat eivät ole päättäjille välttämättä yhtä selviä. Yleensä hakemukseen tulee liittää lääkärinlausunto, josta ilmenee diagnoosi sekä palvelun tarve. Avuksi voivat olla myös muut asiantuntijalausunnot, kuten esim. kuntoutusohjaajan tai fysioterapeutin lausunto. Lisäksi mahdollinen kuntoutussuunnitelma ja/tai palvelusuunnitelma kannattaa oheistaa hakemukseen. Päätös Hakemukseen tulee aina antaa kirjallinen päätös asiakkaalle. Päätöksessä on oltava tieto, mihin hakija on oikeutettu tai velvoitettu. Päätöksessä on myös aina esitettävä perustelut sille, miksi kyseiseen ratkaisuun on päädytty. Lisäksi päätöksessä on kerrottava sovelletut lain kohdat ja päätöksen perustana olevat tosiseikat. Päätöksen tulee sisältää ohjeet, kuinka päätöksestä voi valittaa. Muutoksenhakuaika alkaa siitä hetkestä, kun asiakas on saanut päätöksen ja muutoksenhakuohjeet tiedoksi. Palveluihin tyytymätön voi tehdä muistutuksen tai kantelun. Jokaisella kunnalla on nimetty sosiaaliasiamies, joka tiedottaa sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista mm. vammaisten palveluihin liittyvissä asioissa. Sosiaaliasiamies avustaa tarvittaessa asiakasta muutoksenhaussa sekä neuvoo tarvittaessa muistutuksen tekemisessä. Subjektiivinen oikeus eli erityinen järjestämisvelvollisuus Sosiaalitoimi, vammaispalvelu Vammaispalvelulaissa kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden (=subjektiivinen oikeus) piiriin kuuluvat vaikeavammaisten kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, tulkkipalvelut, päivätoiminta, henkilökohtainen apu, palveluasuminen, asunnonmuutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Nämä palvelut kunnan on aina myönnettävä mikäli vaikeavammaisuuden kriteerit ko. palvelun kohdalla täyttyvät. Erityinen järjestämisvelvollisuus syntyy myös n vaikeavammaisten kuntoutuspalvelujen suhteen, mikäli vammainen henkilö on alle 65-vuotias ja saa n korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea tai korotettua tai ylintä lapsen tai aikuisen vammaistukea sekä täyttää muut n vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta koskevat ehdot. Määrärahasidonnaiset palvelut eli yleinen järjestämisvelvollisuus Sosiaalitoimi, vammaispalvelu Vammaispalvelulaissa palvelut, jotka eivät ole ns. subjektiivisia oikeuksia, kuuluvat yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Näitä palveluja ja tukitoimia kunta myöntää tarveharkinnan perusteella kunnan määrärahojen puitteissa, esim. autoon kuuluvat tuet. järjestää vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lisäksi kuntoutusta myös harkinnanvaraisesti määrärahojensa puitteissa. Vaikeavammaisuus Vaikeavammaisuuden tai vammaisuuden määrittely ei koskaan voi perustua yksin lääkärin tai terveydenhuoltohenkilöstön arvioon. Lisäksi vammaisuus määritellään aina erikseen suhteessa siihen palveluun, jota haetaan. Vammaispalvelulaissa esimerkiksi kuljetuspalvelujen suhteen vaikeavammaisena

4 pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi vammansa tai sairautensa vuoksi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena henkilönä pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä, eikä tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. lla on omat vaikeavammaisuuskriteerinsä. Lisätietoja Lisätietoja saa kotikunnan sosiaalitoimistosta, kotikunnan terveyskeskuksesta, :sta ja hoitavasta sairaalasta. Asioiden selvittely on hyvä aloittaa mahdollisimman läheltä, omalta paikkakunnalta ja siltä taholta, jonka alaisuuteen asia varsinaisesti kuuluu. Ohjeita kunnan palveluiden hakemisesta ja hakulomakkeita saa vammaispalveluista vastaavalta sosiaalityöntekijältä. Joidenkin kuntien kotisivuilta voi tulostaa hakulomakkeita. n lomakkeita ja hakuohjeita saa n paikallistoimistosta ja kotisivuilta. 1. Alle 20-vuotiaan nuoren kuntoutusraha Alle 20-vuotiaan kuntoutusraha voidaan myöntää vuotiaalle nuorelle, jos hänen työkykynsä tai mahdollisuutensa valita ammatti on vamman tai sairauden vuoksi olennaisesti heikentynyt. Saadakseen kuntoutusrahaa nuorella tulee olla lääkärin lausunnon lisäksi kotikunnassa laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma. Suunnitelma laaditaan yhdessä huoltajan ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. 2. Ammatillinen kuntoutus Työ- ja elinkeinotoimisto Tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset Työeläkelaitokset Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ja ylläpitää kuntoutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia. voi maksaa kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutuksen ajalta. Tavoitteena on auttaa kuntoutujaa saamaan itselleen sairauden tai vamman kannalta sopiva työ. Ammatillista kuntoutusta ovat mm. perus-, jatko- ja uudelleenkoulutus, kuntoutustutkimukset, työ- ja koulutuskokeilut, työhönvalmennus, työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus. kustantaa vaikeavammaisille työhön ja opiskeluun liittyvät sellaiset kalliit ja vaativat apuvälineet, jotka ovat tarpeen työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien parantamiseksi tai säilyttämiseksi. 3. Ammatilliset erityisoppilaitokset Ammatilliset erityisoppilaitokset sijaitsevat eri puolella Suomea. Ne ovat erikoistuneet vammaisten, pitkäaikaissairaiden tai muuten erityistä tukea ja olosuhteita tarvitsevien nuorten opetukseen. Lisätietoja: -> erityisopetus, -> erityisopetus,

5 4. Ammatinvalinnanohjaus Työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinnanohjaus toteutetaan työvoimatoimistossa ja siitä hyötyvät erityisesti vammaiset nuoret suunnitellessaan opintojensa aloittamista. 5. Apuvälineet Terveyskeskus Keskussairaala/apuvälineyksikkö, Opetustoimi Terveydenhuollon järjestettäviä apuvälineitä ovat lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat välineet ja laitteet, joita vammainen henkilö tarvitsee selviytyäkseen päivittäisistä toiminnoistaan (esim. pyörätuoli). Perusapuvälineet saa terveyskeskuksesta ja vaativat erikoisapuvälineet, kuten sähköpyörätuolin, keskussairaalasta. Monissa sairaanhoito piireissä apuvälinetoiminta on keskitetty apuvälinekeskuksiin. myöntää kalliimpia erityistason apuvälineitä opiskelusta selviytymiseksi peruskoulun yläasteelta alkaen. Liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoritumisessa kotona tai vapaa-ajalla tarvittavien muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden tai laitteiden (esim. harrastusvälineet, kodinkoneet) kustannuksista voidaan korvata puolet. Hakemus näistä apuvälineistä tehdään sosiaalitoimeen. Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet kuuluvat kunnan korvattaviksi. 6. Asunnon muutostyöt t sekä asuntoon kiinteästi kuuluvia välineitä ja laitteita ja niiden asennusta, esimerkiksi oviaukkojen leventämistä ja luiskien rakentamista. 7. Auto Ajoneuvovero Liikenteen turvallisuusvirasto (TraFi) Vammaiset henkilöt voivat saada vapautuksen ajoneuvoveron perusverosta ilman hakemusta, jos ajoneuvorekisterissä on merkintä autoverolain 50 tai 51 :ssä tarkoitetusta autoveron palautuksesta. Lisätietoa saa poliisilta ja internetistä osoitteesta -> verotus -> ajoneuvovero -> vapautus ajoneuvoverosta. Autoveronpalautus ja -huojennus Hangon tulli Tullihallitus Autoverolain 51 :n perusteella voidaan Suomessa ensi kertaa rekisteröitävästä autosta palauttaa vammaiselle henkilölle auton hintaan sisältyvä autovero joko kokonaan tai osittain. Palautusta myönnetään hakijan vamman laadun ja vaikeuden perusteella. Lisätietoja: Tullin valtakunnallinen palvelunumero Auton apuvälineet ja muutostyöt Vammaispalvelulain perusteella kunnan sosiaalitoimi voi määrärahojen puitteissa korvata täysimääräisenä myös vamman vaatimat muutostyöt autoon. Vammaispalvelulain nojalla voidaan korvata myös puolet kustan- Asunnon muutostyöt myönnetään kunnan sosiaalitoimesta vaikeavammaiselle henkilölle subjektiivisena oikeutena. Hakemukseen tarvitaan lääkärinlausunto. Muutostöillä tarkoitetaan välttämättömiä ja kohtuuhintaisia muutostöitä

6 nuksista, jotka aiheutuvat auton käyttöä helpottavista laitteista (esim. lisälämmitin). Tuki auton hankintaan Vakuutusyhtiöt Tukea auton hankintaan myöntää harkinnanvaraisesti oman kunnan sosiaalitoimisto. Tukea voidaan myöntää uuden tai käytetyn auton hankintaan puolet auton hankintahinnasta. Liikenne- ja tapaturmavakuutuslakien mukaan tukea auton hankintaan voi saada vain työssä käyvä vaikeavammainen henkilö. Vammaisen henkilön pysäköintilupa Poliisi Poliisiviranomaiset voivat myöntää vammaiselle henkilölle tai vammaisen henkilön kuljettamista varten pysäköintiluvan. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto. Pysäköintiluvan saaminen edellyttää vähintään haittaluokkaa 11. Lupaa haetaan paikalliselta poliisiviranomaiselta saatavalla lomakkeella ja sen voi täyttää myös sähköisenä osoitteessa 8. Harrastusvälineet Sosiaalitoimi voi vammaispalvelulain nojalla korvata puolet sellaisten tarpeellisten harrastusvälineiden kustannuksista, jotka eivät kuulu terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden piiriin. Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminnan (SOLIA) kautta voi vuokrata liikuntavammaisille sopivia välineitä ( 9. Henkilökohtainen apu Henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset voidaan korvata oman kunnan sosiaalitoimesta. Henkilökohtainen apu on vammaispalvelulaissa määritelty subjek- tiiviseksi oikeudeksi vaikeavammaiselle henkilölle. Yli 15-vuotiaan nuoren kohdalla henkilökohtaisen avustajan työsopimuksen tekee nuori itse. 10. Hoitotarvikkeet Terveyskeskus Kotisairaanhoito Hoitotarvikkeita voidaan antaa tiettyjen pitkäaikaisten sairauksien hoitoon, eikä niistä peritä maksua. Hoitotarvikkeiden tarpeen arvioi lääkäri. 11. Hoitotakuu Hoitotakuu määrittää sen, kuinka pian hoidon tarve tulee arvioida ja saada hoitoa. Kiireettömissä tapauksissa hoidon tarve tulee arvioida kolmen päivän sisällä ja hoitoon tulee päästä kolmen kuukauden kuluessa yhteydenotosta terveyskeskuksessa. Sairaalassa hoidon tarve on arvioitava kolmen viikon sisällä ja hoitoon tai toimenpiteeseen tulee päästä kuuden kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta (erikoissairaanhoito). 12. Kotipalvelu/kotihoito Sosiaalitoimisto Maksullinen palvelu, jota voi saada alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, sairauden tai vamman perusteella. Tilapäisestä käynnistä veloitetaan kertamaksu ja jatkuvasta palvelusta laskutetaan asiakkaan tulojen mukaan. Kotipalveluun kuuluu muun muassa kaupassakäynti, ruoan valmistus, avustaminen peseytymisessä ja apteekissa käynti. Periaatteena on avustaa niissä arkipäivän toiminnoissa, joista henkilö ei selviydy ilman apua. Kotipalvelu auttaa tarpeen vaatiessa myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kotipalvelusta perittävään maksuun vaikuttavat ruokakunnan koko ja bruttotulot sekä käytetyn palvelun määrä. Kotipalvelun lisäksi voi saada kotisairaanhoitoa. Se

7 voi olla tilapäistä tai jatkuvaa. Kuntien mahdollisuudet antaa kotipalvelua vaihtelevat hyvin paljon. 13. Koulumatkat Koulutoimi Sosiaalitoimi Lukion ja ammatillisen koulutuksen päätoimisilla opiskelijoilla on mahdollisuus saada koulumatkatukea julkisiin kulkuneuvoihin. Koulumatkatukea haetaan sta, mutta hakemus jätetään oppilaitokseen. Jos opiskelija tarvitsee vaikean vamman vuoksi opiskelumatkoja taksilla tai invataksilla, siitä huolehtii oman kunnan sosiaalitoimi. 14. Kuljetuspalvelut Kuljetuspalvelut ja niihin liittyvät saattajapalvelut myönnetään vaikeavammaiselle henkilölle. Kunnan tulee järjestää välttämättömät työ- ja opiskelumatkat ja lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa, jotka voivat ulottua asuinkunnan tai lähikuntien alueelle. Kuljetuksesta voidaan periä julkisen liikenteen mukainen kertalipun hinta. 15. Kuntoutusmatkat Kuntoutukseen liittyvät matkakulut korvaa. Matkakuluissa on omavastuuosuus ja korvaus tulee hakea erikseen. 17. Kuntoutusraha Kuntoutusraha on tarkoitettu palkkatyötä tekevälle henkilölle, joka on kuntoutuksessa. Kuntoutusraha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja se on verollista tuloa. Omavastuuajat ovat määritelty erikseen. Kuntoutusrahaa maksetaan vuotiaalle silloin, kun kuntoutuksen tavoitteena on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai sinne tulo. Kuntoutusrahan maksaminen edellyttää kirjallista päätöstä kuntoutuksesta. Ammatillisen kuntoutuksen varmistamiseksi voi maksaa kuntoutusrahaa. Tavoitteena on ehkäistä nuoren siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuntoutusrahaa maksetaan myös oppisopimuskoulutuksen ajalta. 16. Kuntoutusohjaus Keskussairaala Kuntoutusohjaajan tehtävä on tukea vammaista ja hänen perhettään eri elämäntilanteissa sekä neuvoa yhteiskunnan palveluiden käytössä. Kuntoutusohjaus on asiakkaalle maksutonta. 18. Kuntoutussuunnitelma Terveyskeskus Sairaala Kuntoutussuunnitelma laaditaan terveyskeskuksessa tai keskussairaalassa yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa. Laadittu suunnitelma on voimassa 1-3 vuot-

8 ta ja siitä tulee selvitä, miten sairaus tai vamma rajoittaa arjessa toimimista ja miten kuntoutus turvaa tai parantaa em. selviytymistä. Kuntoutussuunnitelma on luonteeltaan suositus, joten se ei ole oikeudellisessa mielessä a sitova ja hakemukset on tehtävä erikseen. 19. Lyhytaikais- ja tilapäishoito Lyhytaikais- ja tilapäishoidon tarkoituksena on antaa hoitavalle omaiselle tai omaishoitajalle levähdystauko. Vaihtoehdot ja mahdollisuudet tilapäishoidon saamiseen vaihtelevat eri paikkakunnilla. Lyhytaikais- ja tilapäishoitoa järjestetään perhehoitona, perhelomituksena, laitoshoitona ja asuntoloissa. Kunnan tilanteen tietää parhaiten sosiaalityöntekijä. 20. Lääkekorvaukset Vakuutusyhtiöt Lääkekorvaukset myöntää kansaneläkelaitos tai vakuutusyhtiö. Korvattavat lääkkeet jaetaan kolmeen luokkaan: peruskorvaus (42% lääkkeen hinnasta) sekä alempi- ja ylempierityiskorvaus (72% ja 100% lääkkeen hinnasta). Ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeistä peritään kuitenkin kolmen euron omavastuu per lääke. Peruskorvaus myönnetään kortilla, mutta erityiskorvauksia tulee aina hakea erikseen lääkärintodistuksella. Kaikkien korvattavien lääkkeiden omavastuuosuudet kerryttävät lääkekattoa. Lääkekustannuksilla on oma kalenterivuosittainen kattonsa, joka on 700,92 euroa vuonna Katon täyttymisen jälkeen asiakas maksaa vain 1,50 euron omavastuun lääkettä kohti. Korvauksen saa suoraan apteekista esittämällä -kortin ja n ilmoituksen lisäkorvausoikeudesta. Korvausta voi hakea takautuvasti puolen vuoden ajalta. 21. Omaishoidon tuki Kunta/sosiaalitoimi Omaishoidon myöntää kotikunta. Omaishoito on vammaisen tai sairaan henkilön hoitamista tai huolenpitoa kotona. Hoitajana voi toimia ainoastaan omainen tai muu läheinen henkilö. Omaishoidon tuki tarkoittaa hoidettavalle annettavia palveluita ja omaishoitajalle maksettavaa hoitopalkkiota, vapaata ja omaishoitoa tukevia palveluita. Tuen suuruus riippuu hoitotyön sitovuudesta ja vaativuudesta. 22. Palkkatuki Työ- ja elinkeinotoimisto Palkkatukea voidaan myöntää työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen. Työnantajan on haettava palkkatukea. Palkkatukea voidaan myöntää yritykselle, joka tekee työttömän työnhakijan kanssa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen. 23. Palveluasuminen Palveluasumispäätöksen tekee oman kunnan sosiaalitoimi. Palveluasuminen tulee järjestää vaikeavammaisuuden perusteella ja se voidaan järjestää palvelutalossa tai yhdistämällä eri tukimuotoja. Palveluasumisen tavoitteena on parantaa vammaisen henkilön toimintakykyä ja antaa apua arjessa selviytymiseen. Palveluasuminen voidaan järjestää myös vammaisen henkilön kotona. 24. Palvelusuunnitelma t Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta velvoittaa sosiaalitoimen viranhaltijan laatimaan vammaispalvelulain mukaisen palvelusuunnitelman yhteistyössä asiakkaan kanssa. Palvelusuunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä. Se on tarkistettava aina, jos vammaisen henkilön palvelu-

9 tarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä tarpeen mukaan. Palvelusuunnitelma laaditaan sosiaalitoimistossa. Suunnitelmasta ilmenevät kaikki henkilön tarvitsemat palvelut, joita tulee aina erikseen hakea. 25. Potilasasiamies Keskussairaala Jokaisessa terveydenhuollon yksikössä on nimetty potilasasiamies, jonka puoleen voi kääntyä mm. tilanteissa, joissa on tyytymätön saamaansa hoitoon tai siihen liittyvään kohteluun. 28. Terveydenhuollon maksukatto Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on kalenterivuosittainen maksukatto. Vuonna 2012 maksukatto on 633 euroa. Alle 18-vuotiaiden lasten maksut otetaan huomioon huoltajan maksukatossa. Maksukattoon lasketaan mukaan mm. fysioterapiamaksut, sairaalan poliklinikkamaksut ja kuntoutushoidon maksut. Maksukaton täytyttyä asiakas saa avohoidon palvelut pääsääntöisesti maksutta. Asiakkaan on itse seurattava maksukaton täyttymistä. Todistuksen maksukaton täyttymisestä antaa terveyskeskus tai muu julkinen terveydenhuolto. 26. Sopeutumisvalmennus Raha-automaattiyhdistys Terveyskeskukset Sosiaalitoimisto Vakuutusyhtiöt Vammaisjärjestöt Sopeutumisvalmennuksella tarkoitetaan vammaisen henkilön ja tämän perheen tukemista vamman aiheuttamissa muutoksissa elämässä. Sopeutumisvalmennusta voi hakea :lta tai sitä voivat maksaa harkinnanvaraisesti joko terveyskeskus, keskussairaala tai oman kunnan sosiaalitoimisto. Tämä edellyttää kuntoutussuunnitelmaan tai lääkärinlausuntoon pohjautuvaa maksusitoumusta, jossa suositellaan sopeutumisvalmennusta. Monet diagnoosipohjaiset yhdistykset järjestävät sopeutumisvalmennusta. 29. Tulkkipalvelut Myönnetään kuulovammaiselle sekä kuuloja näkövammaiselle ja puhevammaiselle henkilölle. Vaikeasti kuulo- ja näkövammaiselle henkilölle myönnetään vähintään 360 tulkintatuntia ja muille vähintään 180 tulkintatuntia vuodessa. 27. Sosiaaliasiamies Kunnan nimeämä henkilö, jonka tulee neuvoa asiakkaita sosiaalihuollon asiakaslain soveltamisessa sekä avustaa mm. muistutuksen tekemisessä.

10 30. Vakuutuskorvaukset Vakuutusyhtiöt Korvausta vamman tai sairauden aiheuttamiin kuluihin voi saada myös vakuutusten kautta. Pakollisten vakuutusten lisäksi on mahdollista täydentää vakuutusturvaansa valitsemillaan, eri vakuutusyhtiöiden vaihtelevien korvaustasojen vakuutuksilla. 31. Veronmaksukyvyn alentumisvähennys Verotoimisto Vammaisella tai pitkäaikaisesti sairaalla on mahdollisuus saada veronpalautuksia tai alennuksia. Mikäli henkilön veronmaksukyky, hänen ja hänen perheensä käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon ottaen on esimerkiksi sairauden vuoksi alentunut, voidaan hänelle myöntää erillinen veronmaksukyvyn alentumisvähennys. Vähennys on harkinnanvarainen. 34. Ylimääräiset vaatekustannukset t Ylimääräiset vaatekustannukset voidaan korvata, jos valmiina ostettavia vaatteita ei voi käyttää tai jos vaatteet kuluvat tavallista nopeammin. 35. Yöpymisraha n maksamaa yöpymisrahaa voi saada, jos joutuu matkan aikana tutkimuksen, hoidon tai liikenneolosuhteiden takia yöpymään majoitusliikkeessä tai tutkimus- tai hoitolaitoksen majoituksessa. 32. Yleinen toimeentulotuki Sosiaalitoimi Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, jolla turvataan toimeentulo. Tukea myönnetään yleensä kuukaudeksi kerrallaan ja se lasketaan asiakkaan välttämättömien menojen mukaan. 33. Yli 16-v. Vammaistuki Tuki on tarkoitettu vammaiselle tai pitkäaikaisesti sairaalle henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuodeksi. Lisäksi sairauden tai vamman tulee aiheuttaa haittaa, avuntarvetta, ohjauksen tai valvonnan tarvetta ja/tai erityiskustannuksia. Tuki on tarkoitettu kattamaan vammasta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia ja se on porrastettu kolmeen luokkaan: (perustuki, korotettu tuki ja ylin tuki).

11 LINKKIVINKIT Invalidiliiton pieni palveluopas Invalidivähennnys Kansaneläkelaitos Koulutusnetti Opetushallitus/ammatillinen erityisopetus Opetusministeriön verkkopalvelu Potilaan oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta Työhallinto, TE-toimistot Vammaisen pysäköintilupa Vammaisfoorumi Yleinen oikeusapu, vakuutusoikeus

12 Tämä opas on tarkoitettu vuotiaalle vammaiselle tai pitkäaikaissairaalle nuorelle ja hänen perheelleen. Opas käsittelee erilaisia yhteiskunnan tarjoamia tukimuotoja. Oppaan ovat laatineet Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksen kuntoutussosiaalityöntekijä Virpi Syrjälahti ja Invalidiliiton Harvinaiset-yksikön suunnittelija Miia Laitinen. Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö on harvinaisten tuki- ja liikuntaelinvammojen osaamis- ja tukikeskus. Lisätietoa yksikön toiminnasta löytyy osoitteesta Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Launeenkatu 10, Lahti, puh. (03) , fax (03)